Kognitiotieteen koulutus

Transkriptio

1 KOGNITIOTIETEEN KOULUTUS Kognitiotieteen koulutus Kognitiotiede kuvaa teorioiden, tietokonesimulaatioiden ja matemaattisten mallien avulla kognitiivisia järjestelmiä ja erilaisia tiedonkäsittelymekanismeja. Kognitiiviset järjestelmät voivat olla psykologisia, biologisia tai keinotekoisia, useimmin tutkimuskohteena on ihmisen kognitio. Kognitiotiede on nuori tieteenala, joka teorioidensa ja tutkimusmenetelmiensä puolesta nojaa vahvasti lähitieteenalojen tutkimukseen (psykologia, tietojenkäsittelytiede, kielitiede, filosofia ja neurobiologia). Psykologian, kielitieteen, tietojenkäsittelytieteen, neurotieteen, antropologian, filosofian ja teknologian kehitys viime vuosikymmeninä on avannut täysin uudenlaisia mahdollisuuksia tutkia empiirisesti tietoilmiöitä. Tämän seurauksena on syntynyt kognitiotiede, joka on nousemassa it-yhteiskunnan avaintieteiden joukkoon. Tämä merkitsee luonnollisesti sitä, että kognitiotieteilijöiden on opittava alusta pitäen kohtaamaan, asettamaan ja ratkaisemaan uuden tyyppisiä ongelmia. Kognitiotieteen tarkoitus on mallien ja teorioiden avulla kuvata ja selittää tietoilmiöitä, tiedollisia taitoja ja tietoisuutta sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Kognitiotiede käyttää usein laskennallisia malleja ja nojautuu eri tieteiden piirissä saatuihin tietoprosesseja koskeviin teoreettisiin ja empiirisiin tuloksiin. Vaikka pääpaino on usein ihmisen kognition tutkimisella, myös koneiden ja eläinten representaatiotoimintojen tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin. Kognitiotieteen opetuksesta Helsingin yliopistossa vastaa kyseinen oppiaine. Opetus tukeutuu osittain lähitieteenalojen oppiaineiden tarjoamaan opetukseen. Kognitiotieteen opiskelu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden koostaa tutkinnostaan omaa kiinnostusta ja erityisosaamista vastaava monitieteinen kokonaisuus. Perusopintojen jälkeen kognitiotieteen opiskelija voi erikoistua psykologiseen, neurobiologiseen, filosofiseen tai lingvistiseen kognitiotieteeseen, tai kognitiotieteellisen tiedon sovellutuksiin (esim. käytettävyystutkimus ja mallintaminen). Järkevien sivuainekokonaisuuksien valinta on tärkeää. Kognitiotieteen opiskelijoita kannustetaan suunnittelemaan oma-aloitteisesti eri tieteiden tietoja yhdisteleviä opintokokonaisuuksia. Kognitiivinen ja kasvatuspsykologia ovat kognitiotieteen keskeisiä osa-alueita psykologian alalla. Ihmisen kognition hyvä ymmärtäminen antaa pohjan mm. keinotekoisten järjestelmien suunnittelulle sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen ymmärtämiselle. Kognitiivinen psykologia on myös keskeinen kasvatuksen ja organisaatiotoimintojen ymmärtämisen kannalta. Kognitiotieteellisistä aiheista on tullut yksi analyyttisen filosofian suosituimpia tutkimuskohteita viime vuosina. Uusien kysymyksenasetteluiden ja teorioiden kautta esimerkiksi mielen, kielen ja tekoälyn filosofia muodostavat nyt yhtenäisen ja samalla rikkaan ja monipuolisen tutkimusalueen. Kognitiotieteen opiskelija valmistuu inhimillisen tiedonkäsittelyn (esim. havaitseminen, muisti, ajattelu, kielelliset prosessit) ja sen erilaisten sovellusten ja kognitiivisen tietoteknologian asiantuntijaksi. Kognitiotiedettä pääaineenaan opiskelevan ammatillinen sijoittuminen on nykyisin erittäin hyvä. Esimerkkeinä mahdollisista toimenkuvista voidaan mainita tutkimus, koulutus, konsultointi ja suunnittelutehtävät. Kognitiotieteilijä voi erikoistua - aineyhdistelmästä riippuen - esim. kognitiiviseen ergonomiaan (kuten tietokoneavusteinen opetus, käyttöliittymät ja käytettävyys), organisaatioiden toimintaan, tekoälyyn, asiantuntijajärjestelmien konstruointiin, neurotieteeseen tai mielenfilosofiaan. Kognitiotiede lähitieteineen (esim. filosofia, kognitiivinen ja kasvatuspsykologia, yleinen kielitiede, kieliteknologia, kasvatustiede, antropologia, tietojenkäsittelytiede) on laaja kokonaisuus, joka on sovellettavissa mitä erilaisimpiin informaatioyhteiskunnan kannalta relevantteihin toimintoihin. Kognitiotiede oppiaineena on vielä nuori ja sen suoritustavat ovat joustavat. Tämä suo opiskelijoille tavallista enemmän vapautta 319

2 KOGNITIOTIETEEN KOULUTUS opintojen suunnittelussa. Opiskelijan omaaloitteisuus on tämän vuoksi erittäin tärkeää. Resurssien mukaan järjestetään vuosittain erityiskursseja (joskus melko lyhyellä varoitusajalla), joten ilmoitustaulua on syytä seurata hyvin tarkkaan. Kannattaa myös neuvotella professorin kanssa kurssien tai opintojaksojen vaihtoehtoisista suoritustavoista (erikoistyöt, kirjalliset esitykset, seminaarit jne.). Tarkemmat tiedot kognitiotieteen tutkintovaatimuksista, opetuksesta ja opintojaksojen sisällöstä ja tenttikirjallisuudesta löytyy kognitiotieteen kotisivuilta. Opintojen rakenne Tutkintovaatimukset koostuvat pääasiassa kognitiivisen ja kasvatuspsykologian, kognition filosofian, mallintamisen, kognitiivisen ergonomian, organisaatioteorian sekä kognitiivisen lingvistiikan opinnoista. Kognitiotieteen opinnot kootaan yhdistelemällä eri aihepiirejä koskevia opintojaksoja mielekkäällä tavalla. Päällekkäisyyksien välttämiseksi opiskelijat voivat käyttää yhtä suoritusta vain yhden aineen opintoihin. Tästä johtuen on suositeltavaa, että aina kun jokin kognitiotieteessäkin tarjolla olevista opinnoista on käytetty jossakin lähiaineessa, valitaan kognitiotieteen sisällä joitain vastaavan tasoisia rinnakkaisia opintoja. Esimerkiksi kognitiivisen psykologian opintojen käyttäminen psykologian opinnoissa aiheuttaa sen, että opiskelijan pitää kognitiotieteen sisällä opiskella vastaavalla tasolla olevia filosofian tai lingvistiikan, kasvatuspsykologian tai kieliteknologian opintoja riittävän opintoviikkomäärän takaamiseksi. Kognitiotieteen pääaineopiskelijoiden on pääsääntöisesti suoritettava tietojenkäsittelytieteen, matematiikan, kieliteknologian tai tilastotieteen aineopintoja yhteensä vähintään 20 opintoviikkoa. Näiden aineiden vähintään 15 ov:n kokonaisuudet voidaan sijoittaa sivuaineiksi ja muut opinnot vapaasti valittaviin opintoihin. Mallintamisesta kiinnostuneiden on syytä aloittaa em. aineiden opiskelu mahdollisimman varhain ja pyrkiä suorittamaan ainakin yhdessä niistä cum laude -oppimäärä (35 ov). Tilastotiedettä on kaikkien suoritettava vähintään 5 ov (johdantokurssi). Kognitiotieteen opiskelijan on välttämätöntä hallita ainakin atk:n perusteet, ohjelmointitekniikan perusteet ja tietokoneen toiminta. Erityisesti niille, joilla ei ole riittävää aiempaa ohjelmointikokemusta, suositellaan sivuaineeksi tietojenkäsittelytiedettä. Mikäli opiskelija suorittaa jostain muusta oppiaineesta (esim. kieliteknologia) perus- ja aineopinnot (40 ov), hänen ei välttämättä tarvitse mahduttaa tutkintoonsa muita matemaattisia aineita kuin tilastotieteen opinnot. Muita sopivia sivuaineita ovat edellä mainitut kognitiotieteen lähitieteet (kaikkien kannattaisi näistä suorittaa ainakin johdantokurssit) sekä monitieteiseen yhteistyöhön sopivat alat. Sivuaineiden opintoihin liittyviä harjoitustöitä on hyödyllistä pyrkiä suorittamaan siten, että ne liittyvät sisällöllisesti kognitiotieteen kysymyksiin. Myös tutkielmaa suunniteltaessa on hyödyllistä selvittää mahdollisuuksia yhdistää eri tieteenalojen menetelmiä ja kysymyksenasetteluja. Näistä kannattaa neuvotella professorin kanssa. Kognitiotieteen pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus tehdä syventävät opintonsa ns. käytettävyyskoulussa. Tällöin opintoihin liitetään sekä teknillisen että taideteollisen korkeakoulun käytettävyyteen liittyviä opintoja. Käytettävyyskouluun hakemisesta ilmoitetaan laitoksella vuosittain erikseen. Kognitiotieteen pääaineopiskelijat voivat lisäksi käyttää hyväkseen Connet -verkoston opetustarjontaa. Oppiaineen it-luonteesta johtuen pidetään erittäin suotavana, että opiskelijat käyttävät näitä kursseja. Vanhempien opiskelijoiden korvaavuudet voidaan sopia professorin kanssa. Kognitiotieteen kirjoja ja kursseja voi suorittaa esimerkiksi esseillä tai harjoitustöillä sopimalla asiasta professorin kanssa. Vapaa puoliarvosana (10 ov, Ckt 101) suoritetaan yhdistelemällä pääasiassa kognitiotieteen oppiaineen järjestämiä opintoja. Tähän puoliarviosanaan kuuluu pakollisena Johdatus 320

3 KOGNITIOTIETEEN PERUSOPINNOT kognitiotieteeseen. Vapaat perusopinnot (20 ov) suoritetaan yhdistelemällä kognitiotieteen tai muita sopivia opintoja riittävä määrä. Pakollisissa kieliopinnoissa pääaineopiskelija voi suorittaa toisen vieraan kielen tekstin ymmärtämisen sijasta jonkin kielen alkeiskurssin. Kirjatenttivaihtoehto suoritetaan pääsääntöisesti tiedekuntatentissä: tällöin tenttiin ilmoittaudutaan tenttikuorella, tiedekuntatentin kuulustelijaksi merkitään aina prof. C. Krause. Krause delegoi tenttivastuun tarvittaessa muille opettajille. Muista tenttijärjestelyistä ks. survival opas kognitiotieteen www-sivuilla. Kognitiotieteen tutkintovaatimukset Kieli- ja viestintäopinnot 10 ov Äidinkielen opinnot 2 ov - tieteellinen kirjoittaminen 1-2 ov - suullinen viestintä 1 ov Toisen kotimaisen kielen opinnot 2 ov Vieraiden kielten opinnot 6 ov - vieraan kielen tekstin ymmärtäminen (kaksi kieltä) yht. 4 ov - vieraan kielen suullinen taito 2 ov tai alkeiskurssi 2 ov Ks. Kieli- ja viestintäopinnot PsK-, HuK-, PsM- ja FM-tutkinnoissa, oppaan s Ckt110 Vapaa puoliarvosana 10 ov Käsittää opintojaksot Ckt111, Ckt114, Ckt119, Ckt116. Ckt100 Kognitiotieteen Perusopinnot 20ov Pakolliset opintojaksot: Ckt111 Johdatus kognitiotieteeseen 2 ov Opiskelija tutustuu kognitiotieteen tärkeimpiin peruskäsitteisiin ja historiallisesti keskeisiin tutkimusongelmiin ja kysymyksenasetteluihin. Suositellaan, että kaikki opiskelijat suorittaisivat tämän opintojakson luentokurssina. Kirjatenttivaihtoehto: P. Salo & O. Lappi: Johdatus kognitiotieteeseen -opetusmoniste, joka on kopioitavissa kognitiotieteen kotisivuilla ja paperiversiona laitoksella. Ckt114 Johdatus kognitiiviseen psykologiaan 2 ov Perehdytään ihmisen tiedonkäsittelymekanismeihin ja kognitiivisiin taitoihin. Kurssi (Ks. Psykologia, Pps 215) tai kirjatentti: M. Eysenck & M. Keane: Cognitive Psychology, A Student s Handbook. Ckt119 Tieteellinen päättely ja selittäminen kognitiotieteilijöille 1-2 ov Opintokokonaisuuden tavoitteena on ymmärtää tieteellisesti pätevän päättelyn ja psykologisen selittämisen perusteet. Kurssi + harjoitukset (2ov, suositellaan) tai: K. Stanovich, How to Think Straight about Psychology (1ov) 321

4 KOGNITIOTIETEEN PERUSOPINNOT Ckt142 Kokeellinen harjoituskurssi 2 ov Tutustutaan kokeellisen tutkimustyön osavaiheisiin: tutkimusasetelman suunnitteluun, kokeiden suorittamiseen, ja tulosten analysoimiseen ja raportoimiseen. Pääaineopiskelijat suorittavat harjoituskurssina, sivuaineopiskelijat voivat vaihtoehtoisesti tenttiä: H. Cooligan: Research Methods and Statistics in Psychology (2ov) tai Haslam & McCarthy: Doing Psychology (soveltuvin osin) (2ov) Ckt116 Neuropsykologian perusteet kognitiotieteilijöille 3-5 ov Opintojaksossa perehdytään hermosolujen ja hermosoluverkkojen perusominaisuuksiin, ja käyttäytymisen ja kognitiivisten toimintojen neurobiologiseen perustaan. Kurssi (Ks. Psykologia Pps120) tai: J. Kalat: Biological Psychology 7th ed. (3ov) Ckt112 Kieli merkitys ja logiikka 2 ov Kurssilla tarkastellaan kieltä, merkitystä ja logiikkaa kognitiotieteen näkökulmasta. Keskeisinä aiheina ovat komputationaalinen teoria mielestä, X -teoria, universaali kielioppi, sekä formaalin semantiikan ja logiikan perusteet. Kurssi + laskuharjoitukset, tai kirjatenttinä P. Salo, Kieli merkitys ja logiikka (laitokselta kopioitavissa oleva harjoitusmateriaali) (2 ov) TAI Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi 2 ov (Ks. Yleinen kielitiede, Humanistinen tiedekunta) OJ1 Tilastotieteen johdantokurssi 5 ov (Ks. Tilastotiede, Valtiotieteellinen tiedekunta) Pakollinen vain pääaineopiskelijoille. Valinnaiset opintojaksot: Ckt113 Käyttöliittymät, käytettävyys ja kognitiivinen ergonomia Opitaan tuntemaan kognitiivisen ergonomian peruskäsitteet, yleisimpiä käytettävyyongelmia, ja tutustutaan käytettävyystutkimuksen perusteisiin. I. Sinkkonen & al., Käytettävyyden psykologia (1ov), J. Nielsen, Usability Engineering (1ov) Ckt115 Johdatus psykolingvistiikkaan Opintojaksossa tutustutaan puhutun kielen taustalla oleviin kognitiivisiin ja biologisiin prosesseihin. T. Harley: The Psychology of Language (2ov) Ckt143 Haastattelu, observointi ja kysely Opintojaksossa tutustutaan käytettävyystutkimuksessa käytettyihin psykologisiin tiedonhankintamenetelmiin. P. & A. Järvinen, Tutkimustyön metodeista (soveltuvin osin) Ckt144 Kognitiivinen suunnittelu Opintojaksossa perehdytään tarkastelemaan suunnitteluprosessia, prosessin lopputulosta (tuotetta) ja loppukäyttäjän ja tuotteen välistä vuorovaikutusta kognitiivisesta näkökulmasta. D. Norman: The Design of Everyday Things (2ov) Ckt131 Työpsykologian kurssi M. Saunders, P. Lewis & A. Thornhill: Research Methods for Business Students (2ov) Ckt132 Vuorovaikutusprosessi (Ks. Kasvatuspsykologia, Soveltavan kasvatustieteen laitos) 322

5 KOGNITIOTIETEEN AINEOPINNOT Ckt133 Kasvatuksen psykologiset ja sosiaalipsykologiset perusteet (Ks. Kasvatuspsykologia, Soveltavan kasvatustieteen laitos) Ckt134 Organisaatioajattelun kurssi Opintojakso tutustuttaa erilaisten organisaatioiden (esim. liikeyritysten) tarkastelemiseen kognitiivisesta näkökulmasta L. Otala: Oppimisen Etu - Kilpailukykyä muutoksessa (1ov) Fte130 Johdatus filosofiaan (Ks. Teoreettinen filosofia, Hum. tdk) Fte140 Johdatus tieto-oppiin ja ontologiaan (Ks. Teoreettinen filosofia, Hum. tdk). Fte150 Johdatus tieteenfilosofiaan (Ks. Teoreettinen filosofia, Hum. tdk) Fte160 Johdatus logiikkaan (Ks. Teoreettinen filosofia, Hum. tdk) Filosofian opintojaksojen (Fte ) suorittamista sivuaineena suositellaan erityisesti niille kognitiotieteen opiskelijoille, jotka aikovat suorittaa syventäviä kursseja mallintamisesta, kognition ja psykologian filosofiasta. tai kognitiivisesta kielentutkimuksesta. Ckt200 Kognitiotieteen aineopinnot 20 ov Pakolliset opintojaksot: Ckt203 Kognitiotieteen historia ja klassikot 3-5 ov Opintojakso syventää tietoja kognitiotieteen synnystä 1900-luvulla, sekä tärkeimmistä aatehistoriallisista taustoista. Pakollinen historiaosio (1+2ov) perehdyttää psykologian ja luonnontieteiden historiaan antiikista luvulle (1ov) sekä kognitiotieteen syntytaustaan ja kehityskulkuihin 1950-luvulta nykypäivään (2ov). Kirjatenttinä: laitokselta/verkosta kopioitava opetusmoniste + R.Cummins & D.Cummins (toim.), Minds, Brains and Computers (3ov). Historiaosuuden lisäksi voidaan tenttiä esimerkiksi seuraavia klassisia alkuperäisteoksia: F. Bartlett, Remembering (1ov), J.Bruner, Study of Thinking (1ov), N. Chomsky, Syntactic Structures (1ov), A. DeGroot, Thought and Choice in Chess (1ov), J. Fodor, The Modularity of Mind (1ov), J. Fodor, The Language of Thought (1ov), D.O. Hebb, The Organization of Behavior (1ov), A. Newell & H. Simon, Human Problem Solving (1ov), M. Piatelli-Palmarini (toim.), Language and Learning, The Debate between Jean Piaget and Noam Chomsky (1ov), Z. Pylyshyn, Computation and Cognition (1ov). Ckt211 Kognitiivisen psykologian jatkokurssi 2 ov Syventävä perehtyminen kognitiiviseen psykologiaan; opintojakson Ckt114 (tai vast. opinnot) suorittaneille. Kurssi (Ks. Psykologia, Pps260b) tai: E.E. Smith & D.N. Osherson (toim.), An Invitation to Cognitive Science vol. 3: Thinking and Reasoning (2ov). R.E. Mayer: Thinking, Problem Solving, Cognition, 2nd ed. (2ov) tai M. Power & T. Dalgleish:, Cognition and Emotion, (Soveltuvin osin). Ckt244 Kognitiivisen mallintamisen perusteet 2 ov Opintojakso tutustuttaa neuraalisten ja symbolisten mallien laadintaan ja peruskäsitteisiin. (Opiskelijalta ei edellytetä taustatietoja matematiikasta tai ohjelmoinnista.) Kurssi + harjoitukset (suositellaan) tai: T.Polk & C.Seifert: Cognitive Modeling (soveltuvin osin) TAI B. Partee et al. (toim.): Mathematical Methods in Linguistics (soveltuvin osin) (1ov) + R. Beale & T. Jackson: Neural Computing, an Introduction (1ov) 323

6 KOGNITIOTIETEEN AINEOPINNOT Ckt290 Moderni kognitiotiede 2 ov (pakollinen vain pääaineopiskelijoille) Suositellaan suoritettavaksi oppiaineen järjestämissä vierailuluento/ jatko-opiskelijaseminaareissa. Opiskelija perehtyy kognitiotieteen nykytilaan ja tällä hetkellä ajankohtaisiin tutkimuksiin ja teorioihin. Suoritustapa oppimispäiväkirja (2ov). Jos seminaaria ei järjestetä, sovitaan suoritustapa erikseen. Kandidaatintutkielma suositellaan laadittavaksi jostakin Moderni Kognitiotiedeseminaarissa käsittellystä aihepiiristä (esitelmien aiheet luettavissa Kognitiotieteen www-sivuilla lukukauden alussa). Ckt291 Proseminaari 4+1 ov Pakollinen vain pääaineopiskelijoille. Vain pääaineopiskelijat osallistuvat proseminaariin. Proseminaarissa opiskelija laatii proseminaariesitelmän, jonka hän esittelee seminaarissa. Seminaarissa ja opponentilta saadun palautteen pohjalta kirjoitetaan lopullinen proseminaarityö. Hyväksyttävään suoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen kahden lukukauden ajan (= 2 esitelmää ja 2 opponointia). Toinen proseminaariesitelmistä voidaan työstää laajemmaksi tutkielmaksi (1 lisäopintoviikko) joka hyväksytään opiskelijan kandidaatintutkielmaksi. Sen jälkeen kun kirjallinen työ on hyväksytty kandidaatintutkielmaksi kirjoitetaan tutkielman aihepiiristä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tarkastaa oppiaineen professori. Edellytyksenä proseminaariin osallistumiselle on, että opiskelija on suorittanut vähintään keskiarvolla hyvät tiedot opintojaksot Ckt111, Ckt114, Ckt116, Ckt119 ja Cyk110. Myös tieteellinen kirjottaminen kurssin suorittamista suositellaan viimeistään proseminaariin osallistuttaessa. Valinnaiset opintojaksot: CKT201 KOGNITIOTIETEEN JATKOKURSSIT Ckt202 Kognitiotieteen identiteetti 2-5 ov Opintojakson tarkoituksena on luoda laaja yleiskatsaus kognitiotieteellisen tutkimuksen eri teoriakokonaisuuksiin ja osa-alueisiin. W. Bechtel & G. Graham: A Companion to Cognitive Science (5ov) Ckt203 Kognitiotieteen historia ja klassikot ks. pakolliset opintojaksot AINEOPINTOJEN AIHE- KOKONAISUUDET (CKT ) Pääaineopiskelijoiden tulisi sisällyttää aineopintoihinsa vähintään neljän opintoviikon laajuisena jonkin aihekokonaisuuden opinnot. Omaa lopputyötä ja syventäviä opintoja tukevia aineopintojen opintojaksoja voidaan myös sisällyttää syventäviin opinoihin. CKT210 KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA Kognitiivisen psykologian opintoja; ensisijaisesti pakolliset kognitiivisen psykologian opintojaksot perus- ja jatkokurssin suorittaneille. Ckt211 Kognitiivisen psykologian jatkokurssi ks. pakolliset opintojaksot Ckt212 Kognitiivisen psykologian kirjatentti Kirjallisuus ja suoritustapa sovitaan professorin kanssa. Tässä kohdassa voidaan tenttiä teoksia kohdasta Ckt342. Ckt213 Kognitiivisen psykologian harjoitustyö Ks. Psykologia, Pps

7 KOGNITIOTIETEEN AINEOPINNOT CKT220 KOGNITIOTIETEEN JA KOGNITION FILOSOFIAN OPINNOT Opintojaksot perehdyttävät mielen, aivojen ja kognition välisen suhteen filosofisiin ja käsitteellisiin ongelmiin. (Huom. filosofian laitos järjestää usein seminaareja ja erikoiskursseja, joita voidaan sopimuksen mukaan käyttää myös näiden opintojaksojen suorituksina. Ks. filosofian laitoksen opetus). Ckt221 Mielenfilosofia Opintojakso tutustuttaa modernin mind/bodyongelman tietoisuuden ja mielenfilosofian peruskysymyksiin. (Ks. myös Teoreettinen filosofia, Hum. tdk Fte272). S. Guttenplan, A Companion to the Philosophy of Mind (4ov), D. Chalmers, Consciousness, in Search of a Fundamental Theory (1ov), J.Searle, The Mystery of Consciousness (1ov) Ckt222 Neurofilosofian perusteet Opintojaksossa perehdytään aivoja koskevan tutkimustiedon ja psykologisen tiedon suhteeseen toisiinsa ja perinteiseen mielenfilosofian problematiikkaan. P.S. Churchland, Neurophilosophy (2ov), W. Bechtel &al., Philosophy and the Neurosciences (3ov) CKT230 TÄYDENTÄVÄ FILOSOFIAN KURSSI (Ks. Teoreettinen filosofia, Hum. tdk.) Fte210 Filosofian historia Fte220 Tieto-oppi ja ontologia Fte221 Kieli- ja mielenfilosofia Fte230 Logiikka Fte240 Tieteenfilosofia Fte267 Yleinen tieteenfilosofia CKT240 KOGNITIIVISEN MALLINTAMISEN OPINNOT Opintokokonaisuus tutustuttaa kognitiivisten ilmiöiden tietokonemallintamisen perusteisiin, sekä tarjoaa kognitiivisen mallintamisen syventävien opintojen edellyttämiä perustietoja ja valmiuksia. Opintojakso Ckt244 (ks. yllä) on kognitiotieteen pääaineopiskelijoille pakollinen. Ckt241 Symbolisen mallintamisen jatkokurssi tai harjoitustyö Harjoitustyönä voidaan suunnitella ja toteuttaa symbolinen malli jostakin kognitiivisesta ilmiöstä. Edellyttää ohjelmointikokemusta. Ckt242 Symbolinen mallintaminen E. Hyvönen &al, Tekoälyn ensyklopedia (3ov), J.R. Anderson, Rules of the Mind (2ov), A. Newell, Unified Theories of Cognition (2ov) Ckt243 Neuraaliverkkojen perusteet W. Bechtel & A. Abrahamsen (toim.), Connectionism and the Mind: Parallel Processing, Dynamics and Evolution in Networks, 2. p. (3ov) Ckt244 Kognitiivisen mallintamisen perusteet ks. pakolliset opintojaksot CKT250 KOGNITIIVISEN ERGONOMIAN OPINNOT Opintokokonaisuus tukee erityisesti käytettävyys- ja suunnitteluopintoja. Ckt251 Kognitiivisen ergonomian kurssi Voidaan suorittaa harjoituskurssina, tai sopimuksen mukaan itsenäisenä harjoitustyönä (esim. web-sovelluksen laadinta ja tehtyjen ergonomisten ratkaisujen dokumentointi). Ckt252 Kognitiivisen ergonomian kirjallisuus J. Preece &al., Human-computer Interaction (3ov), B. Lawson, How Designers Think (1ov) 325

8 KOGNITIOTIETEEN AINEOPINNOT CKT260 KIELITIETEEN JA KIELENTEORIAN OPINTOKOKONAISUUS Kielitieteeseen, psykologiaan ja kognitiotieteellisen kielentutkimukseen perehdyttäviä opintoja. Ckt261 Psykolingvistiikka Psykolingvistiikan jatkokurssi Ckt115 (tai vastaavat opinnot suorittaneille) R. Jackendoff, Foundations of Language 2nd ed. (2ov), S. Pinker, The Language Instinct (1ov), D. Bishop, Uncommon Understanding (1ov). Ckt265 Kieli ja kognitio Opintokokonaisuus perehdyttää kognitiiviseen kielentutkimukseen ja erityisesti kielen oppimisen ongelmaan. L. Gleitman & M. Liberman, An Invitation to Cognitive Science: Language (2ov) Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (Ks. Yleinen kielitiede, Hum. tdk) Cyk150 Semantiikan ja pragmatiikan harjoituskurssi (Ks. Yleinen kielitiede, Hum. tdk) Ctl190 Kieliteknologian johdantokurssi (Ks. Kieliteknologia, Hum. tdk) Sem210 Kognitiivinen semiotiikka (Ks. Semiotiikka, Hum. tdk) CKT270 KOGNITIOTIETEEN METODIIKKA JA PSYKOLOGIAN FILOSOFIA Opintojaksot perehdyttävät psykologisen selittämisen ja psykologisten tutkimusmenetelmien käsitteelliseen ja teoreettiseen perustaan. (Huom. Filosofian laitos järjestää usein seminaareja ja erikoiskursseja, joita voidaan sopimuksen mukaan käyttää myös näiden opintojaksojen suorituksina. Ks. filosofian laitoksen tarjoama opetus) Ckt272 Perusteanalyysi Opintojaksossa opetellaan analysoimaan psykologisten koeparadigmojen sisältämiä presuppositioita. P. Saariluoma, Foundational Analysis (1ov) Ckt273 Psykologian filosofia Opintojakso perehdyttää kognitiotieteellisen selittämisen taustalla olevien teorioiden filosofisiin ja käsitteellisiin perusprobleemoihin. W. O Donohue & R. Kitchener, The Philosophy of Psychology (2ov) tai C. & G. MacDonald (toim.): Debates on Psychological Explanation vol. I: Philosophy of Psychology (2ov) R. Cummins, The Nature of Psychological Explanation (1ov), F. Dretske, Explaining Behavior (1ov), D. Dennett, The Intentional Stance (2ov), J. Fodor, A Theory of Content (1ov) N. Block, Readings in the Philosophy of Psychology vols. I-II (3ov) Ckt274 Metodikirjallisuus Tentitään omaa empiiristä tutkimusta tukevaa metodikirjallisuutta. Kirjallisuus sovitaan erikseen professorin kanssa. CKT280 KASVATUS- JA ORGANISAATIOKOGNITIO Opintokokonaisuuteen kuuluu opintojaksoja, joissa perehdytään yritysten, yhteisöjen ja muiden organisaatioiden kognitiotieteellisten tutkimuksen menetelmiin teorioihin. Ckt281 Kognitiivisen organisaatiotutkimuksen menetelmiä Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija yhteisöjen ja organisaatioiden kenttätutkimuksen empiirisiin menetelmiin. M. Kamppinen: Kaaos ja Kosmos 2 Kognitiivisen Kulttuurintutkimuksen Metodiikka ja Metodologia (2ov) Ckt282 Tietostrategian opinnot (Ks. Kasvatuspsykologia) 326

9 KOGNITIOTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT Ckt283 Organisaatiokognition kirjallisuus Opintojakso syventää opintojaksossa Ckt134 käsiteltyä kognitiivista näkökulmaa organisaatiotutkimukseen. P. Senge, The Fifth Discipline (2ov), E. Hutchins, Cognition in the Wild (2ov), C. Argyris, On Organizational Learning 2nd ed. (2ov), J. Spradley & D. McCurly, The Cultural Experience-Ethnography in Complex Society (1ov) CKT299 KOGNITIIVINEN NEUROTIEDE Opintokokonaisuudessa tutustutaan kognitiivisia ilmiöitä biologisissa organismeissa toteuttaviin järjestelmiin. (Huom. päällekkäisyyden välttämiseksi neurotiedettä sivuaineena lukevat pääaineopiskelijat/ kognitiotiedettä sivuaineena lukevat neurotieteen opiskelijat voivat sopia opintojakson/ opintojaksojen tutkimusartikkeleiden pohjalta laadittavan kirjallisuuskatsauksen muodossa). Ckt294 Havaintotoimintojen kognitio Opintojakso perehdyttää havaintotoimintojen hermostolliseen ja biologiseen perustaan. Kurssi (Ks. Psykologia Pps214) tai: E.B. Goldstein, Sensation and Perception 6th ed. (3ov) Ckt295 Kognitiivisen neurotieteen perusteet Opintojakso perehdyttää kognitiivisten toimintojen hermostolliseen perustaan. (Kurssi ks. Psykologia, Pps257) M. Gazzaniga &al.: Cognitive Neuroscience, the Biology of the Mind (3ov), I. Glynn, An Anatomy of Thought (2ov) Ckt296 Kognitiivisen neurotieteen jatkokurssi (Kurssi ks. Psykologia, Pps258) M. Gazzaniga, The New Cognitive Neurosciences, 2nd ed. (5ov) tai Bear, Connors & Paradiso, Neuroscience, Exploring the Brain (5ov). Ckt297 Kognitiivisen neurotieteen erityiskurssi 1-5 ov Tutustutaan kognition hermostolliseen perustaan jonkin kognitiotieteen erityiskysymyksen näkökulmasta. Voidaan suorittaa paitsi luentokurssina, myös tutkimusartikkelikatsauksen tms. kirjallisen työn muodossa (kirjallisuus ja työn laajuus sovitaan erikseen etukäteen). Ckt300 Syventävät opinnot 20 ov Pakolliset opinnot (vain pääaineopiskelijoille). CKT360 SEMINAARI Kognitiotieteen pääaineopiskelijoiden Pro gradu -seminaari. CKT800 Pro Gradu tutkielma 20 ov Ckt305 Käytännön harjoittelu 1-5 ov Käytännön harjoittelu voi tarkoittaa laitoksen opetus-, tutkimus- tai tiedotustoimintaan osallistumista. Ckt350 Valinnaiset opinnot Tähän kohtaan voi sisällyttää lähitieteiden oppiaineista aine-/syventäviä opintoja. Syventävien opintojen erikoistumisalat: Erikoistumisalat koostuvat kognitiotieteen eri erityis-/sovellusalueiden opinnoista, joista opiskelija voi koostaa omaan tutkintoonsa sopivan kokonaisuuden. Tärkeää olisi, että erikoistumisala (ja sivuaineopinnot) tukisivat pro gradutyön tekemistä. Suoritettavista syventävistä opinnoista neuvotella professorin kanssa viimeistään siinä vaiheessa kun proseminaarit on suoritettu. 327

10 KOGNITIOTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT CKT310 KOGNITIIVISEN MALLINTAMISEN OPINNOT Syventävä perehtyminen kognitiiviseen mallintamiseen, ja erilaisiin kognitiotieteen historian aikana lehittyneisiin mallinnusparadigmoihin. Russell & Norvig, Artificial Intelligence: A Modern Approach 2nd ed.(5ov), T. Polk & C. Seifert, Cognitive Modeling (6ov), A. Collins & E. Smith, Readings in Cognitive Science: A Perspective from Psychology and Artificial Intelligence (5ov) CKT320 KOGNITIIVINEN ERGONOMIA M. Helader, T. Landauer & P. Prabhu, Handbook of Human-computer Interaction, 2.p. (8ov). Suositellaan tentittäväksi osissa. CKT330 KOGNITIOTIETEEN FILOSOFIA JA TEORIA Syventävä perehtyminen mielenfilosofian ja kognitiotieteen tieteenfilosofian erityiskysymyksiin. (Huom. Filosofian laitos järjestää usein seminaareja ja erikoiskursseja, joita voidaan käyttää myös näiden opintojaksojen suorituksina. ks. Filosofia, Hum. tdk) Ckt331 Mielen ja tekoälyn filosofian jatkokurssi Opintojakso perehdyttää mielenfilosofian kognitiotieteen kannalta relevantteihin erityiskysymyksiin, ja tekoälytutkimuksen käsitteellisiin ja filosofisiin ongelmiin. J. Fodor & E. Lepore, Holism, A Shopper s Guide (2ov), J. Fodor & E. Lepore, The Compositionality Papers (1ov), J. Haugeland, Mind Design II (2ov) Ckt332 Kognitio ja fysikaaliset teoriat Opintojakso tutustuttaa kognitiivisten ja fysikaalisten teorioiden yhtymäalueeseen. R. Port & T. VanGelder, Mind as Motion (3ov), S. Kauffmann, At Home in the Universe (1ov). Ckt334 Mentaaliset representaatiot Opintojakso perehdyttää kognitiotieteessä keskeisen representaation käsitteen analyyttiseen filosofiaan. N. Chomsky, Rules and Representations (1ov), N.Chomsky, New Horizons in the Study of Language and Mind (1ov), J. Fodor, Concepts (1ov), J. Fodor, Representations (2ov), S. Kosslyn, Image and Brain (2ov), R. Cummins, Meaning and Mental Representation (1ov), W. Lycan (toim.), Mind and Cognition, A Reader (3ov) CKT340 KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA Syventäviä kognitiivisen psykologian opintoja. Ckt341 Kognitiivisen psykologian ja eksperttiyden teoriaa Opintojakso tutustuttaa asiantuntijuuteen ja kognitiivisen taituruuteen psykologisena ilmiönä. (Soveltuu hyvin myös organisaatiokognition opintojen tueksi). M. Scardamalia & C. Bereiter: Surpassing Ourselves an Inquiry into the Nature and Implications of Expertise. (1ov) Ckt342 Kognitiivisen psykologian kirjallisuus Kirjallisuus ja suoritustapa sovitaan erikseen oman lopputyön tutkimusaiheen mukaan. Esim. joitakin seuraavista: A. Baddeley, Human Memory (3ov), A. Baddeley, Working Memory (2ov), A. Garnham & J. Oakhill, Thinking And Reasoning (2ov), J. Evans, S. Newstead & R. Byrne, Human Reasoning (2ov), R. Logie, Visuospatial Working Memory (1ov), E. Styles, The Psychology of Attention (2ov), G. Underwood (toim.), Implicit Cognition (2ov). CKT370 KIELI JA KOGNITIO, KIELITEKNOLOGIA Syventävä opintokokonaisuus kognitiivisesta kielentutkimuksesta ja kieliteknologiasta. 328

11 KOGNITIOTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT Ckt 371 Kieli ja Kognitio Opintojakso perehdyttää kognitiiviseen kielentutkimukseen ja erityisesti kielen omaksumisen ongelmaan. Opintokokonaisuuden suorittaminen antaa valmiudet kielen liittyvän tutkimuksen tekemiseen ja kieleen liittyvien kognitiotieteellisten julkaisujen ymmärtämisen. Opintojakson suorittamisen edellytyksenä on, että Ckt265 on suoritettu. A. Radford, Transformational Grammar (3-5ov), B. Partee et al. (toim.): Mathematical Methods in Linguistics: Valikoituja tehtäviä (3-5ov), I. Heim & A. Kratzer, Semantics in Generative Grammar (3ov), L. Haegeman, Introduction to Government and Binding Theory (5ov), R. Cann, Formal Semantics (2ov), A. Radford, Syntactic Theory and the Structure of English: A Minimalist Approach (5ov), L.T.F. Gamut, Logic, Language and Meaning I-II (4ov), G. Chiercia, The Dynamics of Meaning (3ov) Kieliteknologian opinnot (Ks. Tietokonelingvistiikka Hum.tdk) Ctl142 Automaattinen syntaktinen analyysi Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely Ctl250 Kieliteknologian menetelmäkurssi Ctl310 Dialogijärjestelmät Ctl271 Kieliteknologian menetelmien jatkokurssi CKT380 ORGANISAATIOTEORIA Syventävä perehtyminen kognitiivisen organisaatiotutkimuksen erityiskysymyksiin. Ckt381 Kognitiivisen organisaatiotutkimuksen menetelmiä Syventävä perehtyminen kognitiivisen organisaatiotutkimuksen kenttätyön menetelmiin. O. Werner & G. Schoepfle, Systematic Fieldwork 1-2 (2ov) Ckt382 Oppivan organisaation jatkokurssi (Ks. Kasvatuspsykologia) Ckt384 Organisaatioteorian kirjallisuus Opintojakso syventää ja monipuolistaa opintojaksoissa Ckt134 ja Ckt281 käsiteltyjä kognitiivisen organisaatiotutkimuksen teoreettisia näkökulmia. I. Nonaka & H. Takeuchi, The Knowledge Creating Company (1ov), H. Mintzberg et al., Strategy Safari (2ov), A. DeGeus, The Living Company: Habits for Survival in a Turbulent Business (2ov), S. Fineman, Emotions in Organizations (1ov) CKT390 KOGNITIIVISEN NEURO- TIETEEN ERITYISKYSYMYKSIÄ Syventäviä kognitiivisten ilmiöiden neurobiologista perustaa ja neurotieteellistä tutkimusta käsitteleviä opintojakso. Ckt395 Kognition biologiaa Opintojakso syventää kognitiivisia toimintoja biologisissa organismeissa toteuttavien neuraalisten järjestelmien biologisten ominaisuuksien tuntemista. J. LeDoux, The Emotional Brain (1ov), L. Squire & S. Kosslyn, Findings and Current Opinion in Cognitive Neuroscience (3ov) Ckt396 Kognitiiviset aivokuvantamismenetelmät Non-invasiivisia aivotutkimusmenetelmiin ja niiden sovelluksin perehdyttäviä opintoja. M.Posner & M.Raichle, Images of Mind (2ov) Pps260a Havaintopsykologia II (Ks. Psykologia) Pps261a Havaintopsykologian erityiskysymykset (Ks. Psykologia) Ckt500 KÄYTETTÄVYYSKOULUN OPINTOKOKONAISUUS Kognitiotieteen pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa syventäviä opintoja 329

12 KOGNITIOTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT käytettävyyskoulussa, johon sisältyy opintojaksoja Helsingin yliopistossa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Käytettävyyskoulun opinto-oikeutta haetaan erikseen, lisätietoja kognitiotieteen wwwsivuilla). 330