ESR hankerahoituksen erityispiirteet

Transkriptio

1 ESR hankerahoituksen erityispiirteet Minna Koivukangas Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus/ Varsinais-Suomi

2 Yleistä hankehallinnosta ohjelmakaudella : Lait ja asetukset 2 Yleisasetus (EU N:o 1303/2013) ESR-asetus (EU N:o 1304/2013) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (ns. ALKE-laki, 7/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (ns. ALKE-asetus, 356/2014) Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (ns. rahoituslaki, 8/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (ns. rahoitusasetus, 357/2014) Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (ns. tukikelpoisuusasetus, 358/2014) Tutustu myös asetusten muistioihin!!!

3 Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit perustuvat yleisasetukseen ja ESR-asetukseen Yksinkertaistetuista kustannusmalleista säädetään tukikelpoisuusasetuksessa (II luku, 8 15 ) Päätöksen hankkeen kustannusmallista tekee tuen myöntävä viranomainen Yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttäminen on pääsääntö. Tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten mallia voi käyttää vain poikkeuksellisesti erityisen painavasta syystä (tukikelpoisuusasetus 7 ) 3

4 Yksinkertaistetut kustannusmallit Ohjelmakaudella on käytössä seuraavat kustannusmallit: EAKR Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) Flat rate 24% Flat rate 15% Prosenttimääräinen korvaus yrityksen kehittämisavustusta koskevissa hankkeissa Kertakorvaus (lump sum) Tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset ESR Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) Flat rate 17% Flat rate 15% Flat rate 40 % Kertakorvaus (lump sum) Tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset Yksikkökustannukset (standard unit cost) erikseen raportoitavissa kustannuksissa 4

5 Yksinkertaistetut kustannusmallit Kertakorvaus (lump sum) Tavoitteena keventää pienten hankkeiden hallintoa erityisesti maksatusvaiheessa Voidaan käyttää hankkeissa, joissa Julkinen rahoitus on korkeintaan euroa Julkinen rahoitus = EU/valtio + kunta + muu julkinen rahoitus, ml. tuensaajan omarahoitusosuus Hankkeella voi olla myös yksityistä rahoitusta, jonka määrää ei ole rajoitettu Hankkeen tulokset ja toimenpiteet voidaan määritellä konkreettisesti jo hakemuksessa ja päätöksessä Tuensaaja toteuttaa hankkeen pääosin itse 5

6 Yksinkertaistetut kustannusmallit Kertakorvaus (lump sum) Kertakorvauksen laskemisessa on käytettävä oikeudenmukaista, tasapuolista ja todennettavaa menetelmää. Käytännössä hakija esittää yksityiskohtainen kustannusarvion hakemuksessa perusteluineen (hakemuksen taustalomake yhtä yksityiskohtaisesti kuin muissakin kustannusmalleissa, selvitykset hintatasosta, palkoista jne.), jonka tuen myöntävä viranomainen arvioi Uutta! Kustannusarvion määrittämisessä voidaan käyttää flat rate - mallia: ESR 17 % Kertakorvauksen määrä määritellään ennalta rahoituspäätöksessä Kertakorvaus voidaan jakaa osiin, jos se on hankkeen luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista ja tukee hankkeen toteutumista 6

7 Yksinkertaistetut kustannusmallit Kertakorvaus (lump sum) Rahoituspäätöstä voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta Rahoituspäätöksen ehdoissa eritellään, mikä/mitkä tulokset tai toimenpiteet hankkeessa tulee toteuttaa ja mitkä asiakirjat vaaditaan niiden todentamiseksi maksatushakemuksessa Maksatus ratkaistaan pelkästään sen perusteella, onko tulos tai toimenpide toteutunut päätöksen perusteella Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita tai muita asiakirjoja kustannuksista Maksatuksessa, paikan päällä varmennuksissa tai tarkastuksissa tarkastetaan vain se, onko tulos tai toimenpide toteutunut päätöksen mukaisesti. 7

8 Yksinkertaistetut kustannusmallit Flat rate 17 % ESR Pääsääntöisesti käytettävä kustannusmalli Tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan korvattavat Flat rate -kustannukset Palkkakustannukset Muut välittömät kustannukset: Sisällölliseen toteuttamisen kuuluvat ostopalvelut (ml. palveluihin liittyvät matkakustannukset) Tiedotus- ja viestintäkustannukset Tilintarkastuskustannukset Kohderyhmän käyttöön varatut tilavuokrat Kohderyhmän käyttöön tehdyt pienhankinnat 17% Palkkakustannuksista Hankkeen matkakustannukset Toimistokustannukset Hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin Hankehenkilöstön työterveyskustannukset Hankehenkilöstön toimitilat, koneet ja laitteet Hankkeen ohjausryhmän kustannukset 8

9 Yksinkertaistetut kustannusmallit Flat rate 15 % (EAKR ja ESR) Käytössä perustelluissa poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakulut Erityisperusteluja esimerkiksi kansainvälinen yhteistyö, verkostomainen toimintatapa tai pitkät etäisyydet Erona flat rate 24/17% -malliin on se, että matkakustannukset kuuluvat tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten mukaan korvattaviin kustannuksiin 9

10 Yksinkertaistetut kustannusmallit Flat rate 40 % (ESR) Vain perustellusta syystä käytettävä kustannusmalli Hankkeissa, joiden julkisen tuen määrä on korkeintaan euroa ja joihin kertakorvaus ei sovellu (huom! Julkinen tuki tuki ei sisällä hankkeen tuensaajan omarahoitusta) Kansainvälisen yhteistyön hankkeissa, joissa 17 % flat rate ei riitä kattamaan matkakuluja Hankkeessa tulee olla riittävästi muita kustannuksia palkkakustannusten lisäksi (hanke ei saa tuottaa voittoa) Ainoastaan palkkakustannukset korvataan tosiasiallisesti toteutuneiden kustannusten mukaan, 40 %:n flat rate sisältää kaikki muut kustannukset 10

11 Yksinkertaistetut kustannusmallit: Vakioyksikkökustannukset (ESR:n erikseen raportoitavat kustannukset) ESR-hankkeissa hyväksyttäviä ovat kolmannen puolen eli muun kuin tuensaajan tai tuen siirronsaajan osallistujille maksamat palkkakustannukset. Kolmannella osapuolella tarkoitetaan hankkeen kohderyhmään kuuluvien osallistujien työantajia. Palkkakustannukset hyväksytään hallintoviranomaisen hyväksymän ammattialakohtaisen keskimääräisiin palkkakustannuksiin perustuvan taulukon mukaan. Vain niiden osallistujien palkkakustannukset hyväksytään, jotka ovat kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden maksamia. Koska erikseen raportoitavat kustannukset eivät ole tuensaajalle syntyviä kustannuksia, niitä vastaan ei makseta tukea Erikseen raportoitavien kustannusten rahoitus kerryttää kuitenkin ohjelman julkista rahoitusosuutta, josta komissio maksaa osuutensa Suomelle Hakemuksessa erikseen raportoitavat kustannukset arvioidaan ilman yksikkökustannusmalliin liittyvää laskentaa 11

12 EURA 2014 Käyttöliittymä on tuttu vanhalta kaudelta, uudistuksia moniin yksityiskohtiin - Katso-tunnisteen käyttö - Uudistettu yhteystietojen ylläpitotoiminto (yhteystietojen lisäksi myös tietopalvelussa näytettävien tietojen muokkausmahdollisuus käynnissä olevalle hankkeelle) - Omat taustalomakkeet hankkeen osatoteuttajille tai tuen siirronsaajille (päätoteuttaja täyttää) - Uuden tyyppisiä lomakekenttiä, esim. liukusäädinvalinnat - Hakijakohtainen liitepankki (sama tiedosto liitettävissä eri hakemuksiin) - Viranomaiskäsittelyyn jätetty hakemus siirtyy suoraan saapunut -tilaan Huom! Hakemus tulee vireille, kun se on toimitettu toimivaltaiselle viran- omaiselle. Tukea voidaan myöntää sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun hakemus on tullut vireille. 12

13 EURA 2014 EURA järjestelmän hankkeet hallinnoidaan pelkästään sähköisesti (rahoituslaki (8/2014) 23 ) Kaikki (virallinen) tiedonvaihto hakijan / tuensaajan ja viranomaisen välillä tapahtuu EURA järjestelmässä Rahoitus-, maksatus-, ym. hakemukset tai päätökset pelkästään sähköisesti, ei allekirjoitettuja lomakkeita Lisätietopyynnöt ja vastaukset kulkevat järjestelmässä Hakemuslomakeohjelma on täyttäjää neuvova ja opastava palvelu - Järjestelmä esittää täytettäväksi vain ne kysymykset, jotka kyseiselle hanketyypille ovat tarpeen - Lomakkeen kysymyksiin tulee vastata esitysjärjestyksessä alkaen kohdasta 1 - Järjestelmä antaa täyttöohjeet kuhunkin kysymykseen kysymysmerkkien takaa 13 Etunimi Sukunimi

14 EURA Kukin tieto tallennetaan lomakkeeseen vain kerran - Järjestelmä laskee automaattisesti kaikki summatiedot - Järjestelmä tarkistaa automaattisesti mahdolliset virheet ja puutteelliset tiedot ennen viranomaiskäsittelyyn jättämistä Ohjeita tuensaajille: hakijalle ja hanketoimijalle osioiden sähköinen asiointi -otsikon linkit (mallipohjat hakemuksista ja täyttöohjeista sekä yleisesittely EURA järjestelmästä ja Katso-tunnistautumisesta) Hakijan ei tarvitse toimittaa liitteenä Todistusta nimenkirjoitusoikeudesta (Katso-tunniste) Kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriotetta Verovelkatodistusta 14 Etunimi Sukunimi

15 EURA 2014 Hakemuksen mukana sähköisesti toimitettavat liitteet Verohallinnon tai vastaava selvitys, mikäli arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi Sopimus yhteistyöstä hankkeen toteutuksessa (yhteishankkeet ja tuen siirto menettely) Huom! Ainoastaan hankkeen päätoteuttajaorganisaatio allekirjoittaa hankehakemuksen. Osatoteuttajat tai tuen siirron saajat eivät allekirjoita hankehakemusta. Heidän osaltaan riittää liitteeksi tuleva sopimus. Päätös tai sopimus muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta (toimitettava ennen välittävän toimielimen tekemää rahoituspäätöstä). 15

16 Yhteishankkeet Kaikki tuensaajat vastuussa hankkeesta Tuensaajat sopivat tahon, joka hoitaa hankkeen hallinnoinnin ja yhteydenpidon viranomaiseen (päätoteuttaja) Tuensaajat tekevät sopimuksen, jossa määritellään kunkin osuus hankeen toteuttamisesta ja rahoittamisesta Pakollisena liitteenä EURA järjestelmän hakemuksessa EURA järjestelmässä jokaisella tuensaajalla oma taustalomake, jossa eritellään tuensaajan kustannukset ja rahoitus sekä ko. tuensaajan rooli ja osuus hankkeen toteuttamisessa Tuki maksetaan kuitenkin hankkeelle yhteensä, eli yhden tukiprosentin mukaan 16

17 Tuen siirto -menettely Tuen myöntävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää tuen siirto -menettelyn käyttämisestä Siirrettävän tuen osuus voi olla enintään puolet myönnetystä tuesta, ellei tuen myöntänyt viranomainen toisin päätä. Tuensaajan on kuitenkin toteutettava ainakin osa hankkeesta itse Eroaa yhteishankkeesta siinä, että tuen siirto -menettelyssä tuensaaja on yksin vastuussa hankkeen toteuttamisesta EURA järjestelmässä jokaisella tuensaajalla oma taustalomake, jossa eritellään tuensaajan kustannukset ja rahoitus sekä ko. tuen siirronsaajan rooli ja osuus hankkeen toteuttamisessa Tuki maksetaan kuitenkin hankkeelle yhteensä, eli yhden tukiprosentin mukaan Vaatimuksena sopimus tuensaajan ja siirronsaajien välillä 17

18 Ennakot Rahoituslaki (8/2014) 20 ja rahoitusasetus (357/2014) 22 Ennakko voidaan myöntää, jos se on hankkeen toteutuksen kannalta perusteltua. Julkisyhteisölle vain erityisperustelusta Tarkoitettu lähinnä erilaisille yhdistyksille hankkeen alkuvaiheessa toiminnan käynnistämiseksi Pääsääntöisesti hakijat ovat sellaisia organisaatioita, joilla ei ole tarvetta saada ennakkoa (vrt. hankkeiden valintaperusteet) Ennakko voi olla korkeintaan 30 % myönnetystä tuesta (vaiheistetussa rahoituksessa 30 % ensimmäisestä päätöksestä) Hakija ilmoittaa hankehakemuksessa, hakeeko ennakkoa ja haettavan ennakon määrän Rahoittaja päättää ennakon myöntämisestä 18

19 Yritysten osallistuminen ESR-hankkeisiin 19 ESR:ssä sekä kohderyhmät että tuensaajat on lueteltu erityistavoitteittain. Esim. erityistavoitteessa 7.1. sekä tuensaajana että kohderyhmänä voivat olla yritykset. Yksityiset yritykset voivat siis olla hankkeen hakijana ja täten toimia hankkeen toteuttajana/osatoteuttajana. Vaatimus hankkeen omarahoitusosuudesta sekä julkisesta rahoituksesta koskee kuitenkin myös yritysten toteuttamia hankkeita. Osallistujayritykset ovat ohjelma-asiakirjan mukaan pääasiassa pkyrityksiä. Suuret yritykset voivat osallistua ESR-projekteihin osana verkostoa, mutta ne eivät ole varsinaista kohderyhmää eikä niille voi kanavoitua tukea. Pk-yritysten kriteerit: - Alle 250 työntekijää - Liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa vuodessa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa Etunimi - Enintään Sukunimi 25 % muiden kuin pk-yritysten omistuksessa

20 Yritysten osallistumismaksut tuloa vai yksityistä rahoitusta? Tukikelpoisuusasetus 5 Työ- ja elinkeinoministeriön tulkinnan mukaan kaikki hankkeen kohderyhmään kuuluvilta yrityksiltä perittävät maksut (yritysten osallistuminen on vastikkeellista) ovat tuloa hankkeelle eli ne tulee merkitä hankkeen kustannusarvioon tuloina eikä yksityisenä rahoituksena. 20 Etunimi Sukunimi

21 De minimis -asetuksen soveltaminen yrityksiin kohdistuvissa ESR-projekteissa De minimis -tuella eli vähämerkityksisellä tuella tarkoitetaan EU:n toiminnasta annetun sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 tarkoitettua tukea De minimis -tuki on julkista tukea, joka on myönnetty valtion, kunnan tai kuntayhtymän varoista riippumatta tuen muodosta esimerkiksi suorana avustuksena, alihinnoiteltuna palveluna, lainana, takauksena tai korkotukena. Julkinen tuki voi olla osittain tai kokonaan peräisin EU:n varoista. De minimis -tukea voidaan myöntää yhdelle yritykselle enintään euroa kolmen verovuoden aikana 21 Etunimi Sukunimi

22 De minimis -asetuksen soveltaminen yrityksiin kohdistuvissa ESR-projekteissa EU-oikeudessa taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palveluiden tarjoamista tietyillä markkinoilla. Yrityksiksi katsotaan kaikki organisaatiot, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa. Merkitystä ei ole organisaation oikeudellisella muodolla, rahoitustavalla tai sillä tavoitteleeko organisaatio voittoa vai ei. Myös kolmannen sektorin järjestöjen, tutkimusorganisaatioiden, innovaatiovälittäjien (teknologiakeskukset ja yrityshautomot) tai voittoa tavoittelemattomien ns. välittäjäorganisaatioiden toiminta voi kuulua de minimis -asetuksen soveltamisalaan. Jokainen yritys vastaa siitä, että sille eri tahojen (esim. ministeriöt, ministeriön alaiset viranomaiset, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, kunnat ja maakunnan liitot) myöntämien de minimis - tukien yhteismäärä ei ylitä euron määrää minään kolmen verovuoden ajanjaksona. 22 Etunimi Sukunimi

23 De minimis -asetuksen soveltaminen yrityksiin kohdistuvissa ESR-projekteissa De minimis -tuen laskennassa otetaan huomioon kaikki eri viranomaisilta saatu de minimis -tuki sekä noudatetaan tuen kasautumista koskevia sääntöjä. Ennen vähämerkityksisen tuen myöntämistä tuen myöntävän viranomaisen tulee voida varmistua siitä, että tuen enimmäismäärä ei ylity uuden tuen myötä ja että muut tuen myöntämisedellytykset toteutuvat. Elleivät edellytykset täyty, sovelletaan hankkeeseen EU:n toiminnasta annetun perustamissopimuksen 108 artiklan 3 kohdan ilmoitusvelvollisuutta ja täytäntöönpanokieltoa. Rahoittaja määrittää yrityksille suunnatut toimenpiteet ja niiden arvon etukäteen päätöksessä. 23 Etunimi Sukunimi

24 Viestintä Uudet -sivut (alueelliset osiot ja valtakunnallinen osio) Hankkeille niiden viestintää koskevat vaatimukset asetetaan päätöksen ehdoissa Uutena vaatimuksena esim. Kaikille ESR-hankkeille pakollinen vähintään yksi hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta kertova juliste (vähintään A3) näkyvälle paikalle. Viestinnän tason nostamiseksi otetaan L-S alueella käyttöön n. tuloskortti ja -sähköinen oppimisympäristö 24

25 KIITOS! Minna Koivukangas puhelin: