NORRBACKA PARAINEN HAVERÖ. RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Rakennuspaikan siirto ranta-asemakaavalla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "NORRBACKA PARAINEN HAVERÖ. RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Rakennuspaikan siirto ranta-asemakaavalla"

Markku Halttunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 NORRBACKA PARAINEN HAVERÖ RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 201 Rakennuspaikan siirto ranta-asemakaavalla

2 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 201 JOHDANTO Selvitysalue (n. 8 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa, Haverön saaren pohjoisrannalla. Kohde käsittää Lycknäsholmenin niemekkeen ja kappaleen Haverön pohjoiskärkeä. Alueelle (Lycnäsholmeniin) siirretään yksi rakennuspaikka muualta. Tällä hetkellä alueella on kolme pientä vuokramökkiä ja rakenteilla oleva huvila. Niitä ympäröi hoidettu talousmetsä. Selvitysalueen sijainti SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TYÖMENETELMÄT Selvitys toimii maankäyttö ja rakennuslain mukaisena kaavan esiselvityksenä oikeusvaikutteista kaavaa varten. Selvityksessä on erityisesti huomioitu seuraavat luonto- ja maisema-arvoihin vaikuttavat tekijät: Luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontotyypit Metsälain mukaiset merkittävät elinympäristöt Vesilain kohteet EU:n luontodirektiivin (Liite II, IVa) lajien esiintymät EU:n lintudirektiivin (Liite 1a) lajit Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintymät

Tällä hetkellä alueella on kolme pientä vuokramökkiä ja rakenteilla oleva huvila. Niitä ympäröi hoidettu talousmetsä.

3 Yllä lueteltujen ns. lakikohteiden lisäksi selvityksessä on tarkasteltu seudulla ja alueella kiinnostavaa (harvinaista, erityisen vaateliasta tai kulttuurihistoriallisesti merkittävää) lajistoa. Paikallisesti merkittävät lähiluontokohteet on huomioitu selvityksessä. Suur- tai lähimaiseman kannalta arvokkaat kohteet tai kuviot on tarvittaessa rajattu erikseen. Selvitysalueella tehtiin maastoinventointi Inventoitu alue kuvioitiin luontotyyppien perusteella ja kultakin kuviolta kartoitettiin kasvillisuus, kasvisto ja mahdollisuuksien mukaan myös eläimistöä, ensi sijassa pesimälinnustoa (Kuviokartta on raportin lopussa). Maisemasta, geomorfologiasta ja geologiasta tehtiin joitain huomioita. Selvitysalueelta ei tunneta ennestään uhanalaisten tai silmällä pidettävien lajien esiintymiä ( Inventoinnin ajankohta oli rantakasvistoa ajatellen melko varhainen, joten aivan kattavaa lajistokartoitusta ei voitu tehdä. TULOSTEN YHTEENVETO Selvitysalueelta ei löydetty erityisen huomionarvoisia luontotyyppejä tai eliölajeja. Korkeat kalliomäet erottuvat suurmaisemassa hyvin. Lycknäsvikenin ja kannaksen vastapäisen poukaman perukoihin on kehittynyt laajahko rantaniitty ja ruovikko. Suunniteltu rakentaminen ei vaaranna luonto- tai maisema-arvoja. YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee Paraisten kaupungin välisaaristossa. Nykyisin pääosa kohteen alueesta on hoidettua talousmetsää, joka vaihettuu vuokramökkien luonnonmukaisiksi pihapiireiksi. Koska pihapiirit ovat lähes mökkien pihaan asti metsämaata, ei niitä ole erotettu omiksi kuvioiksi. Rantavyöhykkeellä ja kalliokumpareilla metsä on luonnontilaisempaa. Kasvimaantieteellisesti alue sijoittuu hemi-boreaaliseen vyöhykkeeseen, Turun saariston välisaaristoon. Alueellisessa uhanalaistarkastelussa kyseessä on vyöhyke 1b (hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa). Perinnemaisemainventoinneissa käytetyssä aluejaossa (Suomen maisemamaakunnat) selvitysalue kuuluu Lounaisrannikon ja saaristomeren seutuun. Mäkien lakiosissa ja rinteillä sekä niemien rannoilla maasto on pääosin kalliopohjaista tai avokalliota. Notkelmissa maalaji vaihtuu kiviseksi hienoainesmoreeniksi. Lycknäsholmenin kannaksella esiintyy hieman savea ja rantaniityillä mutamaata. Kalliorannoilla ja paikoin kalliomäkien rinteilla näkee louhikoita; Lycknäsholmenin ja läntisen niemen rinteessä on tunnistettavissa selvä muinaisranta. Myös suurehkoja siirtolohkareita on runsaasti.

Selvitysalueella tehtiin maastoinventointi 29.0.201.

4 Vallitseva kivilaji on graniitti, kalkkivaikutusta ei ole havaittavissa. Maastoa voi luonnehtia jyrkkäpiirteiseksi. Korkeimmat laet kohoavat meren pinnasta noin 0 metrin tasoon. Suurmaisemassa niemimaa erottuu jylhän karuna kalliotörmänä. Selvitysalueen metsäluonto on kaksijakoinen. Alavien maiden moreenimailla vallitsevat tuoreet, osin lehtomaisetkin kankaat (MT-OMT). Niillä kasvaa harvennettua varttunutta havumetsää, seassa hieman koivua. Mäkien kalliometsissä (CT-ClT) kasvaa melko luonnonmukaista männikköä. Lisäksi kannaksella ja poukamien rantavyöhykkeillä esiintyy tervaleppälehtoa. Lahopuuta näkee vain vähän. Kasvistoltaan metsät ovat tavanomaisia. Kangasmetsistä löytyvät saaristomeren metsien yleiset peruslajit. Tervalepikoissa kasvillisuus on monimuotoisempaa. Rantatyypeistä alueella vallitsevat toisaalta kalliorannat, toisaalta niittyrannat. Kivisiä niittyrantoja esiintyy lyhyinä pätkinä. Rakenteilla olevan huvilan edustalla sijaitsee selvitysalueen ainoa hiekkaranta. Saaristomeren rantojen tyyppilajit esiintyvät vaihtelevan runsaina, mutta vaatelias ja harvinainen lajisto puuttuu. Kasvillisuus on parhaiten kehittynyttä Lycknäsvikenin ja vastapäisen poukaman perukoissa ja rannoilla. Niissä on havaittavissa vyöhykkeisyyttä ruovikon ja niittyrantojen kautta tervalepikoihin. Hiekkarannan kasvillisuus on vaatimatonta, kalliorantojen tavanomaista. Selvitysalueen pesimälinnusto heijastelee luonnonoloja ilman suurempia yllätyksiä. Alueella pesii kaksi tai kolme peippoparia, metsäkirvinen, leppälintu, punarinta, västäräkki, punakylkirastas, kirjosieppo, lehtokerttu ja sinitiainen. Näkö- tai kuulohavainto tehtiin talitiaisesta, laulurastaasta ja uunilinnusta. Selvitysalueen lähiympäristössä liikkuu melko runsaasti vesilintuja (haahkoja, kalatiiroja, kalalokkeja, tavi, heinäsorsia ym.). Vesilintujen pesiä ei Lycnäsvikeniltä tavattu, joskin niitä tietysti saattaa olla rantalouhikoiden katveessa ja lähiluodoilla. KUVIOKOHTAISET KUVAUKSET Kuvio 1. Pääosin matalakasvuinen niittyranta. Melko leveä ja osin upottava rantaniitty sijoittuu tervalepikon ja ruovikon väliin. Valtalajeina kasvavat mm. punanata, terttualpi, ruokohelpi, rantamatara, meriratamo, isomaltsa, rantalitukka, ketohanhikki ja rönsyleinikki. Kuvio 2. Rantaniittyjen väliin sijoittuva tervaleppämetsikkö. Kosteilla reunamilla kasvillisuus edustaa mesiangervotyyppiä (FiT), kuivemmassa keskustassa ja rinteessä lähinnä OMaT-lehtoa tai lehtomaista kangasta. Valtapuustona kasvaa erirakenteista varttunutta tervalepikkoa, sekapuuna hieskoivua sekä joitain raitoja ja vaahteroita. Mesiangervon ja käenkaalin ohella kuvion valtalajiston muodostavat mm. oravanmarja, ahomansikka, lehtonurmikka, peltokorte, jänönsalaatti, metsätähti, metsäorvokki, niittyleinikki, metsäalvejuuri ja koiranputki. Kosteissa reunuksissa vallitsevat myös rantaalpi, rantavirmajuuri, niittykellukka, hiirenporras, niittylauha, puna-ailakki, peltokorte ja vadelma. Kuviolla pesivät ainakin peippo, lehtokerttu ja sinitiainen.

Niillä kasvaa harvennettua varttunutta havumetsää, seassa hieman koivua. Mäkien kalliometsissä (CT-ClT) kasvaa melko luonnonmukaista männikköä.

