Moniaistiset tilat uusissa toimintaympäristöissä. Laurea-ammattikorkeakoulun kolmas pilottiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moniaistiset tilat uusissa toimintaympäristöissä. Laurea-ammattikorkeakoulun kolmas pilottiraportti"

Transkriptio

1 Moniaistiset tilat uusissa toimintaympäristöissä Laurea-ammattikorkeakoulun kolmas pilottiraportti

2 Sisällys 1. Pilotin tausta Aistien-hanke lyhyesti Laurean pilotit edistävät monikulttuurisuutta Laurean kolmas pilotti Toimijat Laurealaiset Yhteistyökumppanit Yleisö Tavoitteet 7 4. Toiminnan suunnittelu ja esivalmistelut Toiminnan toteutus Tilan rakentaminen Ohjelma kohtaamispaikalla Tilan purkaminen ja projektitehtävän arvioiminen Toiminnan tulokset Toiminnan arviointi Menetelmä monikulttuurisen työelämäosaamisen edistäjänä Ryhmätyöprosessin sujuvuus Menetelmä vuorovaikutuksen ja oppimisen edistäjänä Menetelmä voimaantumisen edistäjänä Moniaistisuuden toteutuminen Tiedotus Miten tuloksia hyödynnetään?.. 20

3 3 1 Pilotin tausta Aistien-hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan moniaistista tilaa yhteisöllistä oppimista ja hyvinvointia edistäväksi pedagogiseksi työvälineeksi. Hankkeessa on seitsemän osatoteuttajaa, jotka kokeilevat moniaistisen tilan toteuttamista erilaisten kohderyhmien kanssa. Laurea-ammattikorkeakoulun omat pilotit toteutetaan osana sosiaalialan opintoja. Piloteilla kehitetään mallia, jolla edistetään opiskelijoiden monikulttuurisia valmiuksia ja toisaalta kehitetään moniaistista tilaa voimaantumisen menetelmänä. 1.1 Aistien-hanke lyhyesti Aistien-hankkeen keskeisenä ajatuksena on rakentaa erilaisia elämyksellisiä oppimisympäristöjä moniaistisesti ja yhteistoiminnallisesti. Hankkeen toimijat suunnittelevat ja valmistavat moniaistisen tilan sekä tilassa tapahtuvan toiminnan yhdessä. Tämän ryhmätyöprosessin tärkeimpänä tavoitteena on edistää toimijoiden voimaannuttamista ja osallistamista ja siten luoda edellytykset aktiiviselle oppimiselle. Tällöin moniaistinen tila toimii elämyksiä tuottavana rentoutumis-, kohtaamis- ja oppimisympäristönä. Moniaistisen tilan ideaa voidaan hyödyntää mm. monikulttuurisuuden edistämisessä, muistojen ja paikallishistorian keräämisessä sekä kylätoiminnan näkyväksi tekemisessä. Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoi Aistien-hanketta. Sen lisäksi hankkeessa ovat mukana Jyränkölän Setlementti ry:n hallinnoima Heinolan kansalaisopisto, Hämeen Kylät ry Kanta-Hämeen alueella, Lapin maakuntamuseo Rovaniemellä, Päivälehden museo ja Metropolia ammattikorkeakoulu Helsingissä sekä Vantaan Valo ja Monitoimikeskus Lumo Vantaan Korsossa. Kukin seitsemästä toimijasta toteuttaa hankepilotteja omien yhteistyökumppaniensa kanssa syksyn 2011 ja kevään 2013 välisenä aikana. Toimijat ja heidän yhteistyökumppaninsa määrittelevät pilottien tavoitteet ja teemat yhdessä. Hanketta rahoittaa Lapin Elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskus Euroopan sosiaalirahaston tuella. Aistien-hanke on myös osa valtakunnallista AKTIIVI-verkostoa, joka on Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehitysohjelmaa koordinoiva hanke. 1.2 Laurean pilotit edistävät monikulttuurisuutta Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa Aistien-hankkeen aikana kuusi pilottia, joiden tarkoituksena on kehittää moniaistista tilaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja monikulttuurisuutta edistävänä työvälineenä. Kehittämiseen osallistuvat Laurean Tikkurilan yksikön lisäksi myös muiden yksiköiden sosiaalialan koulutusohjelmien opettajat ja opiskelijat. Toiminnan perusedellytyksenä on, että opiskelijat tekevät pilotin yhteistyössä maahanmuuttajataustaisen asiakasryhmän sekä alueellisten toimijoiden kuten esimerkiksi kunnan tai kolmannen sektorin kanssa. Pilotit toteutetaan joko opintojaksoon liittyvänä projektitehtävänä tai opinnäytetyönä. Piloteissa opiskelijat ja asiakasryhmä työskentelevät yhdessä. Tapaamisissa keskustellaan asiakkaille merkittävistä kokemuksista ja muistoista, jotka voivat olla henkilökohtaisia tai yhteisöön, jopa yhteiskuntaan kohdistuvia. Muistelutuokioiden pohjalta ideoidaan ja toteutetaan muistoihin johdatteleva moniaistinen tila, jossa asiakkaat voivat tuntea olonsa kotoisaksi ja, jossa syntyy vaivattomasti vuoropuhelua tilassa olevien kesken. Tila suunnitellaan kaikkia aisteja stimuloivaksi niin, että siellä on kuvia, ääniä, musiikkia, tuoksuja, makuja sekä jotain kosketeltavaa.

4 4 1.3 Laurean kolmas pilotti Tässä pilottiraportissa tarkastellaan Laurean kolmatta, Hyvinkään yksikössä kevätlukukaudella 2012 tehtyä pilottia, jonka sosiaalialan opiskelijat toteuttivat osana Sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen työ -opintojaksoa (SSB10SN/B0095, hanketyöskentelyn osuus 2 opintoviikkoa). Opintojakson hanketyöskentelyosuus oli integroitu Monikulttuurinen työ -opintojaksoon (SSB10SN/B0097, hanketyöskentelyn osuus 3 op). Opiskelijat jakautuivat pienryhmiin ja jalkautuivat tekemään yhteistyötä Hyvinkään, Keravan ja Järvenpään alueellisten toimijoiden sekä maahanmuuttajataustaisten ryhmien kanssa. Opiskelijaryhmät suunnittelivat ja rakensivat yhteistyökumppaneidensa kanssa yhteensä 10 moniaistista tilaa. Hyvinkäällä ja Järvenpäässä tilat rakennettiin rasismin vastaisen viikon ajaksi, maaliskuussa viikolla 12. Keravan kaikki kolme tilaa osallistuivat Kulttuurit kohtaavat -tapahtumaan Toimijat Laurea-ammattikorkeakoulun Hyvinkään yksikön pilottiin osallistuneet toimijat voidaan jakaa kolmeen viiteryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat Laurealaiset: opiskelijat, opettajat ja Aistien-hankkeen projektihallinto Laurean Tikkurilan yksiköstä. Toinen muotoutuu yhteistyökumppaneista: alueellisista toimijoista ja heidän edustajistaan sekä maahanmuuttajataustaisista asiakasryhmistä. Kolmas ryhmä on moniaistisissa tiloissa vieraillut yleisö. Aistien-hankkeen näkökulmasta pilotin varsinainen kohderyhmä olivat opiskelijat. Opiskelijoiden näkökulmasta heidän kohderyhmänä olivat maahanmuuttajataustaiset asiakasryhmät ja yleisö. Seuraavissa alaluvuissa kerrotaan viiteryhmittäin toimijoiden rooleista ja heidän keskinäisestä työnjaostaan pilotin aikana. Koska viiteryhmiin kaksi ja kolme eli yhteistyökumppaneiden ja yleisöön kuuluvien määrä on laaja ja monimuotoinen, kaikkia ei välttämättä ole yksilöity luvuissa 2.2 ja 2.3. LIITTEEN 1. taulukkoon (sivut 21 22) on koottu yksityiskohtaisemmat tiedot kunkin opiskelijaryhmän yhteistyökumppaneista ja yleisöstä. 2.1 Laurealaiset Hyvinkään yksiköstä pilottiin osallistui 28 sosiaalialan toisen vuoden opiskelijaa. Kun opintojakso alkoi tammikuussa 2012, opiskelijoille esiteltiin hankekohteet eli yhteistyökumppaneiksi lupautuneet alueelliset toimijat. Opiskelijat valitsivat hankekohteista mieleisensä, ja niin muodostui kuusi pienryhmään, joiden osallistujamäärä vaihteli neljästä seitsemään opiskelijaan. Neljäjäsenisiä opiskelijaryhmiä oli neljä kappaletta, viisi- ja seitsemänjäsenisiä ryhmiä oli molempia yksi. Ensimmäisien yhteistyökumppanien kanssa järjestyneiden tapaamisten jälkeen ryhmä laati projektistaan kirjallisen toimintasuunnitelman. Ohjaajaltaan saaman palautteen ja jatkokehittelyn jälkeen ryhmä jatkoi tapaamisia täsmentyneen ja vakiintuneen maahanmuuttajaryhmän kanssa. Näissä tapaamisessa opiskelijat haastattelivat asiakasryhmää ja sen pohjalta suunnittelivat, valmistelivat ja rakensivat

5 5 kohtaamispaikan yhden tai useamman päivän ajaksi. Päävastuu kohtaamispaikan suunnittelusta, rakentamisesta, tapahtuman ohjelmasta ja tilan emännöimisestä oli opiskelijaryhmällä. Ryhmä piti koko projektin ajan päiväkirjaa, keräsi tapahtuman yleisöltä palautetta ja kokosi projektista yhteisraportin. Opintojakson opetuksesta, sisällöllisestä ohjauksesta ja arvioinnista vastasivat Hyvinkään yksikön lehtorit Maire Antikainen ja Marjo Ritmala. Kuuden ryhmän ohjausvastuu jaettiin lehtorien kesken puoliksi. Lisäksi Aistien-hankkeen projektipäällikkö, lehtori Minttu Räty piti opiskelijoille johdantoluennon moniaistisen tilan mahdollisuuksista. Koska opiskelijat suorittivat opintojakson Aistien-hankeessa, heillä oli mahdollisuus saada taloudellista tukea projektitehtävän kulujen kattamiseksi. Hankinnoista, mahdollisista kuljetuskustannuksista ja vastaavasti myös työajanseurannasta oli raportoitava projektihallinnolle. Kulukorvaus- ja työajanseurantalomakkeet toimitettiin projektihallinnosta vastaavalle projektikoordinaattori Sari Sivoselle. Opiskelijat saivat lainata tilan rakentamista varten hankkeen liikuteltavia telttatiloja, kannettavaa tietokonetta, dataprojektoria, sisustustekstiilejä, kuten verhoja ja tyynyjä sekä muita sisustustarvikkeita. Lainaamisesta sovittiin Sari Sivonen ja projektissa työskentelevän harjoittelija Nanna-Maria Paajasen kanssa. 2.2 Yhteistyökumppanit Opiskelijaryhmien yhteistyökumppaneina toimivat seuraavat alueelliset toimijat, jotka kaikki työskentelivät maahanmuuttajataustaisten asiakasryhmien parissa: Hyvinkään kaupunki, Nuorisopalvelut, Nuorisotalo Silta Hyvinkään kaupunki, Puolimatkan koulu Järvenpään kaupunki, Sosiaalipalvelut, Maahanmuuttajien palvelut Keravan kaupunki, Maahanmuuttajien palvelut, Monikulttuurinen perhekerho Topaasi Keravan paluumuuttajien yhdistys Orvokki Setlementti Louhela ry, Monikulttuurinen Rinki. Alueellisten toimijoiden ja etenkin heidän edustajiensa rooli oli toimia yhteyshenkilöinä, jotka auttoivat opiskelijoita asiakasryhmien etsimisessä. Yhteyshenkilöt olivat läsnä ainakin ensimmäisissä opiskelija- ja asiakasryhmän välisissä tapaamisissa. Toisaalta yhteyshenkilöt myös tarjosivat yhteisöistään kokoontumispaikan näille yhteisille tapaamiskerroille. Lisäksi he joko tarjosivat itse tai järjestivät muun paikan, johon moniaistinen tila rakennettaisiin. Alueelliset toimijat ja yhteyshenkilöt on yksilöity opiskelijaryhmittäin LIITTEEN 1. taulukkoon sivuilla Yhteyshenkilöiden nimet on poistettu. Prosessin seuraavassa vaiheessa opiskelijat tekivät yhteistyötä maahanmuuttajataustaisen asiakasryhmänsä kanssa. Toteutuneiden ryhmätyöprosessien myötä asiakkaista olisi tässä pilottiraportissa voinut käyttää myös nimitystä yhteistyökumppanit, joka on nimenä kuvaavampi kuin pelkkä asiakasryhmä. Toisaalta silloin, kun moniaistisen tilan toteutus valmistui vain opiskelijaryhmän kesken,

6 6 asiakkaiden roolia voi pikemminkin luonnehtia asiantuntijaksi tai informantiksi. Siksi tässä raportissa asiakasryhmään kuuluvista käytetään myös nimitystä informantti. Asiakasryhmät, joita oli kymmenen, jakautuivat opiskelijaryhmien kesken niin, että: neljällä opiskelijaryhmällä oli kullakin yksi asiakasryhmä, yhdellä kaksi ja yhdellä neljä asiakasryhmää. Ryhmän koko vaihteli yhdestä kymmeneen henkilöön. Asiakasryhmissä oli 7 13-vuotiaita alakoululaisia, yli 13-vuotiaita nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä. Ryhmän ikäjakauma oli suurilukuisissa asiakasryhmissä yhdenmukainen. Asiakasryhmät on yksilöity opiskelijaryhmittäin LIITTEEN 1. taulukkoon sivuilla Informanttien nimet on muutettu. Merkittävimmät asiakasryhmiä yhdistävät tekijät olivat kansallinen kulttuuri-identiteetti tai kuuluminen tiettyyn etniseen väestöryhmään. Kunkin moniaistisen tilan teema muotoutui näiden tekijöiden mukaan. Yhdeksässä tilassa teemana oli sama kansallinen tai etninen kulttuuri-identiteetti: Kosovon albanialaisuus, Venäjä, Filippiinit, Turkki, Uganda, Vietnam, Inkerinsuomalaisuus, Japani ja Somalia. Sen sijaan yhdessä alakoululuokan oppilaista muodostuneessa asiakasryhmässä tilan teemana oli toiminnallinen lentomatka oppilaiden kuuteen eri kotimaahan. Asiakasryhmän ensisijainen rooli oli toimia muistelu- ja haastattelutapaamisissa oman kulttuurinsa informanttina. Joidenkin ryhmien jäsenet saattoivat osallistua aktiivisesti myös tilan rakentamiseen. Tavallisempaa oli kuitenkin, että he lainasivat tilaan esineitä tai tuottivat sinne esittelymateriaalia. Muutamat myös leipoivat tai valmistivat ruokaa tilaisuuteen. Lähes kaikista ryhmistä yksi tai useampi jäsen toimi informanttina myös kohtaamispaikassa. Projektityöhön liittyi myös satunnaisia henkilöitä tai yhteisöjä, jotka auttoivat opiskelijaryhmiä prosessin aikana, mutta jotka eivät aktiivisesti osallistuneet varsinaiseen toimintaan. Näitä niin sanottuja yhteistyöresursseja tarjosivat tapaamis- tai tilan rakennusvaiheessa: koulunkäyntiavustaja, tulkki, matkatoimisto, kirjastot, Hyvinkään yksikön henkilökunta ja yhden asiakasryhmän äidit. 2.3 Yleisö Kohtaamispaikat rakennettiin julkisiin tiloihin niin, että niissä järjestettävät tilaisuudet olivat avoimia joko kaikille tai rajatulle, jopa kutsutulle kohderyhmälle. Yleisölle täysin avoimia kohtaamispaikkoja oli kuusi. Muut neljä oli rajattu tietyille nuoriso-, peruskoululais- tai päiväkotiryhmille. Näistä neljästä rajatusta yleisöstä ainoastaan nuoret tutustuivat tilaan omalla ajallaan. Muut kolme osallistuivat toimintaan kutsuttuina koulu- tai tarhapäivänsä aikana. Kaikille avoimista kohtaamispaikoista kolme sijaitsi Järvenpään kirjastossa. Yleisö muodostui satunnaisista kirjastokävijöistä tai varta vasten paikalle tulleista. Tiloja oli mainostettu Järvenpään Facebook-ryhmässä ja mainoksia oli levitetty kouluihin ja päiväkoteihin. Toiset kolme kaikille avointa tilaa sijaitsivat Keravan lukiossa järjestettävässä Kulttuurit kohtaavat -tapahtumassa, jonka esitteli Keravan kaupungin ja kolmannen sektorin monikulttuurista toimintaa. Hyvinkääläiseen Nuorisotalo Siltaan rakennettu tila on ensimmäinen esimerkki rajatun kohderyhmän yleisöstä. Nuorisotalo on tarkoitettu vuotiaille nuorille, jotka voivat viettää siellä vapaa-aikaansa

7 7 arki-iltaisin nuoriso-ohjaajien valvonnassa. Sillan kävijöillä on kuitenkin oltava nuorisotalon jäsenkortti. Koska nuorisotalon toiminta oli avointa, ja nuorten lukumäärä vaihteli illoittain, opiskelijaryhmä ei etukäteen tiennyt yleisönsä tarkkaa lukumäärää. Puolimatkan yhteiskoululle rakennetuista kahdesta tilasta toista markkinoitiin koulun sisällä esi-, ala- ja yläkoulun opettajille. Koska tilaan mahtui vierailemaan vain yksi luokka kerrallaan, opettajat varasivat 20 minuutin vierailuajan etukäteen. Vaikka opiskelijaryhmän toiveena oli, että koulun kaikki luokat olisivat päässeet osallistumaan tilan toimintaan kolmen koulupäivän aikana, kaikki opettajat eivät vastanneet kutsuun. Puolimatkan koulun toisen tilan pääasiallisella yleisöllä oli kaksoisrooli. Nämä yhdeksän valmistavan luokan oppilasta toimivat myös asiakasryhmänä ja osallistuivat sen takia tilan valmisteluun. Yleisöksi kutsuttiin myös oppilaiden vanhempia ja sukulaisia. Neljäs rajatulle yleisölle tarkoitetusta kohtaamispaikoista oli toiminnallinen leikkitila, joka oli rakennettu Järvenpään kirjaston satuhuoneeseen. Ensimmäiseen tapahtumaan kutsuttiin 15 lapsen päiväkotiryhmä, toinen tapahtuma oli avoin kirjastossa vieraileville pienille lapsille. Kun yleisönä oli lapsia, päiväkoti-ikäisiä tai koululaisia, mukana oli myös vanhempia, ohjaajia, opettajia, koulunkäyntiavustajia ja tulkkeja. Yleisö on yksilöity tarkemmin LIITTEEN 1. taulukkoon sivuilla Tavoitteet Laurean pilottien tavoitteena on ensinnäkin edistää opiskelijoiden monikulttuurista työelämäosaamista, mutta myös luoda mahdollisuuksia vähemmistöjen ja valtaväestön väliselle vuorovaikutukselle ja sen myötä tukea maahanmuuttajien kaksikulttuurista identiteettiä. Neljäntenä tavoitteena on parantaa opiskelun työelämäläheisyyttä luomalla verkostoja opiskelijoiden ja alueellisten toimijoiden välille. Hankkeen tavoitteiden lisäksi opiskelijoiden oli otettava huomioon kahteen opintojaksoon liittyvät opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet. Sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen työ -opintojakson aikana opiskelija oppii aihepiirin peruskäsitteitä ja harjoittelee niihin liittyviä työmenetelmiä moniammatillisissa verkostoissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa: kuvailla ja perustella sosiaalipedagogisen ja sosiokulttuurisen työn lähtökohtia ja taustoja soveltaa sosiaalipedagogisia ja sosiokulttuurisia työmenetelmiä eri elämäntilanteissa olevien yksilöiden, perheiden ja ryhmien tukemisessa. toteuttaa luovia ja toiminnallisia lähestymistapoja asiakastyössä. Monikulttuurinen työ -opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: tunnistaa työnsä kulttuurisidonnaisuuden ja kulttuurin merkityksen ihmisen arjessa. tunnistaa monikulttuurisuuteen liittyviä haasteita. edistää yhdenvertaisuutta yksilö- ja yhteisötasolla. tukee maahanmuuttajien kotoutumista. työskentelee monikulttuurisissa yhteisöissä.

8 8 Ryhmäraporteissaan opiskelijat konkretisoivat tavoitteitaan yksityiskohtaisemmin. Peruskouluympäristössä työskennelleiden ryhmien 2. ja 3. tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaat koulussa edustettuina oleviin kulttuureihin, jotta mahdolliset ennakkoluulot vieraista kulttuureista tulevia kohtaan hälvenisivät. Kouluilmapiiriä parantavan tavoitteen lisäksi he pitivät erityisen tärkeänä, että monikulttuuriset oppilaat saisivat toiminnasta voimaannuttavia kokemuksia. Sen takia he halusivat antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden kertoa omasta kotimaastaan ja sen tavoista heille mieluisalla tavalla. Jotta nämä voimaannuttavat kokemukset onnistuisivat, molemmat ryhmät asettivat oppimistavoitteekseen aidon kuuntelemisen ja kohtaamisen harjoittelemisen. Sen he halusivat kohdentaa asiakastyön lisäksi myös muiden yhteistyökumppaneiden, yleisön sekä oman ryhmän jäsenten väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi he korostivat omakohtaisen kohtaamisen, omien asenteiden ja tunteiden tunnistamisen sekä kehittämisen tärkeyttä. Vaikka ryhmän 4. asiakkaat olivat pääasiassa aikuisia, tavoitteet olivat samansuuntaiset kuin ryhmien peruskoululaisilla. Ryhmä havainnollisti tavoitteitaan keskeisten käsitteiden kuten kohtaamisen, kulttuuri-identiteetin, kotoutumisen, osallisuuden, voimaantumisen ja yhdenvertaisuuden avulla. He korostivat erityisesti maahanmuuttajien ja järvenpääläisten kohtaamisessa keskinäisen vuoropuhelun, kulttuurien välisen kiinnostuksen sekä ymmärryksen heräämisen merkittävyyttä. Opiskelijat tahtoivat tarjota maahanmuuttajille tilaisuuden kertoa kulttuuristaan sellaisia asioita, joita he halusivat tuoda esille valtaväestön keskuudessa. Kun maahanmuuttajat saisivat lisäksi mahdollisuuden puhua tutuista asioista suomen kielellä, se edesauttaisi heidän kotoutumistaan järvenpääläisen yhteisön jäseniksi. Kielitaidon harjaannuttaminen myötä ymmärretyksi ja huomioiduksi tulemisen kokemukset puolestaan edistävät osallisuuden ja voimaantumisen tunnetta. Opiskelijat myös tiedostivat pienempiin alaryhmiin jaetun ryhmänsä haasteiksi keskinäisen vuorovaikutuksen ja toiminnan yhteensovittamisen. He päättivät kommunikoida ja toimia niin, että ryhmä pysyisi yhtenäisenä koko projektityön ajan. Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kanssa työskennellyt ryhmä 5. nosti aikaisemmin esitettyjen tavoitteiden lisäksi esille uuden näkökulman. Koska asiakasryhmä muodostui ikäihmisistä, yksi tärkeä päämäärä oli kulttuuri-identiteetin siirtäminen sukupolvelta toiselle. Se oli itse asiassa se syy, miksi opiskelijat valitsivat kyseisen yhteistyökumppanin he halusivat tietää jo katoavasta kulttuuriidentiteetistä mahdollisimman paljon. Lähes kaikki ryhmät mainitsivat tavoitteekseen moniaistisuuden. Myös seuraavat oman oppimisen tavoitteet yhdistivät kaikkia ryhmiä: tietämyksen lisääminen vieraista kulttuureista. tutustuminen maahanmuuttajien arkeen ja heidän kohtaamiinsa haasteisiin. toimintatapojen ja kommunikoinnin harjoitteleminen eri kulttuuri-, kieli- ja ikäryhmiä edustavien kanssa. kokemus toiminnan suunnittelemisesta ja organisoimisesta ryhmätyönä. 4 Toiminnan suunnittelu ja esivalmistelut Kun opintojakso alkoi 10. tammikuuta 2012, opiskelijat orientoituivat johdantoluennolla kurssin sisältöihin, tavoitteisiin ja Aistien-hankkeen moniaistiseen tilaan. Lisäksi he perehtyivät omatoimisesti

9 9 sosiaalipedagogiikkaa, sosiokulttuurista työtä ja monikulttuurisuutta käsittelevään kurssikirjallisuuteen. Hankekohteiden eli alueellisten toimijoiden esittelyn jälkeen opiskelijat jakautuivat kiinnostuksensa mukaan kohteittain pienryhmiin. Tammikuun loppupuolella järjestyivät ensimmäiset tapaamiset alueellisten toimijoiden kanssa. Tapaamisessa yhteyshenkilöt kertoivat yhteisönsä toiminnasta ja suosittelivat ryhmälle sopivia yhteistyökumppaneita. Tässä vaiheessa ryhmä myös saattoi käydä tutustumassa tilaan, johon kohtaamispaikka rakennettaisiin. Samaan aikaan opiskelijat alkoivat kirjoittaa ryhmäraportteihinsa teoriataustaa kohdekulttuurista ja aihepiiriin liittyvistä tärkeimmistä sosiokulttuurisista käsitteistä. Tietoa Aistien-hankkeesta ja moniaistisesta tilasta opiskelijat saivat Laurean verkkoympäristöistä S-levyasemalta ja Optima-työtilasta. Verkkoympäristöissä oli myös käytännönohjeita, tiedostopohjia, lomakkeita ja kuvamateriaalia, joista oli apua projektitehtävän tekemisessä. Ensimmäisissä asiakasryhmätapaamisissa opiskelijat kertoivat yhteistyökumppaneilleen hankkeesta ja siitä, mistä moniaistisessa tilassa on kyse. Näissä tapaamisissa keskusteltiin kohdekulttuurista ja suunniteltiin, miten se aiheena taipuisi moniaistiseksi rakennettavaan tilaan. Alustavien keskustelujen jälkeen ryhmä laati projektistaan kirjallisen hankesuunnitelman, joka sisälsi muun muassa: 1) valitun teoreettisen näkökulman, 2) kohderyhmän tai -ryhmät, 3) toiminnan tavoitteet, 4) SWOT-analyysin (sisäiset vahvuudet ja heikkoudet, ulkoiset mahdollisuudet ja uhat) sekä 5) toimintasuunnitelman ja aikataulun. Ohjaajan kanssa käydyn palautekeskustelun jälkeen ryhmä kehitteli usein suunnitelmaansa eteenpäin ennen kuin esitteli sen toisille ryhmille 21.helmikuuta. Hankesuunnitelma sai elää ja se sai muuttua prosessin aikana. Hankesuunnitelman laatimisen jälkeen opiskelijaryhmät jatkoivat tapaamisia asiakkaidensa kanssa. Yhteyshenkilö ei enää välttämättä ollut läsnä jatkotapaamisissa, varsinkaan aikuisryhmien kanssa työskennelleissä ryhmissä Nuorten ja koululaisten asiakasryhmissä sen sijaan oli aina paikalla joko nuoriso-ohjaaja tai opettaja. Tapaamisissa jatkettiin tilan ideointia ja käytännön toteutuksen organisointia. Minkälaisia elämyksiä tilassa tarjottaisiin? Mitä aisteja herätellään? Millä keinoin elämykset toteutetaan? Miten tila sisustetaan? Onko tilassa järjestettyä ohjelmaa tai toimintaa? Mitä ja minkälaisia resursseja on käytettävissä? Osallistuuko asiakasryhmä tilan rakennukseen tai itse tapahtumaan? Mikä on työnjako ja aikataulu tilan toteuttamiseksi? Miten ja kenelle tapahtumaa mainostetaan? Miten yleisöltä kerätään palautetta? Vaikka esivalmistelut olivat opiskelijoiden vastuulla, useat asiakasryhmät olivat niissä aktiivisesti mukana. Esimerkiksi ryhmän 1. albaaninuoret tulostivat valokuvia ja tekivät tilan seinälle tervehdystekstejä. Ryhmän 2. yhteistyökumppanit eli venäjän kielen ryhmäläiset tekivät kylttejä, joissa oli kyrillisin kirjaimin venäjänkielisiä tervehdyksiä. Turkkilainen Defne valmisti pikkuleipiä tilan 5. tapahtumaan.

10 10 Kolmessa ryhmässä esivalmisteluja tehtiin yhdessä. Ryhmä 3. ohjasi opetustuokiota, joissa oppilaat askartelivat oman maansa lippuja ja merkitsivät karttapohjaan maansa pääkaupungin ja kotipaikan sijainnit. Kun valmisteluja tehtiin yhteistoiminnallisesti, maahanmuuttajat saivat tilaisuuden opettaa ryhmäläisille oman maansa kulttuuria. Esimerkiksi tilaan 4. harjoiteltiin filipinonkielisiä laululeikkejä Gerryn johdolla. Ugandalaisen tilan 6. ruokatarjoilut valmistettiin autenttisista raaka-aineista. Vietnamilainen Linh opetti ryhmäläisille, miten silkkipaperista taitellaan uudenvuodenkukkia tilan 7. koristeeksi. Ryhmän 5. jäsenet oppivat, kuinka teetä haudutetaan inkerinsuomalaisittain. Kulttuurista kertovia tavaroita, tarvikkeita ja muuta havainnollistamismateriaa opiskelijat saivat lainaksi pääasiassa asiakasryhmiltä, mutta myös ns. yhteistyöresursseilta. Laurean projektihallinnolta lainattiin telttoja, kannettavaa tietokonetta, dataprojektoreita, kankaita, mattoja ja muita sisustustarvikkeita. Ryhmäkohtainen määräraha hankintoja varten oli 20 euroa. Ylimenevästä budjetista oli ohjeistettu neuvottelemaan projektikoordinaattorin kanssa. Tilojen ohjelmasta tiedottaminen vaihteli sen mukaan oliko tilaisuus tarkoitettu yhteisön sisäiseksi vai oliko se kaikille avoin julkinen tilaisuus. Nuorisotalo Sillassa ja Puolimatkan koulussa tiedotettiin lähinnä sisäisesti. Esimerkiksi ryhmä 2. järjesti opettajille infotilaisuuden ja ryhmä 3. lähetti oppilaiden vanhemmille kutsut. Järvenpään kirjastossa toiminut ryhmä 4. teki tiloistansa mainoksen, jota levitettiin kaupungin yksiköille kuten koululle, kirjastoon ja sisäisen postin kautta päiväkoteihin, mutta myös yhteyshenkilön kautta muille sähköpostilistoille. Koska ryhmien tilat olivat osa yleisötapahtumaa, tilaisuuden järjestäjä Monikulttuurinen perhekerho Topaasi tiedotti tapahtumasta mainoksella (ks. viereinen kuva). Opiskelija- ja asiakasryhmien tapaamiskertojen määrä vaihteli kahdesta kuuteen. Tiloista neljä rakentui neljällä tapaamisella, joka oli selvästi yleisin tapaamisten lukumäärä. Myös ohjaajan ja opiskelijaryhmän väliset ohjaustapaamiset jatkuivat aina kurssin loppuun asti. Eriluonteisten yhteistapaamisten ulkopuolella opiskelijaryhmän jäsenet tapasivat joko ryhmänä tai pienemmissä kokoonpanoissa. Esimerkiksi neljä tilaa rakentanut ryhmä 4. jakautui suunnittelu- ja toteutusvaiheessa kolmeen toteutusryhmään, joissa oli kahdesta kolmeen opiskelijaa. Ryhmien jäsenet kommunikoivat projektityön aikana mm. sähköpostin välityksellä. Myös kaikki ryhmät rationalisoivat työtaakkaansa jakamalla esivalmistelutehtäviä kaikkien ryhmänjäsenten kesken.

11 11 5 Toiminnan toteutus Hyvinkäällä ja Järvenpäässä toimineiden ryhmien seitsemän tilatoteutusta ajoittuivat väliselle ajalle, jolloin vietettiin kansainvälistä rasismin vastaista viikkoa. Ryhmien kolme tilaa olivat osa Kulttuurit kohtaavat -tapahtumaa , jonka järjesti Keravan kaupungin Monikulttuurinen perhekerho Topaasi yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pilotin tilatoteutukset sijaitsivat Hyvinkäällä Nuorisotalo Sillassa (tila 1.) ja Puolimatkan yhtenäiskoulussa (tilat 2. 3.), Järvenpään pääkirjastossa (tilat 4. 7.) ja Keravan lukiossa (tilat ). Hyvinkään tilat oli tarkoitettu rajatuille tai kutsutuille kohderyhmälle päiväkoti-ikäisistä lapsista lukioikäisiin nuoriin. Järvenpäässä ja Keravalla kohtaamispaikat järjestettiin kaikille avoimina julkisina tilaisuuksina. Tosin tilan 4. toiminnassa oli ajoittainen poikkeama filippiiniläisen leikkituokion ensimmäinen toteutuskerta oli tarkoitettu vain kutsutulle päiväkotiryhmälle, mutta toinen oli avoin kaikille kirjastokävijöille. 5.1 Tilan rakentaminen Pilotin tiloista seitsemän toteutettiin niin, että toiminta ajoittui yhdelle päivälle. Kaksipäiväisiä tiloja oli kaksi ja kolmepäiväisiä yksi. Suurin osa opiskelijaryhmistä pystytti ja sisusti tilansa saman päivän aikana juuri ennen tapahtumaa. Ainoastaan Puolimatkan koulun Venäjä-tila ja Järvenpään kirjaston filippiiniläinen tila rakennettiin edellisenä päivänä. Hankkeen liikuteltavaa telttarakennelmaa käytettiin silloin, kun kohtaamispaikka piti erottaa julkisessa tilassa omaksi alueekseen (ks. viereinen kuva). Nuorisotalossa ja yhtenäiskoulussa telttaa ei tarvittu, koska sieltä löytyivät toimintaan soveltuvat valmiit tilat. Telttaan rakennettuja tiloja oli kaikkiaan viisi kappaletta. Yksi telttaa käyttäneistä ryhmistä mainitsi, että pystyttämiseen ja sisustamiseen kului noin kaksi tuntia. Etenkin telttaan tilansa rakentaneet ryhmät toivat tilaan sisustuksellisia elementtejä, kankaita, pöytäliinoja ja mattoja, joilla he tekivät telttatilasta kotoisemman. Selkeitä koristetai sisustuselementtejä olivat esimerkiksi leikkokukat, oksat, paperikukat ja -perhoset. Koska varsinkin telttatilat (2,5 m x 2,5 m) olivat pieniä, huonekaluja käytettiin sisustuksessa vähän. Lähinnä tarvittiin pöytiä kirjoille, esineasetelmille ja tarjoilulle. Pitkäkestoista toiminnallista ohjelmaa sisältäviin tiloihin 3. ja 4. oli varattu tuolit istumista varten.

12 12 Moniaistisen tilan tehtävänannossa opiskelijoita ohjeistettiin käyttämään tilan tunnelman luomiseen kaikkia aisteja. Sen takia tilassa tuli olla nähtävää, kuultavaa, tunnusteltavaa, haisteltavaa ja maisteltavaa. Eniten hyödynnettiin näköaistia kuvien, kuvatallenteiden ja tekstien muodossa: valokuvat, postikortit, maalaukset ja printatut kuvat (9:ssa tilassa) tietokoneen tai dataprojektorin avulla esitettävät kuvat (4:ssä) videotallenteet (3:ssa) kartat ja kansallisliput (3:ssa) kirjat ja lehdet (6:ssa) tervehdystekstit (4:ssä) tietoiskut tai -paketit (3:ssa). Näköön liittyviä virikkeitä olivat myös lukuisat esineet vaikka niitä voi toisaalta tutkia haptisesti koskettelemalla ja tunnustelemalla. Esillä oli muun muassa astioita, tekstiilejä, vaatteita, koruja ja soittimia. Näistä oman näkyvän joukkonsa muodostivat kansallisina symboleina pidetyt esineet ja asiat: kansallispuvut, -liput ja -kukat sekä rahat. Taustamusiikkia esitettiin seitsemässä tilassa. Elävää musiikkia ja laulua oli ainoastaan filippiiniläisessä leikkituokiossa. Tuoksuelementtejä käytettiin suunnitellusti kuudessa tilassa: neljässä teejuoman, kahdessa kukkien tai suitsukkeiden, yhdessä menthol-lääkeaineen tuoksua. Tarjottaviin ruokamaistiaisiin liittyi myös makua täydentäviä tuoksuelementtejä, mutta mikään ryhmistä ei maininnut niitä tietoisesti tavoitteekseen. 5.2 Ohjelma kohtaamispaikalla Lapsille ja nuorille tarkoitettuihin tiloihin kutsuttu yleisö saapui paikalle ohjelman alkamisaikaan. Puolimatkan koulun kolmepäiväiseen Venäjä-tilaan oli varattu vierailuajat etukäteen esi-, ala- ja yläkoululaisten kesken niin, että yhden luokan vierailuaika oli 20 minuuttia. Samassa koulussa pienten lasten valmistavalle luokalle järjestetty toiminnallinen lentomatka oppilaiden kuuteen kotimaahan kesti 105 minuuttia. Järvenpään kirjastossa kahtena päivänä järjestetty filippiiniläinen leikkituokio suunniteltiin alle tunnin mittaiseksi.

13 13 Näissä kolmessa kohtaamispaikassa opiskelijaryhmän informanteilla eli asiakkailla oli esiintyjinä aktiivinen rooli. Esimerkiksi venäjän kielen ryhmäläiset kertoivat vieraileville luokille, miten venäläisiä aakkosia ja sanoja lausutaan. Toiminnallisella lentomatkalla lapset saivat kukin vuorollaan kertoa kotimaastaan ja esitellä mukanaan tuomia, kulttuurilleen tyypillisiä esineitä. Filippiiniläisessä tilassa Gerry ohjasi laululeikkiä laulaen ja kitaralla säestäen. Tytär Maribel puolestaan kertoi matkakokemuksista isänsä kotimaassa. Pilotin muut seitsemän tilaa toimivat nonstop periaatteella, joissa yleisö sai vierailla itse valitsemaansa aikaan. Nonstop-tilat olivat auki neljästä seitsemään tuntia. Informantit olivat paikalla kaikissa tiloissa ainakin osan aukioloajasta. Yleisö sai tutustua tilaan, keskustella paikalla olevien informanttien ja opiskelijoiden kanssa sekä nauttia tilan ruokamaistiaisista. Vapaan tutustumisen lisäksi järjestettyä ohjelmaa oli ainoastaan tilan 8. japanilainen ikebana-näytös ja teeseremonia. Seitsemässä kohtaamispaikassa oli tarjolla kohdekulttuurille tyypillisiä pieniä makupaloja kuten hedelmiä, leivonnaisia, leipää ja makeaa papuhilloa. Tilan 6. ugandalaisessa keittiössä tarjottava ruoka chapati-leipä ja katangomuhennos olivat tärkeä osa tilan pääteemaa. Informanttina toimineen Jacobin ja opiskelijoiden yhteinen ruoanvalmistusprosessi oli jopa kuvattu valokuvin tilan seinällä. Osa opiskelijaryhmistä keräsi tilassa vierailevalta yleisöltä kävijäpalautetta. Kolmessa ryhmässä käytettiin keräämiseen kyselylomaketta. Yksi ryhmistä kokosi suullista palautetta, ja yksi tarkkaili yleisön reaktioita. Palaute oli pääosin myönteistä. Esimerkiksi oppimisympäristöjä pidettiin virikkeellisinä. Pienille lapsille tarkoitetut toiminnalliset aistitilat arvioitiin lapsiystävällisiksi, tosin toimintaa niissä olisi voinut olla vielä enemmän. Kulttuurit kohtaavat -tapahtumaa kiiteltiin monipuolisuudesta ja samanlaisia tapahtumia toivottiin lisää. 5.3 Tilan purkaminen ja projektitehtävän arvioiminen Tilaisuuden jälkeen tilat purettiin, paikat siivottiin ja lainatut tavarat palautettiin takaisin. Tiloja ja 7. toteuttaneet opiskelijat, informantit ja yhteyshenkilöt pitivät välittömästi tilaisuuden jälkeen kaksi erillistä palautekeskustelua, jossa he arvioivat tilojen onnistumista. Muut ryhmät saivat suullista palautetta lähinnä muilta opiskelijoilta ja ohjaavalta opettajaltaan. Kirjallista palautetta yhteistyökumppaneiltaan keräsi ainakin yksi ryhmä. Tapahtuman jälkeen opiskelijat jatkoivat ryhmäraporttinsa valmiiksikirjoittamista. Kohdekulttuurin yleiskuvauksen, tärkeimpien sosiokulttuuristen käsitteiden ja toiminnan tavoitteiden jälkeen he kuvailivat, kuinka projektityö eteni suunnitteluvaiheesta toteutukseen ja itsearviointiin. Lähes kaikki ryhmät havainnollistivat raporttia toteutusvaiheen aikana ottamillaan kuvilla. Kuudelta pilottiryhmältä syntyi viisi sivuista raporttia ja yksi PowerPoint-esitys, joita kaikkia on käytetty tämän pilottiraportin lähteinä. Kurssin päätyttyä opiskelijat palauttivat tuntiseurantalomakkeen ja mahdolliset kulukorvauslomakkeet hankkeen projektikoordinaattorille. Henkilökohtaiseen tuntiseuranlomakkeeseen merkittiin kaikki projektityöhön käytetty työaika aina oppitunneista raportin kirjoittamiseen. Keskiverto-opiskelija käytti projektiin 55 työtuntia. Opiskelijaryhmiä vertailtaessa ryhmän työtuntien suurin keskiarvo oli 71 ja pienin 37 tuntia.

14 14 6 Toiminnan tulokset Laurea-ammattikorkeakoulun kolmas pilotti oli lähtökohdiltaan samansuuntainen kuin aiemmin toteutetut pilotit. Tarkoituksena oli kehittää moniaistista tilaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja monikulttuurisuutta edistävänä työvälineenä. Kuten aikaisemmissakin piloteissa, opiskelijaryhmät toteuttivat pilotin yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten asiakasryhmien kanssa. Kahteen edelliseen pilottiin verrattuna tässä pilotissa opiskelijaryhmien projektityöt olivat toimintaympäristöiltään ja toteutuksiltaan hyvin erilaisia. Tähän vaikutti pääasiassa se, että alueellisilla toimijoilla oli entistä aktiivisempi rooli koko prosessin ajan. He eivät ainoastaan johdattaneet opiskelijoita maahanmuuttajaryhmien pariin, vaan he olivat myös mukana asiakastapaamisissa ja tarjosivat moniaistisille tiloille uusia toteuttamisympäristöjä. Tässä tiivistyneessä yhteistyössä heijastuu selkeästi Laurean noudattama Learning by Developing -toimintamalli, jolla opetusta ja kehittämishankkeita pyritään integroimaan aluetyöhön, jotta opiskelijat saisivat jo opiskeluvaiheessa kiinnekohtia työelämään ja sen osaajiin. Alueellisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön monimuotoistumisesta kertoo se, että kolmannen sektorin ja kunnallisen maahanmuuttajatyön lisäksi yhteistyökumppaneiksi oli valikoitunut myös kunnallisen maahanmuuttajaopetuksen edustajia. Asiakasryhmien ikäjakauma laajeni aikuisista esi-, ala- ja yläkoululaisiin. Tällä kertaa aistitiloja ei toteutettu Tikkurilan tai Hyvinkään toimipisteiden moniaistisiin luokkatiloihin. Opiskelijat sananmukaisesti jalkautuivat oppilaitoksen ulkopuolelle ja sovelsivat moniaistisen tilan menetelmää uusiin toimintaympäristöihin: nuorisotaloon, kouluun, kirjastoon ja yleisötapahtumaan. Näissä entistä avoimemmissa ja julkisemmissa toimintaympäristöissä asiakastyö näyttäytyi opiskelijoille haasteellisemmalla tavalla. Asiakasryhmän, opiskelijoiden ja yleisön väliseen vuorovaikutukseen tuli uusia ulottuvuuksia uhkiakin, mutta etenkin mahdollisuuksia. Kun aikaisemmissa piloteissa yleisönä on ollut asiakasryhmien perheenjäseniä tai Laurean opiskelijoita, nyt maahanmuuttajaryhmillä oli tilaisuus uudenlaisen yleisön kohtaamiselle. 7 Toiminnan arviointi Seuraavassa prosesseja arvioidaan projektityön tavoitteiden suuntaisesti kuitenkin niin, että arvioinnin painotukset on valittu oppilaitosympäristössä käytettävän menetelmän kehittämistä ajatellen. Tarkoituksena ei ole arvioida pelkästään fyysisen aistitilan kehittämistä, arviointi kohdistuu koko prosessiin opiskelijoiden työelämäoppimiseen, yhteistyökumppaneiden vuorovaikutukseen ja sen sujuvuuteen sekä asiakasryhmien voimaantumiseen. Arviointi on koottu viidessä ryhmäraportissa ja yhdessä PowerPoint-esityksessä olleista prosessikuvauksista, kokemuksista ja itsearvioinneista, joissa kaikissa toimintaa on tarkasteltu opiskelijoiden näkökulmasta. Suorat sitaatit on lainattu pilotin viidestä ryhmäraportista.

15 Menetelmä monikulttuurisen työelämäosaamisen edistäjänä Tässä osiossa tarkastellaan tehtävänannon mahdollisuuksia, mielekkyyttä, haasteita ja onnistumista. Aikaisempiin pilotteihin verrattuna opiskelijat eivät omatoimisesti etsineet asiakasryhmäänsä, koska ohjaavat opettajat olivat sopineet etukäteen hankeyhteistyöstä alueellisten toimijoiden kanssa. Opiskelijat saivat kuitenkin valita tarjolla olevista hankekohteista mieleisensä: halusimme silti valita juuri tämän asiakasryhmän, koska hankkeen tekeminen juuri inkeriläisten kanssa on erittäin mielenkiintoista. Ryhmämme pääsi tutustumaan uuteen kulttuuriin, jonka olemassaolosta kovin monet eivät edes tiedä, mutta ennen kaikkea pääsimme kuulemaan ikäihmisten omia, mielenkiintoisia ja värikkäitä elämäntarinoita. Valmiiden hankekohteiden joukossa löytyi siis yllätyksiä uusia asiakasryhmiä, joita opiskelijat eivät olisi kenties osanneet itsenäisesti etsiä. Työskentely maahanmuuttajien parissa koettiin mielekkääksi varsinkin, kun moniaistisen tilan teema koettiin merkitykselliseksi ja asiakkaiden tarpeista lähteneeksi: tuomalla esiin vierasta kulttuuria ja tuomalla se pohdittavaksi ja näkyville voimme toivottavasti herättää oppilaiden mielenkiinnon ja hyväksynnän toisenlaista kulttuuria ja siten sitä edustavia ihmisiä kohtaan. Toivomme tilan olevan rikastuttava kokemus, joka herättää keskusteluja ja vaikuttaa omalta osaltaan koulun ilmapiiriä parantavasti. Ikäihmisten kanssa työskennellyt ryhmä nosti esille moniaistisen tilan mahdollisuudet perinteen siirtämisessä: Haluamme myös auttaa inkeriläisiä jakamaan omaa elämäänsä, historiaansa ja tietoaan uudelle sukupolvelle. Kohderyhmän lisäksi opiskelijat tiedostivat hyödynsaajiksi myös itsensä. Moni mainitsi mahdollisuuden kohtaamisen taidon harjoittelemiseen. Jo prosessin alussa opiskelijat painottivat positiivisten asennoitumisen vaikutusta sen onnistumiseksi avoimuutta, aitoutta, halua kuunnella, ymmärtää ja oppia uutta. Lisäksi tiedostettiin, kuinka tärkeä on hankkia tietoa maahanmuuttajan kulttuurista, koska se edesauttaisi ymmärtämystä kohtaamistilanteissa. Näiden lisäksi hyödyllisiksi oppimiskokemuksiksi mainittiin käytännön tapahtumien organisoiminen, ryhmässä toimiminen ja yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa. Myös opintojen tekeminen osana Aistien-hanketta havaittiin hyödylliseksi: hyödyimme hankkeesta monella eri tavalla. Opimme olemaan mukana hieman isommassa projektissa mihin olemme tottuneet. Tämä on ensimmäinen hanke, jossa meillä on rahoitus, joten opimme tekemään erilaisia selvityksiä budjetista. Lisäksi ESR vaatii hankkeen toteutuksessa muutamien säännösten toteutumista, kuten tuntiseurantaa, mitä emme olleet aikaisemmin joutuneet tekemään. EU-säännökset voivat siis tahattomasti ohjata opiskelijoita myös työntutkimiseen ja sen kehittämiseen. Myös hanketyöskentelyn tärkeys tiedostettiin: tuotamme työskennellessämme ja raportoidessamme arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa vastaavissa tai samankaltaisissa hankkeissa. Hankkeen tarjoama ryhmäkohtainen 20 euron määräraha koettiin monessa ryhmässä toimintaa rajoittavaksi tekijäksi. Prosessin alkuvaiheessa haasteellisena tai jopa stressaavana asiana pidettiin sitä, miten moniaistiseen tilaan saataisiin teemaan liittyviä autenttisia esineitä. Moni ryhmä olikin lopulta hyvin kiitollisia niille yhteistyökumppaneilleen, joilta saivat esineitä lainaksi.

16 16 Joillakin ryhmillä haasteita tuotti yhteisen kielen löytäminen. Kaikki informantit, varsinkaan hiljattain maahan muuttaneet lapset, eivät ymmärtäneet tai puhuneet suomea. Kommunikointiin tarvittiin tulkkia. Toisaalta mielipiteiden ilmaisuun keksittiin käyttää helppoja ja nopeita apukeinoja kuten paperista askarreltuja hymynaamoja. Myös tiedottaminen lasten vanhemmille koettiin haasteeksi: Lasten kotiin oli vaikea saada ymmärrettävää viestiä ja meillä oli ongelmia saada vastaus esimerkiksi kuvauslupaan. Yhtään lappua ei palautunut Opiskelijat ehdottavatkin, että hankkeella voisi olla kuvausluvan kysymistä varten selkokielinen lomake. Kokonaisuudessaan monet olivat tyytyväisiä tehtävänantoon ja toteutukseen: Hankkeesta jäi hyvä mieli ja lähtisin toteuttamaan vastaavaa uudestaankin. 7.2 Ryhmätyöprosessin sujuvuus Tässä osiossa tarkastellaan ryhmässä työskentelyn sujuvuutta ja vuorovaikutusta niin yhteistyökumppanien kuin opiskelijaryhmän jäsenten kesken. Yhteistyö alueellisia toimijoita edustavien yhteyshenkilöiden kanssa oli toimivaa. Sen sujuvuutta kuvailtiin saumattomaksi, joustavaksi ja aktiiviseksi. Kouluympäristössä suunnitteluvaihetta helpottavaksi tekijäksi koettiin se, että yhteyshenkilöllä oli jo kokemusta moniaistisesta tilasta. Opettajat olivat enemmän kuin vain yhteyshenkilöitä, heiltä sai apua tilan rakennusvaiheessa ja teknisissä ongelmatilanteissa. Etenkin asiakastapaamisten välillä opettajalta saatu palaute koettiin arvokkaaksi. Vaikka alueelliset toimijat oli sovittu etukäteen, itse asiakasryhmien myöhäinen varmistuminen viivästytti toiminnan suunnittelun käynnistymistä. Jotkut kokivat, että perusteellisen toimintasuunnitelman tekeminen lyhyessä ajassa oli vaikeata. Eräs ryhmä mainitsi hitaan käynnistymisen laskeneen ryhmän motivaatiota. Hankalimmassa tilanteessa oli se ryhmä, joka tapasi asiakasryhmänsä ensimmäisen kerran kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Ryhmien epätasa-arvoisesta lähtötilanteesta kertoo se, että varhaisimman ryhmän ensitapaaminen oli 27.tammikuusta, viimeisimmän 5.maaliskuuta. Varhaisessa vaiheessa alkuun päässeet ryhmät eivät kuitenkaan kokeneet työskentelyaikaa liian pitkäksi: Mielestämme hankkeelle oli varattu riittävästi aikaa, mikä mahdollisti sen, että vaikka kaikkiin kysymyksiin ei aina heti löytynyt vastausta, oli meillä aikaa odottaa asioiden varmistumista. Yleisesti yhteistyö asiakasryhmien kanssa sujui hyvin. Moni koki, että heidän ryhmätyöehdotukseensa suhtauduttiin positiivisesti. Etenkin lapsia kuvailtiin avoimiksi ja ennakkoluulottomiksi. Sen sijaan varautuneisuutta esiintyi jonkin verran pilotin vanhemmissa asiakasryhmissä. Vaikka toiminta perustui vapaaehtoisuuteen, kumppanit olivat motivoituneita, innostuneita ja ryhmätyöhön sitoutuneita. Siitäkin huolimatta, vaikka joissakin asiakasryhmissä oman työn ja hanketyön yhteensovittaminen koettiin haastavaksi.

17 17 Yhdellä ryhmällä riitti haasteita sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni tai ei saavuttu sovittuihin tapaamisiin. Ratkaisuksi ryhmä ehdotti viestinnän tehostamista siten, että tapaamisajoista ja tehtävistä sovittaisiin selkeämmin esimerkiksi kirjallisesti. Tiedonkulkuongelmia saattoi tuottaa myös se, jos viestintää opiskelijoiden ja asiakkaiden välillä hoiti yhteyshenkilö tai välineenä käytettiin yhteisöpalvelu Facebookia. Ryhmistä muutamat viestivät asiakasryhmänsä kanssa suoraan sähköpostitse, varsinkin silloin, kun yhteinen kieli suomi tai englanti hallittiin hyvin. Puutteellinen kielitaito koettiin välillä puolin ja toisin kommunikointia hankaloittavaksi tekijäksi: Se ei kuitenkaan ollut este kohtaamiselle, kun molemmilla oli halua ja innostusta saada vuorovaikutus toimimaan. Ja, jotta sanoma olisi tullut ymmärretyksi, puhetta täydennettiin kuvilla ja esineillä. Yksi ryhmä mainitsi myös, että heistä oli vaikea tulkita eri kulttuurista tulevien tunteita ja mielipiteitä. Tiedonkulku niin ryhmän jäsenten kesken kuin yhteyshenkilöidenkin välillä oli aktiivista ja jatkuvaa. Jo projektityön alusta lähtien yhteyttä pidettiin sähköpostilla, tekstiviesteillä ja Facebookilla. Työmäärän jakautumiseen liittyvät arviot olivat samansuuntaisia: Ryhmätyöskentelymme toimi mielestäni oikein hyvin ja saimme tehtävät jaettua ongelmitta ja kaikki osallistuivat mielestäni tasavertaisesti kaikkiin hankkeisiin liittyviin tehtäviin. Opiskelijaryhmän jäsenten välisiä työaikoja vertailtaessa suurin vaihteluväli ryhmän sisällä oli 52 ja pienin 13 tuntia. Suuri ero osoittaa, että työmäärä ei välttämättä jakautunut tasaisesti kaikkien ryhmien jäsenten kesken. Tosin tuntien kirjaamisessakin oli vaihtelevuutta: Usein tunnit unohtui laittaa ylös ja lopullinen käytetty tuntimäärä oli varmasti korkeampi, kuin tuntiseurantalomakkeesta lopulta näkyy. Ryhmän toiminnan kannalta haastava tekijäksi koettiin aikataulujen yhteensovittaminen, kaikki eivät aina päässeet yhteisiin tapaamisiin. Myös palautteen antaminen ja vastaanottaminen tuntui vaikealta: Tiiviissä yhdessä työskentelevässä ryhmässä voi välillä olla haastavaa puhua asioista avoimesti ja samalla rakentavaan sävyyn. 7.3 Menetelmä vuorovaikutuksen ja oppimisen edistäjänä Oliko opiskelijoiden ja asiakasryhmien suunnitteluvaiheen tapaamiskertojen määrällä merkitystä? Enimmillään asiakastapaamisia oli kuusi, vähimmillään kaksi: Kohderyhmämme ja meidän välille ei kuitenkaan kahdessa lyhyessä tapaamisessa ehtinyt muodostua sellaista luottamusta, että he olivat kertoneet meille avoimesti ajatuksiaan ja ideoitaan. Toinen ryhmä kirjoitti neljännen tapaamisen jälkeen: huomasimme, kuinka paljon aikaa vaatii, että luottamusta pikkuhiljaa syntyy. Ryhmät alkoivat myös viihtyä toistensa seurassa: Hankkeen loppua kohden emme keskustelleet pelkästään hankkeeseen liittyvistä asioita vaan keskustelut olivat siirtyneet jo ihan henkilökohtaisiin asioihin. Useiden tapaamiskertojen eräs hyöty oli se, että se antoi ainakin eräälle asiakasryhmälle sopeutumisaikaa. Vaikkei halukkuutta yhteistyöhön ei aluksi löytynytkään, innostus heräsi pikkuhiljaa. Useamman kerran tavanneilla suunnitelma myös selkiytyi pikkuhiljaa tapaaminen tapaamiselta. Sekä opiskelijoilla että asiakasryhmillä oli tapaamiskertojen välillä aikaa miettiä ja valmistautua erilaisiin toteuttamisvaihtoehtoihin. Edellisen kerran kokemuksista otettiin opiksi ja varauduttiin seuraavaan.

18 18 Esimerkiksi yksi ryhmä ymmärsi alueelliset toimijat tavattuaan jos aistitilan idea ja tavoitteet eivät ole kumppaneille ennestään tuttuja, pelkän keskustelun avulla on vaikea lisätä tietoisuutta. Ensimmäiseen asiakastapaamiseensa ryhmä varautuikin jo kuvallisilla ja kirjallisilla esittelymateriaaleilla, jotka oli käännetty englanniksi. Samanlainen havainnollistamisen idea heijastuu myös moniaistiseen tilaan ideassa. Muilla aisteilla havaittavat viestit täydentävät kielellistä sanomaa ja siten edistävät kohtaamistapahtumaa. Moniaistisuuden hyödyt huomattiin myös oppimistapahtuman näkökulmasta: Hankkeen myötä opimme, että eri kulttuureista ja niiden historiasta pystyy jakamaan tietoa muillakin tavoilla kuin teoreettisesti. Huomasimme, että tietoa pystyy sisäistämään paljon enemmän, kun käyttää kaikkia aisteja. Kahdessa aistitilassa ohjatut liikunnalliset leikit sopivat erityisesti pienille lapsille, koska niiden avulla pystyi havainnollistamaan abstraktejakin asioita: Haastatteluja oli hankala toteuttaa, kun lapset eivät ymmärtäneet jotain tiettyä sanaa tai kiertoilmausta. Tekeminen ja leikkiminen kuitenkin onnistui, sillä mallia pystyy aina näyttämään. Vuorovaikutus yleisön kanssa koettiin onnistuneeksi, avoimeksi ja luontevaksi. Yleisö viihtyi kohtaamispaikossa ja keskusteli sekä maahanmuuttajien että opiskelijoiden kanssa: Jacob oli paikalla koko päivän, mikä oli hyvä, sillä monet ihmiset olivat selvästi kiinnostuneita kuulemaan kulttuurista hänen itsensä kertomana. Kohtaamispaikan tarkoitus ei valitettavasti kaikkien osalta toteutunut toivotulla tavalla: Defne oli tilassa perjantaina melko lyhyen aikaa ja sekä kielitaidon että sen hetkisen pienen kävijämäärän vuoksi kohtaaminen ei ehkä toteutunut hänen kohdallaan itse toteutuksessa niinkään vierailijoiden kanssa, vaan pikemminkin meidän opiskelijoiden kanssa. Näin lyhyestäkin ryhmätyöprosessista oli kuitenkin hyötyä huonosti suomea puhuville maahanmuuttajille: Defne oli myös selvästi rohkaistunut puhumaan suomea enemmän, mikä helpotti kommunikointia ja auttoi aidossa kohtaamisessa. aito kohtaaminen toteutui hankkeessamme hyvin. Oletamme ja toivomme, että prosessi jatkuu edelleen meissä hankkeen loputtua. Kohtaamissa syntyi uusia merkityksiä, jotka jäävät elämään meissä. 7.4 Menetelmä voimaantumisen edistäjänä Asiakasryhmien voimaantumista tapahtui jo suunnitteluvaiheen tapaamiskertojen aikana: Inkeriläisten ikäihmisten kanssa luomamme kohtaamistilanteet olivat avoimia ja meille tuli tunne molemminpuolisesta luottamuksesta. He kertoivat meille heidän vaikeistakin ajoistaan, kuten vankileirillä olemisesta. Tässä suhteessa kohtaamiset heidän kanssaan olivat onnistuneita ja voimaannuttavia. huomasi myös, kuinka tärkeää maahanmuuttajille oman kulttuurin ylläpitäminen ja säilyttäminen, sekä muille siitä tiedon jakaminen on. Ne tapaamiskerrat, kun valmisteluja tehtiin yhdessä, tarjosivat tilaisuuden opettaa oman kulttuurin tapoja opiskelijoille: Jacob tuntui olevan myös mielissään saadessaan näyttää, kuinka ruokia valmistetaan.

19 19 Koska kaikki ryhmät eivät keränneet yhteistyökumppaneilta kirjallista palautetta, voimaantumista oli vaikeaa arvioida: tila herätti selkeästi innostusta ja ylpeyttä omasta kulttuurista ja tätä kautta se ehkä sai heissä myös aikaan voimaantumista. Merkit mahdollisesta voimaantumisesta olivat usein hyvin viitteenomaisia: Paikalliset ihmiset olivat kiinnostuneita heidän kulttuureistaan, mikä oli varmasti myös voimaannuttava kokemus yhteistyökumppaneillemme. 7.5 Moniaistisuuden toteutuminen Moniaistista tilaa kasatessamme huomasimme, että kokonaisuudesta tuli hyvin lämmin, rauhallinen ja haikea. Mielestämme tämä tunnelma sopi tilaan, sillä inkerinsuomalaisuus on häviävä kansalaisuus ja heidän historiassaan on paljon surullisia asioita. Laurean aistitiloihin vakiintuneita toimintatapoja, kuten esimerkiksi pimennetyn tilan kahdelle seinälle heijastettuja laajoja kuvapintoja, ei kovin monessa tilassa toteutettu. Suurikokoisen kuvan tehokkuus ja vaikuttavuus elämyksellisyyden syntymisessä kuitenkin ymmärrettiin: kuvat olisi kannattanut näyttää ehdottomasti videotykillä kannettavan tietokoneen sijaan. Kaikkein helpommaksi koettiin näköaistiin liittyvien elementtien hyödyntäminen. Siitä kertoo myös se, että näköä oli aistitiloissa hyödynnetty eniten. Näköelämysten runsaus saattoi johtua siitä, että visuaaliset keinot ovat ja ne myös mielletään tehokkaiksi tiedon välittämisen tavoiksi. Valinta on perusteltu, koska monet tiloista rakennettiin nimenomaan oppimisympäristöiksi. Useat tämän pilotin tiloista painottivat tunnelman sijasta pikemminkin tietoa. Aistielementtien runsaus saattoi viedä elämyksiltä tehokkuutta. Eräs ryhmä arvioi tilaansa osuvasti näyttelymäiseksi, vaikka siellä oli käytetty lähes kaikkia aistielementtejä. Itse asiassa vain muutamassa tilassa oli luotettu muutaman vaikuttavan elämykseen voimaan. Rivienvälistä on luettavissa se ajatus, että pelkistetty tila koettaisiin jotenkin epäonnistuneeksi. Ryhmät selvästikin halusivat luoda tiloistaan aidon autenttisia. Kaksi ryhmää jätti makuaistin kokonaan huomioimatta määrärahoihin vedoten.

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Heinolaa tutuksi maahanmuuttajille. Pilottiraportti

Heinolaa tutuksi maahanmuuttajille. Pilottiraportti Heinolaa tutuksi maahanmuuttajille Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 27.7.2012 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus... 3 2. Toimijat... 3 3. Tavoitteet...

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kohtaamisia moniaistisessa tilassa hanke 2009. Kulttuurit kohtaavat koulutus 18.11.2009. Minttu Räty

Kohtaamisia moniaistisessa tilassa hanke 2009. Kulttuurit kohtaavat koulutus 18.11.2009. Minttu Räty Kohtaamisia moniaistisessa tilassa hanke 2009 Kulttuurit kohtaavat koulutus 18.11.2009 Minttu Räty Ohjelma 8.30-9.00 Aamukahvit 9.00-10.00 Kulttuurien välistä ymmärrystä moniaistisesti Minttu Räty 10.00-11.00

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Heinolaa ennen ja nyt Silta kylpylään. Historian opetusta moniaistisessa tilassa. Pilottiraportti

Heinolaa ennen ja nyt Silta kylpylään. Historian opetusta moniaistisessa tilassa. Pilottiraportti Heinolaa ennen ja nyt Silta kylpylään Historian opetusta moniaistisessa tilassa Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 2.4.2013 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus...

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Moniaistinen rentoutustila. Pilottiraportti

Moniaistinen rentoutustila. Pilottiraportti Moniaistinen rentoutustila Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 26.7.2013 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus... 3 2. Toimijat... 3 3. Tavoitteet... 3 4.

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Matkakertomus Tansaniasta

Matkakertomus Tansaniasta Matkakertomus Tansaniasta Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 10.8.2012 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus... 3 2. Toimijat... 3 3. Tavoitteet... 4 4. Toiminnan

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Minun kirjastoni 150-v. Historia ja nykypäivä esillä moniaistisessa tilassa. Pilottiraportti

Minun kirjastoni 150-v. Historia ja nykypäivä esillä moniaistisessa tilassa. Pilottiraportti Minun kirjastoni 150-v. Historia ja nykypäivä esillä moniaistisessa tilassa Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 31.7.2013 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus...

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kielikahvila. Pilottiraportti

Kielikahvila. Pilottiraportti Kielikahvila Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 8.2.2013 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus... 3 2. Toimijat... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot