mahdollisuudet suorittaa sivuaine- ja metodiopintoja tilastotieteen, tekniikan ja luonnontieteiden alalta.

Transkriptio

1 KOGNITIOTIETEEN TUTKINTOVAATIMUKSET YLEISTÄ Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii organismien ja artefaktien älykkään käyttäytymisen taustamekanismeja, kuten havaitsemista, oppimista, muistia, kieltä ja käsitteitä, ja ajattelua. Yhteistä näille kaikille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen eli representaation, ja tiedon käsittelyn eli informaation prosessoinnin näkökulmasta. Useimmin tutkimuskohteena on aikuisen ihmisen kognitio, mutta myös eläinten ja keinotekoisten järjestelmien representaatiotoimintojen, ja kognitiivisen kehityksen tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin. Tutkimuksessa käytetään naturalistisia tutkimusmenetelmiä, kuten aivotutkimusta, psykologisia kokeita, matemaattista mallintamista ja teoreettista argumentaatiota. Lähtökohdiltaan kognitiotiede on monitieteinen; sen tutkimusmenetelmät ja teoriat yhdistelevät mm. psykologiaa, kielitiedettä, filosofiaa, neurobiologiaa ja tietojenkäsittelytiedettä. Kognitiotieteen opetuksesta Helsingin yliopistossa vastaa kyseinen oppiaine. Hallinnollisesti kognitiotieteen yksikkö on osa Psykologian laitosta (yksi opetuksen ja tutkimuksen vastuusektoreista). Kyseessä on kuitenkin itsenäinen oppiaine, jolla on omat opiskelijavalintansa ja omat tutkintovaatimuksensa. Kognitiotiedettä voi opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon (FM) pääaineena, ja kognitiotieteessä voi suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon (FL, FT). Kaikille yhteisten pakollisten opintojen pohjalta kognitiotieteen opiskelija voi erikoistua psykologiseen, neurobiologiseen, filosofiseen tai lingvistiseen kognitiotieteeseen, kognitiiviseen mallintamiseen, tai kognitiotieteellisen tiedon sovellutuksiin (esim. käyttöliittymä- ja käytettävyystutkimus, organisaatiotutkimus tai tietotekniikan pedagogiset sovellukset). Kognitiotieteen opiskelu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden koostaa tutkinnostaan omaa kiinnostusta ja erityisosaamista vastaava monitieteinen kokonaisuus. Opetus tukeutuu osittain lähitieteenalojen oppiaineiden tarjoamaan opetukseen, ja kognitiotieteen opiskelijat opiskelevatkin laajasti yli tiedekunta- ja korkeakoulurajojen. Erityisesti menetelmäkurssien osalta kognitiotieteen opiskeleminen Helsingin yliopistossa tarjoaa hyvät mahdollisuudet suorittaa sivuaine- ja metodiopintoja tilastotieteen, tekniikan ja luonnontieteiden alalta. Kognitiotieteen opiskelija valmistuu inhimillisen tiedonkäsittelyn ja sen erilaisten sovellusten ja kognitiivisen tietoteknologian asiantuntijaksi. Kognitiotiedettä pääaineenaan opiskelevan ammatillinen sijoittuminen on nykyisin erittäin hyvä. Esimerkkeinä mahdollisista toimenkuvista voidaan mainita tutkimus, tuotekehitys ja suunnittelu, koulutus, ja konsultointitehtävät. Oppiaineena kognitiotiede on pieni ja ystävällinen, mutta vaativa. Kognitiotiede on oppiaineena nuori, ja monitieteisyyden takaamiseksi opintojen suoritustavat ovat melko joustavat. Opiskelijalla on hyvä olla opiskelumotivaatiota yli oppiainetiedekunta- ja korkeakoulurajojen. Kognitiotieteen opiskelijoita kannustetaan suunnittelemaan oma-aloitteisesti eri tieteiden tietoja yhdisteleviä opintokokonaisuuksia. Tämä suo opiskelijoille tavallista enemmän vapautta opintojen suunnittelussa. Opiskelijan omaaloitteisuus on tämän vuoksi erittäin tärkeää. Järkevien, omaa erikoistumista tukevien mutta samalla riittävän monialaisten, sivuainekokonaisuuksien valinta on keskeinen osa opintosuunnitelman laatimista. Tarkempia neuvoja sivuaineista, metodiopetusta antavista ainelaitoksista, jne. löytyy kognitiotieteen kotisivuilta epävirallisesta Survival-oppaasta ( al/index.htm). Opintoneuvontaa antavat kognitiotieteen professori ja amanuenssi. OPINTO-OIKEUDET Tutkinnonsuoritusoikeus Tutkinnonsuoritusoikeus voidaan myöntää valintakokeen tai aikaisempien opintojen perusteella. Ks. Sivuaineoikeudet perustutkinto-opiskelijoile Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin. Sivuaineopiskelijat huom.! Tässä oppaassa viitataan moniin kognitiotieteen lähialoilta opetusta antavien ja metodiopetusta antavien oppiaineiden opintojaksoihin ja kursseihin jotka ovat kognitiotieteen pääaineopiskelijoille pakollisia.

2 Näiden opintojaksojen opinto-oikeuksista kerrotaan kunkin koulutuksen omassa opintooppaassa erikseen. (Vapaa suoritusoikeus koskee kognitiotieteen omia opintojaksoja, jotka tunnistat Cog alkuisesta tunnisteesta). Sivuaineoikeudet jatko-opiskelijoille Helsingin yliopistossa jatkotutkintoa suorittava opiskelija voi rajoituksetta suorittaa kognitiotieteen opintojaksoja sisällytettäväksi jatkotutkintoonsa. Opintojakson suorittamisesta ja suoritustavoista tulee aina sopia etukäteen opintojakson vastuuopettajan kanssa. Käytettävyyskoulu Käytettävyyskoulun (Cog500) opinto-oikeuden myöntää vuosittain järjestettävässä haussa käytettävyyskoulun johtoryhmä. Jokaisella osapuolella (HY, TaiK, TKK) on viiden opiskelijan kiintiö. Jos Helsingin yliopiston kiintiö ei tule täyteen kognitiotieteen pääaineopiskelijoista, voidaan valinnassa ottaa huomioon myös sellaisia muiden oppiaineiden opiskelijoita, jotka suorittavat opintokokonaisuudesta maisteriopintojen sivuaineen. TUTKINTOJEN RAKENNE Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK) 180op sisältyvät opintojaksoon Cog403 Tilastollisen tietojenkäsittelyn peruskurssi (2-5 op)) Cog100 Kognitiotieteen perusopinnot 25op Pakolliset opintojaksot: Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen 5op Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I 4op Cog111 Kognitiivisen & biologisen psykologian perusteet (sivuaineopiskelijat) / PSY111 Kognitiivinen & neuropsykologia I (vastuuyksikkö: psykologia) (pääaineopiskelijat) 5op Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille 5op Cog131 Kieli, merkitys & logiikka 3op CYK110 Yleisen kielitieteen perusteet (vastuuyksikkö: yleinen kielitiede) 3op Valinnaiset opintojaksot: Cog171 Kulttuuri & kognitio I 5op Fte110 Johdatus filosofian historiaan (vastuuyksikkö: teoreettinen filosofia) 5op Fte115 Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan (vastuuyksikkö: teoreettinen filosofia) 3op OKK1A Kasvu, kehitys & oppiminen (vastuuyksikkö: kasvatuspsykologia) 5op Kieli- ja viestintäopinnot ja orientoivat opinnot 14op Opiskeluun orientoivat opinnot 1 op - osallistuminen uusien opiskelijoiden tiedotustilaisuuksiin ja pienryhmiin, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen ja ajan tasalla pitäminen Äidinkielen opinnot (4 op) - tieteellinen kirjoittaminen - suullinen viestintä Toisen kotimaisen kielen opinnot (3 op) - toisen kotimaisen kielen tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito Vieraiden kielten opinnot (3 op) - yhden vieraan kielen tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito Tieto- ja viestintätekniikan opinnot (3 op) - tvt-ajokortti 3op, loput 2op tutkinnon tvtopintoihin kuuluvista viidestä opintopisteestä Cog200 Kognitiotieteen aineopinnot op Pakolliset opintojaksot: Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II 6op Cog209 Kognitiotieteen tutkijaseminaari 2op Cog211 Kognitiivinen psykologia II (sivuaineopiskelijat) / PSY 225 Kognitiivinen psykologia II (pääaineopiskelijat) 6op Cog212 Havaintopsykologia I (sivuaineopiskelijat) 6op / PSY221 Havaintopsykologia I (pääaineopiskelijat) 6op Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I 7op Cog290 Proseminaarit & Kandidaatintutkielma (pääaineopiskelijat) 10op TAI Cog201 Kognitiotieteen jatkokurssi (sivuaineopiskelijat) 10op Valinnaiset opintojaksot COG210 KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA JA HAVAINTOPSYKOLOGIA Cog213 Havaintopsykologian, kognitiivisen psykologian tai kognitiivisen neurotieteen harjoitustyö PSY582 Havainto- tai kognitiivisen psykologian harjoitustyö Cog214 Havaintopsykologia II PSY421 Havaintopsykologia II

3 Cog218 Kognitiivisen psykologian kirjallisuus Cog219 Täydentävät havainto- tai kognitiivisen psykologian opinnot COG220 KOGNITION FILOSOFIA Cog221 Mielenfilosofia Cog222 Neurofilosofian perusteet Cog228 Kognition filosofian kirjatentti Cog229 Täydentävä filosofian kurssi COG230 KOGNITIIVINEN KIELENTUTKIMUS Cog231 Kieli & kognitio I Cog232 Psykolingvistiikka Cog238 Kognitiivisen kielentutkimuksen kirjallisuus Cog239 Täydentävä kielitieteen tai kieliteknologian kurssi COG240 KOGNITIIVISEN MALLINTAMISEN OPINNOT Cog242 Kognitiivinen mallintaminen II Cog249 Täydentävä mallintamisen kurssi COG250 KOGNITIIVINEN AIVOTUTKIMUS & NEUROBIOLOGIA Cog251 Neuropsykologia II Cog252 Kognitiivisen neurotieteen perusteet / PSY212 Neuropsykologia III Cog254 Modernit aivokuvantamismenetelmät Cog259 Täydentävä neurobiologian kurssi COG260 PSYKOLOGIAN FILOSOFIA Cog261 Psykologian filosofiaa Cog262 Käsitteet, merkitys ja mentaalinen representaatio Cog264 Tekoälyn filosofiaa COG270 SOVELTAVA KOGNITIOTIEDE Cog271 Kulttuuri ja kognitio II Cog272 Tietoyhteisöt ja oppivat organisaatiot Cog278 Kognitiivisen ergonomian kirjallisuus Cog279 Täydentävä sovelluskurssi Valinnaiset opintojaksot Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vastuuyksikkö: matematiikka) 5op Tilastotieteen jatkokurssi (vastuuyksikkö: tilastotiede) 10op Varianssianalyysi (vastuuyksikkö: psykologia) 4op Mittaaminen & tilastollisen tiedon keruu (vastuuyksikkö: psykologia) 8op Tilastollisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi (vastuuyksikkö: psykologia) 5op Havainto- tai kognitiivisen psykologian harjoitustyö (vastuuyksikkö: psykologia) Neuropsykologia Iva, kognitiivisen neurotieteen harjoitustyö (vastuuyksikkö: psykologia)* Neuropsykologia Va, kognitiivisen neurotieteen syventävä harjoitustyö (vastuuyksikkö: psykologia)* Monimuuttujamenetelmät 10 op (vastuuyksikkö: psykologia) Clt120 Fonetiikan perusteet (vastuuyksikkö: fonetiikka) CYK130 Fonetiikan & Morfologian harjoituskurssi, 5-7op (vastuuyksikkö: yleinen kielitiede) CYK140 Syntaksin harjoituskurssi, 5-7op (vastuuyksikkö: yleinen kielitiede) Ohjelmoinnin perusteet (vastuuyksikkö: tietojenkäsittelytiede) 4op Java-ohjelmointi (vastuuyksikkö: tietojenkäsittelytiede) 4op Käyttöliittymät (vastuuyksikkö: tietojenkäsittelytiede) 4op Matemaattisen analyysin kurssi (vastuuyksikkö: matematiikka) 10op Matemaattisen analyysin jatkokurssi (vastuuyksikkö: matematiikka) 10op Cog409 Täydentävä metodikurssi * Nämä kurssit voi sisällyttää myös maisterintutkintoon pääaineopintoihin (Cog350). Cog400 Metodiopinnot vähintään 25op Sivuaine(et) Pakolliset opintojaksot: Fte140 Johdatus tieteenfilosofiaan (vastuuyksikkö: teoreettinen filosofia) 4op Fte160 Johdatus logiikkaan (vastuuyksikkö: teoreettinen filosofia) 5op Tilastotieteen johdantokurssi 8op PSY 381 Tilastollisen tietojenkäsittelyn peruskurssi 3op Cog402 Kokeellinen harjoituskurssi 6op Cog401 Työelämään orientoiva opintojakso 0-3op Johdatus diskreettiin matematiikkaan (vastuuyksikkö: matematiikka) 5op Vähintään yksi perusopintotasoinen opintokokonaisuus joltain kognitiotieteen lähitieteenalalta. Sopivia sivuaineita ovat esimerkiksi (aakkosjärjestyksessä) filosofia, kieliteknologia, kielitiede, matematiikka, neurobiologia, psykologia ja tietojenkäsittelytiede.

4 Filosofian maisteri (FM) 120op Cog300 Kognitiotieteen syventävät opinnot vähintään 30op. Cog600 Pro Gradu 40op Pakolliset opintojaksot: Opiskeluun orientoivat opinnot 1op Cog301 Pro-graduseminaari 0op Cog302 Käytännön harjoittelu vähintään 5op Cog201 Kognitiotieteen jatkokurssi 10op Cog333 Kieli & kognitio harjoituskurssi 4op Yksi syventävien opintojen erikoistumisala väh. 10op COG310 KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA JA HAVAINTOPSYKOLOGIA II Cog311 Kognitiivisen psykologian erityiskysymykset Cog312 Havaintopsykologian erityiskysymykset / PSY422/512a Havaintopsykologia III / IV Cog318 Kognitiivisen psykologian kirjallisuus/ PSY425 Kognitiivinen psykologia IIIa / Psy512b Kognitiivinen psykologia IV COG320 KOGNITIOTIETEEN FILOSOFIA JA TEORIA Cog321 Mentaaliset representaatiot Cog322 Kognitio ja biologiset teoriat Cog324 Tekoälyn filosofiaa II Sivuaine(et). Vähintään yksi aineopintotasoinen opintokokonaisuus joltain kognitiotieteen lähitieteenalalta. Voi olla Cog500 Käytettävyyskoulun opintokokonaisuus (erillinen haku) tai PSY200B Psykologian aineopinnot sivuaineopiskelijoille (40 op). Cog500 Käytettävyyskoulun opintokokonaisuus Cog510 Käytettävyyskoulu, TKK:n osuus Cog520 Käytettävyyskoulu, TaiKin osuus sivuaineopiskelijoille COG330 KIELI JA KOGNITIO Cog331 Kieli ja Kognitio II COG340 KOGNITIIVISEN MALLINTAMISEN OPINNOT II Cog341 Kognitiivinen mallintaminen III COG350 KOGNITIIVINEN AIVOTUTKIMUS Cog351 / PSY413 Kognitiivisen neurotieteen erityiskysymykset Cog353 Kognitiivisen neurotieteen harjoituskurssi II / PSY511a Neuropsykologia IVa Cog354 Kognition biologiaa Cog358 Kognitiivisen neurotieteen kirjatentti COG 360 KOGNITIOTIETEEN HISTORIA Cog361 Psykologian filosofiaa II Cog362 Psykologian filosofian erityiskysymyksiä Cog363 Kognitiotieteen historian erikoiskurssi

5 Kognitiotieteen perusopinnot Cog op - 35op Perusopinnoissa tutustutaan kognitiotieteeseen monitieteisenä tieteenalana, joka tarkastelee mieltä ja aivoja informaatiota prosessoivana järjestelmänä. Kognitiotieteilijän tulee tuntea psykologian ja aivotutkimuksen, neurotieteen, filosofian, ja kielitieteen näkökulmat kognitiivisiin ilmiöihin ja toisaalta se miten kognitiotieteen oma näkökulma eroaa näistä. Perusopintojen oppimistavoitteena on kognitiotieteen laajan ja monitieteisen peruskäsitteistön hallinta, ja kognitiotieteen teoreettisen perustan tunteminen. Perusopintojen pakollisten opintojaksojen tarkoituksena on antaa ne perustiedot joita tarvitaan aineopintojen kurssien suorittamiseen. SISÄLLÖT Opintojaksoissa käsitellään tietoon liittyviä ilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä. LISÄTIETO Pakolliset opintojaksot: Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen 5op Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I 4op Cog111 Kognitiivisen & biologisen psykologian perusteet (sivuaineopiskelijat) / PSY111 Kognitiivinen & neuropsykologia I (vastuuyksikkö: psykologia) (pääaineopiskelijat) 5op Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille 5op Cog131 Kieli, merkitys & logiikka 3op CYK110 Yleisen kielitieteen perusteet (vastuuyksikkö: yleinen kielitiede) 3op Valinnaiset opintojaksot: Cog171 Kulttuuri & kognitio I 5op Fte110 Johdatus filosofian historiaan (vastuuyksikkö: teoreettinen filosofia) 5op Fte115 Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan (vastuuyksikkö: teoreettinen filosofia) 3op OKK1A Kasvu, kehitys & oppiminen (vastuuyksikkö: kasvatuspsykologia) 5op Grundstudier i kognitionsvetenskap Basic studies in Cognitive Science Johdatus kognitiotieteeseen Cog op Tavoitteena on tutustia kognitiotieteen laajaan ja monitieteiseen peruskäsitteistöön, ja kognitiotieteen näkökulmaan mielestä ja aivoista informaatiota prosessoivana järjestelmänä. Opintojakso käsittelee kognitiotieteen teoreettisia ja filosofisia perusteita, komputationaalista hypoteesia mielestä/aivoista, kieltä, oppimista, muistia, käsitteitä ja ajattelua, sekä aivotutkimuksen ja tekoälytutkimuksen ongelmia. Ydinainesanalyysi: ysi/ Luentokurssi & tehtäviä, tai kirjatentti. Brattico, P. & Lappi O., Johdatus kognitiotieteeseen opintomoniste (sis. tehtävät) 5op Introduktion till Kognitionsvetenskap Introduction to Cognitive Science Kognitiotieteen historia & klassikot I Cog op Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen PSY111 Kognitiivinen ja neuropsykologia I / Cog111 Kognitiivisen ja biologisen psykologian perusteet Tutustutaan kognitiotieteen esihistoriaan antiikista 1950-luvulle. Opintojakso käsittelee kognitiotieteen tärkeimpiä aatehistoriallisia taustoja (a) filosofian historiassa, ja (b) kokeellisen psykologian, neurotieteen historiassa.

6 Ydinainesanalyysi: ysi/ Luentokurssi tai kirjatentti. Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology (sivut 1-196), Lappi, O. Kognitiotieteen historia I opintomoniste + alkuperäisiä klassikkotekstejä (lista tenttiin luettavista WebOodissa). Fte110 Johdatus filosofian historiaan tukee hyvin tätä kurssia. Introduktion till Kognitionsvetenskapens historia Introduction to the History of the Cognitive Sciences PSY111 Kognitiivinen & Neuropsykologia I / Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet Cog op Kognitiivisen psykologian osion tavoitteena on ymmärtää tiedonkäsittelyn perusarkkitehtuuri (muistijärjestelmät, tarkkaavaisuus, kielelliset prosessit ja ajattelu, oppimisen psykologiaa). Opiskelijan tulee tuntea kognitiivisen psykologian keskeisimmät ilmiöt ja teoriat ja niiden ilmeneminen koeasetelmissa. Neuropsykologian osiossa käydään läpi aivojen rakenteen ja toiminnan sekä kognitiivisen neurotieteen ja aivotutkimuksen keskeiset perusteoriat. Aiheina hermoston toiminnan perusperiaatteet, hermoston rakenne, toiminta ja kehitys, hermosolut ja synapsit, aistit, motoriikka, hermoston evoluutio ja vertaileva näkökulma eri organismien hermostoon ja kognitioon. Kognitiivisen psykologian osiossa tutustutaan ihmisen kognitiivisiin perustoimintoihin (havaitseminen ja mielikuvat, tarkkaavaisuus, muisti), sekä näihin liittyviin keskeisiin koeasetelmiin ja tutkimustuloksiin. Ydinainesanalyysi: ysi/ Pääaineopiskelijat: luentokurssi (PSY111) Sivuaineopiskelijat: kirjatentti (Cog111) M.Eysenck & J.Keane: Cognitive Psychology: A Students Handbook 5.p., luvut 1-7 & J. Kalat: Biological Psychology 8.p. tai uudempi, luvut 1-8. Kognitiotieteen pääaineopiskelijoilla on opintooikeus psykologian laitoksen kurssille. Sivuaineopiskelijat voivat hakea psykologian opinto-oikeutta, tai suorittaa opintojakson kirjatenttinä. Kognitiv och biologisk psykologi Cognitive and Biological Psychology Tieteellinen päättely ja selittäminen kognitiotieteilijöille Cog op Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen PSY111 Kognitiivinen ja neuropsykologia I / Cog111 Kognitiivisen ja biologisen psykologian perusteet Tavoitteena on oppia argumentoimaan - ja arvioimaan argumentaatiota koskien jotakin kurssin aihepiiriin sisältyvistä käsitteellisesti vaikeista (käsitteellistä muutosta edellyttävistä) aihepiireistä, kuten älykkyys, perinnöllisyys, synnynnäisyys. Lisäksi tutustutaan hyvän tieteellisen argumentaation yleisiin periaatteisiin ja tieteenfilosofian peruskäsitteistöön. (a) Yleisen tieteenfilosofian ja hyvan argumentaation osuus: yleiset hyvän argumentaation ja pätevän tieteellisen päättelyn perusteet. (b) Kognitiotieteen taustateorioiden ja metodologian osuudessa käsiteltäviä aiheita ovat mm. ihmisen ja aivojen evoluutio, perinnöllisyys ja geenit, aivojen modulaarisuus, älykkyys, ihminen

7 luonnontieteellisenä ja humanistisena tutkimuskohteena. Tarkastelu perustuu konkreettisiin teorioihin ja tutkimustuloksiin liittyviin esimerkkeihin (sekä historiallisiin että moderneihin). Ydinainesanalyysi ysi/ Luentokurssi & tehtäviä, tai kirjatentti. Stanovich, K. How to Think Straight about Psychology 7.p. Artikkelikokoelma (bibliografiset tiedot ja linkit e- lehtiin WebOodissa). Tehtävämoniste. 5op. Vetenskaplig argumanetation Scientific Argumentation and Scientific Explanation Kieli, merkitys & logiikka Cog op CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi Fte160 Johdatus logiikkaan (tai vastaavat tiedot) Opintojaksossa tarkastellaan kieltä, merkitystä ja logiikkaa kognitiotieteen näkökulmasta. Tavoitteean on ymmärtää generatiivinen ja biolingvistinen näkökulma luonnolliseen kieleen. Keskeisinä aiheina opintojaksossa ovat komputationaaliset mallit kielestä ja mielestä, generatiivisen kielitieteen keskeiset peruskäsitteet (X -teoria, universaali kielioppi), ja formaalin semantiikan perusteet ja soveltaminen luonnollisen kielen analysointiin. Luentokurssi harjoituksineen, tai verkkoluentoihin perustuva kirjatentti. P.Brattico, Biolingvistiikka (osittain) + verkkomateriaali (linkit materiaaliin WebOodissa). Språk, betydelse och logik Language, meaning & symbolic logic Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK op * Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kielitieteen perusterminologian ja hänellä on perustason valmius kielten analysointiin ja kuvaamiseen. * Yleiskatsaus luonnollisten kielten ominaisuuksiin, mm. kielen rakenteen osa-alueisiin fonetiikasta semantiikkaan, sekä kielten sosiaaliseen, alueelliseen ja ajalliseen variaatioon. Kielitypologinen näkökulma. *TOTEUTUS & TYÖTAVAT Luentokurssi harjoituksineen; 3 op: luennot ja harjoitukset (1.5 op). F. Karlsson, Yleinen kielitiede (uudistettu laitos, painokset ), luvut 1-8 (1.5 op); 5 op: luennot ja harjoitukset (2 op), koko kirja (2.5 op), essee (0.5 op). * F. Karlsson, Yleinen kielitiede (uudistettu laitos, painokset ), luvut 1-8. LISÄTIETOJA * Ks. Yleinen kielitiede, Hum.TDK. Vastuuyksikkö Yleinen kielitiede (Yleisen kielitieteen laitos, Humanistinen tiedekunta). Kurssin voi suorittaa 2-5 opintopisteen laajuisena; kognitiotieteen pääaineopiskelijoiden tulee suorittaa vähintään 3op: luennot ja harjoitukset + F. Karlsson, Yleinen kielitiede (uudistettu laitos, painokset ), luvut 1-8. Kulttuuri ja kognitio I Cog op Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen

8 Opintojaksossa tutstutaan siihen miten kulttuurisia artefakteja, ja kulttuurillisesti välittyviä käytänteitä, uskomuksia, rooleja jne. voidaan tarkastella kognitiivisesta näkökulmasta. Miten ihmisen lajityypilliset kognitiiviset ominaisuudet mahdollistavat kulttuurisen toiminnan, ja miten kulttuurinen toiminta osaltaan mahdollistaa ihmiselle lajityypillisen kognition? Kirjatentti E. Hutchins, Cognition in the Wild 4op Kultur och Kognition Culture and Cognition Käyttöliittymät käytettävyys ja kognitiivinen ergonomia Cog op PSY111 Kognitiivinen ja neuropsykologia I / Cog111 Kognitiivisen ja biologisen psykologian perusteet. Opintojakso tutustuttaa käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. Erityisesti tarkastellaan sitä miten monimutkaisten teknisten laitteiden käyttöliittymäsuunnittelussa voitaisiin ottaa huomioon psykologinen tieto ihmisen kognitiosta ja käyttäytymisestä. Käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä tarkastellaan prosessina, joka noudattaa tiettyjä vakiintuneita käytäntöjä. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. käyttäjien tarpeiden kartoittaminen, psykologiset mallit käyttäjästä, prototyypit, evaluaatio ja käytettävyystestaus. Kirjatentti Användbarhet, andvändargränssnitt och kogntiv ergonomi Usability, User Interfaces and Cognitive Ergonomy Kognitiivinen suunnittelu Cog op PSY111 Kognitiivinen ja neuropsykologia I / Cog111 Kognitiivisen ja biologisen psykologian perusteet Opintojakso tutustuttaa käytettävyyteen ja käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. Erityisesti tarkastellaan sitä miten monimutkaisten teknisten laitteiden käyttöliittymäsuunnittelussa voitaisiin ottaa huomioon psykologinen tieto ihmisen kognitiosta ja käyttäytymisestä. Käytettävyyden tausta psykologisessa tutkimustiedossa ja -menetelmissä. Tarkastelun painopiste on siinä miten ihmisen kognitiivinen arkkitehtuuri, sen vahvuudet ja rajoitukset, vaikuttavat tuotteen käytettävyyteen ja tuotteen ja käyttäjän väliseen vuorovaikutukseen, ja miten tietoa tästä arkkitehtuurista voidaan hyödyntää käytettävämpien tuotteiden suunnittelussa. Kirjatentti D. Norman: The Design of Everyday Things 4op Kognitiv planering Cognitive Design I. Sinkkonen & al., Käytettävyyden psykologia + J. Nielsen, Usability Engineering 5op (3ov)

9 Metodiopinnot lyhenne Cog Vähintään 25op Metodiopintojen tavoitteena on että opiskelija hallitsee perustasolla oman suuntautumisvaihtoehtonsa (kokeellinen tutkimus, kielentutkimus, filosofia, mallintaminen ) eksaktit kuvausmenetelmät, sekä kokeellisen tutkimuksen osalta empiirisen kokeen suunnittelussa ja saatujen tulosten tilastollisessa ja teoreettisessa analysoimisessa vaaditut tiedot ja taidot. Metodiopinnot luovat osaltaan pohjaa maisterivaiheen erikoistumisalan opintoihin. Metodi- ja sivuaineopinnot tulisi suunnitella niin että ne tukevat tutkinnon pääaineopintojen suuntautumisvalintoja. Metodiopintoihin voidaan sisällyttää paitsi kognitiotieteen opintoja, myös muiden oppiaineiden opintojaksoja, kuten tilastollisten menetelmien edistyneempiä kursseja, kokeellisten menetelmien harjoituskursseja, logiikkaa, matematiikkaa, ohjelmointia, käytettävyystutkimusta jne. Kokeelliseen psykologiaan suuntautuville suositellaan erityisesti psykologian ja tilastotieteen laitoksen tilastollisten menetelmien kursseja ja psykologian kokeellisia harjoituskursseja. Sama pätee käytettävyyteen suuntautuviin opintoihin, joissa tarpeellisia ovat myös tietojenkäsittelyn ja kvalitatiivisten menetelmien perusteet. Neurotieteeseen suuntautuvien tulisi kokeellisen psykologian menetelmien lisäksi tuntea neurofysiologian ja sähköopin perusteet. Kielitieteellinen suuntautuminen edellyttää kielitieteen ja logiikan opintoja. Mallintamisen opintoja tukevat tietojenkäsittelytieteen ja teknillisen korkeakoulun ohjelmointi- ja tekoälykurssit, sekä matematiikka ja tilastotiede. Cog401 Työelämään orientoiva opintojakso 0-3op Johdatus diskreettiin matematiikkaan (vastuuyksikkö: matematiikka) 5op Valinnaiset opintojaksot Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vastuuyksikkö: matematiikka) 5op Tilastotieteen jatkokurssi (vastuuyksikkö: tilastotiede) 10op Varianssianalyysi (vastuuyksikkö: psykologia) 4op Mittaaminen & tilastollisen tiedon keruu (vastuuyksikkö: psykologia) 8op Tilastollisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi (vastuuyksikkö: psykologia) 5op Havainto- tai kognitiivisen psykologian harjoitustyö (vastuuyksikkö: psykologia) Neuropsykologia Iva, kognitiivisen neurotieteen harjoitustyö (vastuuyksikkö: psykologia)* Neuropsykologia Va, kognitiivisen neurotieteen syventävä harjoitustyö (vastuuyksikkö: psykologia)* Monimuuttujamenetelmät 10 op (vastuuyksikkö: psykologia) Clt120 Fonetiikan perusteet (vastuuyksikkö: fonetiikka) CYK130 Fonetiikan & Morfologian harjoituskurssi, 5-7op (vastuuyksikkö: yleinen kielitiede) CYK140 Syntaksin harjoituskurssi, 5-7op (vastuuyksikkö: yleinen kielitiede) Ohjelmoinnin perusteet (vastuuyksikkö: tietojenkäsittelytiede) 4op Myös sellaisia muiden oppiaineiden tarjoamia kursseja joita ei ole oheisessa listassa mainittu, voidaan hyväksyä/hyväksilukea osaksi metodiopintojen kokonaisuutta. Sisällyttämisestä neuvotellaan tällöin tapauskohtaisesti henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisen yhteydessä tai professorin kanssa. Metodstudier Method Courses Pakolliset opintojaksot: Fte140 Johdatus tieteenfilosofiaan (vastuuyksikkö: teoreettinen filosofia) 4op Fte160 Johdatus logiikkaan (vastuuyksikkö: teoreettinen filosofia) 5op Tilastotieteen johdantokurssi 8op PSY 381 Tilastollisen tietojenkäsittelyn peruskurssi 3op Cog402 Kokeellinen harjoituskurssi 6op

10 Kokeellinen harjoituskurssi Cog op Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen PSY111 Kognitiivinen ja neuropsykologia I / Cog111 Kognitiivisen ja biologisen psykologian perusteet Tilastotieteen johdantokurssi PSY381 Tilastollisen tietojenkäsittelyn peruskurssi Empiirisen tutkimuksen perusperiaatteet: koeasetelman suunnittelu, tulosten analysointi ja tulkinta tilastollisin menetelmin ja taustateorian valossa. Tieteellisen raportin laatiminen käytännössä. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan pienimuotoinen harjoitustyö, jonka puitteissa tutustutaan kokeellisen kognitiotieteellisen tutkimuksen osavaiheisiin: koeasetelman suunnittelu, kokeiden toteuttaminen, ja tulosten tilastollinen analysoiminen, tulkinta ja raportointi. Harjoituskurssi. [Ks. Psykologia] + Brace et al. SPSS for psychologists 6op. Övningskurs i Experimentell Metodik Statistical & Research Methods in Experimental Psychology Tilastollisen tietojenkäsittelyn peruskurssi PSY op Opiskelija saa peruskäsityksen tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteistä ja Psykologian laitoksella (erityisesti opetuksessa) yleisesti käytettävistä tilasto-ohjelmistoista. Kurssi antaa valmiudet käyttää grafiikka-, taulukkolaskenta- ja tilasto-ohjelmia. Intensiivinen työskentely mikroluokassa rakentuu ohjelmien ominaisuuksiin tutustumisesta ja harjoituksista. Pääpaino onkin SPSS-ohjelman opettelussa. Lisäksi kurssilla käsitellään Survo MM-ohjelman käyttöä. Vaikka tilastollisten analyysien yhteydessä käsitellään (lyhyesti) menetelmien periaatteita, niin olisi erittäin suotavaa että Tilastotieteen peruskurssi (tai vastaavat tiedot Psykologian valintakoekirjan pohjalta) olisi suoritettu ennen kurssin alkua. Harjoituskurssi. Hyv./Hyl. Voidaan suorittaa vastaava psykologian kurssi. Grundkurs i statistisk databehandling Introduction to Statistics Data Processing Täydentävät metodiopinnot Cog op Metodiopintoja on mahdollista opiskella myös muissa yliopistoissa (esim. Teknillinen korkeakoulu), jolloin opintojaksot voidaan hyväksilukea osaksi kognitiotieteen metodiopintoja. Hyväksilukeminen tapahtuu erillisellä lomakkeella, ja sisällyttäminen kognitiotieteen tutkintoon on hyvä neuvotella jo ennen kurssin suorittamista. Kompletterande Metodstudier Supplementary method courses Työelämään orientoiva opintojakso Cog op Kandidaatin tutkintoon tulee sisällyttää 1-3op asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua tai opintoja, jotka tukevat työelämään orientoitumista.

11 Työelämäharjoittelusta saadut opintopisteet voidaan kirjata suoraan tämän opintosuorituksen kohdalle. Työelämään orientoivat opinnot voidaan myös toteuttaa muina tutkintoon sisältyvinä opintokokonaisuuksina tai opintojaksoina, jolloin Cog410 laajuudeksi merkitään 0op, ja lisätiedoksi merkitään tarkentava tieto siitä mi(t)kä opintojakso(t) tutkinnossa muodostavat työelämään orientoivan harjoittelun. Hyv. / hyl. Kognitiotieteen aineopinnot Cog op Pakolliset aineopinnot muodostavat teoreettisen ydinaineksen, jonka ymmärtäminen on välttämätöntä maisteriopintojen kannalta, ja jonka hallitseminen mahdollistaa itsenäisen syventävän tiedon hankkimisen kognitiotieteen alalta. Aineopintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää mitä ovat kognitiotieteen keskeiset tutkimuskohteet, näitä koskevat perusteoriat, teorioihin liittyviä empiirisiä tutkimusmenetelmiä, sekä eksaktin mallintamisen ja teoreettisen argumentaation merkityksen kognitiotieteessä. Kurssit syventävät psykologian ja aivotutkimuksen, neurotieteen, filosofian ja kielitieteen näkökulmia kognitiivisiin ilmiöihin, ja mallintamisen kurssi tuo mukaan myös laskennallisten teorioiden näkökulman. Tavoitteena on ymmärtää miten nämä yhdistyvät kognitiotieteen tavassa tarkastella mieltä ja aivoja informaatiota prosessoivana systeeminä. Aineopintojen valinnaiset opintojaksot jakautuvat Aihekokonaisuuksiin (COG210-COG270). Pääaineopiskelijoiden tulee sisällyttää pääaineen aineopintoihin vähintään 8 opintopisteen (4ov) laajuisena jonkin aihekokonaisuuden opinnot. Pakollisten opintojaksojen ja aihekokonaisuuden lisäksi aineopintoihin voidaan sisällyttää yksittäisiä valinnaisia aineopintojen opintojaksoja. Pakolliset opintojaksot: Cog202 Moderni kognitiotiede 2op Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II 6op Cog211 Kognitiivinen psykologia II (sivuaineopiskelijat) / PSY 225 Kognitiivinen psykologia II (pääaineopiskelijat) 6op Cog212 Havaintopsykologia I (sivuaineopiskelijat) 6op / PSY221 Havaintopsykologia I (pääaineopiskelijat) 6op Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I 7op Cog290 Proseminaarit & Kandidaatintutkielma (pääaineopiskelijat) 10op TAI Cog201 Kognitiotieteen jatkokurssi (sivuaineopiskelijat) 10op Valinnaiset opintojaksot COG210 KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA JA HAVAINTOPSYKOLOGIA Cog213 Havaintopsykologian, kognitiivisen psykologian tai kognitiivisen neurotieteen harjoitustyö / PSY582 Havainto- tai kognitiivisen psykologian harjoitustyö Cog214 / PSY421 Havaintopsykologia II Cog218 Kognitiivisen psykologian kirjallisuus Cog219 Täydentävät havainto- tai kognitiivisen psykologian opinnot COG220 KOGNITION FILOSOFIA Cog221 Mielenfilosofia Cog222 Neurofilosofian perusteet Cog228 Kognition filosofian kirjatentti Cog229 Täydentävä filosofian kurssi COG230 KOGNITIIVINEN KIELENTUTKIMUS Cog231 Kieli & kognitio I Cog232 Psykolingvistiikka Cog238 Kognitiivisen kielentutkimuksen kirjallisuus Cog239 Täydentävä kielitieteen tai kieliteknologian kurssi COG240 KOGNITIIVISEN MALLINTAMISEN OPINNOT Cog242 Kognitiivinen mallintaminen II Cog249 Täydentävä mallintamisen kurssi COG250 KOGNITIIVINEN AIVOTUTKIMUS & NEUROBIOLOGIA Cog251 Neuropsykologia II Cog252 Kognitiivisen neurotieteen perusteet / PSY212 Neuropsykologia III Cog254 Modernit aivokuvantamismenetelmät Cog259 Täydentävä neurobiologian kurssi COG260 PSYKOLOGIAN FILOSOFIA Cog261 Psykologian filosofiaa Cog262 Käsitteet, merkitys ja mentaalinen representaatio Cog264 Tekoälyn filosofiaa COG270 SOVELTAVA KOGNITIOTIEDE Cog271 Kulttuuri ja kognitio II Cog272 Tietoyhteisöt ja oppivat organisaatiot

12 Cog278 Kognitiivisen ergonomian kirjallisuus Cog279 Täydentävä sovelluskurssi Oppiaineen omien opintojaksojen sisältyminen aihekokonaisuuksiin käy ilmi tunnisteesta. (Aihekokonaisuuden Cog numerokoodin kaksi ensimmäistä numeroa vastaavat soveltuvien kurssien Cog-numerokoodin kahta ensimmäistä numeroa). Myös sellaisia muiden oppiaineiden tarjoamia kursseja joita ei ole oheisessa listassa mainittu, voidaan hyväksyä/hyväksilukea osaksi pääaineopintojen aihekokonaisuuksia. Sisällyttämisestä neuvotellaan tällöin tapauskohtaisesti henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisen yhteydessä tai professorin kanssa. Omaa lopputyötä ja syventäviä opintoja tukevia aineopintojen opintojaksoja voidaan sisällyttää myös syventäviin opintoihin. Ämnesstudier i kognitionsvetenskap Intermediate Studies in Cognitive Science Kognitiotieteen jatkokurssi Cog op Cog100 Kognitiotieteen perusopinnot Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II 6op Cog211 Kognitiivinen psykologia II (sivuaineopiskelijat) / PSY 225 Kognitiivinen psykologia II (pääaineopiskelijat) 6op Cog212 Havaintopsykologia I (sivuaineopiskelijat) 6op / PSY221 Havaintopsykologia I (pääaineopiskelijat) Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I 7op Laaja katsaus kognitiotieteen tämän hetken keskeisiin teoreettisiin kiistakysymyksiin. Aihepiireinä mm. mielen modulaarisuus & frameongelma, kielen oppimisen ongelma ja synnynnäisyysdebatti, ihmisen päättelyn & päätöksenteon rationaalisuus, tietoisuus, ja merkityksen ongelma. Kirjatentti. Tenttikirjan jokaiseen lukuun liittyy syventävänä lukemistona katsausartikkeleita. Stainton, J. (toim.) Contemporary Debates in Cognitive Science + artikkeleita (lista artikkeleista WebOodissa) 10op. Sivuaineopiskelijat suorittavat proseminaarien ja kandidaatintutkielman sijaan Kognitiotieteen jatkokurssin. Pääaineopiskelijat suorittavat Proseminaarit & Kandidaatintutkielman, ja kognitiotieteen jatkokurssin maisterintutkintoon. En överblick över kognitionsvetenskap An Overview of Cognitive Science Kognitiotieteen historia & klassikot II Cog op Cog100 Kognitiotieteen perusopinnot Cog211 Kognitiivinen psykologia II (sivuaineopiskelijat) / PSY 225 Kognitiivinen psykologia II (pääaineopiskelijat) 6op Cog212 Havaintopsykologia I (sivuaineopiskelijat) 6op / PSY221 Havaintopsykologia I (pääaineopiskelijat) Tutustutaan kognitiivisen psykologian, kognitiivisen neurotieteen, symbolisen mallintamisen ja neuroverkkomallintamisen, sekä kognition filosofian keskeisiin klassikkokirjoituksiin. Tavoitteena on kyetä hahmottamaan eri tutkimustraditioiden ja metodologioiden historiallinen tausta ja anti kognitiotieteen nykyteorioille. Kognitiotieteen lähihistoria 1950-luvulta nykypäivään. Ydinainesanalyysi: ysi/ Luentokurssi tai kirjatentti

13 Kirjallisuus: R. Cummins & D. Dellarosa- Cummins, Minds Brains and Computers (osittain) + artikkeleita 6op (3ov). Lisäksi voidaan tenttiä kaksi seuraavista klassikkoteoksista yht. 2-4op J.Bruner, Study of Thinking 2op N. Chomsky, Syntactic Structures 2op N. Chomsky, Rules and Representations 2op A. DeGroot, Thought and Choice in Chess 2op J. Fodor, The Language of Thought 2op J. Fodor, The Modularity of Mind 2op Klassikkoteokset voidaan tenttiä erikseen. Kognitionsvetenskapens historia och klassiker History and Classics in Cognitive Science Kognitiotieteen tutkijaseminaari Cog209 XXXXX 2op Cog100 Kognitiotieteen perusopinnot Opiskelija tutustuu kognitiotieteessä ja lähialoilla tehtävään tutkimukseen ja tällä hetkellä ajankohtaisiin tutkimuksiin ja teorioihin. Seminaarissa tutkimuksiaan esittelevät kognitiotieteen jatko-opiskelijat ja tutkijat sekä vierailevat luennoitsijat. Seminaari Esitelmien pitäjien jakamat monisteet tai oheislukemisto. Seminaari korvaa Moderni kognitiotiede seminaarit. Seminaari toimii samalla kognitiotieteen jatko-opintoseminaarina; jatkoopiskelijat suorittavat opintojakson pitämällä omista tutkimusaiheistaan kaksi esitelmää. Forskarseminariet i kognitionsvetenskap Research seminars in Cognitive Science Kognitiivinen psykologia II Cog211 sivuaineopiskelijat op Edeltävät opinnot: KUTEN PSYKOLOGIA. Tutustutaan korkeampien kognitiivisten toimintojen psykologiaan ja tutkimusmenetelmiin. Tutustutaan ihmisen korkeampiin kognitiivisiin toimintoihin (muisti ja oppiminen, kieli ja käsitteet, ongelmanratkaisu. päättely ja päätöksenteko), sekä näihin liittyviin keskeisiin koeasetelmiin ja tutkimustuloksiin. Ydinainesanalyysi: ysi/ Luentokurssi (PSY225), pääaineopiskelijat, tai kirjatentti, sivuaineopiskelijat. Kirjallisuus: M. Eysenck & M. Keane: Cognitive Psychology, A Student's Handbook. 5.p. luvusta 8 kirjan loppuun + Artikkelikokoelma (lista artikkeleista ja linkit e- lehtiin WebOodissa). Kognitiv Psykologi II Cognitive Psychology II Havaintopsykologia I Cog op Edeltävät opinnot KUTEN PSYKOLOGIA. Opintojakso antaa yleiskäsityksen havaintoprosessista: miten ärsykkeen fysikaalinen rakenne ohjaa havainnon muodostumista, miten yhdenmukaisia havainnot ovat fysikaalisen

14 maailman kanssa ja miten havainnot ovat riippuvaisia hermostollisista mekanismeista; miten hermosolut käsittelevät aisti-informaatiota. Ihmisen aistimodaliteetit ja näiden adekvaattien ärsykkeiden fysikaaliset ominaisuudet, aistijärjestelmien fysiologia, havaintojärjestelmien kognitiivisen prosessoinnin perusteet, sekä havaintopsykologian ja psykofysiikan keskeiset koeparadigmat ja tutkimustulokset. Ydinainesanalyysi: ysi/ Luentokurssi (PSY221), pääaineopiskelijat, tai kirjatentti, sivuaineopiskelijat. [Ks. psykologia]. 6op Perceptionspsykologi I Perceptual Psychology I Kognitiivinen mallintaminen I Cog op Cog100 Kognitiotieteen perusopinnot Cog211 Kognitiivinen psykologia II (sivuaineopiskelijat) / PSY 225 Kognitiivinen psykologia II (pääaineopiskelijat) 6op Cog212 Havaintopsykologia I (sivuaineopiskelijat) 6op / PSY221 Havaintopsykologia I (pääaineopiskelijat) Fte160 Johdatus logiikkaan Johdatus diskreettiin matematiikkaan Opintojakson tarkoitus on tarjota formaalien menetelmien perustiedot ja -taidot, joiden avulla opiskelija pystyy ymmärtämään kognitiotieteen tutkimusta (osaa lukea erilaisten mallien kuvauksia ja mallintamiskirjallisuutta) ja itsenäisesti syventää tietämystään eri osa-alueilla. Opintojaksossa tutustutaan myös mallientaustalla oleviin laajempiin teorioihin ja kiistakysymyksiin. Pääpaino on kuitenkin mallien formaalin rakenteen ymmärtämisessä. Kognitiotieteen yhtenä keskeisenä tavoitteena on muodostaa eksakteja teorioita tiedosta, ja informaation prosessoinnista biologisissa ja keinotekoisissa systeemeissä. Kun teoriasta on laadittu tietokoneessa toteutettava simulaatioohjelma, puhutaan "mallintamisesta". Opintojaksossa käydään läpi kognitiotieteen opiskelun kannalta välttämättömimmät matematiikan ja logiikan perustyökalut, sekä näiden sovelluksia psykologiassa ja neurotieteessä. Perustyökalut sisältävät neuraaliverkkojen perusmatematiikan sekä symbolisen lähestymistavan ja laskennan teorian peruskäsitteistön. Ydinainesanalyysi: ysi/ Luennot & harjoitukset tai kirjatentti Russell, S. & Norvig, P. Artificial Intelligence a Modern Approach 2.p. (osittain) Plunkett K., McLeod P. & Rolls E. Introduction to Connectionist Modelling of Cognitive Processes (osittain) LISÄTIETO Formaalien teorioiden ymmärtäminen ja muotoileminen, ja mallin toimintatavan ymmärtäminen vaatii jonkin verran formaalien menetelmien perustuntemusta (logiikka, diskreetti matematiikka - ks. kognitiotieteen metodiopinnot). Kognitiv modellutformning I Cognitive Modeling I Proseminaarit & kandidaatintutkielma Cog op Cog100 Kognitiotieteen perusopinnot PSY 225 Kognitiivinen psykologia II PSY221 Havaintopsykologia I Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I Suositellaan myös että ainakin toinen kursseista Cog203 tai Cog241 olisi suoritettu jo ennen

15 proseminaareja alkua, tai suoritettaisiin ensimmäisen proseminaarin aikana. Tieteellisen kirjoittamisen kurssin suorittamista suositellaan myös viimeistään proseminaariin osallistuttaessa. Proseminaarien tavoitteena on harjaannuttaa suullisen ja kirjallisen tieteellisen esityksen laatimiseen. Proseminaarissa kirjoitetaan ensin proseminaariesitelmä, joka on lopullisen proseminaariesseen raakaversio ja sen pohjalta pidetään lyhyt suullinen alustus. Seminaarissa saadun palautteen pohjalta kirjoitetaan lopullinen proseminaariessee. Kognitiotieteen proseminaariessee on tieteelliseen tutkimukseen perustuva akateeminen tutkielma joltakin kognitiotieteen osa-alueelta. Aihe ja kirjallisuus sovitaan proseminaarin ohjaajan kanssa. Kognitiotieteen kandidaatintutkielma on muodollisesti moitteeton ja sisällöllisesti yhtenäinen yhteenveto jostain kognitiotieteellisestä aiheesta Yhden lukukauden suoritukseen (2op) vaaditaan aktiivinen osallistuminen seminaareihin (vähintään 75 %:n läsnäolo), oman proseminaariesitelmän pitäminen (ja yhden esitelmän opponointi, mikäli seminaareissa noudatetaan opponenttikäytäntöä), sekä esitelmän pohjalta kirjoitettu lopullinen essee. Opintojakson kokonaisarvostelussa arvioinnin kohteena on suullinen esitelmä ja jatkuva näyttö (aktiivinen osallistuminen), sekä lopullinen essee. Esseestä (ja kandidaatintutkielmasta) arvioidaan kirjoituksen asiasisältö, tyyli ja viimeistely. Toisen proseminaarin lopullinen essee jätetään oppiaineen professorin tarkastettavaksi. Mahdollisten lisäysten ja korjausten jälkeen essee voidaan hyväksyä opiskelijan kandidaatintutkielmaksi (6op). Sovitaan ohjaajan kanssa. Proseminaarit (kaksi lukukautta) 4op Kandidaatintutkielma 6op Proseminaarien suositeltava suoritusajankohta on 2. opiskeluvuoden kevät ja 3. opiskeluvuoden syksy (jolloin kandidaatintutkielma voidaan kirjoittaa valmiiksi 3. vuoden keväällä). Sivuaineopiskelijat suorittavat proseminaarien ja kandidaatintutkielman sijaan opintojakson Cog201, kognitiotieteen jatkokurssi. Proseminarier och kandidatuppsats Proseminars & Bachelor's Thesis KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA JA HAVAINTOPSYKOLOGIA Cog Opintokokonaisuus vähintään 8op Aineopintojen aihekokonaisuus. Kognitiv och perceptionspsykologi Cognitive & Perceptual Psychology Havaintopsykologian, kognitiivisen psykologian tai kognitiivisen neurotieteen harjoitustyö Cog op Cog111 Kognitiivisen & biologisen psykologian perusteet (sivuaineopiskelijat) 5op / PSY111 Kognitiivinen & neuropsykologia I (psykologia) (pääaineopiskelijat) Cog211 Kognitiivinen psykologia II (sivuaineopiskelijat) / PSY 225 Kognitiivinen psykologia II (pääaineopiskelijat) Cog212 Havaintopsykologia I (sivuaineopiskelijat) 6op / PSY221 Havaintopsykologia I (pääaineopiskelijat) Tilastotieteen johdantokurssi PSY381 Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet Cog402 Kokeellinen harjoituskurssi Tilastotieteen jatkokurssi Varianssianalyysi Harjoitustyön suorittamisessa opetellaan käytännössä tieteellisen tutkimustyön osavaiheet: kokeellisen tutkimuksen suunnittelu, kokeiden suorittaminen, tulosten arviointi ja tieteellinen kommunikaatio. Työn suoritettuaan opiskelijan tulisi hallita modernin kokeellisen tutkimuksen perusteet ja kyetä lukemaan alansa tieteellisiä tuloksia ja raportoimaan niitä. Harjoittelijana tutkimusprojektissa, tai voidaan suorittaa psykologian tutkintovaatimusten

16 mukainen Havainto- tai kognitiivisen psykologian harjoitustyö (ks. Psykologia). Tutkimusprojektiharjoittelun osalta sovitaan harjoittelun ohjaajan kanssa. Övningsarbete i perceptionspsykologi, kognitiv psykologi eller kognitiv neurovetenskap Experimental Laboratory Course in Cognitive Psychology, Perceptual Psychology or Cognitive Neuroscience Havaintopsykologia II Cog214 / PSY op Cog111 Kognitiivisen & biologisen psykologian perusteet (sivuaineopiskelijat) 5op / PSY111 Kognitiivinen & neuropsykologia I (psykologia) (pääaineopiskelijat) Cog212 Havaintopsykologia I (sivuaineopiskelijat) 6op / PSY221 Havaintopsykologia I (pääaineopiskelijat) Syventävä perehtyminen havaintotoimintojen keskeisiin teorioihin ja malleihin, havaintopsykologian psykofysikaalisiin tutkimusmentelmiin, ja aistijärjestelmien hermostolliseen perustaan. Voidaan suorittaa vastaava psykologian tutkintovaatimusten mukainen opintojakso (ks. Psykologia). Kirjatentti tai katsaus Artikkeleita; sovitaan kuulustelijan kanssa. Pereptionspsykologi II Perceptual Psychology II Kognitiivisen psykologian kirjallisuus Cog op Cog111 Kognitiivisen & biologisen psykologian perusteet (sivuaineopiskelijat) 5op / PSY111 Kognitiivinen & neuropsykologia I (psykologia) (pääaineopiskelijat) Cog211 Kognitiivinen psykologia II (sivuaineopiskelijat) / PSY 225 Kognitiivinen psykologia II (pääaineopiskelijat) 6op Cog212 Havaintopsykologia I (sivuaineopiskelijat) 6op / PSY221 Havaintopsykologia I (pääaineopiskelijat) Syventävä perehtyminen johonkin kognitiivisen psykologian teoreettiseen osa-alueeseen. Aihepiirejä ovat mm. tarkkaavaisuus, työmuisti, mielikuvat, pitkäkestoinen muisti, oppiminen. Kirjatentti, tai katsaus (kirjallisuus ja aihe sovitaan professorin kanssa). M.Eysenck, Fundamentals of Cognition, 4 op E. Styles, The Psychology of Attention 4 op A. Baddeley, Human Memory 5 op A. Baddeley, Working Memory 4 op A. Miyake & P. Shah (toim.), Models of working memory. 5op. R. Logie, Visuo-spatial Working Memory 3 op Opintojakso on mahdollista suorittaa tenttimällä myös muita kuin edellisessä listassa olevia kirjoja (sovitaan erikseen kuulustelijan kanssa). Litteraturtent i Kognitiv Psykologi Set Books in Cognitive Psychology Täydentävät havainto- tai kognitiivisen psykologian opinnot Cog op Syventävä perehtyminen havaintopsykologian tai kognitiivisen psykologian johonkin

17 erityiskysymykseen. Esimerkiksi teknillinen korkeakoulu järjestää seminaareja ja erikoiskursseja joita voidaan hyväksilukea ja sisällyttää kognitiotieteen tutkintoon tähän aihekokonaisuuteen. TOTEUTUS & TYÖTAVAT Erityiskurssi. Kompletterande studier i Perceptionspsykologi eller Kognitiv Psykologi Supplementary Course in Perceptual or Cognitive Psychology KOGNITION FILOSOFIA Cog220 Opintokokonaisuus väh. 8op Aineopintojen aihekokonaisuus. Filosofian laitos järjestää usein seminaareja ja erikoiskursseja, joita voidaan sisällyttää tähän aihekokonaisuuteen. Suositellaan erityisesti jatkoja erityiskursseja seuraavista aihepiireistä, tietooppi ja ontologia, metafysiikka, kielifilosofia, logiikka ja matematiikan filosofia, mielenfilosofia, tieteenfilosofia ja filosofian historia. ( Ks. filosofia, Humanistinen tiedekunta.) Kognitionsfilosofi Philosophy of Cognition Mielenfilosofia Cog op Opintojakso tutustuttaa modernin mind/bodyongelman, tietoisuuden ongelman ja muiden analyyttisen mielenfilosofian peruskysymysten ratkaisuyrityksiin. Pääpaino on mieleen ja tietoisuuteen liittyvien ontologisten ja epistemologisten näkökantojen erittelyssä; opiskelijan tulisi ymmärtää eri teorioiden erot, ja keskeisiä argumentteja niiden puolesta ja niitä vastaan. Mielenfilosofian perusteoriat (mm. dualismi, erilaiset identiteettiteoriat, funktionalimismi, looginen behaviorismi), qualioiden ongelma. Kirjatentti tai katsaus. J.Kim, Philosophy of Mind 5op Medvetandefilosofi Philosophy of Mind Neurofilosofian perusteet Cog op Cog100 Kognitiotieteen perusopinnot Opintojaksossa tutustutaan aivoja koskevan tutkimustiedon (neurobiologia ja kognitiivinen neurotiede) ja kognitiota koskevan tiedon (kognitiivinen psykologia, kielitiede) väliseen suhteeseen: Neurotieteellinen näkökulma mielenfilosofian ongelmiin. Eri kuvauksen tasojen yhteensovittamisen tieteenfilosofiset ongelmat. Bechtel W. & al., Philosophy and the Neurosciences: A Reader 6op; Churchland P.S., Brain-wise 4op; Neurofilosofi I Neurophilosophy I Kognition filosofian kirjatentti Cog op

18 Fte115 Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan, Fte160 Johdatus logiikkaan, Cog221 Mielenfilosofia, CYK115 Yleisen kielitieteen peruskurssi, Cog131 Kieli merkitys & logiikka, tai vastaavat tiedot. Laaja perehtyminen analyyttisen mielenfilosofian tai kielifilosofian peruskysymyksiin. Kirjatentti. a) Mielenfilosofia S.Guttenplan (toim.), A Companion to the Philosophy of Mind 8op b) Kielifilosofia B.Hale & C.Wright (toim.) A Companion to the Philosophy of Language 8op Litteraturtent i Kognitionsfilosofi Set Books in the Philosophy of Cognition Täydentävä filosofian kurssi Cog op Tutustutaan kognitiotieteen tieteenfilosofian, kognition filosofian ja mielenfilosofian, tai muiden kognition ymmärtämisen kannalta keskeisten analyyttisen filosofian osa-alueiden historiaan tai erityiskysymyksiin. Kompletterande kurs i Filosofi Supplementary Course in Analytic Philosophy KOGNITIIVINEN KIELENTUTKIMUS Cog väh. 8op Aineopintojen aihekokonaisuus. Språk och Kognition Language & cognition Kieli & kognitio I Cog op CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi Cog131 Kieli merkitys & logiikka Opintojaksossa käsitellään kielen prosessointia aivoissa/mielessä käyttämällä lähtökohtana neurolingvistiikan, psykolingvistiikan ja teoreettisen kielitieteen tutkimustuloksia. Keskeistä sisältöä ovat kielen prosessoinnin teoriat aivojen ja kognitiivisen arkkitehtuurin kannalta. Tavoitteena on että opiskelija pystyy lukemaan, referoimaan ja kommentoimaan kielen prosessointia käsitteleviä artikkeleita neurotieteen, psykolingvistiikan ja kielitieteen alalta. (a) Generatiivinen kielitiede: A.Radford: Transformational Grammar 6op (b) Neurolingvistiikka: C. Brown & P. Hagoort: Neurocognition of Language. 6op Språk och Kognition I Language & cognition I Psykolingvistiikka Cog op Cog111 Kognitiivisen & biologisen psykologian perusteet (sivuaineopiskelijat) 5op / PSY111 Kognitiivinen & neuropsykologia I (psykologia) (pääaineopiskelijat) CYK115 Yleisen kielitieteen peruskurssi Cog131 Kieli merkitys & logiikka Cog211 Kognitiivinen psykologia II (sivuaineopiskelijat) / PSY 225 Kognitiivinen psykologia II (pääaineopiskelijat) 6op

19 Tutustutaan kielen psykologian perusteisiin. Keskeisiä teemoja ovat: luonnollisen kielen ymmärtämisen ja tuottamisen psykologiset mekanismit, lukeminen ja kirjoittaminen, kielellinen kehitys, sekä kielelliset häiriöt. P. Whitney, The Psychology of Language. 5op. Psykolingvistik Psycholinguistics Kognitiivisen kielentutkimuksen kirjallisuus Cog op Cog111 Kognitiivisen & biologisen psykologian perusteet (sivuaineopiskelijat) 5op / PSY111 Kognitiivinen & neuropsykologia I (psykologia) (pääaineopiskelijat) CYK115 Yleisen kielitieteen peruskurssi Cog131 Kieli merkitys & logiikka Cog211 Kognitiivinen psykologia II (sivuaineopiskelijat) / PSY 225 Kognitiivinen psykologia II (pääaineopiskelijat) 6op Tutustutaan kognitiivisen kielentutkimuksen taustateorioihin. (a) Psykolingvistiikka (b) Chomsky (c) Kielei, kognitiivinen arkkitehtuuri & kielen evoluutio Kirjatentti (a) Psykolingvistiikan kirjallisuus: M. Traxler & M. Gernsbacher: Handbook of Psycholinguistics (osittain, tentittävät osat sovitaan kuulustelijan kanssa). 4-8op (b) Chomsky: N.Chomsky, New Horizons in the Study of Language and Mind + N.Chomsky, On Nature and Language + artikkelit: Chomsky, N. (1959). Review of b.f. Skinner's Verbal Behavior. Language, 35, No. 1, Hauser, M.D., Chomsky, N. & Fitch, T. (2002). The faculty of language: what is it, who has it, and how did it evolve? Science 298: Fitch, T., Hauser, M.D. & Chomsky, N. (2005). The evolution of the language faculty: clarifications and implications. Cognition 97: Chomsky, N., Hauser, M.D. & Fitch, T. (2005). Appendix: the minimalist program. /recent.htm Chomsky, N. (2005). Three Factors in Language design. Linguistic Inquiry, Vol. 36, No. 1, Pages op. 6op (c) Kieli, kognitiivinen arkkitehtuuri & kielen evoluutio Jackendoff, R. Foundations of Language + artikkelit: Pinker, S. & Jackendoff, R. (2005). The faculty of language: what s special about it? Cognition 95: Jackendoff, R. & Pinker, S. (2005). The nature of the language faculty and its implications for the evolution of language. Cognition 97: op Litteratutent i Kognitiv Språkforskning Set books in cognitive language research Täydentävä kielitieteen tai kieliteknologian kurssi Cog op Kognitiotieteen opiskelijat voivat suorittaa valtakunnallisen kielitieteen ja kieliteknologian opetusverkoston (KIT) kursseja, joista monet voidaan hyväksi lukea osaksi tutkinnon pääaineopintoja henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) perusteella. Muualla suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea arviointiasteikolla Hyväksytty/hylätty, mikäli suoritus on alun perin näin arvioitu. Kompletterande kurs i Språkvetenskap eller Språkteknologi Supplementary course in linguistics or language technology

20 KOGNITIIVISEN MALLINTAMISEN OPINNOT Cog väh. 8op Aineopintojen aihekokonaisuus. Kognitiv modellutformning Cognitive modeling Kognitiivinen mallintaminen II Cog op Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I Perehdytään neuraalisiin tai symboliseiin kognition malleihin, näiden taustalla oelviin teorioihin ja mallien pätevyyttä arvioiviin tutkimustuloksiin. Tavoitteena on että opiskelija pystyy lukemaan, referoimaan ja arvioimaan kriittisesti kognitiivisten mallien matemaattista toteutusta ja psykologista ja/tai neurobiologista uskottavuutta. Aihepiirejä ovat mm. - Probabilistiset mallit - Hakuun perustuva ongelmanratkaisu - Rajoitelaskenta - Predikaattilogiikkaan perustuvat päättelysysteemit - Situaatiokalkyyli & frame ongelma - Markov-mallit & Monte Carlo simulaatiot - Vahvistusoppiminen - Informaatioteoria & kommunikaatio Verkkotehtäviä. S. Russell & P. Norvig: Artificial Intelligence, A Modern Approach. 2.p. (osittain) + Artikkelikokoelma (lista artikkeleista ja linkit e- lehtiin WebOodissa). Kognitiv Modellutformning II Cognitive modeling II Täydentävä mallintamisen kurssi Cog op Aihekokonaisuuteen voidaan sisällyttää muualla suoritettuja (esimerkiksi teknillisen korkeakoulun tarjoamia) laskennallisia menetelmiä ja mallintamista käsitteleviä kursseja jotka hyväksiluetaan tällä koodilla. Kompletterande kurs i Kognitiv Modellutformning Supplementary course in cognitive modelling KOGNITIIVINEN AIVOTUTKIMUS & NEUROBIOLOGIA Cog väh. 8op Aineopintojen aihekokonaisuus. Neuropsykologia II Cog Laajuus: 3op Cog111 Kognitiivisen & biologisen psykologian perusteet (sivuaineopiskelijat) 5op / PSY111 Kognitiivinen & neuropsykologia I (psykologia) (pääaineopiskelijat) Tavoitteena on ymmärtää psyykkisten toimintojen hermostollista perustaa. Oppiminen ja muisti, aivotoimintojen lateralisaatio ja kieli, emootiot, mielenterveyshäiriöiden biologiset mekanismit, uni-valvetilan säätely, sisäiset kehon toiminnot. Voidaan suorittaa vastaava psykologian tutkintovaatimusten kurssi. J.Kalat Biological Psychology 8.p. tai uudempi luvut op. LISÄTIETO