Rakennerahastokauden infotilaisuus Verna Mustonen

Transkriptio

1 Katso-tunnistautuminen EURA 2014-järjestelmä Yksinkertaistetut kustannusmallit Rakennerahastokauden infotilaisuus

2 Uudelle ohjelmakaudelle uusi EURA 2014 Lisäksi Tuki 2000 (EAKR-yritystuet) ja Eval (Tekes) Mitä uutta EURA 2014:ssa? Täysin sähköinen asiointi ei allekirjoitettuja papereita - > hakijalla vahva Katso-tunnistautuminen Asiointi EURA järjestelmässä edellyttää hakijalta sähköistä tunnistautumista. Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) 23 Hakija käyttää tunnistautumiseen maksutonta Verohallinnon Katso-palvelua Viranomainen antaa päätökset sähköisesti EURA järjestelmän välityksellä 2

3 Mitä uutta EURA 2014:ssa? Enää ei tarvitse toimittaa erillisenä liitteenä todistusta nimenkirjoitusoikeudesta eikä verovelkatodistusta Hakijakohtainen liitepankki Sama tiedosto liitettävissä eri hakemuksiin Kaikki hakemusvaiheen jälkeiset hankkeiden hallinnoinnissa tarvittavat hakemukset ja muut lomakkeet (maksatushakemukset yms.) toimitetaan vain sähköisesti Mahdollista muutosta päätöksiin haetaan sähköisesti Sähköinen asiointi nopeuttaa huomattavasti hakemusten käsittelyä esim. täydennys- tai muutoksenhakutilanteessa 3

4 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? Ota selvää, kuka on oman organisaatiosi Katso-pääkäyttäjä Suomessa jo n organisaatiota on Katson piirissä, joten suurimmalla osalla rakennerahastohankkeiden hakijoista ja toteuttajista on todennäköisesti Katso-pääkäyttäjä tälläkin hetkellä. Mikäli Katso-pääkäyttäjää ei ole, sellainen voidaan perustaa. Lisätietoja: Pyydä Katso-pääkäyttäjää perustamaan sinulle Katsoalitunniste ja sille sopiva EURA järjestelmän asiointirooli: 4

5 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? EURA asiointiin on Katso-palvelussa kaksi erilaista työ- ja elinkeinoministeriön palveluihin kuuluvaa roolia: TEM EURA asiointi/nimenkirjoittaja voi täyttää ja tallentaa hakemuksia sekä jättää ne viranomaiskäsittelyyn (vastaa henkilöä, joka allekirjoittaisi hakemuksen, mikäli ne toimitettaisiin paperilla) TEM EURA asiointi/valmistelija voi täyttää ja tallentaa hakemuksia, mutta ei voi jättää niitä viranomaiskäsittelyyn Katso-pääkäyttäjällä on aina mahdollisuus täyttää hakemuksia ja jättää ne viranomaiskäsittelyyn ilman erillistä EURA asiointiroolia 5

6 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? Katso-pääkäyttäjä perustaa sinulle EURA alitunnisteen ja kertoo käyttäjätunnuksen ja kiinteän salasanan Saat sähköpostiisi Katso-palvelun lähettämän automaattiilmoituksen alitunnisteen muodostamisesta. Vahvenna alitunnisteesi Katso-tunnisteeksi em. sähköpostin ohjeiden mukaan. Tässä tarvitset myös omia henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksiasi tai sirullista HST-henkilökorttia. Vaihtoehtoisesti voit vahventaa tunnisteesi käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa Katsoasiakasrekisteröintipisteessä. Tulosta vahventamisen yhteydessä kertakäyttösalasanalista (vastaa verkkopankissa käytettävää avainlukulistaa) 6

7 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? Kirjaudu EURA järjestelmään Katsokäyttäjätunnuksellasi, kiinteällä salasanallasi sekä kertakäyttösalasanallasi. Katso-tunniste voidaan perustaa (kohdat 1-3) jo nyt, vaikka ette heti olisikaan täyttämässä järjestelmään hakemusta. Katso-tunnistautumispalvelusta saa lisätietoja Verohallinnon sivuilta: 7

8 Hankehakemuslomakkeen täyttäminen EURA 2014:ssa Kirjauduttuaan EURA 2014:ään Katson kautta, hakija pääsee täyttämään suoraan uutta hakemusta (ei erillistä hakemusnumeron tilausta sähköpostiin) Hakijaorganisaation nimi, Y-tunnus ja lomakkeen täyttäjän nimi tulevat hakemukseen suoraan Katsosta Lomaketta täytetään vastaavaan tapaan kuin nykyisessä EURA 2007:ssä täyttö- ja käyttöohjeet kelpoisuustarkistukset ja virheilmoitukset/huomautukset horisontaalinen siirtyminen saman hankkeen eri asiakirjoissa taustalomakkeet, myös osatoteuttajille/tuen siirron saajille de minimis -tiedot Kun hakemuslomake taustalomakkeineen on valmis, jätetään se viranomaiskäsittelyyn (oltava nimenkirjoitusoikeudellinen Katso-rooli) Allekirjoitettua paperilomaketta ei lähetetä lainkaan! Hakemuksesta tulee jättämisen jälkeen automaattisesti: saapunut viranomaisen puolella -> asia tulee vireille 8

9 Ennakko (hakemuksen kohta 7) Mahdollinen kaikille tuensaajille kaikissa hanketyypeissä pl. tekninen tuki ja julkiset työvoimapalvelut Ennakko voidaan myöntää, jos se on hankkeen toteutuksen kannalta perusteltua. Julkisyhteisölle vain erityisperustelusta Tarkoitettu lähinnä erilaisille yhdistyksille hankkeen alkuvaiheessa toiminnan käynnistämiseksi Edellyttää, että ennakon maksaminen on hankkeen toteutuksen kannalta perusteltua rahoittajan tarveharkinta 9

10 Ennakko Hakija ilmoittaa hankehakemuksessa, hakeeko ennakkoa ja haettavan ennakon määrän Määrä voi olla enintään 30 % hankkeelle myönnetystä tuesta Jos hanke rahoitetaan vaiheistetusti (esim. vuosittaiset rahoituspäätökset), ennakon määrä voi olla enintään 30 % ensimmäisestä sidonnasta (ei varauksesta). Rahoituspäätöksessä vahvistetaan ennakon määrä ja sitä koskevat ehdot: rahoittaja kirjaa päätöksen ehtoihin suunnitelman ennakon huomioimisessa maksatuksissa Ennakko on todennettava käytetyksi viimeistään siinä vaiheessa, kun hankkeesta on toteutettu 60 % Ennakon huomioivien maksatusten määrää ei kuitenkaan ole sitovasti säädetty Myöhemmissä maksatuksissa ennakko otetaan huomioon päätöksen ehtoihin kirjatun suunnitelman mukaisesti 10

11 Muuta uutta EURA 2014:ssa Seurantatiedot toimitetaan yhdessä maksatushakemuksen kanssa, ei erillisiä seurantalomakkeita / kiinteitä seurantakausia Väliraportti poistuu - yhdistetään sanallinen kuvaus toteutumisesta em. seurantaraporttiin Muutoksenhaku sähköisesti kaikkiin päätöksiin Jatkotoimenpiteissä (korjaavat toimenpiteet) sähköinen kuulemismenettely takaisinperintä/tuen määrääminen palautettavaksi tuen omaehtoinen palauttaminen maksamisen keskeyttäminen ja lopettaminen RR-tietopalvelu myös englanniksi Hankkeen nimi ja tiivistelmä myös englannin kielellä Englanninkielinen nimi ja tiivistelmä eivät välttämättömiä ensimmäisessä hakemusversiossa, mutta oltava ennen päätöstä Julkaistaan rr-tietopalvelussa 11

12 Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit (flat rate, lump sum) pääsäännöksi ohjelmakaudella Todelliset kustannukset pääsääntöisesti vain hankkeissa, joihin yksinkertaistettuja kustannusmalleja ei voi lainkaan soveltaa, kuten: Investointihankkeet Hankkeet, joiden toteutus ulkoistetaan kokonaan / hankitaan julkisena hankintana Tekninen tuki, julkiset työvoimapalvelut Todelliset kustannukset vain erityisperusteluista muissa hankkeissa! 12

13 Yksinkertaistetut kustannusmallit Välittävällä toimielimellä mahdollisuus hakuilmoituksessa rajata käytettävissä olevat kustannusmallit rahoitettavan toiminnan mukaan Hakija tekee esityksen -> Rahoittaja päättää käytettävän kustannusmallin vrt. rahoituslaki (HE 190/2013) Yhteishankkeissa hyväksytty kustannusmalli koskee kaikkia tuensaajia Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen toteutuksen 13

14 EAKR:n flat rate 24 % / nykyistä vastaava malli (pääsääntö) Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Muut välittömät kustannukset mm. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut, tiedotus- ja viestintäkustannukset, sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät aineelliset ja aineettomat hankinnat, tilintarkastus = välitön = välillinen Flat rate 24 % palkkakustannuksista (sis. myös matkat) UUTTA: Prosentti korotetaan EAKR:ssa 20 %:sta 24 %:iin Malli tulee käyttöön myös yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksessa 14

15 ESR:n flat rate 17 % / nykyinen malli (pääsääntö) Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Muut välittömät kustannukset mm. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut, tiedotus- ja viestintäkustannukset, kohderyhmän käyttöön varatut tilavuokrat, kohderyhmän käyttöön tehdyt pienhankinnat, tilintarkastus Flat rate 17 % palkkakustannuksista (sis. myös matkat) = välitön Flat rate % sama kuin nykyisin = välillinen 15

16 EAKR:n ja ESR:n flat rate 15 % Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Muut välittömät kustannukset mm. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut, tiedotus- ja viestintäkustannukset ja MATKAT Flat rate 15 % palkkakustannuksista = välitön = välillinen Voidaan käyttää erityisperusteluista hankkeissa, joissa on erityisen korkeat matkakustannukset, kuten: kansainväliset hankkeet, hankkeet joissa verkostomaista toimintaa, pitkät etäisyydet jne. 16

17 ESR:n flat rate 40 % Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Flat rate 40 % palkkakustannuksista (kaikki muut hankkeen kustannukset, paitsi palkat) = välitön = välillinen Vain perustellusta syystä käytettävä kustannusmalli Hankkeissa, joiden julkisen tuen määrä on korkeintaan euroa ja joihin kertakorvaus ei sovellu (julkinen tuki ei sisällä hankkeen tuensaajan omarahoitusta) Kansainvälisen yhteistyön hankkeissa, joissa 17 % flat rate ei riitä kattamaan matkakuluja 17

18 Kertakorvaus (lump sum) julkinen rahoitus = EU/valtio+kunta+ muu julkinen ml. tuensaajan julkinen omarahoitusosuus yksityinen rahoitus X Pitkälti samat periaatteet kuin nykyisin eli: Hankkeen tulokset / tuotokset / toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä Ennen päätöksentekoa arvioitava, että tuensaaja toteuttaa hankkeen pääosin itse (nyk. 50 %) 18

19 Kertakorvaus (lump sum) Hakijan esitettävä yksityiskohtainen kustannusarvio hakemuksessa perusteluineen (hakemuksen taustalomake yhtä yksityiskohtaisesti kuin muissakin kustannusmalleissa, selvitykset hintatasosta, palkoista jne.), jonka tuen myöntävä viranomainen arvioi UUTTA! Kustannusarvion määrittämisessä voidaan käyttää flat rate -mallia: ESR 17 %, EAKR 24 % Kertakorvauksen laskentaperusteet ja niiden dokumentointi on kuitenkin aina rahoittajan vastuulla! Kertakorvauksen määrä määritellään ennalta rahoituspäätöksessä 19

20 Kertakorvaus (lump sum) Maksatus suoritetaan päätöksen mukaisen tuloksen todentamisen perusteella Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista Maksatus kyllä/ei -periaatteella; ei suhteuteta määrien mukaan Kertakorvaus voidaan jakaa osiin, jos se on hankkeen luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista ja tukee hankkeen toteutumista 20

21 Yksinkertaistetut kustannusmallit EAKR Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) Flat rate 24% Flat rate 15% Prosenttimääräinen korvaus yrityksen kehittämisavustusta koskevissa hankkeissa ESR Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) Flat rate 17% Flat rate 15% Flat rate 40 % Kertakorvaus (lump sum) Kertakorvaus (lump sum) Tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset Tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset Yksikkökustannukset (standard unit cost) erikseen raportoitavissa kustannuksissa 21

22 Luontoissuoritukset Luontoissuorituksia (esim. talkootyö) ei voi käyttää rakennerahastoissa ohjelmakaudella Hankkeen rahoitusosuudet on maksettava rahallisena suorituksena Pl. omarahoitusosuus, joka on todennettavissa maksettujen kustannusten avulla ja ESR:n erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset 22

23 ESR:n erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset: yksikkökustannusmalli UUTTA: Vain osallistujien palkkakustannukset kunnan ja muun julkisen osalta hyväksyttäviä (ei enää matkakustannuksia) Hyväksyttäviä muut kuin tuensaajan tai tuen siirronsaajan maksamat osallistujien palkkakustannukset Tuensaajalle ei makseta tukea osallistujien palkkakustannuksia vastaan, mutta ne kerryttävät ohjelman julkista rahoitusosuutta, josta komissio maksaa osuutensa Suomelle Erikseen raportoitavat kustannukset ovat tukikelpoisia hallintoviranomaisen erikseen vahvistaman taulukon mukaan. Taulukossa yksikkökustannus perustuu ammattialakohtaisiin keskimääräisiin tuntipalkkoihin. Taulukko vahvistetaan viimeistään, kun päätösosio otetaan käyttöön 23

24 ESR:n erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset: yksikkökustannusmalli Tuensaaja raportoi maksatushakemuksessa: osallistujien työnantajat ja Y-tunnukset (uusi komission vaatimus) Tuntimäärän/osallistuja ja taulukon mukaisen tuntipalkan Järjestelmä laskee erikseen raportoitavien kustannusten määrän: tunnit x taulukon mukainen tuntipalkka Maksatuksessa ei tarvitse tarkastaa kustannusten määrän perustana olevaa laskentaa Tarkoituksena yksinkertaistaa vaikeasti todennettavien osallistujien todellisten palkkakustannusten selvittelyä 24

25 Yksinkertaistetut kustannusmallit: rahoitusosuudet Yksinkertaistetut kustannusmallit ei yksinkertaistettu rahoitus! Noudatetaan normaaleja säädöksiä mm. omarahoitusosuudesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä Muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta oltava sitova päätös ennen välittävän toimielimen tekemää rahoituspäätöstä Maksatushakemuksen yhteydessä esitettävä tosite, jolla todennetaan rahoitusosuuden kohdentaminen ko. hankkeelle (hankekoodi) Omarahoitusosuutta ei tarvitse todentaa erikseen, kun se on laskettu mukaan rahoitussuunnitelmaan -> katsotaan todennetuksi, kun hankkeen määritelty tulos on toteutunut 25

26 EURA 2014, Aikataulu Hakemusosio avautunut Hakijan palvelut Viranomaiskäsittely vielä osin keskeneräinen Päätösosio: vaiheittain alkaen elokuussa 2014 Maksatukset: syksyllä 2014 Ensimmäisenä tuotannossa ennakkomaksut Seurantaraportin valmistelu vielä kesken Muut osiot (paikan päällä varmennukset, korjaavat toimenpiteet, jälkiseuranta, tarkastukset) myöhemmin 26

27 Viestintä Uudet -sivut on avattu huhtikuussa 2014 Hankkeiden viestintävaatimukset asetetaan päätöksen ehdoissa Uusia vaatimuksia: Kaikille hankkeille pakollinen vähintään yksi hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta kertova juliste (vähintään A3) näkyvälle paikalle. Ei koske EAKR:n yli euron investointi-, rakennus- tai fyysisen kohteen hankinnan sisältäviä hankkeita, joissa pakollinen väliaikainen ja/tai pysyvä tiedotuskyltti Hankkeesta tiedottaminen tuensaajan verkkosivuilla EU-lippu viestintämateriaaleissa vähintään 2 cm korkea Viestintää koskevat vaatimukset on otettu huomioon rakennerahastoille suunnitelluissa mallipohjissa 27

28 Kysymyksiä, kommentteja? 28