5 Kuvio. Kivisiä niittyrantoja (ja kivikkorantoja) esiintyy alueella useassa kohdassa. Osakuviot ovat pienialaisia ja lajistollisesti vaatimattomia laikkuja kalliorantojen poukamissa. Itäisimmällä laikulla kasvaa matalaa tevaleppää (12 m) laikuittaisesti. Kuvio. Pääosa selvitysalueen pinta-alasta lukeutuu tuoreisiin kankaisiin (MT-OMT). Metsä on laajalti varttunutta ja tasarakenteista, valtapuuna mänty ja kuusi. Koivua kasvaa sekapuuna, alikasvoksena pihlaja ja paikoin välipuustossa raitoja. Katajaa esiintyy laikuittaisesti. Kasvillisuus on lajistollisesti vaatimatonta. Valtalajeina esiintyvät mustikka, käenkaali, oravanmarja, puolukka ja vanamo. Muusta lajistosta mainittakoon metsäimarre, nuokkuhelmikkä, vadelma, lehtonurmikka, metsäorvokki ja rohtotädyke. Pesimälinnustossa tavattiin metsäkirvinen, punarinta, peippo, talitiainen ja leppälintu. Kuviolla on muutamia kuusi- ja mäntymaapuita. Kuvio. Noin puolet alueen rantaviivasta lukeutuu kalliorantoihin. Mereen rajautuvat kalliot ovat jyrkkiä, pääosin metsättömiä ja usein täysin avoimia. Avokalliot ja painanteiden ohutturpeiset kasvillisuuslaikut vuorottelevat. Kalliolampareita esiintyy melko vähän, louhikoita sen sijaan runsaasti. Paikoin kasvaa matalaa mäntyä ja koivua sekä katajaa. Rantavyöhykkeellä kallionraoissa esiintyy rantakasvillisuutta, lajistossa esimerkiksi merisaunio, ruoholaukka, lampaannata, punanata, keltamaksaruoho ja isomaksaruoho. Kalliopainannesoistumissa kasvaa mm. virpapaju ja jouhivihvilä. Kuvio. Etenkin selvitysalueen niemissä vallitsevat karut jyrkkäpiirteiset kalliometsät. Kasvillisuudeltaan ne edustavat avokallioiden laikuttamia kanerva- ja jäkälätyyppejä. Valtapuusto on harvaa ja aukkoista, yleensä hyvin vanhaa mannikköä. Katajaa kasvaa paikoin runsaasti, painanteissa myös pihlajaa ja hiukan kituliasta koivua ja haapaa. Keloja ja maapuita on melko vähän. Kasvistossa tai linnustossa ei tavattu huomionarvoisia piirteitä. Kuvio 7. Selvitysalueen ainoa hiekkaranta sijaitsee alueen länsiosassa. Paikalle rakennetaan parhaillaan huvilaa laitureineen ja rantasaunoineen. Levä- ja ruovikkovalleilla kasvaa mm. merisinappia ja isomaltsaa, muuten ranta on lähes kasviton. Kuvio 8. Kesämökkitontti. Muut alueen mökkiympäristöt eivät selvästi eroa ympäristöstään.

Metsä on laajalti varttunutta ja tasarakenteista, valtapuuna mänty ja kuusi. Koivua kasvaa sekapuuna, alikasvoksena pihlaja ja paikoin välipuustossa raitoja. Katajaa esiintyy laikuittaisesti.

6 Kirjallisuus ja muut lähteet: Meriluoto, M & Soininen, T. 1998: Metsäluonnonarvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus, Helsinki. Savola, K. 1997: Luonnonsuojelulaki selityksineen. Lakimiesten kustannus. Helsinki. Toivonen, H. & Leivo, A. 199: Kasvillisuuskartoituksessa käytettäväkasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A No 1. (Käytetty uutta versiota 200. Luonnonsuojelun maastotyöohje, Metsähallitus). Ympäristöministeriö 1992: Arvokkaat maisema-alueet. Mietintö /1992. Maisemaaluetyöryhmän mietintö II Uhanalaiset lajit: Ympäristöhallinnon HERTTA-tietokanta/eliölajit

199: Kasvillisuuskartoituksessa käytettäväkasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A No 1.

7 Louhikkoinen Jyrkännerannikko Louhikkoinen jyrkänne rannikko Ruovikko Ruovikko Louhikkoinen jyrkänne rannikko 7 1 Harvaa ruovikkoa Lycknäsviken. Kasvillisuuskuviot

Samankaltaiset tiedostot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu