PAU:n historiaa vuosisadan takaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAU:n historiaa vuosisadan takaa"

Transkriptio

1 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti PAU 110 vuotta! Ota koulutusopas talteen! PAU:n historiaa vuosisadan takaa 6 PAKKOLAIT ROKOTTAVAT PIENITULOISIA 12 JÄSENTUTKIMUKSEN TULOKSET 18 TYÖSUOJELULLA SARKAA, POSTI EI VÄLITÄ

2 Sisältö Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista PAU 110 vuotta 6 Postilaisten järjestäytymisaste korkea heti alusta alkaen 9 Postimies-lehti välitti tietoa ulkomailta asti 10 Jakelu onnistuu paukkupakkasillakin 11 Puheenjohtajalta 12 Hallitus käy pienipalkkaisten kukkarolle 14 Kohti työmarkkinasopimusta 16 Sanomalehdenjakelu tesneuvotteluiden polttopisteessä 17 Informaatiologistiikka-alan neuvottelutulos hyväksyttiin joulukuussa 18 PAUn jäsenkysely osa 6: Reitti-lehti ja viestintä 20 Maksettiinko sinulle viime vuonna muutosturvakorvausta? 21 Yhteistoimintaa tarvitaan irtisanomisten välttämiseksi Postilaisten järjestäytyminen alkoi jo 1800-luvun loppupuolella. Postivirkamiesliitto perustettiin vuonna Alkuaikoina maakuntiin kaavailtiin haaraosastoja, suunniteltiin sairaus-ja hautausapukassoja sekä leskeneläkkeitä. Kuvassa Ilmajoen postivirkailijoita, vas. ALMA BASTMAN, TEKLA POHJOISNIEMI ja LAIMI KAUPPILA. 22 Ay-majakka: Työsuojelutarkastajien avulla postin työpaikkoja kuntoon 24 Reitti-lehden valokuvakilpailu 25 Otsikoiden takana 27 Kysymyspalsta 30 Ristikko 32 Lentääkö pukki vai posti? 34 Sana on vapaa: Aitiopaikalla 35 Menoon mukaan 38 Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät 39 Muutosilmoitus 40 Hän on Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2016 Vuodesta 2003 Painosmäärä kpl Tilaushinta 1/1 vuosi 25 Lehteen tulevat aineistot, ilmoitukset ja palautteet: vs. päätoimittaja Tiina Tenkanen, p ToimittajaJuha Pöyry p Osoite: John Stenberginranta 6, Helsinki Osoitteenmuutokset ks. s. 39 Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm Painopaikka Forssa Print ISSN Kannen komea postiljooni on Edvard Leimu / kuva: Työväen arkisto Kuvat Istockphoto jollei toisin mainita Nro aineisto Reittiin postitus

3 POTKUT UHKAAVAT LÄHES 900 POSTILAISTA Pääkirjoitus TEKSTI JUHA PÖYRY Irtisanomiset eivät Postia pelasta Pääkirjoitussivu meni uusiksi, kun juuri tuli tieto Postin mittavista yt-neuvotteluista. Jälleen kerran. Posti käynnistää helmikuun alussa yli henkilöä koskevat yt-neuvottelut yhdeksässä eri yksikössä. Suurimpia kohderyhmiä ovat perusjakelu, myynti- ja asiakaspalvelu, hallinto ja talous. Arvioitu vähentämistarve tätä kirjoittaessa on järkyttävän suuri, 862 henkilöä. Yksistään perusjakelussa irtisanominen uhkaa noin kymmentä prosenttia jakajista eli 630 työntekijää. Myynnistä ja asiakaspalvelusta lähtisi 128 henkilöä, lähes neljäkymmentä prosenttia. Käsittämätöntä! Posti perustelee yt:n käynnistämistä alan rakennemuutoksella. Viestintä digitalisoituu ja postin jakelumäärä vähentyy kiihtyvää vauhtia. Lisäksi Posti kertoo varautuvansa keväällä avautuvaan kilpailuun. Kilpailukyky, investoinnit ja kannattavuus pitää siis turvata. Jättipotkujen perusteluissa muistetaan myös syyllistää inhimillisten työehtojen puolustajia eli PAUn jäseniä lakon aikaisista asiakasmenetyksistä. Postin johtoa irtisanomiset eivät tietenkään koske. Päinvastoin pitkän aika välin kannustimilla johto hyötyy irti sanomisista omilla bonuksilla. Johto näyttäisi tekevän saman virheen kuin kaksi vuotta sitten. Keväällä 2014 perusjakelussa käytiin ylimitoitetut yt-neuvottelut, joissa irtisanottiin noin 400 työntekijää. Pian heistä yli 200 otettiin kuitenkin takaisin töihin. Jälkikäteen on huomattu, että koko ytprosessi oli turha. Yhtään jakajaa ei olisi pitänyt irtisanoa. Posti ei tuon kevään jälkeen ole kulkenut ajallaan. Postin omien tilastojen mukaan resurssiongelmien takia jakamatta jääneitä jättöpaikkoja on viikkotasolla ja lakoista riippumatta ollut kymmeniä, jopa satoja tuhansia. Tänä vuonna on jatkettu samaan malliin. Viikolla yksi jakamatta jääneitä jättöpaikkoja oli , viikolla kaksi yli Ja nyt ilmoitettiin jättipotkuista. Postin yt-pommi putoaa koko yhteiskunnan niskaan. Samaan aikaan, kun työmarkkinajärjestöiltä ja maan hallitukselta penätään vastuuta maan asioiden kuntoon saattamiseksi, suuri valtion omistama yritys lisää kurjuutta vahingollisella esimerkillään irtisanomalla lähes 900 työntekijäänsä. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU pitää toimia järkyttävinä ja irtisanomislukuja täysin ylimitoitettuina. Mikäli Postin arvio vähennyksistä toteutuu, tulee yhtiö menettämään merkittävästi asiakkaita. Kansalaisten ja yritysten usko Postiin on horjunut jo vuosikausia. Nykyjohto tekee kaikkensa, että sama tahti jatkuu. Ja samaan aikaan omistaja, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antaa täyden tukensa Postin toimille. Ammattiliitoilta omistaja kyllä vaatii vastuuta kilpailukyvystä ja työllisyydestä joka käänteessä. Oma yhtiö saakin sitten tehdä mitä lystää. POSTILLA MATTI NISULA Minulla on ikävä vanhan ajan valtiollisia monopoleja, Postija telelaitosta ja Valtionrautateitä. Näihin instituutioihin saattoi luottaa, ne hoitivat tehtävänsä huolellisesti ja hyvin. Kuljettivat postia ja siirsivät kansalaisia dieselvetureilla paikasta toiseen. Sitten iski yhtiöittämisbuumi ja yritettiin sovittaa markkinataloutta ja julkista palvelua yhteen. Kaikesta tuli sotkua. Bisnestä ymmärtämättömät virkamiehet pakotettiin uuteen rooliin ja tulostavoitteet alkoivat määrätä palvelu- ja hintatasoa. Kaikille tuli paha olla. KOLUMNISTI SAMI KUUSELA NIMIMERKILLÄ HUPPARIHÖRHÖ SUOMEN KUVALEHDEN NETTISIVUT

4 Ajankohtaista Äänestä työsuojeluvaltuutettujen vaalissa PAUn jäsentä! Postissa on parhaillaan käynnissä työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettujen vaalit. Vaaleissa on asettunut ehdolle useita PAUn jäseniä, joilla on runsaasti ammattitaitoa, kokemusta ja osaamista vaativaan tehtävään. Henkilöstön valitsema työsuojeluvaltuutettu toimii työpaikalla muun muassa työntekijöiden tai toimihenkilöiden edustajana työsuojeluun, työterveyshuoltoon, työkykyä ylläpitävään toimintaan ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Hän osallistuu työpaikalla pidettäviin työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä edustaa henkilöstöä työsuojelun yhteistoimintaan liittyvissä asioissa. Työsuojeluvaltuutettu on perehtynyt työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja -ohjeisiin sekä työhön liittyviin vaara- ja riskitekijöihin. Häneltä saa aina neuvoja ja apua oikeisiin työmenetelmiin, tietoa työssä käytettävistä turva- ja suojavälineistä. Työsuojeluvaltuutettu edustaa henkilöstöä myös työhyvinvointiin ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa esimerkiksi olemalla läsnä ja tukemalla työntekijöitä ja toimihenkilöitä kuntoutus- ja verkostopalavereissa. PAUlla on kattava koulutusohjelma niille työsuojeluvaltuutetuille, jotka ovat PAUn jäseniä. Se tarkoittaa, että valittava työsuojeluvaltuutettu saa riittävän perehdytyksen tehtävään. SOL Henkilöstöpalvelut Oy:lle varoitus Auktorisointilautakunta antoi kokouksessaan SOL Henkilöstöpalvelut Oy:lle varoituksen toiminnastaan liittyen Postin työtaistelutilanteeseen. SOL Henkilöstöpalvelut Oy on auktorisoitu henkilöstöpalveluyritys. Yhtiö on sitoutunut auktorisointisääntöihin, joiden mukaan auktorisoidut yritykset eivät vuokraa laillisen työtaistelun kohteena olevaan yritykseen uusia työntekijöitä. Varoitus annettiin SOL Henkilöstöpalvelut Oy:lle piittaamattomuudesta auktorisointisääntöjä kohtaan, joihin SOL Henkilöstöpalvelut Oy on sitoutunut auktorisoituna henkilöstöpalveluyrityksenä. Yhtiö ilmoitti joulukuun alussa eroavansa Henkilöstöpalveluyritysten Liitosta (HPL) ja liittyvänsä Palvelualojen Työnanta jat PALTAn jäseneksi. Muista äänestää työsuojeluvaltuutettujen vaalissa - äänestä PAUn jäsentä!

5 TILAA PAUN MOBIILIJÄSENKORTTI PAUn uudet jäsenkortit postitettiin vuoden vaihteessa kaikille jäsenille, lukuun ottamatta eläkeläisiä. Uudet jäsenkortit ovat voimassa kaksi vuotta Eläkeläisten vanha kortti on edelleen voimassa. Uusi kortti lähetetään jäsenille, mikäli kortti katoaa tai jäsen jää eläkkeelle. Jäsenkortin yhteydessä lähetettiin myös PAUn taskukalenteri niille jäsenille, jotka ovat sen tilanneet. PAUn jäsenillä on mahdollisuus tilata perinteisen muovikortin rinnalle älypuhelimiin maksuton PAUn mobiilijäsenkortti. Kortti toimii myös matkustajavakuutuskorttina. Korttisovelluksen mukana muun muassa jäsenedut ovat helposti ja nopeasti löydettävissä. Mobiilikortti toimii ios, Android ja Windows Phone -käyttöjärjestelmiä käyttävissä puhelimissa. PAUn mobiilijäsenkorteissa käytetään CardPlus Oy:n Lompakko-sovellusta. Lisätietoja ja tilausohjeet PAUn verkkosivuilta osoitteesta: pau.fi/jasenyys/jasenkortti/ mobiilijasenkortti/ PAUn talvipäivät Aulangolla PAUn talvipäivät pidetään Hämeenlinnassa Kylpylähotelli Aulangossa Talvipäivien ohjelmassa on puheenjohtaja Heidi Niemisen ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ajankohtaiskatsausten lisäksi keilailua, ammattiryhmäpalavereja, iltajuhla ja työehtoklinikka. Lue talvipäivien ohjelmasta lisää osoitteessa

6 SEURAAVISSA REITTI LEHDISSÄ TEHDÄÄN LYHYITÄ KURKISTUKSIA LIITON HISTORIAAN. Postilaisten järjestäytymisaste korkea heti alusta alkaen Postiljoonien ammatillinen järjestäytyminen ja edunvalvonta käynnistyivät Tampereen postiljoonikokouksen jälkeen tammikuussa Postivirkamiesten yhdistystoiminta oli alkanut jo vuonna Palkkarakenteen muutos ja sitä seurannut ansioiden lasku olivat postiljoonien ensimmäisen yhteisen etupoliittisen liikehdinnän taustalla. Tuolloin elettiin vuotta 1885, eivätkä pyrkimykset tuottaneet toivottua tulosta. Tämä ei vielä johtanut postiljoonien ammatilliseen järjestäytymiseen, vaikka virkamiespuolella viitteitä sen suuntaisesta yrityksestä jo olikin. Postiljoonien järjestäytymisen taustalla vaikuttivat vahvasti etupoliittiset tekijät, mutta eivät ne virkamiehillekään vieraita olleet. Kohtuuton työmäärä Postiljoonien ammatilliseen järjestäytymiseen johtanut kehitys käynnistyi 1800-luvun lopulla. Syynä oli postin määrän voimakas kasvu, minkä vuoksi postiljoonien työmäärä kasvoi kohtuuttomasti etenkin pääkaupungissa. Koska uusia postiljooneja ei palkattu, tilanne kärjistyi. Keväällä 1899 helsinkiläiset pitivät asian johdosta kokouksen. Siitä alkoi myös toiminta, joka johti Suomen Postiljooniyhdistyksen perustamiseen ensimmäisessä valtakunnallisessa postiljoonikokouksessa Helsingissä, 3. helmikuuta Sortokauden kireiden yhteiskunnallisten olojen takia yhdistys ei voinut kuitenkaan aloittaa toimintaansa. Toinen valtakunnallinen postiljoonikokous pidettiin Tampereella tammikuuta Tätä kokousta on yleisesti pidetty Suomen Postiljooniyhdistyksen perustamiskokouksena. Kokouksen jälkeen yhdistys aloitti toimintansa, muodosti maan kattavan organisaation ja alkoi julkaista Postimies-lehteä. Postiljooniyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen arvopostinkantaja Juho Valo. Ennen Tampereen kokousta toimintansa aloittivat paikallisten työväenyhdistysten alaisuudessa Viipurin ( ) ja Turun ( ) Wiestinviejien yhdistykset. Ensimmäinen yritys 1883 Postin virkamiesten järjestäytymispyrkimykset alkoivat alkusyksystä Alullepanijana oli ekspeditööri Robert Ladau, joka nimitysjuhlassaan esitti oman yhdistyksen perustamista postivirkamiehille. Kului kuitenkin vielä yksitoista vuotta siihen, että Suomen Postiyhdistys saatiin perustettua. Vuonna 1886 pidettiin yhdistyksen perustamisen tiimoilta kolmipäiväinen kokous Helsingissä. Vasta kun pääpostitirehtööri Carl Hjalmar Lagerborg ryhtyi ajamaan yhdistysasiaa, saatiin Suomen Postiyhdistys perustettua maaliskuussa Postiyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Edv. Björling. Postinkantajia lähdössä kierrokselle 1900-luvun alkupuolella. Takana Snellmaninkadun Postitalo (Nikolainkatu 6 Kirkkokatu 16). Kuva Signe Brander

7 PAU 110 vuotta arvo ihmiselle ja työlle Ensimmäisessä hallituksessa oli jäsenenä myös yksi nainen, Rosa Paqualén. Alkuvaiheessa Postiyhdistys sai kilpailijoikseen Postivirkamiesliiton ja Suomen Postivirkamiesliiton. Kumpikaan näistä ei ollut elinvoimainen. Suomen Postiyhdistys julkaisi vuosina omaa lehteä, Postilaista. Postitorvi-lehti aloitti ilmestymisensä vuonna Edunvalvontaa ja harrastustoimintaa Sekä postiljoonien että virkamiesten ammatillisen järjestäytymisen taustalla vaikuttivat etupoliittiset tekijät. Postiljooneilla ne olivat kuitenkin selvästi vahvemmat. Jo ensimmäisissä postiljoonikokouksissa 1901 ja 1906 etupoliittiset asiat olivat voimakkaasti esillä. Ne olivat määräävässä asemassa myös ammattiyhdistystoiminnan käynnistymisen taustalla. Postiyhdistyksen säännöissä sen tehtäväksi määriteltiin edistää virkamieskunnan harrastustoimintaa ja virittää ammattiin liittyvää ajatusten vaihtoa. Sen kokouksissa esille nousi kuitenkin myös apukassoihin, leskeneläkkeisiin ja vuosilomiin liittyviä asioita. Vuosina postiljoonien järjestäytymisaste vaihteli prosentin välillä. Vuoden 1906 lopulla yhdistyksen jäsenmäärä oli 450. Myös virkamiespuolella järjestäytymisaste oli korkea, ja perustamisvuoden 1894 lopulla jäseniä oli jo lähes sata. Vallankumouksen aika Postiljoonien palkka säilytti ostovoimansa hyvin maailmansodan syttymiseen, vuoteen 1914 asti. Sen jälkeen se laski, ja keväällä 1917 ostovoimasta oli vuoden 1914 tasoon verrattuna jäljellä kolmannes. Ansioiden lasku, Venäjän vallankumoukset maaliskuussa ja marraskuussa 1917 sekä sortovuosina kasvanut tyytymättömyys kärjistivät myös postiljoonien yhteiskunnallisia asenteita. Suomen ammattijärjestön jäseneksi Postiljooniyhdistys liittyi huhtikuussa Postiljoonit olivat mukana myös marraskuun suurlakossa. Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta Vuonna 1917 Postiljooniyhdistyksen puheenjohtajaksi palasi Juho Valo. Hän oli ilmeisen haluton tehtävään ja kieltäytyi siitä aluksi. Hänen kohtalokseen tuli johtaa yhdistystä vaikeana aikana ja joutua teloitetuksi Viipurissa kansalaissodan jälkiselvittelyissä. Vuoden 1917 tapahtumilla oli vaikutusta myös Postin virkamiehiin, joiden yhdistystoiminta oli alkuinnostuksen jälkeen laantunut. Keväällä 1917 Postiyhdistys piti Helsingissä kokouksen, jossa tarkoituksena oli elvyttää yhdistyksen toimintaa. Kokouksessa oli esillä myös palkkojen korottaminen vastaamaan kohonneita elinkustannuksia. Kokoukseen osallistui noin 200 postivirkamiestä. TEKSTI ARTO JOKELA KUVAT TYÖVÄEN ARKISTO JA PAUN ARKISTO >

8 KUVA: HELSINGIN OSASTON ARKISTO Postiljooneja Helsingin postkonttorin ahtaassa kirjeenkantajien huoneessa kaasu- ja sähkövalojen loisteessa. Kuva on otettu maaliskuussa Postineuvoston teloitus Viipurissa Kansalaissodan alettua 29. tammikuuta 1918 punaiset ottivat valtaansa Etelä-Suomen. Postin toiminnasta punaisten alueella vastasivat pääasiassa postiljoonit ja postin johtoon asetettiin postiljooneista koostunut postineuvosto. Vallankumous ei sinällään saanut postiljoonien joukossa suurta kannatusta. Vastalauseena punaisten hallinnolle virkamiehet aloittivat lakon. Helsingissä myös postiljoonit menivät lakkoon. Postiljoonien lakon syynä oli kuitenkin palkkaus, ei politiikka. Kun he saivat pyytämänsä korotuksen, työt jatkuivat. Tosin osa postiljooneista jatkoi lakkoa virkamiesten kanssa. Kansalaissodan jälkiselvittelyissä teloitettiin Viipurissa suurin osa postineuvoston jäsenistä sekä joukko muita Postiljooniyhdistyksen jäseniä. Heidät pidätettiin Viipurin postikonttorilla ja ammuttiin läheisen kansakoulun pihalla. Teloitusta on vaikea ymmärtää, sillä postineuvoston jäsenten ja muiden telotettujen toiminta oli ollut postin tai yhdistyksen asioiden hoitamista. Minkäänlaista tutkintaa teloitettujen syyllisyydestä ei toimitettu. Vallankumousyrityksen jälkeen Postin palveluksesta erotettiin 186 postiljoonia. Sodassa heitä menehtyi toistakymmentä. Kaikkiaan sodassa ja sen jälkiselvittelyissä kuoli noin punaista, valkoista ja muuta henkilöä. Palvelusmiehiä ja virkamiehiä Postiljoonit olivat valtion palvelusmiehiä ja asemaltaan virkamiesten ja työväestön välimaastossa. He ansaitsivat paremmin kuin työntekijät, mutta huonommin kuin virkamiehet luvun alussa Suomen Postiljooniyhdistyksen jäsenkenttään kuuluivat kirjeenkantajat, esimiehet, postitoimistojen vahtimestarit ja postivaunuissa työskentelevät matkapostiljoonit. Postiljooni saattoi olla joko vakinainen tai ylimääräinen. Suomen Postiyhdistyksen jäseniksi pääsivät postilaitoksen virkamiehet alimpia virkailijoita lukuun ottamatta. Postin virkamieskunnassa oli myös paljon naisia. ARTO JOKELA KIRJOITTAJA ON POSTILIITON HISTORIOITSIJA

9 POSTIMIES-LEHTI välitti tietoa ulkomailta asti Yhdistyksen oma lehti on ilmestynyt 110 vuoden ajan. Suomen Postiyhdistys julkaisi vuosina omaa lehteä, Postilaista. Postitorvi-lehti aloitti ilmestymisensä vuonna Suomen Postiljooniyhdistyksen Postimies lehti ilmestyi näytenumerona kuitenkin jo vuoden 1906 alkupuolella. Liiton jäsenten oli mahdollisuus tilata lehteä, ja juuri perustettu liitto aktiiveineen halusikin edistää tilauksia. Perustavaan kokoukseen Tampereelle oli saapunut 60 postiljoonia ympäri maan. Muistona toisesta kokouspäivästä on säilynyt uljas kuva, jossa viiksekkäät postiljoonit poseeraavat parhaat päällänsä. Vieläkin valokuva on nähtävissä isona tauluna PAUn toimistolla. Ensimmäisillä riveillään lehti kertoi olevansa puhtaasti ammatillinen. Lehti sisältäisi etupäässä postiljoonien oloja ja heidän pyyteitään koskevia kirjoituk- sia. Postimiestä tehtiin talkoilla ja toimitus koki itsensä heikoksi ja sopimattomaksikin niinkin tärkeään tehtävään kuin lehden teko. Postimies säilytti alku peräisen nimensä pitkään. Nimi muuntui Reitti lehdeksi vasta 2003, kun Postimies ja Postitorvi yhdistyivät. Kansainvälisyyttä alusta asti Vanhat lehdet sisälsivät paljon kansainvälisiä uutisia postialalta. Ensimmäisessä numerossa oli tarina Etelä-Ranskassa sijaitsevasta Biscayan lahden (suom. Biskajanlahden) suuresta rannikkoalueesta, jossa oli talo siellä ja kylä täällä. Maaperä oli niin vetistä, ettei ihmisen jalka pystynyt siinä kävelemään. Siitä huolimatta siellä kannettiin kirjeitä. Korkeita puujalkoja käyttäen sikäläiset lammaspaimenet ja kirjeenkantajat harppoivat kahden metrin askelia kylästä kylään. Sadeaikoina puujalkojen pohjiin kiinnitettiin laudankappale, jotta pohjat eivät painuisi liian syvälle vetelään maahan. Tuossa lienee jo kyseessä tuottavuusloikka ranskalaiseen tapaan. Teurastajatkin postin palveluksessa Tiedettiin myös kertoa postitorven historiaa Saksasta saakka. Sekin, että alussa torvet olivat suoria. Ympyrän muotoisiksi ne saivat muotonsa vasta 15. vuosisadan loppupuolella. Aiemmin postiratsumiesten tulosta ilmoitettiin torveen puhaltamalla. Paljon aikaisemmin myös teurastajat puhalsivat saapuessaan torveen, sillä keskiaikana he toimittivat postilähetyksiä. Saksasta levisivät torvet muihinkin maihin. Suomen Postin tunnuksista torvi hävisi vasta 2000-luvun alkupuolella. TEKSTI SEPPO KINNUNEN KUVAT POSTIMIES-LEHTI

10 Jakelu onnistuu paukkupakkasillakin Jakaja Asko Ketola jakaa postia kirkonkylän taajamassa. Sodankylässä pakkasta on ollut enimmillään noin 35 astetta. Kierrokseen kuuluu muun muassa hissittömiä kerrostaloja, rivitaloja ja liikerakennuksia. - Suurin ongelma on hikoilu, kun on niin paljon vaatetta päällä, Ketola toteaa. Hänellä on kerrospukeutuminen hallussa. Ketolan aamupukeutumiseen menee seitsemän minuuttia. Vaatteet painavat yhteensä 5,5 kiloa. Pää suojataan postin fleecevuorillisella talvihatulla. Ylävaratalo pysyy lämpimänä, kun alle tulee t-paita, sen päälle Postin collegepaita, kauluri ja fleecetakki. Kaiken päälle puetaan Postin talvitakki, jossa on irrotettava vuori. Alushousujen päälle vedetään väliasun housut, shortsit, Postin kesähousut ja päällimmäiseksi Postin suojapuvun haalarimaiset housut, jotka suojaavat myös ylävartaloa. Jalat pysyvät lämpiminä Postin sinisillä sukilla ja villasukilla. - Minulla on vielä erityisen lämpimät huopa- ja pahvipohjalliset, ettei kylmyys siirry kenkien pohjista jalkoihin. Juoda pitää Ketola kertoo pitävänsä huolen riittävästä nesteen saannista. Lisäksi työskentelyn rytmi on pidettävä tasaisena. Kylmä ei kuulemma ehdi tulla, kun pystyy jatkuvasti liikkeellä. - Kun tulen kerrostaloon, otan lakin pois päästä, aukaisen kaksi päällimmäistä takkia ja otan toisesta kädestä rukkasen pois. Paljaalla kädellä ei kuitenkaan pidä ottaa esimerkiksi ulko-oven rautakah- vasta kiinni, sillä iho voi paleltua huomaamatta. Kenkien pohjat jäätyvät pakkasella, joten niistä tulee liukkaat. Liukuesteitä Ketola ei käytä, koska ne muuttavat ryhtiä ja siitä seuraa selkäkipuja. - Horjahduksia sattuu aina. Täytyy vain kävellä varovaisesti eikä kiirehtiä. Pakkaseen osataan varautua Talven pakkasennätys tehtiin Muoniossa, jossa mitattiin - 41 astetta. Postin Lapin alueen työsuojeluvaltuutettu Hannu Haapaniemi ei pidä mitattua pakkasennätystä poikkeuksellisena jakelun kannalta. - Täällä pohjoisessa olemme tottuneet siihen, että talvella on pakkasta. Se on pukeutumiskysymys. Vaikka pakkasta olisi - 45 astetta, täällä tarkenee, Haapaniemi kertoo. Hänen mukaansa Lapissa pakkaskausia voi kestää yli kuukauden yhtäjaksoisesti. Jakajia pakkanen ei kuitenkaan pelota. Työsuojeluvaltuutetun mukaan he osaavat toimia kelillä kuin kelillä ja asiakkaat saavat postinsa. Postilla on jakelijoille ohjeet poikkeuksellisten sääolojen varalle. Jakelutoimipaikoissa tulee olla myös jakelukohtaiset varautumissuunnitelmat. Työterveyslaitoksen suosituksen mukaan polkupyöräjakelun alimpana lämpötilana voi pitää 20 astetta, mopojakelun 10 astetta. Huomiota on kiinnitettävä pakkasen lisäksi tuuleen, joka voimistaa kylmän vaikutusta. Joka tapauksessa työnjohdon tehtävänä on arvioida, miten esimerkiksi tuulen voimakkuus, ilman kosteus, matkan pituus, maasto-olosuhteet ja yksilölliset seikat vaikuttavat työntekijän työturvallisuuteen ja suoritukseen. Poikkeukselliset olosuhteet todetaan tapauskohtaisesti johdon ja jakeluhenkilöstön tai heidän edustajiensa kesken. Autojen toiminta kovilla Kalustolle pakkaset ovat kova paikka. Takajarrujen jäätyminen ja kaasupolkimen toiminta ovat muun muassa Postin käyttämien VW Transporttereiden vikoja. Jalkatila pyritään pitämään puhtaana lumesta, jotta sulanut lumi ei kulkeutuisi kaasupolkimen mekanismiin. Myös runsas lumentulo on poikkeuksellinen olosuhde, joka asettaa vaatimuksia postin kuljetukselle. - Sivuteille ei lähdetä, jos jättöpaikka on lumikinosten takana tai on vaarana, että auto juuttuu kiinni. Jakajat ovat ammattitaitoisia ja osaavat käyttää tervettä järkeä. Ehdotonta jakelun estävää pakkasrajaa Haapaniemi ei osaa arvioida. - Raja menee siinä, saadaanko autot liikkeelle. Mutta nythän pakkanen on laskenut ja täällä on melkein kesäkeli. Vain parikymmentä astetta pakkasta, Haapaniemi murjaisee. TIINA TENKANEN

11 pau.fi/på_svenska/ pau.fi/in_english/ Puheenjohtajan palsta Posti haluaa viiden päivän jakelusta eroon Kiireisen syksyn jälkeen näyttäisi edessä olevan myös työntäyteinen kevät. Nyt kiirettä aiheuttavat niin postialan lainsäädäntöhankkeet kuin työelämää yleisesti koskettavat, hallituksen edistämät pakkolait. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) aloitti viime vuonna postilain uudistamisen. Ensimmäisessä vaiheessa koetetaan saada aikaiseksi kilpailua alalle poistamalla nykyinen toimilupajärjestelmä. Kun nykyään postitoiminnan aloittaminen on edellyttänyt toimilupaa, niin lain muutoksen jälkeen toiminnan voisi aloittaa, kun on ilmoittanut asiasta viestintävirastoon. Reilut parikymmentä tahoa antoi ministeriölle lausuntonsa tästä asiasta. Ne ovat luettavissa LVM:n nettisivuilta. Sieltä löytyy myös PAUn ja Postin kanta asiaan. Posti ennakoi omassa lausunnossaan jo seuraavaa lainvalmisteluvaihetta. Tai oikeastaan haluaisi, että edellä kerrottu muutos toteutettaisiin vasta siinä vaiheessa, kun yleispalvelua koskevaa sääntelyä kevennettäisiin. Postin mukaan kaikki eivät enää tarvitse viisipäiväistä jakelua, eikä se heidän mukaansa ole lähivuosina nykymuodossaan kansantaloudellisesti kannattavaa. Posti siis ajaa voimallisesti jakelupäivien vähentämistä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan halua olisi vähentää jakelupäiviä viidestä kolmeen. Postin lausunnosta on luettavissa myös toinen heidän pitkäaikainen haaveensa. Posti haluaa, että kerrostalojen asuinhuoneistoihin tapahtuvassa jakelussa tulisi luopua velvollisuudesta kantaa kirjelähetykset huoneistokohtaisiin postiluukkuihin. Jos Postin haaveet etenisivät poliittisessa päätöksenteossa, olisi niillä isot vaikutukset lähettäjä- ja vastaanottaja-asiakkaille sekä postilaisille, joiden työpaikkoja uudistukset vähentäisivät huomattavasti. LVM on valmistelemassa jo tämän vuoden aikana postilain toisen vaiheen uudistamista, jossa esille nousee varmasti myös yleispalvelun taso eli jakelupäivien määrä. PAUn Reitti-lehti kysyi vuosi sitten keväällä eduskuntavaalien alla kaikilta eduskuntapuolueilta kantaa viisipäiväiseen jakeluun. SDP, Keskusta, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit halusivat säilyttää myös jatkossa viisipäiväisen jakelun. Kokoomus ja Vihreät olivat sillä hetkellä viisipäiväisen jakelun kannalla, mutta jättivät takaportin auki mahdollisesti tulevaisuudessa tehtäville muutoksille digitalisaation kehittyessä. Kaikissa puolueissa ei aina muisteta ennen vaaleja lausuttuja kantoja enää vaalikauden aikana, mutta PAU kyllä muistuttelee tästä asiasta poliittisia päätöksentekijöitä. Kaikilla valtionyhtiöillä, Posti mukaan lukien, riittää jännitettävää myös omistajaohjauksen osalta. Sipilä on ilmoittanut kertovansa kevään aikana mitä valtion omistamia yhtiöitä mahdollisesti myydään ja mitä listataan pörssiin, kun valtio etsii rahoitusta päättämiinsä kärkihankkeisiin. Posti ja sen tytäryhtiö OpusCapita voivat löytyä myös näistä kaavailuista. Toivotan PAUn jäsenille onnellista ja elämäntäyteistä vuotta 2016! HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja Reitti-lehden puheenjohtajan palsta ruotsiksi ja englanniksi löytyy verkkosivuilta: pau.fi/pa_svenska/ ja pau.fi/in_english/

12 Hallitus käy pienipalkkaisten kukkarolle HALLITUKSEN PAKKOLAIT TÄHTÄÄVÄT VALTIONVELAN VÄHENTÄMISEEN, MUTTA MAKSUMIEHIKSI JOUTUVAT PÄÄASIASSA PIENIPALKKAISET. SUOMEN AMMATTILIITOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK OLISI KIRITTÄNYT SUOMEN KILPAILUKYKYÄ TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA. Sipilän hallituksen esittämästä 15 prosentin kilpailukykyloikasta viisi prosenttia on hallituksen mukaan tehtävä leikkaamalla palkansaajien palkkoja. Lisäksi taloustalkoisiin pakotetaan sairaslomalaiset, vanhempainvapaita pitävät ja työttömät. EK ajaa paikallista sopimista, jolla voisi alittaa työehtosopimusten minimitasot. Palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat laskeneet, että pakkolait heikentävät julkista taloutta alkuvaiheessa jopa 930 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi pakkolakien aiheuttamat taloudelliset heikennykset luovat palkansaajajärjestöille paineita korvata työntekijän alentunut ostovoima palkankorotuksilla. SAK:n vastaehdotus pakkolaeille ei sisältänyt työehtojen heikennyksiä, mutta ehdotti työnantajamaksujen pienentämistä jo kuluvana vuonna. Lisäksi harmaan talouden valvontaa tulisi lisätä ja kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen. Lomarahat voisivat joustaa suhdanteiden mukaan, jolloin työllisyystilanne ja taloustilanne määrittelisivät lomarahan määrän. Hallitus sen sijaan haluaisi leikata kolmanneksen pois kaikista lomarahoista. SAK:n ehdotuksen mukaan vuonna 2017 ei korotettaisi palkkoja. Vuonna 2018 vientialat saisivat määrittää palkankorotukset. Jos pakkolakiesitykset toteutuisivat, ne heikentäisivät merkittävästi kaikkien työntekijöiden toimeentuloa. Heikomman suoja ei enää toteutuisi, sillä työehtosopimuksissa ei saisi sopia lakia parempia työehtoja. Jo voimaan tulleet kiristykset Vuoden alusta vuorotteluvapaaehdot ovat kiristyneet. Alkavista vanhempainpäivärahoista on poistunut 30 päivän korotettu päiväraha. Työmarkkinatuki pienenee. Työtuomioistuinmaksua peritään järjestöiltä euroa, kun viime vuonna maksu oli 244 euroa. Kilometrikorvaus laskee 43 senttiin. Yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuus on noussut 40 prosentista 42:een. Sairauspäivärahan ehtoja on muutettu, mikä saattaa tarkoittaa jopa 10 prosentin leikkausta päivärahaan. Lääkärikäynnistä maksettava Kela-korvaus on pienentynyt. Lääkekorvausten alkuomavastuu nousi vuoden alusta 50 euroon ja lääkekaton ylittävä osuus nousi 2,50 euroon. Leikkausten takia julkisella ja yksityisellä sektorilla on menetetty työpaikkoja, viimeksi yliopistoissa. Työhyvinvoinnin edistäjä Työterveyslaitos joutuu vähentämään työntekijöitään. Myös innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes joutuu vähentä- mään yrityksille meneviä avustuksia esimerkiksi pilottihankkeisiin, vaikka hallitus perää uusia tuotteita vientiin. Kesällä pakkolait voimaan Jos työmarkkinaosapuolet eivät kykene yhteisesti sopimaan säästöistä, pakkolait iskevät palkansaajaan kesällä. Lomarahoista leikataan 30 prosenttia. Ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton. Loppiainen ja helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi. Vuosiloma saa olla enintään kuuden viikon mittainen. Lisäksi hallituksen kiristyslistalla on muun muassa lapsilisien leikkaus ja työttömyysturvan heikentäminen. Pari vuotta sitten päätettiin, että vuosilomalla sairastava sai siirtää lomapäiviään ensimmäisestä sairastumispäivästä lähtien. Nyt hallitus haluaa vuosilomalla sairastavalle kuuden päivän karenssin, jos työntekijällä on lomaa viisi viikkoa tai enemmän. Tällä keinolla hallitus haluaa vähentää työnantajien kustannuksia. SAK:n mukaan sairauspoissaoloja ei vähennetä pakkolailla, vaan työhyvinvointia parantamalla. Neuvottelut jatkuvat Tammikuun loppupuolella EK ilmoitti, että yhteiskunta - s opimusneuvottelut palkansaajajärjestöjen kanssa ovatkin mahdolliset. EK:n toimitusjohtaja JYRI HÄKÄMIEHEN mukaan neuvotteluhalukkuuteen olivat vaikuttaneet monet tahot ja erityisesti presidentti Sauli Niinistön uuden vuodenpuhe. Neuvotteluissa ei käsiteltäisi työehtosopimus- tai palkkausasioita, vaan Suomen kilpailukyvyn nostamista. Aiemmin EK:ta kismittänyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijä liitto AKT:n poisjäänti ei ole enää kynnys kysymys. Neuvotteluosapuolten mukaan ensin tehdään ratkaisu, johon ammattiliitot ottavat kantaa. Jos työmarkkinaosapuolet pääsevät sopimukseen, se korvaa hallituksen kaavailemat pakkolait. Neuvotteluyritys on jo viides

13 Pakkolait leikkaisivat palkkaa rajusti ESIMERKKEJÄ HALLITUKSEN KAAVAILEMISTA LEIKKAUKSISTA VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN P-LIITTEEN POSTITYÖNTEKIJÄLLÄ JA ESIMIEHELLÄ. ESIMERKKI 1* Pääkaupunkiseudulla kahdeksan vuotta Postissa työskennellyt postityöntekijä (lyhytlomalainen), jonka kuukausipalkka on euroa. Hallitusten leikkausten vaikutukset: Lomaraha alenee 1 238,40 eurosta 866,88 euroon = - 371,52 Sairausajan palkka: tammikuussa 3 päivän sairausloma - 93,22 euroa kuukaudessa helmikuussa 6 päivän sairausloma - 142,32 euroa kuukaudessa syyskuussa 5 päivän sairausloma - 137,60 euroa kuukaudessa Loppiaisen (arkipäivänä) ja helatorstain muutos palkattomaksi vähentävät tammikuussa (66,58 ) ja toukokuussa (66,58 ) päivän palkan. Yhteensä - 133,16 euroa. ** Vuodessa palkka alenee 877,82 euroa! ESIMERKKI 2* Pääkaupunkiseudulla 25 vuotta Postissa työskennellyt postityöntekijä (pitkälomalainen), jonka kuukausipalkka on euroa. Hallitusten leikkausten vaikutukset: Lomaraha vähenee 1 619,28 eurosta 1133,50 euroon = - 485,78 Sairausajan palkka: tammikuussa 3 päivän sairausloma - 101,57 euroa helmikuussa 6 päivän sairausloma - 155,10 euroa syyskuussa 4 päivän sairausloma - 134,93 euroa marraskuussa 1 päivän sairausloma - 74,97 Loppiaisen (arkipäivänä) ja helatorstain muutos palkattomaksi vähentävät tammikuussa (72,55 ) ja toukokuussa (72,55 ) päivän palkan. Yhteensä - 145,10 euroa. ** Vuosiloma vähenee 45 lomapäivästä 36 lomapäivään. Työehtosopimuksen mukaan lomapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä / 25 = 89,15 x 9 = 802,35 Vuodessa palkka alenee 1 899,80 euroa! ESIMERKKI 3* 20 vuotta Postissa työskennellyt esimies, jonka kuukausipalkka on euroa. Hallitusten leikkausten vaikutukset: Lomaraha vähenee eurosta 1512 euroon = Sairausajan palkka: tammikuussa 2 päivän sairausloma - 116,12 euroa helmikuussa 7 päivän sairausloma - 227,59 euroa syyskuussa 5 päivän sairausloma euroa Loppiaisen (arkipäivänä) ja helatorstain muutos palkattomaksi vähentävät tammikuussa (96,77 ) ja toukokuussa (96,77 ) päivän palkan. Yhteensä - 193,54 euroa. ** Vuosiloma vähenee 45 lomapäivästä 36 lomapäivään. Työehtosopimuksen mukaan lomapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä = 3000 / 25 = 120 e x 9 = 1080 Vuodessa palkka alenee 2 445,25 euroa! *Laskelmissa ei ole huomioitu esim. modulien ja muiden säännöllisten korvausten sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista muodostuvia lisiä, jotka pienentävät vuosilomalisää. Sairausloman määrä on laskettu keskimääräisen Posti konsernin sairauspoissaoloprosentin (6,2) mukaan. **1. Mikäli työntekijälle järjestetään mahdollisuus tehdä tunnit sisään myöhemmin, lisäisi se vuosityöaikaa kahden työpäivän verran palkkaa alentamatta. 2. Jos työntekijän täytyy olla töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksettaisiin tästä normaali säännöllisen työajan palkka, ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen kuitenkin on sunnuntaina, maksettaisiin työntekijälle sunnuntailisät. JUSSI SAARIKETO PAUN TYÖEHTOASIANTUNTIJA ESKO HIETANIEMI PAUN LIITTOSIHTEERI

14 Kohti työmarkkinasopimusta HALLITUKSEN PAKKOLAKIUHKAILUIHIN SUIVAANTUNEENA SAK JÄRJESTI TAMPEREELLA LUOTTAMUSMIEHILLEEN HENGENNOSTATUSTILAISUUDEN. VAIKKA SALISTA KUULTIIN VÄLIHUUTOJA LAKON PUOLESTA, PUHEENJOHTAJA LAURI LYLY AIKOO JATKAA SOVITTELEVALLA LINJALLA

15 Yhteiskuntasopimuksesta ei enää puhuta, vaan tulevissa neuvotteluissa Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK muiden palkansaajajärjestöjen kanssa sekä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK neuvottelevat työmarkkinasopimuksesta. - Palkoista sovitaan syksyn liittokierroksella, SAK:n puheenjohtaja Lyly totesi Tampereella järjestetyssä Kihloista kahleisiin tapahtumassa. Tampereen Puistotornin juhlasalissa pidettyyn tilaisuuteen oli kokoontunut yli 400 luottamusmiestä. Paikka oli sama, jossa SAK 76 vuotta sitten perustettiin. Silloin Suomen Työnantajain Keskusliitto STK hyväksyi SAK:n viralliseksi neuvotteluosapuoleksi. Sen jälkeen työmarkkinaratkaisut, muun muassa palkat, on sovittu keskitetysti, ei työpaikoilla. Lakkoon, jos neuvottelut kariutuvat - Yhteiskuntasopimusneuvottelut kaatuivat hallituksen viiden prosentin säästötavoitteeseen. Se meidän olisi pitänyt niellä, Lyly selvitti myttyyn menneiden neuvottelujen syitä. Nyt SAK:lla on tavoitteena saada aikaan sellainen neuvottelutulos, jonka jälkeen pakkolakeja ei tarvita. Säästöt ja sitä kautta yritysten parempi tuottavuus voidaan Lylyn mukaan tavoittaa työelämää parantamalla. Myös paikallisesti sovittavien työehtojen linjaukset olisi saatava kuntoon. EK:n vaatimusta työehtosopimusten alittavista palkoista ei hyväksytä. Paikallisesti voitaisiin sopia esimerkiksi työaika- ja lomajärjestelyistä. Viime syyskuun mielenosoituksessa Helsingin Rautatientorilla palkansaajajärjestöjen puheenjohtajat nostivat keltaisen kortin hallituksen pakkolaeille eli antoivat vertauskuvallisen varoituksen epäreilusta pelistä. Tampereellakin Lylyn taskusta nousi keltainen kortti, mutta tällä kertaa siksi, että kentällä on liikaa pelaajia. Hallitus punkee työmarkkinaosapuoleksi palkkaneuvotteluihin. - Aina on tullut ongelmia, kun poliitikot tulevat työmarkkinakentälle, Lyly sanoi. Yleisön lakkovaatimuksiin Lyly vastasi, että ay-liike on työn ja sopimisen liike. Vasta jos neuvottelut päättyvät tuloksettomina, SAK on valmis työtaisteluun. Luottamus hallitukseen vähissä Viiden ammattiliiton puheenjohtajilla oli omat puheenvuoronsa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen oli yksiselitteinen: AKT ei hyväksy palkanalennuksia eikä muita työelämän heikennyksiä. - Työnantaja voisi velvoittaa meidät kolmen prosentin säästötavoitteen ja antaa meidän löytää keinot sen saavuttamiseksi, Piirainen ehdotti. Hän on SAK:n linjausten kannalla paikallisesta sopimisesta. Työehtosopimuksia voidaan kehittää vain yhdessä, eikä sanelulla, kuten pienillä työpaikoilla tapahtuu. Metallityöväen Liiton Riku Aalto kertasi, miten Ruotsissa ollaan luopumassa sairaspäiväkarenssista ja Saksassa on jo havahduttu halpatyön ongelmiin. Lisäksi hän nosti esiin hallituksen epäluotettavuuden. Kunta-alan työntekijöiltä on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan jo viety kaikki edut. Pitkästä, 15 vuoden työurasta kuntatyöntekijä saa etuna 38 päivän kesäloman, mutta nyt hallitus haluaa leikata sitäkin. Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin Heli Puura totesi hallituksen teot kelvottomiksi, ja että jokaisesta edusta ja lomapäivästä on jo maksettu. - Työehtosopimukset eivät ole syntyneet itsestään vuosien myötä, vaan niillä on ollut hintansa. Kaikesta on neuvoteltu työnantajien kanssa, Puura kertoi. Hänen mukaansa palkansaajien pitää saada hyvitys pakkolaeista, jos ne ovat voimassa vielä syksyllä alkavan liittokierroksen aikana. Rakennusliiton Matti Harjuniemi pohti, miten yritysten kasvava tulos voitaisiin suunnata työvoiman palkkaamiseen eikä osingonjakoon. Hän myös muistutti ay-liikkeen olevan olennainen osa demokratiaa. - Ne yhteiskunnat, joissa ei sovita asioita yhdessä, vaan määrätään ylhäältä päin, eivät ole hyviä yhteiskuntia, Harjuniemi kiteytti. Myös viiden luottamusmiehen puheissa toistuivat samat teemat. Epäluottamus hallitusta kohtaan, yritysten ennätykselliset osingonjaot työväen palkkauksen sijaan ja pakkolakien taloudelliset heikennykset olivat puheenaiheina. Heidän mukaansa työelämän heikennykset heikentävät myös työntekijän motivaatiota, jolloin työn tuottavuus kärsii. Eräässä puheenvuorossa kummasteltiin, mitkä ovat työntekijän mah dollisuudet vastata, jos työnantaja tekee pakkolakien veruk keella laittomuuksia. TEKSTI JA KUVAT TIINA TENKANEN Metalliliiton RIKU AALTO muistuttaa, että sopimisen on oltava vapaaehtoista - ei pakkolakeja. Mukana myös SAK:n LAURI LYLY (vas.), ja Rakennusliiton MATTI HARJUNIEMI. JHL:n JARKKO ELORANTA laitimmaisena oikealla

16 TES-asiaa Sanomalehdenjakelu tes-neuvotteluiden polttopisteessä TÄTÄ KIRJOITTAESSA OLI JUURI SYNTYNYT UUSI TYÖEHTOSOPIMUS. NEUVOTTELUPROSESSI EI OLLUT HELPPO. JÄLLEEN KERRAN PÄÄDYTTIIN HAKEMAAN NEUVOA VALTAKUNNANSOVITTELIJALTA. TÄMÄ OLI TOINEN KERTA KAHDEN VIIME VUODEN AIKANA. Työnantajapuolen neuvottelutaktiikka näyttää PALTA ry:n nykyjohdolla olevan sovittelijan pakeille tähtäävä. Joku voisi kutsua tätä myös ammattitaidottomuudeksi? En varmaksi tiedä, mutta sama kaava on toistunut useilla muillakin aloilla, joissa PALTA työnantajapuolen neuvotteluja johtaa. Heti neuvotteluprosessin alussa kävi ilmi että työnantajapuolen tavoitteet iskivät rajuimmin sanomalehdenjakajiin. Työnantaja halusi merkittävästi heikentää jakajien ansiotasoa leikkaamalla yötyölisiä sekä poistamalla jakajan työhistoriaan, tai jakelureittien uudistamiseen pohjaavia takuupalkanosia. Tämä herätti koko liiton jäsenistössä kovan vastarinnan. Jäsenkentältä saamani palaute oli yhtenevää, ja kaikki perustivat mielipiteensä tosiseikoille mutta myös tunteelle. Työnantajan tavoitteita pidettiin törkeinä. Yöllä työskentelevän osaaikatyöläisen palkkojen puolesta oltiin valmiita taistelemaan. Hyvin tiedostettiin myös se että sanomalehdenjakelu on vuosien saatossa jo ollut ottavana osapuolena palkkakehityksessä johtuen muun muassa digitalisaation vaikutuksesta jaettavan printtilehden kappalemääriin, sekä Postin suorittamista reittiuudistuksista. Historiallinen lakko Sanomalehdenjakeluun julistettiin yllämainitusta syystä lakko pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle. Tämä oli historiallista. Lakko sanomalehdenjakelussa on siis harvoin käytetty ja myös kova keino. Siihen sisältyy riskejä koska sanomalehdistö on merkittävä osa lakkotaisteluissa niin tärkeää mediaa. On väitetty että lakot joko voitetaan tai hävitään mediassa. Mediassa pärjäsimme kuitenkin hyvin, josta kiitos vielä puheenjohtaja Heidille, joka omaan rauhalliseen ja kansantajuiseen tyyliin toi asiaamme lukuisissa tv-lähetyksissä julki. Liiton järjestö- ja tiedotusosasto teki myös urosmehiläisen työn ja siitä iso peukutus liiton toimistoon Sepolle ja Juhalle! Jäsenistö oli valmis Työnantajapuoli kunnostautui kertomalla totuutta varsin säästeliäästi, ja hakemalla esimerkkitapaukset vaillinaisesti ja ääripäistä. Työehtosopimuksemme kustannusvaikutusta vertailtiin TEAM-liiton sopimukseen ilman faktisia esimerkkejä. Työssä, jossa on käytössä laskennallinen työaika, on tuohon vertailuun saatava tiedot molempien käyttämistä laskentajärjestelmistä ja sama jakelureitti että vertailu oikeasti on mahdollista. Pelkkien tes-kirjausten vertailu on vain osa totuutta. Merkittävintä lakkotaistelussa oli kuitenkin jäsenistö joka oli valmis lakkoon. Lakon järjestäminen työhön jossa fyysistä työpaikkaa perinteisessä mielessä ei ole, on haastavaa. Tiedotus työntekijöille tapahtui siis flyereitten, sähköpostin, tekstiviestien sekä puheluitten kautta. Vaikeuskerrointa lisäsi runsas maahanmuuttajien määrä kielimuureineen. Tämä työllisti organisoinnista vastanneita edunvalvojia runsaasti. Lakkovahtejakin saimme kuitenkin yli 70 kappaletta mikä kertoo jakajien kokemasta huolesta ansioittensa puolesta. Hienoa! Kaikkiaan lakko sujui loistavasti. Toimiemme laajuus ja näkyvyys johti siihen että lehtiyhtiöt päättivät olla painamatta lehteä joka omalta osaltaan helpotti lakkovahtien työtä. Lakkoon ei varmasti kukaan halua ja se on työntekijöiden äärimmäinen keino vauhdittaa neuvotteluita, ei mielijohteesta temmattu toimenpide! Tavoitteita riittää Työehdot siis säilyivät ja hyvä niin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että unohtaisimme viime liittokokouksessa 2013 asettamamme tavoitteen saada aikaan palkkajärjestelmä jossa palkanmaksu perustuisi tuntipalkkoihin. Tätä tavoittelemme edelleen mutta emme siten että hintana maksaisimme yötyölisien ja takuupalkkojen kustannukset työnantajan taskuun. Nykyiseen palkkajärjestelmään 2014 tehdyt muutokset rauhoittavat hyvin lehtikappalemäärien laskusta johtuvaa negatiivista palkkakehitystä kun kulkemisaikaa kiinteytettiin. Se oli askel oikeaan suuntaan. Jatkona sille olisi loistavaa löytää tulevan sopimuskauden aikana palkkajärjestelmäratkaisu, joka palvelee kaikkien alalla toimivien osapuolten tarpeita. PERTTI MIETTINEN VALTAKUNNALLINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES SANOMALEHDENJAKELU JA VARASTOT KUVA: MARA LEPPÄ Kirjoitus jäi pois edellisestä numerosta. Toimitus pahoittelee

17 Informaatiologistiikka-alan neuvottelutulos hyväksyttiin joulukuussa Työehtosopimuksen palkkaliitteisiin tehtiin seuraavat yleiskorotukset: Palkkaliitteen 1 kuukausipalkkataulukon tason 1 ja 2 palkkoihin 19 euroa, palkkaliitteen 2 kuukausipalkkataulukon muun Suomen ja pääkaupunkiseudun PKS palkkoihin 19 euroa ja palkkaliitteen 3 kuukausialkkataulukon tason 1 ja 2 palkkoihin 19 euroa. Henkilökohtaisia työsopimuksiin perustuvia palkkoja korotettiin 19,34 euron yleiskorotuksella kuukaudessa. Taulukkopalkkojen lisäksi korotettiin olosuhdelisiä ja luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiota 0,50 prosentilla. Korotettavia olosuhdelisiä ovat työhönsidonnaisuuslisä, euromääräinen iltalisä ja euromääräinen yötyölisä. Muita erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvia lisiä tai muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ei koroteta. Työaikakorvausten tarkistukset tehtiin Lähinnä jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. PAUN LIITTOHALLITUS HYVÄKSYI JOULUKUUSSA INFORMAATIOLOGISTIIKKA-ALAN IIKK A-ALANAN TES-NEUVOTTELUTULOKSEN. UUDISTETTU TYÖEHTOSOPIMUS ON VOIMASSA ALKAEN SAAKKA. TYÖNANTAJAN VAATIMUKSET T PALKKOJEN JA TYÖEHTOJEN LEIKKAAMISESTA TORJUTTIIN. PALKANKOROTUKSISSA SSA NOUDATETAAN TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSEN MUKAISTA LINJAA. Tekstimuutoksia ja työryhmiä Työehtosopimukseen ja vastaavasti työprosessin eri työvaiheiden tehtävissä ä ehtosopimuksen digitointi- ja tulostus-s- noudatettavia työehtoja koskevaan liitteeseen eseen tehtiin palkanmaksu ja palkanmaksukauteen autee liittyviä tekstimuutoksia (TES 27 ). TES-osapuolet perustavat kolme työryhmää, joiden tehtävänä on palkkaliitteiden 1 ja 3 kehittäminen, vuosilomaa koskevien työehtosopimusmääräysten uudistaminen ns. irtopäivien osalta sekä sairaanhoitoa koskevan 45 :n ajanmukaisuuden ja vaikuttavuuden arvioiminen. Yrityskohtaisesti tarkasteltavat asiat Yrityskohtaisesti työnantajan ja pääluottamusmiesten välillä tarkastellaan, millä tavalla henkilöstön kehityskeskusteluissa voidaan selvittää työntekijöiden kouluttautumisen muotoja ja ammattitaidon kehittämistä. Hyviä käytäntöjä pyritään ottamaan käyttöön. Lisäksi haetaan hyviä käytäntöjä noudattamalla ja niitä kehittämällä tapauskohtaisia ratkaisuja, joilla varaudutaan työsuhteita koskeviin päätöksiin liiketoiminnan kehitysja muutostilanteissa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia ja kustannuksia ottaa työsuhdematkalippu työntekijöiden käyttöön. Lisätietoja Informaatiologistiikka-alan neuvottelutuloksesta PAUn verkkosivuilta pau.fi. TEKSTI JUHA PÖYRY

18 JÄSENTUTKIMUKSESTA TYÖKALUJA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN PAUn jäsenkysely osa 6: Reitti-lehti ja viestintä Viime kevään jäsentutkimuksessa Reitti-lehti sai tutkimuksen eri osa-alueista kokonaisuutena parhaan arvosanan. Vapaissa kommenteissa kiitosten lisäksi lehdelle ja viestinnälle annettiin myös kritiikkiä. Reitti sai kouluarvosanaksi (4-10) 8,1. Digitalisaatio ja kasvaneet jakelukustannukset vievät hiljalleen painettuja lehtiä verkkoon myös ammattiliitoissa. Ilmestymiskertoja supistetaan ja liittojen viestintä painottuu yhä enemmän verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan. Jäsentutkimuksen perusteella PAUn jäsenistä harva on kuitenkaan digiuskoon hurahtanut. Jäsenistä 79 prosenttia haluaa Reittilehden edelleen paperisena, sähköisenä ainoastaan 6 prosenttia. Huomattavasti pienempää paperilehden suosio oli alle 29-vuotiaiden keskuudessa. Heistäkin tosin yli puolet piti paperilehteä sähköistä houkuttelevampana. Reitti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. 82 prosenttia vastaajista piti tätä riittävänä. Ainoastaan 15 prosenttia haluaisi lehtensä harvemmin. Lehden ilmestymiskertoja tutkimuksen perusteella ei haluta siis supistaa. Lehteä luetaan tarkasti Liiton jäsenlehti on tuotteena ja viestintäkanavana ainutlaatuinen. Se kertoo kotiin kannettuna edunvalvonnasta ja jäseneduista kaikille jäsenille samanaikaisesti ympäri Suomea. Tämä helposti unohtuu, kun netin ja verkkolehtien puolesta puhutaan. Jäsentutkimuksen mukaan 83 prosenttia lukee lehteä, joista 40 prosenttia kokonaan ja 43 prosenttia osittain. Ainoastaan 2 prosenttia vastaajista jättää lehden lukematta. Lehden sisältöä ja ulkoasua tutkittiin seuraavilla väittämillä: Reitti on hyödyllinen tietolähde. Saan sen avulla tietoa edunvalvontaan ja työelämän oikeuksiin liittyvistä asioista. Reitti tuo esille omaan ammattiini ja ammattiryhmääni kuuluvia asioita. Olen tyytyväinen Reitin ulkoasuun ja kuvitukseen. Kaikki väittämät saivat asteikolla 1-6 (täysin eri mieltä - täysin samaa mieltä) hyvän, jopa erinomaisen arvosanan. Lehden kehittämisen kannalta kritiikkiäkin onneksi tuli. Reitin sisältöä pidettiin paikoitellen liian yksipuolisena; jakelusta kirjoitetaan liikaa ja muut ammattiryhmät unohdetaan. Turhiakin juttuja julkaistaan. Myös postialan murros ja ajan henki näkyy juttujen sävyssä. Positiivisempia tekstejä kaivataan. Seuraavassa vapaita kommentteja: Reitti on mielestäni asiallinen ja hyvin toimitettu lehti, josta saa realistista tietoa siitä, mitä postialalla parhaillaan tapahtuu. Lehdessä on kaikki oleellinen mitä täytyy tietää edunvalvonnasta. Reitti-lehden vierailijoiden kirjoitukset ovat usein hyviä ja mielenkiintoisia. Reitissä liian paljon yleismaailmallisia juttuja, joiden yhteyttä omaan toimialaan/tekemiseen mahdoton käsittää. Lisää juttuja suoraan työpaikoilta kiitos. Reitti-lehdessä eniten ärsyttää negatiivinen vanhakantainen asenne, jolla pidetään vastakkainasettelua työnantaja/ työntekijä. On ahdistavaa selata lehteä, kun sieltä positiivista asennetta ei löydä mihinkään, paitsi vinoa huumoria sarjakuvassa. Voisi sisältää enemmän toimihenkilöitä koskevia aiheita

19 Liiton jäsenlehti on tuotteena ja viestintäkanavana ainutlaatuinen. Se kertoo kotiin kannettuna edunvalvonnasta ja jäseneduista kaikille jäsenille samanaikaisesti ympäri Suomea. Tämä helposti unohtuu, kun netin ja verkkolehtien puolesta puhutaan. Käsittely ei kiinnosta ketään. Kuljetus unohdetaan. Reitti-lehti on paras lukemani liiton sellainen. Tiedon lisäksi alimman rappusen kertomuksia on hyvä saada lukea. Kaunis lehti ilman muuta, hyvin suunniteltu. Yli 600 tiedottajaa Jäsentutkimuksen viestintäosuudessa selvitettiin myös edunvalvojien roolia työpaikkansa viestijöinä, sähköpostin merkittävyyttä jäsenviestinnässä, liiton verkkosivuja ja sähköistä jäsenpalvelua. Vastausten perusteella työpaikkatiedottamisessa ja liiton verkkopalvelussa on parantamisen varaa. Muutaman viimeisen vuoden aikana luottamusmiehiä ja työsuojeluasiamiehiä on ohjeistettu pitämään työpaikoilla lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Ohjeet ja materiaali eli Työpaikkainfo -tiedotteita on lähetetty liiton toimistosta edunvalvojille sähköpostitse. Jäsentutkimus osoitti, että alle puolet, 44 prosenttia vastaajista kertoi edunvalvojan pitävän työpaikalla tietoiskuja. Tämä on harmillisen vähän. PAUn jäsenrekisterin mukaan liitolla on yli 600 edunvalvojaa alan työpisteissä. Tämä on valtava potentiaali, joka pitäisi saada käyttöön. Yli 600 tiedottajaa siis. Koen, että pau pitäisi näkyä ja kuulua paremmin työpaikkani jokapäiväisessä toiminnassa. En ole esim. kertaakaan nähnyt tai kuullut oman työpaikkani luottamusmiehestä mitään. En itse asiassa tiedä, kuka hän edes on. Sähköisiä palveluja kehitettävä Jäsentutkimus osoitti, että pelkällä lehdellä ei nykyään pärjää. Jäseniä täytyy palvella entistä enemmän myös sähköisesti. 66 prosenttia vastaajista haluaa henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen työehtoihin ja jäsenetuihin liittyviä tiedotteita. Näin siitäkin huolimatta, että monen sähköpostilaatikko pursuaa infoähkystä. Liiton verkkosivut pau.fi saivat yllättävän myönteistä palautetta, kun ottaa huomioon, että viimeisin verkko sivuuudistus on tehty seitsemän vuotta sitten. Aika on nettimaailmassa ikuisuus. Avovastauksissa tuli tylyäkin palautetta, vaikka enemmistö oli sitä mieltä, että liiton verkkosivut ovat selkeät ja niiltä löytää helposti etsimänsä tiedon. Tässä muutama kommentti: Pahimmillaan hyvin sekava ja vaikeasti käytettävä, vanhanaikainen sivustorakenne. Kuitenkin parempi kuin monella muulla organisaatiolla. PAUn kotisivuilla joutuu käyttämään kahdenlaisia kirjautumistietoja salasanoineen. Tämä on hankala asia. Verkkosivut kaipaavat päivitystä nykyaikaisemmiksi ja selkeimmiksi. Kirjautuminen verkkopalveluun vaatii käyttäjätunnukseksi hetun. Tämä on mielestäni huono juttu, koska en mielelläni jaa hetuani netissä. Liiton sähköistä jäsenpalvelua, jossa jäsen voi päivittää omia tietojaan ja ilmoittautua kursseille pidettiin tarpeellisena. Jäsentutkimukseen osallistuneista 64 prosenttia käyttää liiton sähköistä jäsenpalvelua. Kokemukset palvelun käytöstä olivat kohtuullisen hyviä: 4,1 asteikolla 1 (huono) 6 (erinomainen). Sähköisessä jäsenpalvelussakin eniten ihmetystä herätti jäsensivuista poikkeava kirjautumistapa. Jäsentutkimuksen viestintäosuudessa ei tutkittu vielä sosiaalisen median vaikuttavuutta. Nekin ovat osa PAUn viestintää. Liiton Facebook-sivuilla on seuraajaa ja Twitterissäkin yli 300. Näiden merkitys tuli esille viimeistään viime syksyn työtaisteluissa. JUHA PÖYRY

20 Maksettiinko sinulle viime vuonna muutosturvakorvausta? Jos sinulle maksettiin viime vuonna muutosturvakorvausta (tai sait uuden polun kertakorvauksen), niin voit pyytää tulontasausta ansiotulojen verotuksessa. Tulontasauksella lievennetään valtionveron progressiivisen tuloveroasteikon vaikutusta silloin, kun luonnollinen henkilö on saanut kerralla suurehkon tulon, jonka katsotaan kertyneen kahdelta tai useammalta vuodelta. Tulontasauksella ei muuteta edellisvuosien verotusta. Tasattavaksi vaadittu kertatulo on osa sen verovuoden ansiotuloa, jona se on saatu. Verovelvollisen on vaadittava tulontasauksen toimittamista. Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen vuodelta 2015, palauta se ja pyydä siinä tulontasausta. Liitteeksi on laitettava kopio maksetusta muutosturvasta. Koska muutosturvarahan suuruus määräytyy työsuhteen keston perusteella, siihen voidaan soveltaa tulontasausta. Jos työnantaja maksaa kaikki nämä suoritukset yhdistettynä samaan kertakorvauk seen, verovelvollisen on tulontasauksen saamiseksi eroteltava mistä eristä kyseinen kertakorvaus muodostuu. Vaatimus tulontasauksesta on esitettävä ennen kertatulon saamisvuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Vuoden 2015 verotus päättyy Tulontasauksen soveltumisedellytykset ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Tulontasaus toimitetaan, kun kaikki laissa säädetyt edellytykset kertatulon saajasta, lajista, määrästä, kertymisajasta ja tulontausta koskevasta vaatimuksesta täyttyvät. Tulontasauksessa tuloa ei jaksoteta eri verovuosina verotettavaksi, vaan tasauskelpoisen tuloerän saantivuoden valtionverotuksessa tehdään laskennallinen tulontasaus. Tulontasausmenettelyssä kertatulon verotus lasketaan verovuoden tuloveroasteikkoa soveltaen. Lisätietoja löytyy verottajan sivuilta: Kirjoita hakusanaksi: Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa. ESKO HIETANIEMI LIITTOSIHTEERI

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI /15 N = 3 YHTEENVETOA 5 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 Kaupan liitto Palvelualojen ammattiliitto VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSVAALIT 2016

LIITTOKOKOUSVAALIT 2016 1(5) VAALIOHJEET LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 1. Yleistä Liiton sääntöjen 18 :n mukaan liittohallitukseen kuuluvat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 14 varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Tutkimus järjestäytymisestä

Tutkimus järjestäytymisestä Tutkimus järjestäytymisestä Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen taustaa: Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen ammatilliseen järjestäytymiseen liittyen Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioista ja palkkauksesta

Tarkentava virkaehtosopimus luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioista ja palkkauksesta Tarkentava virkaehtosopimus luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioista ja palkkauksesta Verohallinto sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Julkisten ja hyvinvointialojen

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 (TS-12) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 (TS-12) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 (TS-12) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen teknisen

Lisätiedot

Apteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä 1.10.2009

Apteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä 1.10.2009 Apteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä 1.10.2009 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 1.6.2009 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Suomen Yrittäjät 8.7.2009 6.7.2009 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2007 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Suuryritykset

Lisätiedot

VES 340751 1(3) 1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus

VES 340751 1(3) 1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus VES 340751 1(3) Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 2 päivänä kesäkuuta 2009 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten

Lisätiedot

Aalto 01.06.2016 Tage Lindberg

Aalto 01.06.2016 Tage Lindberg Aalto 01.06.2016 Tage Lindberg Suomi on sopimusyhteiskunta Työllisyys- ja kasvusopimuksen allekirjoitustilaisuus 30.8.2013 Työntekijöihin vaikuttavat normitasot Työsopimus Paikalliset sopimukset Työehtosopimukset

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Työterveyshuollon muutokset 1.6.2012

Työterveyshuollon muutokset 1.6.2012 Työterveyshuollon muutokset 1.6.2012 Päivärahan hakuajan lyheneminen Lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Elise Kivimäki 17.1.2012 Hallitusohjelmasta lainmuutokseksi Hallitusohjelman mukaan työterveyshuoltoa

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?

Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa? Tuomo Alasoini Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa? Teknologinen kehitys muuttaa työtä vauhdilla. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia jakaa työtä ja tehdä työtarjouksia ihmisille,

Lisätiedot

Hei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? Ei, vaan kansanedustajat! Eduskuntatiedotus 2012

Hei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? Ei, vaan kansanedustajat! Eduskuntatiedotus 2012 S U O M E K S I Hei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? JULKAISIJA Eduskuntatiedotus 2012 Ei, vaan kansanedustajat! Taitto ja kuvitukset Hanna Lahti / Huomen

Lisätiedot

OAJ O P E T U S A L A N A M M A T T I J Ä R J E S T Ö

OAJ O P E T U S A L A N A M M A T T I J Ä R J E S T Ö OAJ O P E T U S A L A N A M M A T T I J Ä R J E S T Ö Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö,

Lisätiedot

KUNTIEN ROOLI MUUTOKSESSA Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi 3.2.

KUNTIEN ROOLI MUUTOKSESSA Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi 3.2. Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme KUNTIEN ROOLI MUUTOKSESSA Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi 3.2. @Jari_Parkkonen #PHliitto Lähde: Tilastokeskus Kartta ja analyysi: Timo Aro Lähde:

Lisätiedot

Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012

Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012 Nyt ne kuule miettii, että keitä me Ellun Kanat oikein ollaan ja miten työelämä liittyy viestintätoimistoon Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012 KIRSI

Lisätiedot

Tämän sopimuksen on valtiovarainministeriö tarkastanut ja hyväksynyt.

Tämän sopimuksen on valtiovarainministeriö tarkastanut ja hyväksynyt. VES322551 PL:01 TES322501 PL:01 ja 02 Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry/tekes TEK ry ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

ALAJÄRVEN, LEHTIMÄEN, SOININ JA VIMPELIN LOMATOIMISTOJEN PUOLUEETON JA VANKKUMATON ÄÄNENKANNATTAJA. Täyttä asiaa, ei arvailuja - jo vuodesta 2008

ALAJÄRVEN, LEHTIMÄEN, SOININ JA VIMPELIN LOMATOIMISTOJEN PUOLUEETON JA VANKKUMATON ÄÄNENKANNATTAJA. Täyttä asiaa, ei arvailuja - jo vuodesta 2008 LO M ATO I M I S TO N K E V ÄT K Ä R P Ä N E N ALAJÄRVEN, LEHTIMÄEN, SOININ JA VIMPELIN LOMATOIMISTOJEN PUOLUEETON JA VANKKUMATON ÄÄNENKANNATTAJA Täyttä asiaa, ei arvailuja - jo vuodesta 2008 TYÖTE RV

Lisätiedot

Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa

Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa Uudista ja uudistu tapahtuma 24.11.2015 Wanha Satama, Saija Ohtonen-Jones TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry VÄHIMMÄISPALKKASUOSITUS kulttuurituottajan tehtävissä toimiville Akavan

Lisätiedot

ARVIO MAAN HALLITUKSEN 8.9.2015 ESITTÄMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANTAVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSISTA

ARVIO MAAN HALLITUKSEN 8.9.2015 ESITTÄMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANTAVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSISTA ARVIO MAAN HALLITUKSEN 8.9.2015 ESITTÄMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANTAVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSISTA TOIMET KOHDISTUVAT EPÄREILUSTI Hallituksen esittämät toimet Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaiksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Selvitys työelämää ja työhyvinvointia kehittävien palveluiden tarjonnasta

Selvitys työelämää ja työhyvinvointia kehittävien palveluiden tarjonnasta Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämistä tukevien palveluiden tarjonta selvitys erityisesti eteläpohjalaisille yrityksille suunnatusta palvelutarjonnasta Alustavia tuloksia selvityksestä, toukokuu 2015

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Koulutusasiainvaliokunta

Koulutusasiainvaliokunta Mietintö 1 (6) Koulutusasiainvaliokunta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Esitykset 6.1.1 6.1.11 Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että edunvalvonta- ja järjestötyö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 129/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kunnat. 7.6.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto

Kilpailukykysopimus ja kunnat. 7.6.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Kilpailukykysopimus ja kunnat 7.6.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä, talouskasvua ja sopeuttaa julkista taloutta Hallituksen

Lisätiedot

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi)

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus... 1 Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskeva työehtosopimus...

Lisätiedot

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06

Lisätiedot

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen Mikä on liikkumissuunnitelma ja miksi se kannattaa tehdä? Liikkumissuunnitelma antaa konkreettisen suunnan Liikkumissuunnitelma

Lisätiedot

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake NOSACQ-50- Finnish Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ PALVELUTUOTANNON VOIMAVARANA

HENKILÖSTÖ PALVELUTUOTANNON VOIMAVARANA HENKILÖSTÖ PALVELUTUOTANNON VOIMAVARANA Luottamushenkilövalmennus 12.2.2013 SEINÄJOEN KAUPUNKI Raija Ranta 12.2.2013 www.seinajoki.fi 1 HENKILÖSTÖ / Rakenne HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2012 Vakinaiset 3 127

Lisätiedot

Tytöt LVI-alalla - Perusraportti

Tytöt LVI-alalla - Perusraportti Tytöt LVI-alalla - Perusraportti 1. Ikäni on Tämä kysymys antoi harhaanjohtavan tuloksen, sillä kaksi tytöistä täyttää 16 vuotta tänä vuonna mutta kaksi 17, vielä loppuvuoden aikana. 2. Aiempi koulutukseni

Lisätiedot

MUUT MÄÄRITYKSET. Kunniavaltuuskuntaan kuuluu enintään 12 jäsentä. Kunniavaltuuskunnan jäsenet kutsuu ja sen puheenjohtajan nimittää edustajisto.

MUUT MÄÄRITYKSET. Kunniavaltuuskuntaan kuuluu enintään 12 jäsentä. Kunniavaltuuskunnan jäsenet kutsuu ja sen puheenjohtajan nimittää edustajisto. Kunniavaltuuskunta TEHTÄVÄT Kunniavaltuuskunnan tehtävänä on auttaa ylioppilaskuntaa edistämään jäsentensä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 37 TYÖLLSYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSNGSSÄ 3. VUOSNELJÄNNEKSELLÄ Helsingin työllisyysaste oli vuoden kolmannella neljänneksellä 74,1 prosenttia, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Työllisten

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena

Yhdessä työkyvyn tukena Lausuntovelvoite tiivistää yhteistyötä työpaikoilla Yhdessä työkyvyn tukena Helsinki 04.12.2012 Ylilääkäri Kyösti Haukipuro Kela/Etelä-Suomen vakuutusalue 1 Taustaa 1 Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2014 1 liikelaitoskuntayhtymä

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2014 1 liikelaitoskuntayhtymä Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2014 1 Työsuojelutoimikunta 13.01.2014 Aika 13.01.2014 klo10:30-12:00 Paikka NordLabin yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5B, Kiviharjuntie 11,

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) JUHTA 10.5.2016 JulkICT Mistä on kyse? AUTA on kokeiluhanke, jolla etsitään uutta toimimallia asiakkaiden

Lisätiedot

HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN AO 005 RY:N TOIMINTASUUNNITELMA 2009

HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN AO 005 RY:N TOIMINTASUUNNITELMA 2009 HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN AO 005 RY:N TOIMINTASUUNNITELMA 2009 TOIMINTA-AJATUS TARKOITUSTAAN VARTEN AMMATTIOSASTO; Hoitaa sääntöjen määräämien asioiden lisäksi jäsenasioiden, vapaaajan ja sopimustoiminnan

Lisätiedot

Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio

Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio Saara Lohi 2007 Suunnittelu ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana oli kuva pihlajanmarjoista pajumatolla. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa

Lisätiedot

Ellä Jutila Kovalainen. Keskustan puoluekokousedustajien. ammatti-, ikä- ja sukupuolijakauma

Ellä Jutila Kovalainen. Keskustan puoluekokousedustajien. ammatti-, ikä- ja sukupuolijakauma Ellä Jutila Kovalainen Keskustan puoluekokousedustajien ammatti-, ikä- ja sukupuolijakauma Raportti 1 2 Ellä Jutila Kovalainen Kuka päättää Keskustassa? 2 Sisältö Ensimmäinen selvitys Keskustan puoluekokousedustajista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Miksi kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus (kiky) Keskusjärjestöt: EK, SAK, STTK, AKAVA Alkujaan

Lisätiedot

Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa

Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa Partiossa eletään nyt hyvää nousukautta. Jotta sama tilanne jatkuisi, olemme tehneet teille syksyn toiminnan aloittamisen tueksi tarkoitetun vihkon. Viime syksynä

Lisätiedot

VIITASAAREN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ (voimaantulo 1.1.2015)

VIITASAAREN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ (voimaantulo 1.1.2015) VIITASAAREN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ (voimaantulo 1.1.2015) 2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Sivu 1 SOVELTAMISALA... 3 2 KOKOUSPALKKIOT... 3 3 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET... 4

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 7/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 17.8.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 7/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 17.8.2005 1(5) Aika 17.8.2005 Paikka Läsnä Poissa Asianajotoimisto Susiluoto Oy:n toimitilat, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen, kohdasta

Lisätiedot

Suomen Ekonomit - Finlands Ekonomer ry

Suomen Ekonomit - Finlands Ekonomer ry 23.2.2016 Suomen Ekonomit - Finlands Ekonomer ry Perustettu vuonna 1935 Vuonna 1974 Ylempien Toimihenkilöiden, YTN ry:n, jäseneksi Vuonna 1977 osaksi Akavaan Vuonna 1991 Ekonomiopiskelijat mukaan Vuonna

Lisätiedot

Työssäoppiminen 16.4-26.5.2013, Fuengirola

Työssäoppiminen 16.4-26.5.2013, Fuengirola Työssäoppiminen 16.4-26.5.2013, Fuengirola Matkaan lähdimme maanantaina 15.4 jännittynein, mutta iloisin mielin. Tiistai-aamuna lensimme Kööpenhaminan kautta Malagaan. Malagassa oli lämmintä ja jännityksestä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 01 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 01 toisella neljänneksellä, prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0, prosenttiyksikköä. Helsingissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

HE 226/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 226/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että niitä perusteita, joilla soviteltua työttömyysetuutta

Lisätiedot

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry KULUTUSTAVARARYHMÄ RY YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY PÖYTÄKIRJA NEUVOTTELUTULOS: TEKSTIILIHUOLTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS Aika 17. päivänä helmikuuta 2010 Paikka Kulutustavararyhmä

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli vanhemmille

Lisätiedot

Juho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka

Juho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka Juho Saari, UEF, KWRC SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka ERIARVOISTUMINEN ON POLITIIKAN ASIALISTOILLA Hyvinvointi ja sosiaalinen kestävyys 13.6.2015 PAITSI SUOMESSA, JOSSA TILANNEKUVA : Tuloerot

Lisätiedot

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius

Lisätiedot

Vuoden 2015 syksyn palkantarkistukset

Vuoden 2015 syksyn palkantarkistukset Edunvalvonta on joukkuelaji Vuoden 2015 syksyn palkantarkistukset Edunvalvonta on joukkuelaji TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 7/2015 POLIITTINEN ILMAPIIRI VÄHENTÄNYT HALUKKUUTTA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN Työpaikoista

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenet Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä jokaisen, joka on suorittanut tutkinnon Lahden ammattikorkeakoulussa.

Yhdistyksen jäsenet Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä jokaisen, joka on suorittanut tutkinnon Lahden ammattikorkeakoulussa. LUONNOS LAMK-alumni ry:n sääntöehdotukset perustamiskokoukseen: Yhdistyksen nimi LAMK alumni ry Yhdistys on suomenkielinen. Yhdistyksen kotipaikka: Lahti Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot Yhdistyksen

Lisätiedot

Henkilöstökoulutuksiin liittyvien poissaololajien käsittely Kiekujärjestelmässä

Henkilöstökoulutuksiin liittyvien poissaololajien käsittely Kiekujärjestelmässä Henkilöstökoulutuksiin liittyvien poissaololajien käsittely Kiekujärjestelmässä Koulutuspoissaolot Koulutukseen liittyviä poissaololajeja on Kieku-järjestelmässä seuraaviin koulutustapahtumiin: - Henkilöstökoulutus

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014

JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014 JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014 KOMISSIO Komissio otetaan käyttöön kaikissa kilpailutuksissa, joiden hankintakausi alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen Raha liikkuu Joensuun seudun hankintatoimen

Lisätiedot

TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? AKAVAn yrittäjäseminaari 12.2.2016 Jaakko Kiander

TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? AKAVAn yrittäjäseminaari 12.2.2016 Jaakko Kiander TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? AKAVAn yrittäjäseminaari 12.2.2016 Jaakko Kiander 1 TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? Suomen talouden alamäki Ongelmien taustat Taantuman seuraukset

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani

Lisätiedot

Kandikysely 2012. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2012

Kandikysely 2012. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2012 Kandikysely 2012 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2012 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Toteutettiin Lääkäriliiton ja Medisiinariliiton yhteistyönä Tiedot kerättiin

Lisätiedot

Ajankohtaista työmarkkina- ja neuvottelutilanteesta AKOL:n neuvottelupäivät

Ajankohtaista työmarkkina- ja neuvottelutilanteesta AKOL:n neuvottelupäivät Ajankohtaista työmarkkina- ja neuvottelutilanteesta AKOL:n neuvottelupäivät 1 TYKA Työllisyys- ja kasvusopimus TYKA I: kunta 1.3.2014-31.12.2015, yksityinen 1.4.2014-31.1.2016 TYKA II: kunta 1.1.2016-31.1.2017,

Lisätiedot

104 vuotta suomalaisen työn puolesta. Kotimaisen Työn Liitto 1912 Vuonna 1917 ensimmäinen alkuperämerkki

104 vuotta suomalaisen työn puolesta. Kotimaisen Työn Liitto 1912 Vuonna 1917 ensimmäinen alkuperämerkki Vastuullisuus ja innovatiivisuus julkisissa hankinnoissa Suomalaisen Työn Liitto Yhteiskunnallinen yritys -merkki Niina Ollikka 14.9.2016 104 vuotta suomalaisen työn puolesta Kotimaisen Työn Liitto 1912

Lisätiedot

Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa

Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Psykososiaalisen kuormituksen valvontaan valmistunut valtakunnallinen valvontaohje, jonka tarkoitus on yhdenmukaistaa ja tehostaa psykososiaalisen

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Uudistettu 25.11.2015 Tehyläiset ja palkkaus

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti:

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti: KIRJE 1.11.2007 Tiedekunnille, erillisille laitoksille ja hallintovirastolle VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010 Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt saavuttivat 13.10.2007

Lisätiedot

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013 Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017 Neuvottelutulos 24.10.2013 Sopimuskausi Sopimuskausi on 1.4.2014 31.1.2017. Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen jakso 31.1.2017. Työmarkkinakeskusjärjestöt

Lisätiedot

Hollolan kunta 1/5 Tehtävä

Hollolan kunta 1/5 Tehtävä Hollolan 1/5 KV KH lau TYÖNANTAJATOIMINNOT Kunnalle työnantajana kuuluvat tehtävät, ellei niitä ole siirretty muulle viranomaiselle Kunnan henkilöstöpolitiikan ohjaus ja siitä yleisohjeiden antaminen Työnantajan

Lisätiedot

MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1 MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevat työehtosopimukset (työntekijät ja esimiehet) on uudistettu keskusjärjestöjen

Lisätiedot

Juhani Pekkala 3 / 2016. KAUPAN LIITTO Strategia 2016

Juhani Pekkala 3 / 2016. KAUPAN LIITTO Strategia 2016 Juhani Pekkala 3 / 2016 KAUPAN LIITTO Strategia 2016 Strategia 2016 Visio Teemme kaupalle palvelualan parhaat toimintaedellytykset Arvot Palveluhenkisyys Asiantuntemus Luotettavuus Vastuullisuus Missio

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2015

PAMin vetovoimabarometri 2015 PAMin vetovoimabarometri 201 Sakari Nurmela PAMin vetovoimabarometri 201 Keskeisiä tuloksia PAMin vetovoimabarometri 201 Rahoitusala houkuttelee edelleen eniten aikuisia. Kauppa hyvänä kakkosena majoitus

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

Puheenjohtajana taloyhtiössä rooli ja vastuut

Puheenjohtajana taloyhtiössä rooli ja vastuut Puheenjohtajana taloyhtiössä rooli ja vastuut Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 6.4.2016 Simo Vihemäki lakimies, OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Hallituksen puheenjohtaja (AOYL

Lisätiedot

Hallituksen esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 16/2015

Hallituksen esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 16/2015 Hallituksen esitys työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 16/2015 Vuoden 2017 eläkeuudistus: Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja keskimääräisen

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015. Palautekyselyn tuloksia. www.tpy.fi

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015. Palautekyselyn tuloksia. www.tpy.fi Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015 Palautekyselyn tuloksia Alueellinen toiminta TPY:ssä Yhdistyksen alueelliseen toimintaan lukeutuvat alueelliset koulutukset ja työpajojen alueellisten

Lisätiedot

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain muuttamisesta 678/2015 Hallituksen esitys HE 161/2014 vp Työelämä-

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Tarkka kohdentaminen potentiaalisiin asiakkaisiin oli avain menestykseen CASE Fresh Fitness

Tarkka kohdentaminen potentiaalisiin asiakkaisiin oli avain menestykseen CASE Fresh Fitness Tarkka kohdentaminen potentiaalisiin asiakkaisiin oli avain menestykseen CASE Fresh Fitness Toimiala: Liikuntapalvelut / kuntokeskukset + Yritys: FRESH FITNESS OY "Nyt markkinointi pohjautuu kovaan dataan

Lisätiedot

OAJ UUSIMAA YHTEYSOPETTAJAKOULUTUS PE-SU 20. 22.3. 2015 SILJA LINE TUKHOLMA. Yrjö Kangas alueasiamies

OAJ UUSIMAA YHTEYSOPETTAJAKOULUTUS PE-SU 20. 22.3. 2015 SILJA LINE TUKHOLMA. Yrjö Kangas alueasiamies OAJ UUSIMAA YHTEYSOPETTAJAKOULUTUS PE-SU 20. 22.3. 2015 SILJA LINE TUKHOLMA Yrjö Kangas alueasiamies Tavoite OAJ:n toimintasuunnitelman toteuttaminen Mahdollisimman konkreettinen asioiden käsittely keskustellen

Lisätiedot

Muutoksenhakuohje. Muutoksenhakukiellot. Oikaisuvaatimus. Valitusosoitus

Muutoksenhakuohje. Muutoksenhakukiellot. Oikaisuvaatimus. Valitusosoitus Muutoksenhakuohje Muutoksenhakukiellot Päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, jos päätös koskee kuntalain 91 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa työ- tai virkaehtosopimuksen

Lisätiedot

Kenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut

Kenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut sivu 1 / 11 TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 VASTAUS E B C D D A TEHTÄVÄ 7 8 9 10 11 12 VASTAUS E C D C E C TEHTÄVÄ 13 14 15 16 17 18 VASTAUS A B E E B A sivu 2 / 11 3 pistettä 1. Anni, Bert, Camilla, David ja Eemeli

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston

Lisätiedot

Työmarkkinatilanne. Erkki Rantamaa 23.10.2015

Työmarkkinatilanne. Erkki Rantamaa 23.10.2015 Työmarkkinatilanne Erkki Rantamaa 23.10.2015 Hallituksen työelämän lainsäädäntöä koskevat toimet Hallitusohjelmakirjaukset: Omavastuuaika vuosiloman aikana sairastumiseen Vuosilomakarttuman rajoittaminen

Lisätiedot

HE 181/2005 vp. ja aluelaitoksiin poistetaan. Työterveyslaitos muodostuu jatkossa organisatorisesti

HE 181/2005 vp. ja aluelaitoksiin poistetaan. Työterveyslaitos muodostuu jatkossa organisatorisesti HE 181/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Henkilöstön asema ja järjestöjen palvelut

Henkilöstön asema ja järjestöjen palvelut Henkilöstön asema ja järjestöjen palvelut Tuotannollistaloudellinen irtisanominen ja irtisanomisaika Helsingin Yliopisto Irtisanomisen oikeudellinen perusta Työnantajan noudattamista irtisanomisperusteista

Lisätiedot