Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tukeminen. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Transkriptio

1 Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tukeminen FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

2 Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Viron (34 006), Venäjän (29 585), Ruotsin (8 481) ja Somalian (7 421) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 4,5 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (58 331), vironkieliset (33 076), somalinkieliset (14 045) englanninkieliset (13 804), arabiankieliset (11 252). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Tilastokeskus

3 Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multi- eli monikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää.

4 Uuteen kulttuuriin sopeutuminen Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio)

5 Maahanmuuttajaopetuksen tavoite Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle

6 Vieraskieliset Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2010) Perusopetuksessa (2010) (n. 4 %) Lukiokoulutuksessa (2008) (nuoret+aik.) (2,9 %) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (2008) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2008) (4,9 %) Koko ammatillisessa koulutuksessa (2008) (4,8 %)

7 Aikuisten maahanmuuttajien koulutus Kotoutumistuen piirissä (2011) Ensimmäistä kertaa laaditut kotoutumissuunnitelmat 6270 (2009) Työvoimapoliittisessa kotoutumiskoulutuksessa 9628 (2011) Omaehtoisessa koulutuksessa 6603 (2011) Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa 1250 (2011)

8 Lukiokoulutukseen valmistava koulutus (HE-luonnos) Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten. Koulutus tarkoitettu maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille. Laajuudeltaan yhden lukuvuoden opintokokonaisuus, sisältää erityisesti suomen tai ruotsin kielen ja tarvittaessa muiden kielten opintoja, lukio-opiskelussa vaadittavia opiskelutaitoja sekä yhteiskuntatietoutta ja kulttuurintuntemusta. Lisäksi tulee antaa opinto-ohjausta. Opiskelijaksi ottamisen perusteet.

9 Opetussuunnitelman perusteiden valmistelu - Opetushallitus antaa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet viimeistään Koulutuksen järjestäjät ottavat omat opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään Opetushallitus nimitti opetussuunnitelmatyöryhmän tammikuussa - työryhmä kokoontuu helmi-joulukuun aikana noin 8 kertaa - luonnos opetussuunnitelman perusteiksi valmiina marraskuun loppuun mennessä - keskeisiltä tahoilta pyydetään lausunnot luonnoksesta marraskuussa - opetussuunnitelmatyöryhmä muokkaa perusteita lausuntojen pohjalta - opetussuunnitelman perusteet vahvistetaan joulukuussa Opetushallitus järjestää uusista perusteista koulutuksen alkuvuodesta 2014

10 Menestyminen perusopetuksessa: Pisa 2009 Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa kantaväestöä heikommin. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät huomattavasti heikommin kuin toisen polven maahanmuuttajaoppilaat. Kyse on normaalista ilmiöstä, joka todennettu ympäri maailmaa. Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat 25 PISA-pistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.

11 Menestyminen perusopetuksessa: Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008, OPH * Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä * Eniten haasteita ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajille. * Hyvin heikosti menestyviä on perusopetuksen päättövaiheessa vähemmän kuin alemmilla luokilla. * Erittäin hyvin viihtyi koulussa maahanmuuttajista 33 %, suomenkielisistä 23 %. Hyvin viihtyivät myös heikosti menestyneet maahanmuuttajaoppilaat. * Maahanmuuttajaoppilaista kokee tulleensa kiusatuksi 13 % ja suomenkielisistä 6 % 11

12 Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa: historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvataiteessa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä

13 Koulutukseen hakeminen ja pääseminen Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenestyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen Vieraskielisistä on työn ja koulutuksen ulkopuolella lähes kaksinkertainen osuus verrattuna kantaväestöön Vieraskielisistä pojista on työttöminä selvästi useampi kuin kantaväestön pojista

14 Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys 2009 * Kun maahanmuuttaja on käynyt Suomessa (melkein) koko perusopetuksen, keskeyttämisen syyt eivät poikkea muiden keskeyttämisen syistä * Eniten keskeyttämisiä, kun kyseessä ensimmäisen polven maahanmuuttajaopiskelijat, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat tulleet Euroopan ulkopuolisista maista, mahdollisesti pakolaistausta, kotimaasta vähäinen koulutustausta, kotimaan koulujärjestelmä ja opiskelukulttuuri on usein niin erilainen, että sopeutuminen suomalaiseen opiskelukulttuuriin vie aikaa ja aiheuttaa vaikeuksia, opetuskielen taito lähtökohtaisesti heikko 14

15 What works in Migrant Education? OECD 2009 Maahanmuuttajaoppilaiden keskittymisellä on havaittu olevan negatiivinen vaikutus sekä kantaväestön että maahanmuuttajien oppimistuloksiin. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien puutteellinen tieto kansallisesta koulujärjestelmästä esteenä. Opettajien hyvä ammattitaito ja pitkä kokemus korreloivat oppimistulosten kanssa. Maahanmuuttajataustaisilla opettajilla positiivista vaikutusta oppilaiden oppimistuloksiin.

16 Maakunta Perusopetuksen erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen vieraskielisten oppilaiden määrä maakunnittain vuonna 2008 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt vieraskieliset prosentteina Kaikki erityisopetukseen otetut tai siirretyt Uusimaa 11,8 8,5 Itä-Uusimaa 10,5 8,0 Varsinais-Suomi 8,8 5,9 Satakunta 5,9 5,4 Kanta-Häme 8,4 5,3 Pirkanmaa 8,3 4,6 Päijät-Häme 14,2 6,4 Kymenlaakso 8,1 5,5 Etelä-Karjala 7,2 7,9 Etelä-Savo 9,5 6,5 Pohjois-Savo 7,0 6,2 Pohjois-Karjala 8,0 6,6 Keski-Suomi 16,2 6,3 Etelä-Pohjanmaa 8,8 5,4 Pohjanmaa 15,6 6,2 Keski-Pohjanmaa 7,4 5,5 Pohjois-Pohjanmaa 5,5 4,6 Kainuu 12,3 6,3 Lappi 7,9 5,6 Ahvenanmaa 0,0 1,7 Yhteensä 10,8 6,4

17 Erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus - Kaikista perusopetuksen oppilaista: 0 % - 1,3 % - Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajaoppilaat maahanmuuttajataustaisten joukossa: 0 % - 17,9% (vrt. 0,2-12,3%) - Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat erityisen tuen tarvitsijoiden joukossa: 0 % - 15,5% (vrt. 0-10,9 %) - Erityiskouluissa opiskelevien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajien määrästä: 2 % %

18 Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Julkaisu, OPH 2009 Leena Nissilä ja Hanna-Mari Sarlin (toim.) Kirjan tarkoituksena antaa tietoa kaksi- ja monikielisten oppimisvaikeuksista sekä heille suunnatusta erityisestä tuesta. Sisältää uutta tietoa mm. oppimisvaikeuksien tunnistamisesta, kielellisistä vaikeuksista ja oppimisen tuesta sekä traumaattisten kokemusten vaikutuksesta eri-ikäisten oppimiseen. Artikkeleissa kuvataan kaksi- ja monikielisten oppimisen ja opettamisen haasteita eri koulutusasteilla sekä annetaan käytännön toimintamalleja.

19 Erityisluokka elämänkulussa Julkaisu, SM 2010 Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkokemuksista - Erityisluokilla opiskeluun ollaan tyytyväisiä, mutta syrjäytymisen kokemukset ovat yleisiä - Erityisluokat erillään koulun muusta toiminnasta - Vuorovaikutusta yleisopetuksessa olevien kanssa vähän - Kokemuksia nimittelystä ja kiusaamisesta - Erityisluokalla kaikki potentiaali ei tullut käyttöön

20 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 1 Julkaisu, Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus 2009 Yhteenvetoraportti Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen jäsenmaidensa aloitteesta toteuttamasta erityisopetusta ja maahanmuuttoa tarkastelevasta selvityksestä - Mukana 25 jäsenmaata - Kolmivuotinen hanke - Ensimmäinen Euroopan tasolla tehty selvitys

21 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 2 - Missä määrin toisena kielenä opettavan kielen oppimiseen liittyvät ongelmat yhdistetään ja sekoitetaan oppimisvaikeuksiin? - Miten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vahvuuksia ja tuen tarpeita arvioidaan? - Miten opettajia, perheitä ja oppilaita voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla? - Erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrän epäsuhta: * yleisemmin esiintyvät käyttäytymishäiriöt * varhaisen puuttumisen tuen ja terveydenhuollon puutteet * yhteisön ennakkoluulot * tuen tarpeiden ja vahvuuksien arviointiin liittyvät ongelmat

22 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 3 - Kaksikielisyys ei aiheuta kielellisiä vaikeuksia. Kaksikielisillä lapsilla, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia, on niitä molemmissa kielissä. - Sosioekonomisesti heikompi asema: vähemmistöjen suurempi edustus yhteiskunnan sosioekonomisesti alemmilla tasoilla - Tarpeisiin ei kyetä vastaamaan riittävästi muussa opetuksessa. - Pidetään ryhmän tyypillisenä edustajana: yksilö jää ennakkokäsitysten taakse. - Yleisopetuksen pedagogiikka ja opetusmenetelmät eivät kata kyseisen erityisryhmän koulutuksellisia tarpeita. - Opetusmenetelmät sidoksissa opettajan omaan kulttuuriin.

23 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 4 - Opetusmenetelmien kulttuuritaustan selventäminen: mitä odotetaan, miksi luokkahuoneessa toimitaan tietyllä tavalla - Eivät hyödynnä tukipalveluita niin tehokkaasti kuin voisivat (tiedottaminen). - Perheet mukaan lasta koskevaan päätöksentekoon. - Opettajan asemaan liittyvien ennakkokäsitysten hälventäminen. - Toimintatapa, joka ei tunnusta kulttuurista ainutkertaisuutta, syventää ympäröivien kahden todellisuuden välistä kuilua. - Ammattilaisten tulee olla hyvin koulutettuja.

24 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 5 - Arviointivälineet ja menetelmät ovat sidoksissa asuinmaan kulttuuriin. - Oppilaat eivät saa selkeää diagnoosia. - Arviointi voidaan toteuttaa: * täysin kaksikielisesti * jommallakummalla kielellä * ei-sanallisesti - Tulisi huomioida kattavasti oppilaan koko tilanne, perheen muuttoon liittyvät olosuhteet, kieli, kulttuuri, yhteisön tilanne, kotiolot jne. (lausunnot, havainnointi, tutkimukset, testaus) - Eivät anna tarkkaa tietoa oppilaan vahvuuksista ja mahdollisuuksista. - Usein standardoituja testejä, jotka suunniteltu yksikielisille oppilaille (kääntäminen, tulkkaus).

25 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 6 Maaraportit: - Erityisopetukseen osallistuu suhteessa enemmän mmtaustaisia kuin muita oppilaita (esim. Suomi) - Tiedot paradoksaalisia: joissakin kouluissa/kunnissa enemmän kuin muissa (esim. Suomi) - Yliedustusta usein kieli-, viestintä- ja lukemisen vaikeuksissa sekä haastavasti käyttäytyvissä. - Useissa maissa sidoksissa puutteelliseen osaamiseen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa yleensä. - Arviointi kokonaisvaltaista, kohdistuu oppimis- ja kehitysprosessiin. - Moniammatillinen arviointiryhmä. - Psykologisten arviointimenetelmien ohella kielianalyysiä (esim. Suomi)

26 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 7 Maaraportit: - Käytetään hyödyksi lähtömaasta saatuja asiakirjoja. - Arvioinnin tulosten perusteella määritetään oppilaan erityisen tuen tarve. - Päätös: yleensä paikallinen opetusviranomainen yhteistyössä asiaankuuluvien palvelujen kanssa, laaditaan toimintasuunnitelma - Joissakin maissa arviointikeskus: oppilaiden tarpeiden tunnistaminen, vanhemmille tiedottaminen, vanhempien opastaminen, oppilaitosten tukeminen - Etnopsykologian tuki - Integraatio, samanaikaisopetus - Psykologisten arviointimenetelmien ohella kielianalyysiä (esim. Suomi)

27 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 8 Suositukset: - Tietoa osuudesta erityisopetuksessa - Inklusiivisten käytäntöjen toteuttaminen - Yhteistyö perheiden kanssa - Riittävät tukitoimet yleisopetuksessa - Toimiva arviointiprosessi - Toimiva aineisto arvioimiseksi

28 Oppimisvaikeudet kaksikielisillä Kaksikielisyys ei koskaan ole syy kielihäiriöön Kaksikielisyys ei myöskään pahenna kielellisiä oppimisvaikeuksia eikä ole este kielten oppimiselle ylipäätänsä Oppimisvaikeudet kohtuullisen pysyviä, vaikka kielelliset vaikeudet omassa äidinkielessä eivät välttämättä aina ilmene samanlaisina toisessa kielessä Taitojen kehittymisen hitaus oppimisen tuesta huolimatta antaa viitteitä oppimisvaikeudesta Tärkeää todentaa, koska niillä on merkittävä vaikutus oppilaan tulevaisuudelle (ammatin valinta, työelämä) ja arkipäivän asioiden hoitamiselle

29 Muutokset esi- ja perusopetuksessa 2010 Vahvistetaan oppilaan oikeutta varhaiseen ja ennaltaehkäisevään tukeen Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa riittävän ja oikeaaikaisen tuen oppimiselleen ja koulunkäynnilleen. Antaa tukea suunnitelmallisesti Yhdenmukaistaa kuntien ja koulujen hallinnollisia käytänteitä Ottaa käyttöön uusia joustavia ja monipuolisia pedagogisia ratkaisuja Luoda hallintokuntien yhteistyöhön perustuvat rakenteet ja toimintamallit sekä vakiinnuttaa moniammatillinen yhteistyö

30 Tavoitteena - Jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - Oppilaan saama tuki on riittävää ja oikea-aikaista, eikä riipu asuinpaikasta tai koulusta - Koulun toimintakulttuuri suosii opettajien yhteistyötä sekä moniammatillista ja monialaista yhteistyötä - Käytössä on uusia joustavia ja monipuolisia pedagogisia ratkaisuja - Kaikkialla on hallintokuntien yhteistyöhön perustuvat tuen rakenteet ja toimintamallit - Mahdollistetaan varhainen ja ennalta ehkäisevä tuki - Lähikouluperiaatteen toteutuminen 30

31 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden muutokset Sisällölliset muutokset tehty muuttuvan perusopetuslain mukaisina Vahvistetaan oppilaan oikeutta tukeen, lisätään varhaista, ennaltaehkäisevää ja suunnitelmallista tukea Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet rakennetaan jatkumoksi; dispositio, tekstin rakenne ja linjaukset ovat yhteneväisiä, esiopetuksen erityisluonne otetaan huomioon Teksti aikaisempaa ohjaavampi; mm. lukujen alkuun säädöstausta ja alaviitteinä asianomaiset säädökset, tuen toteuttamisen periaatteet kuvataan yksityiskohtaisemmin 31

32 päätetään aloittaa ERITYINEN TUKI HOJKS pedagoginen selvitys tehostettu tuki ei riitä aloitetaan TEHOSTETTU TUKI Oppimissuunnitelma (pakollinen) pedagoginen arvio, hyvä perusopetus & yleinen tuki ei riitä Kehitetään tietoisemmin opetusta ja eriytetään YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) PERUSOPETUS, YLEINEN TUKI

33 : laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva toimintakulttuuri, yhteisöllisyys, kodin ja koulun yhteistyö, turvallisuus. YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI T ) eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut TUKIMUODOT eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus kokoaikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut joustavat ryhmittelyt, ryhmäkoko,

34 KIELITAIDON HUOMIOIMINEN 1

35 KIELITAIDON HUOMIOIMINEN 2 Keinoja: 1. rauhallinen puhetapa 2. runsas havainnollistaminen 3. eteneminen askel askeleelta 4. selkeä asian jäsentäminen 5. uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 4. selkokielistäminen ja elaborointi (tekstin muokkaamiskeinot)

