RAAHEN KAUPUNGIN KEHITYSKESKUSTELUOHJE

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI Merinätkelmä (Lathyrus japonicus) kukassa kesäkuun loppupuolella. Kuvattu Taskussa. Kuva Leena Harju RAAHEN KAUPUNGIN KEHITYSKESKUSTELUOHJE Yhteistyötoimikunta Hallintolautakunta

2 SISÄLTÖ LIITTEET JOHDANTO RAAHEN KAUPUNGIN ARVOT JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT KEHITYSKESKUSTELUN TARKOITUS ORGANISAATIOLLE ESIMIEHELLE TYÖNTEKIJÄLLE KEHITYSKESKUSTELU KEHITYSKESKUSTELUN SISÄLTÖ KEHITYSKESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN KEHITYSKESKUSTELUTILANNE KEHITYSKESKUSTELUSSA SOVITUT ASIAT JA NIIDEN SEURANTA KOULUTUSTARPEIDEN ILMOITTAMINEN HENKILÖSTÖPALVELUIHIN...8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelussa käytävät asiat Koulutustarpeiden ilmoituslomake 2

3 1.JOHDANTO Kehityskeskustelu on keskeinen osa henkilöstöjohtamista ja esimiestyötä. Kehityskeskustelujen säännöllinen ja tuloksellinen käyminen auttavat henkilöstösuunnittelussa, henkilöstön osaamisen arvioinnissa ja kehittämisessä sekä toiminnan suunnittelussa. Kehityskeskustelu on tavoitteellinen, ennalta sovittu ja valmisteltu, säännöllisesti toistuva luottamuksellinen ja tasapuolinen työntekijän ja esimiehen välinen keskustelu, jossa tarkastellaan työhön ja työyhteisöön liittyviä asioita menneestä kaudesta tulevaan, sekä yksilön että työyhteisön näkökulmasta. 2. RAAHEN KAUPUNGIN ARVOT JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Kehityskeskustelun aluksi on hyvä kerrata Raahen kaupungin kaupunkistrategia mukaiset arvot ja strategiset päämäärät. Kaupungin arvoperustan strategiassa muodostavat avoimuus, kuntalaislähtöisyys, kestävä kasvu ja uudistumisvalmius, joiden pohjalta on määritelty kaupungin strategiset päämäärät. Erityinen huomio on haluttu kiinnittää lapsiin ja nuoriin. AVOIMUUS osallistavat ja uudet vaikuttamiskeinot avoimeen viestintään ja vuorovaikutukseen panostaminen hallinnon keventäminen erilaisten mielipiteiden kunnioittaminen päätöksiin sitoutuminen KESTÄVÄ KASVU tulojen ja menojen tasapaino varautuminen terveeseen ja hallittuun kasvuun monipuolinen elinkeinorakenne tarpeita vastaava maankäyttö ja kaavoitus aktiivinen alueellinen edunvalvonta UUDISTUMISVALMIUS päätösten kokonaistaloudellisuuden arviointi muuttuvien olosuhteiden ennakointi, reagointi ja vaikuttaminen muutosmyönteisyys kyky muutosten tekemiseen valmius kuntaliitoksiin KUNTALAISLÄHTÖISYYS hyvinvoivat ja osallistuvat kuntalaiset toimivat lähi-, perus- ja kulttuuripalvelut sektorirajat ylittävä yhteistyö Lasten ja nuorten Raahe laadukas varhaiskasvatus ja koulutus monipuoliset liikunta-, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet varhainen tuki perheille 3

4 3. KEHITYSKESKUSTELUN TARKOITUS Kehityskeskustelussa työyhteisön tehtävät ja tavoitteet konkretisoidaan ja viedään henkilötasolle, jolloin jokainen tietää, mitä osaa kokonaisuudesta on toteuttamassa ja miten voi omalla toiminnallaan vaikuttaa koko työyhteisön toimivuuteen. Kehityskeskustelun yhteydessä myös työntekijän tehtävänkuvaus käydään läpi ja tarvittaessa tehdään muutoksia. Varsinaisia palkkaneuvotteluja ei käydä kehityskeskustelussa, vaan niitä varten varataan oma tilaisuutensa. Kehityskeskustelu on työntekijälle ja esimiehelle sekä oikeus että velvollisuus. Jokainen esimies on vastuussa siitä, että käy vuosittain kehityskeskustelun työntekijöidensä kanssa. Isoissa yksiköissä on mahdollista jakaa vastuuta kehityskeskustelujen käymisestä lähiesimiehelle tai tiiminvetäjälle, joka raportoi esimiehelle keskusteluissa esille tulleista asioista. Kehityskeskustelu järjestetään työntekijän tai esimiehen niin halutessa useamminkin. 3.1 ORGANISAATIOLLE Hallinnollinen apuväline henkilöstösuunnittelussa, henkilöstön kehittämisessä ja toiminnan suunnittelussa ja henkilöstön työuransuunnittelu (esimerkiksi tehtävämuutokset, työaikamuutokset, eläkeratkaisut). Organisaation kehittäminen henkilöstön kehittymisen kautta Yhteistyöilmapiirin kehittyminen 3.2 ESIMIEHELLE Kuva koko työyhteisön tilanteesta Keino arvioida henkilön työpanosta ja yhteistyökykyä Voimavarojen ohjaaminen kohti yhteistä päämäärää tilaisuus oppia tuntemaan paremmin alaisiaan, heidän työtään, osaamistaan, toiveitaan ja tarpeitaan Uusien, luovien ideoiden syntyminen Tilaisuus antaa palautetta ja kiittää hyvin tehdystä työstä tai puuttua epätoivottuun kehitykseen Keino saada palautetta ja evästystä omaan johtamistyöhön 4

5 3.3 TYÖNTEKIJÄLLE Tilaisuus keskustella luottamuksellisesti omasta työkentästä, odotuksista, toiveista, tarpeista, päämääristä, huolenaiheista, näkemyksistä jne. Tietoisuus mitä odotetaan Palautteen saaminen omasta työstä Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, omiin tavoitteisiin ja työskentelyedellytyksiin Mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisön tavoitteisiin ja kehittämiseen Mahdollisuus ilmaista johtamiseen ja esimiehen toimintaan liittyviä odotuksia Tilaisuus oppia tuntemaan paremmin esimiehen toimintaa Kuva koko organisaation tilasta 4. KEHITYSKESKUSTELU 4.1 KEHITYSKESKUSTELUN SISÄLTÖ Kehityskeskustelu on esimiehen ja työntekijän välinen luottamuksellinen keskustelu, joka prosessina etenee ylemmästä esimiehestä läpi koko organisaation. Kehityskeskusteluja ei ole syytä sitoa liian tiukkaan kaavaan. On kuitenkin tiettyjä asioita, joita tulisi keskustelussa käsitellä ja kirjata ylös seurantaa varten. Henkilön tehtävänimike ja tehtävänkuva: Jos tehtävänkuva vaatii päivittämistä niin, sovitaan ja kirjataan päivämäärä, mihin mennessä se on tehtävä. Allekirjoitettu tehtävänkuva toimitetaan henkilöstöpalveluihin (mielellään sähköisenä). Esimies vastaa päivittämisestä. Raahen kaupungin arvot ja strateginen päämäärä: Kerrataan arvot ja keskustellaan niiden näkyvyydestä omassa työssä. Menneen kauden arviointi: Arvioidaan mennyttä kautta työntekijän oman tehtävän näkökulmasta, asetettujen tavoitteiden toteutumisen sekä koko työyhteisön toimivuuden kannalta. Työyhteisön toimivuus: Arvioidaan ilmapiiriä, yhteistyön ja työnjaon toimivuutta työyhteisön, tiimin ja esimiehen välillä. 5

6 Osaamisen ja kehittämisen arviointi: Arvioidaan työntekijän osaamista suhteessa työn asettamin vaatimuksiin, onnistumisia ja parantamisen paikkoja. Onko tehtävään perehdyttäminen ollut riittävää? Muita keskusteltavia asioita / työntekijän hyvinvointi: Keskustellaan työntekijän henkilökohtaisesta työssä jaksamisesta, miten sitä voidaan tukea? Keskustellaan myös työuran jatkosuunnitelmista, mahdollisista tehtävämuutoksista, työaikamuutoksista, eläkeratkaisusta. Tulevan kauden tavoitteet: Keskustellaan työyhteisön tulevan kauden tavoitteista, työntekijän avaintehtävistä sekä niiden saavuttamiseen vaadittavasta tuesta ja resursseista. Koulutus: Keskustellaan käytyjen koulutusten tuomasta osaamisesta tai hyödystä jokapäiväiseen työhön sekä kartoitetaan nykyistä tehtävää tukeva koulutustarve. Esimies kirjaa koulutustoiveet/-tarpeet erilliselle lomakkeelle, joka toimitetaan henkilöstöpalveluihin koulutussuunnitelmaa varten. Sovitut toimenpiteet: Kirjataan sovitut toimenpiteet, kuka tekee, mitä tekee, mihin mennessä ja miten seurataan. Palautekeskustelu: Sekä työntekijä että esimies kaipaavat työstään palautetta. Palautetta voi antaa positiivisista/ hyvin toimivista asioista, työskentelytavoista, joustavuudesta, henkilön vahvuuksista yms. Palautetta tulee antaa tarvittaessa myös negatiivisista/ huonosti toimivista tai kehittämistä vaativista asioista. Palaute tulee antaa ja ottaa vastaan rauhallisesti, kuunnellen. Palautteesta saa ja tuleekin keskustella, palautteen tarkoitus on kehittää ja kehittyä työntekijänä, esimiehenä, työyhteisön jäsenenä. 6

7 Yhteenveto keskustelusta ja sovittujen toimenpiteiden kertaaminen ja mahdollinen seurantakeskustelu: Esimies esittää yhteenvedon keskustelusta: mistä keskusteltiin ja mitä sovittiin, miten seurataan. Allekirjoitukset: Molemman keskustelun osapuolet hyväksyvät allekirjoituksillaan kehityskeskustelussa läpi käydyt asiat. 4.2 KEHITYSKESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN Esimies määrittelee ajankohdan kehityskeskustelujen pitämiseen ja yhdessä työntekijän kanssa sovitaan aika henkilökohtaiseen keskusteluun, valmistautumiseen on hyvä varata muutama päivä aikaa. Esimies varaa kehityskeskustelun pitämiseen rauhallisen tilan, jossa keskustelu voidaan käydä ilman häiriöitä (puhelimet kiinni, oveen varattu ilmoitus yms.). Kehityskeskusteluun varataan aikaa tunnista kahteen. Kumpikin keskustelun osapuoli valmistautuu keskusteluun huolella, kertaamalla keskusteluohjeet ja miettimällä keskustelun merkitystä ja tavoitetta. Myös edellisen keskustelun lomakkeen läpikäyminen ja tavoitteiden toteutuminen on hyvä kerrata. 4.3 KEHITYSKESKUSTELUTILANNE Kehityskeskustelu on tasavertainen luottamuksellinen kohtaaminen, jossa keskustellaan positiivisella, kehittävällä asenteella työhön liittyvistä asioista, myös mahdollisista ongelmista sekä annetaan ja vastaanotetaan palautetta. Työntekijä on kehityskeskustelun päähenkilö, joten esimiehen tärkein tehtävä on kuunnella ja keskittyä keskusteluun juuri kyseisen työntekijän kanssa. Esimies ohjaa keskustelua ja pitää huolen, että keskustelussa pysytään asiassa eikä keskusteluaikaa käytetä liikaa muuhun rupatteluun. 4.4 KEHITYSKESKUSTELUSSA SOVITUT ASIAT JA NIIDEN SEURANTA Kehityskeskustelulomakkeelle kirjataan ylös keskustelun aikana käytyjä tärkeimpiä asioita, sekä sovittuja toimenpiteitä, kuka tekee, mitä tekee, mihin mennessä ja miten seurataan. Keskustelun lopuksi lomake allekirjoitetaan. Koulutustarpeet kirjataan lisäksi erilliselle koulutustarpeet lomakkeelle. 7

8 5. KOULUTUSTARPEIDEN ILMOITTAMINEN HENKILÖSTÖPALVELUIHIN Raahen kaupungissa tehdään vuosittain koulutussuunnitelma, johon kerätään tietoja tulosalueittain sekä henkilöstön osaamisesta sekä koulutustarpeista. Kahdenkeskisten keskustelujen jälkeen esimies laatii yhteenvedon yksikkönsä henkilöstön nykyisestä ammatillisen osaamisen tilasta sekä osaamista täydentävistä koulutustarpeista. Nämä yhteenvedot toimitetaan henkilöstöpalveluihin aina kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelussa käytävät asiat Koulutustarpeiden ilmoituslomake 8