Eeva-Liisa Kronqvist Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Varhaiskasvatuksen jaos. Lapsen hyvä varhaiskasvatuksessa

Transkriptio

1 Eeva-Liisa Kronqvist Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Varhaiskasvatuksen jaos Lapsen hyvä varhaiskasvatuksessa

2 I Lapsen hyvä III Vanhemmuus II Päivähoito IV Yhteisöt aikuiset, organisaatiokulttuuri vertaiskulttuuri

3 I Lapsen hyvä,, lapsen hyvinvointi Mitä on lapsen hyvä?? Hyvinvointi? Lapsen hyvinvointia edistetää ään n ja varmistetaan luomalla maailma, joka on lapselle sopiva, jossa kaikki lapset saavat parhaan mahdollisen alun elämälleen. lleen. ja kaikilla on mahdollisuus kehittää yksilöllisi llisiä kykyjää ään turvallisessa ja tukevassa ympärist ristössä (Scott 2005, Safeguarding and Promoting the Well-being of Children) Edistetään n lapsen fyysistä,, psykologista, henkistä,, sosiaalista, emotionaalista, kognitiivista ja kulttuurista kehitystä kansallisesti että ja globaalisti (YK 2002) edistetää ään n tervettä elämää ää varmistetaan hyvälaatuinen kasvatus suojataan väkivallalta v Lapsen hyvää ei voida edistää yksittäisin, isin, toisistaan irrallisin toimenpitein; hyvä kehittyy kun sekä vanhemmat, hoitajat että ympärist ristö tukevat lapsen hyvää (Matti Rimpelä STAKES)

4 Lapsen hyvä ja yhteiskunnalliset/ympärist ristötekijät Yhteiskunnalliset tekijät: t: Rimpelä:http : * häirih iriöpalvelut laajentuneet * mielenterveyspalvelu, erityisopetus, lastensuojelu tuloksia? ovatko häirih iriöt t vähentyneet? v onko oikeudenmukaisuus toteutunut? väestöryhmien väliset v erot vähentyneet? v tarvitaan tutkimustietoa

5 Rimpelä (jatk.) lisäinvestoinnit investoinnit häirih iriöpalveluihin ovat vaikuttaneet varsin vähän v hyvinvointikehitykseen, vaikka emme tiedä,, miten olisi käynyt k ilman näitä palveluja lasten kehitysympärist ristöjen tukeminen yhteisösuuntautuneilla suuntautuneilla peruspalveluilla tavoitteeksi lasten ja nuorten asiakkuuksien vähentv hentäminen lapsiperheen tuki raskauden alusta koko perheen hyvinvointia tukevaksi perhe- ja neuvolatyöksi varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta yhtenäinen kokonaisuus

6 Lapsiperheiden ympärist ristöt miten tukevat lapsen hyvinvointia? (Marketta Kyttä 2006): Aavikko, Melukylä,, Selli, Akvaario; vertailevaa tutkimusta - Suomi, Valko-Ven Venäjä Lapsiperheiden riskit, miten lapsiperheet voivat? Suojaavat tekijät t eli kiintymyssuoja (Mirjam Kalland) * perhe ja työ: : edelleen vaikeuksia sovittaa; ei erillisiksi lokeroiksi; ei- kausaaliset ja kausaaliset työn n ja perheen vuorovaikutusmallit Ongelmien kasautumisen kolme väylv ylää: : 1) ulkoisen kasautumisen väylv ylä olosuhteet epäedullisia edullisia 2) kasautumisen sisäinen inen väylv ylä lapsuuden riskitekijät, t, epäonnistumisen tunteen kehä 3) käyttk yttäytymisen ytymisen haavoittuvuus esim. aggressiivisuus, seurausta vaikeista kasvuoloista

7 II PäivP ivähoitotekijät t ja lapsen hyvä Mitä tutkimustieto kertoo päivp ivähoidosta ja lapsen hyväst stä? Lasten kehityksen tukeminen: varhaisen tuen ja vuorovaikutuksen ohjelmat eli päivähoito interventiona eli väliintulona/tukena v lapselle ja perheelle?

8 Child Development,, 2004, vol 74, nro 4 käsittelee k tätät teemaa Ennustaako lapsen päivp ivähoitopäivän n pituus lapsen sopeutumista koulun alkaessa? Tutkimustulokset kodin ulkopuolisen hoidon vaikutuksista ristiriitaisia Harvey (1999): ei yhteyttä Baydar & Brooks-Gunn (1991): ennusti ulospäin suuntautuvaa ongelmakäytt yttäytymistä Borge & Melhuish (1995): kohonnut ongelmaköytt yttäytymisenytymisen riski Miten varhainen hoito vaikuttaa lapsen kehitykseen? Aikaisempi tutkimus t osoitti verraten vähän v n kielteisiä vaikutuksia (Belsky( Belsky). Myöhemmin sama tutkija kuitenkin havaitsi että ensimmäisen isen vuoden aikana yli h/viikko oli yhteydessä aggressiiviseen ja sopeutumisongelmiin käyttk yttäytymiseen ytymiseen 3 ja 8 vuotiaina Heikkouksia tutkimuksessa: * ei otettu huomioon perhetaustaa * ei arvioitu hoidon laatua * mihin aggressiivinen käyttk yttäytyminen ytyminen oli yhteydessä: : ei välttv lttämättä kodin ulkopuoliseen hoitoon vaan myös s aikuisten toimintaan (rohkaisivat itsenäiseen iseen ja assertiiviseen käyttäytymiseen) ytymiseen)

9 Haluttiin tutkia: 1 Ennustaako kodin ulkopuolinen hoito varhaislapsuudessa ja esikouluiäss ssä lasten sosioemotionaalista sopeutumista kun perhetausta huomioidaan? 2 Onko muilla kuin kodin ulkopuolisella hoidolla yhteyttä tuloksiin? 3 Voisiko vanhemmuuden laatu selittää prosessia, jolla kodin ulkopuolinen hoito on yhteydessä lapsen sosiaaliseen käyttäytymiseen? 4 Missä määrin hoitopäivien ivien pituus voisi selittää 4.5 vuotiaana hoidon vaikutuksia? 5 Missä määrin mahdolliset yhteydet hoidon määrän ja sosioemotionaalisen sopetumisen välillä heijastavat ongelmia lasten kielellis-kognitiivisessa kognitiivisessa ja sosioemotionaalisessa kehityksessä 4.5-vuotiaana?

10 Mitkä muut kuin aika voivat vaikuttaa negatiivisiin tuloksiin? Laatutekijät: puuttuu tutkimusta jossa samanaikaisesti olisi arvioitu määrän ja laadun vaikutuksia sopeutumiseen Vanhemmuuden laatu ja vanhempien sensitiivisyys: pitkä aika päivähoidossa varhain vaikeuttaa äidin herkkyyttä lapselle; tulokset kuitenkin ristiriitaisia Tutkimusmetodit.. 10 paikkakuntaa, seuranta 4.5 v ikää ään, otos n 1000 perhettä, hoidon ajallinen määrä, observaatiot 6,15,24 ja 36 kk iässä niille jotka yli 10 h/vk hoidossa,, 54 kk iässä niille jotka enemmän kuin 7.5 h/v hoidossa, yht.. n 1000 perhettä Mittarit: pv.hoidon määrä ja laatu,perheen arviointi, lapsen sopeutuminen 4.5 v iässä (sosiaalinen pätevyys, käytösongelmat,opettaja-lapsi-ristiriidat ristiriidat, vertaisvuorovaikutus jne.

11 Tulokset Pohdittiin riskiä joka liittyy päivittäiseen,pitkään eroon vanhemmista Päivähoidon vaikutus: pitkä poissaolo perheestä ennusti ongelmia sosiaalisessa käyttäytymisessä, ulospäin suuntautuvia onglmakäytt yttäytymistä,aikuinen-lapsi konflikteja; yhteys kohtuullinen, ei vahva Yhteenveto: : a) mitä pitempi päivähoito ensimmäisten isten vuosien aikana sitä enemmän ongelmia ja aikuiskonflikteja 4.5 iässä b) tulos ilmeni vaikka laatu, vanhempien sensitiivisyys kontrolloitiin c) ei ole kynnystekijää d) myös riskitekijät lisää ääntyivät Tarvitaan lisää tutkimusta vaikutusmekanismin tutkimiseen, lasten stressistä, miten hoito ja kasvatus järjestetään Kritiiikki aikaisempaa tutkimusta kohtaan,jossa ei otettu riittävästi hoidon laatutekijöit itä huomioon; tarvitaan parempia arviointivälineit lineitä hoidon vaikutuksille

12 Watamura et al. 2004: Tutkimuksen tavoite: tutkitiin päiväkotilasten kortisolin erittymistä päivän aikana (=stressihormoni,yleens stressihormoni,yleensä korkeimmillaan n 30 min herää äämisestä, sitten laskee, herkkä fyysiselle ja psyykkiselle stressille; aluksi parantaa keskittymistä ja aktivoi, mutta pitkä altistus tuottaa keskittymisvaikeuksia). On havaittu kohonnutta pitoisuutta päivähoitolapsilla, erityisesti heikkolaatuisessa hoidossa; heikot sosiaaliset taidot ja torjuttu asema ryhmäss ssä nostavat kortisolitasoa; mitataan syljestä

13 Tulokset 1 havaittiin käyrälinjainen kortisolihormonin nousu kokopäiv ivähoidossa olevilla lapsilla; alkaa pienillä, selkeä piikki 2-33 v. ja lasku esikouluiäss ssä 2 kotona ollessa tulosta ei havaittu; tulos siis kontekstiherkkä 3 lapsilla,jotka eivät päässeet/tulleet mukaan vertaistoimintaan tai leikkii, havaittiin korkeampia kortisolitasoja 4 todettiin että sosiaalisilla peloilla ja kortisolitasolla oli yhteys

14 III Vanhemmuus ja lapsen hyvä Varhainen vuorovaikutus: paljon tutkittu; omahoitajakäyt ytänteet sensitiivisyys (Mary Ainsworth): vanhemmat erilaisia; toiset kuulevat paremmin; ihmisillä erilainen viestin vastaanottamiskynnys; suomalainen tutkimus osoitti, että sensitiivisyys oli yhteydessä äitien aktiiviseen kommunikointiin; vauvan passiivisuus oli yhteydessä äidin reagoimattomuuteen (Paavola et al 2006) synkroninen suhde: David Winnicot se mitä lapsi näkee n äidin kasvoista, sellaiseksi hän h n voi itsensä kokea (peilisuhde) tunteiden yhteensovittaminen (Daniel Stern) emotionaalinen läsnl snäolo (Robert Emde)

15 Isät t ja päivp ivähoito: - isät t eivät t halunneet tulla päivp iväkotien vanhempien iltoihin tai tapaamisiin ellei puoliso/avopuoliso ollut mukana; korostavat sellaisia vanhempien yhteistyömuotoja, joihin koko perhe pystyi osallistumaan (Turbiville( 2001) - miten isät t kertovat lapsistaan? - ei juurikaan kirjallisuudessa kysytty/otettu huomioon; johtuu siit itä,, että äiti- lapsi-suhde suhde on dominoinut kehityskirjallisuutta - isien ja äitien arvioinneissa ei suuria eroja mutta joitakin kuitenkin - isien arvioinneissa yleensä vähemmän ongelmia - jos mainintoja niin oppimiseen ja kognitiivisiin toimintoihin liittyvi ittyviä - äitien arvioinneissa korostui äidin suhde lapseen, äidin oma mielentila/jaksaminen sekä ympärist ristötekijät - äitien arvioinnit yhteydessä opettajien arviointeihin, isien eivät; syitä?? isät viettävät t vähemmv hemmän n aikaa lastensa kanssa? - äidit tietoisempia erityisesti lasten ongelmista, varsinkin nk. siss isäänpäin suuntautuneista ongelmista (Luoma 2004) - isien vertaishaastattelut osoittautuneet hyviksi käytk ytänteiksi

16 IV LähiyhteisL hiyhteisöt t ja lapsen hyvä Lasten yhteisö ja lasten oma vertaiskulttuuri - o Corsaro:

17 Yhteisöllisyys: Mistä tiedämme, tunteeko lapsi kuulumisen tai osallisuuden tunteita? Millä tavoin voisimme aikuisina yrittää ymmärt rtää sitä tai jopa saada kuulumisen tunteen näkyvn kyväksi ksi ja kuvatuksi? On todettu, että lapset ilmaisevat yhteisyyttä eri tavoin. ensimmäinen inen tapa on osoittaa kiinnostusta ja arvostaa sitä,, mitä toiset tekevät. t. Tämän T n lapset ilmaisevat usein innostuneella tervehtimisellä aamuisin, kysymyksillä ja kohteliaisuuksilla toinen tapa on ilmaista kuulumista samaan ryhmää ään. TämäT voi tapahtua jäljittelemällä toisten puhetta, hassutteluina, toisten sanomisten toisteluna, lempinimien käytk ytöllä kolmas tapa on osoittaa samuuden tunnetta eri tavoin esimerkiksi sanomalla niin minäkin, niin minullakin Fabes,, R. at al (2004). Mikä on vertaisten myönteinen merkitys ; usein jäänyt vähemmälle huomiolle, varsinkin samaa sukupuolta olevien lasten yhteistoiminta pojat osallistuivat tutkivaan toimintaan (matem; luonnontiede ) erityisesti yhdessä; tytöt kielelliseen toimintaa vertaisyhteistyö innosti lapsia tutkivaan toimintaan

18

19 ! " # $

20 Yksinäisyys isyys lapsuudessa: sosiaalinen yksinäisyys: isyys: myönteisen sosiaalisen verkoston puuttuminen emotionaalinen yksinäisyys: isyys: läheisen l kiintymyssuhteen puuttuminen subjektiivisesti koettua yksinäisyyden isyyden syyt liittyvät t persoonallisuuteen prososiaalisten taitojen puuttumista, alakuloa n 10 % v. lapsista raportoi yksinäisyytt isyyttä tulee koulussa vahvemmin esille pitää ääkö olla sosiaalinen?? (Kaarina Laine)

21 Entä aikuisten kulttuuri ja lapsen hyvä? organisaationäkökulma kulma I Miten aikuiset toimivat työss ssään erityisesti kasvatustyöss ssä miten se voisi liittyä lapsen hyvää ään n varhaiskasvatuksessa? Keskinen (2000): seurantatutkimus päivp iväkodeista: päivähoitohenkilöstö viihtyy työss ssään n lasten parissa vähintv hintään n yhtä hyvin kuin keskimää äärin suomalaiset työpaikoillaan erityisen rasittavina kuitenkin koetaan: 1) henkilöresurssien puute : raportoidaan ylirasittuneisuutena ja ärtyvyytenä; ; jaksaako aikuinen kuulla lasta tai olla psyykkisesti läsnl snä? Voimavaroja on arvioitava ajoittain 2) kiire ja melu: ylirasittuneisuus lisää melun kokemista häiritsevh iritsevänä.. Melu vaikeuttaa erityisesti kognitiivisia toimintoja sekä aikuisilla että lapsilla heikentää keskittymiskykyä,, sanasujuvuutta, kaventaa tarkkaavaisuutta heijastuvat vuorovaikutukseen lapsen kanssa

22 II Miltä näyttää tulevaisuuden päivp ivähoito? - skenarioita OECD, UNESCO kasvatuksen haasteet muutos, globalisaatio, tietotulva, tietoyhteiskunta, monikulttuurisuus miten kasvatuksessa nämän haasteet kohdataan? Mitä se merkitsee suomalaisen varhaiskasvatuksen kannalta? Yksi mahdollisuus on tutkia muutosta skenariotyöskentelyn skentelyn avulla= tapa tunnistaa ympärist ristön/yhteiskunnan muutoksia, miltä näyttää tuleva katsotaan a)ulkoisia paineita, vahvoja signaaleja, jotka vaikuttavat kasvatukseen, mutta joihin ei voi paljon vaikuttaa b) miten organisaatiot voivat saavuttaa tavoitteena; mihin voi vaikuttaa

23 Yksi esimerkki hierarkinen keskittynyt hierarkk monia pieniä,itsen.yht,itsen.yht. eksklusiivi inklusiivi Wired for Learning Learning Society osallistuva

24 Skenarion vaiheet 1 Tärkeimmät t ydinkysymykset, joihin vastattava varhaiskasvatuksessa tietyn ajan sisäll llä (vuosi, 5 v., 10 v.) 2 Muutosten tunnistaminen: mikä heijastuu työhömme 3 Mitkä ovat meidän n kannaltamme tärkeimmt rkeimmät t muutokset: miten ne vaikuttavat, voidaanko niitä ennustaa? 4 Mietitää ään n vaihtoehtoiset skenariot 5 Tuodaan skenario eläväksi, kuvataan * monikulttuurisuus * jatkuva muutos * muuttoliike * ympärist ristömuutokset * yksilöllisyys llisyys * perheiden moninaiset tarpeet jne. Visualisoidaan: miten vaikuttavat arkkitehtuuriin, organisaatiorakenteisiin, akenteisiin, perheiden elämää ään