TYÖRÄÄTÄLI -työnantajien ja työntekijöiden kumppani

Transkriptio

1 (26) TYÖRÄÄTÄLI -työnantajien ja työntekijöiden kumppani Rita Koivisto, tammikuu 2012

2 (26) 1. Johdanto Tutkimuksen lähtökohtana on erityistä tukea tarvitseville aikuisopiskelijoille Lapin ammattiopiston Väylä -hankkeessa kehitettävä Työräätäli -toimintamalli, aikuisopiskelijan ja avoimien työmarkkinoiden nivelvaiheen palvelujen kehittämiseen. Työräätäli -toimintamalli tarkoittaa henkilökohtaistettua työelämään ohjausta Lapin ammattiopiston aikuisopiskelijoille koulutuksen alkaessa ja tarvittaessa koulutuksen päättymisen jälkeen. Toimintamalli ohjaa ja valmentaa opiskelijaa työelämään ja itsenäiseen elämään. Opiskelijaa kannustetaan oma-aloitteiseen työnetsintään ja suunnittelemaan henkilökohtaisia tavoitteita. Lisäksi toimintamallin avulla pyritään pitämään yhteyttä yritysmaailmaan ja välittämään koulutuksessa oleville opiskelijoille työelämän toimialakohtaista arkitietoutta. Työräätäli työnantajien ja työnhakijoiden kumppani -tutkimuksella tutkitaan Rovaniemen seudun yritysten työllisyystilannetta avustavien työtehtävien osalta sekä kiinnostusta työllistää kyseisiin työtehtäviin Lapin Ammattiopiston aikuisopiskelijoita. Yhteiskunnallisesti katsottuna avustavien työtehtävien häviäminen työmarkkinoilta, on osaltaan aiheuttanut Suomessa laajan työttömyyden matalapalkkaisten työtehtävien piirissä ja erityisesti Rovaniemen seudulla. Tutkimuksen avulla pyritään kartoittamaan niitä tekemättömiä työtehtäviä, jotka voisivat olla matalapalkkatyötehtävien piirissä. Tutkimuksella kartoitetaan myös, onko työnantajilla halukkuutta työllistää työntekijöitä ja tehdä hankkeen kanssa yhteistyötä työllistämällä tuetusti työntekijöitä näihin työtehtäviin. Seuraavassa luvussa tuodaan esille tutkimuksen tarkoitus, kuvataan tutkimuksen menetelmää ja lopuksi esitellään keskeisimmät tulokset. Tutkimuksen tulokset esitetään aluksi yritysten toimintaympäristöä kuvaillen ja edetään kohti yritysten näkemyksiä heikommalla työkyvyllä työllistettävien henkilöiden rekrytointiin liittyen. Kyselytutkimuksen tuloksia ennen tulosten esittämistä kuvataan vastaajia taustamuut-

3 (26) tujittain. Aluksi kuvataan Rovaniemen yritysten toimialajakaumaa ja kokoa. Tämän jälkeen kuvataan yrityksen näkemyksiä heikommalla työkyvyllä työllistettävien henkilöiden työllistämisestä sekä edellytettävästä osaamistasosta, joka tulisi työllistettävillä olla. Tämän jälkeen esitellään yritysten tulevaisuuden näkymiä ja rekrytointitarpeita sekä kiinnostusta rekrytoida heikommalla työkyvyllä omaavia työntekijöitä. Lopuksi esitetään tulevaisuuden näkymiä ja yritysten toiveita Lapin ammattiopistolle. Työräätäli -työnantajien ja työnhakijoiden kumppani -tutkimuksen raportti laaditaan kirjallisena esityksenä, jonka tueksi on tehty PowerPoint -esitys. Tutkimuksen tulokset hyödynnetään Työräätäli -toimintamallin kehittämisessä sekä Lapin ammattiopiston Väylä -hankkeen kohderyhmään kuuluvien opiskelijoiden työelämään ohjauksessa. 2. Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen avulla tarkastellaan Väylä -hankkeen ulkoista toimintaympäristöä eli Rovaniemen seudun työllistävien yritysten työllisyysnäkyminä. Tutkimuksen avulla kartoitetaan Rovaniemen seudun yrityksissä olevien avustavien työtehtävien määrää sekä työtehtävien laatua. Tutkimuksen aihe koettiin tärkeäksi sen ajankohtaisuuden vuoksi. Lapin ammattiopiston Väylä -hankkeessa kehitetään uutta Työräätäli -toimintamallia, jonka keinoin edistetään jo opintojen aikana aikuisopiskelijoiden sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Toimintamalli keskittyy tukemaan ja ohjaamaan aikuisopiskelijaa itsenäiseen työnhakuun suunnitelmallisella työnhaulla sekä edistämään työntekijän motivaation kehitystä ja sitoutuneisuutta työtehtävään. Näillä keinoin pyritään helpottamaan työnantajaa rekrytoinnissa ja ennaltaehkäisemään virherekrytointeja. Koska kyseessä on uuden toimintamallin kehittäminen erityistä tukea tarvitseville aikuiskoulutusopiskelijoille, niin tarkoituksena on selvittää onko toimintamallilla mahdolli-

