TITLE. IFRSview. This heading style is IFRS set - in Univers. - Nouse kyytiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TITLE. IFRSview. This heading style is IFRS set - in Univers. - Nouse kyytiin"

Transkriptio

1 TITLE IFRSview Magazine KPMG:n neuvontapalveluiden descriptor / Issue No. / IFRS-artikkelikokoelma Month 2011 syyskuu 2012 This heading style is IFRS set - in Univers bold muutosjuna 27.5pt on lähestyy 30pt - Nouse kyytiin This paragraph style is set at 12pt with 16pt leading and 8pt space after. Uusi määräysvaltamalli voi muuttaa konsernitilinpäätöksiä - IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardi Also in this issue: IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardi Secondary headline number one edellyttää pääomaosuusmenetelmän Description written here käyttöä yhteisyritysten yhdistelyssä Secondary headline number one Description IFRS 12 - written here Tusinoittain uusia Secondary headline number one liitetietovaatimuksia Description written here Suojauslaskentaa koskeviin IFRS-säännöksiin tulossa merkittäviä helpotuksia

2 Alkusanat Syyskuu 2012 IFRS-raportoinnissa on ollut parin viime vuoden aikana rauhallisempi ajanjakso, jolloin yrityksissä on voitu keskittyä syventämään IFRS-osaamista. Monet keskeisistä IFRS-säännöksistä tulevat kuitenkin muuttumaan lähitulevaisuudessa. IASB on saanut viimeisen parin vuoden aikana päätökseen mittavia standardihankkeita julkaistiin ns. konsolidointistandardipaketti, joka sisälsi IFRS 10 Konsernitilinpäätös-, IFRS 11 Yhteisjärjestelyt- ja IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä -standardit, joiden soveltaminen tuo muutoksia konsernitilinpäätöksen laadintaan. Tämän lisäksi IASB on edennyt monessa laajan kiinnostuksen kohteena olevassa hankkeessa. Uusia tai päivitettyjä standardiluonnoksia on julkaistu tai tullaan julkaisemaan vielä kuluvan vuoden aikana mm. tuloutus-, vuokrasopimukset- ja rahoitusinstrumentit-hankkeissa. Näiden aiheiden lisäksi olemme tässä 2012 IFRSview-artikkelikokoelmassa käsitelleet mm. työsuhde-etuuksien ja laskennallisten verojen muuttuvaa kirjanpitokäsittelyä. Mielenkiintoisia artikkeleita ovat myös toiminnan jatkuvuutta tilinpäätöksen laadinnan perusperiaatteena käsittelevä artikkeli, sekä katsaus aiheista, joihin tarkastusvaliokunnan tulee kiinnittää huomioita IFRS-muutoksiin valmistauduttaessa. Artikkelikokoelma sisältää myös katsauksen IASB:n tämänhetkiseen työohjelmaan. Seuraamme KPMG:llä tiiviisti standardien kehitystyötä, ja olemme mielellämme apunanne selvittämässä, mitkä muutoksista vaikuttavat juuri teidän yrityksenne raportointiin. Toivomme, että nämä artikkelimme auttavat osaltaan ehdotettuihin ja annettuihin muutoksiin perehtymisessä ja vaikutusten analysoinnissa. Miellyttäviä lukuhetkiä! Mari Suomela, KHT KPMG, Advisory Merja Tolvanen KPMG, Advisory 1 IFRSView

3 Sisältö Määritelmät artikkeleissa käytetyille lyhenteille: DP Discussion Paper ED Exposure Draft EFRAG European Financial Reporting Advisory Group FASB Financial Accounting Standards Board IAS International Accounting Standards IASB International Accounting Standards Board IFRIC Interpretations issued by IFRS Interpretations Committee IFRS International Financial Reporting Standards IFRS IC IFRS Interpretations Committee SIC Interpretations issued by Standing Interpretations Committee (SIC) SME(s) Small and medium-sized entity(ies) US GAAP United States Generally Accepted Accounting Principles Sivu IASB:n työohjelmassa merkittävät muutosprojektit pääroolissa 3 Uusi määräysvaltamalli voi muuttaa konsernitilinpäätöksiä - IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardi 8 IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardi edellyttää pääomaosuusmenetelmän käyttöä yhteisyritysten yhdistelyssä 14 IFRS 12 - Tusinoittain uusia liitetietovaatimuksia 17 Suojauslaskentaa koskeviin IFRS-säännöksiin tulossa merkittäviä helpotuksia 21 Tuloutusstandardin valmistuminen näköpiirissä Tulouttamista koskevan IFRS-standardiluonnoksen vaikutuksia rakennustoimialalle 31 Vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn tulossa suuria muutoksia 34 Uusia näkökulmia sijoituskiinteistöjen laskennallisten verojen kirjaamisperiaatteisiin 39 Työsuhde-etuuksien käsittely IFRS-tilinpäätöksissä muuttuu merkittävästi 41 Huomio toiminnan jatkuvuudesta ja siihen liittyvistä epävarmuustekijöistä kertomiseen tilinpäätöksissä 45 IFRS-standardien parannukset - Vuosien standardimuutokset sekä vuosien muutosehdotukset 48 IFRS-muutokset työllistävät myös tarkastusvaliokuntaa KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International Cooperative a Swiss entity. The information contained herein is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act upon such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. The views and opinions expressed herein are those of the authors and interviewees and do not necessarily represent the views and opinions of KPMG International or KPMG member firms. Julkaisija KPMG Oy Ab PL Helsinki Puh Päätoimittaja Mari Suomela Toimituskunta Petri Kyrölä Peter Sundvik Merja Tolvanen Margit Tuomala Internet Ulkoasu ja taitto Tiina Tapio Kuvat KPMG:n kuva-arkisto Osoitteenmuutokset ja tiedustelut E: IFRSView 2

4 Teksti: Merja Tolvanen IASB:n työohjelmassa merkittävät muutosprojektit pääroolissa IASB:n työohjelma ja erityisesti sen kolme suurta hanketta, eli tuloutusta, vuokrasopimuksia sekä rahoitusinstrumentteja koskevat sääntelymuutokset, ovat nyt erityisen kiinnostuksen kohteena, sekä sisältönsä että aikataulunsa vuoksi. Nämä ovat myös niitä kirjanpidon ja tilinpäätöksen osa-alueita, jotka koskevat lähes kaikkia yrityksiä, ainakin liitetietojen muutosten muodossa. Samalla IASB kuitenkin katsoo myös tulevaisuuteen ja siksi se käynnisti vuonna 2011 konsultaatiokierroksen saadakseen palautetta siitä, mitä aiheita työohjelmaan tulisi jatkossa lisätä. Tässä artikkelissa käsitellään lyhyesti kutakin IASB:n työohjelman¹ aihealuetta sekä mahdollisia tulevia hankkeita. Muutoksia keskeisiin kirjanpitosäännöksiin tulossa IASB:n nykyinen työohjelma perustuu suurelta osin vuonna 2006 FASB:n kanssa tehtyyn Memorandum of Understanding -sopimukseen (MoU), joka päivitettiin vuonna Sopimuksessa yksilöitiin ne lyhyen ja pitkän aikavälin projektit², joista seuraavat parannukset olisivat sekä IFRS- että US GAAP -normiston kannalta merkittävimmät. Suurin osa lyhyen aikavälin projekteista on nyt saatettu päätökseen, pitkän aikavälin projekteista kolme suurta hanketta on vielä kesken (tulouttaminen, vuokrasopimukset sekä rahoitusinstrumentit). Nämä ovat myös useimpien yritysten kannalta vaikutuksiltaan merkittävimmät. Kyseiset hankkeet ovat viivästyneet alkuperäisiin aikatauluihinsa verrattuna. IASB on kuitenkin todennut, että näissä projekteissa tulee edetä siten, että eri osapuolilla on mahdollisuus kommentoida ehdotuksia, ja että saadaan aikaan sellaisia ratkaisuja, jotka toimivat myös käytännössä, sillä näillä uusilla standardeilla tulee olemaan suuret vaikutukset taloudelliseen raportointiin. ¹ IASB:n työohjelman viimeisin versio, ² Näillä lähentymishankkeeseen (convergence project) kuuluvilla projekteilla on pyritty samalla vähentämään IFRS- ja US GAAP -standardien välisiä eroja. 3 IFRSView

5 Tuloutus-projekti IASB:n tavoitteena on kehittää yksi tuloutusmalli, joka soveltuisi kaikille toimialoille sekä kaikkiin liiketapahtumiin. Nykyiset tuloutusstandardit, IAS 18 Tuotot ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet, ovat jo sisällöltään osin vanhentuneita eivätkä sisällä kovin paljon käytännön soveltamisohjeistusta erilaisiin monimutkaisiin tuloutuskysymyksiin. Standardiluonnoksen toinen, päivitetty versio julkistettiin kommentoitavaksi marraskuussa 2011, ja IASB sekä FASB aloittivat saatujen kommenttien läpikäynnin heinäkuun 2012 kokouksessaan. Tavoitteena on julkistaa lopullinen standardi vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana. Tätä hanketta on käsitelty tarkemmin toisaalla tässä artikkelikokoelmassa, ks. sivu 25. Vuokrasopimukset-projekti Ensimmäinen standardiluonnos julkistettiin kommentoitavaksi elokuussa Saatujen kommenttien perusteella käydyissä keskusteluissa IASB ja FASB ovat päätyneet siihen, että myös tässä projektissa toinen kommentointikierros on tarpeen. Syynä on se, että saatujen kommenttien perusteella standardiluonnosta on muokattu paljon ensimmäiseen luonnokseen verrattuna, ja eri sidosryhmille halutaan antaa vielä mahdollisuus esittää näkemyksensä päivitetyn luonnoksen sisällöstä. Merkittävin ero voimassa olevan IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin sääntelyyn verrattuna olisi se, että jatkossa nykyisen kaltainen jaottelu rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin poistuisi. Vuokralle ottajien tulisi kirjata taseisiinsa pääsääntöisesti kaikki vuokrasopimuksista syntyvät omaisuuserät ja velat. Uusi standardi koskisi siirtymähetkellä voimassa olevia vuokrasopimuksia. IASB ei ole julkistanut arviota siitä, milloin lopullinen standardi julkistetaan ja milloin se astuisi voimaan. Tätä hanketta on käsitelty tarkemmin toisaalla tässä artikkelikokoelmassa, ks. sivu 34. Rahoitusinstrumentit Tässä projektissa on tavoitteena uudistaa rahoitusinstrumenttien kirjaamista ja arvostamista sekä arvonalentumisia, suojaamista sekä netottamista koskeva IFRS-sääntely, sekä samalla lähentää IFRS- ja US GAAP -standardistoja toisiinsa. Pyrkimyksenä on korvata nykyinen IAS 39 -standardi uudella ja yksinkertaisemmalla IFRS-standardilla. Hankkeeseen on vaikuttanut myös vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sen nostattama arvostelu rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäsittelyä kohtaan. Koska projekti on laaja ja monimutkainen, se pilkottiin alun perin seuraavaan kolmeen osaprojektiin: 1. Luokittelu- ja arvostamisperiaatteet: rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista koskevat säännökset julkistettiin marraskuussa 2009 uuden IFRS 9-standardin muodossa. Vastaavat rahoitusvelkoja koskevat säännökset lisättiin IFRS 9:ään lokakuussa 2010 ja ne siirtyivät IAS 39:stä pääosin muuttumattomina; muutokset koskivat ns. oman luottoriskin vaikutusta arvostettaessa rahoitusvelkoja käypään arvoon. Marraskuussa 2011 IASB päätti vielä tehdä IFRS 9:n luokittelu- ja arvostamisperiaatteisiin tiettyjä muutoksia. Näiden taustalla ovat meneillään oleva vakuutussopimuksetprojekti sekä IFRS 9:n soveltamisesta saadut kokemukset. Heinäkuussa 2012 IASB ja FASB saivat keskustelut olennaisilta osin päätökseen, ja IFRS 9:n muutosehdotukset ovat tulossa kommentoitaviksi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. IFRS 9 tulee voimaan Arvonalentumista koskeva metodologia: IASB:n tavoitteena on parantaa jaksotetun hankintamenon käsitteen määrittämisperiaatteita ja lisätä siten tilinpäätösten informatiivisuutta, erityisesti kun on kyse lainoista kirjattavista tappioista ja rahoitusvarojen luoton laadusta. IASB julkisti tätä koskevan dokumentin (Financial Instruments: Impairment) kommentoitavaksi tammikuussa Ehdotusten ja saadun palautteen läpikäynti jatkuu edelleen, ja IASB aikoo julkistaa standardiluonnoksen kommentoitavaksi kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä. 3. Suojauslaskenta: tämä hanke on IASB:n oma projekti, jonka puitteissa käydään perusteellisesti läpi nykyiset suojauslaskentaa koskevat säännökset. Hanke on jaettu kahteen alaprojektiin: a. yleinen suojauslaskenta (general hedge accounting) ja b. ns. makrotason suojauslaskenta (macro hedge accounting). Tätä hanketta on käsitelty tarkemmin toisaalla tässä artikkelikokoelmassa, ks. sivu 21. Yleinen suojauslaskenta: standardiluonnos Hedge Accounting julkistettiin kommentoitavaksi joulukuussa IASB saattoi tätä koskevat keskustelut päätökseen vuonna IASB julkisti tarkistusluonnoksen (review draft) 3 kommentoitavaksi syyskuun 2012 alussa. Lopulliset standardimuutokset julkistettaneen tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. ³ Epävirallinen käännös IASB:n käyttämälle termille review draft IFRSView 4

6 Makrotason suojauslaskenta: IASB aikoo julkistaa alustavat näkemykset sisältävän keskusteluasiakirjan (DP) kommentoitavaksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämä on eriytetty omaksi projektikseen, jonka aikataulusta ei ole tietoa. IASB antoi netottamista koskevat standardimuutokset joulukuussa Ne liittyvät rahoitusvarojen ja -velkojen netottamissäännöksiin (IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa), joita selvennetään, sekä netottamisjärjestelyistä annettaviin liitetietoihin (IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot). Käytännössä nämä muutokset koskevat lähinnä US GAAP -normistoa noudattavia rahoitusalan yrityksiä. IAS 32:n muutokset tulevat voimaan takautuvasti lähtien, mutta uudistettuja liitetietovaatimuksia on noudatettava jo alkaen (myös takautuvasti). Vakuutussopimukset Projektin tavoitteena on luoda yksi standardi kaikentyyppisten vakuutussopimusten kirjanpitokäsittelyä varten. Nykyinen IFRS 4 Vakuutussopimukset antaa mahdollisuuden soveltaa erilaisia kirjanpitokäytäntöjä. Tämä hanke lisättiin IASB:n työohjelmaan jo vuonna 2001, mutta se on edennyt melko hitaasti: alustavat näkemykset esitellyt keskusteluasiakirja Preliminary Views on Insurance Contracts julkistettiin vuonna 2007 ja standardiluonnos ED/2010/8 Insurance Contracts heinäkuussa IASB ja FASB käyvät edelleen keskusteluja standardin sisällöstä. Seuraava projektista julkistettava dokumentti, joko tarkistusluonnos (review draft) tai päivitetty standardiluonnos, on odotettavissa loppuvuoden 2012 kuluessa. IAS 8 - voimaantulo sekä siirtymäsäännökset IASB pyrkii selvittämään, miten sen tulisi määrittää merkittävimmistä projekteistaan (tuloutus, vuokrasopimukset, vakuutussopimukset sekä rahoitusinstrumentit) seuraavien standardimuutosten voimaantulon ajankohdat sekä siirtymäsäännökset, jotta siirtymä uusiin ja uudistettaviin standardeihin helpottuisi. Tämä vaikuttaa IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardiin, jossa käsitellään mm. tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten toteuttamistapaa sekä muutoksista esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia. Tavoitteena on julkistaa IAS 8:n muutoksia koskeva standardiluonnos loppuvuoden 2012 aikana. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset ja (Annual Improvements) Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Ensiksi mainittujen muutosehdotusten kokoelma ( ) julkistettiin kommentoitavaksi toukokuussa 2012, kommentointiaika päättyi syyskuun 2012 alussa. Ehdotukset koskevat yhteensä 11 standardia, ja ovat vaikutuksiltaan melko pieniä. Muutetut standardit tulisivat voimaan pääsääntöisesti Jälkimmäinen muutosehdotusten kokoelma ( ) on tulossa kommentoitavaksi kuluvan vuoden kolmannen neljänneksen aikana. IASB:n pyrkimys on julkistaa muutetut standardit vuoden 2013 toisella neljänneksellä, jotta myös nämä muutokset tulisivat voimaan pääsääntöisesti Yhdistely konsernitilinpäätökseen Sijoitustoimintaa harjoittavat yhteisöt Kyseessä on sijoitustoimialaa koskeva hanke, jonka tavoitteena on muuttaa IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardia. Muutosehdotukset julkistettiin kommentoitaviksi elokuussa 2011 ja kommentointiaika päättyi tammikuussa Ehdotusten mukaan sijoitustoimintaa harjoittava yhteisö vapautettaisiin konsernitilinpäätöksen yhdistelyvelvoitteesta, sillä yhdistely ei välttämättä anna hyödyllisintä informaatiota sijoittajille. Yhdistelyn sijaan sijoitustoimintaa harjoittavat yhteisöt arvostaisivat sijoitukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti IFRS 9:n mukaisesti. Tämä poikkeus koskisi vain niitä emoyrityksiä, jotka ovat itse sijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä. Lisäksi sijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön tulee täyttää kaikki tietyt ehdot, jotta sillä on oikeus käyttää ehdotettua helpotusta. Tavoitteena on julkistaa lopulliset standardimuutokset loppuvuoden 2012 aikana. Pk-yritysten IFRS-standardi - IFRS for SMEs Pk-yritysten IFRS-standardi julkistettiin heinäkuussa Tuolloin IASB totesi, että standardin sisällön ja vaikutusten ensimmäinen laaja arviointi tehtäisiin kahden soveltamisvuoden jälkeen, eli vuonna IASB julkistikin kesäkuussa 2012 pk-yritysten IFRS-standardia koskevan palautepyynnön 4, kommen- 4 Request for Information - Comprehensive Review of the IFRS for SMEs 5 IFRSView

7 IASB:n työohjelma tavoitteet Tulevaa työohjelmaa koskeva kommentointipyyntö Julkinen konsultaatiokierros Rahoituskriisiin liittyvät projektit IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (IAS 39:n korvaaminen uudella standardilla) Luokittelu ja arvostaminen (suppeita muutoksia) Arvonalentuminen Suojauslaskenta Yleinen suojauslaskenta Makrosuojausten kirjanpitokäsittely MoU-projektit Vuokrasopimukset 2012 Q Q Q Q2 MoU 5 Yhteinen projekti Yhteenveto saadusta palautteesta IFRSstandardi Keskusteluasiakirja Standardiluonnos Standardiluonnos Tarkistusluonnos³ Standardiluonnos Tulouttaminen Keskustelut IFRS-standardi Muut projektit Vakuutussopimukset IAS 8 - voimaantuloa ja siirtymäsääntöjä koskeva sääntely Tarkistusluonnos tai uudistettu standardiluonnos Standardiluonnos IFRS-standardien vuosittaiset parannukset IFRS-standardien vuosittaiset parannukset Yhdistely konsernitilinpäätökseen Sijoitustoimintaa harjoittavat yhteisöt Loppuunsaattaminen Standardiluonnos Pk-yritysten IFRS-standardi (IFRS for SMEs) Standardin laaja arviointi Käyttöönoton vaikutusten arviointi IFRS 8 Toimintasegmentit IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen IFRS-standardien muutokset Yksityiskohtainen aikataulu on esitetty kyseisen projektin verkkosivuilla Kommentointiaika päättyy Saadun palautteen läpikäynti Arviointiprosessin käynnistäminen 5 Nämä hankkeet perustuvat IASB:n ja FASB:n väliseen Memorandum of Understanding -sopimukseen (MoU) IFRSView 6

8 tointiaika päättyy Tämän jälkeen IASB:n tavoitteena on tehdä muutoksia standardiin noin kolmen vuoden välein. Käyttöönoton vaikutusten arviointi IFRS 8 ja IFRS 3 IASB arvioi jokaisen uuden IFRSstandardin sekä merkittävien standardimuutosten käyttöönoton vaikutukset. Tämä tehdään yleensä kahden vuoden kuluttua siitä, kun uudet vaatimukset ovat tulleet voimaan. Tässä arvioinnissa selvitetään esim. soveltamisessa havaittuja ongelmia. IASB julkisti IFRS 8:aa koskevan palautepyynnön 6 heinäkuussa 2012 (kommentointiaika päättyy ) ja aikoo aloittaa saatujen kommenttien läpikäynnin 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Vastaava IFRS 3:a koskeva prosessi alkanee vuonna IASB:n työn painopisteet jatkossa Viimeisen noin 10 vuoden ajan vuonna 2001 työnsä aloittaneen IASB:n työohjelma on ollut melko pitkälle ennalta määrätty. Ensimmäisten viiden vuoden ajan se uudisti ja laajensi IFRSstandardistoa EU-jäsenmaissa 7 sekä muissa maissa tapahtunutta käyttöönottoa varten, ja tämän jälkeen IASB:n työssä ovat painottuneet lähentymishankkeeseen liittyvät projektit. IASB:n puheenjohtaja Hans Hoogervorst totesi eräässä puheessaan keväällä 2012, että ensimmäistä kertaa IASB:n työohjelma on melko tyhjä. Heinäkuussa 2011 IASB julkisti, ensimmäisen kerran, pyynnön saada palautetta tulevan työohjelmansa sisällöstä (Agenda consultation -prosessi) 8. Lisäksi IASB on järjestänyt useita konsultointiprosessiin liittyviä keskustelutilaisuuksia ympäri maailmaa. IASB aikoo julkistaa palautteiden yhteenvedon kuluvan vuoden kolmannen neljänneksen aikana. Taustalla vaikuttanee myös IASB:n puheenjohtajan vaihdos, joka tapahtui , eli uusi johto arvioi uudelleen tulevan työohjelman painopistealueita. Yksi useimmin toistuneista kommenteista oli toive siitä, ettei muutoksia tulisi siinä määrin ja siinä laajuudessa kuin viime vuosina. Hans Hoogervorst totesi keväällä 2012, että IASB keskittyy tulevaisuudessa parantamaan ja luomaan sääntelyä vain niille alueille, joilla sitä IASB:n näkemyksen mukaan tarvitaan. Näitä osa-alueita ovat: käsitteellinen viitekehys (conceptual framework; aiemmin suomeksi Yleiset perusteet: hanke on kesken) tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevien vaatimusten asianmukaisuus (hanke keskittyy liitetietovaatimuksiin) muiden laajan tulosten erien sisältö ja esittämistapa; sekä muut projektit, kuten: -- yhteisen määräysvallan alaiset liiketoimintojen yhdistämiset (nämä eivät sisälly nykyisen IFRS 3:n soveltamisalaan, ja siten kirjanpitokäytäntö vaihtelee) -- maataloutta koskeva IFRS-sääntely (IAS 41 Maatalous) -- hyperinflaatio (kuuluu IAS 21:n Valuuttakurssien muutosten vaikutukset soveltamisalaan); ja -- hintasääntelyn piiriin kuuluvat toimialat (nykyään IFRS-standardeihin ei sisälly tätä koskevaa ohjeistusta) Muina mahdollisina tulevina aiheina on mainittu myös päästöoikeuksia koskeva ohjeistus sekä pääomaosuusmenetelmän soveltaminen erillistilinpäätöksissä. Lisätietoja: Merja Tolvanen IFRS-asiantuntija, KPMG P: E: 6 Request for Information - Post-implementation Review: IFRS 8 Operating Segments 7 Kommentointiaika päättyi EU-maissa IFRS-standardien soveltaminen tuli pakolliseksi listayritysten tilinpäätöksissä vuonna IFRSView

9 Teksti: Mari Suomela Uusi määräysvaltamalli voi muuttaa konsernitilinpäätöksiä - IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardi IFRS 10 -standardi vaikuttaa ennen kaikkea siihen, mitkä yhteisöt ja järjestelyt tulevat jatkossa yhdisteltäviksi konsernitilinpäätöksiin. Se, miten yhteisöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen, ei muutu IFRS 10:n myötä. Standardi ei sisällä liitetietovaatimuksia, vaan ne sisältyvät IFRS 12 -standardiin ja ovat nykyisiä säännöksiä laajemmat sekä yksityiskohtaisemmat. IASB julkaisi toukokuussa 2011 IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin, jota yhteisöjen tulee soveltaa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua; tällöin on kuitenkin samanaikaisesti sovellettava myös seuraavia standardeja: IFRS 11 Yhteisjärjestelyt, IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä, IAS 27 Erillistilinpäätös sekä IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. IFRS 10 korvaa voimassaolevan IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardin osittain sekä SIC-12 Konsernitilinpäätös erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt -tulkinnan kokonaisuudessaan. IAS 27 -standardia, uudelta nimeltään IAS 27 Erillistilinpäätös, sovelletaan jatkossa ainoastaan tytär-, yhteis- ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten kirjanpitokäsittelyyn yhteisön laatiessa erillistilinpäätöksensä IFRS-normiston mukaisesti. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä edellä mainittuja standardeja ei ole vielä hyväksytty sovellettaviksi EU:n alueella. EFRAG on suositellut niiden käyttöönottoa vasta tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, joten on mahdollista, että standardien käyttöönotto EU:ssa lykkääntyy. Syynä on EFRAG:n näkemysten mukaan se, että osa EU-alueen yrityksistä tarvitsee lisäaikaa standardien käyttöönottoon. Uusien ja uudistettujen standardien aikaisempi soveltaminen lähtien on kuitenkin myös mahdollista. IFRSView 8

10 Määräysvalta on peruste konsernitilinpäätökseen yhdistelemiselle IFRS 10 -standardissa otetaan käyttöön uusi määräysvaltamalli, jota sovelletaan niin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin kuin osuuksiin konsernitilinpäätökseen sisältyvissä strukturoiduissa yhteisöissä (selostettu jäljempänä). Määräysvallan määritelmä on muuttunut uudessa standardissa aiempaan verrattuna. Määritelmän mukaan sijoittajalla on määräysvalta sijoituskohteessa, kun sijoittaja olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Sijoituskohde on yhdisteltävä konsernitilinpäätökseen, mikäli järjestely täyttää määräysvallan määritelmän. Määräysvallan saamisen peruslähtökohtana pidetään sitä, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: -- sijoittajalla on sijoituskohdetta koskeva valta -- sijoittaja altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon -- sijoittaja pystyy käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään Määritelmässä ei ole suoraa mainintaa sijoituskohteeseen liittyvistä riskeistä. Kuten jäljempänä ilmenee, sijoittajan edellytetään kuitenkin määräysvallan syntymistä arvioidessaan huomioivan altistumisensa muuttuvien tuottojen riskille. Etenkin silloin, kun määräysvalta ei perustu äänten enemmistöön, järjestelyn kirjanpitokäsittelyn kannalta on olennaista se, miten riskit jakautuvat sopimusosapuolten välillä. Määräysvallan olemassaoloa on tarvittaessa arvioitava uudelleen. Mikäli tosiseikat ja olosuhteet viittaavat siihen, että yhdessä tai useammassa edellä mainituista määräysvallan kolmesta osatekijästä on tapahtunut muutoksia, sijoittajan on arvioitava, onko sille syntynyt määräysvalta sijoituskohteessa tai onko määräysvalta menetetty. Alla on lueteltu tekijöitä, jotka tulee IFRS 10:n soveltamisohjeistuksen 1 mukaan huomioida sijoituksen tai sopimusperäisen järjestelyn kirjanpitokäsittelyä arvioitaessa. Määräysvaltamallin osatekijöitä: 1. Tunnistetaan sijoituskohde 2. Yksilöidään sijoituskohteen merkitykselliset toiminnot 3. Yksilöidään, miten sijoituskohteen merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset tehdään 4. Arvioidaan, onko sijoittajalla merkityksellisiin toimintoihin liittyvää valtaa 5. Arvioidaan, onko sijoittajalla muuttuvien tuottojen riski 6. Arvioidaan, onko vallan käytön ja tuottojen välillä yhteys 1. Sijoituskohteen tunnistaminen Määräysvallan hankkiminen osakekaupalla johtaa määräysvaltaan erillisessä yhteisössä, jolloin sijoituskohteen tunnistaminen on yleensä selkeää. IFRS 10:n mukaan määräysvalta voidaan kuitenkin saada myös yhteisön erilliseen osaan, ns. siiloon. Tällöin ainoastaan kyseisen erilliseksi sijoituskohteeksi tunnistetun kohteen varat, niihin liittyvät velat ja oma pääoma yhdistellään konsernitilinpäätökseen. Tällaisia sijoituskohteita voi esiintyä esim. rahoitus-, kiinteistö- ja vakuutusalalla. Sijoittajan tulee erilliseksi katsottavan yhteisön osan ollessa kyseessä yksilöidä ne toiminnot, joilla on merkittävä vaikutus erilliseksi katsottavan yhteisön osan tuottoon, ja tunnistaa, kuinka näitä toimintoja ohjataan. Sijoittajan on lisäksi varmistuttava siitä, että sijoituskohteen osan varoja voidaan käyttää vain kyseisen kohteen velkojen maksuun ja ettei sijoituskohteen osan ulkopuolisiin varoihin liity velvoitetta maksaa kyseisen tarkastelun kohteena olevan sijoituskohteen osan velkoja. ¹ Liite B Soveltamisohjeistus, joka on kiinteä osa IFRS 10 -standardia. 9 IFRSView

11 2. Merkityksellisten toimintojen yksilöinti Merkityksellisillä toiminnoilla tarkoitetaan niitä sijoituskohteen toimintoja, joilla on merkittävä vaikutus sijoituskohteen tuottoon. Yritystasolla asiaa tarkasteltaessa kyse on operatiiviseen liiketoimintaan ja rahoitukseen liittyvistä toiminnoista. Soveltamisohjeistuksessa mainitaan seuraavat toiminnot esimerkkeinä merkityksellisistä toiminnoista: tavaroiden tai palvelujen myyminen ja ostaminen rahoitusvarojen hallinnointi niiden voimassaoloaikana (myös laiminlyöntien tapahtuessa) omaisuuserien valitseminen, hankkiminen tai luovuttaminen uusia tuotteita tai prosesseja koskeva tutkimus ja kehittäminen rahoitusrakenteesta päättäminen tai rahoituksen hankkiminen Esimerkkejä merkityksellisiä toimintoja koskevista päätöksistä: sijoituskohteen liiketoimintaa ja pääomaa koskevien päätösten tekeminen, budjetit mukaan lukien sijoituskohteen johtoon kuuluvien avainhenkilöiden tai sen palveluntuottajien nimittäminen ja palkitseminen näiden palvelujen tai työsuhteen lopettaminen Arviointi voi olla joissakin tilanteissa haastavaa ja vaatii harkinnan käyttöä. Järjestelyissä, joissa useampi sijoittaja pystyy tarkasteluhetkellä ohjaamaan merkityksellisiä toimintoja ja kyseiset toiminnot toteutuvat eri ajankohtina, kunkin sijoittajan tulee arvioida, pystyykö sijoittaja ohjaamaan toimintoja, joilla on merkittävin vaikutus tuottoon. Tämän tarkastelun on katettava myös päätöksenteko-oikeudet. Standardissa annetaan esimerkkejä tällaisista tilanteista. Kyse voi esim. olla kahden sijoittajan välisestä sopimuksesta, joka koskee lääkkeen kehittämistä ja markkinointia varten perustettua sijoituskohdetta. Siinä toinen taho vastaa tuotteen kehittämisestä ja tarvittavien myyntilupien hankinnasta ja toinen tuotteen markkinoinnista. Molempien sijoittajien tulee arvioida, pystyvätkö he ohjaamaan toimintoja, joilla on merkittävin vaikutus sijoituskohteen tuottoon. Täten sijoittajien pitää harkita, onko kehittäminen ja viranomaislupien hankkiminen vai lääkkeen valmistus ja markkinointi se toiminto, jolla on merkittävin vaikutus sijoituskohteen tuottoon, ja pystyykö kyseinen taho ohjaamaan kyseistä toimintoa. Voi myös olla tilanteita, joissa merkitykselliset toiminnot voivat toteutua ennen tietyn olosuhteiden muodostaman kokonaisuuden syntymistä tai tietyn tapahtuman toteutumista tai niiden jälkeen. Tällöin sijoituskohde on rakennettu niin, että toimintojen ohjaaminen ja sen tuotto ovat ennalta määrättyjä siihen asti, kunnes nämä olosuhteet vallitsevat tai tapahtumat toteutuvat. Tästä esimerkkinä annetaan sijoituskohde, jonka varat koostuvat pelkästään saamisista, ja merkitykselliseksi toiminnoksi määritellään sopimuksen sisällön perusteella näiden saamisten hallinnointi laiminlyönnin tapahtuessa. Määräysvallan määritelmään perustuen osapuolella, joka pystyy hallinnoimaan laiminlyönnin kohteena olevia saamisia, on sijoituskohdetta koskeva valta riippumatta siitä, onko yksikään velallisista laiminlyönyt maksuja. 3. Sijoituskohteen merkityksellisiä toimintoja koskevien päätöksien tekeminen Määräysvallan arvioinnissa on tärkeää analysoida, tehdäänkö merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset äänten enemmistön perusteella vai onko muilla seikoilla merkitystä sille, millä taholla on sijoituskohdetta koskeva valta. Vaikka määräysvalta perustuisi äänten enemmistöön, tällöinkin on otettava huomioon muut mahdolliset, esim. osakassopimuksiin perustuvat oikeudet. Nämä voivat johtaa tilanteeseen, jossa sijoittajalla ei ole määräysvaltaa äänten enemmistöstä huolimatta. IFRSView 10

12 4. Sijoittajan merkityksellisiin toimintoihin liittyvän vallan olemassaolon arviointi Kuten alussa todettiin, valta määritellään olemassa oleviksi oikeuksiksi, jotka tuottavat tarkasteluhetkellä kyvyn ohjata toimintoja, joilla on merkittävä vaikutus sijoituskohteen tuottoon. Tässä yhteydessä merkitystä annetaan vain tosiasiallisille oikeuksille eli oikeuksille, jotka ovat toteutettavissa tarkasteluhetkellä tai myöhempänä hetkenä, jolloin merkityksellisten toimintojen ohjaamista koskevia päätöksiä tarvitaan. Sen ratkaiseminen, ovatko oikeudet tosiasiallisia, vaatii johdolta tarkkaa harkintaa, ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet. Huomioitavia seikkoja ovat mm.: haltijaan liittyvät taloudelliset tai muut esteet (kuten vaihtohinnan suuruus), jotka estävät haltijaa toteuttamasta oikeuksiaan olemassa olevat kannustimet, joiden johdosta haltija ei haluaisi toteuttaa oikeuksiaan hintaan ja ajoitukseen liittyvät rajoitteet ja niiden vaikutus kaupan toteutumisen todennäköisyyteen onko olemassa mekanismia, joka mahdollistaa oikeuksien toteuttamisen käytännössä, mikäli oikeuksien toteuttaminen edellyttää useamman kuin yhden osapuolen hyväksyntää tai kun oikeudet ovat useamman kuin yhden osapuolen hallussa Ollakseen tosiasiasiallisia oikeuksia osapuolen tai osapuolten, joiden hallussa oikeudet ovat, tulee hyötyä näiden oikeuksien käyttämisestä. Mikäli sopimukseen perustuva järjestely on sisällöltään sellainen, että äänioikeuksilla ei ole merkittävää vaikutusta sijoituskohteen tuottoon, standardissa edellytetään järjestelyn ehtojen tarkastelemista, jotta voidaan ratkaista, riittävätkö kyseiset oikeudet tuottamaan vallan. Tässä tarkastelussa on otettava huomioon sekä riskit, joille sijoituskohde altistuu, että riskit, jotka sen on ollut tarkoitus siirtää eteenpäin sijoituskohteessa osallisina oleville osapuolille. Sijoittajalla voi olla valta, vaikka sillä ei olisi äänten enemmistöä. Sijoittajalla voi olla valta ilman äänioikeuksien enemmistöä perustuen esim.: -- sijoittajan ja muiden äänioikeuksien haltijoiden väliseen sopimukseen perustuvaan järjestelyyn -- muista sopimukseen perustuvista järjestelyistä johtuviin oikeuksiin -- sijoittajalla tosiasiassa oleviin de facto -määräysvaltaoikeuksiin -- potentiaalisiin äänioikeuksiin -- näiden yhdistelmään De facto -säännökset Oman haasteensa tuovat tosiasiallista määräysvaltaa koskevat, ns. de facto -säännökset. Näiden mukaan määräysvaltaa arvioidessaan sijoittajan on tarkasteltava sen suhteen luonnetta, joka sillä on muiden osapuolten kanssa, ja sitä, toimivatko nämä muut osapuolet sijoittajan puolesta ns. de facto -agentteina. Osapuoli toimii tosiasiassa agenttina, kun sijoittaja tai sen toimintoja ohjaavat tahot pystyvät ohjaamaan kyseistä osapuolta toimimaan sijoittajan puolesta. Tällöin määräysvalta voi syntyä, vaikka sijoittajalla ei ole äänten enemmistöä. Sijoittajan tulee arvioida omaa omistusosuuttaan suhteessa muiden osapuolten omistuksen hajaantumiseen. Mikäli sijoittajan omistusosuus on merkittävä suhteessa muiden osuuksiin ja muiden omistajien yksittäiset omistusosuudet ovat alhaisia, kyseiselle sijoittajalle voi syntyä määräysvalta. Suhteen luonteen lisäksi tulee huomioida myös, kuinka kyseiset osapuolet toimivat keskenään ja sijoittajan kanssa. IFRS 10:n soveltamisohjeistuksessa on annettu esimerkki, jossa yksi sijoittaja hankkii 48 prosenttia sijoituskohteen äänioikeuksista loppujen äänioikeuksien kuuluessa tuhansille osakkeenomistajille, joista yhdelläkään ei yksin ole enempää kuin yksi prosentti äänioikeuksista. Lisäksi todetaan, ettei muiden osakkeenomistajien välillä ole järjestelyjä, joiden mukaan he konsultoisivat toisiaan tai tekisivät yhteisiä päätöksiä. Tässä tilanteessa sijoittajalla, joka omistaa suurimman osuuden osakkeista, on määräysvalta. De facto -säännökset voivat johtaa nykyistä useammin siihen, että kohde on yhdisteltävä konsernitilinpäätökseen. Tämä edellyttää johdolta perusteellista analyysiä hankintahetkellä ja aina, kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Sijoitus, joka on aiemmin tapahtuneen hankinnan yhteydessä määritelty IAS 28:n mukaisesti sijoitukseksi osakkuusyritykseen, voidaan joutua yhdistelemään myöhemmin IFRS 10:n mukaisena tytäryrityssijoituksena, jossa sijoittajalla on määräysvalta, mikäli esim. osoittautuu, että osa äänioikeuksien haltijoista ei käytä äänioikeuttaan yhtiökokouksessa. Tällöin määräysvallan katsotaan syntyvän sen perusteella, että sijoittajan suhteellinen osuus niistä, jotka käyttävät valtaansa yhtiökokouksessa, kasvaa niin suureksi, että määräysvallan kriteerit täyttyvät. Potentiaaliset äänioikeudet Potentiaalisten äänioikeuksien vaikutusten arviointi edellyttää johdolta myös aiempaa enemmän tapauskohtaista harkintaa. Potentiaaliset äänioikeudet voivat perustua osakkeiden merkintäoikeuksiin, osakkeiden osto-optioihin, kantaosakkeisiin vaihdettavissa oleviin vieraan tai oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin tai muihin vastaavanlaisiin instrumentteihin. Näitä tarkastellessaan sijoittajan on otettava huomioon instrumenttien tarkoitus ja rakenne, samoin kuin muun kyseisessä sijoitus- 11 IFRSView

13 kohteessa mahdollisesti olevan osallisuuden tarkoitus ja rakenne. Myös taustalla olevat odotukset, motiivit ja syyt, joiden vuoksi sijoittaja on suostunut järjestelyn ehtoihin, vaikuttavat arvioon määräysvallan synnystä. Potentiaalisia äänioikeuksia tulee tarkastella yhdessä muiden oikeuksien kanssa, sillä on mahdollista, että potentiaaliset oikeudet yhdessä sijoittajalla olevien muiden oikeuksien kanssa ylittävät määräysvaltakynnyksen. Sijoittajalla tulee myös olla taloudellinen kyky toteuttaa järjestely. IFRS 10:n mukaan on mahdollista, että määräysvalta syntyy jo ennen kuin potentiaaliset äänioikeudet ovat toteutettavissa. Mikäli sijoittajan on esim. mahdollista kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous, jossa voidaan tehdä tarvittavat päätökset, jotta oikeudet ovat toteutettavissa, kun merkityksellisten toimintojen ohjaamista koskevia päätöksiä tarvitaan, niin tällöin potentiaalisia äänioikeuksia voidaan pitää tosiasiallisina oikeuksina. Määräysvalta ja sitä kautta yhdistelyvelvollisuus voi siten syntyä aiemmin kuin nykyisten säännösten vallitessa. Strukturoidut yhteisöt Strukturoiduilla yhteisöillä tarkoitetaan yhteisöjä, jotka on rakennettu siten, etteivät äänioikeudet tai vastaavanlaiset oikeudet ole ratkaiseva tekijä päätettäessä kenellä on määräysvalta yhteisössä. Äänioikeudet voivat liittyä esim. vain hallinnollisiin tehtäviin, jolloin merkityksellisiä toimintoja ohjataan sopimukseen perustuvien järjestelyjen avulla. IFRS 12:ssa mainitaan arvopaperistamisvälineet, omaisuuseriin (kuten myyntisaamisiin) perustuva rahoitus ja sijoitusrahastot esimerkkeinä strukturoiduista yhteisöistä. Uudet säännökset korvaavat nykyisen SIC 12 Erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt -tulkinnan olematta kuitenkaan sisällöllisesti aivan yhteneviä sen kanssa. SIC 12 edellyttää määräysvallan syntymiseksi mm. sitä, että yhteisöllä on tosiasiallisesti oikeus pääosaan erityistä tarkoitusta varten perustetun yksikön tuottamasta hyödystä; IFRS 10:n mukaan riittää, että yhteisö saa osan muuttuvista tuotoista. Määräysvallan määrittelyssä huomioitavia asioita silloin, kun äänioikeudet eivät ole ratkaiseva tekijä määräysvallan saamiselle: -- sijoituskohteen tarkoitus ja rakenne -- näyttö siitä, että sijoittaja on ohjannut merkityksellisiä toimintoja -- muut sopimusjärjestelyt -- suuri altistuminen muuttuvien tuottojen riskille Lähtökohtana tarkastelussa on, että mitä enemmän sijoittaja altistuu sijoituskohteen tuoton vaihtelulle tai on oikeutettu sen tuoton vaihteluun sijoituskohteeseen osallistumalla, sitä suurempi kannustin tämä on sijoittajalle sellaisten oikeuksien hankkimiseen, jotka riittävät tuottamaan sille vallan. Lisänäyttöä vallasta ja kyvystä ohjata käytännössä merkityksellisiä toimintoja antaa mm. se, että sijoittaja voi yksipuolisesti, ilman että sillä on sopimukseen perustuvaa oikeutta tähän, nimittää sijoituskohteen johtoon kuuluvat avainhenkilöt tai hyväksyä tällaiset nimitykset tai ohjata sijoituskohdetta ryhtymään merkittäviin liiketoimiin sijoittajan hyödyksi tai kieltää tällaisiin liiketoimiin tehtävät muutokset. Myös se, että sijoituskohteen johtoon kuuluvat avainhenkilöt tai enemmistö hallintoelimen jäsenistä kuuluvat sijoittajan lähipiiriin, on viite kyvystä käyttää valtaa. Strukturoidulla yhteisöllä on usein joitakin seuraavista piirteistä tai ominaisuuksista tai ne kaikki: -- rajoitetut toiminnot -- kapea-alainen ja hyvin määritelty tavoite -- riittämätön pääoma, jotta strukturoitu yhteisö pystyisi rahoittamaan toimintonsa ilman huonommassa etuoikeusasemassa olevaa taloudellista tukea - - rahoitus, joka tapahtuu käyttäen useita sopimuksella toisiinsa liitettyjä, sijoittajille kohdistettuja instrumentteja, jotka muodostavat luottoriskin tai muun riskin keskittymiä Koska konserniin yhdisteltyjä ja yhdistelemättömiä strukturoitujaa yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset ovat laajat, yrityksissä on tärkeää huolehtia siitä, että tilinpäätöksen laatijoilla on käytössään tarvittavat tiedot, sisältäen myös määräysvallan syntymisen arvioinnin perusteena olleen materiaalin ja analyysit. 5. Muuttuvien tuottojen riskin arviointi Muuttuvien tuottojen riski on miellettävä sisällöltään laajaksi käsitteeksi. Siten tuotot voivat olla positiivisia tai negatiivi- IFRSView 12

14 sia ja vaihdella sijoituskohteen tuloksen mukaan. Standardin liitteessä todetaan, että esim. kiinteät tulokseen perustuvat palkkiot, jotka saadaan sijoituskohteen varojen hallinnoimisesta, ovat muuttuvaa tuottoa, koska sijoittaja tätä kautta altistuu sijoituskohteen tulokseen liittyvälle riskille. Paitsi osinkoina, arvonnousuna tms. taloudellisena hyötynä, tuottoja voidaan myös saada mm. verotai kustannussäästöjen muodossa tai muunlaisina synergiahyötyinä. Tuottojen käsite on siten laajempi kuin nykyisen IAS 27 -standardin tarkoittamat taloudelliset hyödyt ja riskit. Joissain tilanteissa voi olla kuitenkin vaikeaa erottaa toisistaan tuotot, jotka on huomioitava määräysvallan syntyä arvioitaessa, ja tuotot, jotka liittyvät normaaliin kaupankäyntiin osapuolten välillä. 6. Vallan käytön ja tuottojen välisen yhteyden arviointi Valta määritetään olemassa oleviksi oikeuksiksi, jotka tuottavat tarkasteluhetkellä kyvyn ohjata merkityksellisiä toimintoja eli toimintoja, joilla on merkittävä vaikutus sijoituskohteen tuottoon. Määräysvallan syntyminen edellyttää, että sijoittaja pystyy käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. Sijoittajan on siten arvioitava, toimiiko se päämiehenä vai agenttina. Standardissa on ohjeistusta tämän rajanvedon tekemiseen, ja ohjeistuksella tuleekin todennäköisesti olemaan vaikutusta esim. rahoitusalalla. Joissain tapauksissa edellä kuvattu arviointi voi olla vaikeaa. Arvioidessaan omaa rooliaan sijoittajan on tarkasteltava itsensä, hallinnoitavan sijoituskohteen ja muiden sijoituskohteeseen osallisena olevien osapuolten välistä suhdetta kokonaisuutena. Tässä yhteydessä on huomioitava: sijoituskohdetta koskevien päätöksentekovaltuuksien laajuus muilla osapuolilla olevat oikeudet kompensaatio, johon sijoittaja on oikeutettu päätöksentekijän altistuminen kyseisessä sijoituskohteessa olevista muista osuuksista saatavan tuoton vaihtelulle Mikäli päätöksentekijä on merkittävästi osallisena sijoituskohteen rakenteen suunnittelussa ja päättämässä päätöksentekovaltuuksien laajuudesta, ovat nämäkin osaltaan viitteitä siitä, että päätöksentekijällä on ollut tilaisuus ja kannustin hankkia sellaisia oikeuksia, joiden avulla se pystyy ohjaamaan merkityksellisiä toimintoja. Määräysvaltaa ei voi kuitenkaan syntyä, jos yksittäisellä toisella osapuolella on tosiasialliset oikeudet poistaa päätöksentekijän asemassa toimiva sijoittaja tästä asemasta ilman syytä. Sijoittajalle ei myöskään synny määräysvaltaa sijoituskohteessa, mikäli se toteuttaa vain sille delegoituja päätöksentekooikeuksia. Siirtymäsäännökset IASB julkisti IFRS 10:n, IFRS 11:n ja IFRS 12:n siirtymäsäännöksiä koskevat muutokset² kesäkuun 2012 lopussa. Tässä lisäohjeistuksessa todetaan, että määräysvallan olemassaolon tarkastelu tehdään silloin, kun standardin soveltaminen aloitetaan. Mikäli standardi astuu voimaan , arvio määräysvallan olemassaolosta tehdään kyseisenä hetkenä. Lähtökohtaisesti uusien ja uudistettujen standardien käyttöönotto perustuu takautuvaan soveltamiseen. Tähän on annettu kuitenkin tiettyjä helpotuksia. IFRS 10:n siirtymähelpotuksiin sisältyy mm. säännös, jonka perusteella yhteisöille annetaan mahdollisuus jättää vertailukauden tiedot ennalleen, mikäli siinä, mitkä sijoitukset on yhdisteltävä konsernitilinpäätökseen, ei tapahdu muutosta. Näin ollen vertailukauden aikana luovutettujen sijoitusten kirjanpitokäsittelyä ei tarvitse analysoida uudelleen, kun standardin soveltaminen aloitetaan. Mikäli sijoitus, jota ei tarkasteluhetkellä aiempien säännösten (IAS 27 / SIC-12) mukaan yhdistelty konsernitilinpäätökseen, on IFRS 10:n mukaan yhdisteltävä, yhteisön on sovellettava hankinnan kirjanpitokäsittelyyn IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia takautuvasti. Erotus nykyisen kirjanpitoarvon ja takautuvasti laskettujen tarkasteluhetken varojen, velkojen ja mahdollisen määräysvallattomien omistajien osuuden välillä kirjataan vertailukauden avaavan taseen kertyneiden voittovarojen oikaisuksi. Varat ja velat sekä määräysvallattomien omistajien osuudet tulee tässä yhteydessä arvostaa käypään arvoon sinä ajankohtana, jona sijoittaja on saanut määräysvallan kyseisessä sijoituskohteessa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, valitaan oletushankintaajankohdaksi sen aikaisimman kauden alku, jolla IFRS 3:n soveltaminen on käytännössä mahdollista. Päinvastaisessa tapauksessa sijoitus on käsiteltävä kuin se olisi kirjattu pois taseesta määräysvallan päättymispäivänä. Lopuksi IFRS 10:n soveltaminen ja etenkin määräysvallan syntymisen arvioiminen tapauksissa, joissa sijoittajalla ei ole äänten enemmistöä, on haasteellisempaa ja edellyttää yrityksen johdolta enemmän harkintaa kuin nykyisten säännösten soveltaminen. Analyysit ja johtopäätökset perusteluineen on tärkeä dokumentoida, jotta niitä voidaan hyödyntää liitetietojen laadinnan ja mahdollisen myöhempänä ajankohtana tapahtuvan uudelleen tarkastelun yhteydessä, koska tehtyjen sijoitusten tai muiden sopimuksiin perustuvien järjestelyjen kirjanpitokäsittely voi muuttua ajan kulumisen myötä. On myös tärkeää, että kirjanpidolliseen käsittelyyn kiinnitetään huomiota jo järjestelyjä suunniteltaessa, jotta vältytään yllätyksiltä. Lisätietoja: Mari Suomela KHT, IFRS-asiantuntija, KPMG P: E: ² Consolidated Financial Statements, Joint Arrangements and Disclosure of Interests in Other Entities: Transition Guidance - Amendments to IFRS 10, IFRS 11 and IFRS IFRSView

15 Teksti: Tiina Torniainen IFRS 11 -standardi poistaa nykyisen vaihtoehdon yhdistellä yhteisyritykset suhteellisesti konsernitilinpäätökseen ja edellyttää pääomaosuusmenetelmän käyttöä. Niin sanotut yhteiset toiminnot, joissa omistajilla on oikeus tiettyihin varoihin ja vastuu tietyistä veloista, yhdistellään jatkossakin suhteellisen omistusosuuden mukaisesti. Yhteisyritysten yhdistelytavan muutos voi vaikuttaa olennaisesti liiketoiminnan kehitystä kuvaavien lukujen aikasarjoihin, keskeisiin tunnuslukuihin ja siten myös lainojen kovenantteihin. IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardi edellyttää pääomaosuusmenetelmän käyttöä yhteisyritysten yhdistelyssä Yhteisyrityksiä ja muita yritysten välisiä ns. yhteisjärjestelyjä (joint arrangements) koskeva uusi IFRS-standardi IFRS 11 Yhteisjärjestelyt annettiin toukokuussa 2011 osana ns. konsolidointistandardipakettia, jossa uudistettiin kerralla sekä tytär- ja osakkuusyrityksiä¹ että yhteisjärjestelyjä koskevat kirjanpitoperiaatteet ja liitetietovaatimukset. Samalla kumottiin IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä -standardi ja tulkinta SIC-13 Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt osapuolten ei-monetaariset panokset. Uusien standardien IFRS 10 Konsernitilinpäätös, IFRS 11, IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä sekä uudistettujen IAS 27 Erillistilinpäätös ja IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä soveltaminen on aloitettava samanaikaisesti, ja käyttöönotto on tehtävä takautuvasti. IASB:n antamien voimaantulosäännösten mukaan standardit tulee ottaa käyttöön viimeistään vuoden 2013 alusta, mutta EFRAG on suositellut niiden käyttöönottoa vasta tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Siten EU-alueen yritykset voivat halutessaan ottaa standardit käyttöön vasta vuoden 2014 alusta. Uusien ja uudistettujen standardien aikaisempi soveltaminen lähtien on kuitenkin myös mahdollista. Muutosten tausta Yhteisjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyn uudistaminen on ollut vireillä useita vuosia; IASB:n työ alkoi jo vuonna Tarve muuttaa kirjanpitokäsittelyn periaatteita johtui kahdesta syystä: Voimassa olevan IAS 31 -standardin katsottiin painottavan liikaa yhteisjärjestelyn rakennetta ja juridista muotoa ¹ IAS 28:n muutokset johtuvat pääosin sitä, että yhteisyrityksiä koskeva sääntely siirtyi kumotusta IAS 31 -standardista IAS 28:aan. Standardin sääntelyä on samalla tarkennettu tietyiltä osin. IFRSView 14

16 Lisäksi IAS 31:ssä on yhteisyritysosuuksille kaksi vaihtoehtoista yhdistelyperiaatetta: suhteellinen yhdistely omistusosuuden mukaan ja pääomaosuusmenetelmä. Viimeksi mainittu tapa on US GAAPissa ainoa sallittu yhdistelymenetelmä. IASB:n nykyisen lähestymistavan ja IFRSperiaatteiden mukaan suhteellinen yhdistelytapa ei anna oikeaa kuvaa järjestelyn luonteesta yhdistelevän yhteisön tilinpäätöksessä, koska konsernilla ei ole oikeutta tiettyihin yhteisyrityksen varoihin eikä suoraa vastuuta yhteisyrityksen veloista. Näistä syistä IFRS 11 -standardissa yhteisyritysosuuksille on määritelty vain yksi sallittu yhdistelymenetelmä, pääomaosuusmenetelmä, eli ns. yhden rivin konsolidointi. IFRS 11:n käyttöönotolla on suuri vaikutus niihin konserneihin, joilla on merkittäviä nykyisin suhteellisen yhdistelytavan mukaisesti yhdisteltyjä yhteisyritysomistuksia. Uuden standardin myötä osuutta yhteisyrityksen liikevaihdosta ei enää sisällytetä konsernin liikevaihtoon, eikä omistusosuuden mukaista osuutta yhteisyrityksen tase-eristä yhdistellä konsernitaseeseen. Yhteisjärjestelyt luokitellaan jatkossa kahteen luokkaan IFRS 11:n mukaan yhteisjärjestelyssä kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Tämä edellyttää, että osapuolten välillä on tehty sopimus, jonka mukaan merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Voimassa olevan IAS 31 -standardin mukaan yhteinen määräysvalta on taloudellista toimintaa koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun kyseiseen toimintaan liittyvät taloutta tai toimintaa koskevat strategiset päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Näin ollen määräysvallan määritelmä ei ole sisällöltään muuttunut. Yleensä ne järjestelyt, jotka ovat kuuluneet IAS 31 -standardin piiriin, kuulunevat jatkossa IFRS 11:n soveltamisalaan. Yhteisjärjestelyssä voi olla useita osapuolia, joista osa käyttää yhteistä määräysvaltaa, ja osa toimii vain sijoittajina osallistumatta keskeiseen päätöksentekoon. IAS 31:ssä yhteisjärjestelyt on luokiteltu kolmeen eri tyyppiin: 1) yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät (esim. yhteisessä käytössä oleva öljyputki), 2) yhteisessä määräysvallassa olevat toiminnot (esim. vähintään kahden osapuolen yhteinen hanke lentokoneen valmistamiseksi) ja 3) yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt. Näille kolmelle eri tyypille on määritelty erikseen kirjanpitokäsittelyn periaatteet. IFRS 11 -standardissa yhteisjärjestelytyyppejä on vain kaksi: 1) yhteiset toiminnot ja 2) yhteisyritykset. Aina, kun yhteisjärjestely on toteutettu ilman erillistä sijoitusvälinettä, esim. yritystä, järjestely luokitellaan yhteiseksi toiminnoksi. Myös silloin, kun yhteisjärjestely on toteutettu yrityksen tms. sijoitusvälineen kautta, mutta järjestelyn laillinen muoto tai sopimukset (kuten osakassopimus) antavat kuitenkin osapuolille suoran oikeuden tiettyihin omaisuuseriin ja luovat vastuun tietyistä veloista, järjestely luokitellaan yhteiseksi toiminnoksi. Esimerkkejä tällaisista järjestelyistä ovat asunto-osakeyhtiö ja keskinäinen kiinteistöyhtiö, joissa tietyt osakkeet oikeuttavat korvamerkittyyn osaan omaisuudesta, ja vastaavasti omistajat ovat vastuussa vain omaan omistusosuuteensa liittyvistä veloista. On myös mahdollista, että on yhteisessä määräysvallassa oleva yritys, jossa muut tosiasiat ja olosuhteet osoittavat, että kyse on yhteisestä toiminnosta josta osapuolet hyötyvät ja vastaavat omistusosuuksiensa suhteessa. Jos mikään edellä kaaviossa esitetyistä kriteereistä ei täyty, yhteisjärjestely luokitellaan yhteisyritykseksi. Yhteisyritykselle on ominaista, että sen osapuolet eivät ole oikeutettuja tiettyihin omaisuuseriin, vaan omistus kohdistuu yhteisyritykseen ja sen tuottoihin sekä nettovaroihin kokonaisuutena. Yhteisyrityksen tuotoista kukin osakas saa omistustaan vastaavan osuuden. Yhteisjärjestelyjen kirjanpitokäsittely Yhteisjärjestelyn kirjanpitokäsittely riippuu siitä, onko järjestely luokiteltu yhteiseksi toiminnoksi vai yhteisyritykseksi. Yhteiset toiminnot Yhteiset toiminnot yhdistellään siten, että kukin osapuoli yhdistelee sille korvamerkityn osuuden toiminnon varoista ja veloista rivi riviltä taseeseensa. Yleensä yhdistely tapahtuu omistus- IFRS 11 - Yhteinen toiminto vai yhteisyritys? Rakenne Erillinen sijoitusväline? kyllä ei Laillinen muoto Antaako erillisen sijoitusvälineen laillinen muoto osapuolille oikeudet järjestelyn varoihin ja vastuunjärjestelyn veloista? kyllä Sopimusperusteinen järjestely ei Antavatko sopimusperusteiset järjestelyt osapuolille oikeudet järjestelyn varoihin ja vastuun järjestelyn veloista? ei Onko osapuolilla oikeudet olennaisilta osin kaikkiin järjestelyn varoista saataviin taloudellisiin hyötyihin; ja onko järjestely riippuvainen osapuolten jatkuvasta velvoitteiden täyttämisestä? ei kyllä Yhteinen toiminto Muut tosiasiat / olosuhteet kyllä Yhteisyritys 15 IFRSView

17 osuuden mukaisesti, mutta on myös mahdollista, että esim. jokin osapuoli on maksanut pois osuutensa toiminnon veloista eikä sen tule yhdistellä taseeseensa mitään osaa yhteisen toiminnon veloista. Tuloslaskelmaan yhdistellään osapuolen osuus yhteisen toiminnon tuotoista ja kuluista rivi riviltä. Yhteisyritykset Yhteisyritykset yhdistellään noudattaen pääomaosuusmenetelmää. Tuloslaskelmaan yhdistellään osapuolen omistusprosentin mukainen osuus yhteisyrityksen tuloksesta. Tulososuus esitetään luonteensa mukaisessa kohdassa yhteisyrityksen osapuolen tuloslaskelmassa. Yhteisyrityksen osapuolen taseessa olevaa yhteisyrityksen osakkeiden kirjanpitoarvoa oikaistaan osuudella kauden tuloksesta ja osuudella muista mahdollisista yhteisyrityksen oman pääoman muutoksista. Myös mahdolliset yhteisyrityksen osapuolen ja yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet sisäiset katteet eliminoidaan yhteisyrityksen osakkeiden kirjanpitoarvoa vastaan. Mikäli yhteisyrityksen osakkeiden hankintamenoon sisältyy liikearvoa, sitä ei esitetä yhteisyrityksen osapuolen taseessa liikearvo-rivillä, vaan se sisältyy yhteisyritysosuuden kirjanpitoarvoon. Tätä liikearvoa ei testata erikseen vuosittain arvonalentumisen varalta, vaan arvonalentumisen viitteitä ja kirjaustarvetta arvioidaan rahoitusinstrumentteja koskevan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin periaatteiden mukaisesti. Mikäli arvonalentumisesta on viitteitä, testaus tehdään IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardia noudattaen. IFRS 11:n takautuva soveltaminen voi aiheuttaa muutoksia myös yhteisyritysosuuksiin kohdistettuun liikearvoon Takautuva soveltaminen IFRS 11 on otettava käyttöön takautuvasti. Tämä tarkoittaa sitä, että jos standardi otetaan käyttöön esim päättyvällä tilikaudella², myös vertailuvuoden 2013 luvut sekä vertailuvuoden avaava tase on oikaistava uusien periaatteiden mukaisiksi. Oikaisujen kertynyt vaikutus kirjataan vertailuvuoden avaavan taseen kertyneisiin voittovaroihin. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä on esitettävä kolme tasetta, eli myös em. vertailuvuoden avaava tase Liitetiedot on lisäksi laadittava uusien vaatimusten mukaisesti. Yhteisjärjestelyjen muutetut kirjanpitoperiaatteet sekä muutosten vaikutukset on edelleen selostettava vuoden 2014 tilinpäätöksessä IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardin vaatimusten mukaisesti. Siirtyminen suhteellisesta yhdistelystä pääomaosuusmenetelmään IFRS 11 -standardissa on määritetty, miten yhteisyritysosuuksien yhdistelytavan muutos on tehtävä (suhteellisesta yhdistelystä pääomaosuusmenetelmään tai päinvastoin). Seuraavassa on käsitelty tarkemmin tilannetta, jossa yhteisyritysosuudet on aiemmin yhdistelty suhteellisesti. IFRS 11 on otettava käyttöön takautuvasti, mutta tähän on annettu helpotus. Siten yhteisyrityksen osapuolen vertailuvuoden avaavassa taseessa olevat yhteisyrityksen suhteellisesti yhdistellyt tase-erät, liikearvo mukaan lukien, netotetaan, ja saatu nettosumma esitetään yhteisyrityksen osapuolen tase-erässä Osuudet yhteisyrityksissä. Jos yhteisyritysosuuteen sisältyvä liikearvo on aiemmin kuulunut laajempaan rahavirtaa tuottavaan yksikköön, ja tämä liikearvo on testattu em. yksikön osana, yhteisyritysosuuteen kohdistuva osa liikearvosta on erotettava kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvosta. Liikearvon erottaminen tehdään rahavirtaa tuottavaan yksikköön sisältyvien liiketoimintojen tai yritysten kirjanpitoarvojen suhteessa - ei siis käypien arvojen suhteessa. Tase-erien netottamisen ja liikearvon kohdistamisen kautta laskettua yhteisyritysosuuden arvoa konsernitaseessa pidetään IFRS 11:n käyttöönotosta eteenpäin kyseisten yhteisyritysosakkeiden oletushankintamenona. Yhteisyrityksen osapuolen vertailuvuoden avaavaan taseeseen määritettyä yhteisyrityssijoituksen arvoa ja mahdollisen arvonalentumiskirjauksen tarvetta on tarkasteltava kriittisesti. Mahdollinen arvonalentuminen kirjataan vertailuvuoden avaavan taseen kertyneisiin voittovaroihin. Jos konserniin kuuluu monta yhteisyritystä, ² Kaikki uudet ja muutetut standardit tulee ottaa käyttöön samanaikaisesti (IFRS 10, IFRS 11, IFRS 12 sekä uudistetut IAS 27 ja IAS 28). IFRS 12:n mukaisia liitetietoja voidaan kuitenkin esittää jo ennen em. standardien käyttöönottoa. arvonalentumisen arviointi on tehtävä jokaisen yhteisyrityksen osalta erikseen. Lopuksi Kun IFRS 11 -standardin käyttöönottoa valmistellaan, kaikki konserniin kuuluvat yhteisjärjestelyt on käytävä systemaattisesti läpi ja niiden kirjanpitokäsittely on arvioitava uudelleen. Samalla on myös hyvä käydä läpi tytär- ja osakkuusyrityksinä käsitellyt sijoitukset sen varmistamiseksi, että niiden yhdistelyperiaatteet vastaavat näiden sijoitusten ja niissä käytettävän määräys- tai vaikutusvallan tosiasiallista luonnetta ja vallitsevia olosuhteita. Tällaisiin sijoituksiin voi liittyä osakkuussopimuksia tai muita erityisehtoja ja erityistilanteita, jotka saattaisivat vaikuttaa esim. siten, että aiemmin yhteisyrityksenä käsitelty sijoitus tulisikin uusien standardien mukaan yhdistellä tytäryrityksenä, tai päinvastoin. Myös erilaiset lisäosuuksien osto- ja myyntioptiot sekä muut sitoumukset on analysoitava, jotta on mahdollista selvittää niiden vaikutus yhdistelyyn ja liitetietoihin. Jos yhteisjärjestely on IAS 31:n mukaan luokiteltu yhteisessä määräysvallassa olevaksi yksiköksi, se yleensä määritellään IFRS 11:n mukaan yhteisyritykseksi, mutta on mahdollista, että tästä pääsäännöstä on poikkeuksia. Siten IFRS 11:n vaikutukset konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen ja tunnuslukuihin on analysoitava ja simuloitava hyvissä ajoin etukäteen, jotta yritysjohto ja hallitus sekä tarkastusvaliokunta saavat käsityksen muutosten vaikutuksista. Lisätietoja: Tiina Torniainen KHT, CIA, Partner, KPMG P: E: IFRSView 16

18 Teksti: Petri Kyrölä IFRS 12 - Tusinoittain uusia liitetietovaatimuksia IFRS:n parissa hieman pidempään työskennelleet muistavat vielä hyvin vuoden 2007 alussa voimaan tulleen IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardin käyttöönottoon liittyneet haasteet. Standardi sisälsi runsaasti uudenlaisia, mm. rahoitusriskejä koskevia liitetietovaatimuksia, joista etenkin laadullisten riskikuvausten kirjoittaminen ja herkkyysanalyysien laatiminen olivat työläitä. Näitä muistoja ja kokemuksia kannattaa nyt hieman verestää, sillä tulossa on uusi liitetietostandardin käyttöönottoprojekti - IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. IFRS 12 on laaja liitetietostandardi, joka yhdistää nykyisten konsernitilinpäätöksen laadintaa koskevien standardien liitetietovaatimukset yhdeksi standardiksi ja laajentaa niitä monilta osin. Standardin perusvaatimuksena on edellyttää tilinpäätöksessä esitettäväksi sellaista informaatiota, jonka avulla tilinpäätöksen käyttäjien on mahdollista arvioida minkä luonteisia ovat yhteisön osuudet muissa yhteisöissä, mitä riskejä niihin liittyy ja minkälainen vaikutus näillä osuuksilla on yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin. Lisäksi vastauksena rahoituskriisiin johtaneista syistä tilinpäätöksiin kohdistuneeseen kritiikkiin IFRS 12 sisältää huomattavan määrän strukturoituja yhteisöjä koskevia liitetietovaatimuksia. Strukturoidulla yhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, joka on muodostettu siten, etteivät äänioikeudet tai vastaavanlaiset oikeudet ole ratkaiseva tekijä ratkaistaessa, kenellä on määräysvalta kyseisessä yhteisössä. IFRS 12 -standardi tulee voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla yhdessä muiden uusien ja uudistettujen konsolidointistandardien¹ kanssa. EU:ssa sen käyttöönottoa on kuitenkin ehdotettu lykättävän vuodella, mikä tarkoittaisi standardin pakollista soveltamista vasta alkaen. Miten IFRS 12 vaikuttaa tilinpäätökseen? Standardi edellyttää, että tilinpäätöksessä esitetään liitetietoja - yhdessä ja erikseen - osuuksista tytäryrityksissä, osakkuusyrityksissä, yhteisjärjestelyissä sekä strukturoiduissa yhteisöissä. Pääsääntöisesti liitetietoja edellytetään esitettäviksi sitä enemmän, mitä suurempi osallistumisen ja vaikuttamisen taso yrityksellä toisessa yhteisössä on. Näin ollen, tytäryrityksiä koskevia liitetietovaatimuksia on enemmän kuin yhteisyrityksiä koskevia, joita puolestaan on enemmän kuin osakkuusyrityksiä koskevia. Tästä lähestymistavasta poikkeuksen muodostavat osuudet konsernitilinpäätökseen sisältymättömissä strukturoiduissa yhteisössä, joita koskevat liitetietovaatimukset ovat laajat riippumatta osallistumisen tasosta. Perusedellytys on antaa tietoja kaikkien omistusosuuksien: luonteesta taloudellisesta vaikutuksesta yritykseen; sekä erityisesti niihin liittyvistä taloudellisista riskeistä. ¹ IFRS 10 Konsernitilinpäätös, IFRS 11 Yhteisjärjestelyt, IAS 27 Erillistilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. 17 IFRSView

19 Taloudellisia riskejä koskeva esittämisvaatimus laajenee koskemaan kaikenlaisia taloudellisia sitoumuksia, takauksia, rajoitteita sekä ylipäätään resurssien siirtämistä toiseen yhteisöön riippumatta siitä, perustuvatko ne tilikauden aikana tapahtuneisiin transaktioihin, olemassa oleviin sopimuksiin tai pelkästään raportoivan yhteisön aikomuksiin tilinpäätöshetkellä. IFRS 12:n mukaisia liitetietoja kannattaa sisällyttää jo 2012 tilinpäätökseen IFRS 12:n vaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös nykyisten, IFRS 12:een siirtyneiden liitetietovaatimusten soveltamismuutokset. Esimerkiksi liitetietovaatimus, joka koskee niitä harkintaa edellyttäviä ratkaisuja ja oletuksia, joita yhteisö on tehnyt ratkaistessaan onko sillä määräysvalta toisessa yhteisössä, tulee huomattavasti nykyistä tärkeämmäksi IFRS 10:n Konsernitilinpäätös astuessa voimaan. Tämä johtuu IFRS 10:n voimassa olevaan IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardiin verrattuna monimutkaisemmasta ja enemmän harkintaa edellyttävästä tavasta määrittää se, kenellä on määräysvalta yhteisössä. IFRS 12:n käyttöönoton käytännön haasteet Uudet konsolidointistandardit Suurin haaste standardin käyttöönotossa on uusien liitetietovaatimusten suuri määrä ja niiden täyttämiseen tarvittavan tiedon kerääminen, joka voi vaatia muutoksia järjestelmiin ja prosesseihin. IASB on tietoinen tähän liittyvistä haas- Kirjanpitokäsittely Liitetiedot Erillistilinpäätös Tytäryritykset IFRS 10 Konsernitilinpäätös Osakkuusyritykset Yhteisyritykset Yhteiset toiminnot IAS 28 Sijoitukset osakkuusja yhteisyrityksiin IFRS 11 Yhteisjärjestelyt IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä IAS 27 Erillistilinpäätös IFRS 11 Yhteisjärjestelyt Strukturoidut yhteisöt, joita ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä IFRSView 18

20 teista, ja se on myöntänyt helpotuksen², jonka perusteella yhteisöt voivat jättää esittämättä vertailutiedot osuuksista konsernitilinpäätökseen kuulumattomista yhteisöistä standardin käyttöönottovuonna. Lisähaasteena on myös IFRS 12:n rakenne, koska liitetietovaatimukset on sisällytetty osin itse standardiin ja osin sen soveltamisohjeistukseen³. Standardi sisältää myös paljon laadullisia liitetietovaatimuksia, joiden osalta voi olla vaikea arvioida kuinka paljon on riittävä määrä tietoa. Lisäksi standardin perusvaatimus antaa tietoa yrityksen osuuksista muissa yhteisöissä voi olla hankala täyttää johtuen termin laveasta määritelmästä. Kuinka IFRS 12:n käyttöönotossa kannattaa edetä? Esimerkkejä IFRS 12:n uusista liitetietovaatimuksista: IFRS 12:n käyttöönottoa on helpotettu tarjoamalla yrityksille mahdollisuus ottaa standardi käyttöön vaiheittain. IFRS 12:n edellyttämiä liitetietoja voi sisällyttää tilinpäätökseen lisätietona jo ennen standardin varsinaista käyttöönottopäivää ilman, että koko standardia tarvitsee soveltaa. Myöskään muita IFRS 12:n kanssa samanaikaisesti julkistettuja uusia ja uudistettuja konsolidointistandardeja ei tarvitsee soveltaa ennenaikaisesti. Tätä helpotusta voi ja kannattaa hyödyntää jo 2012 tilinpäätöstä laadittaessa. Olettaen, että standardin soveltaminen EU:ssa tulee pakolliseksi vasta lähtien, vuoden 2014 tilinpäätöksessä on esitettävä IFRS 12:n mukaiset vertailutiedot vuodelta Näin ollen standardin käyttöönottoon liittyvä työ kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, esim. selvittämällä miten IFRS 12 muuttaa yrityksen nykyistä tilinpäätösraportointia ja missä määrin olemassa olevat raportointijärjestelmät ja -prosessit tuottavat IFRS 12:n soveltamista varten tarvittavat tiedot. Yrityksen kannattaa myös aloittaa standardin osittainen soveltaminen jo vuoden 2012 tilinpäätöksessä, sillä standardista voi helposti erottaa omiksi osakokonaisuuksikseen esim. tytär- ja osakkuusyrityksiä koskevat liitetiedot sekä strukturoituihin yhteisöihin liittyvät liitetiedot, joten pienemmälläkin työmäärällä pääsee standardin käyttöönotossa hyvin alkuun. Lisätietoja: Petri Kyrölä IFRS-asiantuntija, KPMG P: E: Tytäryrityksiä koskevat liitetietovaatimukset Tiedot konsernirakenteesta sekä yksityiskohtaiset tiedot tytäryrityksistä, joissa on raportoivan yhteisön kannalta olennainen määräysvallattomien omistajien osuus Tiedot varojen käyttöön tai velkojen selvittämiseen liittyvistä merkittävistä rajoitteista Yhteisyrityksiä, yhteisiä toimintoja ja osakkuusyrityksiä koskevat liitetietovaatimukset Tiedot osakkuusyritysten ja yhteisjärjestelyjen luonteesta, niihin liittyvistä riskeistä sekä niiden taloudellisesta vaikutuksesta raportoivaan yhteisöön Liitetietovaatimukset, jotka koskevat yksittäin tarkasteltuna olennaisia: -- yhteisjärjestelyjä ja osakkuusyrityksiä (yritykseen ja omistukseen liittyvät tiedot) -- yhteisyrityksiä ja osakkuusyrityksiä (yhteenveto taloudellisesta informaatiosta) -- yhteisyrityksiä (yksityiskohtaista taloudellista informaatiota) Liitetietovaatimukset, jotka koskevat yksittäin tarkasteltuna epäolennaisia: -- yhteisyrityksiä ja osakkuusyrityksiä (yhteenveto taloudellisesta informaatiosta) Tiedot varojen käyttöön tai velkojen selvittämiseen liittyvistä merkittävistä rajoitteista Tiedot yhteisyrityksiin liittyvistä sitoumuksista Strukturoituja yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset Konsernitilinpäätökseen sisältyvästä strukturoidusta yhteisöstä: -- tiedot riskeistä, jotka voisivat aiheuttaa tappioita raportoivalle yhteisölle -- tiedot annetusta taloudellisesta tuesta sekä aikomuksesta antaa tukea Konsernitilinpäätökseen sisältymättömästä strukturoidusta yhteisöstä: -- tiedot osuuden luonteesta, määrästä ja siihen liittyvistä riskeistä -- tiedot annetusta taloudellisesta tuesta sekä aikomuksesta antaa tukea -- tiedot altistumisesta osuudesta aiheutuville riskeille ² IASB julkisti IFRS 10:n, IFRS 11:n ja IFRS 12:n siirtymäsäännöksiä koskevat muutokset kesäkuun 2012 lopussa (Consolidated Financial Statements, Joint Arrangements and Disclosure of Interests in Other Entities: Transition Guidance - Amendments to IFRS 10, IFRS 11 and IFRS 12). ³ Liite B Soveltamisohjeistus, joka on kiinteä osa IFRS 12 -standardia. 19 IFRSView

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma kulma TAX Timo Torkkel Senior Tax Partner Helsinki 28.9.2010 Esityksen rakenne Investoinnit verotuksen kannalta Viimeaikaisia keskusteluteemoja Verolaskenta

Lisätiedot

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 FI LIITE IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 1 Kopiointi sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

TITLE IFRSVIEW. Uusia tuulia. bold IFRS-rintamalla. This heading style. is set in Univers. 27.5pt on 30pt. This paragraph style is set at 12pt with

TITLE IFRSVIEW. Uusia tuulia. bold IFRS-rintamalla. This heading style. is set in Univers. 27.5pt on 30pt. This paragraph style is set at 12pt with TITLE IFRSVIEW Magazine KPMG:n neuvontapalveluiden descriptor / Issue No. / Month IFRS-artikkelikokoelma 2011 joulukuu 2014 This heading style Uusia tuulia is set in Univers bold IFRS-rintamalla 27.5pt

Lisätiedot

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin 11/2005 31.10.2005 Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.10.2005 JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN KANSAINVÄLISIIN

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012

www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012 www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012 IFRS-tilinpäätösselvitys 2011 Selvityksessä tarkasteltiin: Onko yhteisyritysten käsittelytavassa vaihtelevuutta? Mitkä ovat uuden IFRS 11

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012 LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 Talentum-konserni on 1.1.2005 siirtynyt taloudellisessa raportoinnissaan

Lisätiedot

Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta?

Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta? Mitä paineita markkinakriisi on aiheuttanut tilinpäätösraportoinnille ja mitä pörssiyhtiöiden tulisi kertoa tulevaisuudesta? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Tiina Visakorpi ja Minna Toiviainen Markkinakriisin

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

Tilinpäätösinformaatioon vaikuttavia tapahtumia ja tulevia IFRS-muutoksia. Listayhtiötilaisuudet 2008 Virpi Haaramo, Riitta Pelkonen, Tiina Visakorpi

Tilinpäätösinformaatioon vaikuttavia tapahtumia ja tulevia IFRS-muutoksia. Listayhtiötilaisuudet 2008 Virpi Haaramo, Riitta Pelkonen, Tiina Visakorpi Tilinpäätösinformaatioon vaikuttavia tapahtumia ja tulevia IFRS-muutoksia Listayhtiötilaisuudet 2008 Virpi Haaramo, Riitta Pelkonen, Tiina Visakorpi RAHOITUSTARKASTUS FINANSINSPEKTIONEN FINANCIAL SUPERVISION

Lisätiedot

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Esityksen kulku Sivu Liiketoimintaympäristö [2] Lainsäädännön kehitys ja muutokset [3] Tytäryhtiön raportointi

Lisätiedot

Kori 1 Kori 2 Kori 3 Ei liputusta.

Kori 1 Kori 2 Kori 3 Ei liputusta. 1 (12) Liputusesimerkkejä Liputusvelvollisuus voi syntyä kolmessa eri korissa. Koriin 1 sisältyy olemassa oleva omistus- ja ääniosuus. Koriin 2 sisältyvät rahoitusvälineet, jotka oikeuttavat hankkimaan

Lisätiedot

Kansainvälinen tilinpäätösstandardi International Financial Reporting Standard IFRS 2

Kansainvälinen tilinpäätösstandardi International Financial Reporting Standard IFRS 2 Kansainvälinen tilinpäätösstandardi International Financial Reporting Standard IFRS 2 Osakeperusteiset maksut TAVOITE 1 Tämän IFRS-standardin tarkoituksena on määrätä yhteisön taloudellisesta raportoinnista

Lisätiedot

Ahlstromin pro forma -luvut Label and Processing - liiketoimintojen jakautumisen jälkeen

Ahlstromin pro forma -luvut Label and Processing - liiketoimintojen jakautumisen jälkeen Ahlstrom Oyj PÖRSSITIEDOTTEEN LIITE 19.11.2012 Ahlstromin pro forma -luvut Label and Processing - liiketoimintojen jakautumisen jälkeen Ahlstrom on allekirjoittanut 29.8.2012 Munksjö AB:n pääomistaja EQT:n

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Perustelut. IFRS:n yleisistä perusteista

Eriävä mielipide. Perustelut. IFRS:n yleisistä perusteista Eriävä mielipide Me allekirjoittaneet Terhi Järvikare, Päivi Räty ja Tomi Seppälä olemme eri mieltä kirjanpitolautakunnan IFRS-jaoston Alma Median rakennejärjestelystä 20.12.2005 antaman lausunnon lopputuloksesta.

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys 18.12.2007 Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys 18.12.2007 Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS 3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LUOTTOLAITOKSEN KONSERNITASE Valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (9) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla tämän luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

1 Soveltamisala ja sovellettavat säännökset

1 Soveltamisala ja sovellettavat säännökset /XRWWRODLWRNVLOOH 2PLVWXV\KWHLV LOOH 0bb5b

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

BUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia?

BUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia? BUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia? Oulu, 4.10.2013 OTK, VT Anu Kangasniemi Agenda Sopimusten hyödyistä ja sudenkuopista Riskienhallinnasta Osakassopimus - tiekartta vai pahan päivän vara? 1 Kirjallisen

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

Hallittu siirtymä Group Consolidationista FPM:ään sekä vuoden 2013 uudet IFRS muutokset

Hallittu siirtymä Group Consolidationista FPM:ään sekä vuoden 2013 uudet IFRS muutokset A Basware Presentation Hallittu siirtymä Group Consolidationista FPM:ään sekä vuoden 2013 uudet IFRS muutokset Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Hallittu siirtymä

Lisätiedot

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Korvaa Voimassa

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Korvaa Voimassa VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Annettu Korvaa Voimassa 29.2.2008 31.12.2007 alkaen AS SEGMENTTIKOHTAINEN TATU (IFRS) Neljännesvuosittain Palautuspäivä:

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 LUONNOS 4.6.2012 SULAUTUMISSUUNNITELMA 1 Sulautumisen osapuolet 1.1 Vastaanottava yhtiö 1.2 Sulautuva yhtiö Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus - yleistä Seuraavat apurahat ovat tuloverolain mukaan verovapaita: Valtiolta, kunnalta muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN OSAVUOSIKATSAUS 29.08.2014 klo 10 KIINTEISTÖT OYJ SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014 SSK-konsernin tulos katsauskaudella oli 130 TEUR (88 TEUR).

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2014

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2014 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ 27.4.2015 klo 14.30 SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2014 YHTEENVETO TAMMI-MAALISKUUSTA 2014 - SSK:n liikevaihto oli 179 TEUR. - Voitto

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Ilmoitus huomattavasta omistus- ja ääniosuudesta

Ilmoitus huomattavasta omistus- ja ääniosuudesta 1 (6) Ilmoitus huomattavasta omistus- ja ääniosuudesta Ilmoitus toimitetaan Finanssivalvonnalle ja kohdeyhtiölle A. Tiedot kohdeyhtiöstä ja ilmoituksen tekijästä 1. Kohdeyhtiön täydellinen nimi 2. Liputusvelvollisen

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa maaliskuu 2013

www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa maaliskuu 2013 www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa Agenda Taloushallinto osana yritystoimintaa Taloushallinnon organisointi Kirjanpidon/tilinpäätöksen haasteeet kehittyvässä liiketoiminnassa Sivu2

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 Ajankohtaista yhdistysten verotuksesta t TAX Torsti Lakari VT, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 2 Ajankohtaiset muutokset Verouudistus 2005 Verohallituksen ohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

3"! % )" &+ *" & $! " ' *" $! 555 6" ( +&! 7" 3" && &! % *" ' +&! 3"5" &&! 3" "! ( )!." " ' +!. *55 + *" &+ $! " *55 + *"&$!

3! % ) &+ * & $!  ' * $! 555 6 ( +&! 7 3 && &! % * ' +&! 35 &&! 3 ! ( )!.  ' +!. *55 + * &+ $!  *55 + *&$! "$$% &'() &'()*+ "$$% " $ $ $ $ " ' % & "$ % &&&"'&$ (""'$ (" )*""+'+",'$ -)"*"&'&&"$."""+*"+$ ("*" '+ /)" " 01 " " " $ % $% % % & '& " 2 &% & (" $% & ' (" &%' + ' -)"*" '% && % $ %' ' ( )$ %' %."""$ &%

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004

Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen, biologisten hyödykkeiden ja eräiden muiden sijoitusten merkitsemisestä vakuutusyrityksen

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Elisan hallituksen vastauksen perustelut Novator Finland Oy:n ehdotukselle 27.11.2007

Elisan hallituksen vastauksen perustelut Novator Finland Oy:n ehdotukselle 27.11.2007 Elisan hallituksen vastauksen perustelut Novator Finland Oy:n ehdotukselle 27.11.2007 Yhteenveto Novatorin ehdotuksista Yhtiön nykyisten hallituksen jäsenten vapauttaminen tehtävistään Hallituksen uusien

Lisätiedot

SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS Katsaus kansainvälisistä työryhmistä IAA Insurance Accounting Committee

SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS Katsaus kansainvälisistä työryhmistä IAA Insurance Accounting Committee SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS Katsaus kansainvälisistä työryhmistä IAA Insurance Accounting Committee Aktuaariyhdistys, Helsinki 11.12.2013, SHV, OP-Pohjola, OP-Palvelut IFRS- ja solvenssiasiantuntija FK:n IFRS-jaoston

Lisätiedot

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet. 1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Laatimisperusta. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet. Tytäryritykset

Laatimisperusta. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet. Tytäryritykset Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä Lokakuu 2015 Tiivistelmä (1/2) Iso hanke, kuten Kansi- ja areenahanke, luo merkittäviä työllisyys- ja arvonlisäysvaikutuksia

Lisätiedot

IFRS 3 (uudistettu): Merkittäviä tulosvaikutuksia. Kysymyksiä ja vastauksia päätöksentekijöiden tueksi

IFRS 3 (uudistettu): Merkittäviä tulosvaikutuksia. Kysymyksiä ja vastauksia päätöksentekijöiden tueksi IFRS 3 (uudistettu): Merkittäviä tulosvaikutuksia Kysymyksiä ja vastauksia päätöksentekijöiden tueksi Sisältö Yhteenveto 4 Kysymyksiä ja vastauksia 6 IFRS:n ja US GAAPin erot 16 Vaikutukset liiketoimintaan

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 3.6.2014 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

6. 31.10.2013 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen, konsernin tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. 31.10.2013 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen, konsernin tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen Panostaja Oyj Pörssitiedote YHTIÖKOKOUSKUTSU Panostaja Oyj Pörssitiedote 13.12.2013 klo 10:30 Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona tammikuun 29. päivänä 2014 kello 13:00 Technopolis

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

MÄÄRÄYS OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN YHDISTELLYSTÄ TILINPÄÄTÖKSESTÄ

MÄÄRÄYS OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN YHDISTELLYSTÄ TILINPÄÄTÖKSESTÄ lukien toistaiseksi 1 (8) Osuuspankkilain mukaiselle keskusyhteisölle MÄÄRÄYS OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN YHDISTELLYSTÄ TILINPÄÄTÖKSESTÄ Rahoitustarkastus antaa osuuspankkilain 7 m :n 2 momentin nojalla

Lisätiedot

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015 HTML5 - Vieläkö perinteinen webtestaus riittää? Antti Pirinen 15.1.2015 Esittäjä Antti Pirinen Antti Pirinen Valmistunut TKK:lta 2006, pääaineena tietoliikenneohjelmistot, sivuaineena yritysturvallisuus.

Lisätiedot

Säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskeva standardi 5.1. Listayhtiötilaisuudet 2008 Minna Toiviainen

Säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskeva standardi 5.1. Listayhtiötilaisuudet 2008 Minna Toiviainen Säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskeva standardi 5.1 Listayhtiötilaisuudet 2008 Minna Toiviainen RAHOITUSTARKASTUS FINANSINSPEKTIONEN FINANCIAL SUPERVISION 1 Esityksen sisältö Yleistä standardista

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9)

Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9) Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9) IFRS-RAPORTOINTIIN SIIRTYMINEN Viking Line konserni siirtyy suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä (Finnish Accounting Standards, FAS) kansainväliseen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 17.3.2015 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 1 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernin perustiedot Sanoma-konserni muodostuu kolmesta raportoivasta segmentistä: Media, News ja Learning. Mediaan kuuluu neljä strategista liiketoimintayksikköä:

Lisätiedot