36 KIELITAIDON HUOMIOIMINEN 3 Välttämätön tieto ja havainnollistaminen automaattistuminen lähikehityksen vyöhyke kolmas tila Hiljainen kausi

37 Maahanmuuttajaoppilaan tukeminen Lähikehityksen vyöhyke (Zone of Proximal Development, Vygotsky 1978): alue, joka on oppilaan osaamisen ja myöhemmin tapahtuvan osaamisen välissä Vuorovaikutuksellinen tuki (Scaffolding): oppija suoriutuu tehtävistä, joka itsenäisesti olisi mahdoton (Donato 1998): 1. Herättää ja ylläpitää kiinnostus tehtävässä 2. Yksinkertaistaa tehtävää siten, että oppija kykenee sen tekemään 3. Ylläpitää tehtävän tavoite oppijan mielessä 4. Tuoda esille oppijan tuotoksen ja ideaaliratkaisun kriittiset piirteet ja erot 5. Kontrolloida oppijan frustraatiota ongelmallisissa tilanteissa 6. Antaa mallia, jota kohti pyrkiä

38 Esimerkkejä vuorovaikutuksellisesta tuesta kielenopetuksessa Opettaja pilkkoo tehtävän pienempiin osa-alueisiin neuvoen, mistä kannattaa aloittaa ja miten edetään. Hän seuraa vierellä oppijan etenemistä ja antaa lisäohjeita tehtävän ratkaisun aikana. Opettaja antaa samantyyppisen mutta hieman helpomman tehtävän, jonka kanssa oppija ensin harjoittelee opettajan tuen avulla. Opettaja mallittaa ääneen ajatellen omaa toimintaansa samanlaisessa tehtävätilanteessa, jolloin oppija saa konkreetin mallin siitä, mihin pitäisi pyrkiä. Opettaja pyytää perusteluja oppijan toimille tehtävässä. Opettaja tiivistää näkemäänsä ja kuulemaansa varmistaen oman ja oppijan ymmärryksen. Opettaja antaa konkreetteja apuvälineitä (keksimiskiekkoja, sanakirjoja tms.)

39 Maahanmuuttajaoppilaat eroavat toisistaan Oppimis- ja opiskeluvalmiuksissaan Kiinnostuksen kohteissaan ja motivaatiossaan oppimistarpeissaan

40

41 Mitä se on? Yhtenäistävä eriyttäminen: Opettajan tukitoimilla tavoitellaan kaikille oppilaille yhteistä perustasoa. Erilaistava eriyttäminen: Opettajan tukitoimilla ohjataan oppilasta syvempään ajatteluun. Maahanmuuttajaoppilaat tarvitsevat molempia!

42 Opettaja voi eriyttää: opetukseen ja oppimiseen käytettävää aikaa oppiaineksen syvyyttä tai laajuutta oppimiseen käytettäviä menetelmiä, työtapoja tai materiaaleja sisältöjen valinnalla opetusjärjestelyiden avulla, esim. erilaiset ryhmät Eriyttäminen on ensisijainen keino tukea oppilasta.

43 Oppilaat, joilla oppimisvaikeuksia (Tomlinson, 2005) Etsi oppilaan vahvuudet vahvista niitä keskusteluissa, mutta myös luokan edessä Ei korjata virheitä, vaan harjoitellaan sitä, missä onnistutaan Keskitytään olennaiseen emme opiskele yksinomaan tulevaisuutta varten, vaan jokaisen koulupäivän olisi oltava mielekäs kaikkea ei tarvitse oppia suuret linjat, peruskäsitteet ja periaatteet kokonaiskuvan muodostaminen, merkitysten ymmärtäminen

44 Tunnista oppimisprofiili anna tehtäviä jotka näyttävät sellaisilta, ettei niistä selviä opeta onnistumaan, anna tukea, rohkaise, auta suunnittelemaan, opeta strategioita jne. onnistumisen elämys luo itseluottamusta oppimiseen Käytä monia tapoja: kuulo, näkö, kosketus; joku oppii yksin, toinen yhteistyössä; joku hahmottamalla ensin kokonaisuuden, toinen yksityiskohdat oppilaan oma valinta tärkeä Hyväksy oppilas ihmisenä

45 Mitä tehdä Ole selkeä: selvitä, mitä on opittava ja ymmärrettävä, että voi selviytyä tehtävästä - tavoitteet selkeäksi Auta oppilasta pääsemään näihin tavoitteisiin älä alenna tavoitteita Auta näkemään konteksti miten asia liittyy suurempaan kokonaisuuteen Opeta ja auta oppimaan monella eri tapaa, vaikka laulaen Usko oppilaaseen, vahvista onnistumisia

46 MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN OPPILAAN ARVIOINTI ERI OPPIAINEISSA (perusopetus) - Otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. - Käytettävä monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. - Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta (perusopetusasetus 10 )

47 ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT 1 Perusopetuslaki 18 Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.

48 ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT 2 päätökset oppilaskohtaisesti - vapauttaminen kokonaan oppiaineen opiskelusta vain erityisen painavilla perusteilla - päätöksen merkitys jatko-opintojen kannalta - oppilaalle järjestettävä korvaavaa opetusta tai ohjattua toimintaa (perusopetusasetus 5 ) - pelkästään oppilaan uskonnollisen vakaumuksen tai oppilaan edustamaan kulttuuriin liittyvien tapojen perusteella ei vapautusta oppiaineesta

49 OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN perusopetusasetus 11 - eteneminen oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta - päätös opetussuunnitelmassa - määritellään tuntijako, opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille - oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle lukuvuoden koulutyön päätyttyä - oppilas luetaan 9. luokan oppilaaksi kunnes suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai oppivelvollisuusikä täyttyy - Joustoa oppilaan arviointiin vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun avulla -artikkeli

50 AIKIS -PALVELU KENELLE? AIKUISILLE MAAHANMUUTTAJILLE 1. heidän opettajilleen, jotka käyttävät palvelua oppilaitoksesta oppimisympäristön kautta 2. muille käyttäjille, jotka käyttävät palvelua rekisteröitymällä palveluun verkossa 3. muille käyttäjille, jotka käyttävät palvelua rekisteröitymättä (vieraskäyttäjä) verkossa MITÄ? Aikiksessa on runsaasti tekstiä, valokuvia, piirrettyjä kuvia, ääntä, videoita, animaatioita, opetuspelejä ja -simulaatioita. Erilaisia tehtävätyyppejä noin 40 ja harjoitustehtäviä toista tuhatta. Videoita on yli 200 ja äänitiedostoja kymmeniä tuhansia Kieli on sekä puhekieltä että kirjakieltä. Käytetään myös erilaisia murteita. Navigoinnissa käytetään visuaalisia elementtejä. Opiskelija voi äänittää ja kuunnella omaa puhettaan ja verrata sitä valmiisiin malleihin. PALVELUN KÄYTTÖ Oppimisympäristön kautta palvelua käyttävien suoritustiedot tallentuvat oppimisympäristöön. Rekisteröityminen mahdollistaa oppimistietojen tallentumisen ja käyttäjän opiskelujen jatkamisen viimeksi suoritetusta opintokokonaisuudesta. Vieras-tunnuksilla palveluun kirjautuneet käyttäjät pystyvät selaamaan palvelussa olevia sisältöjä.

51 YLEISET Luku- ja kirjoitustaidot Minä ja taustani Tervehdyksiä Ulkonäkö Harrastukset Matkustamine n Bussi Juna Aikataulut Kysymiset Hinnat Kuulutukset Joukkoviestime t Sairastaminen Ajanvaraus Vastaanotolla Apteekissa Elämäntava t, päivärytmi Asuminen Asioiminen Kaupassa Kirjastossa Yhteiskunta Historia Uskonnot Itsearviointi

52 AMMATILLISET YHTEISET Ammatit, ammattialat ja ammatillinen koulutus Työpaikat ja palkkaus kokoaikatyö, osaaikatyö Työpäivä ja työvuosi Työkokemus ja urakehitys, uratoiveet Oman työn vaatima kielitaito, puhelin, sähköposti, posti Työelämävalmiudet kaikilla aloilla, työnhaku, työhaastattelut, työtilanteet Hygieniaosaamine n hygieniapassi ravitsemis- ja puhdistuspalvelualoilla Työturvallisuus- ja tulityökortit

53 AMMATILLISET Kone- ja metalliala, levyseppähitsaaja Koulunkäyntiavustaja ja perhepäivähoitaja Sairaanhoito ja huolenpito Ensihoito Auto- ja kuljetusala, autokorjaamo, varaosamyymälä, yhdistelmäajoneuvot, linja-autot Opetusala Koulutusjärjestelmä Opintopolut Rakennusala Digivanhus, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Potilassiirtojen ergonomia Sosiaali-ja terveysalan yhteiset, kuntoutuminen Matkailun ammatteja ja asiakaspalvelua, aamiais-, lounas- ja päivällistuotteet, anniskeluosaaminen Kaupan ala asiakaspalvelu- ja myyntitehtävät Puhdistuspalvelu, laitoshuoltaja

54 SVENSKSPRÅKIGT MATERIAL Alfabetet och siffror Presentation Blanketter Veckodagar och månader Familjemedlemmar Levnadsvanor Nationalitet Boende Samhällsord: post, bank, etc. Familje- och vänskapsförhållanden Utseende Fritidssysselsättningar Förbrukningsvaror Kläder Skriva kort Väder, klimat och årstider Nödsituation Språkförhållanden Kroppsdelar och hur man mår Arbetsplatsen Finland och Norden Testmaterialet

55 Sähköistä materiaalia tulossa Oman äidinkielen opetukseen Kursin, viron, vietnamin, somalin, arabian ja persian opetukseen (albanian opetukseen alkamassa) Muiden oppiaineiden tukimateriaaleja Esim. ympäristö- ja luonnontieto, historia ja yhteiskuntaoppi Sanapaja

56 Arviointivälineitä 1 Eurooppalainen kielisalkku kielenoppijan itsensä ylläpitämä dokumentti kielitaidostaan tavoitteena on toimia opiskelijan kielenoppimisen pedagogisena ohjaajana ja antaa tietoa opiskelijan kielitaidosta yhteenveto opiskelijan kielitaidosta eri kielissä

57 Arviointivälineitä 2 Yleiset kielitutkinnot (YKI) ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä joko Suomessa tai ulkomailla. Kielitutkinnon voi suorittaa seuraavissa kielissä: englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi, venäjä. Kielitutkinnon voi suorittaa kolmella eri tasolla: perustasolla, keskitasolla ja ylimmällä tasolla kielitutkintojen testeissä on viisi osakoetta: tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto, puheen ymmärtäminen ja puhuminen.

58 Arviointivälineitä 3 Pienten kielireppu tasolta toiselle Eväspussi - huoltajan arvio lapsen kielitaustasta Kielikompassi - lapsen ja oman äidinkielen opettajan arvio lapsen äidinkielen taidosta. Kielikompassi koskee koulussa olevia oppilaita, jotka osallistuvat oman äidinkielen opetukseen. Lomakkeen täyttämisestä huolehtii oman äidinkielen opettaja. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue jakaa lomakkeet opettajille ja lähettää täytetyt lomakkeet asianomaisille kouluille. Seurantalomake, joka sisältää puhumisen ja kuuntelemisen taitotason profiilin Kuvajuttu - arviointimateriaali vuorovaikutuksen kehittymisen seurantaan

59 Arviointivälineitä 4 Lauran päivä. Suomi toisena kielenä kartoitusaineisto esiopetukseen Esiopetusikäisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon tason kartoitukseen Kuvien avulla on mahdollista kartoittaa kielitaidon eri osa-alueita, painottuu erityisesti sanastoon, sillä sanavaraston laajuus ja laatu vaikuttavat olennaisesti oppilaan selviytymiseen perusopetuksessa Materiaalin avulla voidaan tutkia myös kielen rakenteiden hallintaa sekä lapsen vapaata kerrontaa

60 Arviointivälineitä 5 Kielipuntari Kielipuntari on Suomi-kouluja varten laadittu tehtäväpaketti, jonka avulla opettajat voivat kartoittaa ja arvioida oppilaidensa kielitaidon tasoa. Kielipuntari ei ole virallinen testi. Kielipuntarin on laatinut Opetushallituksen, Suomikoulujen tuki ry:n ja Axxell Monikulttuurisuuskeskuksen työryhmä (Aurora Vasama, toim.)

61 Arviointivälineitä 6 Kike. Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä -opetukseen Perusopetusikäisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon tason kartoitukseen ja kehityksen seurantaan Tehtäväsarjan avulla on mahdollista testata kielitaidon kaikkia osa-alueita Tehtävät on jaettu vaikeustasoltaan kolmeen ryhmään, ja ne noudattavat yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoja

62 Arviointivälineitä 7 Suomi hallussa? Perusopetuksen päättöarvioinnin opas suomi toisena kielenä -opetukseen tarkoitettu perusopetuksen päättöarvioinnin tueksi sisältää kuullun- ja luetunymmärtämisosiot, aukkotehtävän ja kirjoitelma-aiheet laatinut suomi toisena kielenä -opettajien työryhmä koe on maksullinen, mutta sillä on koulukohtainen monistusoikeus voi tilata Opetushallituksen myyntipalveluista

63 Arviointivälineitä 8 Suomi/ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskoe kypsyyskoe, joka testaa sekä kielitaitoa että opiskeluvalmiuksia luonteeltaan äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen ja vieraiden kielten kokeen välimuoto ei sisällä kuunteluosuutta kokeen osiota ovat kirjoitelma, tekstinymmärtäminen, joko produktiivinen aukkotesti tai monivalinta-aukkotesti sekä vapaavalintaisena joko selittämistehtävä, tiivistelmä tai kommentti mallikappaleita edellisten vuosien suomi ja ruotsi toisena kielenä -kokeesta voi tilata YTL:stä

64 Arviointivälineitä 9 Edit Lampinen, Taru Lyly, Taina Mylläri, Jukka Pitkänen (toim.) 2008: Kieli testiin Opas ammatillisten oppilaitosten tueksi maahanmuuttajataustaisten hakijoiden kielitaidon testaamiseen opiskelijavalintojen yhteydessä Voi olla hyödyksi myös perusopetuksen suomi toisena kielenä -opettajille, koska mittaa sitä tasoa, joka perusopetuksen aikana tulisi saavuttaa Oppaassa annetaan ohjeita ja ideoita kielitestin laatimiseen Lisäksi käsitellään kielitaidon riittävyyttä ja arviointia ammatillisessa koulutuksessa Oppaan lopussa kaksi mallitestiä arviointiohjeineen

65 Arviointivälineitä 10 Hanna Tani 2008: Kielo. Materiaalia aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen kartoitukseen ja kehityksen seurantaan Tehtävät soveltuvat käytettäviksi esimerkiksi alkukartoituksessa ja kotoutumiskoulutuksen eri vaiheissa Esimerkkitehtävien avulla voidaan kartoittaa kielitaidon eri osa-alueita Arvaanko vai arvioinko? (2008) Opas aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen arviointiin Sisältää ohjeita ja tehtäväesimerkkejä aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen Opastaa myös siihen, miten arvioinnin saa luontevaksi osaksi opetusta

66 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN HAASTEITA Kielitaito Yhteistyö Rajanveto monikulttuurisuuden tukemisen ja suomalaisten käytänteiden välillä Vanhempien odotukset Yksilölliset tarpeet Kasvatukselliset erot Maahanmuuttaja on koulussa kaikkien asia! Maahanmuuttajaopetuksen koordinointi kunnassa: Moku