Hevosyrittäjien työhyvinvointi Pohjois- Pohjanmaalla 2011 Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hevosyrittäjien työhyvinvointi Pohjois- Pohjanmaalla 2011 Loppuraportti"

Transkriptio

1 TMI MINTTI RAUTIOAHO/ PRO AGRIA OULU Hevosyrittäjien työhyvinvointi Pohjois- Pohjanmaalla 2011 Loppuraportti Minna Rautioaho Hevosyrittäjien työhyvinvointikyselyn loppuraportti.

2 Alkusanat Kysely toteutettiin ProAgria Oulun Maaseudun asiakasvastaava MASVA hankkeen rahoittamana ja yhteistyössä ProAgria Oulun HevosAgro hankkeen kanssa. Kysely suoritettiin osana työhyvinvointikoordinaattori-koulutusta, jota kyselyn laatija Minna Rautioaho suorittaa. Kysely toteutettiin Webropol -kyselyohjelmaa hyödyntäen avoimena kyselynä internetissä. Kyselyyn pääsivät kaikki halukkaat vastaamaan. Kyselyä mainostettiin mm. Hevosurheilu lehdessä, lisäksi kaikille Pohjois-Pohjanmaalla asuville hevosyrittäjille pyrittiin lähettämään sähköpostitse linkki kyselyyn. Hevosala ja yrittäjyys Hevosala on jatkuvassa kasvussa, varsinkin ratsuhevosten osalta. Tällä hetkellä Suomessa on hevosia n Hevosten määrä kasvaa vuosittain n hevosella. i Hevoset työllistävät yhä useampaa hevosalan yrittäjää vuosittain. Pohjois-Pohjanmaalla on noin 5000 hevosta. Hevostalleja alueella on n ii Ratsastuskouluja alueella on toiminut vuonna ratsastustallia, joista 12 on Suomen ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja. Tähän kyselyyn vastasi 27 hevosalan yrittäjää. Työhyvinvointi Työhyvinvointi koostuu useista eri tekijöistä. Työhyvinvointia koemme, kun työ on palkitsevaa, ja psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sopivaa. Työtä tehdään turvallisessa ympäristössä ja turvallisilla työskentelytavoilla. Lisäksi työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä: hallita ja kehittää työskentelyään. Työhyvinvointi jaetaan useaan eri osa-alueeseen: 1. Ajankäyttö ja ajan hallinta 2. Terveys 3. Työturvallisuus ja ergonomia 4. Työn sosiaaliset tekijät: työntekijät ja muut verkostot 5. Työn psyykkiset tekijät 6. Työn ja työyhteisön kehittäminen Tässä kyselyssä haettiin vastauksia hevosyrittäjiltä kaikkiin näihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin. Tiedetään, että työhyvinvointi on tärkeä tekijä työpaikoilla, jotta yritys voi hyvin ja työntekijät viihtyvät työpaikoillaan. Yrittäjän kannalta on tärkeää, että työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi. Hevosyrityksissä yrittäjä itse on usein yrityksensä ainoa työntekijä. Voiko yrittäjä hyvin omassa roolissaan? Onko yrittäjällä voimaa kehittää omaa yritystään ja huolehtia omasta ja mahdollisten työntekijöidensä työhyvinvoinnista? Hevosyrittäjillä on haasteellinen tehtävä kannattavuushaasteiden edessä, sillä aiemman tutkimuksen mukaan yleinen hintataso hevosalalla on liian matala. iii Katariina Suvitaipaleen tekemän tutkimuksen mukaan ongelmia yrittäjien mielestä aiheuttaa harmaa talous ja harrastemielessä alaa harjoittavat 2

3 kotitallit tai harrastelijaratsastajat, jotka tarjoavat samoja palveluita kuin yrittäjät, mutta huomattavasti huokeammalla hinnalla. Myös tässä työhyvinvointikyselyssä selvitettiin yrittäjien ajatuksia hevosalan toiminnasta. Samat teemat nousivat pintaan, kuin Suvitaipaleen tekemässä Hevosalan kannatteleva voima opinnäytetyössä. Vastaajien perustiedot: Hevosyrittäjien työhyvinvointi kyselyyn vastasi yhteensä 31 henkilöä, joista 27 toimii alalla yrittäjinä. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma oli selvästi naisvoittoinen, vastaajista 30 on naishenkilöitä ja tasan yksi on mieshenkilö. Vastaajien ikäjakauma Vastaajien ikähaitari oli vuotta. Noin puolet vastaajista (15 kpl) olivat iältään vuotiaita. Tämän lisäksi sekä vuotiaita ja vuotiaita vastaajia oli molempia 7 kappaletta. Yhdet vastaukset saatiin alle 23-vuotiaalta ja yli 50-vuotiaalta. Vastaajien paikkakunnat Kysely oli auki myös muiden alueiden, kuin Pohjois-Pohjanmaan, hevosyrittäjille. Pohjois-Pohjanmaalta oli kotoisin 24 kpl vastaajista. 10 vastaajista olivat Oulusta, 8 yrittäjää olivat Oulun lähialueilta, 4 muualta Pohjois-Pohjanmaalta ja yksi ei halunnut ilmoittaa kotipaikkakuntaansa. Lisäksi vastaajia saatiin muualta Suomesta 7 kappaletta. 3

4 Yrityksien perustiedot Vastaajien toimiminen hevosalalla Ratsuhevoset työllistivät suurinta osaa vastanneista yrityksistä 67 %(18/27). Kukaan yrittäjistä ei saa toimeentuloaan pelkistä ravihevosista, mutta 33 % (9/27) vastanneista sai toimeentulonsa sekä ratsu- että ravihevosista Ratsuhevoset Ravihevoset Molemmat 0 Vastaajien määrä Kuvaaja: millaiset hevoset työllistävät yritystä? Yritysten perustamisvuodet 25 kyselyyn vastanneista ilmoitti yrityksiensä perustamisvuodet. 22 kpl vastanneista oli perustanut yrityksensä 2000 luvulla, ja näistä puolet oli perustettu 2008 jälkeen. Vain 3 vastanneista yrittäjistä oli toiminut alalla ennen vuotta Yritysmuodot Suurin osa vastanneista yrityksistä oli yksityisen elinkeinon harjoittajia (17), osakeyhtiöitä 5 kpl, avoimia yhtiöitä 3 kpl ja kommandiitti yhtiöitä 1 kpl. (Ei osaa vastata 1 kpl) EOS 4 % Yritysmuodot Kommandiittiyhtiö 4 % Osakeyhtiö 18 % Avoin yhtiö 11 % Toiminimi 63 % 4

5 Eläkevakuuttaminen Eläkevakuutuksista kysyttäessä 14 yrittäjää ilmoitti kuuluvansa YEL-vakuutuksen piiriin ja 7 yrittäjää MyELvakuutuksen piiriin. Neljän vastaajan kohdalla toinen taho maksoi eläkkeen ja 1 ei osannut vastata Yrittäjien eläkevakuutus YEL MyEL joku muu EOS Lomituspalveluiden käyttö Lomituspalveluiden käytöstä kysyttäessä ainoastaan 3 yrittäjää ilmoitti käyttävänsä lomituspalveluita, ja loput 24 vastaajaa ilmoitti, että ei käytä lomituspalveluita. Tallitilojen hallinta 21 yrityksellä vastanneista oli joko omistuksessaan tai vuokrattuna talli. Alihankinta alan yrityksiltä Suurin osa yrityksistä (16 kpl) osti jatkuvasti alihankintana hevosalan yrittäjiltä palveluita, satunnaisesti tai hyvin harvoin osti palveluita 7 yrittäjää. Neljä yrittäjää vastasi, että ei koskaan osta palveluita muilta alan yrittäjiltä. Yrittäjäidentiteetti hevosyrittäjillä Kysymykseen vastanneista hevosyrittäjistä suurin osa (17) koki omaavansa ns. käsityöläisyrittäjä identiteetin, joka tarkoittaa sitä, että hevosyrittäminen on enemmän työtyytyväisyyttä hakevaa kuin voiton tavoittelua, ja yrittäminen on elämäntapa, joka tuo elämänsisältöä. Kahdeksan yrittäjää näki itsensä klassisena yrittäjänä, jolle on ominaista voiton tavoittelu ja oman toimeentulon turvaaminen. Yksikään yrittäjä ei koe omaavansa toimitusjohtajaidentiteettiä, joka hakee ulkoista arvostusta ja menestystä Käsityöläisyrittäjä Klassinen yrittäjä Toimitusjohtaja 0 Kuvaaja: Yrittäjyysidentiteetti hevosalan yrittäjillä 5

6 Ajan käyttö ja sen hallinta Vapaa-ajan ja loman määrä Selvä enemmistö vastaajista (20) koki, ettei he saa viettää riittävästi vapaa-aikaa ja lomaa. Loput olivat tyytyväisiä vapaa-ajan ja loman määrään. Viikoittainen työskentelymäärä Kyselyyn vastanneista 19 yrittäjää ilmoitti työskentelevänsä 7 päivää viikossa. Lopuilla yrittäjillä oli yhdestä viiteen vapaapäivää viikossa. 6

7 Päivittäinen työskentelymäärä: Päivittäiseksi työajaksi 12 vastanneista ilmoitti 10 tuntia tai sen yli. Neljä vastanneista työskenteli 6-9 tuntia päivittäin, 9 vastaajaa työskenteli 2-5 tuntia ja työajan vaihtelut oli suuria kahden vastanneen keskuudessa. Lomien määrä Loman määrää kysyttäessä kuusi yrittäjää vastasi, etteivät he vietä lainkaan lomaa. Viisi yrittäjää vastasi lomailevansa yhden viikon vuodessa. Kahdeksan yrittäjää vastasi viettävänsä lomaa 2-3 viikkoa vuodesta. Viisi yrittäjää vastasi viettävänsä 4 tai sitä useamman viikon lomaa vuodessa. 3 yrittäjää eivät osanneet vastata kysymykseen ei yhtään 1 viikko/vuosi 2 viikkoa/vuosi 3 viikkoa/vuosi 4 viikkoa/vuosi 5 viikkoa/vuosi 9 tai yli EOS 0 Lomaa 7

8 Työstä saatu korvaus ja työnmäärä Tyytyväisyys työstä saatuun rahalliseen korvaukseen Ainoastaan yksi vastanneista hevosyrittäjistä oli täysin tyytyväinen työstä saamaansa korvaukseen. Jotakuinkin tyytyväisiä oli yrittäjistä 13 kpl. Tyytymättömiä työstä saamaan rahalliseen korvaukseen olivat loput 13 kpl. Työmäärän sopivuus: Aivan liian suureksi tai liian suureksi arvioivat työmääränsä 13 yrittäjää. Sopivaksi tai riittäväksi arvioivat työmääränsä 11 yrittäjää. Yksi yrittäjä ei osannut vastata ja kaksi yrittäjää koki työmääränsä vähäiseksi. 8

9 Yrittäjien terveys Sairaana työskentely Kysyttäessä yrittäjien työnteosta sairaana ollessaan, ainoastaan yksi yrittäjä ilmoitti, ettei tee töitä sairaana. Kaikki loput 26 yrittäjää ilmoitti tekevänsä töitä joko silloin tällöin tai usein ollessaan sairaana. Sairauslomien määrä Hevosyrittäjistä 9 ilmoitti, ettei vietä päivääkään vuodesta sairaslomaa. 8 heistä ilmoitti viettävänsä vuosittain 1-3 sairaslomapäivää. Loput (9) hevosyrittäjät tai heidän lapsensa eivät näin terveitä olleet, vaan ilmoittivat sairaslomapäiviä olevan vuosittain 5-30 kpl. Työterveyspalveluiden käyttö Kolme yritystä vastasi tehneensä palvelusopimuksen työterveysaseman kanssa. Loput 24 yrittäjää ilmoitti, ettei palvelusopimusta ole tehty. 9

10 Työturvallisuus Tapaturmien määrä Työtapaturmia oli sattunut 20 yrittäjälle, joista 18 työtapaturmaa oli sattunut hevosten kanssa toimiessa. (Vastanneita 27 kpl) Tapaturmien vahingollisuus 8 yrittäjää vastasi, että pahin loukkaantuminen oli vaatinut sairaalahoitoa. Toiset 8 yrittäjää vastasi työtapaturman aiheuttaneen sairaslomaa. Loput työtapaturmassa loukkaantuneista oli loukkaantunut lievästi, ja oli loukkaantumisesta huolimatta jatkanut töitä. Työturvallisuudesta huolehtiminen Työturvallisuudesta yrittäjät pyrkivät huolehtimaan erilaisin turvavarustein, riskien kartoituksella etukäteen, suunnittelemalla ja ennakoimalla. Haasteellisten hevosten käsittely 23 yrittäjää ilmoitti käsittelevänsä haasteellisia hevosia töissään, jokainen yrittäjä koki omaavansa riittävästi taitoa haasteellisten hevosten käsittelyyn. 10

11 Työergonomia Hevosyrittäjät kohtaavat useita eri fyysisiä työnkuormittavuustekijöitä. Työergonomiaa selvitettäessä kysyttiin yrittäjiltä selän hyvinvoinnista, ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta ja ääniergonomiasta. Selkäongelmat Selkävaivoista kärsi 17 kyselyyn vastanneista yrittäjistä, joista kuudella yrittäjällä selkää särki usein. 10 yrittäjää kertoi selkäongelmien vaivaavan harvoin tai ei koskaan. Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtauksille altistui kyselyn mukaan 21 vastannutta. (26 vastaajaa vastasi tähän kysymykseen). Harjoitusalueiden pölyt, heinän, rehujen ja talli-ilman epäpuhtaudet aiheuttavat yrittäjille ääniongelmia, silmien kuivumista, aivastelua, kurkun turvotusta, nuhaa, hengenahdistusta ja yskää. Ääniergonomia Kyselyyn vastanneista 20 kertoivat käyttävänsä ääntänsä työvälineenä. Heistä 8 ilmoitti, ettei ole kärsinyt ääniongelmista. 9 vastannutta ilmoitti kärsivänsä ääniongelmista, joista 3 oli joutunut perumaan töitänsä ääniongelmien vuoksi. Ääntä kuormittavat laajat tai meluisat opetusalueet, jolloin ääntä joutuu korottamaan liikaa. Ympäristö- ja säätekijöistä, jotka kuormittavat ääntä, mainittiin pölyt, kylmyys, tuuli ja kuivuus. Lisäksi flunssaisena työskentelyn koettiin haittaavan äänenkäyttöä. Yrityksen sosiaaliset verkostot Kyselyssä yrittäjiltä selvitettiin asiakkaiden kanssa työskentelyä. Lisäksi selvitettiin työntekijöiden ammattitaitotasoa yrittäjien kokemana. Asiakkaat 22 yrittäjää vastasi kohtaavansa hankalia asiakkaita harvoin. Neljä yrittäjää kohtasi hankalia asiakkaita melko usein. 19 yrittäjää haluaisi kuulla muiden yrittäjien kokemuksia haastavista asiakaspalvelutilanteista, viisi vastaajaa ei osannut vastata tähän kysymykseen. 13 yrittäjää jakaisivat asiakaspalvelukokemuksia muiden kanssa. 15 vastaajaa pahoittaa mielensä työtehtävissä. Selvä ykkönen mielipahanaiheuttajana on vastaajien mukaan asiakas /asiakkaat. Työntekijät Suurimmalla osalla vastanneista ei ollut yrityksessä muita työntekijöitä. He, joilla oli työntekijöitä, olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä työntekijöihinsä. Muutamassa tapauksessa osan työntekijöistä koettiin olevan riittävän ammattitaitoisia, mutta osa ei ollut. 11

12 Yrittäjien ajatukset oman yrityksen toiminnasta Yrittäjille annettiin 14 eri vastaväittämää omasta toiminnastaan ja yrityksestään. Kaikissa vastauksissa oma toiminta nähtiin hyvin positiivisesti tai vähintään neutraalisti. Yrittäjät arvioivat yrityksen ilmapiirin olevan positiivinen ja avoin. Työilmapiiri koettiin hyväksi. Vastausten mukaan yrityksissä harjoitetaan kehittävää ja avointa keskustelua. Yrittäjät ovat erittäin sitoutuneita ja uskovat omaan toimintaansa, he viettävät vähän sairaslomia. Ammattiosaaminen koetaan yrityksissä olevan hyvä ja työt tehdään korkealla työmoraalilla. Työtehtävien suunnittelu ja organisointi kohtaa arvioitaessa yrittäjät olivat arvioineet yrityksensä huomattavasti useammin neutraalille alueelle, kuin muiden kysymysten kohdalla. Vastaväittämät olivat: Työtehtävien teko on kuin tulipalojen sammuttelua vs. Työtehtävät organisoidaan ja suunnitellaan huolella. Yritykset kertoivat noudattavansa vastuullisen yrityksen periaatteita. Lisäksi yrittäjiltä kysyttiin nelikenttäanalyysinä, kuinka paljon hevostyö tuo elämään sisältöä ja kuinka paljon taloudellista hyötyä. Hevosalalla toimiminen tuo vastausten mukaan elämän sisältöä yrittäjien elämään. Parhaina hetkinä yrittäjät saavat myös taloudellista hyötyä. Haastavimpina hetkinä hevosyrittäjänä toimimista kuvattiin: se vie enemmän euroja kuin tuo ja elämä kärsii työstä. Yrittäjien ajatukset hevosalan toiminnasta Tehtävän anto oli samanlainen kuin yrittäjien arvioidessa omaa toimintaansa. Vastaväittämien perusteella arvioitiin, kumpi on yrittäjän mielestä lähempänä omaa näkemystä asiasta. Vastauksista välittyi huomattavasti negatiivisempi sävy verrattuna edelliseen tehtävään, jossa siis arvioitiin omaa toimintaa. Enemmistö yrittäjistä koki hevosalalla olevan paljon enemmän selän takana puhumista kuin avointa keskustelua. Hevosalan toiminta koettiin huomattavasti enemmän epärehelliseksi kuin rehelliseksi. Kenenkään yrittäjän mielestä hevosala ei ole täysin rehellistä. Hevosalan yleisen asenteen koettiin kuitenkin olevan enemmän positiivinen kuin negatiivinen. Avoimuutta kysyttäessä jakautuivat mielipiteet lähes tasan. Hevosalan kehittymisestä enemmistö vastasi kehitystä tapahtuvan. Suurin osa yrittäjistä koki, että alalla on vaikea verkostoitua. Kuitenkin selvä enemmistö haluaisi verkostoitua paremmin. Suurin osa yrittäjistä koki, että hänen osaamistaan arvostetaan yleisesti. Harmaasta taloudesta oli kaikilla yrittäjillä hyvin samanlainen käsitys. Yrittäjien mielestä alalla rehottaa harmaa talous, ja harmaa talous vääristää kilpailua. Lisäksi yleinen käsitys on, että alan yrittäjillä on haasteellista hoitaa eläkemaksujaan. Alkoholin käyttöä ei koettu ongelmaksi. Huomattavasti enemmän kallistuttiin väittämään: alkoholia ei näy työympäristössä. 12

13 Yrittäjät saivat tässä kohtaa esittää vapaan sanan, joissa oli sama sanoma, joka välittyi myös Suvitaipaleen opinnäytetyöstä: hintakilpailun vääristyminen harrastelijoiden tuottamien palveluiden ja pimeästi tekevien yrittäjien vuoksi. Hevosyrittäjien yleisen hyvinvoinnin arviointi Enemmistö yrittäjistä koki olevansa tyytyväisiä omaan elämäänsä ja työhönsä. Samoin yrittäjät kokivat oman työnsä pääsääntöisesti mielekkääksi hevosalalla. Yrittäjien enemmistö koki hallitsevansa omaa työntekoa ja oman yrityksen toimintaa. Perusasenne työntekoon on suurimmalla osalla positiivinen. Yrittäjät kokivat itsensä työssään energisemmiksi kuin vapaa-ajallaan. Töissä yrittäjillä on kyselyn mukaan aikaansaamisen tunne. Omat kyvyt ja taidot käytetään yleisesti mielekkäästi. Enemmistö yrittäjistä pystyy kehittämään sekä yritystään että omaa osaamistaan. Omia tehtäviään yrittäjät olisivat valmiina delegoimaan myös muille, mikäli tekijöitä vain löytyisi. Epävarmuutta ja vastoinkäymisiä hevosyrittäjät kokevat sietävänsä hyvin. Alkoholi ei häiritse kenenkään kyselyyn vastanneen työntekoa. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien tulevaisuuden suunnitelmat Enemmistö vastanneista (11/27) suunnitteli laajentavansa toimintaansa. Toiminnan jatkamista samoin kuin ennenkin aikoo vastaajista jatkaa 8. Kolmen yrittäjän suunnitelmissa oli supistaa toimintaansa ja viisi yrittäjää eivät osanneet vastata. Yrittäjät olivat kiinnostuneita seuraavanlaisista palveluista/tapahtumista: Paremmista verkostoitumismahdollisuuksista (19 kpl) Investointien suunnittelusta, rahoituksesta ja rakentamisesta (19 kpl) Yrityksen kehittämisestä asiantuntijan avustuksella (15 kpl) Yrityksen markkinoinnin kehittämisestä (12 kpl) Yrityksen työhyvinvoinnin kehittämisestä (10 kpl) Lisäksi ehdotettiin alueen yhteisten nettisivujen luomista kaikista hevosalan palveluiden tarjoajista. Lomituspalveluiden saaminen kiinnosti myös. 13

14 Loppupäätelmät Kyselyn perusteella voidaan todeta, että tämän kyselyn tulokset ovat hyvin samansuuntaisia ja yhtäpitäviä vastaavien alalla jo tehtyjen kyselyiden tai tutkimusten kanssa. Tähän kyselyyn vastasi pääsääntöisesti ratsupuolella toimivat yrittäjät, joten tämän kartoituksen perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä lähinnä ratsupuolen yrittäjien työhyvinvoinnista. Ravipuolen yrittäjien työhyvinvointi vaatisi lisäselvitystä. Suurin osa yrittäjistä koki omaavansa ns. käsityöläisyrittäjä identiteetin. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksessä tavoitellaan ennen kaikkea työtyytyväisyyttä eikä niinkään yrityksen voitto ole päätavoite. Tämä on tärkeä asia, jotta hevosyrittäjyyttä voidaan ymmärtää ja kehittää. Työn mielekkyys on tärkeä asia yrittäjille ja usealle hevosyrittäjyys on elämäntapa. Pieni osa yrittäjistä koki omaavansa klassisen yrittäjäidentiteetin. Tämän tyyppisessä yrittäjyydessä voiton tavoittelu ja oma toimeentulo on tärkeä asia. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet suhtautuivat omaan yrittämiseensä positiivisesti ja näkivät selvästikin oman tulevaisuutensa valoisissa merkeissä. Työhyvinvoinnin osatekijöitä puntaroitaessa tämän kyselyn perusteella, näkisin kuitenkin muutamia haasteellisia kohtia, joita huomioimalla hevosyrittäjät voisivat parantaa omaa työhyvinvointia ja yrityksen kannattavuutta. Työturvallisuudessa on selvästi kehitettävää, sillä useat yrittäjät olivat loukkaantuneet työtapaturmassa. Suurin osa työtapaturmista oli tapahtunut toimiessa hevosten kanssa. Yrityksissä kehitellään turvallisempia työtapoja ja käytetään turvavarusteita, joista mainittiin mm. turvakenkien käyttö. Hevosten kanssa työskentely vaatii suunnittelua ja tarkkaavaisuutta. Onnettomuus- ja läheltä piti tilanteiden kirjaaminen auttaa jatkossa toimimaan turvallisemmin. Yrittäjälle on suuri taloudellinen riski, jos hän joutuu olemaan pitkään sairauslomalla. Tapaturmien ja sairastumisten varalta yrittäjän olisi hyvä vakuuttaa itsensä riittävän hyvin. Ajankäytön hallinta kohdasta ilmeni, että suurin osa hevosyrittäjistä paiskii töitä todella paljon. Nämä tulokset saivat minut miettimään, että mikä on syynä tähän. Ovatko hevosyrittäjät työorientoituneita ihmisiä vai onko ajankäyttö tällaista olosuhteiden pakosta? Osa yrittäjistä todennäköisesti rakastaa työtään niin, ettei halua irrottautua työstään lomalle, mutta uskon suuren osan toimivan olosuhteiden pakosta. Tämä asia taas herättää lisää kysymyksiä: miksi olosuhteet ovat sellaisia, että lomaa / vapaapäiviä / sairaslomaa yrittäjä ei voi pitää? Onko kyseessä ajankäytönhallinnan työkalujen puute? Saako yrittäjä riittävästi katetta toiminnallaan? Onko tuotteiden hinnoittelu oikein? Ovatko asiakkaat valmiita maksamaan yrittäjän palveluista? Onko verotus hevosyrittäjien kannalta yritystoimintaa edistävä? Tässä tullaankin kaikkia yrittäjiä yhdistävään kohtaan: lähes jokainen vastaaja oli sitä mieltä, että hevosalalla on harmaata taloutta ja se vääristää alan kilpailua. Tällöin yrittäjät eivät voi nostaa hintatasoa riittävän korkeaksi, sillä asiakkaat ostavat ilman kuittia edullisemmin harrastelijalta tai pimeää työtä tekevältä toiselta yrittäjältä. Laajemmin asiaa katsoessa hälytyskellojen tulisi soida, sillä tämä alan vääristymä uhkaa koko hevosalaa ja sen kehittymistä. Sillä jos yritykset eivät saa katetta toiminnallaan, ei alan yritykset voi kehittyä ja koko hevosala polkee paikoillaan. Jokainen osto ilman kuittia vie pohjaa hevosalan kehittymiseltä. 14

15 Yksittäisen yrittäjän kannalta on tilanne myös hankala, sillä yrittäjät joutuvat nipistämään sieltä, mistä se on helpointa, eli omat lomat jäävät pitämättä ja eläkemaksut maksetaan miniminä, jolloin yrittäjän tulevaisuus ei eläkeiässä tule olemaan ruusuinen. Yrittäjien on tärkeä myös huomioida, että YEL-eläkemaksujen suuruus vaikuttaa myös äitiys- ja sairauspäivärahaan. Suurin osa hevosyrittäjistä tekee töitään yksin. Hevosyritysten väliset yhteistyöverkostot ja yrittäjien yhteiset kokoontumiset lisäisivät alan avoimuutta. Voisiko meidän alalla toimia ns. tutor-yrittäjä toiminta, jossa pitkään alalla toiminut yrittäjä voisi antaa tukeaan uusille alan yrittäjille? Olisi hienoa jos Pohjois-Suomeen saataisiin toimija, joka voisi tarjota alan yrittäjille ja toimijoille lisäkoulutuksia myös substanssiosaamisesta. Tällä hetkellä koulutukset ovat painottuneet ratsastuspuolella pääsääntöisesti Ypäjän hevosopistolle. Pohjois-Suomessa toimii kaksi hevosalan osaajia kouluttavaa oppilaitosta, joilla on erittäin hyvät puitteet tarjota myös alan erityiskoulutuksia: Ruukin maaseutuopisto ja Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö. Kouluissa opetetaan perusopintoja: hevosenhoitajia ja ratsastuksenohjaajia. Molemmissa laitoksissa tilat ovat erittäin hyvät ja näiden tilojen hyödyntäminen alan yrittäjien jatkokoulutuksiin olisi erittäin suotavaa. HevosAgro hanke tarjoaa alan harrastajille ja yrittäjille tietotaitoa useasta eri osa-alueesta. Onkin erittäin tärkeää alan kehittymisen kannalta, että vastaava hanke tulee saamaan jatkoa. Ja hankkeissa on tärkeä huomioida alan kehittymisen kannalta tärkeimmät ihmiset eli alalla toimivat yrittäjät ja muut ammattilaiset. Tämän kartoituksen tulokset huomioidaan sekä ProAgria Oulun hevosyrittäjille suunnatun toiminnan kehittämisessä että HevosAgro- ja MASVA-hankkeen jatkosuunnitelmissa. Jatkotoimina hevosyrittäjille tarjotaan mm. HevosAgro-hankkeen järjestämä hevosyrittäjien työhyvinvointija verkostoitumispäivä, jonka tulevaisuudessa on tarkoitus saavan myös jatkoa. Hevosyrittäjyyden kehityshankkeet ovat tärkeitä koko hevosalan kannalta. Viitteet: i Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, Hevosklusteri-hanke ii Hevosten Pohjois-Pohjanmaa, avausseminaarin luentomateriaali, iii Hevostalouden kannatteleva voima, Suvitaival Katariina, 2010, HAMK https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24708/suvitaival_katariina.pdf?sequence=1 15

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hevosalan fiilisbarometri 2015

Hevosalan fiilisbarometri 2015 Hevosalan fiilisbarometri 2015 Yhteenveto tuloksista Sirpa Pussinen ja Terhi Thuneberg Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Kyselyprojektissa mukana HAMKin hevostalouden opiskelijat Riikka Alijoki, Marika

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 Kuva Janina Suokas Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 www.hevosyrittaja.fi Jalostuspäivien kasvatustoiminnan TULEVAISUUS

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela Työhyvinvointikyselyn tulokset Pirjo Saari Mela 2 Kysely Työhyvinvointiohjelman pohjaksi Nettikysely Vastaajia yhteensä 1 191, joista sidosryhmävastauksia 32 Lyhyt kysely, auki joulukuun alusta tammikuun

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna. Matti Bergström

Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna. Matti Bergström Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna Matti Bergström Avainlukuja 30.6.2015 470 000 vakuutettua 384 400 TyEL-vakuutettua 85 600 YEL-vakuutettua 220 000 eläkkeensaajaa Asiakkaan eläkeasialla Maksutulo

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies

Vastaajan taustatiedot. 1. Vastaajan sukupuoli: 2. Vastaajan ikä: 3. Toimenkuvasi hevostalousyrityksessä: nmlkj Nainen. nmlkj Mies SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA (hevostenhoitaja- ja ratsastuksenohjaajaopiskelijat) Tervetuloa vastamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010 HEVOSTENHOITO JA HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN, 10 ov 1.Työprosessin hallinta kokonaan oman työn suunnitteleminen ja töiden tekeminen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Työn aiheen valintaan johtivat omat kokemukseni sekä hevosurheilun harrastajana että hevosalan koulutettuna työntekijänä kuin myös pitkä kokemus vapaaehtoisella

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Yrittäjänaisten Keskusliitto & Työterveyslaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Helena Palmgren, vastuututkija,

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Eero Hyttinen Edupoli 20.03.2009 Kotityöpalveluyritysten substanssi- ja liiketoimintaosaaminen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot