Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 1/9

Transkriptio

1 RAUDANVEDET-HANKE LOPPURAPORTTI Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 1/9

2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Rantasalmen kunta, Etelä-Savon ELY keskus ja Raudanveden osakaskunta allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Raudanvedet-hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen tarkoituksena oli vähempiarvoisten kalojen tehokalastuksella pienentää Rantasalmen taajaman lähivesistöjen sisäistä kuormitusta. Hanke kohdistui Rantasalmella sijaitseviin Pieneen Raudanveteen, Suureen Raudanveteen sekä Kosulanlampeen. Hanke toteutti Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli poistaa vähempiarvoisia kaloja Pienestä Raudanvedestä ja Kosulanlammesta yhteensä kg ja Suuresta Raudanvedestä kg vuosien aikana. Hankkeen laadullisiksi tavoitteiksi asetettiin sisäisen kuormituksen vähentämisen kautta ravinnepitoisuuden ja levähaittojen vähentäminen, kalaston koostumuksen ja laadun parantaminen, virkistyskäytön lisääminen sekä matkailuun tehtyjen panostusten hyödyntäminen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli n ja hankeaika Rahoituksesta ELYkeskuksen osuus oli 50 % ( ), Rantasalmen kunnan 33 % ( ) ja Raudanveden osakaskunnan 17 % ( ). Hoitokalastuksessa on kaksi tehokasta jaksoa vuosittain: keväinen särkikalojen kutuvaellusten aikaan ja syksyinen nuottapyynti syvänteiden reuna-alueilla. Pienellä Raudanvedellä ja Kosulanlammella ei ole nuotattavia syvänteitä, mutta erittäin sopiva syvyys talkootyönä koettavien rysien käyttöön. Suurella Raudanvedellä on sopivia paikkoja sekä rysä- että nuottapyyntiin. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET Hankkeen aikainen tiedottaminen ja yhteistyö Hanke lähti liikkeelle sopijapuolten yhteispalaverista, jossa todettiin hankkeen tarpeellisuus sekä kunkin osapuolen mahdollisuudet ja halukkuus hankkeen toteuttamiseen. Vaikka Raudanveden osakaskunta oli sopijapuolena, hankkeeseen osallistuivat lisäksi Suuren Raudanveden kaakkoiskulmassa sijaitsevat Puikonniemi 1-osakaskunta ja yksityinen vesialue Putkisalo 1/79. Molemmat alueet suhtautuvat myönteisesti hankkeeseen. Puikonniemi 1 osakaskunnan alueelle valmistui yksi hoitopyyntirysä, jolla tehtiin keväisin talkookalastusta. Rantasalmen kunta haki saaliin kompostointiin tarvittavan luvan ja osakaskunnat myönsivät kalastukseen tarvittavat luvat sekä huolehtivat kalastuksen valvonnasta. ELY-keskus antoi asiantuntija-apua hankkeen suunnittelussa ja sen aikana sekä huolehti ostettavan kalastuspalvelun kilpailuttamisesta. Hankkeen alkuvaiheessa Rantasalmen kunnan nettisivuille tehtiin lyhyt kuvaus hankkeesta ja sen käynnistämisestä. Rantasalmen lehti on tehnyt juttuja hankkeen käynnistämisestä ja etenemisestä. Parhaan huomion lehdessä saivat elokuussa 2010, 2011, 2013 ja 2014 pidetyt hoitokalastuspäivät kirkonkylän rannassa. Päivien tavoitteena oli saada huomiota vesien kunnostustyölle. Osakaskunnan talkoovoimin järjestämän hoitonuottausvedon ja kalankäsittelynäytöksen lisäksi Rantasalmen Kalaveikot (paikallinen kalastusseura) järjestivät rantaongintakilpailun. Vuosina 2013 ja 2014 Rantasalmen Martat tarjosivat halukkaille ruokaa pientä korvausta vastaan. Rantasalmen Kalaveikot ovat muutoinkin ottaneet hankkeen tavoitteet omakseen ja järjestävät "kaiken kalan" onkikilpailuja perinteisten ahven-kisojen sijaan, jolloin myös ulkopaikkakuntalaiset saavat tietää, että Raudanvedellä palkitaan suuri särkisaalis. Etenkin rysäsaaliiden jatkokäytössä oli suureksi avuksi Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 2/9

3 se, että saaliita hyödynnettiin paikallisesti eläinten rehuksi, pienpitoloukkuihin ja -haaskoihin, kompostoitiin kotikonstein sekä käytettiin pelloilla ja kasvimailla lannoitteena. Tieto saaliiden saatavuudesta ja hyvät kokemukset muusta käytöstä vähensivät kunnan kompostin tarvetta ja kustannuksia. Hankkeen käytännön toimeenpanoa ohjasi ohjausryhmä, jossa oli edustajia Etelä-Savon ELYkeskuksesta, Rantasalmen kunnasta ja Raudanveden osakaskunnasta. Ohjausryhmä kokoontui yhdeksän kertaa hankkeen aikana. Vuosittaiset toimenpiteet hankkeen ajalta Hankkeen kalastukseen liittyviä toimenpiteitä on seuraavassa käsitelty vuosittain, tarkemmat saalistilastot raportin liitteenä 1, rysäpyynnin kalastuskaudet liitteenä 2 ja ostopalveluna toteutetut kalastukset liitteenä 3. Hanke polkaistiin pikavauhtia käyntiin vuoden 2010 keväällä. Kevätpyynti aloitettiin vuokratuilla hoitopyyntirysillä, joiden koenta tehtiin talkootyönä. Rysiä oli pyynnissä kolme kappaletta: Kosulanlammessa, Pienessä Raudanvedessä ja Suuressa Raudanvedessä. Kevätkalastuksen saalis oli yhteensä yli kg (tavoite kg). Syysnuottaus teetettiin paikallisella kalastusyrityksellä ostopalvelutyönä. Tarjouskilpailua ei järjestetty, sillä syksyn nuottaukseen varattu rahoitus oli kohtuullisen pieni. Nuottaussaalis oli yli kg (tavoite kg). Vuoden 2010 lopulla sovittiin kansalaisopiston kanssa kevättalvella 2011 järjestetystä rysäkurssista, jonka aikana talkoolaiset saivat rakentaa omia hoitopyyntirysiä. Raudanveden osakaskunnan alueelle rysiä valmistui kaksi kappaletta ja Puikonniemen osakaskunnan alueelle yksi rysä. Näitä kolmea rysää oli rakentamassa kuusi talkoolaista ja jokaisen rysän valmistumisen tarvittiin vähintään 180 talkootyötuntia. Rysien valmistamisen tarvike- ja ainekustannuksista hanke maksoi 60 %. Raudanveden osakaskunnan talkoolaiset luovuttivat valmistamansa rysät osakaskunnalle. Hankkeen antaman tuen edellytyksenä oli, että rysät ovat pyynnissä keväisin vähintään 3 viikon ajan hankkeen loppuajan eli vuosina Ennen kevätkalastuksen aloittamista rysät kyllästettiin ja viritettiin pyyntikuntoon. Koko vuoden 2010 talkoopyynnin saalismäärä oli noin kg, johon on laskettu mukaan hoitonuottauspäivän nuottausnäytös ja ä tukeva katiskakalastus. Syysnuottausta varten ELY-keskus järjesti tarjouskilpailun, jolla haettiin edullisinta vaihtoehtoa vuosien syysnuottauksen järjestämiseksi. Tarjousten perusteella ELY-keskus valitsi paikallisen kalastusyrityksen tekemään nuottaukset vetohinnalla. Nuottausten valvonta tehtiin osakaskunnan toimesta. Syksyn nuottaussaalis oli yli kg. Vuosina kalastus jatkui tuttuun tapaan: talkookalastuksen saalis oli reilut kg molempina vuosina ja nuottausten saaliit noin kg ja kg. Keväisen talkoopyynnin hankaluudeksi muodostui se, ettei Raudanveden osakaskunnalla ollut käytössään kuin yksi rysien koentaan soveltuva vene, jota jouduttiin siirtämään Kosulanlammen ja Pienen Raudanveden välillä jokaisella koentakerralla. Keväällä 2014 selvisi, ettei vene ole enää käytössä, joten talkookalastuksen järjestäminen näytti hankalalta. Asia ratkaistiin siten, että syksyisen nuottauspyynnin sijaan kalastusyritys teki keväistä ä (3 rysää) Pienellä Raudanvedellä, jonne laskettiin pyyntiin myös molemmat talkoopyyntirysät. Yrityksen vene annettiin osakaskunnan käyttöön, jolloin keväinen talkoopyynti saatiin järjestettyä. Rysät koettiin Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 3/9

4 samoina päivinä, jolloin yhteissaaliit olivat riittävän suuria ja tulivat kannattaviksi turkistarhaajan hakea rannasta, eikä niitä tarvinnut kompostoida tai kyntää peltoon. Esikoululaisten ryhmä kävi tutustumassa kevään rysäkalastukseen. Hoitokalastuspäivän ( ) perinteinen nuottausnäytös muutettiin päiväksi. Koska saalis oli hyvä, jätettiin rysä järveen ja kalastusta jatkettiin saakka. Saalis syyspyynnissä oli noin kg. Keväisen rysäpyynnin jälkeen kalastukseen varattua rahoitusta oli jäljellä. Syysnuottauksen ensimmäisen vedon saalis ylitti alun perin siihen varatun rahoituksen. Myöhemmin syksyllä nuotattiin talkootyönä pari ylimääräistä päivää, joten vuoden saalistavoitteet saavutettiin myös Suuren Raudanveden puolella vaikka keväinen kalastus tapahtui suurelta osin Pienellä Raudanvedellä.. Hankkeen kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset nousivat suunnitellusta noin eurosta lähes euroon. Hankkeen aikana tehdyn talkootyön suuri määrä mahdollisti sen, että ELY-keskus myönsi hankkeelle vuosittain suunniteltua suuremman rahoituksen ja talkootyöllä arvo riitti paikalliseksi vastinrahoitukseksi. Lisärahoitus käytettiin kalastukseen. Toteutuneiden talkootöiden tilastot on esitetty raportin liitteenä 4, suunnitellut ja toteutuneet kustannukset sekä rahoitus liitteenä 5. Tarkemmat tiedot kustannuksista löytyvät Rantasalmen kunnan kirjanpidosta. Hankkeen tulokset Yleisesti voidaan todeta, että saalistavoitteet saavutettiin ja ylitettiinkin joka vuosi. Samoin talkootyön määrä oli suunniteltuakin suurempi: rysäpyynnin lisäksi talkootöinä järjestettiin hoitokalastuspäiviä, tehtiin katiskakalastusta ja hankkeen hallinnollisia töitä sekä osallistuttiin nuottauksen valvonta- ja saaliinkäsittelytöihin. Yhdessä tekemisen henki oli hyvä vaikka talkootöihin osallistuneita oli vain noin 20 henkilöä. Rantasalmen kirkonkylän jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailuraporttien tuloksista kootuista kuvaajista (liite 6) on nähtävissä, että Pienessä Raudanvedessä kesän 2011 aikana (elokuun mittaukset) typen ja fosforin pitoisuudet nousivat huomattavasti. Keskimäärin pitoisuudet ovat kuitenkin olleet elokuussa 2014 pienempiä kuin ennen hankkeen alkua vuonna Suuri ongelma näyttäisi olevan Suuren Raudanveden syvänteen talviaikainen happipitoisuuden lasku ja ilmeinen ravinteiden vapautuminen pohjasta. Pienen Raudanveden näkösyvyysmittaukset antoivat viitteitä veden kirkastumisesta, joskin hankkeen aikana tuli selväksi, että tuuli vaikuttaa ratkaisevasti näkösyvyyteen sekoittaen vesimassan sameaksi. Näkösyvyysmittaukset eivät toteutuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kirkonkylän uimarannan käyttö kesäaikaan on kuitenkin lisääntynyt ja vapaa-ajan kalastajien saaliissa on havaittu kookkaiden ahventen lisääntyneen. Laadullisten tulosten mittaaminen on aina hankalaa, mutta poistuneiden ravinteiden määrä on helppo määrittää. Noin kalakilon mukana hankealueen vesistä on poistunut kg fosforia ja jopa kg typpeä. Huomioitavaa on, että hankkeen vuoksi järjestetylle kansalaisopiston kurssille tuli muidenkin kuin hankealueen osakaskuntien edustajia. Näiden kurssilaisten toimesta Rantasalmelle tehtiin kolme muuta hoitopyyntirysää, joten vesistöjen kunnostukseen hanke on vaikuttanut muillakin kuin hankealueella. Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 4/9

5 Jatkotoimenpiteet Hankkeen aikana keskusteltiin ulkoisen kuormituksen vähentämisen tarpeellisuudesta. Hankkeelle on suunnitteilla kolmevuotinen jatkohanke, jossa suunnitellaan vähintään yksi kosteikko jokaiselle vesialtaalle ja jatketaan kalastusta ylläpitokalastuksena. Raudanveden osakaskunnan suunnitelmissa on hankkia rysäkalastukseen soveltuva vene. LIITTEET Liite 1 HANKKEEN SAALISTAVOITTEET ja Yhteensä Rysäkalastus talkootyönä Rysäkalastus talkootyönä Hoitonuottaus SAALISTILASTO VUODEN 2014 LOPUSSA Yhteensä Rysäkalastus talkootyönä Katiskakalastus Rysäkalastus talkootyönä Katiskakalastus Hoitonuottaus Rysäkalastus talkootyönä Nuottaus talkootyönä talkookalastus yht Rysäkalastus Hoitonuottaus SAALIS ALUEITTAIN SAALIS YHTEENSÄ Yhteensä ja Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 5/9

6 Liite 2 TALKOOKALASTUKSEN VUOSITTAISET RYSÄKALASTUSKAUDET , Puikonniemi , Puikonniemi , Puikonniemi , Puikonniemi : kaksi rysää SAALIIDEN KÄYTTÖ pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle/ pieniä eriä komposteihin, kasvimaille, eläimille pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin rehuksi pääosin loukkuihin ja haaskoihin Liite 3 OSTOPALVELUNA TEHDYT KALASTUKSET 2010 nuottaus nuottaus / / / / nuottaus nuottaus / / rysää SAALIIDEN KÄYTTÖ pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle/ pieniä eriä eläinten rehuksi ja loukkuihin pääosin Juvan biokaasulaitokselle/ pieniä eriä eläinten rehuksi ja loukkuihin pääosin Juvan biokaasulaitokselle/ pieniä eriä eläimille pääosin rehuksi nuottaus pääosin rehuksi Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 6/9

7 Liite 4 TOTEUTUNEET TALKOOTYÖT / 2010 Hoitopyynti yhteensä Hoitopyynti yhteensä Rysäkurssi yhteensä yhteensä katiskapyynti katiskapyynti miestyö konetyö yhteensä katiskapyynti nuottaus miestyö konetyö yhteensä nuottaus Hallinto hankkeen aikana rysä+katiskapyynti nuottaus miestyö konetyö yhteensä Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 7/9

8 Liite 5 ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO Yhteensä Palkkauskulut ja palkkiot Ostopalvelut kompostointi syysnuottaus Vuokrat rysävuokrat Matkakustannukset Rysien tarvikkeet Muut kustannukset hallinnointi, kirjanpito yms tiedotus muut Talkootyö ALUSTAVA RAHOITUSSUUNNITELMA Yhteensä Ely-keskus Rantasalmen kunta Raudanveden osakaskunta rahallinen osuus talkootyö HANKKEEN KUSTANNUKSET Yhteensä Palveluiden ostot 4 794, , , , , ,43 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5,75 11,41 17,16 RAHALLISET KUSTANNUKSET 4 794, , , , , ,59 TALKOOTYÖ 2 115, , , , , ,00 HANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET 6 909, , , , , ,59 RAHALLISET PANOKSET Yhteensä Ely-keskus 2 000, , , , , ,00 61,1 % Rantasalmen kunta 1 161, , , , , ,91 33,6 % Raudanveden osakaskunta 1 632,68 500,00 500,00 500,00 500, ,68 5,4 % yhteensä 4 794, , , , , ,59 OSUUDET HANKKEEN KOKONAISKUSTANUKSISTA Ely-keskus ,00 48,1 % Rantasalmen kunta ,91 26,4 % Raudanveden osakaskunta ,68 25,5 % rahallinen osuus 3 632,68 talkootyö ,00 yhteensä ,59 Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 8/9

9 Liite 6 Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 9/9