4 (26) suuksia edistää opiskelijoiden työllistymistä heti opintojen jälkeen ja jos on, niin kuinka se kannattaa tehdä. 3. Menetelmät Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka osoitettiin Rovaniemen kaupungin yrityksille. Aineisto kerättiin WebroPol kyselyllä. Kyselytutkimuksessa käytettiin ositettua otantaa, jolloin perusjoukko jaettiin toimialakohtaisiin ositteisiin. Tämän jälkeen kustakin ositteesta valittiin lopullinen otos. Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin Lapin Ammattiopiston yritysrekisteritietoja, joka sisältää Rovaniemen seudun yritysten yhteystietoja toimialoittain. Lopulliseen otokseen valikoitui 221 yrityksen yhteystiedot toimialoittain jaoteltuna. Tutkimuksen onnistumisen peruslähtökohtana ovat kysymykset, jotka on muokattu kohderyhmälle sopivaksi. Rovaniemen yrityksille suunnatun kyselyn runko koottiin Työräätäli -toimintamalliin tarvittavien tietojen näkökulmasta. Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan kyselyyn vastaavien työnantajien edustajien asenteita ja näkemyksiä (liite 1). Kyselylomaketta ei voitu laatia ennen kuin tutkimuksen tavoite oli selvillä. Kyselylomaketta laatiessa tuli miettiä, mitä halutaan selvittää, koska kysymysten muuttaminen jälkikäteen ei ollut mahdollista. Tämän tutkimuksen lomake jaettiin viiteen osaan. Ensimmäinen osa käsitteli yrityksen taustatietoja, toisessa osassa kartoitettiin avustavien työtehtävien laatua, kolmannessa osassa kartoitettiin rekrytointitarpeita, neljännessä osassa kartoitettiin yritysten asenteita ja viidennessä osassa tarkasteltiin tulevaisuuden näkymiä. Lomakkeen loppuun lisättiin avoin kysymys, jotta vastaaja saattoi tuoda esille itse tärkeiksi näkemiään asioita. Kysely lähetettiin yrityksille viikolla 46/2011, jolloin heillä oli kaksi viikkoa vastausaikaa. Sähköisen kyselyn toteuttamisen ajankohta oli haastava joulusesongin kiireiden vuoksi. Kyselyn lähettämisen jälkeen toimitettiin pari muistutusviestiä kyseisille

5 (26) yrityksille, jossa samalla korostettiin vastauksen merkitystä toimintamallin kehittämiseksi. Kyselyn vastausaika sulkeutui pe , johon mennessä vastauksia saapui 34 kpl. Vastausprosentiksi tuli 15 %, jolloin kyselytutkimuksen tulosta voidaan pitää suuntaa antavana. Tutkimuksen aineistoa alettiin analysoida vasta sitten, kun kyselyn vastausaika meni umpeen. Tutkimuksen aineisto muunnettiin kaavioiksi, joista keskeisimmät kaaviot liitettiin mukaan tähän raporttiin. Tutkimuksella ei ollut erillistä budjettia, vaan kustannukset sisällytettiin Väylä -hankkeen toimintakuluihin. Haasteena oli yritysrekisterin yhteystietojen ajan tasalla pitäminen, jolloin yhteystietojen tarkistamisesta huolimatta internetin avulla mm. Lapin Yrittäjien yhteystietokannan kautta ja yritysten kotisivujen kautta, eivät olleet voimassaolevia osoitteita. Kyselyn ajankohta joulusensongin aikaan sekä yhteystietojen saavuttamattomuus aiheuttivat osaltaan heikon vastausprosentin. Kyselytutkimus olisi hyvä tehdä uudestaan keväällä, jolloin talvisesonki on päättynyt, kuitenkin ennen kesäsesongin alkua esim. toukokuussa. 4. Tutkimuksen tulokset Tässä kappaleessa kuvataan aluksi Rovaniemen kaupungin työllisyyttä taustaksi tutkimuksen tuloksille. Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki ja asukasluvultaan Suomen 15. suurin kaupunki. Asukkaita Rovaniemellä oli marraskuussa 2011 hieman yli Rovaniemen väestöstä 15 % on ikääntyneitä. Tarkasteltaessa Rovaniemen elinkeinorakennetta palvelujen osuus on noin 82 prosenttia, jalostuksen 14 prosenttia ja maa- ja metsätalouden kolme prosenttia. (Väestörekisterikeskus 2011, Kuntaliitto 2011.) Yrityksiä Rovaniemellä on n Vuonna 2011 Rovaniemen mikroyrityksistä alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 2600 ja 5-9 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 312. Pienyrityksiä, henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 255. Keskisuuria, työllistäviä yrityksiä oli 33. (Tilastokeskus 2011.)

6 (26) Eniten mikroyrityksiä Rovaniemellä oli vuonna 2008: tukku- ja vähittäiskaupan alalla (537 kpl), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla (393 kpl), rakentamisen alalla (364 kpl) sekä muun palvelutoiminnan alalla (281 kpl). Muut suositut alat olivat kuljetus ja varastointi(241 kpl), hallinto- ja tukipalvelutoiminta (192 kpl), teollisuus (185 kpl) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta (161 kpl). (SIPA 2011.) Alle neljä henkilöä työllistäviä yrityksiä oli eniten tukku- ja vähittäiskaupan alalla (459 kpl), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla (374 kpl), rakentamisen alalla (323 kpl) sekä muun palvelutoiminnan alalla (270 kpl) (SIPA 2011). Vuonna 2009 Rovaniemellä oli työpaikkaa, jotka sijoittuvat pääasiassa yksityiselle sektorille ja kuntasektorille (Rovaniemen kaupunki 2012). KUVIO 1. Työpaikat Rovaniemellä (Rovaniemen kaupunki 2012). Taloudellisen taantuman vaikutukset näkyvät vuodelta 2008, jolloin työpaikkojen määrä pieneni erityisesti rakennustoimialalla. Kaivostoimialan kasvusta huolimatta työpaikkojen määrän kehitys oli laskeva. Yksityiset palvelut ovat kasvaneet eniten viime vuosina. (Rovaniemen kaupunki 2012).

7 (26) Rovaniemellä oli työttömiä työnhakijoita 2011 marraskuussa henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 860 henkilöä, joka on 24,5 % työttömistä työnhakijoista. Työttömien osuus työvoimasta oli 11,6 %. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömiä työnhakijoita Rovaniemellä oli eniten teollisen alan, rakennus ja kaivosalan ja palvelualan työnhakijoissa. Avoimia työpaikkoja oli 2011 marraskuussa 357 kpl, jotka sijoittuivat pääasiassa kaupanalan, palvelualan ja terveydenhuolto ja sosiaalialan toimialoille. Yli 50 -vuotiaita työnhakijoita oli Rovaniemellä1 261 ja vajaakuntoisia työnhakijoita oli 456 työnhakijaa. (ELY 2011) KUVIO 2: Kyselyyn vastanneiden yritysten koko henkilökunnan mukaan. Rovaniemen kaupungissa sijaitseville 221 yritykselle lähetettiin WebroPol -kysely sähköpostiin. Kyselyyn vastasi 34 yrityksen edustajaa, jotka olivat pääosin mikroyrityksiä, 13 kpl, pienyrityksiä, 14 kpl ja keskisuuria yrityksiä oli 8 kpl. Vastanneista suurin osa toimii kaupanalalla, sosiaalialalla ja metsäalalla. Rovaniemen alueella on kaupanalalla toimivia yrityksiä paljon suhteessa asukasmäärään. Sosiaalialalla toimivia yrityksiä on myös paljon Rovaniemen seudun ikääntyvän väestön ollessa suuri suhteessa asukasmäärään. Rovaniemellä on myös metsäalalla toimivia mik-

8 (26) royrityksiä, jotka pääasiassa toimivat koneyrittäjinä eivätkä juuri työllistä henkilökuntaa. Työntekijöiden keski-ikä yrityksissä on vuotta Avustavat työtehtävät Työkykyä voidaan kuvata talon muodossa, jossa on neljä kerrosta; terveys, ammatillinen osaaminen, arvot ja työ. Kolme ensimmäistä kuvaa henkilön voimavaroja ja neljäs itse työtä ja työoloja. Työkyky on suppeasti määriteltynä ihmisellä olevien toimintaedellytysten (koulutus, tiedot, taidot, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset) ja työn vaatimusten välinen suhde, johon voi vaikuttaa muutokset ihmisten toimintakyvyssä kuin muutokset työssä (Työministeriö 2005). Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Tänä päivänä työ ja työn tekeminen muuttuvat nopeasti eikä aina ota riittävästi huomioon ihmisen edellytyksiä vastata muutoksiin. Mikäli henkilö ei kykene pitämään tasapainoisesti huolta talon kaikista kerroksista alkaa ihminen voida huonosti. Mikäli henkilö ei ole saanut riittävästi tukea, ennaltaehkäisevästi, alkaa hyvin nopeassa tahdissa työkyky heiketä. Työkyvyn heikkenemiseen riittää 2-3 kuukauden työttömyysjakso, joka vaikuttaa henkilön mielenterveyteen, toimintakykyyn ja arvoihin. (Työterveyslaitos 2012.) Mikäli henkilön työkyky on heikentynyt oleellisesti, on hänen osaltaan työelämään palautuminen lähdettävä työtehtävistä, jotka rasittavat toimintakykyä mahdollisimman vähän. Tällöin kyseeseen tulee avustavat työtehtävät, jotka ovat ammatillista ja tavoitteellista työtä tukevia työtehtäviä. KUVIO 3: Työkykytalo (Työterveyslaitos 2012)

9 (26) Yrityksiltä tiedusteltiin heidän suhtautumistaan heikommalla työkyvyllä olevien henkilöiden työllistämiseen. KUVIO 4: Yritysten suhtautuminen heikommalla työkyvyllä olevien henkilöiden työllistämiseen. Vastausten perusteella 4 yritystä kiinnostaa heikommalla työkyvyllä olevien henkilöiden työllistäminen ja 11 yritystä ilmoittaa, että työtehtävien räätälöinti on mahdollista. Valtaosaa yrityksistä, 19 kpl, ei kiinnosta heikommalla työkyvyllä omaavien henkilöiden työllistäminen. Kyselyssä tiedustelimme myös jo olemassa olevia avustavia työtehtäviä, joita löytyi pääasiassa sosiaali- ja palvelualalta, kaupanalalta ja siivousalalta, jonkin verran myös toimistoalalta. Uusia avustavia työtehtäviä ei ollut näköpiirissä, ilman erillistä yritysorganisaation toiminnan uudelleen tarkastelua. Taulukko 3: Avustavien työtehtävien vaatimustaso

10 (26) Kysyttäessä avustavien työtehtävien ammattitaitovaatimuksia käy ilmi, että alan tutkinto on hyvä olla 13 vastaajan mielestä, alan työkokemus olisi tärkeä 11 yrityksen mielestä, asiakaspalvelutaitoa tulee olla välttämättä 15 yrityksen työtehtävissä, tiimityötaitoja pidetään välttämättöminä 17 yrityksen työtehtävissä, itsenäistä työskentelyä vaaditaan 13 yrityksen työtehtävissä ja hyvä terveys on tärkeä asia 12 yrityksen työtehtävien suorittamisessa. Yrittäjät pitävät kyseisiä työtehtäviä varsin tärkeinä, joihin myös odotetaan työntekijöiksi osaavia työntekijöitä. Työnantajat korostivat työntekijöiden luotettavuutta, asiakaspalvelutaitoja ja positiivista asennetta työskentelyyn vielä erillisillä maininnoilla Rekrytointitarpeet Tulevaisuuden rekrytointitarpeet vaihtelevat toimialoittain, joskin pääpaino tulee olemaan palvelualoilla. Työllisyysaste tulee nousemaan, joka johtunee osittain ikääntymisen myötä tapahtuvan työvoiman tarjonnan supistumisen myötä. (ETLA 2011.) Tulevaisuuden haasteena on sopivien henkilöiden löytyminen työtehtäviin sekä vuoden 2012 alkanut haastava taloustilanne, joka tuo taloudellista epävarmuutta yritysten toimintaan. KUVIO 5: Yritysten rekrytointitarpeet lähitulevaisuudessa Vastausten perusteella 7 yrityksellä on jatkuvan rekrytoinnin tarpeita, 11 yritystä tulee 6 kk:n sisällä rekrytoimaan uusia toimijoita ja 16 yrityksellä ei ole tarvetta rekrytointeihin.

11 (26) Tämä tulevaisuuden ennusteen epävarmuus näkyy myös rekrytoinneissa. Palvelualoilla on jatkuva tarve uusille työntekijöille, mutta muilla toimialoilla seurataan taantuman kehittymistä, joka tuo varovaisuutta lähitulevaisuuden rekrytointeihin. Yritykset pyrkivät pitämään toimintansa vakaana taloudellisen epävarmuuden aikana, jolloin tavoitteena on työpaikkojen säilyttäminen, ei niinkään tuotannon lisääminen ja henkilöstön kasvattaminen. KUVIO 6: Yritysten tarjoamia työnluonteita Rovaniemen yrityksillä 6 on tarpeita pidempiaikaiseen rekrytointiin, kun taas lyhytaikaisia työtehtäviä tarjoaa 5 yritystä. Palkkatukityötehtävää tarjoaa yksi yritys, kun taas 9 yritystä voisi ottaa työharjoittelijoita työyhteisöönsä. Rovaniemen alueella näkyy myös sesonkiluonteisten toimialojen rekrytointivaihtelevuus, jolloin matkailualalla, hotelli- ja ravintola-alalla, siivousalalla ja kaupanalalla sesongit keskittyvät talvikauteen. Kun taas teollisuuden ja rakennusalan toimialoilla toiminta keskittyy kesäkauteen. Kyselyn vastausten perusteella osaavan työvoiman kysyntä on edelleen ajankohtainen pääasiassa palvelualoilla. (Väylä -hanke 2010.) 4.3. Rekrytointitavat Useimmin käytetty rekrytointitapa valtakunnallisella tasolla on lehdessä tai internetin rekrytointiportaaleilla julkaistu ilmoitus. Näillä rekrytointi-ilmoituksilla tavoitetaan

12 (26) yleensä suuri määrä aktiivisia työnhakijoita, joka ei kuitenkaan vielä takaa oikean henkilön löytymistä haettavaan tehtävään. Rekrytointitavat ja -keinot kuitenkin kehittyvät. Personoidulla rekrytointi-ilmoituksella sosiaalisessa mediassa tai bannerimainonnalla rekrytointiportaalien ulkopuolella voidaan tavoittaa ne henkilöt, jotka eivät aktiivisesti etsi uutta työtä, mutta sopivan työpaikan osuessa kohdalle saattavat innostua hakemaan tehtävää (Resurs&si 2010). Kysyessämme Rovaniemen yritysten rekrytointitapoja, nousi esille varsin perinteiset rekrytointikeinot, joka osoittaa, että edelleen Rovaniemen seudulla vallitsee työnantajien markkinat. KUVIO 7: Yritysten käyttämiä rekrytointitapoja Eniten Rovaniemen yritykset käyttävät TE-toimiston palvelua (20 kpl) kuten -sivustoja, sähköisiä palvelualustoja käyttää 9 yritystä, perinteistä lehtiilmoittelua käyttää 11 yritystä, suoria tiedusteluja oppilaitoksesta käyttää 10 yritystä, henkilöstöpalveluja käyttää 7 yritystä ja passiivista etsintää odottaen avoimia työhakemuksia 14 yritystä, satunnaisia työssähakijoita odottaa 8 yritystä ja muita työteh-

13 (26) tävätiedusteluja odottaa 15 yritystä. Vallitsevana keinona pidetään edelleen työnhakijan omaa aktiivisuutta. Rekrytointikenttä tulee muuttumaan myös Rovaniemen alueella. Uutena ja tulevaisuudessa myös kasvavana keinona ovat sähköisten palvelualustojen käyttäminen sekä rekrytointipalveluja tarjoavien tahojen käyttäminen. Osaavien henkilöiden saatavuus asettaa haasteita tulevaisuudessa. Rekrytointikanavat ja -tavat uudistuvat ja tulevaisuudessa tullaan käyttämään tilanteeseen sopivia useita mediaratkaisuja yhdistettynä suorakontaktointiin. Uudenlaisena rekrytointikeinona voisi mainita median kanssa tekemänä yhteistyönä TV2 ja Hullu Poron yhteistyössä tuottama ohjelma Rintheessä, jossa yritys markkinoi itseään esittämällä arjen työskentelyä työntekijöidensä näkökulmasta: (Resurs&si 2010.) 4.4. Työnantajien asenteet Uusien työpaikkojen luomisen esteenä on sekä asenteita että rakenteellisia esteitä. Usein väitetään, että heikommalla työkyvyllä työllistymisen esteenä ovat työnantajien kielteiset asenteet. Asenteille on kuitenkin ominaista että ne ovat joko pysyviä tai niitä on vaikea muuttaa. Jos asenne muodostuu virheellisistä tiedoista ja ennakkoluuloista, niin tähän on helpompi vaikuttaa tiedottamalla. Mikäli asenteet johtuvat uskomuksista tai henkilökohtaisista mielipiteistä, niin näihin on vaikeampi vaikuttaa. (MOON 2011.) Työllistymisen haasteena voi olla mm. seuraavat tekijät, mikäli työntekijällä on fyysisiä rajoitteita, mielenterveyshaasteita, pitkäaikaissairautta ja puutteita sosiaalisissa taidoissa. Pienilläkin toimenpiteillä voidaan saada työnteon esteitä poistettua mm. työskentelyolosuhteita kohentamalla esim. valaistusta tehostamalla, työtehtävien keventämisellä ja toimenkuvan muutoksella. Lisäksi apukeinoina on työajan lyhentäminen esim. osa-aikaeläkkeen keinoin. (MOON 2011.)

14 (26) Suurimpana esteenä työolojen muuttamiseen nähtiin aika- ja henkilöresurssien puute, joka näkyy siinä, että ei ehditä pysähtyä pohtimaan uusia mahdollisuuksia työolojen kehittämiseksi. KUVIO 8: Yritysten kiinnostus heikommalla työkyvyllä työllistyvien henkilöiden kanssa tuottavuuden lisäämisen panostaminen Kyselyyn vastanneista yrityksistä 18 kpl esitti kiinnostuksensa työllistää heikommalla työkyvyllä omaavan henkilön, mikäli sen vaikutus näkyy tuottavuudessa. Muiden yritysten osalta (12 kpl) ei löytynyt kiinnostusta asiaa kohtaan työtehtävien vaatimusten vuoksi tai resurssipulan vuoksi. Kyselyn mukaan yritykset eivät ole räätälöineet työtehtäviä kuin yksittäistapauksissa, jotka ovat liittyneet fyysisiin rajoitteisiin, mielenterveyshaasteisiin ja pitkäaikaissairauksiin. Yritykset kuitenkin kuvasivat toimenpiteitä joilla työtehtäviä on räätälöity mm. työskentelylaitteiden muutoksella, työtehtäviä keventämällä ja työaikaa lyhentämällä. Kaikesta huolimatta yrityksiä kiinnostaisi saada lisää tietoa, että kuinka heikommalla työkyvyllä omaavien henkilöiden tuottavuutta voitaisiin lisätä. Kuitenkaan talon ulkopuolelta tarjottu tukitoimenpide ei lisännyt kiinnostusta asiaa kohtaan Tulevaisuuden näkymät Lapin elinkeino- liikenne ja ympäristö keskus, - aluehallintovirasto ja Lapin liiton yhteisen toimintaympäristöanalyysin mukaan työllisyyden kehitysnäkymät nähdään Lapissa myönteisinä. Työllisyysasteen arvioidaan nousevan 67 %:iin vuoteen 2015 mennessä. Osaltaan myönteiseen kehitysnäkymään vaikuttaa se, että lähivuosina huomattava osa työttömistä siirtyy eläkkeelle. Työttömyyden alenemisen kannalta olennaista on myös se, että kuinka hyvin vaikeasti työllistyvien työttömien osaamisen kehittämisessä ja työmarkkinoille sijoittumisen edistämisessä onnistutaan. Yh-

15 (26) tenä osa-alueena tulee huomioida myös se, että kuinka ulkomaalaisten työttömyyden vähentämisessä onnistutaan. (Lapin liitto 2011.) Kyselyn alussa tiedustelimme sillä hetkellä olevan henkilökunnan kokoa sekä kyselyn lopussa tiedustelimme näkymiä kahden vuoden päähän. KUVIO 9: Yritysten henkilöstömäärä vuonna 2014 Rovaniemen yritysten koko vuonna 2014 tulee henkilöstömäärän mukaan olemaan mikroyrityksiä 11 kpl, pienyrityksiä 14 kpl ja keskisuuria yrityksiä 9 kpl. Vastausten perusteella kovin suuria muutoksia ei ole tulossa. Havaittavissa kuitenkin on, että pienet yritykset tulevat hieman vähentämään henkilökuntaa kun taas suuret yritykset tulevat jonkin verran lisäämään työntekijöidensä määrää. Työllisyyttä lisääviä toimialoja tulevat olemaan matkailu, metallien ja metallituotteiden valmistus, kaivannaistoiminta, rakentaminen, kauppa, kuljetus, sosiaali ja terveyspalvelut sekä virkistys ja kulttuuripalvelut. Kun taas laskevia toimialoja tulevat olemaan perusmaatalous, julkinen hallinto sekä maanpuolustus ja järjestötoimi. Taantumatilanteessa ensiksi tulevat kärsimään vientiteollisuus alihankintatoimintoi-

16 (26) neen ja rakentaminen, myöhemmin taantuma tulee näkymään myös palveluissa ja kaupan aloilla. (Lapin liitto 2011.) Ratkaisut työllistymisen edistämiseen eivät ole yksittäisen toimijan käsissä, vaan kyse on useamman toimijan muodostamasta kokonaisuudesta. Työllistymisen edistämisestä puhuttaessa tulee huomioida työnantajien tarpeet sekä kuinka koko julkinen palveluverkko pystyy tukemaan osaavan työvoiman saantia. Mikäli yksittäisten työnantajien nykyisiä ja tulevia tarpeita ei kyetä tunnistamaan ja ennakoimaan, on melko mahdotonta onnistua myöskään heikommalla työkyvyllä omaavien henkilöiden työllistymisen edistämisessä. (Lapin liitto 2011.) 5. Kehittämisehdotuksia ja pohdintaa Noin 15 prosenttia nuorten aikuisten ikäluokista ei suorita perusasteen jälkeistä tutkintoa. Erityistä huomiota onkin kiinnitettävä siihen, että koulutustarjonta vastaa mahdollisimman hyvin sekä Lapin elinkeinoelämän tarpeisiin että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeisiin. Heidän kouluttautumistaan ja työllistymistään tulee tukea, jotta ammatillisen koulutuksen kysyntä kasvaisi nuorten ikäluokkien vähenemisestä huolimatta. Aikuiskoulutuksen osalta kysyntä on edelleen kasvava. (Lapin liitto 2011.) Tutkimuksen mukaan yritykset toivovat tiiviimpää yhteistyötä kohderyhmän näkökulmasta kaksi tasoisesti: yleisellä tasolla oppilaitosyhteistyönä ja Työräätäli - toimintamallin jatkokehittämisen näkökulmasta seuraavasti: Lapin ammattiopiston kanssa tehtävää yhteistyötä toivottiin tiiviimmäksi, jolloin myös heikommalla työkyvyllä omaavien henkilöiden työllistymistä saadaan edistettyä. Tiiviillä yhteistyöllä toivottiin vuorovaikutteista toimintaa opettajien ja opiskelijoiden kanssa yritysvierailujen ja työvaltaisen oppimisen keinoin. Työharjoittelujen todettiin madaltavan kynnystä työllistää myös heikommalla työkyvyllä omaavien hen-

17 (26) kilöiden palkkaamista. Yhteistyömahdollisuuksissa viitattiin myös ulkopäin tulevaan tukeen, jolla voidaan murtaa vallitsevia asenteita esim. yhteisen hankkeen avulla. Lapin ammattiopistoa kehotetaan panostamaan vasta valmistuvien opiskelijoiden rekrytointiin, jossa osaavat henkilöt ohjataan sopivaan yritykseen ja heille soveltuviin työtehtäviin. Erityispalvelujen kehittämisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota koko luokan ja tulevan työyhteisön oppimisjärjestelyihin. Tällöin toiminta tukee kaikkien oppimista ja sosiaalisten vuorovaikutusten kehittymistä. Parhaimmillaan työssäoppiminen on sekä työelämää että oppilaitosta hyödyttävää toimintaa, kuitenkin opiskelijan etua korostaen. Oppilaitosyhteistyön myötä osapuolet voivat osallistua koulutuksen yhteissuunnitteluun, jotta koulutuksen sisältö palvelisi työelämää mahdollisimman hyvin. Oppilaitosyhteistyö on osa vastuullista liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on taata yrityksen toiminta ja kannattavuus tulevaisuudessa. Oppilaitosyhteistyö on yritykselle osa rekrytointia ja henkilöstön kehittämistä. Yrityksille tämä on myös mahdollisuus tutustua tulevaisuuden työntekijöihin ja tavoittaa ammattitaitoinen työvoima koulutusjakson päättyessä. Opiskelijoille kehittyneet työelämäyhteydet luovat käsityksiä ammatista ja alan tulevaisuudennäkymistä. (Ruohotie, Kulmala & Siikaniemi 1998.) Työräätäli -toimintamallin jatkokehittämisen näkökulmasta nousi esille, että yritykset eivät ole kiinnostuneita tässä työllisyystilanteessa rekrytoimaan heikommalla työkyvyllä omaavia työntekijöitä. Kuitenkin yritykset olivat halukkaita lisäämään tietouttaan heikommalla työkyvyllä omaavien henkilöiden työllistämisestä, mikäli sen vaikutus on nähtävissä suoraan tuottavuuteen. Yritykset eivät toivo ulkopuolisia toimijoita yhteisöönsä tässä vaiheessa. Työräätäli -toimintamallin tulisi kehittää keino, jolla yrittäjien tietoisuutta voidaan lisätä heikommalla työkyvyllä omaavien henkilöiden mahdollisuuksista olla osana työyhteisöä. Haasteena on löytää keinot, jolla erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ominaisuudet saadaan tuottaviksi yritysten käyttöön esim. oppilaitoksen sisällä tehdyllä ennakoivalla kartoituksella ja työnhaun henkilökohtaisella ohjauksella.

18 (26) Tulevaisuuden haasteena rekrytoinnissa on paitsi oikeiden ihmisten löytäminen, myös se miten potentiaalinen hakija saadaan kiinnostumaan yrityksestä. Yritysten tulee olla kiinnostuneita ja valmiita kokeilemaan uusia rekrytointikeinoja. Tulevaisuudessa on entistäkin vaikeampaa löytää sopivia työntekijöitä, joten yritysten on rohkeasti etsittävä uusia tapoja tehostaakseen henkilöstön rekrytoimista. Vastavalmistuneella opiskelijalla on tuoreet tiedot ja taidot ja motivaatiota uusiin työtehtäviin. Vastavalmistuneella ei monestikaan ole pitkäaikaista työkokemusta, mikä vaatii pidempää perehdyttämisaikaa työyhteisössä. Työräätäli -toimintamallin avulla tulisi tukea opiskelijaa tekemään tavoitteellinen suunnitelma mihin työhön ja minkä yrityksen palvelukseen hän haluaisi mennä. Kovassa kilpailussa työvoimasta voidaan todeta, että silloin kun oikea ihminen sijoittuu oikeaan paikkaan, niin molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä ja yhteistyö tulee sujumaan kitkattomasti.

19 (26) Lähteet Väestörekisterikeskus Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. Väestötietojärjestelmä Kuntaliitto Rovaniemen kuntakortti Tilastokeskus Kunnittainen toimipaikkalaskuri. ikkalaskri&path=../database/toimipaikkalaskuri/toimipaikkalaskuri/&lang=3&multilang=fi Rovaniemen kaupunki Toimintaympäristön tilastot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin työllisyyskatsaus marraskuu 2011 Työministeriö. Peltoniemi A Työllisten työkyky vuonna Työterveyslaitos. Tjäder J x Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Väylä -hanke. Koivisto R Lapin työvoimarengas raportti

20 (26) Resurs&si MOON Lapin Liitto Lapin toimintaympäristön nykytilanne ja kehitysnäkymät vuoteen 2015, 22. Ruohotie, Kulmala & Siikaniemi Taloudellinen tiedotustoimisto

21 (26) Tutkimuksen kysymykset Liite 1 1. Taustakysymykset 1.1. Millä toimialalla yrityksenne toimii? - ATK -ala - Autonkorjausala - Hoiva-ala - Hotelli- ja ravintola-ala - Kaivosala - Kauneudenhoitoala - Kaupanala - Kiinteistöala - Kone- ja metalliala - Kuljetusala - Luonto- ja ympäristöala - LVI -ala - Maanrakennusala - Matkailuala - Metsäala - Puutarha-ala - Puuteollisuudenala - Rakennusala - Siivousala - Sosiaaliala - Sähköala - Taloushallinnon toimiala - Terveysala - Toimistoala - Muu toimiala, mikä:

22 (26) 1.2. Paljonko yrityksessänne on henkilökuntaa? yli jokin muu, mikä? 1.3. Työntekijöidenne keski-ikä? - alle 25 -vuotiaita vuotiaita vuotiaita - yli 50 -vuotiaita 2. Kysymykset 2.1. Kuinka yrityksessänne suhtaudutaan heikommalla työkyvyllä olevien henkilöiden työllistämiseen? - kiinnostaa - työtehtävien räätälöinti mahdollista - ei tarvetta Voiko työpaikalle tuotava tukiohjaus lisätä kiinnostusta? - kyllä - ei - ei kiinnosta

23 (26) Voiko työpaikalle tuotava tukiohjaus lisätä kiinnostusta? - kyllä - ei 2.2. Minkälaisia avustavia työtehtäviä/työntekijöitä yrityksessänne jo on? 2.3. Avustavien työtehtävien vähimmäisvaatimukset Välttämätön Tärkeä Hyvä Tarvitaan Ei asia olla jonkin tärkeä verran asia Koulutus (tutkinto) Työkokemus alalta Asiakaspalvelutaito Pystyy työskentelemään tiimissä Pystyy työskentelemään yksin Fyysinen kunto/hyvä terveys Työntekijöiden tarkennetut ammattitaitovaatimukset: 2.4. Minkälaisia UUSIA avustavia työtehtäviä yrityksessänne voisi olla? 2.5. Onko yrityksellänne rekrytointitarpeita lähitulevaisuudessa? - työtä tarjolla jatkuvasti, jos sopiva henkilö löytyy Jos on työvoiman rekrytointitarpeita: - Millaiseen työtehtävään työvoimaa tarvitaan? - Mitä työntekijän tulee osata tehdä?

24 (26) - rekrytointitarve 6 kk:n sisällä - ei rekrytointitarpeita - henkilöstön vähentämistarpeita 2.6. Onko Teillä tarjota - pidempiaikaista työtä Minkälaisiin työtehtäviin tulette palkkaamaan työvoimaa seuraavan vuoden aikana? - tilapäistä tai osa-aika työtä - palkkatukityötehtäviä - työharjoittelupaikkaa - oppisopimuspaikkaa - ei vapaita työtehtäviä 2.7. Oletteko kiinnostuneita? - työharjoittelijoista - työhön/toimialaan tutustujista - tukityöllistämisestä - vain alan osaajista - jokin muu, mikä? 2.8. Mitä rekrytointitapoja käytätte? - TE-toimiston palveluja - sähköisiä palvelualustoja - lehti-ilmoittelua - tiedusteluja oppilaitoksesta - henkilöstöpalveluyrityksen palveluja - odotamme saavamme avoimia työhakemuksia - odotamme satunnaisia työnhakijoiden käyntejä - odotamme satunnaisia työnhakijoiden puhelintiedusteluja - jokin muu, mikä?

25 (26) 2.9. Onko työpaikallenne jo räätälöity työtehtäviä mm. seuraavien tekijöiden suhteen? - autismia - elämänhallinnan puutteita - fyysisiä rajoitteita - jännittämistä - kuulovammaa - lukihäiriöitä - mielenterveyshaasteita - näkövammaa - pitkäaikaissairauksia - päihdeongelmia - sitoutumattomuutta - sosiaalisissa taidoissa puutteita - ylivilkkautta/keskittymishäiriöitä - jokin muu haaste, mikä? - ei ole räätälöityjä työtehtäviä Millaisilla toimenpiteillä työpaikallenne on tehty räätälöityjä työtehtäviä? Oletteko kiinnostuneita kuinka heikommalla työkyvyllä omaavien henkilöiden tuottavuutta voidaan lisätä? - kyllä - ei, miksi?

26 (26) Olisitteko kiinnostuneita työllistämään heikommalla työkyvyllä omaavan työntekijän, mikäli työsuhteen alussa saisitte tukitoimenpiteitä työntekijän alkuohjaukseen, esim. lukihäiriöiselle tuotetaan kirjallinen materiaali selkokielellä? - kyllä - ei, miksi? Paljonko yrityksessänne on työntekijöitä kahden (2) vuoden kuluttua? yli jokin muu, mikä? Millä keinoin Teidän mielestänne Lapin Ammattiopistossa voitaisiin parhaiten edistää heikommalla työkyvyllä olevien henkilöiden työllistymisen edistämistä? Vastauksistanne kiittäen! Tietoja käytetään Työräätäli -toimintamallin kehittämiseen, jotta oppilaitos ja yritys voisi tehdä parempaa ja osuvampaa rekrytointia tulevaisuudessa. Näillä eväillä pystymme viemään toimintamallia kohti tavoitteita.