Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 1/9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 1/9"

Transkriptio

1 RAUDANVEDET-HANKE LOPPURAPORTTI Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 1/9

2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Rantasalmen kunta, Etelä-Savon ELY keskus ja Raudanveden osakaskunta allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Raudanvedet-hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen tarkoituksena oli vähempiarvoisten kalojen tehokalastuksella pienentää Rantasalmen taajaman lähivesistöjen sisäistä kuormitusta. Hanke kohdistui Rantasalmella sijaitseviin Pieneen Raudanveteen, Suureen Raudanveteen sekä Kosulanlampeen. Hanke toteutti Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli poistaa vähempiarvoisia kaloja Pienestä Raudanvedestä ja Kosulanlammesta yhteensä kg ja Suuresta Raudanvedestä kg vuosien aikana. Hankkeen laadullisiksi tavoitteiksi asetettiin sisäisen kuormituksen vähentämisen kautta ravinnepitoisuuden ja levähaittojen vähentäminen, kalaston koostumuksen ja laadun parantaminen, virkistyskäytön lisääminen sekä matkailuun tehtyjen panostusten hyödyntäminen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli n ja hankeaika Rahoituksesta ELYkeskuksen osuus oli 50 % ( ), Rantasalmen kunnan 33 % ( ) ja Raudanveden osakaskunnan 17 % ( ). Hoitokalastuksessa on kaksi tehokasta jaksoa vuosittain: keväinen särkikalojen kutuvaellusten aikaan ja syksyinen nuottapyynti syvänteiden reuna-alueilla. Pienellä Raudanvedellä ja Kosulanlammella ei ole nuotattavia syvänteitä, mutta erittäin sopiva syvyys talkootyönä koettavien rysien käyttöön. Suurella Raudanvedellä on sopivia paikkoja sekä rysä- että nuottapyyntiin. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET Hankkeen aikainen tiedottaminen ja yhteistyö Hanke lähti liikkeelle sopijapuolten yhteispalaverista, jossa todettiin hankkeen tarpeellisuus sekä kunkin osapuolen mahdollisuudet ja halukkuus hankkeen toteuttamiseen. Vaikka Raudanveden osakaskunta oli sopijapuolena, hankkeeseen osallistuivat lisäksi Suuren Raudanveden kaakkoiskulmassa sijaitsevat Puikonniemi 1-osakaskunta ja yksityinen vesialue Putkisalo 1/79. Molemmat alueet suhtautuvat myönteisesti hankkeeseen. Puikonniemi 1 osakaskunnan alueelle valmistui yksi hoitopyyntirysä, jolla tehtiin keväisin talkookalastusta. Rantasalmen kunta haki saaliin kompostointiin tarvittavan luvan ja osakaskunnat myönsivät kalastukseen tarvittavat luvat sekä huolehtivat kalastuksen valvonnasta. ELY-keskus antoi asiantuntija-apua hankkeen suunnittelussa ja sen aikana sekä huolehti ostettavan kalastuspalvelun kilpailuttamisesta. Hankkeen alkuvaiheessa Rantasalmen kunnan nettisivuille tehtiin lyhyt kuvaus hankkeesta ja sen käynnistämisestä. Rantasalmen lehti on tehnyt juttuja hankkeen käynnistämisestä ja etenemisestä. Parhaan huomion lehdessä saivat elokuussa 2010, 2011, 2013 ja 2014 pidetyt hoitokalastuspäivät kirkonkylän rannassa. Päivien tavoitteena oli saada huomiota vesien kunnostustyölle. Osakaskunnan talkoovoimin järjestämän hoitonuottausvedon ja kalankäsittelynäytöksen lisäksi Rantasalmen Kalaveikot (paikallinen kalastusseura) järjestivät rantaongintakilpailun. Vuosina 2013 ja 2014 Rantasalmen Martat tarjosivat halukkaille ruokaa pientä korvausta vastaan. Rantasalmen Kalaveikot ovat muutoinkin ottaneet hankkeen tavoitteet omakseen ja järjestävät "kaiken kalan" onkikilpailuja perinteisten ahven-kisojen sijaan, jolloin myös ulkopaikkakuntalaiset saavat tietää, että Raudanvedellä palkitaan suuri särkisaalis. Etenkin rysäsaaliiden jatkokäytössä oli suureksi avuksi Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 2/9

3 se, että saaliita hyödynnettiin paikallisesti eläinten rehuksi, pienpitoloukkuihin ja -haaskoihin, kompostoitiin kotikonstein sekä käytettiin pelloilla ja kasvimailla lannoitteena. Tieto saaliiden saatavuudesta ja hyvät kokemukset muusta käytöstä vähensivät kunnan kompostin tarvetta ja kustannuksia. Hankkeen käytännön toimeenpanoa ohjasi ohjausryhmä, jossa oli edustajia Etelä-Savon ELYkeskuksesta, Rantasalmen kunnasta ja Raudanveden osakaskunnasta. Ohjausryhmä kokoontui yhdeksän kertaa hankkeen aikana. Vuosittaiset toimenpiteet hankkeen ajalta Hankkeen kalastukseen liittyviä toimenpiteitä on seuraavassa käsitelty vuosittain, tarkemmat saalistilastot raportin liitteenä 1, rysäpyynnin kalastuskaudet liitteenä 2 ja ostopalveluna toteutetut kalastukset liitteenä 3. Hanke polkaistiin pikavauhtia käyntiin vuoden 2010 keväällä. Kevätpyynti aloitettiin vuokratuilla hoitopyyntirysillä, joiden koenta tehtiin talkootyönä. Rysiä oli pyynnissä kolme kappaletta: Kosulanlammessa, Pienessä Raudanvedessä ja Suuressa Raudanvedessä. Kevätkalastuksen saalis oli yhteensä yli kg (tavoite kg). Syysnuottaus teetettiin paikallisella kalastusyrityksellä ostopalvelutyönä. Tarjouskilpailua ei järjestetty, sillä syksyn nuottaukseen varattu rahoitus oli kohtuullisen pieni. Nuottaussaalis oli yli kg (tavoite kg). Vuoden 2010 lopulla sovittiin kansalaisopiston kanssa kevättalvella 2011 järjestetystä rysäkurssista, jonka aikana talkoolaiset saivat rakentaa omia hoitopyyntirysiä. Raudanveden osakaskunnan alueelle rysiä valmistui kaksi kappaletta ja Puikonniemen osakaskunnan alueelle yksi rysä. Näitä kolmea rysää oli rakentamassa kuusi talkoolaista ja jokaisen rysän valmistumisen tarvittiin vähintään 180 talkootyötuntia. Rysien valmistamisen tarvike- ja ainekustannuksista hanke maksoi 60 %. Raudanveden osakaskunnan talkoolaiset luovuttivat valmistamansa rysät osakaskunnalle. Hankkeen antaman tuen edellytyksenä oli, että rysät ovat pyynnissä keväisin vähintään 3 viikon ajan hankkeen loppuajan eli vuosina Ennen kevätkalastuksen aloittamista rysät kyllästettiin ja viritettiin pyyntikuntoon. Koko vuoden 2010 talkoopyynnin saalismäärä oli noin kg, johon on laskettu mukaan hoitonuottauspäivän nuottausnäytös ja ä tukeva katiskakalastus. Syysnuottausta varten ELY-keskus järjesti tarjouskilpailun, jolla haettiin edullisinta vaihtoehtoa vuosien syysnuottauksen järjestämiseksi. Tarjousten perusteella ELY-keskus valitsi paikallisen kalastusyrityksen tekemään nuottaukset vetohinnalla. Nuottausten valvonta tehtiin osakaskunnan toimesta. Syksyn nuottaussaalis oli yli kg. Vuosina kalastus jatkui tuttuun tapaan: talkookalastuksen saalis oli reilut kg molempina vuosina ja nuottausten saaliit noin kg ja kg. Keväisen talkoopyynnin hankaluudeksi muodostui se, ettei Raudanveden osakaskunnalla ollut käytössään kuin yksi rysien koentaan soveltuva vene, jota jouduttiin siirtämään Kosulanlammen ja Pienen Raudanveden välillä jokaisella koentakerralla. Keväällä 2014 selvisi, ettei vene ole enää käytössä, joten talkookalastuksen järjestäminen näytti hankalalta. Asia ratkaistiin siten, että syksyisen nuottauspyynnin sijaan kalastusyritys teki keväistä ä (3 rysää) Pienellä Raudanvedellä, jonne laskettiin pyyntiin myös molemmat talkoopyyntirysät. Yrityksen vene annettiin osakaskunnan käyttöön, jolloin keväinen talkoopyynti saatiin järjestettyä. Rysät koettiin Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 3/9

4 samoina päivinä, jolloin yhteissaaliit olivat riittävän suuria ja tulivat kannattaviksi turkistarhaajan hakea rannasta, eikä niitä tarvinnut kompostoida tai kyntää peltoon. Esikoululaisten ryhmä kävi tutustumassa kevään rysäkalastukseen. Hoitokalastuspäivän ( ) perinteinen nuottausnäytös muutettiin päiväksi. Koska saalis oli hyvä, jätettiin rysä järveen ja kalastusta jatkettiin saakka. Saalis syyspyynnissä oli noin kg. Keväisen rysäpyynnin jälkeen kalastukseen varattua rahoitusta oli jäljellä. Syysnuottauksen ensimmäisen vedon saalis ylitti alun perin siihen varatun rahoituksen. Myöhemmin syksyllä nuotattiin talkootyönä pari ylimääräistä päivää, joten vuoden saalistavoitteet saavutettiin myös Suuren Raudanveden puolella vaikka keväinen kalastus tapahtui suurelta osin Pienellä Raudanvedellä.. Hankkeen kustannukset ja rahoitus Hankkeen kustannukset nousivat suunnitellusta noin eurosta lähes euroon. Hankkeen aikana tehdyn talkootyön suuri määrä mahdollisti sen, että ELY-keskus myönsi hankkeelle vuosittain suunniteltua suuremman rahoituksen ja talkootyöllä arvo riitti paikalliseksi vastinrahoitukseksi. Lisärahoitus käytettiin kalastukseen. Toteutuneiden talkootöiden tilastot on esitetty raportin liitteenä 4, suunnitellut ja toteutuneet kustannukset sekä rahoitus liitteenä 5. Tarkemmat tiedot kustannuksista löytyvät Rantasalmen kunnan kirjanpidosta. Hankkeen tulokset Yleisesti voidaan todeta, että saalistavoitteet saavutettiin ja ylitettiinkin joka vuosi. Samoin talkootyön määrä oli suunniteltuakin suurempi: rysäpyynnin lisäksi talkootöinä järjestettiin hoitokalastuspäiviä, tehtiin katiskakalastusta ja hankkeen hallinnollisia töitä sekä osallistuttiin nuottauksen valvonta- ja saaliinkäsittelytöihin. Yhdessä tekemisen henki oli hyvä vaikka talkootöihin osallistuneita oli vain noin 20 henkilöä. Rantasalmen kirkonkylän jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailuraporttien tuloksista kootuista kuvaajista (liite 6) on nähtävissä, että Pienessä Raudanvedessä kesän 2011 aikana (elokuun mittaukset) typen ja fosforin pitoisuudet nousivat huomattavasti. Keskimäärin pitoisuudet ovat kuitenkin olleet elokuussa 2014 pienempiä kuin ennen hankkeen alkua vuonna Suuri ongelma näyttäisi olevan Suuren Raudanveden syvänteen talviaikainen happipitoisuuden lasku ja ilmeinen ravinteiden vapautuminen pohjasta. Pienen Raudanveden näkösyvyysmittaukset antoivat viitteitä veden kirkastumisesta, joskin hankkeen aikana tuli selväksi, että tuuli vaikuttaa ratkaisevasti näkösyvyyteen sekoittaen vesimassan sameaksi. Näkösyvyysmittaukset eivät toteutuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kirkonkylän uimarannan käyttö kesäaikaan on kuitenkin lisääntynyt ja vapaa-ajan kalastajien saaliissa on havaittu kookkaiden ahventen lisääntyneen. Laadullisten tulosten mittaaminen on aina hankalaa, mutta poistuneiden ravinteiden määrä on helppo määrittää. Noin kalakilon mukana hankealueen vesistä on poistunut kg fosforia ja jopa kg typpeä. Huomioitavaa on, että hankkeen vuoksi järjestetylle kansalaisopiston kurssille tuli muidenkin kuin hankealueen osakaskuntien edustajia. Näiden kurssilaisten toimesta Rantasalmelle tehtiin kolme muuta hoitopyyntirysää, joten vesistöjen kunnostukseen hanke on vaikuttanut muillakin kuin hankealueella. Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 4/9

5 Jatkotoimenpiteet Hankkeen aikana keskusteltiin ulkoisen kuormituksen vähentämisen tarpeellisuudesta. Hankkeelle on suunnitteilla kolmevuotinen jatkohanke, jossa suunnitellaan vähintään yksi kosteikko jokaiselle vesialtaalle ja jatketaan kalastusta ylläpitokalastuksena. Raudanveden osakaskunnan suunnitelmissa on hankkia rysäkalastukseen soveltuva vene. LIITTEET Liite 1 HANKKEEN SAALISTAVOITTEET ja Yhteensä Rysäkalastus talkootyönä Rysäkalastus talkootyönä Hoitonuottaus SAALISTILASTO VUODEN 2014 LOPUSSA Yhteensä Rysäkalastus talkootyönä Katiskakalastus Rysäkalastus talkootyönä Katiskakalastus Hoitonuottaus Rysäkalastus talkootyönä Nuottaus talkootyönä talkookalastus yht Rysäkalastus Hoitonuottaus SAALIS ALUEITTAIN SAALIS YHTEENSÄ Yhteensä ja Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 5/9

6 Liite 2 TALKOOKALASTUKSEN VUOSITTAISET RYSÄKALASTUSKAUDET , Puikonniemi , Puikonniemi , Puikonniemi , Puikonniemi : kaksi rysää SAALIIDEN KÄYTTÖ pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle/ pieniä eriä komposteihin, kasvimaille, eläimille pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin rehuksi pääosin loukkuihin ja haaskoihin Liite 3 OSTOPALVELUNA TEHDYT KALASTUKSET 2010 nuottaus nuottaus / / / / nuottaus nuottaus / / rysää SAALIIDEN KÄYTTÖ pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle pääosin kompostiin kunnan jäteasemalle/ pieniä eriä eläinten rehuksi ja loukkuihin pääosin Juvan biokaasulaitokselle/ pieniä eriä eläinten rehuksi ja loukkuihin pääosin Juvan biokaasulaitokselle/ pieniä eriä eläimille pääosin rehuksi nuottaus pääosin rehuksi Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 6/9

7 Liite 4 TOTEUTUNEET TALKOOTYÖT / 2010 Hoitopyynti yhteensä Hoitopyynti yhteensä Rysäkurssi yhteensä yhteensä katiskapyynti katiskapyynti miestyö konetyö yhteensä katiskapyynti nuottaus miestyö konetyö yhteensä nuottaus Hallinto hankkeen aikana rysä+katiskapyynti nuottaus miestyö konetyö yhteensä Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 7/9

8 Liite 5 ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO Yhteensä Palkkauskulut ja palkkiot Ostopalvelut kompostointi syysnuottaus Vuokrat rysävuokrat Matkakustannukset Rysien tarvikkeet Muut kustannukset hallinnointi, kirjanpito yms tiedotus muut Talkootyö ALUSTAVA RAHOITUSSUUNNITELMA Yhteensä Ely-keskus Rantasalmen kunta Raudanveden osakaskunta rahallinen osuus talkootyö HANKKEEN KUSTANNUKSET Yhteensä Palveluiden ostot 4 794, , , , , ,43 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5,75 11,41 17,16 RAHALLISET KUSTANNUKSET 4 794, , , , , ,59 TALKOOTYÖ 2 115, , , , , ,00 HANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET 6 909, , , , , ,59 RAHALLISET PANOKSET Yhteensä Ely-keskus 2 000, , , , , ,00 61,1 % Rantasalmen kunta 1 161, , , , , ,91 33,6 % Raudanveden osakaskunta 1 632,68 500,00 500,00 500,00 500, ,68 5,4 % yhteensä 4 794, , , , , ,59 OSUUDET HANKKEEN KOKONAISKUSTANUKSISTA Ely-keskus ,00 48,1 % Rantasalmen kunta ,91 26,4 % Raudanveden osakaskunta ,68 25,5 % rahallinen osuus 3 632,68 talkootyö ,00 yhteensä ,59 Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 8/9

9 Liite 6 Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 9/9

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinnekierrätyksen kokeiluohjelman infotilaisuus, 29.9.2016, Mikkeli Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.5.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200

Lisätiedot

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry 8. Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry Vesikasvillisuuden niitot 2010-2013 Kustannukset yhteensä 127 000 euroa, Rahoittajana Joensuun seudun leader ry ja Keski-Karjalan

Lisätiedot

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Aika ja paikka: 25.9.2012, klo 13.00 14.30 Tapani Mähösen huone, Kanttila, Pieksämäki Läsnäolijat: Tapani Mähö, Hanna Kakriai, Timo Kauppi,

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta. 1. Avaus Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen

Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta. 1. Avaus Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta Aika : 18.05.2011 alkaen klo 13.00 Paikka: Ravintola Alic, Mikkeli, Haukivuori Asialista 1. Avaus Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti läsnäolijat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

4. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Raiskio ja sihteeriksi Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala.

4. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Raiskio ja sihteeriksi Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala. KARVIAN KALASTUSKUNNAN / JAKOKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS ÄMMÄLÄN SOPUKALLA 28.5. 2010 KLO 18. 1.Kalastuskunnan esimies Vesa Raiskio avasi kokouksen. 2. Sihteeri selvitti, että kokouskutsu oli lähetetty 13.5

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori Päivitetty 20.2.2014 Christian Koivula Kalastuskoordinaattori V. 2011-2013 (jatkoa 30.6.2014 asti) Merikarvian kunnan hanke, joka toteutetaan yhdessä Kalakierroksen kanssa Rahoitus: yht. 335 000 Euroopan

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Tuorla Matti Eskonen

Tuorla Matti Eskonen * Valkjärvi on pieni 33 ha järvi Salossa entisten Kiskon ja Perttelin kuntien rajalla. Järvi on erittäin rehevä ja maataloudesta tulee suurimmat ravinnekuormitukset nykyisin Vehasen sahan lopetettua puun

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007

LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007 1 LIITE SÄRKIJÄRVEN KUNNOSTUSHANKKEEN LOPPURAPORTTIIN. KALASTUSKUNTA TOTEUTTI KUNNOSTUSTÖITÄ IIN SÄRKIJÄRVELLÄ 02.11.2004 30.09.2007 Tausta: Särkijärven kalastuskunta on perustettu v 1994, osakasmäärä

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Kyyvesi kuntoon vesienhoidon toimeenpano. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon vesienhoidon toimeenpano. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon vesienhoidon toimeenpano Toimintakertomus vuodelta 2012 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 2.2.2012 klo 8.30-11.20 Paikka: Osallistujat: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän

Lisätiedot

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Hakemusnumero: 705122 Projektikoodi: S11748 Projektin nimi: Musiikki elämään - osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen k...

Hakemusnumero: 705122 Projektikoodi: S11748 Projektin nimi: Musiikki elämään - osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen k... 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Vesistöhankkeiden avustaminen

Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,

Lisätiedot

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004 Hiidenveden kunnostusprojekti Hiidenveden kalastusalue HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 24 Helsinki 11.1.25 Juhani Niinimäki 1 Taustaa Hiidenveden kunnostusohjelmassa vuosille 25-28 (Vesi-Eko Oy 23) todettiin

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Hanke Salon keskusta-alueella Salo

Hanke Salon keskusta-alueella Salo PAIKAL - Paikallinen kehittäminen Turun ja Salon seuduilla Hanke Salon keskusta-alueella Salo 13.9.2016 Omaehtoisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämistoiminnan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Kitkajärvien riskikartta. Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta. Kitka-MuHa ohjausryhmä Teemu Ulvi, SYKE

Kitkajärvien riskikartta. Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta. Kitka-MuHa ohjausryhmä Teemu Ulvi, SYKE Kitkajärvien riskikartta Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta Kitka-MuHa ohjausryhmä 8.9.2014 Teemu Ulvi, SYKE Mikä on riskikartta? Riskikartan tavoitteena on antaa yleiskuva, missä vastaanottava vesistö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA Budjettiyhteenveto :03:37

SAVITAIPALEEN KUNTA Budjettiyhteenveto :03:37 200 Sivistystoimen hallinto Liiketoiminnan myyntituotot -52 179-52 000-25 997-52 000 Yleishallinnon maksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATULOT (ulkoiset) -52 179-52 000-25 997-52 000 Palkat

Lisätiedot

Elinvoimavaliokunta Kunnanhallitus Valtuusto

Elinvoimavaliokunta Kunnanhallitus Valtuusto Elinvoimavaliokunta 6 01.03.2016 Kunnanhallitus 88 14.03.2016 Valtuusto 21 29.03.2016 LEADER HANKKEEN ANTOLAINA / KEMPELEEN NUORISOSEURA RY / MÄÄRÄRAHAN MUUTOS 694/02.05.01/2015 ELIVK 6 Valmistelija kehitysjohtaja

Lisätiedot

Oleskeluluvan saaneen kuntaan siirtyminen. Tiina Järvinen, Maahanmuuttovirasto

Oleskeluluvan saaneen kuntaan siirtyminen. Tiina Järvinen, Maahanmuuttovirasto Oleskeluluvan saaneen kuntaan siirtyminen Tiina Järvinen, Maahanmuuttovirasto Kuntaan ohjaaminen Kotoutumislain 1386/2010 mukaan ELY-keskus vastaa: Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä. IV kokous Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi ja Kati Häkkilä

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä. IV kokous Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi ja Kati Häkkilä Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä IV kokous 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi ja Kati Häkkilä Asialista 1. Edellisen kokouksen muistio 2. Verkkokoekalastusten tulokset

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 21.9.2012 klo 9.00-10:30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Poistokalastuksen suunnittelu Kyyveden valuma-alueen pohjoisosalla

Poistokalastuksen suunnittelu Kyyveden valuma-alueen pohjoisosalla Diaarinumero ESAELY/175/07.00/2012 MIKKELI 1.10.2014 Poistokalastuksen suunnittelu Kyyveden valuma-alueen pohjoisosalla Toimintasuunnitelma 2014-2016 Yleistä Vesienhoitoa toteutetaan pääasiassa Etelä-Savossa

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

Uudet säännökset. järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Uudet säännökset. järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Uudet säännökset järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Tässä esityksessä HE 271/2010 ja valiokuntien lausunnot KalastusL uudistettavat kalastuksenvalvontasäännökset, mm:toimivalta, koulutus,

Lisätiedot

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS LAPUAN KAUPUNKI Sivu 1 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS 3010 TOIMINTATUOTOT/TULOT 3310 MYYNTITUOTOT 23.867,02 4.882,82 20,5 156.000 23.270,00 14,9 3320 MAKSUTUOTOT 501.076,30 319.207,05 63,7

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 26.5.2011 klo 8.30-12:00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Noormarkku Olli-Matti Verta

Noormarkku Olli-Matti Verta KARVIANJOEN VESISTÖN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS Noormarkku 11.10.2012 Olli-Matti Verta Varsinais-Suomen ELY-keskus olli-matti.verta@ely-keskus.fi puh. 0295 022 961 1 KARVIANJOEN VESISTÖN

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot