Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen. Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi

Transkriptio

1 Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi

2 Identiteetti Rakentuu kollektiivisista käytännöistä alueelta tai sen ulkopuolelta. Voi rakentua bottom-up Voi olla hallintolähtöinen Muotoutuminen tapahtuu eri alueilla eri tavoin. On moniselitteinen ja muuttuva

3 Maakunnan identiteetti Rakennusaineita Luonnonympäristö Instituutiot ja Symbolit Arvot ja normit Historia Talous- ja sosiaalihistoria Talouden klusterit Kielet ja murteet Kulttuuriperintö ja -ympäristö Maamme-kirja Maakuntalaulu Helsinki-tarina Espoo-tarina Lääninhallitus Uudenmaan liitto ELY-keskus HUS Uusimaa-kaava Kulttuuriympäristö

4 Identiteetti Rakentuu kollektiivisena - symbolien ja mielenmaisemien kautta. 1. Näkymistä tulee samaistumisen alueellisia ja kansallisia ikoneita 2. Tärkeää paikan ainutlaatuisuus ja omaleimaisuus 3. Omaleimaisista paikoista tulee alueellisen identiteetin osia, ja alueen tyypillisiä ominaisuuksia 4. Alueellisia symboleita omaksutaan yhteiseen käyttöön 5. Kuvaus vakiintuu, kun alueen markkinoinnissa toistetaan samoja asioita Suomessa esim. Koli Lapin tunturit Revontulet Pohjanmaan latomeret Turun linna Uudellamaalla esim. Porvoon joki ja makasiinit Lentokenttä Suomenlinna Senaatintori Tapiola

5 Alueen institutionalisoituminen (Paasi 1986; Zimmerbauer 2008) 1. Maantieteellinen hahmottuminen Rajat 2. Käsitteellinen hahmottuminen Nimi - Symbolit 3. Alueellisten instituutioiden muodostuminen 4. Alueen roolin vakiintuminen kansallisesti ja kansainvälisesti

6 Institutionalisoituminen (Paasi 1986; Zimmerbauer 2008) Maantieteellinen hahmottuminen - Rajat

7

8

9

10

11 Institutionalisoituminen (Paasi 1986; Zimmerbauer 2008) Käsitteellinen hahmottuminen Nimi Symbolit

12 Symbolit

13 Nimi 290 osakeyhtiötä 263 yhdistystä 12 säätiötä

14 Institutionalisoituminen (Paasi 1986; Zimmerbauer 2008) Alueellisten instituutioiden muodostuminen Laitokset, Yhdistykset, Seurat

15

16

17

18

19

20 Alueen institutionalisoituminen (Paasi 1986; Zimmerbauer 2008) Alueen roolin vakiintuminen kansallisesti ja kansainvälisesti Maakunta Suomessa, Alue Euroopassa

21 Verrokkialueet Euroopassa

22 Verrokkialueet Amsterdam Ihminen keskiössä. Kööpenhamina Tunteisiin vetoava. Tunnelma tärkeä. Vihreys, erilainen elämäntapa. Hampuri Ihmisiä, merellisyys. Tukholma Skandinavian suurin ja kaunein. Tavoite: Euroopan viehättävin suurkaupunkialue. Helsinki- Uusimaa:? Mistä meidät tunnetaan?

23 Identiteetti ja institutionalisoituminen Uusimaa2019 Miltä maakunta tuntuu? Miltä maakunta näyttää? Miten maakuntaa kuvataan? Termejä, sanastoa, kuvia paikoista, jotka kaikki tunnistavat Maakunta saa paikallisuudesta voimaa ja erityispiirteitä, joita se voi hyödyntää maailmanlaajuisilla markkinoilla. Paikan vetovoimatekijöitä ovat kulttuuri, elinympäristö, sosiaalinen kehitys, paikan henki ja sen brändiin liittyvät mielikuvat. (Jones Lang LaSalle)

24 Vetovoima ja kilpailu Uusimaa2019 Uusi toimija: uuden alun symboliikka Muutos vaatii tuttuutta: mitä tunnettua ja luottamusta herättävää voimme hyödyntää? hallittu kokonaisuus ja tarpeelliset yhdistävät tekijät Palvelut ja asiakkaat vs. organisaatiorakenne Identiteetti vs. brändi - pohjimmiltaan samoja aineksia Brändin tehtävä on kommunikoida asiakashyöty n. 300 yli miljoonan asukkaan kaupunkiseutua - nousussa alle kahden miljoonan asukkaan kaupunkiseudut Euroopassa yli 800 seutua tai aluetta (regions), jotka kilpailevat keskenään työvoimasta, investoinneista, matkailijoista!

25 VISIO 2050 Cool and the most Vibrant region in Europe Euroopan virkein ja viilein maakunta 2050 Europas coolaste och piggaste landskap 2050