Kemin kaupunki. Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kemin kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO Kehittämispalvelut 13 / 2014

2 Kaupunginjohtajan katsaus Kemin kaupungin v talousarvio on kireä. Valtionosuuksien leikkaantuminen lähes 3 milj. eurolla, vuoden 2014 alijäämäuhka (2-3 milj. euroa) sekä talouden taantuman heijastuminen verotuloihin ja mm. työllisyydenhoidon kustannuksiin haastaa kaupungin organisaatiota uudistumaan ja tiivistämään toimintojaan. Näiden tekijöiden ja tuottajalautakuntien ehdotusten jälkeen talousarvion tasapainotusurakka oli poikkeuksellisen suuri, yli 6 milj. euroa. Tasapainotusratkaisu on kokonaisvaltainen valikoima keinoja, jossa kustannusten kasvu on painettu käytännössä nollaan karsimalla ehdotuksia lähes 3 milj. eurolla, tuloveroprosentin korotus 0,5 %-yksiköllä (21,25 %, +1,8 milj. euroa) sekä muiden tuottojen kasvattamista vajaalla miljoonalla eurolla (konserniyhtiöiden tuloutukset ja maanmyynti). Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä vähenee luontaista poistumaa hyödyntämällä noin 10 htv:llä, toisaalta kaupunkikonserni varautuu työllistämisen kasvattamiseen osana kuntien laajentuvaa työllistämisvastuuta v alusta. Käynnissä on myös lukuisia tuottavuutta edistäviä hankkeita, joilla pyritään pitempiaikaiseen ja pysyvään kustannushallintaan. Näitä hankkeita v ovat mm: sosiaali- ja terveystoimessa päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudistaminen sekä mobiilipegasos kotihoitoon, hallinto- ja toimistopalvelujen uudelleenorganisointi, toimialojen sisäisten osastojen yhdistely, työllistämispalvelujen keskittäminen, elinkeinopalvelujen uudelleenorganisointi, sähköisyyden lisääminen palvelutuotannossa sekä konsernirakenneselvitys. Kaikki em. hankkeet ovat jo toteutumassa tai käynnistyneet ja niihin liittyviä tarvittavia muita erillisiä päätöksiä tehdään kaupunginhallituksessa kevääseen 2015 mennessä. Talousarvioehdotus päätyy 3 miljoonan euron vuosikatteeseen (76 % poistoista), jolla kyetään kattamaan nettoinvestoinnit, joten kaupungin velkaantuminen pysyy hallinnassa. Tilikauden tulos on kuitenkin miljoona euroa alijäämäinen. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kaupungin taseessa tulee olemaan laskennallista ylijäämäpuskuria n. 11 miljoonaa euroa, josta alijäämä voidaan kattaa. Kaupungin investointitaso on edelleen alhainen, bruttona 4,4 milj. euroa. Investoinneista 1,7 milj. euroa kohdistetaan yhdyskuntatekniikkaan (tiestö yms.), 0,7 milj. euroa kiinteistöjen peruskorjauksiin, 0,6 milj. euroa Ajoksen öljyntorjuntavarastoon, 0,2 milj. euroa Kivikon uuden päiväkodin kalustamiseen, myös Meripuiston kunnostaminen alkaa 0,1 milj. eurolla. Taloussuunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä n. 13 milj. euroa, jotka on tarkoitus kattaa tulorahoituksella (vuosikate) ja hallita näin kaupungin lainakantaa koko taloussuunnitelmakaudella. Julkisessa taloudessa ollaan siirtymässä pysyvästi niukentuvaan aikaan, jota vauhdittavat mm. valtionosuusleikkaukset sekä huoltosuhteen nopeasta muutoksesta koituvat vaikutukset menoihin ja tulokertymiin. Kemin kaupungin organisaatiolta vaaditaan uudistumiskykyä ja - valmiutta tuottavuutta edistäviin ratkaisuihin tulevaisuuden haasteiden hallitsemiseksi. Onneksemme meillä on kyvykkäitä tekijöitä talossa ja päätännässä sekä kosolti mahdollisuuksia sujuvoittaa toimintojamme. Samaa uudistumiskykyä tulee peräänkuuluttaa myös koko Meri- Lapin seutukunnalta. Kemissä Tero Nissinen kaupunginjohtaja

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT MUUTOKSET Väestö Työpaikat Työttömyys Työllisyyden edistäminen Työllisyyspalvelut -yksikkö Elinkeinoelämän kehitys Maankäyttö ja asuntojen rakentaminen 8 2. TALOUSARVION 2015 YLEISPERUSTELUT Kansantalouden kehitys ja kuntatalous Kemin kaupungin talous Verotulot Valtionosuudet Vuosikate ja investoinnit Korko- ja rahoitustulot ja -menot Lainat KEMI-STRATEGIA Strategiaperusta Strategiset päämäärät Kuntalainen ja asiakas Talous Henkilöstö ja johtaminen Toimintatavat ja rakenteet Elinvoimaisuus Kaupunkistrategian toimenpideohjelma Palvelustrategia ja tuottavuus Tuottavuuden kehittäminen HENKILÖSTÖ TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelma Rahoituslaskelma KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatulot Toimintamenot TALOUSARVION 2015 SITOVUUS JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN LAATIMINEN RISKIENHALLINTA OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET ALUEELLINEN JA SEUDULLINEN YHTEISTYÖ KAUPUNKISTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA KÄYTTÖTALOUSOSA PALVELUALUEITTAIN 51 Numero-osa 51 Kaupunginhallitus 59 Koulutuslautakunta 67 Kulttuurilautakunta 73 Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta 80 Sosiaali- ja terveyslautakunta 82 Tekninen lautakunta INVESTOINNIT TYTÄROSAKEYHTIÖT MUUT 122 Kaupunginvaltuusto

4 1 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT MUUTOKSET 1.1. Väestö Vuoden 2014 alussa Kemissä oli asukasta. Viime vuosina luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivista (noin -30 henkeä/vuosi). Muuttovoittoa saadaan lähikunnista (noin +50 henkeä/v), mutta tappiota tulee erityisesti Ouluun (noin -100 henkeä/vuosi) ja muihin suuriin kasvukeskuksiin (keskimäärin - 80 henkeä / v.). Kokonaisuutena maassamuutto on ollut tappiollista (noin 170 asukasta /vuosi), mutta maastamuutto voitollista (noin +115 henkeä/vuosi). Tilastokeskuksen väestöennusteen (v.2012) mukaan luonnollinen väestönkasvu pysyy edelleen negatiivisena, sen sijaan muuttotappion odotetaan vähenevän ja muuttuvan muuttovoitoksi vuodesta 2019 lähtien. Ennusteen mukaan ikärakenne muuttuu. Vuonna 1990 noin 13 % Kemin väestöstä oli yli 64- vuotiaita. Vuonna 2018 yli 64-vuotiaita on yli 25 % väestöstä eli reilut 5500 ihmistä. Suunnittelukaudella yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vajaalla 500 hengellä. Vuodesta 1990 vuoteen 2013 alle 16-vuotiaiden määrä on laskenut vajaalla 1500:lla hengellä. Väestöennusteen mukaan alle 16-vuotiaiden määrä pysyy ennallaan suunnittelukaudella. Työikäisten määrä vähenee suunnittelukaudella vajaalla 800:lla hengellä. Väestöennuste perustuu siihen, että muuttoliike on tasapainossa. Vain Sauvosaaren suuralueella väestön määrä kasvaa (+8,1 % v ). Suhteellisesti eniten eli 26 % väestön määrä on vähentynyt Hepolassa. Syväkankaan väkimäärä on pienentynyt 18 % ja Koivuharjun lähes 15 %. Kivikon väkimäärä on pysynyt ennallaan.

5 Työpaikat Kemissä oli vuonna 2012 vajaat 9400 työpaikkaa. Määrä pysyi lähes samana 1990-luvun alusta lähtien, mutta vuoden 2009 taantuma vei yhden vuoden aikana noin 800 työpaikkaa eli runsaat 8 % työpaikoista. Vuoden 2010 aikana määrä on lisääntynyt reilulla 300:lla työpaikalla mutta vähentynyt jälleen vuonna 2011 reilulla 200:lla ja vuonna 2012 noin 100:lla työpaikalla. Kemin työpaikkaomavaraisuus on vajaat 120 %. Työpaikkaomavaraisuus on hieman laskenut 2000-luvulla. Kaupunki on työssäkäyntialueensa keskus. Täällä käy muualta työssä noin 3400 henkeä. Kemiläisiä käy muualla työssä noin 1900 henkeä eli nettopendelöinti on noin henkeä (vuoden 2012 luvut). Kemi on elinkeinorakenteeltaan palveluvaltainen kaupunki. Palvelualoilla on nyt reilut 4500 työpaikkaa. Palvelualan työpaikkojen määrä on kasvanut luvun alkuun asti, mutta viime vuosina myös palveluala on menettänyt työpaikkoja. Kaupassa ja liikenteessä on runsas 2000

6 3 työpaikkaa. Teollisuuden työpaikkamäärä on vähentynyt voimakkaasti ja nyt työpaikkoja on alle 2000 kappaletta. Rakentamisessa on noin 500 työpaikkaa Työttömyys Kaupungin väestöstä noin 9400 eli lähes 43 % kuuluu työvoimaan. Työssä on noin 7700 ihmistä ja työttömänä noin 1700 ihmistä. Työttömyys on kasvanut vuosina 2013 ja 2014 (TEM:Työnvälitystilasto). Vuoden 2014 tammi-syyskuussa työttömänä on ollut keskimäärin 18,5 % työvoimasta eli reilut 1700 kemiläistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut vajaat 400 henkeä eli 23 % kaikista työttömistä. Määrä on kasvanut merkittävästi. Nuorten työttömyys oli tammisyyskuussa keskimäärin 300 henkeä eli 17 % kaikista työttömistä. Määrä on kasvanut jonkun verran. Koko maassa oli syyskuun lopussa työttömänä ihmistä ja työttömyysaste oli 12,0 %. Vuonna 2015 kaupungin työttömyysaste on arvion mukaan 18,3 %. Koko maan työttömyyden ennustetaan ensi vuonna pysyvän tämän vuoden tasolla.

7 4 1.4 Työllisyyden edistäminen Kuntien työllistämisvelvoitteita muutetaan vuoden 2015 alusta. Jatkossa kunnat rahoittavat 50 % yli 300 päivää ja 70 % yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta. Uudistuksella tavoitellaan nopeampia ja vaikuttavampia toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Hallitus tavoittelee 150 miljoonan euron säästöä. Hallitus kompensoi siirrosta aiheutuvia kustannuksia kunnille korottamalla yhteisöveron kuntien jako-osuutta 75 miljoonalla eurolla. Kemissä on noin 150 yli 300 mutta alle 500 päivää työmarkkinatukea saaneita. Näistä noin 100 kemiläistä saa kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea. Jos tilanne säilyy ennallaan, on lisäkustannus kaupungille vuonna 2015 noin euroa. Kompensaatio on noin euroa. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita on kuukausittain noin 450 ja heistä yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita on runsas puolet. Kaupungin osarahoittaman työmarkkinatuen kasvu yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneille (+20%) vuonna 2015 on euroa, mikäli tilanne pysyy samana. Vuonna 2015 kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä kasvaa yhteensä noin euroa vuodesta Tämänhetkisen työttömyystilanteen perusteella vuonna 2015 työmarkkinatuen kunta-osuus on arviolta 2,2 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle suunnitelluilla toimenpiteillä (aktivoinnin tehostamisella, kaupunkikonsernin työllistämisen lisäämisellä ja Kemi-lisällä) voidaan kaupungin maksuosuutta vähentää noin euroa mikäli työttömyys ei lisäänny nykyisestä. Vuoden 2015 alusta TYP-toiminta ulotetaan koko maahan ja siitä tulee lakisääteistä toimintaa. Hallituksen esitys Laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetaan eduskunnalle lokakuussa Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitettaisiin yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia parantavia palveluja. Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua varten ei perusteta uutta itsenäistä organisaatiota, vaan kukin toimintamallissa mukana oleva viranomainen toimii omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Toimintamallissa mukana olevilla tahoilla on monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi vähintään yksi yhteinen toimipiste jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella.

8 Työllisyyspalvelut- yksikkö Kaupungin työllistäminen ja niiden koordinointi keskitetään vuoden 2015 alusta työllisyyspalveluihin. Työllisyyspalvelut toimii työllisyydenhoidon tuki-, asiantuntija- ja asiakaspalveluyksikkönä työnhakijoille, työnantajille ja sidosryhmille. Työllisyyspalvelut koordinoi, seuraa ja kehittää kaupungin työllisyyspalvelujen toteutumista ja vastaa niiden yhteensovittamisesta sidosryhmien työllisyydenhoidon palveluihin ja toimintoihin. Pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden työelämävalmiuksia lisätään. Tavoitteena on edistää työllistymistä erityisesti avoimille työmarkkinoille. Lisäksi tavoitteena on heikossa työmarkkinaasemassa olevien kemiläisten työllistymisen ja työelämävalmiuksien lisääminen, elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Työllisyyspalveluja tarjotaan asiakkaan palvelutarpeeseen perustuen. Yhteistyötä tehdään asiakkaan, kaupungin hallintokuntien, Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön, työ- ja elinkeinotoimiston, Kelan, yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Tiivis yhteistyö elinkeinotoimen kanssa hyödyntää yritysyhteistyötä ja edistää kaupungin elinvoimaisuuden kehittämistä. Työllisyyden ja työllisyydenhoidon merkitys kaupungin elinvoimatekijänä korostuu myös Kemin kaupungin elinkeinostrategiassa vuosille Työllisyyspalvelujen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa on kiinteää. Työttömillä on työssä käyviä enemmän terveydellisiä ongelmia ja monet terveydelliset riskit lisääntyvät työttömyyden pitkittyessä. Myös riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa, jos sairaudet ja kuntoutustarve jäävät tunnistamatta. Työttömillä on lisääntynyt tarve terveyttä ja työkykyä edistäviin ja palauttaviin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävänä on heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukeminen ja heidän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työllisyyspalvelut tekee tiivistä asiakastyötä yhdessä TE-toimiston kanssa. Asiakkaan palvelutarpeen mukaisesta prosessivastuusta ja yhteistyöstä sovitaan tapauskohtaisesti kuten kuntakokeilussakin on tehty. TE-toimisto järjestää julkisia työvoimapalveluja mm. työvoimakoulutusta, uravalmennusta ja palkkatukea. Työllisyyspalvelut kartoittaa työllistymismahdollisuuksia välityömarkkinoilta (kaupungilta, järjestöistä, säätiöltä) ja myöntää mm. Kemi-lisää työllistymisen tueksi. Työhönkuntoutumisen ja valmennuksen palveluja hankitaan Meri-Lapin työhönvalmennussäätiöltä kumppanuussopimuksen mukaisesti. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) siirtyy osaksi työllisyyspalveluja.

9 6 Työllisyyspalvelut sijoittuu keskusvirastoon kehittämis- ja talousosastolle. Vuonna 2015 uudistetaan työllisyyspalveluja koskeva johtosäännöstö, kun selviää mm. työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua koskevan lain sisältö ja toiminnan organisointi ja sote -lainsäädännön toimeenpano. Vuonna 2015 kuntakokeilu sisältyy työllisyyspalveluihin. Työllisyyspalveluja johtaa kuntakokeilun projektipäällikkö vuodesta Lisäksi työllisyyspalveluihin siirretään aikuissosiaalityöstä kaksi sosiaaliohjaajaa virkoineen. He vastaavat monialaisessa yhteistyössä niiden asiakkaiden palveluista, jotka eivät ole kuntakokeilun asiakkuudessa. Aikuissosiaalityöstä siirretään työllisyyspalveluihin Merivan kuntouttava työtoiminta, aktivointisuunnitelmat ja Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden maksut ja niiden seuranta. Vuoden 2015 aikana arvioidaan lopulliset työllisyyspalvelujen henkilöstöresurssit kuntakokeilun päättymisen jälkeen. Työllisyyspalvelut osallistuu kaupungin nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen vuoden 2015 aikana Elinkeinoelämän kehitys Kaupungin elinvoimaisuus on kaupunkistrategian 2025 yksi näkökulma. Elinvoimaisuutta lisätään tulevina vuosina yritysten kasvua, kehittymistä ja uudistumista sekä toimintaympäristön parantamista edistävillä toiminnoilla. Elinvoimaisuutta edistävää toimintaa sisältyy mm elinkeinopalveluiden uudelleenorganisointiin, uudistettuun kaupungin ja Kemin Matkailu Oy:n väliseen ostopalvelusopimukseen, Digipoliksen kehittämissopimukseen sekä kaupunginhallituksen maaliskuussa 2014 hyväksymään kaupunkiympäristön kehittämisohjelmaan. Elinkeinopalveluiden tehtävänä on yritysten kasvu- ja kehityspalvelut, toimintaympäristön kehittäminen, markkinointi ja tapahtumatuotanto. Kehittämisresursseja kohdennetaan erityisesti vapaa-ajanmatkailun ja kokousmatkailun kehittämiseen. Tavoitteena on luoda kaupallisesta keskustasta vetovoimaisempi ja enemmän erilaisia tapahtumia tarjoava viihtyisä kokonaisuus. Ely-keskukselle on lähetetty hakemus kolmivuotisesta hankkeesta, johon yhteistyökumppaneiksi ovat lupautuneet paikallisten oppilaitosten lisäksi Kemitiimi (Kemin kaupunkikeskusyhdistys ry). Hankkeen tavoitteena on keskustan kivijalkakauppojen kilpailu- ja innovointikyvyn parantaminen. Hankintojen tehokkuutta ja yhteistyötä paikallisten pk-yritysten kanssa kehitetään hankintatoimen uudelleenjärjestelyillä ja hankintaosaamisen lisäämisellä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tulevissa tarjouspyynnöissä edellytetään tarjouskilpailuun osallistujaa liittymään Tilaajavastuu.fi - ohjelman luotettava kumppani - ohjelmaan. Kemin Satama Oy:n ja Arctia Karhu Oy:n välinen jäänmurto- ja hinauspalvelusopimus tuli voimaan Kemiin ja Tornioon saatiin uusi jäänmurtaja/saattohinaaja Ahto, joten satamapalvelu pystyy vastaamaan laivojen avustuksien kasvavaan määrään. Satama Oy jatkaa edelleen

10 7 bulk-alueen laajentamista. Tämä mahdollistaa entistä suurempien tavaravirtojen käsittelyn Ajoksen satamassa. Vuonna 2015 toteutetaan vanhan I-laiturin peruskorjaus vastaamaan paremmin nykyajan ahtaustoiminnan vaatimuksia. Kemin Digipolis Oy on merkittävä osaamisen kehittäjä. Digipoliksen ja sen kumppaneiden yhteistyönä syntyvä kehittämistoiminta on kaupungin tehokkain keino hyödyntää EU:n ja valtion rahoitusvälineitä. Hankkeiden volyymi on vuositasolla 4 M. Digipolis - toimintamallin ansiosta Lapin ammattikorkeakoulun TKI - toimintaa tullaan johtamaan ja toteuttamaan laajasti Kemissä. Kehittämisen toimialat ovat teollisuuspalvelut, arktinen osaaminen ja puurakentaminen. Tavoitteena on, että alueelle syntyy vähintään 30 uutta työpaikkaa sekä 6 uutta yritystä. Kemin Teollisuuskylä Oy rakennuttaa ja vuokraa toimitiloja. Lisäksi Teollisuuskylä tuottaa erilaisia palveluja (esim. kokouspalveluja) Digipolis - Kemin Teknologiakylässä. Yhtiön omistuksessa on tällä hetkellä 8 kiinteistöä, yhteensä n m2. Näistä uusimpana on vielä rakenteilla oleva Kivikon päiväkoti. Kiinteistöjen käyttöaste on vuodenvaihteessa 92 %. Vapaiden tilojen määrä on hiukan yli 800 m2. Kemin Matkailu Oy keskittyy strategiansa mukaisesti jäänmurtaja Sampon ja LumiLinnan operointiin ja kehittämiseen. LumiLinna viettää juhlavuottaan teemalla suomalaisuus. LumiLinnan juhlanäyttely on auki yleisölle koko vuoden. Jäänmurtaja Sampo tarjoaa risteilyn sesonkiaikaan lähes päivittäin. Yhtiö työllistää parhaimmillaan noin 60 henkilöä. Vakituisesti yhtiön palkkalistoilla on 10 henkilöä. Yhtiö vastaa yhteistyössä Kemin Satama Oy:n kanssa kesän valtameriristeilyjen palveluista, markkinoinnista ja tiedottamisesta. Yhtiön kärkituotteiden avulla Kemi saa merkittävästi valtakunnallista ja kansainvälistä medianäkyvyyttä. Kemin moottoritie mahdollistaa liiketoimintaa Kemintullin alueelle. Alueen pohjoisosan kunnallistekniset työt on saatu päätökseen ja 11 uutta yritystonttia on luovutuskunnossa. Alueelle mahtuu noin 70 tonttia 140 ha:n alueelle. Alueen markkinointia valituille kohderyhmille jatketaan ja näkyvyyttä lisätään. Digipolis Oy osallistuu vuoden 2015 alusta Kemintullin markkinointiin. Kaupungin ja yrittäjien välistä yhteistyötä kehitetään järjestämällä 1-3 yrittäjäiltaa, tekemällä yritysvierailuja kemiläisiin yrityksiin ja ylläpitämällä yhteyksiä sekä paikalliseen että maakunnalliseen yrittäjäjärjestöön. Vuorovaikutusta lisätään muodostamalla teemallisia verkostoja. Yritysvaikutusarviointimenetelmä otettiin käyttöön koko konsernissa vuoden 2014 aikana. Koulutus on järjestetty esittelijöille ja konserniyhtiöiden toimitusjohtajille. Menetelmän vaikuttavuus alkaa näkyä vuoden 2015 aikana.

11 8 Elinkeinopalvelut järjestää pääsääntöisesti alkavien yrittäjien neuvontapalvelut. Toimivien yritysten kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia parannetaan yhteistyössä Digipoliksessa sijaitsevan alueellisen yrityspalvelun kanssa Maankäyttö ja asuntojen rakentaminen Monipuolinen asuntotonttitarjonta on tärkeä menestystekijä kilpailtaessa asukkaista. Korkeatasoinen ja kilpailukykyinen tonttitarjonta edellyttää monipuolista tonttivarantoa sekä panostamista asuinympäristön laatuun. Tonttitarjonnan ylläpitäminen vaatii tehokasta kaavoitusta ja yhdyskuntatekniikan investointeja, jotta uusia alueita voidaan ottaa käyttöön. Kemissä on noin asuntoa; 6700 kerrostaloasuntoa, noin 4790 pientaloasuntoa ja 1830 rivitaloasuntoa. Asunnoista noin 7400 on omistusasuntoja, 4400 vuokra-asuntoja ja 1800 muun hallintaperusteen asuntoja. Vuonna 2013 on valmistunut yhteensä 65 uutta asuntoa, kerrostaloasuntoja 40 kpl ja omakotitaloja 25 kpl. Asuinkerrostalojen rakentaminen keskittyy Sauvosaaren alueelle. Merellisten asuntoalueiden rakentamista jatketaan. Ruutinrannan asemakaava on saanut lainvoiman ja ensimmäinen kerrostalo on lähdössä rakenteille. Myös Sauvosaaren lounaisrannan asemakaava (Sarius) on saanut lainvoiman ja kehittäminen on meneillään. Möllärinrannan kerrostaloalueelle on kaavoitettu seitsemän kerrostalotonttia. Elinkeinoelämää palvelevia tärkeimpiä kaavoitusalueita ovat tuulivoimapuiston laajennus. Kemintullin työpaikka- ja palvelualueella on tontteja 143 hehtaaria. Kunnallistekniikan rakentaminen on käynnissä ja ensimmäiset tontit voidaan ottaa käyttöön Vuoden 2015 kehittämiskohteita ovat Ajoksen tuulipuisto, Sarius-alue, Ruutinpuisto ja Pajarinranta. Tonttitilanne on Kemissä varsin hyvä. Kemintullin uusi työpaikka-alue on jo osittain kunnallistekniikan piirissä. Merellistä kerrostaloasumista voidaan rakentaa Ruutinpuiston ja Sariuksen alueille. Rovanrinteille on rakentumassa uusi pientaloalue. Vuonna 2015 kehittämiskohteiksi otetaan matkailu ja keskustan eheyttäminen. Pajarinrantaa suunnitellaan aktiiviseksi palvelualueeksi mm. matkailun, liikunnan ja hyvinvoinnin tarpeisiin. 2. TALOUSARVION 2015 YLEISPERUSTELUT 2.1. Kansantalouden kehitys ja kuntatalous Valtiovarainministeriön mukaan Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan vuonna Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on

12 9 selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettovienti pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Valtion vuo-den 2014 talousarvion ali-jää-mä on 7,4 mrd. eu-roa. Vuodelle 2015 on talousarvioesitys on 4,5 mrd. euroa alijäämäinen. Tämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2015 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 102 mrd. euroa.

13 10 Vuonna 2014 heikko alkuvuosi heikentää koko vuoden kokonaistuotannon kehitystä ja toipuminen tulee olemaan hidasta. Tuotanto-odotusten koheneminen on epäyhtenäistä ja vaimeaa, mutta vähitellen voimistuva kansainvälinen kysyntä lisää vientiin suuntautuvaa teollista tuotantoa ja sitä avustavaa palvelutuotantoa. Ensi vuonna kasvupohja laajenee useampien toimialojen lisätessä tuotantoa ja kokonaistuotanto lisääntyy runsaan 1 %:n. Vuonna 2016 kasvu on laaja-alaista ja saavuttaa kahden prosentin vauhdin, vaikka tuotannon taso jää vielä 4 % vuoden 2008 huipputasoa pienemmäksi. Runsaan kahden vuoden ennustejaksolla yritysten kysyntää palveleva tuotanto lisääntyy kuluttajia palvelevaa tuotantoa nopeammin, sillä kotitalouksien ostovoiman vaimea kehitys hidastaa kuluttajakysynnän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on alijäämäinen jo viidettä vuotta peräkkäin. Rahoitusasemaa heikentää pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne sekä enenevässä määrin rakenteelliset tekijät, esimerkiksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen alijäämä oli 4,7 mrd.euroa eli 2,3 % suhteessa BKT:hen. Vuonna 2014 alijäämän arvioidaan heikkenevän 2,4 prosenttiin BKT:sta. Ennusteperiodin loppua kohden alijäämän arvioidaan kuitenkin pienenevän. Tasapainoisen julkisen talouden saavuttaminen tulevaisuudessa tulee silti olemaan hankalaa Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä % BKT:stä -1,0-1,9-2,3-2,4-2,2-1,6 Julkisyhteisöillä tarkoitetaan valtiota, kuntia sekä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja. Rahoitusjäämä on niiden tulojen ja menojen erotus. Kuntien valtionosuuksien perusleikkaus hallitusohjelmassa on 631 miljoonalla euroa/vuosi vuosiksi Kehysriihessä vuonna 2012 on sovittu lisäleikkaukseksi 125 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 250 miljoonaa/vuosi euroa vuosina Vuoden 2013 kehysriihessä on lisäleikattu 237 miljoonaa euroa vuodelta 2014,175 miljoonaa euroa vuodelta 2015, 215 miljoonaa euroa vuodelta 2016 ja 265 miljoonaa euroa vuodelta Vuoden 2014 kehysriihessä on

14 11 päätetty leikata edelleen 104 miljoonaa euroa/vuosi vuosilta Vuonna 2015 valtionosuusleikkausten yhteisvaikutus on 1,41 miljardia euroa. Ennustettu lähivuosien pitkä hitaan kasvun aika näkyy kuntataloudessa muun muassa siten, että verorahoituksen kasvu hidastuu oleellisesti vuodesta Vuonna 2103 kertaluontoiset tekijät paransivat tilapäisesti kuntatalouden rahoitusasemaa. Lähivuosina vuosikate pienenee, tilikauden tulos on negatiivinen ja lainakanta lähes kaksinkertaistuu vuosina (Lähde: Peruspalveluohjelma ). Uudistettu peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja laskennallisuutta lisätty. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien kehyspäätöksessä Kemin kaupungin talous Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kumulatiivista ylijäämää on 14,1 miljoonaa euroa eli 637 euroa asukasta kohti. Talous on tältä osin terveellä pohjalla. Vuonna 2014 talous on ennusteen mukaan alijäämäinen noin kolme miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin miljoonaa euroa. Vuosina on mahdollisuudet lievästi ylijäämäisiin tuloksiin.

15 Verotulot Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 % vuonna 2013 ja vuodelle 2014 kasvuarvio on 2,2 %. Vuoden 2015 kasvuarvio on1,7 %. Suunnittelukaudella kasvun ennustetaan olevan runsas kolme prosenttia vuodessa (Kuntaliiton arvio). Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousee vuonna 2014 noin 35,5 %:in yhteisöveroprosentin laskun vuoksi. Vuonna 2016 osuus putoaa 30 %:in. Myös kiinteistöveron veroperusteisiin tehdään muutoksia vuodelle Kemissä verotulojen keskimääräinen kasvu on ollut viimeisten viiden vuoden aikana noin 2,3 % vuodessa. Vuonna 2014 verotulojen arvioidaan vähenevän 1,4 % ja vuonna 2015 kasvavan 2,6 %. Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa.

16 13 Vuonna 2015 verotuloja saadaan 87 miljoonaa euroa jossa on kasvua 2,6 %. Kemin verotuloista noin 86 % on kunnallisverotuloa, noin 6 % yhteisöveroa ja 8 % tulee kiinteistöveroista. Verolaji Kunnallisvero Muutos % 3,4 2,0 3,2-0,1 3,9 3,2-0,5 3,4 Yhteisövero Muutos % -10,8 38,8 68,2-22,4-11,6 34,5 2,1-19,1 Kiinteistövero Muutos % -0,7 1,2 1,1 9,7 1,8 1,6 1,7 1,7 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 2,3 3,6 6,9-1,4 2,6 5,0 0,0 1,4 Tuloveroprosentti on 21,25 % ja kunnallisveroa kertyy vuonna 2015 noin 75 miljoonaa euroa. Kunnallisvero kertyy ansiotuloista (pääosin palkka- ja eläketuloista). Ansiotulot ovat kasvaneet vuosina keskimäärin 2,7 % vuodessa. Kunnallisverotulo on vastaavana aikana kasvanut 1,4 % vuodessa. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän vuonna 2015 koko maassa noin 4,16 miljardia euroa. Tästä kunnat saavat 36,3 % eli 1,51 miljardia euroa. Vuonna 2016 kuntien osuus putoaa 30 %:in ja yhteisöveroa kertyy 4,3 miljardia euroa josta kuntien osuus on noin 1,31 miljardia euroa. Vuonna 2017 kertyy 4,6 miljardia euroa ja kuntien osuus on 1,38 miljardia, euroa. Vuoden 2018 noin 4,7 miljardin euron kertymästä kuntien osuus 1,42 miljardia euroa. Yhteisöveron kunnan jako-osuus lasketaan vuosittain kahden vuoden kerroinosuuksien keskiarvona. (esim. vuoden 2015 jako-osuus on vuosien 2012 ja 2013 kerroinosuuksien k.a.). Vuosittainen vaihtelu on suurta varsinkin vientiteollisuuskaupungeissa. Kemille yhteisöveroa kertyy vuonna 2014 noin 6,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 5,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 Kemin jako-osuuden ennustetaan pienenevän noin 17 %:lla. Kiinteistöveron määrään vaikuttavat veroprosenttien lisäksi kiinteistöjen verotusarvot. Verotusarvot nousivat vuonna 2014 veroperustemuutosten seurauksena koko maassa noin 9,6 %. Kemin osalta muutokset kasvattavat kiinteistöjen verotusarvoja noin 8,2 %. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 6,77 miljoonaa euroa. Vuosina verotusarvojen on ennustettu kasvavan 1,7 % vuodessa.

17 14 Kiinteistövero vuonna 2015 kiint.vero- % Tuotto milj. Yleisen kiinteistövero-%:n alaiset rakenn:t ja maa-alueet Vakinaiset asuinrakennukset Muut asuinrakennukset Voimalaitokset Rakentamaton rakennuspaikka 1,13 0,50 1,00 2,85 3,0 3,69 2,33 0,03 0,68 0,04 Yhteensä 6, Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät, mutta valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteereitä on muutettu. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo, koulutustausta) ja kolmen lisäosan (syrjäisyys, saamen kotiseutualue, työpaikkaomavaraisuus) määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperusteisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät harkinnanvarainen valtionosuuden korotus sekä valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio.

18 15 Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset käsitellään toimintamenoissa ja tuloissa. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen (v noin 6004 euroa /oppilas) ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, aineopetus, joustavan perusopetuksen lisä, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus, aikuisoppilaat) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalaisopistot, musiikkioppilaitokset, liikunta, nuorisotyö, museot, teatterit, orkesterit). Peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2015 kustannustason muutos (indeksikorotus) 0,6 %. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on alustavissa laskelmissa 25,42 % (vuonna ,57 %) ja kunnan omarahoitusosuus on 3 522,89 euroa/asukas (vuonna ,24 /asukas). Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin on maaliskuun 2012 kehysriihessä tehty hallituksen päätös vuoden 2014 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 miljoonan euron lisäleikkauksesta. Vuoden 2013 kehysriihessä on tehty lisäksi 237 miljoonan euron leikkaus. Vuodelle 2015 lisäleikkaus on 175 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2015 vos-rahoitusta alentavat hallitusohjelman ja kehyspäätöksen säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, vapaaseen sivistystyöhön, teatteriin, orkesteritoimintaan ja museoihin. Säästö on yhteensä noin 125 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2015 valtionosuusprosentti on 29,44 % (v ,89%). Asukaskohtainen rahoitusosuus sen sijaan pienenee noin 40 euroa /asukas koska ammattikorkeakoulut poistuvat järjestelmästä. Hallitusohjelman mukaan veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.

19 16 Vuoden 2014 verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on noin -0,3 miljoonaa euroa ja perustuu vuoden 2013 verotukseen. Vuonna 2015 tasaus muuttuu 2,5 miljoonaa euroa positiiviseksi, koska valtionosuuslaskelmien perusteet uudistuvat. Vuonna 2016 tasaus on arviolta +4,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin +4,7 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmassa vuoden 2015 valtionosuuden määrä on 43,3 miljoonaa euroa. Valtionosuus vähenee leikkauksen ja järjestelmämuutoksen vuoksi noin kolme miljoonaa euroa. Valtionosuuden lopullinen määrä selviää vuodenvaihteeseen mennessä Vuosikate ja investoinnit Vuoden 2015 vuosikate on 3,0 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 4,0 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudella vuosikate kasvaa jonkun verran. Nettoinvestointien määrä on keskimäärin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä aiheutuu kuitenkin korjausvajeongelma, joten vuosikatetta olisi parannettava suunnittelukaudella vuositasolla noin kahdeksaan miljoonaan euroon eli noin 350 euroon asukasta kohti.

20 17 Vuoden 2015 investointimenot ovat 4,4 miljoonaa euroa. Maan ja kiinteistöjen ostoon on varattu yhteensä euroa. Öljyntorjuntavaraston rakentamiseen on varattu euroa, joka katetaan valtion avustuksella ja teollisuuskylän pääoman alentamisella. Paloesiripun uusimisen on varattu , lyseon lukion julkisivun ja tukimuurin uusimiseen ja varautumiseen varavoiman käyttöön Kiinteistöjen peruskorjauksiin varataan euroa. Yhdyskuntatekniikkaan on vuodelle 2015 noin 1,9 miljoonaa euroa ja piha-alueiden korjauksiin euroa. Tietohallintokeskuksen investointeihin on varattu euroa ja sivistystoimen investointeihin euroa. Irtaimeen omaisuuteen on sosiaali- ja terveystoimen laitteisiin euroa, keskusvirastoon euroa, tekniselle toimelle euroa ja sivistystoimelle euroa, josta Kivikon päiväkodin varustamiseen Investointituloja arvioidaan kertyvän euroa, josta maan myyntituloja on euroa Korko- ja rahoitustulot ja -menot Vuodelle 2015 korkotuloihin sisältyy Kemin veden lainojen korkoa euroa. Muissa rahoitustuloissa on energiayhtiön tuloutusta ja sataman tuloutusta euroa, takausprovisioita euroa (satama ja energia) ja muita rahoitustuloja euroa. Korkomenoihin on laskettu pitkäaikaisten lainojen korkoihin 1,2 miljoonaa euroa, lyhytaikaisten lainojen korkoihin euroa, suojausten korkoihin 1,1 miljoonaa euroa ja muihin rahoitusmenoihin euroa. Taloussuunnitelmakaudella Kemin veden lainoja joudutaan järjestelemään uudestaan, joten korkotuloihin on tulossa muutoksia vuodesta 2016 alkaen. Vuonna 2017 muuttuvat swap - korkosuojaukset. TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Korkotuotot - Kemin Vesi Muut rahoitustuotot - energian osinko - sataman osinko - energian lainojen takausprovisio - sataman lainojen takausprovisio - muut Korko- ja rahoituskulut - pitkäaikaiset lainat - lyhytaikaiset lainat - suojausten korot - muut

21 Lainat Kokonaislainamäärä on vuoden 2015 lopussa 81,6 miljoonaa euroa eli noin 3690 euroa/asukas. Vuonna 2015 pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 9,3 miljoonalla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otetaan 10,0 miljoona euroa. 3. KEMI-STRATEGIA Strategiaperusta Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuonna Kemin kaupunkistrategia 2025 muodostuu yhdestä strategiasta ja sitä toteuttavista hallintorajat ylittävistä ohjelmista sekä palveluja tulosaluekohtaisista suunnitelmista. Kaupunkistrategia on enemmän kuin organisaation strategia. Se kattaa kaupungin roolin 1. kuntalaisten toimeliaisuuden ja osallistumisen edistäjänä, 2. elinkeinojen ja asukkaiden toimintaympäristön kehittäjänä sekä 3. palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Kaupungin tavoitetila eli visio on olla vuonna 2025 muutoksia hallitseva ja tehokas palvelujen järjestäjä sekä on elinvoimainen ja luova kaupunki. Arvot ovat organisaation toimintaa ohjaavia periaatteita, joille on ominaista voimakkuus, pysyvyys ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. Toimintaperiaatteet ovat yhteiset säännöt toiminnan järjestämiseksi.

22 19 Avoimuus: Luovuus: Suvaitsevaisuus: Taloudellisuus: Turvallisuus: Hyvä johtaminen, avoin päätöksentekokulttuuri sekä vuorovaikutteinen ja avoin henkilöstöpolitiikka Prosessien jatkuva parantaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Yhteistyö- ja uudistumiskykyisyys Kustannustehokkuus ja palvelujen laajuus Palvelujen laatu, saatavuus ja tasapuolisuus Strategiset päämäärät Kuntalainen ja asiakas Päämäärä Menestystekijä Indikaattori Tavoite Hyvinvoiva kuntalainen Kuntalaisten osallisuus Äänestysprosentti Vähintään 60 % Ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät palvelut Sairastavuusindeksi Työttömyys Pienituloisten lapsiperheiden määrä Varhaisen puuttumisen resurssit Laskeva indeksi Rakennetyöttömyyden suhteellinen väheneminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Vertaistukiryhmine lisääminen ja vanhemmuuden tukeminen Tyytyväinen asiakas Tehokas palvelujärjestelmä Toimintamenot /as. Ostopalveluiden määrä Ostopalveluiden laajuus Maisemakuntien ka. Kuntien ka. Kuntien ka. Palveluiden määrä Systemaattiset asiakastyytyväisyyskyselyt Parannetaan reagointia kyselytuloksiin, jotta asiakkaiden kokema laatu paranee Talous Päämäärä Menestystekijä Indikaattori Tavoite Kestävä kuntatalous Taseen tervehdyttäminen Omavaraisuusaste Suht. velkaantuneisuus Lainakanta Kertynyt ylijäämä Yli 60 prosenttia Alle 50 prosenttia Alle kuntien ka. Vähint. 500 /asukas Kestävä investointitaso Vuosikate Investointeja ei lainarahalla (luk.ottamatta tuotannollisia investointeja)

23 20 Konsernitalouden hallinta Aktiivinen omistaja- ja sopimusohjaus Tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteiden määrittäminen Sijoitetun pääoman tuoton määrittäminen yhtiöittäin. Strategisten tavoitteiden hyväksyminen ja säännöllinen raportointi valtuustossa. Jaoston roolin vahvistaminen ja jaoston kouluttamien Yhteinen kuntayhtymäpolitiikka Henkilöstö ja johtaminen Päämäärä Menestystekijä Indikaattori Tavoite Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Työkyvyn ylläpitäminen Osaamisen kehittäminen ja uudistumiskyky Työyhteisöjen kehittäminen Työhyvinvoinnin mittaristo 100 % kehityskeskustelut, Osaamiskartoitukset, Henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat Vuosittaiset kehittämispäivät, työyhteisökehittämiskoulutus Käytössä 1 krt./vuosi Kaikki palvelut v.2014 Osaamiskartoituksen yhteydessä kaikille vakinaisille työntekijöille. Paikallisten koulutusorganisaatioiden hyödyntäminen Osaamista tukeva johtaminen Johtamis- ja esimiestaidot, lähiesimiestyön vahvistamien Osaaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan Johtamisen laatujärjestelmä Resurssit / määrärahat Henkilöstömäärä/1000 asukasta Tulosten jatkuva paraneminen Kaikille esimiehille johtamista tukevaa koulutusta Johtoryhmätyöskentelyn parantaminen Systemaattinen henkilöstösuunnittelu ja luontaisen poistuman maksimaalinen hyödyntäminen Henkilöstömäärä kuntien ka Toimintatavat ja rakenteet Päämäärä Menestystekijä Indikaattori Tavoite Ennakoiva toimintatapa Varhainen puuttuminen Poikkihallinnollinen toiminta Toiminnan vaikuttavuus Interventioiden määrä Yhteisten prosessien määrä Vaikuttavuusmittari Vähenee Prosessien tunnistaminen, kuvaaminen ja käyttöönotto, yhteisten prosessien johtajuuden/omistajuuden määrittäminen Kansallisesti luotettavien mittareiden käyttöönotto

24 21 Tuottavuuden parantaminen Tehokkaasti tuotetut palvelut Sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenne Tuottavuushankkeide n toteutuminen Hinta /suorite Avohoidon resurssit Lpks:n resurssit Hankkeista toteutunut 70 % Samankokoisten kuntien ka. Perusterv.hoitopainoitteinen Psyk.avohoidon /mielenterveystyön/päihdetyön uudelleenorganisointi Resurssien uudelleenmitoitus Kehittyvä organisaatio Palvelujen järjestämistavat Itsearviointi/ulkoinen arviointi Kuntamaiseman benchmarking Kilpailukykyiset omat palvelut Elinvoimaisuus Päämäärä Menestystekijä Indikaattori Tavoite Vetovoimainen kaupunki Väestörakenne Pk-yrittäjyyden edistäminen Palvelujen kilpailukyky Luova kaupunkiympäristö Asukasluku Nuorten ja työikäisten osuus Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä Sosiaalisten kriteerien ottaminen huomioon kilpailutuksessa Innovatiiviset uusyrittäjyyshankkeet Peruspalvelujen integrointi alueellisesti Resurssit / määrärahat Suunnanmuutos Kasvava Kok.määrä kasvaa Käyttöönotto v / vuosi Invest. rahaston perustaminen Vast. kokoisten kaupunkien parhaat palvelut Kaupunkimiljöön parantaminen vuosittain Ympärivuotiset tapahtumat/kävijämäärä kasvaa Älykäs kaupunki Mielekäs arki Koulutusmahdollisuudet Työllistymismahdollisuudet Syrjäytyneisyyden estäminen Maahanmuuttajien tehokas kotoutuminen Opiskelijoiden lkm Työllisyysaste Koulupudokkaat Nuoret Kotoutuneiden määrä Edesautetaan opiskelijoiden pysymistä Kemissä Nykytekniikan hyödyntäminen 65 % 0 taso Kaikki alle 29-vuotiaat työssä, opiskelemassa tai muussa toimenpiteessä 75 % maahanmuuttajista koulutuksessa, työssä tai työhön johtavissa palveluissa, yrittäjänä tai yrittäjyyteen johtavissa toimissa.

25 Kaupunkistrategian toimenpideohjelma 2015 Toimenpideohjelma on laadittu kaupunginvaltuuston asettamien viiden näkökulman pohjalta. Valtuustotyöryhmät ovat laatineet lautakunnille eli tuottajille kunkin näkökulman strategisten päämäärien tavoitteet ja yleistoimenpiteet vuodelle Tuottajat ovat tehneet näiden tavoitteiden mukaiset yksityiskohtaisemmat toimenpidesuunnitelmat vuodelle Näistä esityksistä koostuu toimenpideohjelma vuodelle Valtuustotyöryhmät seuraavat toimenpideohjelman toteuttamista vuonna Työryhmät kokoontuvat vuoden 2015 aikana neljä kertaa tarkastelemaan ohjelman toteutumista ja raportoivat työstään valtuustolle. Työryhmät seuraavat myös koko kaupunkistrategian toimivuutta omasta näkökulmastaan ja tavoitteena on, että työryhmät esittävät strategian seuraavaan toimenpideohjelmapäivitykseen vuodelle 2016 omat kehittämisehdotuksensa. Kaupunkistrategian toimenpideohjelma 2015 on liitteenä alkaen sivulla Palvelustrategia ja tuottavuus Kemin palvelustrategiassa 2020 tarkastellaan palveluihin vaikuttavien tekijöiden muutokset ja tehdään palvelujen tilauskohtainen suunnitelma toimenpiteineen sekä toiminnallisine ja taloudellisine vaikutuksineen. Keskeiset päämäärät ovat: Kemissä on hyvät sekä taloudellisesti että tehokkaasti tuotetut kysyntää vastaavat kunnalliset palvelut, jotka järjestetään palveluhenkisesti parhaiden toimintatapojen pohjalta. Palvelujen tuottamiseen etsitään kumppanuutta Kemin kaupunkikonsernista, kuntayhteistyöstä, yksityisten palvelujen tuottajista, kolmannesta sektorista ja perheistä. Kemi-konsernin vakinaisen henkilöstön työsuhteet turvataan työtehtävien mahdollista muutosta tukemalla. Maapolitiikkaa, kaavoitusta sekä elinkeinoelämän kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Kemi-konsernin johtamiskäytäntöjä kehitetään edelleen. Maisema-mallin tilaajan ja tuottajan roolien ja vastuiden selkeyttäminen näkyy konsernin toimintatapojen uudistamisessa. Kemin kaupunkikonsernin tiloja hyödynnetään nykyistä tehokkaammin kaikessa palvelutuotannossa ja asumisessa Tuottavuuden kehittäminen Tuottavuuden kehittäminen on määritelty kahdeksi ohjelmaksi: Palvelurakenteiden kehittäminen ja vetovoiman kehittäminen. Ohjelmien painopisteillä toteutetaan toimenpideohjelmaa. Vuoden 2015

26 23 tilaukset on rakennettu palvelurakenteiden kehittämismallin mukaisesti. Erityinen paino on sosiaalija terveystoimessa päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudistaminen sekä kotihoidon mobiilipegasos, hallinto- ja toimistopalvelujen uudelleenorganisointi, toimialojen sisäisten osastojen yhdistely, työllistämispalvelujen keskittäminen, elinkeinopalvelujen uudelleenorganisointi, sähköisyyden lisääminen palvelutuotannossa sekä konsernirakenneselvitys. Vetovoimaohjelmassa korostuvat kaupunkiympäristön kehittäminen ja uudet avaukset Luovan Kemin ja BioKemin aikaansaamiseksi. 1. Palvelurakenteiden kehittäminen 2. Vetovoiman kehittäminen a) Soten rakenneuudistus ja ennaltaehkäisyn a) Kaupunkiympäristön kehittäminen edistäminen (kaupunkimiljöö & toiminta / tapahtumat) - Ikäihmisten hoidon toimenpidesuunnitelma - Vuotuinen korvamerkitty investointiraha - Ennaltaehkäisevän perhetyön käynnistäminen (priorisointilistan mukaan 2-4 hanketta vuodessa) ja - Terveydenhuollon avopalvelujen toiminnallisuuden suunnitelmallinen kehittäminen / rakennemuutos resurssointi. - Vastaanottotoiminnan kehittäminen Valmisteluvastuu elinkeinoryhmällä. - Päihde-, mielenterveys- ja sosiaalityön - Kaupunkiympäristön kunnossapitotason hallittu kuntoutus- ja ohjausprosessien nosto yhteensovittaminen vaikeasti työllistyvien - Yrittäjyys- ja imagoilmapiirin systemaattinen työllistämispalveluiden tueksi. kehittäminen b) Työllistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy b) Luova Kemi - Kemiläinen työllisyysmalli: kuntakokeilu - Matkailun kärkitoimenpiteet (esimerkiksi Lumilinnan v , nuorten yhteiskuntatakuu ympärivuotisuus ja Sarius -hanke) vuodesta Kemin Matkailu Oy:n rooli ja strategia - Työllisyyspalvelut ; perustaminen v. 2015, (omistajaohjaus) - Tehokas aktivointisuunnitelmaprosessi ja - Kemi-talon/kulttuurikeskuksen panostukset ja yritysyhteistyö. luovien - Nuorisotyön verkoston koonti / koordinointi ja alojen yrittäjyysyhteisön luominen (yhteistyössä) yhteiskuntatakuujärjestelmä - Älykäs kaupunki (Kemi paths, wlan sekä liiketilojen ja katutilan personointi) c) Henkilöstön kehittäminen ja c) Logistinen Kemi työnantajastrategia - Sataman malmikuljetusten edistäminen - Henkilöstösuunnittelun kehittäminen. (investoinnit / rahoitusjärjestelyt) - Tuottavuus / henkilötyöpanoksen hallinta - Infrahankkeiden edunvalvonta (valtion / - Luonnollisen poistuman maksimaalinen maakuntaliiton yms. suuntaan, raide, 4-tie hyväksikäyttö. meriväyläsyväys, lentoliikenne) ja - Työssäjaksamisen tukeminen liikennejärjestelmän kehitys - Toimialarajojen ylittäminen ja lähiesimiestyön tukeminen.

27 24 d) BioKemi - Ympäristöteknologia ja liiketoimintaklusterin syntymisen edistäminen (kaupunki, Digipolis, amk) - Vuosien EAKR -kauden rahoitus hyödyntäminen (esiselvitys). 4. HENKILÖSTÖ Taloudellinen tilanne pakottaa miettimään yhä tarkemmin palveluiden tuotantotapoja, niiden keventämistä ja sähköisten palveluiden käyttöä. Palkkamenojen hillitsemiseksi henkilöstösuunnittelua tehostetaan ja täyttölupamenettelyä jatketaan. Eläköitymisestä johtuva luonnollinen poistuma hyödynnetään aina kun se mahdollista. Vuoden 2014 talousarviossa henkilötyövuosimäärä oli 1333 mutta ennuste mukaan toteutumaksi tulee 1314 htv:tä. Vuonna 2015 henkilötyövuosien määrä laskee 16:lla verrattuna vuoden 2014 ennusteeseen. TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPA 2014 TA 2015 Kaupunginhallitus 55,6 59,0 62,2 66,1 63,1 Koulutuslautakunta 431,3 422,1 418,7 408,0 409,0 Kulttuurilautakunta 86,1 81,0 80,6 80,4 81,9 Musiikkitoimen yhteislautakunta 26,6 28,3 27,0 29,1 28,6 Sosiaali- ja terveyslautakunta 549,1 540,3 568,8 586,4 574,7 Tekninen lautakunta 168,3 153,4 151,1 144,3 141,0 Yhteensä 1317,0 1284,0 1308,4 1314,3 1298,3 Palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä rakenteellisia ja tuottavuutta parantavia uudistuksia lisätään palvelustrategian ja tuottavuusohjelman 2020 mukaisesti. Uudistusten valmistelu- ja toteutusvastuu on tilaaja- ja tuotantojohtajilla. Vuonna 2015 laaditaan kaupunkistrategia 2025 osaksi erillinen henkilöstö- ja työnantajaohjelma taloussuunnittelukaudelle. Ohjelmassa määritellään työnantaja- ja henkilöstöpoliittiset päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet. Työllisyyspalveluissa tehdään (yhteistyössä palvelualueiden ja työhönvalmennussäätiön kanssa) ns. silpputöiden kartoitusta ja käyttöönottoa.