Kemin kaupunki. Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemin kaupunki. Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2018"

Transkriptio

1 Kemin kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO Kehittämispalvelut 13 / 2014

2 Kaupunginjohtajan katsaus Kemin kaupungin v talousarvio on kireä. Valtionosuuksien leikkaantuminen lähes 3 milj. eurolla, vuoden 2014 alijäämäuhka (2-3 milj. euroa) sekä talouden taantuman heijastuminen verotuloihin ja mm. työllisyydenhoidon kustannuksiin haastaa kaupungin organisaatiota uudistumaan ja tiivistämään toimintojaan. Näiden tekijöiden ja tuottajalautakuntien ehdotusten jälkeen talousarvion tasapainotusurakka oli poikkeuksellisen suuri, yli 6 milj. euroa. Tasapainotusratkaisu on kokonaisvaltainen valikoima keinoja, jossa kustannusten kasvu on painettu käytännössä nollaan karsimalla ehdotuksia lähes 3 milj. eurolla, tuloveroprosentin korotus 0,5 %-yksiköllä (21,25 %, +1,8 milj. euroa) sekä muiden tuottojen kasvattamista vajaalla miljoonalla eurolla (konserniyhtiöiden tuloutukset ja maanmyynti). Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä vähenee luontaista poistumaa hyödyntämällä noin 10 htv:llä, toisaalta kaupunkikonserni varautuu työllistämisen kasvattamiseen osana kuntien laajentuvaa työllistämisvastuuta v alusta. Käynnissä on myös lukuisia tuottavuutta edistäviä hankkeita, joilla pyritään pitempiaikaiseen ja pysyvään kustannushallintaan. Näitä hankkeita v ovat mm: sosiaali- ja terveystoimessa päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudistaminen sekä mobiilipegasos kotihoitoon, hallinto- ja toimistopalvelujen uudelleenorganisointi, toimialojen sisäisten osastojen yhdistely, työllistämispalvelujen keskittäminen, elinkeinopalvelujen uudelleenorganisointi, sähköisyyden lisääminen palvelutuotannossa sekä konsernirakenneselvitys. Kaikki em. hankkeet ovat jo toteutumassa tai käynnistyneet ja niihin liittyviä tarvittavia muita erillisiä päätöksiä tehdään kaupunginhallituksessa kevääseen 2015 mennessä. Talousarvioehdotus päätyy 3 miljoonan euron vuosikatteeseen (76 % poistoista), jolla kyetään kattamaan nettoinvestoinnit, joten kaupungin velkaantuminen pysyy hallinnassa. Tilikauden tulos on kuitenkin miljoona euroa alijäämäinen. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kaupungin taseessa tulee olemaan laskennallista ylijäämäpuskuria n. 11 miljoonaa euroa, josta alijäämä voidaan kattaa. Kaupungin investointitaso on edelleen alhainen, bruttona 4,4 milj. euroa. Investoinneista 1,7 milj. euroa kohdistetaan yhdyskuntatekniikkaan (tiestö yms.), 0,7 milj. euroa kiinteistöjen peruskorjauksiin, 0,6 milj. euroa Ajoksen öljyntorjuntavarastoon, 0,2 milj. euroa Kivikon uuden päiväkodin kalustamiseen, myös Meripuiston kunnostaminen alkaa 0,1 milj. eurolla. Taloussuunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä n. 13 milj. euroa, jotka on tarkoitus kattaa tulorahoituksella (vuosikate) ja hallita näin kaupungin lainakantaa koko taloussuunnitelmakaudella. Julkisessa taloudessa ollaan siirtymässä pysyvästi niukentuvaan aikaan, jota vauhdittavat mm. valtionosuusleikkaukset sekä huoltosuhteen nopeasta muutoksesta koituvat vaikutukset menoihin ja tulokertymiin. Kemin kaupungin organisaatiolta vaaditaan uudistumiskykyä ja - valmiutta tuottavuutta edistäviin ratkaisuihin tulevaisuuden haasteiden hallitsemiseksi. Onneksemme meillä on kyvykkäitä tekijöitä talossa ja päätännässä sekä kosolti mahdollisuuksia sujuvoittaa toimintojamme. Samaa uudistumiskykyä tulee peräänkuuluttaa myös koko Meri- Lapin seutukunnalta. Kemissä Tero Nissinen kaupunginjohtaja

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT MUUTOKSET Väestö Työpaikat Työttömyys Työllisyyden edistäminen Työllisyyspalvelut -yksikkö Elinkeinoelämän kehitys Maankäyttö ja asuntojen rakentaminen 8 2. TALOUSARVION 2015 YLEISPERUSTELUT Kansantalouden kehitys ja kuntatalous Kemin kaupungin talous Verotulot Valtionosuudet Vuosikate ja investoinnit Korko- ja rahoitustulot ja -menot Lainat KEMI-STRATEGIA Strategiaperusta Strategiset päämäärät Kuntalainen ja asiakas Talous Henkilöstö ja johtaminen Toimintatavat ja rakenteet Elinvoimaisuus Kaupunkistrategian toimenpideohjelma Palvelustrategia ja tuottavuus Tuottavuuden kehittäminen HENKILÖSTÖ TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelma Rahoituslaskelma KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatulot Toimintamenot TALOUSARVION 2015 SITOVUUS JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN LAATIMINEN RISKIENHALLINTA OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET ALUEELLINEN JA SEUDULLINEN YHTEISTYÖ KAUPUNKISTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA KÄYTTÖTALOUSOSA PALVELUALUEITTAIN 51 Numero-osa 51 Kaupunginhallitus 59 Koulutuslautakunta 67 Kulttuurilautakunta 73 Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta 80 Sosiaali- ja terveyslautakunta 82 Tekninen lautakunta INVESTOINNIT TYTÄROSAKEYHTIÖT MUUT 122 Kaupunginvaltuusto

4 1 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT MUUTOKSET 1.1. Väestö Vuoden 2014 alussa Kemissä oli asukasta. Viime vuosina luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivista (noin -30 henkeä/vuosi). Muuttovoittoa saadaan lähikunnista (noin +50 henkeä/v), mutta tappiota tulee erityisesti Ouluun (noin -100 henkeä/vuosi) ja muihin suuriin kasvukeskuksiin (keskimäärin - 80 henkeä / v.). Kokonaisuutena maassamuutto on ollut tappiollista (noin 170 asukasta /vuosi), mutta maastamuutto voitollista (noin +115 henkeä/vuosi). Tilastokeskuksen väestöennusteen (v.2012) mukaan luonnollinen väestönkasvu pysyy edelleen negatiivisena, sen sijaan muuttotappion odotetaan vähenevän ja muuttuvan muuttovoitoksi vuodesta 2019 lähtien. Ennusteen mukaan ikärakenne muuttuu. Vuonna 1990 noin 13 % Kemin väestöstä oli yli 64- vuotiaita. Vuonna 2018 yli 64-vuotiaita on yli 25 % väestöstä eli reilut 5500 ihmistä. Suunnittelukaudella yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vajaalla 500 hengellä. Vuodesta 1990 vuoteen 2013 alle 16-vuotiaiden määrä on laskenut vajaalla 1500:lla hengellä. Väestöennusteen mukaan alle 16-vuotiaiden määrä pysyy ennallaan suunnittelukaudella. Työikäisten määrä vähenee suunnittelukaudella vajaalla 800:lla hengellä. Väestöennuste perustuu siihen, että muuttoliike on tasapainossa. Vain Sauvosaaren suuralueella väestön määrä kasvaa (+8,1 % v ). Suhteellisesti eniten eli 26 % väestön määrä on vähentynyt Hepolassa. Syväkankaan väkimäärä on pienentynyt 18 % ja Koivuharjun lähes 15 %. Kivikon väkimäärä on pysynyt ennallaan.

5 Työpaikat Kemissä oli vuonna 2012 vajaat 9400 työpaikkaa. Määrä pysyi lähes samana 1990-luvun alusta lähtien, mutta vuoden 2009 taantuma vei yhden vuoden aikana noin 800 työpaikkaa eli runsaat 8 % työpaikoista. Vuoden 2010 aikana määrä on lisääntynyt reilulla 300:lla työpaikalla mutta vähentynyt jälleen vuonna 2011 reilulla 200:lla ja vuonna 2012 noin 100:lla työpaikalla. Kemin työpaikkaomavaraisuus on vajaat 120 %. Työpaikkaomavaraisuus on hieman laskenut 2000-luvulla. Kaupunki on työssäkäyntialueensa keskus. Täällä käy muualta työssä noin 3400 henkeä. Kemiläisiä käy muualla työssä noin 1900 henkeä eli nettopendelöinti on noin henkeä (vuoden 2012 luvut). Kemi on elinkeinorakenteeltaan palveluvaltainen kaupunki. Palvelualoilla on nyt reilut 4500 työpaikkaa. Palvelualan työpaikkojen määrä on kasvanut luvun alkuun asti, mutta viime vuosina myös palveluala on menettänyt työpaikkoja. Kaupassa ja liikenteessä on runsas 2000

6 3 työpaikkaa. Teollisuuden työpaikkamäärä on vähentynyt voimakkaasti ja nyt työpaikkoja on alle 2000 kappaletta. Rakentamisessa on noin 500 työpaikkaa Työttömyys Kaupungin väestöstä noin 9400 eli lähes 43 % kuuluu työvoimaan. Työssä on noin 7700 ihmistä ja työttömänä noin 1700 ihmistä. Työttömyys on kasvanut vuosina 2013 ja 2014 (TEM:Työnvälitystilasto). Vuoden 2014 tammi-syyskuussa työttömänä on ollut keskimäärin 18,5 % työvoimasta eli reilut 1700 kemiläistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut vajaat 400 henkeä eli 23 % kaikista työttömistä. Määrä on kasvanut merkittävästi. Nuorten työttömyys oli tammisyyskuussa keskimäärin 300 henkeä eli 17 % kaikista työttömistä. Määrä on kasvanut jonkun verran. Koko maassa oli syyskuun lopussa työttömänä ihmistä ja työttömyysaste oli 12,0 %. Vuonna 2015 kaupungin työttömyysaste on arvion mukaan 18,3 %. Koko maan työttömyyden ennustetaan ensi vuonna pysyvän tämän vuoden tasolla.

7 4 1.4 Työllisyyden edistäminen Kuntien työllistämisvelvoitteita muutetaan vuoden 2015 alusta. Jatkossa kunnat rahoittavat 50 % yli 300 päivää ja 70 % yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta. Uudistuksella tavoitellaan nopeampia ja vaikuttavampia toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Hallitus tavoittelee 150 miljoonan euron säästöä. Hallitus kompensoi siirrosta aiheutuvia kustannuksia kunnille korottamalla yhteisöveron kuntien jako-osuutta 75 miljoonalla eurolla. Kemissä on noin 150 yli 300 mutta alle 500 päivää työmarkkinatukea saaneita. Näistä noin 100 kemiläistä saa kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea. Jos tilanne säilyy ennallaan, on lisäkustannus kaupungille vuonna 2015 noin euroa. Kompensaatio on noin euroa. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita on kuukausittain noin 450 ja heistä yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita on runsas puolet. Kaupungin osarahoittaman työmarkkinatuen kasvu yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneille (+20%) vuonna 2015 on euroa, mikäli tilanne pysyy samana. Vuonna 2015 kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä kasvaa yhteensä noin euroa vuodesta Tämänhetkisen työttömyystilanteen perusteella vuonna 2015 työmarkkinatuen kunta-osuus on arviolta 2,2 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle suunnitelluilla toimenpiteillä (aktivoinnin tehostamisella, kaupunkikonsernin työllistämisen lisäämisellä ja Kemi-lisällä) voidaan kaupungin maksuosuutta vähentää noin euroa mikäli työttömyys ei lisäänny nykyisestä. Vuoden 2015 alusta TYP-toiminta ulotetaan koko maahan ja siitä tulee lakisääteistä toimintaa. Hallituksen esitys Laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetaan eduskunnalle lokakuussa Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitettaisiin yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia parantavia palveluja. Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua varten ei perusteta uutta itsenäistä organisaatiota, vaan kukin toimintamallissa mukana oleva viranomainen toimii omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Toimintamallissa mukana olevilla tahoilla on monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi vähintään yksi yhteinen toimipiste jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella.

8 Työllisyyspalvelut- yksikkö Kaupungin työllistäminen ja niiden koordinointi keskitetään vuoden 2015 alusta työllisyyspalveluihin. Työllisyyspalvelut toimii työllisyydenhoidon tuki-, asiantuntija- ja asiakaspalveluyksikkönä työnhakijoille, työnantajille ja sidosryhmille. Työllisyyspalvelut koordinoi, seuraa ja kehittää kaupungin työllisyyspalvelujen toteutumista ja vastaa niiden yhteensovittamisesta sidosryhmien työllisyydenhoidon palveluihin ja toimintoihin. Pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden työelämävalmiuksia lisätään. Tavoitteena on edistää työllistymistä erityisesti avoimille työmarkkinoille. Lisäksi tavoitteena on heikossa työmarkkinaasemassa olevien kemiläisten työllistymisen ja työelämävalmiuksien lisääminen, elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Työllisyyspalveluja tarjotaan asiakkaan palvelutarpeeseen perustuen. Yhteistyötä tehdään asiakkaan, kaupungin hallintokuntien, Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön, työ- ja elinkeinotoimiston, Kelan, yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Tiivis yhteistyö elinkeinotoimen kanssa hyödyntää yritysyhteistyötä ja edistää kaupungin elinvoimaisuuden kehittämistä. Työllisyyden ja työllisyydenhoidon merkitys kaupungin elinvoimatekijänä korostuu myös Kemin kaupungin elinkeinostrategiassa vuosille Työllisyyspalvelujen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa on kiinteää. Työttömillä on työssä käyviä enemmän terveydellisiä ongelmia ja monet terveydelliset riskit lisääntyvät työttömyyden pitkittyessä. Myös riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa, jos sairaudet ja kuntoutustarve jäävät tunnistamatta. Työttömillä on lisääntynyt tarve terveyttä ja työkykyä edistäviin ja palauttaviin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävänä on heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukeminen ja heidän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työllisyyspalvelut tekee tiivistä asiakastyötä yhdessä TE-toimiston kanssa. Asiakkaan palvelutarpeen mukaisesta prosessivastuusta ja yhteistyöstä sovitaan tapauskohtaisesti kuten kuntakokeilussakin on tehty. TE-toimisto järjestää julkisia työvoimapalveluja mm. työvoimakoulutusta, uravalmennusta ja palkkatukea. Työllisyyspalvelut kartoittaa työllistymismahdollisuuksia välityömarkkinoilta (kaupungilta, järjestöistä, säätiöltä) ja myöntää mm. Kemi-lisää työllistymisen tueksi. Työhönkuntoutumisen ja valmennuksen palveluja hankitaan Meri-Lapin työhönvalmennussäätiöltä kumppanuussopimuksen mukaisesti. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) siirtyy osaksi työllisyyspalveluja.

9 6 Työllisyyspalvelut sijoittuu keskusvirastoon kehittämis- ja talousosastolle. Vuonna 2015 uudistetaan työllisyyspalveluja koskeva johtosäännöstö, kun selviää mm. työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua koskevan lain sisältö ja toiminnan organisointi ja sote -lainsäädännön toimeenpano. Vuonna 2015 kuntakokeilu sisältyy työllisyyspalveluihin. Työllisyyspalveluja johtaa kuntakokeilun projektipäällikkö vuodesta Lisäksi työllisyyspalveluihin siirretään aikuissosiaalityöstä kaksi sosiaaliohjaajaa virkoineen. He vastaavat monialaisessa yhteistyössä niiden asiakkaiden palveluista, jotka eivät ole kuntakokeilun asiakkuudessa. Aikuissosiaalityöstä siirretään työllisyyspalveluihin Merivan kuntouttava työtoiminta, aktivointisuunnitelmat ja Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden maksut ja niiden seuranta. Vuoden 2015 aikana arvioidaan lopulliset työllisyyspalvelujen henkilöstöresurssit kuntakokeilun päättymisen jälkeen. Työllisyyspalvelut osallistuu kaupungin nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen vuoden 2015 aikana Elinkeinoelämän kehitys Kaupungin elinvoimaisuus on kaupunkistrategian 2025 yksi näkökulma. Elinvoimaisuutta lisätään tulevina vuosina yritysten kasvua, kehittymistä ja uudistumista sekä toimintaympäristön parantamista edistävillä toiminnoilla. Elinvoimaisuutta edistävää toimintaa sisältyy mm elinkeinopalveluiden uudelleenorganisointiin, uudistettuun kaupungin ja Kemin Matkailu Oy:n väliseen ostopalvelusopimukseen, Digipoliksen kehittämissopimukseen sekä kaupunginhallituksen maaliskuussa 2014 hyväksymään kaupunkiympäristön kehittämisohjelmaan. Elinkeinopalveluiden tehtävänä on yritysten kasvu- ja kehityspalvelut, toimintaympäristön kehittäminen, markkinointi ja tapahtumatuotanto. Kehittämisresursseja kohdennetaan erityisesti vapaa-ajanmatkailun ja kokousmatkailun kehittämiseen. Tavoitteena on luoda kaupallisesta keskustasta vetovoimaisempi ja enemmän erilaisia tapahtumia tarjoava viihtyisä kokonaisuus. Ely-keskukselle on lähetetty hakemus kolmivuotisesta hankkeesta, johon yhteistyökumppaneiksi ovat lupautuneet paikallisten oppilaitosten lisäksi Kemitiimi (Kemin kaupunkikeskusyhdistys ry). Hankkeen tavoitteena on keskustan kivijalkakauppojen kilpailu- ja innovointikyvyn parantaminen. Hankintojen tehokkuutta ja yhteistyötä paikallisten pk-yritysten kanssa kehitetään hankintatoimen uudelleenjärjestelyillä ja hankintaosaamisen lisäämisellä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tulevissa tarjouspyynnöissä edellytetään tarjouskilpailuun osallistujaa liittymään Tilaajavastuu.fi - ohjelman luotettava kumppani - ohjelmaan. Kemin Satama Oy:n ja Arctia Karhu Oy:n välinen jäänmurto- ja hinauspalvelusopimus tuli voimaan Kemiin ja Tornioon saatiin uusi jäänmurtaja/saattohinaaja Ahto, joten satamapalvelu pystyy vastaamaan laivojen avustuksien kasvavaan määrään. Satama Oy jatkaa edelleen

10 7 bulk-alueen laajentamista. Tämä mahdollistaa entistä suurempien tavaravirtojen käsittelyn Ajoksen satamassa. Vuonna 2015 toteutetaan vanhan I-laiturin peruskorjaus vastaamaan paremmin nykyajan ahtaustoiminnan vaatimuksia. Kemin Digipolis Oy on merkittävä osaamisen kehittäjä. Digipoliksen ja sen kumppaneiden yhteistyönä syntyvä kehittämistoiminta on kaupungin tehokkain keino hyödyntää EU:n ja valtion rahoitusvälineitä. Hankkeiden volyymi on vuositasolla 4 M. Digipolis - toimintamallin ansiosta Lapin ammattikorkeakoulun TKI - toimintaa tullaan johtamaan ja toteuttamaan laajasti Kemissä. Kehittämisen toimialat ovat teollisuuspalvelut, arktinen osaaminen ja puurakentaminen. Tavoitteena on, että alueelle syntyy vähintään 30 uutta työpaikkaa sekä 6 uutta yritystä. Kemin Teollisuuskylä Oy rakennuttaa ja vuokraa toimitiloja. Lisäksi Teollisuuskylä tuottaa erilaisia palveluja (esim. kokouspalveluja) Digipolis - Kemin Teknologiakylässä. Yhtiön omistuksessa on tällä hetkellä 8 kiinteistöä, yhteensä n m2. Näistä uusimpana on vielä rakenteilla oleva Kivikon päiväkoti. Kiinteistöjen käyttöaste on vuodenvaihteessa 92 %. Vapaiden tilojen määrä on hiukan yli 800 m2. Kemin Matkailu Oy keskittyy strategiansa mukaisesti jäänmurtaja Sampon ja LumiLinnan operointiin ja kehittämiseen. LumiLinna viettää juhlavuottaan teemalla suomalaisuus. LumiLinnan juhlanäyttely on auki yleisölle koko vuoden. Jäänmurtaja Sampo tarjoaa risteilyn sesonkiaikaan lähes päivittäin. Yhtiö työllistää parhaimmillaan noin 60 henkilöä. Vakituisesti yhtiön palkkalistoilla on 10 henkilöä. Yhtiö vastaa yhteistyössä Kemin Satama Oy:n kanssa kesän valtameriristeilyjen palveluista, markkinoinnista ja tiedottamisesta. Yhtiön kärkituotteiden avulla Kemi saa merkittävästi valtakunnallista ja kansainvälistä medianäkyvyyttä. Kemin moottoritie mahdollistaa liiketoimintaa Kemintullin alueelle. Alueen pohjoisosan kunnallistekniset työt on saatu päätökseen ja 11 uutta yritystonttia on luovutuskunnossa. Alueelle mahtuu noin 70 tonttia 140 ha:n alueelle. Alueen markkinointia valituille kohderyhmille jatketaan ja näkyvyyttä lisätään. Digipolis Oy osallistuu vuoden 2015 alusta Kemintullin markkinointiin. Kaupungin ja yrittäjien välistä yhteistyötä kehitetään järjestämällä 1-3 yrittäjäiltaa, tekemällä yritysvierailuja kemiläisiin yrityksiin ja ylläpitämällä yhteyksiä sekä paikalliseen että maakunnalliseen yrittäjäjärjestöön. Vuorovaikutusta lisätään muodostamalla teemallisia verkostoja. Yritysvaikutusarviointimenetelmä otettiin käyttöön koko konsernissa vuoden 2014 aikana. Koulutus on järjestetty esittelijöille ja konserniyhtiöiden toimitusjohtajille. Menetelmän vaikuttavuus alkaa näkyä vuoden 2015 aikana.

11 8 Elinkeinopalvelut järjestää pääsääntöisesti alkavien yrittäjien neuvontapalvelut. Toimivien yritysten kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia parannetaan yhteistyössä Digipoliksessa sijaitsevan alueellisen yrityspalvelun kanssa Maankäyttö ja asuntojen rakentaminen Monipuolinen asuntotonttitarjonta on tärkeä menestystekijä kilpailtaessa asukkaista. Korkeatasoinen ja kilpailukykyinen tonttitarjonta edellyttää monipuolista tonttivarantoa sekä panostamista asuinympäristön laatuun. Tonttitarjonnan ylläpitäminen vaatii tehokasta kaavoitusta ja yhdyskuntatekniikan investointeja, jotta uusia alueita voidaan ottaa käyttöön. Kemissä on noin asuntoa; 6700 kerrostaloasuntoa, noin 4790 pientaloasuntoa ja 1830 rivitaloasuntoa. Asunnoista noin 7400 on omistusasuntoja, 4400 vuokra-asuntoja ja 1800 muun hallintaperusteen asuntoja. Vuonna 2013 on valmistunut yhteensä 65 uutta asuntoa, kerrostaloasuntoja 40 kpl ja omakotitaloja 25 kpl. Asuinkerrostalojen rakentaminen keskittyy Sauvosaaren alueelle. Merellisten asuntoalueiden rakentamista jatketaan. Ruutinrannan asemakaava on saanut lainvoiman ja ensimmäinen kerrostalo on lähdössä rakenteille. Myös Sauvosaaren lounaisrannan asemakaava (Sarius) on saanut lainvoiman ja kehittäminen on meneillään. Möllärinrannan kerrostaloalueelle on kaavoitettu seitsemän kerrostalotonttia. Elinkeinoelämää palvelevia tärkeimpiä kaavoitusalueita ovat tuulivoimapuiston laajennus. Kemintullin työpaikka- ja palvelualueella on tontteja 143 hehtaaria. Kunnallistekniikan rakentaminen on käynnissä ja ensimmäiset tontit voidaan ottaa käyttöön Vuoden 2015 kehittämiskohteita ovat Ajoksen tuulipuisto, Sarius-alue, Ruutinpuisto ja Pajarinranta. Tonttitilanne on Kemissä varsin hyvä. Kemintullin uusi työpaikka-alue on jo osittain kunnallistekniikan piirissä. Merellistä kerrostaloasumista voidaan rakentaa Ruutinpuiston ja Sariuksen alueille. Rovanrinteille on rakentumassa uusi pientaloalue. Vuonna 2015 kehittämiskohteiksi otetaan matkailu ja keskustan eheyttäminen. Pajarinrantaa suunnitellaan aktiiviseksi palvelualueeksi mm. matkailun, liikunnan ja hyvinvoinnin tarpeisiin. 2. TALOUSARVION 2015 YLEISPERUSTELUT 2.1. Kansantalouden kehitys ja kuntatalous Valtiovarainministeriön mukaan Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan vuonna Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on

12 9 selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettovienti pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Valtion vuo-den 2014 talousarvion ali-jää-mä on 7,4 mrd. eu-roa. Vuodelle 2015 on talousarvioesitys on 4,5 mrd. euroa alijäämäinen. Tämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2015 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 102 mrd. euroa.

13 10 Vuonna 2014 heikko alkuvuosi heikentää koko vuoden kokonaistuotannon kehitystä ja toipuminen tulee olemaan hidasta. Tuotanto-odotusten koheneminen on epäyhtenäistä ja vaimeaa, mutta vähitellen voimistuva kansainvälinen kysyntä lisää vientiin suuntautuvaa teollista tuotantoa ja sitä avustavaa palvelutuotantoa. Ensi vuonna kasvupohja laajenee useampien toimialojen lisätessä tuotantoa ja kokonaistuotanto lisääntyy runsaan 1 %:n. Vuonna 2016 kasvu on laaja-alaista ja saavuttaa kahden prosentin vauhdin, vaikka tuotannon taso jää vielä 4 % vuoden 2008 huipputasoa pienemmäksi. Runsaan kahden vuoden ennustejaksolla yritysten kysyntää palveleva tuotanto lisääntyy kuluttajia palvelevaa tuotantoa nopeammin, sillä kotitalouksien ostovoiman vaimea kehitys hidastaa kuluttajakysynnän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on alijäämäinen jo viidettä vuotta peräkkäin. Rahoitusasemaa heikentää pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne sekä enenevässä määrin rakenteelliset tekijät, esimerkiksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen alijäämä oli 4,7 mrd.euroa eli 2,3 % suhteessa BKT:hen. Vuonna 2014 alijäämän arvioidaan heikkenevän 2,4 prosenttiin BKT:sta. Ennusteperiodin loppua kohden alijäämän arvioidaan kuitenkin pienenevän. Tasapainoisen julkisen talouden saavuttaminen tulevaisuudessa tulee silti olemaan hankalaa Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä % BKT:stä -1,0-1,9-2,3-2,4-2,2-1,6 Julkisyhteisöillä tarkoitetaan valtiota, kuntia sekä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja. Rahoitusjäämä on niiden tulojen ja menojen erotus. Kuntien valtionosuuksien perusleikkaus hallitusohjelmassa on 631 miljoonalla euroa/vuosi vuosiksi Kehysriihessä vuonna 2012 on sovittu lisäleikkaukseksi 125 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 250 miljoonaa/vuosi euroa vuosina Vuoden 2013 kehysriihessä on lisäleikattu 237 miljoonaa euroa vuodelta 2014,175 miljoonaa euroa vuodelta 2015, 215 miljoonaa euroa vuodelta 2016 ja 265 miljoonaa euroa vuodelta Vuoden 2014 kehysriihessä on

14 11 päätetty leikata edelleen 104 miljoonaa euroa/vuosi vuosilta Vuonna 2015 valtionosuusleikkausten yhteisvaikutus on 1,41 miljardia euroa. Ennustettu lähivuosien pitkä hitaan kasvun aika näkyy kuntataloudessa muun muassa siten, että verorahoituksen kasvu hidastuu oleellisesti vuodesta Vuonna 2103 kertaluontoiset tekijät paransivat tilapäisesti kuntatalouden rahoitusasemaa. Lähivuosina vuosikate pienenee, tilikauden tulos on negatiivinen ja lainakanta lähes kaksinkertaistuu vuosina (Lähde: Peruspalveluohjelma ). Uudistettu peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja laskennallisuutta lisätty. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien kehyspäätöksessä Kemin kaupungin talous Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kumulatiivista ylijäämää on 14,1 miljoonaa euroa eli 637 euroa asukasta kohti. Talous on tältä osin terveellä pohjalla. Vuonna 2014 talous on ennusteen mukaan alijäämäinen noin kolme miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin miljoonaa euroa. Vuosina on mahdollisuudet lievästi ylijäämäisiin tuloksiin.

15 Verotulot Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 % vuonna 2013 ja vuodelle 2014 kasvuarvio on 2,2 %. Vuoden 2015 kasvuarvio on1,7 %. Suunnittelukaudella kasvun ennustetaan olevan runsas kolme prosenttia vuodessa (Kuntaliiton arvio). Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousee vuonna 2014 noin 35,5 %:in yhteisöveroprosentin laskun vuoksi. Vuonna 2016 osuus putoaa 30 %:in. Myös kiinteistöveron veroperusteisiin tehdään muutoksia vuodelle Kemissä verotulojen keskimääräinen kasvu on ollut viimeisten viiden vuoden aikana noin 2,3 % vuodessa. Vuonna 2014 verotulojen arvioidaan vähenevän 1,4 % ja vuonna 2015 kasvavan 2,6 %. Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa.

16 13 Vuonna 2015 verotuloja saadaan 87 miljoonaa euroa jossa on kasvua 2,6 %. Kemin verotuloista noin 86 % on kunnallisverotuloa, noin 6 % yhteisöveroa ja 8 % tulee kiinteistöveroista. Verolaji Kunnallisvero Muutos % 3,4 2,0 3,2-0,1 3,9 3,2-0,5 3,4 Yhteisövero Muutos % -10,8 38,8 68,2-22,4-11,6 34,5 2,1-19,1 Kiinteistövero Muutos % -0,7 1,2 1,1 9,7 1,8 1,6 1,7 1,7 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 2,3 3,6 6,9-1,4 2,6 5,0 0,0 1,4 Tuloveroprosentti on 21,25 % ja kunnallisveroa kertyy vuonna 2015 noin 75 miljoonaa euroa. Kunnallisvero kertyy ansiotuloista (pääosin palkka- ja eläketuloista). Ansiotulot ovat kasvaneet vuosina keskimäärin 2,7 % vuodessa. Kunnallisverotulo on vastaavana aikana kasvanut 1,4 % vuodessa. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän vuonna 2015 koko maassa noin 4,16 miljardia euroa. Tästä kunnat saavat 36,3 % eli 1,51 miljardia euroa. Vuonna 2016 kuntien osuus putoaa 30 %:in ja yhteisöveroa kertyy 4,3 miljardia euroa josta kuntien osuus on noin 1,31 miljardia euroa. Vuonna 2017 kertyy 4,6 miljardia euroa ja kuntien osuus on 1,38 miljardia, euroa. Vuoden 2018 noin 4,7 miljardin euron kertymästä kuntien osuus 1,42 miljardia euroa. Yhteisöveron kunnan jako-osuus lasketaan vuosittain kahden vuoden kerroinosuuksien keskiarvona. (esim. vuoden 2015 jako-osuus on vuosien 2012 ja 2013 kerroinosuuksien k.a.). Vuosittainen vaihtelu on suurta varsinkin vientiteollisuuskaupungeissa. Kemille yhteisöveroa kertyy vuonna 2014 noin 6,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 5,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 Kemin jako-osuuden ennustetaan pienenevän noin 17 %:lla. Kiinteistöveron määrään vaikuttavat veroprosenttien lisäksi kiinteistöjen verotusarvot. Verotusarvot nousivat vuonna 2014 veroperustemuutosten seurauksena koko maassa noin 9,6 %. Kemin osalta muutokset kasvattavat kiinteistöjen verotusarvoja noin 8,2 %. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 6,77 miljoonaa euroa. Vuosina verotusarvojen on ennustettu kasvavan 1,7 % vuodessa.

17 14 Kiinteistövero vuonna 2015 kiint.vero- % Tuotto milj. Yleisen kiinteistövero-%:n alaiset rakenn:t ja maa-alueet Vakinaiset asuinrakennukset Muut asuinrakennukset Voimalaitokset Rakentamaton rakennuspaikka 1,13 0,50 1,00 2,85 3,0 3,69 2,33 0,03 0,68 0,04 Yhteensä 6, Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät, mutta valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteereitä on muutettu. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo, koulutustausta) ja kolmen lisäosan (syrjäisyys, saamen kotiseutualue, työpaikkaomavaraisuus) määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperusteisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät harkinnanvarainen valtionosuuden korotus sekä valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio.

18 15 Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset käsitellään toimintamenoissa ja tuloissa. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen (v noin 6004 euroa /oppilas) ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, aineopetus, joustavan perusopetuksen lisä, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus, aikuisoppilaat) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalaisopistot, musiikkioppilaitokset, liikunta, nuorisotyö, museot, teatterit, orkesterit). Peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2015 kustannustason muutos (indeksikorotus) 0,6 %. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on alustavissa laskelmissa 25,42 % (vuonna ,57 %) ja kunnan omarahoitusosuus on 3 522,89 euroa/asukas (vuonna ,24 /asukas). Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin on maaliskuun 2012 kehysriihessä tehty hallituksen päätös vuoden 2014 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 miljoonan euron lisäleikkauksesta. Vuoden 2013 kehysriihessä on tehty lisäksi 237 miljoonan euron leikkaus. Vuodelle 2015 lisäleikkaus on 175 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2015 vos-rahoitusta alentavat hallitusohjelman ja kehyspäätöksen säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, vapaaseen sivistystyöhön, teatteriin, orkesteritoimintaan ja museoihin. Säästö on yhteensä noin 125 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2015 valtionosuusprosentti on 29,44 % (v ,89%). Asukaskohtainen rahoitusosuus sen sijaan pienenee noin 40 euroa /asukas koska ammattikorkeakoulut poistuvat järjestelmästä. Hallitusohjelman mukaan veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.

19 16 Vuoden 2014 verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on noin -0,3 miljoonaa euroa ja perustuu vuoden 2013 verotukseen. Vuonna 2015 tasaus muuttuu 2,5 miljoonaa euroa positiiviseksi, koska valtionosuuslaskelmien perusteet uudistuvat. Vuonna 2016 tasaus on arviolta +4,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin +4,7 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmassa vuoden 2015 valtionosuuden määrä on 43,3 miljoonaa euroa. Valtionosuus vähenee leikkauksen ja järjestelmämuutoksen vuoksi noin kolme miljoonaa euroa. Valtionosuuden lopullinen määrä selviää vuodenvaihteeseen mennessä Vuosikate ja investoinnit Vuoden 2015 vuosikate on 3,0 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 4,0 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudella vuosikate kasvaa jonkun verran. Nettoinvestointien määrä on keskimäärin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä aiheutuu kuitenkin korjausvajeongelma, joten vuosikatetta olisi parannettava suunnittelukaudella vuositasolla noin kahdeksaan miljoonaan euroon eli noin 350 euroon asukasta kohti.

20 17 Vuoden 2015 investointimenot ovat 4,4 miljoonaa euroa. Maan ja kiinteistöjen ostoon on varattu yhteensä euroa. Öljyntorjuntavaraston rakentamiseen on varattu euroa, joka katetaan valtion avustuksella ja teollisuuskylän pääoman alentamisella. Paloesiripun uusimisen on varattu , lyseon lukion julkisivun ja tukimuurin uusimiseen ja varautumiseen varavoiman käyttöön Kiinteistöjen peruskorjauksiin varataan euroa. Yhdyskuntatekniikkaan on vuodelle 2015 noin 1,9 miljoonaa euroa ja piha-alueiden korjauksiin euroa. Tietohallintokeskuksen investointeihin on varattu euroa ja sivistystoimen investointeihin euroa. Irtaimeen omaisuuteen on sosiaali- ja terveystoimen laitteisiin euroa, keskusvirastoon euroa, tekniselle toimelle euroa ja sivistystoimelle euroa, josta Kivikon päiväkodin varustamiseen Investointituloja arvioidaan kertyvän euroa, josta maan myyntituloja on euroa Korko- ja rahoitustulot ja -menot Vuodelle 2015 korkotuloihin sisältyy Kemin veden lainojen korkoa euroa. Muissa rahoitustuloissa on energiayhtiön tuloutusta ja sataman tuloutusta euroa, takausprovisioita euroa (satama ja energia) ja muita rahoitustuloja euroa. Korkomenoihin on laskettu pitkäaikaisten lainojen korkoihin 1,2 miljoonaa euroa, lyhytaikaisten lainojen korkoihin euroa, suojausten korkoihin 1,1 miljoonaa euroa ja muihin rahoitusmenoihin euroa. Taloussuunnitelmakaudella Kemin veden lainoja joudutaan järjestelemään uudestaan, joten korkotuloihin on tulossa muutoksia vuodesta 2016 alkaen. Vuonna 2017 muuttuvat swap - korkosuojaukset. TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Korkotuotot - Kemin Vesi Muut rahoitustuotot - energian osinko - sataman osinko - energian lainojen takausprovisio - sataman lainojen takausprovisio - muut Korko- ja rahoituskulut - pitkäaikaiset lainat - lyhytaikaiset lainat - suojausten korot - muut

21 Lainat Kokonaislainamäärä on vuoden 2015 lopussa 81,6 miljoonaa euroa eli noin 3690 euroa/asukas. Vuonna 2015 pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 9,3 miljoonalla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otetaan 10,0 miljoona euroa. 3. KEMI-STRATEGIA Strategiaperusta Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuonna Kemin kaupunkistrategia 2025 muodostuu yhdestä strategiasta ja sitä toteuttavista hallintorajat ylittävistä ohjelmista sekä palveluja tulosaluekohtaisista suunnitelmista. Kaupunkistrategia on enemmän kuin organisaation strategia. Se kattaa kaupungin roolin 1. kuntalaisten toimeliaisuuden ja osallistumisen edistäjänä, 2. elinkeinojen ja asukkaiden toimintaympäristön kehittäjänä sekä 3. palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Kaupungin tavoitetila eli visio on olla vuonna 2025 muutoksia hallitseva ja tehokas palvelujen järjestäjä sekä on elinvoimainen ja luova kaupunki. Arvot ovat organisaation toimintaa ohjaavia periaatteita, joille on ominaista voimakkuus, pysyvyys ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. Toimintaperiaatteet ovat yhteiset säännöt toiminnan järjestämiseksi.

22 19 Avoimuus: Luovuus: Suvaitsevaisuus: Taloudellisuus: Turvallisuus: Hyvä johtaminen, avoin päätöksentekokulttuuri sekä vuorovaikutteinen ja avoin henkilöstöpolitiikka Prosessien jatkuva parantaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Yhteistyö- ja uudistumiskykyisyys Kustannustehokkuus ja palvelujen laajuus Palvelujen laatu, saatavuus ja tasapuolisuus Strategiset päämäärät Kuntalainen ja asiakas Päämäärä Menestystekijä Indikaattori Tavoite Hyvinvoiva kuntalainen Kuntalaisten osallisuus Äänestysprosentti Vähintään 60 % Ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät palvelut Sairastavuusindeksi Työttömyys Pienituloisten lapsiperheiden määrä Varhaisen puuttumisen resurssit Laskeva indeksi Rakennetyöttömyyden suhteellinen väheneminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Vertaistukiryhmine lisääminen ja vanhemmuuden tukeminen Tyytyväinen asiakas Tehokas palvelujärjestelmä Toimintamenot /as. Ostopalveluiden määrä Ostopalveluiden laajuus Maisemakuntien ka. Kuntien ka. Kuntien ka. Palveluiden määrä Systemaattiset asiakastyytyväisyyskyselyt Parannetaan reagointia kyselytuloksiin, jotta asiakkaiden kokema laatu paranee Talous Päämäärä Menestystekijä Indikaattori Tavoite Kestävä kuntatalous Taseen tervehdyttäminen Omavaraisuusaste Suht. velkaantuneisuus Lainakanta Kertynyt ylijäämä Yli 60 prosenttia Alle 50 prosenttia Alle kuntien ka. Vähint. 500 /asukas Kestävä investointitaso Vuosikate Investointeja ei lainarahalla (luk.ottamatta tuotannollisia investointeja)

23 20 Konsernitalouden hallinta Aktiivinen omistaja- ja sopimusohjaus Tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteiden määrittäminen Sijoitetun pääoman tuoton määrittäminen yhtiöittäin. Strategisten tavoitteiden hyväksyminen ja säännöllinen raportointi valtuustossa. Jaoston roolin vahvistaminen ja jaoston kouluttamien Yhteinen kuntayhtymäpolitiikka Henkilöstö ja johtaminen Päämäärä Menestystekijä Indikaattori Tavoite Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Työkyvyn ylläpitäminen Osaamisen kehittäminen ja uudistumiskyky Työyhteisöjen kehittäminen Työhyvinvoinnin mittaristo 100 % kehityskeskustelut, Osaamiskartoitukset, Henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat Vuosittaiset kehittämispäivät, työyhteisökehittämiskoulutus Käytössä 1 krt./vuosi Kaikki palvelut v.2014 Osaamiskartoituksen yhteydessä kaikille vakinaisille työntekijöille. Paikallisten koulutusorganisaatioiden hyödyntäminen Osaamista tukeva johtaminen Johtamis- ja esimiestaidot, lähiesimiestyön vahvistamien Osaaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan Johtamisen laatujärjestelmä Resurssit / määrärahat Henkilöstömäärä/1000 asukasta Tulosten jatkuva paraneminen Kaikille esimiehille johtamista tukevaa koulutusta Johtoryhmätyöskentelyn parantaminen Systemaattinen henkilöstösuunnittelu ja luontaisen poistuman maksimaalinen hyödyntäminen Henkilöstömäärä kuntien ka Toimintatavat ja rakenteet Päämäärä Menestystekijä Indikaattori Tavoite Ennakoiva toimintatapa Varhainen puuttuminen Poikkihallinnollinen toiminta Toiminnan vaikuttavuus Interventioiden määrä Yhteisten prosessien määrä Vaikuttavuusmittari Vähenee Prosessien tunnistaminen, kuvaaminen ja käyttöönotto, yhteisten prosessien johtajuuden/omistajuuden määrittäminen Kansallisesti luotettavien mittareiden käyttöönotto

24 21 Tuottavuuden parantaminen Tehokkaasti tuotetut palvelut Sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenne Tuottavuushankkeide n toteutuminen Hinta /suorite Avohoidon resurssit Lpks:n resurssit Hankkeista toteutunut 70 % Samankokoisten kuntien ka. Perusterv.hoitopainoitteinen Psyk.avohoidon /mielenterveystyön/päihdetyön uudelleenorganisointi Resurssien uudelleenmitoitus Kehittyvä organisaatio Palvelujen järjestämistavat Itsearviointi/ulkoinen arviointi Kuntamaiseman benchmarking Kilpailukykyiset omat palvelut Elinvoimaisuus Päämäärä Menestystekijä Indikaattori Tavoite Vetovoimainen kaupunki Väestörakenne Pk-yrittäjyyden edistäminen Palvelujen kilpailukyky Luova kaupunkiympäristö Asukasluku Nuorten ja työikäisten osuus Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä Sosiaalisten kriteerien ottaminen huomioon kilpailutuksessa Innovatiiviset uusyrittäjyyshankkeet Peruspalvelujen integrointi alueellisesti Resurssit / määrärahat Suunnanmuutos Kasvava Kok.määrä kasvaa Käyttöönotto v / vuosi Invest. rahaston perustaminen Vast. kokoisten kaupunkien parhaat palvelut Kaupunkimiljöön parantaminen vuosittain Ympärivuotiset tapahtumat/kävijämäärä kasvaa Älykäs kaupunki Mielekäs arki Koulutusmahdollisuudet Työllistymismahdollisuudet Syrjäytyneisyyden estäminen Maahanmuuttajien tehokas kotoutuminen Opiskelijoiden lkm Työllisyysaste Koulupudokkaat Nuoret Kotoutuneiden määrä Edesautetaan opiskelijoiden pysymistä Kemissä Nykytekniikan hyödyntäminen 65 % 0 taso Kaikki alle 29-vuotiaat työssä, opiskelemassa tai muussa toimenpiteessä 75 % maahanmuuttajista koulutuksessa, työssä tai työhön johtavissa palveluissa, yrittäjänä tai yrittäjyyteen johtavissa toimissa.

25 Kaupunkistrategian toimenpideohjelma 2015 Toimenpideohjelma on laadittu kaupunginvaltuuston asettamien viiden näkökulman pohjalta. Valtuustotyöryhmät ovat laatineet lautakunnille eli tuottajille kunkin näkökulman strategisten päämäärien tavoitteet ja yleistoimenpiteet vuodelle Tuottajat ovat tehneet näiden tavoitteiden mukaiset yksityiskohtaisemmat toimenpidesuunnitelmat vuodelle Näistä esityksistä koostuu toimenpideohjelma vuodelle Valtuustotyöryhmät seuraavat toimenpideohjelman toteuttamista vuonna Työryhmät kokoontuvat vuoden 2015 aikana neljä kertaa tarkastelemaan ohjelman toteutumista ja raportoivat työstään valtuustolle. Työryhmät seuraavat myös koko kaupunkistrategian toimivuutta omasta näkökulmastaan ja tavoitteena on, että työryhmät esittävät strategian seuraavaan toimenpideohjelmapäivitykseen vuodelle 2016 omat kehittämisehdotuksensa. Kaupunkistrategian toimenpideohjelma 2015 on liitteenä alkaen sivulla Palvelustrategia ja tuottavuus Kemin palvelustrategiassa 2020 tarkastellaan palveluihin vaikuttavien tekijöiden muutokset ja tehdään palvelujen tilauskohtainen suunnitelma toimenpiteineen sekä toiminnallisine ja taloudellisine vaikutuksineen. Keskeiset päämäärät ovat: Kemissä on hyvät sekä taloudellisesti että tehokkaasti tuotetut kysyntää vastaavat kunnalliset palvelut, jotka järjestetään palveluhenkisesti parhaiden toimintatapojen pohjalta. Palvelujen tuottamiseen etsitään kumppanuutta Kemin kaupunkikonsernista, kuntayhteistyöstä, yksityisten palvelujen tuottajista, kolmannesta sektorista ja perheistä. Kemi-konsernin vakinaisen henkilöstön työsuhteet turvataan työtehtävien mahdollista muutosta tukemalla. Maapolitiikkaa, kaavoitusta sekä elinkeinoelämän kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Kemi-konsernin johtamiskäytäntöjä kehitetään edelleen. Maisema-mallin tilaajan ja tuottajan roolien ja vastuiden selkeyttäminen näkyy konsernin toimintatapojen uudistamisessa. Kemin kaupunkikonsernin tiloja hyödynnetään nykyistä tehokkaammin kaikessa palvelutuotannossa ja asumisessa Tuottavuuden kehittäminen Tuottavuuden kehittäminen on määritelty kahdeksi ohjelmaksi: Palvelurakenteiden kehittäminen ja vetovoiman kehittäminen. Ohjelmien painopisteillä toteutetaan toimenpideohjelmaa. Vuoden 2015

26 23 tilaukset on rakennettu palvelurakenteiden kehittämismallin mukaisesti. Erityinen paino on sosiaalija terveystoimessa päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudistaminen sekä kotihoidon mobiilipegasos, hallinto- ja toimistopalvelujen uudelleenorganisointi, toimialojen sisäisten osastojen yhdistely, työllistämispalvelujen keskittäminen, elinkeinopalvelujen uudelleenorganisointi, sähköisyyden lisääminen palvelutuotannossa sekä konsernirakenneselvitys. Vetovoimaohjelmassa korostuvat kaupunkiympäristön kehittäminen ja uudet avaukset Luovan Kemin ja BioKemin aikaansaamiseksi. 1. Palvelurakenteiden kehittäminen 2. Vetovoiman kehittäminen a) Soten rakenneuudistus ja ennaltaehkäisyn a) Kaupunkiympäristön kehittäminen edistäminen (kaupunkimiljöö & toiminta / tapahtumat) - Ikäihmisten hoidon toimenpidesuunnitelma - Vuotuinen korvamerkitty investointiraha - Ennaltaehkäisevän perhetyön käynnistäminen (priorisointilistan mukaan 2-4 hanketta vuodessa) ja - Terveydenhuollon avopalvelujen toiminnallisuuden suunnitelmallinen kehittäminen / rakennemuutos resurssointi. - Vastaanottotoiminnan kehittäminen Valmisteluvastuu elinkeinoryhmällä. - Päihde-, mielenterveys- ja sosiaalityön - Kaupunkiympäristön kunnossapitotason hallittu kuntoutus- ja ohjausprosessien nosto yhteensovittaminen vaikeasti työllistyvien - Yrittäjyys- ja imagoilmapiirin systemaattinen työllistämispalveluiden tueksi. kehittäminen b) Työllistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy b) Luova Kemi - Kemiläinen työllisyysmalli: kuntakokeilu - Matkailun kärkitoimenpiteet (esimerkiksi Lumilinnan v , nuorten yhteiskuntatakuu ympärivuotisuus ja Sarius -hanke) vuodesta Kemin Matkailu Oy:n rooli ja strategia - Työllisyyspalvelut ; perustaminen v. 2015, (omistajaohjaus) - Tehokas aktivointisuunnitelmaprosessi ja - Kemi-talon/kulttuurikeskuksen panostukset ja yritysyhteistyö. luovien - Nuorisotyön verkoston koonti / koordinointi ja alojen yrittäjyysyhteisön luominen (yhteistyössä) yhteiskuntatakuujärjestelmä - Älykäs kaupunki (Kemi paths, wlan sekä liiketilojen ja katutilan personointi) c) Henkilöstön kehittäminen ja c) Logistinen Kemi työnantajastrategia - Sataman malmikuljetusten edistäminen - Henkilöstösuunnittelun kehittäminen. (investoinnit / rahoitusjärjestelyt) - Tuottavuus / henkilötyöpanoksen hallinta - Infrahankkeiden edunvalvonta (valtion / - Luonnollisen poistuman maksimaalinen maakuntaliiton yms. suuntaan, raide, 4-tie hyväksikäyttö. meriväyläsyväys, lentoliikenne) ja - Työssäjaksamisen tukeminen liikennejärjestelmän kehitys - Toimialarajojen ylittäminen ja lähiesimiestyön tukeminen.

27 24 d) BioKemi - Ympäristöteknologia ja liiketoimintaklusterin syntymisen edistäminen (kaupunki, Digipolis, amk) - Vuosien EAKR -kauden rahoitus hyödyntäminen (esiselvitys). 4. HENKILÖSTÖ Taloudellinen tilanne pakottaa miettimään yhä tarkemmin palveluiden tuotantotapoja, niiden keventämistä ja sähköisten palveluiden käyttöä. Palkkamenojen hillitsemiseksi henkilöstösuunnittelua tehostetaan ja täyttölupamenettelyä jatketaan. Eläköitymisestä johtuva luonnollinen poistuma hyödynnetään aina kun se mahdollista. Vuoden 2014 talousarviossa henkilötyövuosimäärä oli 1333 mutta ennuste mukaan toteutumaksi tulee 1314 htv:tä. Vuonna 2015 henkilötyövuosien määrä laskee 16:lla verrattuna vuoden 2014 ennusteeseen. TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPA 2014 TA 2015 Kaupunginhallitus 55,6 59,0 62,2 66,1 63,1 Koulutuslautakunta 431,3 422,1 418,7 408,0 409,0 Kulttuurilautakunta 86,1 81,0 80,6 80,4 81,9 Musiikkitoimen yhteislautakunta 26,6 28,3 27,0 29,1 28,6 Sosiaali- ja terveyslautakunta 549,1 540,3 568,8 586,4 574,7 Tekninen lautakunta 168,3 153,4 151,1 144,3 141,0 Yhteensä 1317,0 1284,0 1308,4 1314,3 1298,3 Palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä rakenteellisia ja tuottavuutta parantavia uudistuksia lisätään palvelustrategian ja tuottavuusohjelman 2020 mukaisesti. Uudistusten valmistelu- ja toteutusvastuu on tilaaja- ja tuotantojohtajilla. Vuonna 2015 laaditaan kaupunkistrategia 2025 osaksi erillinen henkilöstö- ja työnantajaohjelma taloussuunnittelukaudelle. Ohjelmassa määritellään työnantaja- ja henkilöstöpoliittiset päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet. Työllisyyspalveluissa tehdään (yhteistyössä palvelualueiden ja työhönvalmennussäätiön kanssa) ns. silpputöiden kartoitusta ja käyttöönottoa.

Kemin kaupunkistrategia 2025

Kemin kaupunkistrategia 2025 Kemin kaupunkistrategia 2025 1 2 3 4 Toimintaorganisaation vahvuudet -Osaava henkilöstö -Kehittämishalukkuus valtakunnallisissa ja seutukunnallisissa hankkeissa -Kaupunkikokoon suhteutettuna monipuolinen

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia 2025. Kaupunginvaltuusto 25.11.2013 148

Kemin kaupunkistrategia 2025. Kaupunginvaltuusto 25.11.2013 148 Kemin kaupunkistrategia 2025 Kaupunginvaltuusto 25.11.2013 148 Toiminta-ajatus Kemin kaupunki järjestää laadukkaita palveluja asukkailleen ja edistää omalla toiminnallaan ja yhteistyöllä seutukunnan hyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto

Kemin kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto Kemin kaupunkistrategia 2025 Kaupunginvaltuusto 25.11.2013 148 Toiminta-ajatus Kemin kaupunki järjestää laadukkaita palveluja asukkailleen ja edistää omalla toiminnallaan ja yhteistyöllä seutukunnan hyvinvointia

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto

Kemin kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto Kemin kaupunkistrategia 2025 Kaupunginvaltuusto 25.11.2013 148 Toiminta-ajatus Kemin kaupunki järjestää laadukkaita palveluja asukkailleen ja edistää omalla toiminnallaan ja yhteistyöllä seutukunnan hyvinvointia

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm Kasvun haasteet Helsingin taloudelle Tuula Saxholm Helsingin talous nyt Helsinki sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen talouden näkökulmasta Helsingin kasvu ja investoinnit Helsingin tulopohja Helsingin

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot