Hevosyrittäjien työhyvinvointi Pohjois- Pohjanmaalla 2011 Loppuraportti

Transkriptio

1 TMI MINTTI RAUTIOAHO/ PRO AGRIA OULU Hevosyrittäjien työhyvinvointi Pohjois- Pohjanmaalla 2011 Loppuraportti Minna Rautioaho Hevosyrittäjien työhyvinvointikyselyn loppuraportti.

2 Alkusanat Kysely toteutettiin ProAgria Oulun Maaseudun asiakasvastaava MASVA hankkeen rahoittamana ja yhteistyössä ProAgria Oulun HevosAgro hankkeen kanssa. Kysely suoritettiin osana työhyvinvointikoordinaattori-koulutusta, jota kyselyn laatija Minna Rautioaho suorittaa. Kysely toteutettiin Webropol -kyselyohjelmaa hyödyntäen avoimena kyselynä internetissä. Kyselyyn pääsivät kaikki halukkaat vastaamaan. Kyselyä mainostettiin mm. Hevosurheilu lehdessä, lisäksi kaikille Pohjois-Pohjanmaalla asuville hevosyrittäjille pyrittiin lähettämään sähköpostitse linkki kyselyyn. Hevosala ja yrittäjyys Hevosala on jatkuvassa kasvussa, varsinkin ratsuhevosten osalta. Tällä hetkellä Suomessa on hevosia n Hevosten määrä kasvaa vuosittain n hevosella. i Hevoset työllistävät yhä useampaa hevosalan yrittäjää vuosittain. Pohjois-Pohjanmaalla on noin 5000 hevosta. Hevostalleja alueella on n ii Ratsastuskouluja alueella on toiminut vuonna ratsastustallia, joista 12 on Suomen ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja. Tähän kyselyyn vastasi 27 hevosalan yrittäjää. Työhyvinvointi Työhyvinvointi koostuu useista eri tekijöistä. Työhyvinvointia koemme, kun työ on palkitsevaa, ja psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sopivaa. Työtä tehdään turvallisessa ympäristössä ja turvallisilla työskentelytavoilla. Lisäksi työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä: hallita ja kehittää työskentelyään. Työhyvinvointi jaetaan useaan eri osa-alueeseen: 1. Ajankäyttö ja ajan hallinta 2. Terveys 3. Työturvallisuus ja ergonomia 4. Työn sosiaaliset tekijät: työntekijät ja muut verkostot 5. Työn psyykkiset tekijät 6. Työn ja työyhteisön kehittäminen Tässä kyselyssä haettiin vastauksia hevosyrittäjiltä kaikkiin näihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin. Tiedetään, että työhyvinvointi on tärkeä tekijä työpaikoilla, jotta yritys voi hyvin ja työntekijät viihtyvät työpaikoillaan. Yrittäjän kannalta on tärkeää, että työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi. Hevosyrityksissä yrittäjä itse on usein yrityksensä ainoa työntekijä. Voiko yrittäjä hyvin omassa roolissaan? Onko yrittäjällä voimaa kehittää omaa yritystään ja huolehtia omasta ja mahdollisten työntekijöidensä työhyvinvoinnista? Hevosyrittäjillä on haasteellinen tehtävä kannattavuushaasteiden edessä, sillä aiemman tutkimuksen mukaan yleinen hintataso hevosalalla on liian matala. iii Katariina Suvitaipaleen tekemän tutkimuksen mukaan ongelmia yrittäjien mielestä aiheuttaa harmaa talous ja harrastemielessä alaa harjoittavat 2

3 kotitallit tai harrastelijaratsastajat, jotka tarjoavat samoja palveluita kuin yrittäjät, mutta huomattavasti huokeammalla hinnalla. Myös tässä työhyvinvointikyselyssä selvitettiin yrittäjien ajatuksia hevosalan toiminnasta. Samat teemat nousivat pintaan, kuin Suvitaipaleen tekemässä Hevosalan kannatteleva voima opinnäytetyössä. Vastaajien perustiedot: Hevosyrittäjien työhyvinvointi kyselyyn vastasi yhteensä 31 henkilöä, joista 27 toimii alalla yrittäjinä. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma oli selvästi naisvoittoinen, vastaajista 30 on naishenkilöitä ja tasan yksi on mieshenkilö. Vastaajien ikäjakauma Vastaajien ikähaitari oli vuotta. Noin puolet vastaajista (15 kpl) olivat iältään vuotiaita. Tämän lisäksi sekä vuotiaita ja vuotiaita vastaajia oli molempia 7 kappaletta. Yhdet vastaukset saatiin alle 23-vuotiaalta ja yli 50-vuotiaalta. Vastaajien paikkakunnat Kysely oli auki myös muiden alueiden, kuin Pohjois-Pohjanmaan, hevosyrittäjille. Pohjois-Pohjanmaalta oli kotoisin 24 kpl vastaajista. 10 vastaajista olivat Oulusta, 8 yrittäjää olivat Oulun lähialueilta, 4 muualta Pohjois-Pohjanmaalta ja yksi ei halunnut ilmoittaa kotipaikkakuntaansa. Lisäksi vastaajia saatiin muualta Suomesta 7 kappaletta. 3

4 Yrityksien perustiedot Vastaajien toimiminen hevosalalla Ratsuhevoset työllistivät suurinta osaa vastanneista yrityksistä 67 %(18/27). Kukaan yrittäjistä ei saa toimeentuloaan pelkistä ravihevosista, mutta 33 % (9/27) vastanneista sai toimeentulonsa sekä ratsu- että ravihevosista Ratsuhevoset Ravihevoset Molemmat 0 Vastaajien määrä Kuvaaja: millaiset hevoset työllistävät yritystä? Yritysten perustamisvuodet 25 kyselyyn vastanneista ilmoitti yrityksiensä perustamisvuodet. 22 kpl vastanneista oli perustanut yrityksensä 2000 luvulla, ja näistä puolet oli perustettu 2008 jälkeen. Vain 3 vastanneista yrittäjistä oli toiminut alalla ennen vuotta Yritysmuodot Suurin osa vastanneista yrityksistä oli yksityisen elinkeinon harjoittajia (17), osakeyhtiöitä 5 kpl, avoimia yhtiöitä 3 kpl ja kommandiitti yhtiöitä 1 kpl. (Ei osaa vastata 1 kpl) EOS 4 % Yritysmuodot Kommandiittiyhtiö 4 % Osakeyhtiö 18 % Avoin yhtiö 11 % Toiminimi 63 % 4

5 Eläkevakuuttaminen Eläkevakuutuksista kysyttäessä 14 yrittäjää ilmoitti kuuluvansa YEL-vakuutuksen piiriin ja 7 yrittäjää MyELvakuutuksen piiriin. Neljän vastaajan kohdalla toinen taho maksoi eläkkeen ja 1 ei osannut vastata Yrittäjien eläkevakuutus YEL MyEL joku muu EOS Lomituspalveluiden käyttö Lomituspalveluiden käytöstä kysyttäessä ainoastaan 3 yrittäjää ilmoitti käyttävänsä lomituspalveluita, ja loput 24 vastaajaa ilmoitti, että ei käytä lomituspalveluita. Tallitilojen hallinta 21 yrityksellä vastanneista oli joko omistuksessaan tai vuokrattuna talli. Alihankinta alan yrityksiltä Suurin osa yrityksistä (16 kpl) osti jatkuvasti alihankintana hevosalan yrittäjiltä palveluita, satunnaisesti tai hyvin harvoin osti palveluita 7 yrittäjää. Neljä yrittäjää vastasi, että ei koskaan osta palveluita muilta alan yrittäjiltä. Yrittäjäidentiteetti hevosyrittäjillä Kysymykseen vastanneista hevosyrittäjistä suurin osa (17) koki omaavansa ns. käsityöläisyrittäjä identiteetin, joka tarkoittaa sitä, että hevosyrittäminen on enemmän työtyytyväisyyttä hakevaa kuin voiton tavoittelua, ja yrittäminen on elämäntapa, joka tuo elämänsisältöä. Kahdeksan yrittäjää näki itsensä klassisena yrittäjänä, jolle on ominaista voiton tavoittelu ja oman toimeentulon turvaaminen. Yksikään yrittäjä ei koe omaavansa toimitusjohtajaidentiteettiä, joka hakee ulkoista arvostusta ja menestystä Käsityöläisyrittäjä Klassinen yrittäjä Toimitusjohtaja 0 Kuvaaja: Yrittäjyysidentiteetti hevosalan yrittäjillä 5

6 Ajan käyttö ja sen hallinta Vapaa-ajan ja loman määrä Selvä enemmistö vastaajista (20) koki, ettei he saa viettää riittävästi vapaa-aikaa ja lomaa. Loput olivat tyytyväisiä vapaa-ajan ja loman määrään. Viikoittainen työskentelymäärä Kyselyyn vastanneista 19 yrittäjää ilmoitti työskentelevänsä 7 päivää viikossa. Lopuilla yrittäjillä oli yhdestä viiteen vapaapäivää viikossa. 6

7 Päivittäinen työskentelymäärä: Päivittäiseksi työajaksi 12 vastanneista ilmoitti 10 tuntia tai sen yli. Neljä vastanneista työskenteli 6-9 tuntia päivittäin, 9 vastaajaa työskenteli 2-5 tuntia ja työajan vaihtelut oli suuria kahden vastanneen keskuudessa. Lomien määrä Loman määrää kysyttäessä kuusi yrittäjää vastasi, etteivät he vietä lainkaan lomaa. Viisi yrittäjää vastasi lomailevansa yhden viikon vuodessa. Kahdeksan yrittäjää vastasi viettävänsä lomaa 2-3 viikkoa vuodesta. Viisi yrittäjää vastasi viettävänsä 4 tai sitä useamman viikon lomaa vuodessa. 3 yrittäjää eivät osanneet vastata kysymykseen ei yhtään 1 viikko/vuosi 2 viikkoa/vuosi 3 viikkoa/vuosi 4 viikkoa/vuosi 5 viikkoa/vuosi 9 tai yli EOS 0 Lomaa 7

8 Työstä saatu korvaus ja työnmäärä Tyytyväisyys työstä saatuun rahalliseen korvaukseen Ainoastaan yksi vastanneista hevosyrittäjistä oli täysin tyytyväinen työstä saamaansa korvaukseen. Jotakuinkin tyytyväisiä oli yrittäjistä 13 kpl. Tyytymättömiä työstä saamaan rahalliseen korvaukseen olivat loput 13 kpl. Työmäärän sopivuus: Aivan liian suureksi tai liian suureksi arvioivat työmääränsä 13 yrittäjää. Sopivaksi tai riittäväksi arvioivat työmääränsä 11 yrittäjää. Yksi yrittäjä ei osannut vastata ja kaksi yrittäjää koki työmääränsä vähäiseksi. 8

9 Yrittäjien terveys Sairaana työskentely Kysyttäessä yrittäjien työnteosta sairaana ollessaan, ainoastaan yksi yrittäjä ilmoitti, ettei tee töitä sairaana. Kaikki loput 26 yrittäjää ilmoitti tekevänsä töitä joko silloin tällöin tai usein ollessaan sairaana. Sairauslomien määrä Hevosyrittäjistä 9 ilmoitti, ettei vietä päivääkään vuodesta sairaslomaa. 8 heistä ilmoitti viettävänsä vuosittain 1-3 sairaslomapäivää. Loput (9) hevosyrittäjät tai heidän lapsensa eivät näin terveitä olleet, vaan ilmoittivat sairaslomapäiviä olevan vuosittain 5-30 kpl. Työterveyspalveluiden käyttö Kolme yritystä vastasi tehneensä palvelusopimuksen työterveysaseman kanssa. Loput 24 yrittäjää ilmoitti, ettei palvelusopimusta ole tehty. 9

10 Työturvallisuus Tapaturmien määrä Työtapaturmia oli sattunut 20 yrittäjälle, joista 18 työtapaturmaa oli sattunut hevosten kanssa toimiessa. (Vastanneita 27 kpl) Tapaturmien vahingollisuus 8 yrittäjää vastasi, että pahin loukkaantuminen oli vaatinut sairaalahoitoa. Toiset 8 yrittäjää vastasi työtapaturman aiheuttaneen sairaslomaa. Loput työtapaturmassa loukkaantuneista oli loukkaantunut lievästi, ja oli loukkaantumisesta huolimatta jatkanut töitä. Työturvallisuudesta huolehtiminen Työturvallisuudesta yrittäjät pyrkivät huolehtimaan erilaisin turvavarustein, riskien kartoituksella etukäteen, suunnittelemalla ja ennakoimalla. Haasteellisten hevosten käsittely 23 yrittäjää ilmoitti käsittelevänsä haasteellisia hevosia töissään, jokainen yrittäjä koki omaavansa riittävästi taitoa haasteellisten hevosten käsittelyyn. 10

11 Työergonomia Hevosyrittäjät kohtaavat useita eri fyysisiä työnkuormittavuustekijöitä. Työergonomiaa selvitettäessä kysyttiin yrittäjiltä selän hyvinvoinnista, ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta ja ääniergonomiasta. Selkäongelmat Selkävaivoista kärsi 17 kyselyyn vastanneista yrittäjistä, joista kuudella yrittäjällä selkää särki usein. 10 yrittäjää kertoi selkäongelmien vaivaavan harvoin tai ei koskaan. Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtauksille altistui kyselyn mukaan 21 vastannutta. (26 vastaajaa vastasi tähän kysymykseen). Harjoitusalueiden pölyt, heinän, rehujen ja talli-ilman epäpuhtaudet aiheuttavat yrittäjille ääniongelmia, silmien kuivumista, aivastelua, kurkun turvotusta, nuhaa, hengenahdistusta ja yskää. Ääniergonomia Kyselyyn vastanneista 20 kertoivat käyttävänsä ääntänsä työvälineenä. Heistä 8 ilmoitti, ettei ole kärsinyt ääniongelmista. 9 vastannutta ilmoitti kärsivänsä ääniongelmista, joista 3 oli joutunut perumaan töitänsä ääniongelmien vuoksi. Ääntä kuormittavat laajat tai meluisat opetusalueet, jolloin ääntä joutuu korottamaan liikaa. Ympäristö- ja säätekijöistä, jotka kuormittavat ääntä, mainittiin pölyt, kylmyys, tuuli ja kuivuus. Lisäksi flunssaisena työskentelyn koettiin haittaavan äänenkäyttöä. Yrityksen sosiaaliset verkostot Kyselyssä yrittäjiltä selvitettiin asiakkaiden kanssa työskentelyä. Lisäksi selvitettiin työntekijöiden ammattitaitotasoa yrittäjien kokemana. Asiakkaat 22 yrittäjää vastasi kohtaavansa hankalia asiakkaita harvoin. Neljä yrittäjää kohtasi hankalia asiakkaita melko usein. 19 yrittäjää haluaisi kuulla muiden yrittäjien kokemuksia haastavista asiakaspalvelutilanteista, viisi vastaajaa ei osannut vastata tähän kysymykseen. 13 yrittäjää jakaisivat asiakaspalvelukokemuksia muiden kanssa. 15 vastaajaa pahoittaa mielensä työtehtävissä. Selvä ykkönen mielipahanaiheuttajana on vastaajien mukaan asiakas /asiakkaat. Työntekijät Suurimmalla osalla vastanneista ei ollut yrityksessä muita työntekijöitä. He, joilla oli työntekijöitä, olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä työntekijöihinsä. Muutamassa tapauksessa osan työntekijöistä koettiin olevan riittävän ammattitaitoisia, mutta osa ei ollut. 11

12 Yrittäjien ajatukset oman yrityksen toiminnasta Yrittäjille annettiin 14 eri vastaväittämää omasta toiminnastaan ja yrityksestään. Kaikissa vastauksissa oma toiminta nähtiin hyvin positiivisesti tai vähintään neutraalisti. Yrittäjät arvioivat yrityksen ilmapiirin olevan positiivinen ja avoin. Työilmapiiri koettiin hyväksi. Vastausten mukaan yrityksissä harjoitetaan kehittävää ja avointa keskustelua. Yrittäjät ovat erittäin sitoutuneita ja uskovat omaan toimintaansa, he viettävät vähän sairaslomia. Ammattiosaaminen koetaan yrityksissä olevan hyvä ja työt tehdään korkealla työmoraalilla. Työtehtävien suunnittelu ja organisointi kohtaa arvioitaessa yrittäjät olivat arvioineet yrityksensä huomattavasti useammin neutraalille alueelle, kuin muiden kysymysten kohdalla. Vastaväittämät olivat: Työtehtävien teko on kuin tulipalojen sammuttelua vs. Työtehtävät organisoidaan ja suunnitellaan huolella. Yritykset kertoivat noudattavansa vastuullisen yrityksen periaatteita. Lisäksi yrittäjiltä kysyttiin nelikenttäanalyysinä, kuinka paljon hevostyö tuo elämään sisältöä ja kuinka paljon taloudellista hyötyä. Hevosalalla toimiminen tuo vastausten mukaan elämän sisältöä yrittäjien elämään. Parhaina hetkinä yrittäjät saavat myös taloudellista hyötyä. Haastavimpina hetkinä hevosyrittäjänä toimimista kuvattiin: se vie enemmän euroja kuin tuo ja elämä kärsii työstä. Yrittäjien ajatukset hevosalan toiminnasta Tehtävän anto oli samanlainen kuin yrittäjien arvioidessa omaa toimintaansa. Vastaväittämien perusteella arvioitiin, kumpi on yrittäjän mielestä lähempänä omaa näkemystä asiasta. Vastauksista välittyi huomattavasti negatiivisempi sävy verrattuna edelliseen tehtävään, jossa siis arvioitiin omaa toimintaa. Enemmistö yrittäjistä koki hevosalalla olevan paljon enemmän selän takana puhumista kuin avointa keskustelua. Hevosalan toiminta koettiin huomattavasti enemmän epärehelliseksi kuin rehelliseksi. Kenenkään yrittäjän mielestä hevosala ei ole täysin rehellistä. Hevosalan yleisen asenteen koettiin kuitenkin olevan enemmän positiivinen kuin negatiivinen. Avoimuutta kysyttäessä jakautuivat mielipiteet lähes tasan. Hevosalan kehittymisestä enemmistö vastasi kehitystä tapahtuvan. Suurin osa yrittäjistä koki, että alalla on vaikea verkostoitua. Kuitenkin selvä enemmistö haluaisi verkostoitua paremmin. Suurin osa yrittäjistä koki, että hänen osaamistaan arvostetaan yleisesti. Harmaasta taloudesta oli kaikilla yrittäjillä hyvin samanlainen käsitys. Yrittäjien mielestä alalla rehottaa harmaa talous, ja harmaa talous vääristää kilpailua. Lisäksi yleinen käsitys on, että alan yrittäjillä on haasteellista hoitaa eläkemaksujaan. Alkoholin käyttöä ei koettu ongelmaksi. Huomattavasti enemmän kallistuttiin väittämään: alkoholia ei näy työympäristössä. 12

13 Yrittäjät saivat tässä kohtaa esittää vapaan sanan, joissa oli sama sanoma, joka välittyi myös Suvitaipaleen opinnäytetyöstä: hintakilpailun vääristyminen harrastelijoiden tuottamien palveluiden ja pimeästi tekevien yrittäjien vuoksi. Hevosyrittäjien yleisen hyvinvoinnin arviointi Enemmistö yrittäjistä koki olevansa tyytyväisiä omaan elämäänsä ja työhönsä. Samoin yrittäjät kokivat oman työnsä pääsääntöisesti mielekkääksi hevosalalla. Yrittäjien enemmistö koki hallitsevansa omaa työntekoa ja oman yrityksen toimintaa. Perusasenne työntekoon on suurimmalla osalla positiivinen. Yrittäjät kokivat itsensä työssään energisemmiksi kuin vapaa-ajallaan. Töissä yrittäjillä on kyselyn mukaan aikaansaamisen tunne. Omat kyvyt ja taidot käytetään yleisesti mielekkäästi. Enemmistö yrittäjistä pystyy kehittämään sekä yritystään että omaa osaamistaan. Omia tehtäviään yrittäjät olisivat valmiina delegoimaan myös muille, mikäli tekijöitä vain löytyisi. Epävarmuutta ja vastoinkäymisiä hevosyrittäjät kokevat sietävänsä hyvin. Alkoholi ei häiritse kenenkään kyselyyn vastanneen työntekoa. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien tulevaisuuden suunnitelmat Enemmistö vastanneista (11/27) suunnitteli laajentavansa toimintaansa. Toiminnan jatkamista samoin kuin ennenkin aikoo vastaajista jatkaa 8. Kolmen yrittäjän suunnitelmissa oli supistaa toimintaansa ja viisi yrittäjää eivät osanneet vastata. Yrittäjät olivat kiinnostuneita seuraavanlaisista palveluista/tapahtumista: Paremmista verkostoitumismahdollisuuksista (19 kpl) Investointien suunnittelusta, rahoituksesta ja rakentamisesta (19 kpl) Yrityksen kehittämisestä asiantuntijan avustuksella (15 kpl) Yrityksen markkinoinnin kehittämisestä (12 kpl) Yrityksen työhyvinvoinnin kehittämisestä (10 kpl) Lisäksi ehdotettiin alueen yhteisten nettisivujen luomista kaikista hevosalan palveluiden tarjoajista. Lomituspalveluiden saaminen kiinnosti myös. 13

14 Loppupäätelmät Kyselyn perusteella voidaan todeta, että tämän kyselyn tulokset ovat hyvin samansuuntaisia ja yhtäpitäviä vastaavien alalla jo tehtyjen kyselyiden tai tutkimusten kanssa. Tähän kyselyyn vastasi pääsääntöisesti ratsupuolella toimivat yrittäjät, joten tämän kartoituksen perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä lähinnä ratsupuolen yrittäjien työhyvinvoinnista. Ravipuolen yrittäjien työhyvinvointi vaatisi lisäselvitystä. Suurin osa yrittäjistä koki omaavansa ns. käsityöläisyrittäjä identiteetin. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksessä tavoitellaan ennen kaikkea työtyytyväisyyttä eikä niinkään yrityksen voitto ole päätavoite. Tämä on tärkeä asia, jotta hevosyrittäjyyttä voidaan ymmärtää ja kehittää. Työn mielekkyys on tärkeä asia yrittäjille ja usealle hevosyrittäjyys on elämäntapa. Pieni osa yrittäjistä koki omaavansa klassisen yrittäjäidentiteetin. Tämän tyyppisessä yrittäjyydessä voiton tavoittelu ja oma toimeentulo on tärkeä asia. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet suhtautuivat omaan yrittämiseensä positiivisesti ja näkivät selvästikin oman tulevaisuutensa valoisissa merkeissä. Työhyvinvoinnin osatekijöitä puntaroitaessa tämän kyselyn perusteella, näkisin kuitenkin muutamia haasteellisia kohtia, joita huomioimalla hevosyrittäjät voisivat parantaa omaa työhyvinvointia ja yrityksen kannattavuutta. Työturvallisuudessa on selvästi kehitettävää, sillä useat yrittäjät olivat loukkaantuneet työtapaturmassa. Suurin osa työtapaturmista oli tapahtunut toimiessa hevosten kanssa. Yrityksissä kehitellään turvallisempia työtapoja ja käytetään turvavarusteita, joista mainittiin mm. turvakenkien käyttö. Hevosten kanssa työskentely vaatii suunnittelua ja tarkkaavaisuutta. Onnettomuus- ja läheltä piti tilanteiden kirjaaminen auttaa jatkossa toimimaan turvallisemmin. Yrittäjälle on suuri taloudellinen riski, jos hän joutuu olemaan pitkään sairauslomalla. Tapaturmien ja sairastumisten varalta yrittäjän olisi hyvä vakuuttaa itsensä riittävän hyvin. Ajankäytön hallinta kohdasta ilmeni, että suurin osa hevosyrittäjistä paiskii töitä todella paljon. Nämä tulokset saivat minut miettimään, että mikä on syynä tähän. Ovatko hevosyrittäjät työorientoituneita ihmisiä vai onko ajankäyttö tällaista olosuhteiden pakosta? Osa yrittäjistä todennäköisesti rakastaa työtään niin, ettei halua irrottautua työstään lomalle, mutta uskon suuren osan toimivan olosuhteiden pakosta. Tämä asia taas herättää lisää kysymyksiä: miksi olosuhteet ovat sellaisia, että lomaa / vapaapäiviä / sairaslomaa yrittäjä ei voi pitää? Onko kyseessä ajankäytönhallinnan työkalujen puute? Saako yrittäjä riittävästi katetta toiminnallaan? Onko tuotteiden hinnoittelu oikein? Ovatko asiakkaat valmiita maksamaan yrittäjän palveluista? Onko verotus hevosyrittäjien kannalta yritystoimintaa edistävä? Tässä tullaankin kaikkia yrittäjiä yhdistävään kohtaan: lähes jokainen vastaaja oli sitä mieltä, että hevosalalla on harmaata taloutta ja se vääristää alan kilpailua. Tällöin yrittäjät eivät voi nostaa hintatasoa riittävän korkeaksi, sillä asiakkaat ostavat ilman kuittia edullisemmin harrastelijalta tai pimeää työtä tekevältä toiselta yrittäjältä. Laajemmin asiaa katsoessa hälytyskellojen tulisi soida, sillä tämä alan vääristymä uhkaa koko hevosalaa ja sen kehittymistä. Sillä jos yritykset eivät saa katetta toiminnallaan, ei alan yritykset voi kehittyä ja koko hevosala polkee paikoillaan. Jokainen osto ilman kuittia vie pohjaa hevosalan kehittymiseltä. 14

15 Yksittäisen yrittäjän kannalta on tilanne myös hankala, sillä yrittäjät joutuvat nipistämään sieltä, mistä se on helpointa, eli omat lomat jäävät pitämättä ja eläkemaksut maksetaan miniminä, jolloin yrittäjän tulevaisuus ei eläkeiässä tule olemaan ruusuinen. Yrittäjien on tärkeä myös huomioida, että YEL-eläkemaksujen suuruus vaikuttaa myös äitiys- ja sairauspäivärahaan. Suurin osa hevosyrittäjistä tekee töitään yksin. Hevosyritysten väliset yhteistyöverkostot ja yrittäjien yhteiset kokoontumiset lisäisivät alan avoimuutta. Voisiko meidän alalla toimia ns. tutor-yrittäjä toiminta, jossa pitkään alalla toiminut yrittäjä voisi antaa tukeaan uusille alan yrittäjille? Olisi hienoa jos Pohjois-Suomeen saataisiin toimija, joka voisi tarjota alan yrittäjille ja toimijoille lisäkoulutuksia myös substanssiosaamisesta. Tällä hetkellä koulutukset ovat painottuneet ratsastuspuolella pääsääntöisesti Ypäjän hevosopistolle. Pohjois-Suomessa toimii kaksi hevosalan osaajia kouluttavaa oppilaitosta, joilla on erittäin hyvät puitteet tarjota myös alan erityiskoulutuksia: Ruukin maaseutuopisto ja Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö. Kouluissa opetetaan perusopintoja: hevosenhoitajia ja ratsastuksenohjaajia. Molemmissa laitoksissa tilat ovat erittäin hyvät ja näiden tilojen hyödyntäminen alan yrittäjien jatkokoulutuksiin olisi erittäin suotavaa. HevosAgro hanke tarjoaa alan harrastajille ja yrittäjille tietotaitoa useasta eri osa-alueesta. Onkin erittäin tärkeää alan kehittymisen kannalta, että vastaava hanke tulee saamaan jatkoa. Ja hankkeissa on tärkeä huomioida alan kehittymisen kannalta tärkeimmät ihmiset eli alalla toimivat yrittäjät ja muut ammattilaiset. Tämän kartoituksen tulokset huomioidaan sekä ProAgria Oulun hevosyrittäjille suunnatun toiminnan kehittämisessä että HevosAgro- ja MASVA-hankkeen jatkosuunnitelmissa. Jatkotoimina hevosyrittäjille tarjotaan mm. HevosAgro-hankkeen järjestämä hevosyrittäjien työhyvinvointija verkostoitumispäivä, jonka tulevaisuudessa on tarkoitus saavan myös jatkoa. Hevosyrittäjyyden kehityshankkeet ovat tärkeitä koko hevosalan kannalta. Viitteet: i Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, Hevosklusteri-hanke ii Hevosten Pohjois-Pohjanmaa, avausseminaarin luentomateriaali, iii Hevostalouden kannatteleva voima, Suvitaival Katariina, 2010, HAMK 15