PÄLKÄNEEN KUNTA IKÄÄNTYMINEN ON PARASTA AIKAA PÄLKÄNEELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄLKÄNEEN KUNTA IKÄÄNTYMINEN ON PARASTA AIKAA PÄLKÄNEELLÄ"

Transkriptio

1 PÄLKÄNEEN KUNTA IKÄÄNTYMINEN ON PARASTA AIKAA PÄLKÄNEELLÄ Vanhuspalveluiden ohjelma v ja toimenpidesuunnitelma v

2 2 Näinhän se on, kun kuljemme täällä elämän rataa ja kestämme päivät, jos paistaa tai sataa, niin muutoksiin valmiina kulkevaisen ain oltava ois lailla partiolaisen. Meistä vuorollaan kukin vanhemmaks`varttuu ja eletyn mukana vuodetkin karttuu. Ja totta on tää, hän ken elää saa kauan, voi tarvita tuekseen vanhuuden sauvan. Mutta sehän se on vain elämää tätä ei koskematta se meitäkään jätä. On hiukset jo harmaat ja kasvoilla rypyt. Ei onnistu nyt enää nuoruuden hypyt. Kyllä väsymys mielen toisinaan täyttää, ja silloinhan päiväkin harmaalta näyttää. Ja paikkoja kolottaa sieltä ja täältä, ei uloskaan uskalla liukkaalla säällä. Taitaa näkökin tässä harmia tuottaa, kun ei enää silmiinkään täysin voi luottaa. On laseihin uhrattu montakin markkaa, mut` tehdä en voi enää työtä tarkkaa. Ja kuulonkin laita on sillä lailla, mä myönnän, se että on jotain vailla. Kun ei enää ylitse suvisen pelon soi konsertti sirkkojen viulun ja sellon.

3 3 Eikä helise laulu kuin nuoren ennen, kun ääni on sortunut vuosien mennen. Ja muistikin mokoma, se tekee tenää, kun asiat mielessä ei pysy enää. Eräs seikka on vielä, kai pulmista suurin, nää jalkani suuttuneet on perinjuurin. Kun asiat vaatii ja menoon olis pakko, ne ilkkuvat: Ei, mehän on tehty lakko. Onhan murhetta monta listassa tässä, mutt, maltahan mieles, kun taas elämässä teen tiliä tarkkaa, mä huomaan, kas kumma. On suurempi arkisten ilojen summa. Miks`vaivoihin siis vain mä tuijottelisin, kun kuitenkin kaikista tärkein, se sisin on tallella. Henki on altis ja sen peittää vain alleen tää raihnainen kuori. Siispä rohkeesti saan taas edelleen jatkaa mä jäljellä olevaa elämän matkaa. Saan nöyrästi käteni yhteen liittää, ja aiheista ilon, ja murheenkin kiittää. Helmi Kokkola

4 4 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TYÖRYHMÄ JA TYÖSKENTELYTAPA Yleistä Työryhmien asettaminen Työskentelytapa SWOT analyysi Asiakaslähtöisyys ja prosessiajattelu PÄLKÄNEEN VÄESTÖRAKENNE VANHUSPALVELUIDEN NYKYTILANNE Kotihoito Tukipalvelut Omaishoito Kuntoutus Asumispalvelut Laitoshoito Kustannusvertailu Johtopäätöksiä VISIO JA ARVOT IKÄÄNTYMISEN YDINPROSESSIT Ennaltaehkäisy Toimintakyky heikentynyt Raskaan hoidon tarve TOIMENPIDESUUNNITELMA Toiminnalliset tavoitteet Henkilöstösuunnitelma SEURANTA LÄHTEET LIITTEET

5 5 1 TYÖRYHMÄ JA TYÖSKENTELYTAPA 1.1 Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto ovat laatineet ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen. Suositus tarjoaa valtakunnalliset suuntaviivat laadukkaalle vanhustenhuollolle ja se tukee kuntia kehittämään vanhushuollon palveluitaan paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suositus on tärkeä työväline kunta- ja taloussuunnittelussa. Vanhushuollon palveluiden kehittämisen turvaamiseksi laatusuositus edellyttää kuntien laativan vanhuspoliittisen strategian ja huolehtivan sen ajantasaisena säilymisen. Strategian sisältämien linjausten pohjalta kunta asettaa konkreetit painopistealueet, kehittämisalueet sekä mitattavissa olevat tavoitteet ja esittää keinot niiden toteuttamiseksi. Strategiaan tulee sisällyttää myös palvelurakenteen kehittämisohjelma. 1.2 Työryhmien asettaminen Pälkäneen kunnan perusturvalautakunta on (PERLA 36) päättänyt, että kuntaan laaditaan ikääntymispoliittinen strategia, joka saatetaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Sen laadintaa johtamaan tulee perustaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii perusturvalautakunnan puheenjohtaja ja sihteerinä vanhustyön johtaja. Viranhaltijatyöryhmä valmistelee materiaalin ohjausryhmän käsiteltäväksi. Pälkäneen seurakuntaa, Pälkäneen vanhustenkotiyhdistystä sekä vanhusneuvostoa pyydetään nimeämään omat edustajansa ohjausryhmään. Kangasalan kuntaa pyydetään nimeämään ohjausryhmään terveyskeskuslääkäri sekä kotisairaanhoidon edustaja. Ohjausryhmän muodostavat perusturvalautakunnan puheenjohtaja Rainer Zeitlin (pj), kunnanhallituksen jäsenet Anita Lindholm, Matias Hilden sekä Arja Kokkola-Ahava, kamreeri Helinä Vuorenmaa, vanhustyön johtaja Liisa Ihalainen (siht.), terveyskeskuslääkäri Eveliina Hakala, Pälkäneen seurakunnan edustaja Varpu Uotila, vanhusneuvostosta Marja Kärpänniemi sekä Kostiakodin edustajana Suvi Pitkänen. Kangasalan kuntaa pyydettiin nimeämään kotisairaanhoidon edustaja, mutta useista yhteydenotoista huolimatta asia ei järjestynyt. Kangasalan kunta ei nimennyt Eveliina Hakalan tilalle uutta jäsentä hänen jäätyään pois ohjausryhmästä. Viranomaisryhmän muodostavat perusturvajohtaja Janita Koivisto, vanhustyönjohtaja Liisa Ihalainen, kamreeri Helinä Vuorenmaa, fysioterapeutti Tiina Knuutinen, kotihoidon ohjaaja Miia Salomäki, palveluohjaaja Tarja Käpylä (Pälkäneen Palvelukotisäätiö) sekä palveluohjaaja Eija Koskela. Työskentelyn edetessä joihinkin työryhmän tapaamisiin ovat asiantuntijoina osallistuneet osastonhoitajat Kirsi Ilomäki ja Raija Klasila. Myös vanhuspalvelujen työntekijöitä on kuultu ja pyydetty mielipiteitä ja näkemyksiä työskentelyn aikana. 1.3 Työskentelytapa Viranomaistyöryhmä keskusteli työskentelyn edetessä paljon käsitteiden ja sanojen merkityksistä. Tuotoksesta haluttiin kieliasultaan selkeä ja helposti ymmärrettävä. Ikääntymispoliittinen strategia nimenä koettiin byrokraattiseksi ja kaukana käytännön elämästä olevaksi. Siksi työryhmä päätti antaa työn nimeksi IKÄÄNTYMINEN ON PARASTA AIKAA PÄLKÄNEELLÄ Vanhuspoliittinen ohjelma ja toimenpidesuunnitelma

6 6 Viranomaistyöryhmä kokoontui muutaman kuukauden välein. Joskus tapaamisten väli oli pidempi, koska työskentely tapahtui viranhaltijoiden oman työn ohessa ja ajankäyttö oli siksi rajattua. Työskentelyn alussa päätettiin, että työryhmän jäsenet osallistuvat myös ohjausryhmän kokouksiin. Näin turvattiin mutkaton tietojen vaihto ja avoin keskustelu tärkeistä asioista. Käytäntö osoittautuikin varsin onnistuneeksi. Ohjausryhmän tapaamisissa analysoitiin tuotettua tekstiä ja käytiin yleistä keskustelua aiheesta. Ohjausryhmän kokoontumisista laadittiin kokousmuistiot. Ohjausryhmä pyysi lausuntoa asiakirjasta tekniseltä lautakunnalta, vapaa-ajan lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, sivistyslautakunnalta, rakennuslautakunnalta, Kangasalan kunnan sosiaali- ja terveyskeskukselta, kansalaisopistolta, vanhusneuvostolta, ev. lut seurakunnalta, kolmelta eläkeläisjärjestöltä sekä henkilöstöltä. Lisäksi luonnos oli luettavissa kunnan kotisivuilla lausuntoja ja mielipiteitä varten. Asiakirja oli myös kirjallisessa muodossa Luopioisten asiakaspalvelupisteessä sekä Pälkäneen kunnan viraston asiakaspalvelupisteessä. Lisäksi asiasta tiedotettiin Sydän-Hämeen Lehdessä sekä eläkeläisjuhlassa Pyydettyjä sekä henkilöstöltä tulleita lausuntoja tuli kaikkiaan 15, jotka ovat asiakirjan liitteenä. Lisäksi tuli kaksi kansalaislausuntoa. Ohjausryhmä käsitteli lausunnot kokouksessaan. Ohjausryhmä totesi, että lausuntoja annettiin kiitettävästi ja että asiakirjaan oli paneuduttu huolellisesti, josta kiitokset kantaa ottaneille. Monissa lausunnoissa otettiin kantaa vanhuspalvelujen kehittämisen yksityiskohtiin, joita ei vanhuspalveluja laajasti tarkastelevassa strategiassa ole voitu ottaa huomioon. Kehittämiskohteet pidetään mielessä, kun vanhuspalvelujen käytännön työtä järjestellään. Viranomaistyöryhmän valmisteleman ja ohjausryhmän ohjaaman ja hyväksymän asiakirjan on koonnut palveluohjaaja Eija Koskela SWOT analyysi SWOT analyysi on työkalu toiminnan tai strategian laatimisessa, arvioinnissa sekä kehittämisessä. Siinä kirjataan valitun toiminnan kannalta keskeiset vahvuudet (S), heikkoudet (W), mahdollisuudet (O) ja uhat (T). Tietojen keruun jälkeen mietitään, miten toiminnan heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, miten mahdollisuuksia hyödynnetään ja kuinka uhat jatkossa vältetään. Toiminnan aluksi viranomaistyöryhmän jäsenet laativat SWOT analyysin Pälkäneen vanhuspalveluiden nykytilanteesta. Nykytilanteen kartoittaminen ja sanoiksi pukeminen on oleellista kehitystyön kannalta. Ilman tätä on vaarana, että suunnitelmat ja kehitysideat eivät kohtaa todellisuutta eivätkä tule toteutumaan. Analyysin tulokset saivat aikaan runsasta keskustelua sekä viranomaistyö- että ohjausryhmässä ja ne ovat osaltaan muovanneet Vanhuspoliittista ohjelmaa ja toimenpidesuunnitelmaa.

7 7 VAHVUUDET - toimintaympäristön hallittavuus - ammattitaitoinen henkilöstö - monitasoinen palveluverkosto - kysyntään pystytty pääsääntöisesti vastaamaan - hyvä henkilöstöpolitiikka - toimivat sosiaaliset verkostot -hoidon taso MAHDOLLISUUDET - palvelurakenteen muuttaminen avohoitopainotteiseksi - kotihoidon tehtävien uudelleen määrittely - yhteinen kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu) - ennaltaehkäisy / varhainen puuttuminen - hyvä henkilöstöpolitiikka - yksityisten palveluiden kehittäminen - teknisten apuvälineiden hyödyntäminen - uusi terveydenhuoltolaki HEIKKOUDET - laitospainotteisuus - tehostetun palveluasumisen puuttuminen - harva asutus ja pitkät välimatkat - kunnan kaksinapaisuus - kotipalvelu ja kotisairaanhoito ovat erillisiä yksiköitä - tietojen saanti - vapaaehtoistyön vähäisyys - palveluiden tavoitettavuus - kohorttiyksikön puute UHAT - koulutetun henkilöstön saatavuus - henkilöstön ikärakenne - talouden kehitys - resurssit vastata palveluiden kysynnän kasvuun - tartuntataudit (mm. MRSA) - lainsäädäntö (mm. kotikuntalain muutokset) Taulukko 1. SWOT analyysi Pälkäneen kunnan vanhuspalvelusta Asiakaslähtöisyys ja prosessiajattelu Ikääntynyt henkilö on yhteisön voimavara, joka osallistuu ja vaikuttaa mahdollisuuksiensa mukaan. Vanhuspoliittisen ohjelman laadinnassa työskentelyn viitekehys onkin erittäin vahvasti asiakaslähtöinen: Palvelut ja tukitoimet rakennetaan asiakkaan tarpeita vastaaviksi eikä päinvastoin. Asiakaslähtöisyyden lisäksi toisena työvälineenä suunnitelman laadinnassa on prosessiajattelu. Sen avulla vanhuspalveluiden toimintakäytänteet tehdään näkyviksi. Tällöin huomio kohdistetaan asiakkaan ja toimivan palvelukokonaisuuden kannalta oleellisiin seikkoihin. Sekä asiakaslähtöinen työote että prosessiajattelu näkyvät selvästi luvun 4 Ikääntymisen ydinprosessin käytössä. Malli toimii työkaluna kuvattaessa sitä, kuinka ikääntyneen toimintakyvyn muuttuessa hänen hoivan tarpeeseensa vastataan sopivin palveluin ja tukitoimin. 2 PÄLKÄNEEN VÄESTÖRAKENNE Suomen väestörakenteen muutos jatkuu lähitulevaisuudessa: Lasten ja nuorten määrä vähenee, samoin työikäisen väestön, kun taas iäkkäiden henkilöiden määrä kasvaa. Samoin hyvin iäkkäiden osuus vanhusväestöstä lisääntyy. Eliniän pitenemisen arvioidaan jatkuvan noin vuodella vuosikymmentä kohden (Ikäpolitiikka kunnissa 2006, 10). Oheisessa taulukossa esitetään Pälkäneen väestöennuste, 75 vuotta täyttäneiden pälkäneläisten osuus koko kunnan väestöstä sekä saman ikäluokan osuus koko maan väestöstä. Vanhusväestön kasvu tuo haasteita vanhuspalveluille. Tulee kuitenkin muistaa, että vanhusten hyvinvointia ei luoda pelkästään

8 8 vanhuspalveluihin panostamalla. Hyvän vanhuuden eväät luodaan elämänkaaren kaikissa vaiheissa lapsiperheiden tukemisesta lähtien. v v v v kunnan väkiluku vuotta täyttäneet 75 vuotta 10,96 11,38 12,15 14,61 täyttäneiden % - osuus kuntalaista 75 vuotta täyttäneiden % - osuus koko maan väestöstä 8,12 8,90 10,13 12,70 Taulukko 2. Pälkäneen väestöennuste ja 75 vuotta täyttäneiden osuus kuntalaista (Tilastokeskus 2009) 3 VANHUSPALVELUIDEN NYKYTILANNE Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa painotetaan suunnitelmien linjaamista mm. ikääntyneen asuin ja hoitoympäristöihin. Asetettujen tavoitteiden toteutumista voidaan seurata erilaisin indikaattorein. Ohessa ovat laatusuosituksen tavoitteet vuoteen 2012 sekä vertailussa Pälkäneen kunnan tilanne sekä arvio vuonna vuotta täyttäneistä valtakunnallinen tavoite Pälkäneen tilanne ( ) Pälkäneen tilanne v Asuu itsenäisesti kotona % 85 % 87 % Säännöllisen kotihoidon % 11,2 % 12,3 % piirissä Saa omaishoidon tukea 5 6 % 4,4 % 5 % Tehostetussa asumispalvelussa 5 6 % 1,4 % 6,5 % (ei sisällä Kostiakodin 8 paikkaa) Laitoshoidossa 3 % 7,8 % 3,9 % Asumispalvelussa - 5,5 % 2,5 % Taulukko 3. Ikäihmisten laatusuosituksen mukaiset tavoitteet vuoteen 2012 sekä arvio kunnan tilanteesta Kotihoito Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon muodostamaa palvelukokonaisuutta. Pälkäneellä kotipalvelu ja kotisairaanhoito toimivat eri yksikköinä, mutta tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Kotihoidon ensisijaisena tavoitteena on, että ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon palveluja annetaan henkilölle, joka alentuneen toimintakyvyn, sairauden, perhetilanteen tai muun syyn vuoksi tarvitsee apua selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista.

9 9 Kotihoitoa voi saada joko tilapäisenä tai säännöllisenä palveluna. Säännöllistä kotihoitoa tarvitseville asiakkaille laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaisten ja läheisten osuus hoidossa on ensiarvoisen tärkeää. yli 75-vuotiaat asiakkaat 87 % alle 75-vuotiaat, joista: päihde- ja 6 % mielenterveysasiakkaat vammaisasiakkaat 4 % perheasiakkaat 3 % Taulukko 4. Säännöllisen kotihoidon asiakasjakauma ( ) Kotipalvelu on jaettu kahteen alueeseen, Onkkaala ja Luopioinen. Molemmilla alueilla kotipalvelu toimii kaikkina viikonpäivinä noin klo palvelujen tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Lisäksi Onkkaalan alueella kotipalvelun henkilökunta hoitaa turvapuhelinpäivystyksen ympärivuorokautisesti, Luopioisten alueen turvapuhelin yöpäivystykset hoidetaan puolestaan ostopalveluna. Pälkäneen kunnan kotipalvelussa työskentelee tällä hetkellä: 7 kodinhoitajaa 9 hoitajaa 2 erityisavustajaa ( päivätoiminta-asiakkaiden kuljetukset, osan ateriapalvelu kuljetuksista ym.) 1 vastaava lähihoitaja (palvelutarpeen arvioinnit / kartoituskäynnit) 1 kotihoidon ohjaaja Kotipalveluhenkilökunnan työkenttä on laaja-alainen: kokonaisvaltainen ja kuntouttava hoitotyö o ikääntyneet (yli 75-vuotiaat) o päihde- ja mielenterveysasiakkaat o vammaisasiakkaat perhetyö (noin 0,5 työntekijän työaika) ateriapalvelukuljetukset (noin 0,84 työntekijän työaika) hoitotyö asumispalveluissa, Kuusela ja Palvelutalo Kanerva (noin 0,57 työntekijän työaika) työparina päivätoiminnassa (noin 0,63 työntekijän työaika) Kangasalan terveyskeskuksen yhteistoiminta-alue järjestää kotisairaanhoidon palvelut. Kotisairaanhoidossa työskentelee tällä hetkellä: 2 terveydenhoitajaa (huolehtivat myös aikuisneuvolatoiminnan) 1 sairaanhoitaja 2 hoitajaa 3.2 Tukipalvelut Kotihoidon lisäksi kotona selviytymistä ja asiakkaan omatoimisuutta voidaan parantaa erilaisilla tukipalveluilla. Tukipalveluita ovat: Ateriapalvelu Vaatehuoltopalvelu Turvapalvelut (mm. turvapuhelin, turvamatto) Kuljetuspalvelu SHL Siivouspalvelu (palveluseteleillä)

10 10 Päivätoiminta ja kylvetyspalvelu Kauppapalvelu Hyvinvointi-tv (kokeilu 3/2012 asti) 3.3 Omaishoito Omaishoidon tukeminen on merkittävässä asemassa, kun pyritään turvaamaan runsaasti hoivaa tarvitsevien henkilöiden kotona selviäminen. Osa omaisten antamasta hoivasta on niin sitovaa, että tarvitaan julkista omaishoidon tukea. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa puitteissa. Kyseessä on palvelukokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista, omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaista sekä omaishoitoa tukevista palveluista. hoidettavien määrä hoidettavien %-osuus yli ,06 vuotiaat ,12 vuotiaat ,82 vuotiaat yhteensä Taulukko 5. Omaishoidon tuen saajien lukumäärä ( ). 3.4 Kuntoutus Pälkäneen kunnan vanhuspalveluissa työskentelee yksi fysioterapeutti ja Pälkäneen Palvelukotisäätiöllä yksi fysioterapeutti. Asiakasmäärä Pälkäneen kunnan ja Palvelukotisäätiön järjestämässä kuntoutuksessa yhteensä (keskimäärin/ vko) Ryhmäkuntoutus 114 asiakasta Yksilökäynnit/ arvioinnit laitoksissa 12 käyntiä Yksilökäynnit/ arvioinnit kotihoidossa 4 käyntiä Kunnon hoitaja koulutus 9 opiskelijaa Lisäksi toiminta- ja ulkoilupäivissä vaihteleva määrä kävijöitä 3.5 Asumispalvelut Palveluasuminen on tarkoitettu ikääntyneille henkilöille, joiden toimintakyky on siinä määrin heikentynyt, etteivät he enää selviydy omassa kodissaan sinne tarjottavien palveluiden turvin. Tehostetussa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden; ei-ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asukkaat selviytyvät osan vuorokaudesta ilman hoitohenkilökunnan läsnäoloa. Tällöin käytössä voi olla esim. turvapuhelinjärjestelmä. Kunta voi järjestää palveluasumisen omana tuotantona tai ostaa sitä yksityisiltä palveluntuottajilta. Pälkäneen kunnan omissa yksiköissä palveluasumista tarjotaan Harjutuulen palvelukeskuksen Kuuselassa, jossa on kuusi asukaspaikkaa sekä Mikkolakodissa, jossa on 16 asukaspaikkaa. Lisäksi palveluasumista järjestävät Pälkäneen Palvelukotisäätiön Palvelutalo Kanerva, jossa on paikat kahdeksalle asukkaalle sekä Pälkäneen seudun vanhustenkotiyhdistys ry Kostiakoti..

11 11 Asumispalvelu Paikkamäärä Tavoite v Mikkolakoti 16 0 Kuusela 6 0 Kostikoti yhteensä Tehostetun palveluasumisen Pälkäneen kunta hankkii tällä hetkellä ostopalveluna Linnea Kodilta sekä yksittäisiä asukaspaikkoja muilta palveluntuottajilta. Tarkoituksena on lisätä tehostetun asumispalvelun määrää kunnan omissa yksiköissä. Tehostettu asumispalvelu Paikkamäärä Tavoite v Kukkiakoto 0 20 Mikkolakoti 0 16 Kuusela 0 6 Linnea Koti Yhteensä Kostiakoti ( ) Taulukot 6 ja 7. Asumispalveluyksiköiden paikkamäärä 3.6 Laitoshoito Pälkäneen kunta tarjoaa ikääntyneille sekä lyhyt- että pitkäaikaishoitoa. Palvelukeskus Harjutuulessa on kaksi laitoshoidon osastoa: 28-paikkainen hoivaosasto Mäntylä sekä dementiaosasto Onnela, jossa on 10 asukaspaikkaa. Kukkiakodon vanhainkoti tarjoaa laitoshoitoa hoivaosasto Tyynelässä 27 hoitopaikkaa sekä dementiaosasto Sointulassa, jossa on yhdeksän asukaspaikkaa. Laitoshoito Paikkamäärä ( ) Tavoite v Harjutuuli Hoivaosasto Mäntylä Dementiaosasto Onnela Kukkiakoto Hoivaosasto Tyynelä Dementiaosasto Sointula Taulukko 8. Laitoshoitopaikkojen määrä. Käyttöaste 94 % vuonna 2009

12 Kustannusvertailu v Tehostettu palveluasuminen v ,88 (asiakas/hvrk) Palveluasuminen (asiakas/hvrk) 39,22 Laitoshoito (asiakas/hvrk) 105,19 Kotipalvelu/tunti 26,25 Kotisairaanhoito/kotikäynti 52,20 Taulukko 9. Vanhuspalveluiden kustannukset. Taulukon tiedot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden kuntien vastaavien lukujen kanssa johtuen kuntien erilaisesta tavasta suorittaa kustannuslaskentaa. Pälkäneen kunnanvaltuusto päätti 2009 joulukuussa vanhushuollon pitkäaikaishoidon uudistamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön antaman Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti, jossa valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu laitoshoidon vähentäminen ja tehostetun palveluasumisen lisääminen. Luopioisten ja Pälkäneen kuntaliitoksen myötä 2007 kuntaan jäi kaksi vanhainkotia, joka edesauttoi kunnan laitoshoitopainotteisuutta. Tulevalla rakennemuutoksella ei ole tarkoitus lopettaa laitoshoitoa vaan lisätä vaihtoehtoja vanhusten palveluihin. Ympärivuorokautisen hoidon kehittämisen tavoitteena on turvata asukkaan hyvä hoito. Toisena tavoitteena on kustannusten hillintä. Väestön vanhentuessa ja palvelujen tarpeen lisääntyessä kunnan on välttämätöntä tehdä muutoksia palveluiden tarjontaan, jotta pystytään edelleen tuottamaan hyvää hoivaa kustannustehokkaasti. Taulukko 10. Talousarvio 2010, toimintakulut Talousarviossa 2010 vanhushuollon osalta varauduttiin kymmenen tehostetun palveluasumispaikan kilpailuttamiseen ja ostoon. Tarkasteltaessa ainoastaan toimintakuluja, vanhushuollon osuus koko sosiaalipalvelujen kentästä oli 37 %.

13 Johtopäätöksiä Koska Pälkäneen kunta panostaa ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan vanhustyöhön, tulevaisuudessa yli 75-vuotiaat pälkäneläiset ovat yhä toimintakykyisempiä ja pystyvät asumaan omissa kodeissaan pidempään. Vähitellen päästään raskaasta laitospainotteisesta palvelurakenteesta kohti aktiivisempaa ja laadultaan parempaa vanhushuoltoa. Palvelurakenteen uudistuksen myötä Pälkäneellä vanhuspalvelujen laitospainotteisuutta ollaan muuttamassa avopalveluiden suuntaan. Osa laitospaikoista on tarkoitus muuttaa tehostetun asumispalvelun yksiköiksi. Toisaalta laitoshoitopaikkoja tullaan aina tarvitsemaan väestön ikärakenteen muutosten vuoksi. Samoin lyhytaikaishoidon tarve on kasvussa. Lyhytaikaishoitoa tarvitaan omaishoitajien lakisääteisiä vapaita järjestettäessä sekä kotona asumisen tueksi. Lyhytaikaishoidon tulee olla luonteeltaan kuntouttavaa, jotta hoidettavan toimintakyky säilyy hyvänä mahdollisimman pitkään ja omaishoitaja jaksaa häntä pidempään hoitaa. Lyhytaikaishoitopaikat sisältyvät laitoshoitopaikkojen määrään ja niitä otettaan käyttöön joustavasti tarpeen mukaan. Kunta tukee omalta osaltaan ikääntyneiden asuinolojen kehittämistä ja kohentamista mm. kaavoitusratkaisuilla. Kunnan omistuksessa olevien maa-alueiden käyttötarkoitusta suunniteltaessa huomioidaan ikääntyneiden asumistarpeet. Selvitetään tarvittaessa kunnan ikääntyneiden asumisolojen kartoittamistarve. Yksityiset asumispalveluiden tuottajat ovat lisänneet tarjontaansa. Sopivien asumispalveluyksiköiden valinta, kilpailuttaminen sekä yksiköiden toiminnan seuranta vaativat kunnan viranomaisilta uudenlaista osaamista. Kilpailutukselle vaihtoehtona on palvelusetelin käyttöönotto. Tämä mahdollistaa asiakkaan valinnanmahdollisuuden myös kunnan ulkopuolisesta hoitoyksiköstä, jolloin kunnalle syntyy yksikön valvontavelvollisuus. Muistihäiriöisten ja dementoituvien asiakkaiden määrä on kasvussa. Kyseessä on asiakasryhmä, jolla on sairauden johdosta paljon erityistarpeita. Muistisairas henkilö voi usein asua varsin pitkäänkin omassa kodissaan. Tämä edellyttää kuitenkin yhteistyötä omaisten, terveydenhuollon ja kotihoidon kesken. Kotona dementoitunutta henkilöä hoitavan omaisen jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lyhytaikaishoitopaikkoja dementoituneille tarvitaan, samoin päivätoimintamahdollisuuksia. Uutena haasteena vanhuspalveluille ovat nuoret, alle 65-vuotiaat dementiaa sairastavat henkilöt. Useilla heistä on pitkä päihteiden käytön historia eivätkä he enää selviä itsenäisestä asumisesta. Tälle asiakasryhmälle on vaikea löytää sopivaa asumismuotoa ja siksi paine sijoittaa heidät vanhusten asumispalveluihin kasvaa. Tämä ei kuitenkaan ole kummankaan osapuolen kannalta hyvä ratkaisu. Kotihoidon toiminnan laaja-alaisuus on kasvanut. Asiakkaana on ikääntyneiden lisäksi lapsiperheitä ja mielenterveysasiakkaita kotipalvelun tehtäviin kuuluu osaltaan myös esim. Palvelutalon ja Kuuselan hoivatehtäviä. Samoin kotona asuvat ikääntyneet ovat entistäkin heikkokuntoisempia. Näin työntekijöiltä vaaditaan yhä laajempaa osaamista ja joustamista. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen on tarpeellista. Näin saadaan kummankin yksikön voimavarat tehokkaaseen käyttöön ja toimintaa voi suunnitella entistä paremmin. Hyvinvointiteknologiaa ei vielä hyödynnetä siinä määrin, kuin se olisi mahdollista. Valtaosa kotipalvelun asiakkaina olevista ikääntyneistä vierastavat esim. Hyvinvointi - tv:n käyttöä poikkeuksiakin toki on. Kunnassa on otettu käyttöön RAI järjestelmä, joka on vanhustenhuoltoon kehitetty hoidon ja palveluiden kokonaisvaltainen arviointi-, seuranta- ja laadun parantamisjärjestelmä.

14 14 4 VISIO JA ARVOT Vanhuspoliittisella ohjelmalla luodaan suunta haluttuun kunnan vanhustenhuollon palvelurakenteeseen ja palveluiden kehittämiseen. Ikääntyneiden pälkäneläisten tarpeet huomioidaan kaikessa kunnan toiminnassa, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vanhustenhuollon toiminta ja sen kehittäminen perustuvat yhteisesti koottuihin arvioihin sekä niistä johdettuun visioon. Visio: IKÄÄNTYMINEN ON PARASTA AIKAA PÄLKÄNEELLÄ. Arvot: arvokkuus, aktiivisuus, itsemääräämisoikeus, oma vastuu, ihmisläheisyys sekä yksilölliset palvelut. Ikääntynyt kuntalainen on arvokas ja ainutkertainen yksilö, joka kohdataan kunnioittavasti riippumatta hänen toimintakyvystään ja elämänhistoriastaan. Ikääntyneiden henkilöiden pitkää elämäkokemusta arvostetaan ja se nähdään työskentelyä rikastuttavana tekijänä. Aktiivisena henkilönä ikääntyneellä on mahdollisuus osallistua yhteisön toimintaan tahtonsa ja voimavarojensa mukaan. Hän on aikuinen henkilö, aktiivinen toimija eikä passiivinen toimenpiteiden vastaanottaja. Ikääntyneen henkilön itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Kunnan palveluilla turvataan henkilön itsemääräämisoikeus niin pitkään kuin se on henkilön hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaista ja mahdollista kunnan resurssien puitteissa. Aikuisena henkilönä ikääntyneellä on vastuu omista valinnoistaan ja toimistaan. Palvelurakennetta kehitetään sellaiseksi, että palvelut ovat ihmisläheisiä ja ikääntyneiden yksilölliset tarpeet huomioon ottavia. Toiminta, suunnittelu ja päätöksenteko toimivat läpinäkyvyysperiaatteella ja niistä tiedotetaan kuntalaisille säännöllisesti. Palaute nähdään tärkeänä tekijänä toiminnan kehittämisessä. Tarjottavat palvelut ovat helposti saatavilla ja niistä tiedotetaan ikääntyneille riittävästi. Ikääntynyt henkilö kokee elämänsä turvalliseksi. Fyysisen turvallisuuden alueella hänen kodissaan tai lähiympäristössään ei ole hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Psyykkinen turvallisuus syntyy varmuudesta, että saa tarvittaessa apua ja hoivaa eikä jää yksin. Välit omaisiin ja läheisiin ovat kunnossa. On luottamuksen tunne siitä, että elämä kannattelee ja eteen tulevat asiat kykenee selvittämään. Yksinäisyyden tunne on varsin merkittävä ikääntyneen henkilön elämänlaatuun vaikuttava tekijä. Yksinäisyys koetaan yksilöllisesti: joillekin se merkitsee turvattomuutta, ahdistusta, elämän mielekkyyden häviämistä ja toivottomuutta. Jotkut kokevat yksinäisyyden elämää rikastuttavana, seesteisenä ja voimia antavana tilana. Elämäntilanteessa tapahtuvat muutokset altistavat yksinäisyyden negatiiviselle kokemiselle: Eläkkeelle siirtyminen muuttaa vuosikymmenien arkirutiinit ja muovaa sosiaalisia suhteita. Rakkaiden ja ystävien menetys vähentää kanssakäymistä. Oman toimintakyvyn heikentymisen myötä mahdollisuudet rakentaa uusia ihmissuhteita tai hankkia mielekästä tekemistä vähenevät. Kaikessa toiminnassa pyritään vähentämään negatiivisen yksinäisyyden syntymistä rohkaisemalla ikääntynyttä osallistumaan kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Ikääntyneen henkilön kotiin annettavat palvelut ovat aina luonteeltaan kuntouttavia. Ne sisältävät vuorovaikutustilanteen, joka on arvokas lisä ikääntyneen arkeen ja tukee yksinäisyyden ehkäisyä. Omaiset ja läheiset ovat avainasemassa silloin, kun ehkäistään tai vähennetään ikääntyneen henkilön yksinäisyyttä. Omaisten osallisuutta ikääntyneen elämään rohkaistaan ja vahvistetaan erilaisin tukitoimin, samoin painotetaan ikääntyneen omaa vastuuta elämänlaadustaan.

15 15 5 IKÄÄNTYMISEN YDINPROSESSIT Yleinen ympäristö (liikenne, rakentaminen, kaavoitus) Asenneympäristö Asuminen Aktivointi Logistiikka Hoiva- ja tukipalvelut A) ENNALTAEHKÄISY B) TOIMINTAKYKY HEIKENTYNYT C) RASKAAN HOIDON TARVE Kuvio 1. Ikääntymisen ydinprosessit Yllä oleva kuvaa ikääntymisen ydinprosessia, jossa ikääntyneiden pälkäneläisten avun ja tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan. Vaakatasossa on tarkasteltu ikääntyvää ihmistä hänen toimintakykynsä suhteen. Ensimmäinen vaakataso (A) kuvaa henkilöä, joka on vielä omatoiminen, mutta jonka toimintakyky uhkaa heiketä, jollei tilanteeseen voida riittävän ajoissa puuttua. Seuraavassa tasossa (B) tarkastelun kohteena on henkilö, jonka toimintakyky on jo heikentynyt ja kolmannessa tasossa (C) henkilöä joka tarvitsee apua mittavasti. Toimintakyvyn muutokset voivat tapahtua asteittain tai esimerkiksi sairauden tai vammautumisen seurauksena toimintakyky voi heiketä hyvinkin äkillisesti. Toimintakyky voi myös parantua kuntouttavilla toimenpiteillä ja avun ja hoivan tarve poistua osittain tai kokonaan. Pystytasossa tarkastellaan asiakkaiden erilaisia palvelumuotoja ihmisen toimintakyvyn asettamien tarpeiden suhteen. Ikääntyneen ihmisen elämään ja hyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten kaavoitus, rakentaminen, logistiikka, vapaa-ajan toiminta. Kaavion yläosassa oleva nuoli kuvaa näitä palveluita sekä kolmannen sektorin toimintaa.

16 Ennaltaehkäisy Toimintakykyinen ikääntynyt on omatoiminen ja selviää itsenäisesti. Hän kykenee hankkimaan tietoa yhteisönsä palveluista ja tekemään niiden suhteen valintoja. Vastuu oman toimintakyvyn ja elämänlaadun säilymisestä on henkilöllä itsellään. Hän ei ole akuuttitilanteita lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeessa. Asuminen: Ikääntynyt asuu itsenäisesti omassa kodissaan. Asunto on toimiva ja turvallinen. Kodin kunnostamiseen on mahdollista hakea esim. kotitalousvähennystä, valtion perusparannuslainoja. Esteettömän kaavoituksen ja rakentamisen rooli on oleellinen: hissien rakentaminen kerrostaloihin, piha-alueiden esteettömyys, luiskien rakentamien portaiden rinnalle, kaiteet, jne. Kaikille sopiva asuinympäristö sopii myös ikääntyneille. Esteettömällä ympäristöllä ei tarkoiteta ainoastaan fyysisten esteiden poistamista. Esteettömässä yhteisössä kaikilla on mahdollista osallistua, eli myös sosiaaliset esteet on pyritty poistamaan erilaisin palvelu- ja tukitoimin (kts. kohta Aktivointi). Aktivointi: Ikääntyneen toimintakyky tulee nähdä kokonaisuutena, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Henkilö hyödyntää kunnan ja kolmannen sektorin palveluita: liikunta- ja vapaa-ajantoimi, kansalaisopisto, kulttuurintuottajat, kirjasto, seurakunta, yhdistykset jne. Ikääntyneellä on toimiva sosiaalinen ympäristö. Perusturvan mahdollisuuksina tukea ikääntyneitä ovat mm. ennaltaehkäisevät kotikäynnit, palveluohjaus, palvelupäivien järjestäminen, neuvontapisteiden luominen. Kunnan palvelu- ja tukimuodoilla autetaan ikääntyneiden henkilöiden mahdollisuutta luoda uusia sosiaalisia suhteita ja ylläpitää niitä. Näin tuetaan myös ikääntyneen omien voimavarojen käyttöä (ikääntyneet vetävät itse harrastuspiirejä, järjestävät toimintaa ja ohjelmaa, jne.) Kunta järjestää koulutusta vertaisohjaajille. Vertaisveturi-koulutus on Ikäinstituutin koordinoimaa koulutusta, missä vertaisohjaaja saa tietoa ikääntyneiden voima- ja tasapainoharjoittelusta sekä oppii ohjaamaan erilaisia liikuntaryhmiä. Vanhustyön osaamista vahvistetaan palkkaamalla geronomi (AMK). Geronomit ovat vanhustyön asiantuntijoita, joiden tehtävä on edistää ikääntyvien henkilöiden sosiaalista osallisuutta, hyvinvointia, terveyttä sekä kuntoutumista. Geronomi kartoittaa asiakkaan palveluntarvetta, neuvoo ja ohjaa asiakkaita sosiaaliturvaan ja palveluihin liittyvissä asioissa (avustaa sosiaalietuuksien hakemisessa ja vastaa niiden hakemisesta tarvittaessa). Geronomi osallistuu erilaisten toimintojen suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kunnan palveluista ja tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti eri kanavia hyödyntäen (lehdet, esitteet, kunnan kotisivut, jne.). Sosiaalisen verkoston ylläpitoa kunta pyrkii tukemaan myös rakenteellisesti tarjoamalla esimerkiksi yhteisiä tiloja kokoontumiselle. Kolmannen sektorin panosta hyödynnetään. Toiminnan lähtökohta on näkemys toimintakyvyn eri osatekijöistä ja siihen liittyen sosiaalisen hyvinvoinnin merkityksestä. Logistiikka: Asukas on liikkumisen suhteen omatoiminen. Hän ei tarvitse perusturvan järjestämää kuljetusta osallistuakseen. Julkisen liikenteen toimivuus on avainasemassa ikääntyneen omatoimisuuden säilymisessä. Toimiva liikenteen puuttuminen vaikeuttaa tai jopa estää asukkaan osallistumisen eri toimintoihin. Asioimistaksien ja palvelubussien toimintaa tehostetaan. Hoiva- ja tukipalvelut: Ikääntynyt selviää ilman hoiva- ja tukipalveluita. Toimintakykyinen ikääntynyt käyttää terveyspalveluita riittävästi ja tarkoituksenmukaisesti. Hän osaa arvioida vointinsa ja tietää mistä hakee apua tarvittaessa. Perusterveydenhuollon palvelut tulee säilyttää lähipalveluina ja ne tulee olla helposti saavutettavissa. Yhteistyötä perusturvan ja terveydenhuollon toimijoiden välillä tehostetaan.

17 Toimintakyky heikentynyt Kun ikääntyneen henkilön toimintakyky heikkenee, tulee siihen reagoida nopeasti. Tavoitteena on kartoittaa tilanne ja pyrkiä toimintakyvyn palauttamiseen tai sen heikkenemisen pysäyttämiseen. Elämälaadun ylläpitäminen ja säilyttäminen ovat tärkeitä, samoin henkilön motivoiminen omasta toimintakyvystä huolehtimiseen. Käytössä on yhtenäinen toimintakyvyn arviointimittaristo. Toimintakyvyn heikentyessä omaisten ja ikääntyneelle läheisten henkilöiden rooli korostuu. Tarvittavan palvelukokonaisuuden rakentamisessa huomioidaan läheisten mahdollisuudet tukea ikääntynyttä, samoin heidän voimavaransa. Tämä tapahtuu ikääntyneen omilla ehdoilla. Toimintakyvyn heikentyessä yhteinen työskentely muuttuu usein hoitokumppanuudeksi, jossa ikääntynyt itse, omaiset ja hoitohenkilökunta työskentelevät yhdessä. Toiminnassa korostuvat itsemääräämisoikeus, luottamus ja turvallisuuden tunteen syntyminen. Asuminen: Ikääntynyt asuu omassa kodissaan. Kotikäyntien avulla selvitetään asunnon puutteet ja riskitekijät turvalliselle asumiselle, samoin apuvälineiden tarve ja tarvittaessa taloudellinen tilanne. Fysioterapeutin asiantuntijuutta käytetään näissä hyväksi. Sosiaalihuoltolain mukaan voidaan korvata asunnonmuutostyöt, joiden avulla kotona asuminen mahdollistuu. Valtion perusparannuslainat ja kotitalousvähennys asunnon kunnostamiseksi ovat myös käytössä. Geroteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään: turvapuhelimen sekä muun muistutus-, valvonta- ja hälytinlaitteen avulla luodaan kodista turvallinen paikka asua. Tarvittaessa henkilö voi olla esimerkiksi intervallihoidossa tai hänelle tarjotaan palveluasumista (esim. Mikkolakodissa tai Kostiakodissa). Intervallihoitojakson aikana asiakkaan toimintakykyä parannetaan aktiivisella kuntoutuksella. Näin turvataan omaishoitajan jaksaminen ja asiakkaan toive asua mahdollisimman pitkään omassa kodissa. Ikääntynyt ei tässä vaiheessa tarvitse tehostettua asumispalvelua. Aktivointi: Ikääntyneen omaa aktiivisuutta vahvistetaan ja tuetaan häntä näkemään oma vastuunsa hyvinvoinnistaan ja toimintakyvystään. Omaiset tukevat ikääntyneen mahdollisuutta asua omassa kodissaan, osallistumalla esim. kuljetukseen, ulkoiluun tai muuhun avustamiseen. Ikääntyneen henkilön on mahdollista osallistua toimintaryhmiin (mm. kuntoutusryhmät, palvelutalon päivätoiminta). Kotikäynneillä laaditun palveluntarpeen selvityksen perusteella pyritään ikääntyneelle laatimaan juuri häntä hyödyttävä palvelukokonaisuus. Monipuolista toimintaa järjestetään ottaen huomioon aktivoinnin kaikki osatekijät (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen). Toiminta on tavoitteellista, saavutettuja tuloksia mitataan ja niitä hyödynnetään jatkon suunnittelussa. Tämä edellyttää fysioterapeutin palkkaamista. Ikääntyneen henkilön luokse tehtävät kotikäynnit ovat aina luonteeltaan kuntouttavia, niistä ei voida erotella erikseen perustyötä ja kuntoutusta. Kotipalveluhenkilöstön kuntouttavan hoivatyön osaamista parannetaan järjestämällä Kunnon hoitaja-koulutusta, mikä on Ikäinstituutin koordinoimaa, sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tapahtuvaa toimintaa. Koulutuksen tavoitteena on kuntouttavan työotteen vahvistaminen sekä toimintakykyä edistävien työtapojen käyttöönotto päivittäisessä työssä. Kunnon hoitajakoulutuksen käynyt hoitaja kykenee arvioimaan ikääntyneen toimintakykyä entistä paremmin, näkemään siinä tapahtuvat muutokset, raportoimaan niistä esimerkiksi fysioterapeutille sekä osallistumaan ikääntyneen kuntoutukseen. Logistiikka: Ikääntynyt henkilö ei enää kykene turvallisesti käyttämään linja-autoa. Toimivalla asioimistaksipalvelulla tai sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla turvataan henkilön pääsy palveluiden piiriin. Asioimistaksijärjestelmää kehitetään, samoin kuljetuspalvelun (kimppakyydit, ryhmämatkustaminen, jne.) käyttöä syvennetään ja tehostetaan. Ohjattuihin toiminta- ja kuntoutusryhmiin järjestetään kuljetuspalvelu sosiaalihuoltolain mukaan (ns. G-kortti). Huolehditaan siitä etteivät kulkemiseen liittyvät tekijät ole esteenä henkilön palveluiden käytölle tai uusien aktivointimuotojen käyttöönotolle. Kunnassa vastuu logistiikkaan liittyvissä asioissa keskitetään jollekin taholle tai henkilölle.

18 18 Hoiva- ja tukipalvelut: Ikääntynyttä tuetaan asumaan kotonaan niin kauan kuin se on tarkoituksenmukaista. Kunnan tarjoamia tukipalveluita ovat ateriapalvelu, kauppakassipalvelu, turvapalvelu, siivouspalvelu, peseytymispalvelu ja vaatehuolto. Henkilö maksaa palveluista omavastuuosuuden. Kattavan tukipalveluverkoston luominen edellyttää toimivaa logistiikkaa. Ateriapalvelu koostuu joko mahdollisuudesta käydä aterioimassa kunnan omissa yksiköissä (esim. Harjutuuli, Kukkiakoto) tai aterioiden toimittamisesta ikääntyneen kotiin. Kauppakassipalvelu on käytössä ja sitä pyritään tehostamaan. Turvapalveluita tehostetaan entisestään ja asiakasystävällisen tekniikan käyttöä vahvistetaan. Sauna- ja peseytymispalvelua järjestetään palvelupäivien yhteydessä ja se mahdollistaa siten myös sosiaalisen kanssakäymisen ja virkistyksen. Ylläpitosiivous tarjotaan asiakkaalle palveluseteleillä, joilla ikääntynyt itse ostaa kotiinsa yksityisen siivousalan palveluita. Säännöstöä tarkistetaan ja asiakkaan vastuu määritellään uudelleen. Siivoussetelin vaihtoehtona tulee mietittäväksi esimerkiksi kotitalousvähennyksen käyttäminen. Kotona selviämisen tukemiseksi tarjolla on myös vaatehuoltopalvelu. Kotiuttamisprosessi rakennetaan toimivaksi. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehostetaan. Terveydenhuollon ja kunnan työskentelystä muodostetaan saumaton kokonaisuus, jossa ikääntyneen tarvitsemat palvelut ovat oikea-aikaisia ja oikein kohdennettuja. Luodaan yhteiset toimintatavat tukemaan asiakkaan kotiutumista. Nämä tavat ovat ikääntyneen, hänen omaistensa, terveydenhuollon henkilöstön ja kunnan työntekijöiden tiedossa. Toiminnassa korostuu asiakasta aktivoiva ja kannustava työote, jossa nähdään myös ikääntyneen vastuu omasta kuntoutumisestaan. Omaisilla on vahva rooli kotiuttamisen onnistumisessa ja heille annetaan riittävästi tietoa eri palveluista ja ikääntyneen toimintakyvystä. Tavoite on yhteinen ja kaikkien tiedossa: ikääntyneen henkilön palaaminen sairaalan hoitojaksolta takaisin omaan kotiinsa tai siihen asumispalveluyksikköön, jossa oli hoitojakson alkaessa. Onnistunut kotiuttamisprosessi on vaativa kokonaisuus, joka edellyttää toiminnan jatkuvaa arviointia ja yhteistä asenneilmapiiriä. Tarvittavien asiakastietojen tulee olla kaikkien kotiuttamiseen osallistuvien tahojen käytettävissä. Tämä edellyttää yhteensopivia tietojärjestelmiä, henkilöstön kouluttamista niiden käyttöön ja yhteisesti sovittuja työkäytänteitä tietojen käsittelyssä. Asiakasystävällistä teknologiaa käytetään aina kun se on tarkoituksenmukaista. Palveluista ja niiden hakemisesta tiedotetaan ja mahdollisuutta sähköisten hakemuslomakkeiden käyttöön esim. kunnan internetsivujen kautta kehitetään. Palvelurakenteen muutokset ovat siirtäneet kotipalveluhenkilöstön työnkuvaa yhä enemmän sairaanhoidollisempaan hoitotyön suuntaan. Kotihoidon ja kotisairaanhoidon yhdistämistä selvitetään.

19 Raskaan hoidon tarve Kun ikääntynyt ihminen ei enää kykene olemaan vastuullinen omista päätöksistään eikä näin ollen pysty asumaan omassa kodissaan, hänen katsotaan olevan raskaan hoidon tarpeessa. Asuminen: Toimintakyvyn heiketessä oikean asumismuodon valinta edellyttää jatkuvaa toimintakyvyn arviointia ja oikeaa hoidon porrastusta. Ikääntynyttä ei ylihoideta, mutta ei myöskään jätetä vaille riittäviä ja turvallisia palveluita. Tehostetussa palveluasumisessa olevan henkilön hoivan ja tuen tarve on ympärivuorokautista ja jatkuvaa. Tapauskohtaisesti ratkaistaan, voiko ikääntyneen omaan kotiin rakentaa tehostetun palveluasumisen tasoinen palvelukokonaisuus toimivan hoitoringin avulla, jonka muodostavat omaiset, tuttavat ja mahdollisuuksien mukaan kunnan kotihoito.. Tästä päätettäessä korostuu ikääntyneen henkilön oma kyky arvioida avuntarvettaan sekä kyky turva- ja hälytinlaitteiden käyttöön. Omaishoidon tuella tuetaan ikääntyneen kotona asumista niin kauan kun se on tarkoituksenmukaista. Kokonaisuuteen kuuluvia palveluita ja tukia kehitetään siten, että ne tukevat entistä paremmin sekä hoidettavaa että hoitajaa. Henkilön siirtyminen laitoshoitoon edellyttää huolellista toimintakyvyn arviointia. Tässä korostuu eri toimijoiden saumaton yhteistyö (ikääntynyt itse, terveydenhuolto, kotihoito, sosiaalitoimi, omaiset). Arviointiprosessiin tulee varata aikaa eikä siihen kuuluvia päätöksiä tule tehdä pikaisesti, mikä tarkoittaa myös sitä, että henkilön omaa kotia ei voi luovuttaa pois ennen kuin on varmistettu, että hän ei voi sinne palata. Laitoshoito ei ole asiakkaan subjektiivinen oikeus. Se ei myöskään ole välttämättä ikääntyneen henkilön asuinpaikka loppuun saakka; laitoshoidosta ikääntyneen henkilön voi olla mahdollista siirtyä asumaan esim. tehostettuun asumispalveluyksikköön tai jopa takaisin omaan kotiin. Tavoitteellinen vasteaika hoidon järjestämiseksi terveyskeskuksessa hoito- / asumisjärjestelyjä odottaville on kaksi kuukautta. Aktivointi: Aktivoinnissa korostuu ikääntyneen henkilön jäljellä olevan toimintakyvyn ylläpitäminen sekä sen mahdollinen lisääminen. Perushoidolliset tehtävät korostuvat raskaan hoidon tarpeessa olevien henkilöiden kohdalla. Näissä tehtävissä ikääntyneen aktivointi kulkee kaiken toiminnan läpäisevänä elementtinä toimintakyky huomioiden. Hoitohenkilökunnalle tarjotaan Kunnon hoitaja-koulutus. Näin varmistetaan kuntouttavan työotteen vahvistuminen arkityössä sekä ikääntyneen jäljellä olevien voimavarojen ylläpitäminen ja lisääminen. Omaiset ja läheiset osallistuvat ikääntyneen henkilön hoitoon mahdollisuuksien mukaan. Heille järjestetään pienimuotoista toimintaa, mm. omaisten iltoja. Omaisten mahdollisuutta vaihtaa ajatuksia hoitohenkilökunnan kanssa vahvistetaan. Fysioterapeutilta hoitohenkilökunta ja hoitoon osallistuvat omaiset saavat ohjausta, neuvontaa ja konsultaatiota hoivatyön tekemiseen ja työergonomiaan. Hänen vastuullaan ovat apuvälineiden tarpeen kartoittaminen, välineiden hankinta ja niiden huollon järjestäminen. Fysioterapeutti järjestää yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa ulkoilutapahtumia, liikuntatuokioita sekä tilannekohtaisesti myös ikääntyneen henkilön yksilökuntoutusta. Virikkeellistä toimintaa järjestetään sekä oman henkilökunnan toimesta että ulkopuolisten taholta. Seurakunnan, vapaaehtoistoiminnan (vertaisveturit) ja eri järjestöjen työpanosta hyödynnetään tässä. Logistiikka: Kuljetuspalvelua voidaan myöntää liikkumisen suhteen vaikeavammaiselle henkilölle, mikäli vammaispalvelulain ja asetuksen perusteet täyttyvät. Ikääntymisestä johtuva toiminta- ja liikkumiskyvyn alenema ei kuitenkaan ole peruste kuljetuspalvelun myöntämiselle. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua ei voida myöntää laitoshoidossa olevalle henkilölle tai tehostetun palveluasumisyksikön asukkaalle. Omaisten rooli korostuu ikääntyneen henkilön kuljetusasioiden osalta. Hoivapalvelut/ ympärivuorokautinen hoiva: Raskaan hoidon piirissä olevan henkilön hoiva- ja huolenpito on turvattu ympärivuorokauden. Asiakas osallistuu päivittäisiin toimiinsa voimavarojensa puitteissa. Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien yksiköiden tulee noudattaa henkilöstön ammattirakenteen ja mitoituksen osalta vähintään laatusuosituksen tyydyttävää tasoa.

20 20 6 TOIMENPIDESUUNNITELMA v Vanhuspalveluiden ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Kunnanhallitus nimeää tätä varten seurantaryhmän. Sen toimesta toimenpidesuunnitelmaa tarkennetaan ja hiotaan vuonna Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Toimenpiteet Kunnan resursointi Vastuuhenkilö ja aikataulu Ympäristön esteettömyys, turvallisuus, toimivuus Kaavoitus Päivittäminen Kunnanjohtaja v Penkit, kaiteet, luiskat, valaistus Lähiulkoilualueiden rakentaminen Riittävä henkilöstö sekä määrärahoja hankintoihin Tekninen johtaja v Turvallinen ja toimiva asuminen Fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen Pihojen ja kulkureittien huolto Kartoituskotikäynnit, mm. asunnonmuutostyöt Rakennus- ja korjausneuvonta Tehostetun palveluasumisen lisääminen Turvateknologian hyödyntäminen Ryhmäkuntoutuksen järjestäminen Yhteistyössä sosiaali- ja teknisen toimen kanssa Harkinnanvarainen taloudellinen tuki asunnonmuutostöihin Palvelurakenteen uudistaminen Paikkojen hankkiminen tarvittaessa yksityisiltä palveluntuottajilta Perusturvajohtaja v Vanhustyön johtaja v Perusturva- ja vanhustyön johtaja v Riittävä resursointi Perusturvajohtaja v Riittävä ja Perusturvajohtaja v. ammattitaitoinen henkilöstö Tarkoituksenmukaiset tilat v Fysioterapeutin arvioivat kotikäynnit Seniorikuntosali v Luopioisiin Riittävä henkilöstö v Motivointi omatoimiseen liikkumiseen Apuvälineiden tehokas ja tarkoituksenmukainen hankinta Riittävä resursointi ja yhteistyö apuvälinelainaamon kanssa v

IKÄÄNTYMINEN ON PARASTA AIKAA PÄLKÄNEELLÄ

IKÄÄNTYMINEN ON PARASTA AIKAA PÄLKÄNEELLÄ PÄLKÄNEEN KUNTA LUONNOS IKÄÄNTYMINEN ON PARASTA AIKAA PÄLKÄNEELLÄ Vanhuspalveluiden ohjelma ja toimenpidesuunnitelma 2010-2020 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 JOHDANTO...3 1 TYÖRYHMÄ JA TYÖSKENTELYTAPA...3

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot