I Toimintakertomus... 3

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2012

2 I Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginhallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Organisaatio Toimielimet Yleinen ja Salon alueen taloudellinen kehitys Tulot kattavat menot Talousarvion toteutuminen toimialoittain ja suurimmat poikkeamat Verotulot Tilikauden tulos Investoinnit Henkilöstön määrän hallinta Sisäiset tulot ja menot Kontrollitoimenpiteet Raportointijärjestelmän kehittäminen ja kustannustietoisuuden lisääminen Henkilöstö Riskien hallinta Sisäisen valvonnan arviointi Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot (ulkoiset) Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategiset menestystekijät Kaupunginhallituksen tuloskortti Tarkastuslautakunta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Keskusvaalilautakunta Yleishallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Konsernipalveluiden toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto-osasto Talousosasto Henkilöstöosasto Strategisen kehittämisen osasto Sosiaali- ja terveystoimi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaalityön palvelut Sivistystoimi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sivistystoimen palvelukeskus

3 Varhaiskasvatus Perusopetus Toinen aste ja vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Tekninen lautakunta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tekninen toimi Kiinteistö- ja mittauspalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut Tilapalvelukeskus Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut Alueellinen jätehuolto Kaupunkisuunnitteluosasto Tekninen lautakunta yhteensä Lupa- ja valvonta-asiat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Lupa- ja valvontaosasto Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto Lupa- ja valvontatoimi yhteensä II Talousarvion toteutuminen Toimintatuottojen ja menojen toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2012 (ulkoiset ja sisäiset) Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymistä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta III Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase IV Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitos Salon Veden tilinpäätös vuodelta Liikelaitos Salon Kaukolämmön tilinpäätös vuodelta Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen Liikelaitosten vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Luettelo kirjanpitokirjoista Tilinpäätöksen allekirjoitus

4 3 I Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2012 jää Salon kaupungin historiaan vuotena, joka muutti lopullisesti asemamme suomalaisten kaupunkien joukossa. Taloudellisesti yhdestä Suomen menestyneimmästä kaupungista ja kuntien yhdistymisen edelläkävijästä tuli korkean työttömyyden kaupunki, jonka taloustilanne on poikkeuksellisen vaikea. Syyt tähän ovat yleisesti tiedossa. Maailmanlaajuinen elinkeinoelämän murros ja sen erityispiirteenä tuotantoteollisuuden järjestelmällinen siirtäminen halvempien tuotantokustannusten maihin ovat johtaneet siihen, että Salosta on viimeisen viiden vuoden aikana hävinnyt 6000 työpaikkaa, näistä 2000 viime vuoden aikana. Tämä tilanne on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen kaupungin veropohjaan sekä kunnallis- että yhteisöverokertymän kautta. Vuonna 2012 jatkettiin kaikkia niitä talouden tasapainottamisen toimenpiteitä, jotka ovat olleet käytössä edellisinäkin vuosina. Vaikeutetun täyttölupa- ja hankintamenettelyn sekä tarpeettomien kiinteistöjen myynnin lisäksi valmisteltiin hallintosääntöuudistusta, joka tulee sisältämään myös organisaation uudelleenjärjestelyjä. Uusi hallintosääntö otetaan käyttöön todennäköisesti vuoden 2014 alussa. Keväällä 2012 aloitettiin kaupungissamme YT-menettely henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi. Menettelyn lopputuloksena olivat henkilöstön lomautukset, jotka toteutettiin 3,5 kuukauden aikana vuoden lopussa. Osa henkilöstöstä valitsi lomautusten sijaan palkattomat vapaat. Lomautuksista ja palkattomista vapaista saatiin säästöjä yli 3 miljoonaa euroa. Lomautuksista aiheutui myös menojen lisäyksiä, muiden kuin henkilöstömenojen vähennyksiä sekä tulojen vähennyksiä, mutta kokonaisvaikutus oli silti selvästi henkilöstömenoja vähentävä. Lomautusten, palkattomien vapaiden, vaikeutetun rekrytoinnin ja täyttämättä jätettyjen vakanssien johdosta kaupungin henkilöstömenot olivat noin 6 miljoonaa euroa pienemmät kuin alkuperäisissä talousarviolaskelmissa oli arvioitu. Kaupunginvaltuuston huhtikuussa tekemän päätöksen mukaisesti siirrettiin kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen ja palkanlaskennan palvelutuotannon tehtävät Kunnan Taitoa Oy:lle alkaen. Siirtyviä henkilöitä oli yhteensä 35. Säästötoimenpiteiden lisäksi kaupunki panosti vahvasti uusien yritysten hankintaan ja systemaattiseen työhön kaupungin elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sekä täällä jo toimivien yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi. Työtä tehtiin yhdessä paikallisten yritysten, alueellisten toimijoiden ja valtiohallinnon kanssa. Laajoista irtisanomisista johtuen luotiin yhteistyössä myös toimenpidekokonaisuus, jonka tavoitteena oli taata jokaiselle työttömiksi jääneelle tai työttömyysuhan olevalle mahdollisuus saada neuvontaa ja tukea käytännön kysymyksissä sekä ohjausta ja koulutusta uudelleen työllistymiseksi. Salon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös on 40,1 milj. euroa alijäämäinen eli tulot eivät kattaneet menoja. Toimintakulut olivat yhteensä 378,9 milj. euroa ja toimintatuotot 110,8 milj. euroa. Tuottoja kertyi 0,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän ja menoja 1,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Vuodesta 2011 toimintamenojen kasvu oli 6,9 milj. euroa eli 2,6 %. Kaupungille kertyi verotuloja kaikkiaan 173,0 milj. euroa, joka alittaa talousarvion 4,7 milj. eurolla. Veroprosentti oli 19,5 ja kunnallisveroja kertyi 154,1 milj. euroa eli 6,1 % edellistä vuotta enemmän. Veroprosentin 0,75 prosenttiyksikön korottamisesta huolimatta kunnallisverotuototon kasvu oli alhainen ja syynä tähän oli taantumasta johtuva työpaikkojen väheneminen sekä Salon alueen korkea työttömyys. Työttömiä oli työvoimasta vuoden lopussa 16,2 %. Kiinteistöveroja kertyi 10,3 milj., mikä on 2,0 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Kasvu johtui kiinteistöveroprosenttien korottamisesta.

5 4 Yhteisöveroja kertyi puolestaan 8,6 milj. euroa eli vähennystä oli peräti 31,9 milj. euroa vuodesta Yhteisöveron tuotto väheni siten 78,8 % edellisestä vuodesta ja tämä johtui Salon yhteisöveron jako-osuuden perustana olevan verokertymän rajusta vähenemisestä. Salo maksoi verotulon tasausta 18,4 milj. euroa vuonna Talousarviovuoden aikana kaupunginvaltuusto hyväksyi lisämäärärahoja toimintamenoihin yhteensä 4,1 milj. euroa, josta suurin osa palvelujen ostoihin (2,6 milj. euroa). Alkuperäistä talousarviota supistettiin vuoden aikana yhteensä 2,7 milj. Vähennys kohdistui lähes kokonaan henkilöstömenoihin. Lisätalousarvioiden nettovaikutus toimintamenoihin oli siten 1,4 milj. euroa. Toimintatuottoihin lisämäärärahoja myönnettiin yhteensä 1,2 milj. euroa. Vuoden 2012 vuosikate oli 24,0 milj. euroa negatiivinen, joka on -438 euroa / asukas ja -142 % poistoista. Näiden lukujen valossa Salon kaupungin talous oli erittäin voimakkaasti epätasapainossa vuonna Kaupungin kokonaismenot investoinnit mukaan lukien olivat 32,8 milj. euroa tuloja suuremmat eli kassavirta oli voimakkaasti negatiivinen. Kun nettolainanotto oli 26,4 milj. euroa, heikkeni kassa 5,6 milj. eurolla. Maksuvalmius heikkeni vuoden 2012 aikana. Kassan riittävyys oli 14 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 19 päivää. Talousarviolainaa on vuoden lopussa 107 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi 1458 eurosta 1951 euroon / asukas. Vuosikate oli -24,0 milj. euroa eli 1,5 milj. euroa budjetoitua huonompi. Poistoja kirjattiin 16,9 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui - 40,9 milj. euroa. Investointeja rahoitettiin 12,6 milj. euroa ja tulorahoitusaste oli -189,5 %. Investointibudjetin toteutumisaste oli 82,5 %, koska osassa investointikohteista kustannusarvio alittui. Kaupungin tase on painunut epätyydyttävälle tasolle. Kaupungin omistaman omaisuuden arvo on yhteensä 389 milj. euroa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on supistunut 25,1 milj. euroon, kun se vuotta aikaisemmin oli 65,2 milj. euroa. Kassassa oli rahaa vuoden 2012 lopussa 13,4 milj. euroa. Kuten yllä esitetyistä luvuista käy ilmi on edessämme tänä ja tulevina vuosina vain vaikeita päätöksiä. Ne ovat vaikeita luottamushenkilöille, henkilöstölle ja asukkaille. Kun jokainen vaihtoehto on aina jonkun osapuolen kannalta huono, on osattava valita se, josta on eniten hyötyä kokonaisuuden kannalta. Näiden vaihtoehtojen löytämiseksi meidän on kyettävä keskustelemaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Haluan esittää lämpimän kiitokseni kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille tinkimättömästä työstä asukkaittemme ja kaupungin parhaaksi tänä poikkeuksellisena aikana. Toivon teiltä ja kuntalaisilta ymmärrystä sille, että kaikilla toimenpiteillä, niin ikäviltä kuin ne saattavat tuntua, pyritään turvaamaan kaupunkimme toiminta tulevaisuudessa. Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja

6 Kaupunginhallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Organisaatio Toimielimet Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston voimasuhteet SDP 23 Kokoomus 20 Keskusta 20 Vihreä Liitto 4 Vasemmistoliitto 3 Kristillisdemokraatit 2 Perussuomalaiset 1 Vapauspuolue 1 Sitoutumattomat 1 Yhteensä 75

7 6 Kaupunginvaltuustoon toimintavuoden aikana kuuluneet henkilöt Suku- ja etunimi Ammatti Syntymävuosi Valtuustoryhmä Puheenjohtaja Katja Taimela 1974 kansanedustaja, ruokapalveluvastaava SDP 1. varapuheenjohtaja Marjatta Hyttinen 1946 ylilääkäri, lastenlääkäri Kok. 2. varapuheenjohtaja Tauno Kanerva 1946 liikenteenharjoittaja Kesk. Jäsenet Ari Aalto 1956 yrittäjä Kok. Jukka Alestalo 1952 lihanleikkaaja, yrittäjä SDP Arja Alm 1957 terveydenhoitaja Kok. Jarkko Anttila 1981 tuottaja Vihr. Markku Blom 1951 toimitusjohtaja, yrittäjä Kok Hannu Eeva 1953 rehtori SDP Jorma Elovaara 1947 aluepalopäällikkö SDP Jouni Eskola 1950 maanviljelijä, agrologi Kesk. Osmo Friberg 1966 bensiinikauppias Kok. Pekka Gustafsson 1941 eläkeläinen SDP Maarit Haapanen 1949 kassa SDP Jaakko Halkilahti 1967 maanviljelijä Kesk. Klaus Hemanus 1954 PS Raimo Honkanen 1946 talousjohtaja, hallituksen pj. Sit. Ulla Huittinen 1961 maatilayrittäjä Kesk. Irma Iho 1953 opettaja, tulkki SDP Jouni Ilola 1964 kirvesmies SDP Siv Ilola 1958 päiväkodinjohtaja Kok. Maija Iltanen 1956 sairaanhoitaja Kok. Päivi Isotalo 1959 hammaslääkäri Kok. Tatu Johansson 1974 proviisori Kok. Hannu Junnila 1954 maanviljelijä Kesk. Katri Karimo 1967 röntgenhoitaja Kok. Saija Karnisto 1980 tradenomi SDP Piia Keto-oja 1973 kehitysvammaistenhoitaja SDP Taina Kirves-Järvinen 1958 luottopäällikkö,johdon assistentti Kok. Jaakko Korsimo 1947 eläkeläinen Kesk. Eeva Koskinen 1950 toimittaja Vihr. Markku Laine 1955 sähköteknikko Kesk. Timo Lehti 1959 ylikonstaapeli Kesk. Harri Lindholm 1948 kirvesmies Vas. Jaana Loimisto 1964 sairaanhoitaja Kesk. Mikko Lundén 1979 myyjä Kok. Andi Mwegerano 1954 diplomi-insinööri Kesk. Sari Mäkinen 1967 yrittäjä Kesk. Riitta Nieminen 1947 osastonhoitaja, eläkeläinen SDP Kari Niinistö 1946 toimialajohtaja, eläkeläinen Kok. Saku Nikkanen 1977 liikunnanohjaaja SDP Juhani Nummentalo 1959 mielenterveyshoitaja Kok. Soile Nurminen 1944 yrittäjä, kalakauppias Vas. Pia Nykänen 1966 erityisopettaja, YTM Vihr. Esa Ojanen 1954 tieisännöitsijä, maanviljelijä Kesk. Anne Passi 1956 johdon sihteeri Kok. Aimo Peltonen 1945 hieroja SDP Juha Punta 1946 yrittäjäneuvos Kok. Päivi Pölönen 1965 VTM, koulutusjohtaja Kesk. Esko E Rannikko 1950 oik.kand. Kok. Hannu Ranta 1960 aluejohtaja SDP

8 7 Marja Ruokonen 1952 ravintolatyöntekijä Vas. Antti Ruska 1944 agronomi Kesk. Terttu Ryyppö 1940 kunnansihteeri, eläkeläinen Kesk. Ismo Saari 1947 kenttäedustaja Kesk. Tapio Saarinen 1961 terveydenhoitaja SDP Kalevi Satopää 1943 konsultti Vapauspuolue Elina Seitz 1977 sosiaalialan ohjaaja Krist. Eija Seppälä 1955 työvoimaohjaaja SDP Jaana Shelby 1959 kääntäjä, tulkki Krist. Elina Suonio-Peltosalo 1961 erikoissairaanhoitaja Kok. Timo Tammi 1953 rakennusinsinööri SDP Laura Tamminen 1972 lastentarhanopettaja Vihr. Antti Toivonen 1941 SDP Marita Tuominen 1950 asiamies, yrittäjä Kesk. Reijo Tuominen 1951 myyntijohtaja Kesk. Kristiina Uotila-Mäkinen 1966 luokanopettaja, KM Kesk. Ilkka Uusitalo 1968 maanviljelijä Kesk. Matti Varajärvi 1978 insinööri, teollisuusmyyjä SDP Simo Vesa 1955 työtön SDP Annika Viitanen 1985 musiikkipedagogi Kok. Raimo Villman 1947 levyseppä SDP Pirjo Virtanen 1947 kotipalvelunohjaaja SDP Pertti Vuorio 1944 viestintäneuvos Kok. Anna-Leena Ylijama 1970 maatalousyrittäjä Kok. Valtuuston vaalilautakunta Varsinainen jäsen Esko E Rannikko oik.kand. puheenjohtaja Timo Tammi rakennusinsinööri varapuheenjohtaja Maija Iltanen sairaanhoitaja Katri Karimo röntgenhoitaja Antti Ruska agronomi Henkilökohtaiset varajäsenet vastaavassa järjestyksessä Raimo Honkanen Tapio Saarinen Saija Karnisto Taina Kirves-Järvinen Esa Ojanen talousjohtaja, hallituksen puheenjohtaja terveydenhoitaja tradenomi luottopäällikkö, johdon assistentti tieisännöitsijä, maanviljelijä Kaupunginhallitus Kaupunginhallitukseen toimintavuoden aikana kuuluneet henkilöt Suku- ja etunimi Syntymävuosi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Juhani Nummentalo 1959 mielenterveyshoitaja Kok. 1. varapuheenjohtaja Jorma Elovaara 1947 aluepalopäällikkö SDP 2. varapuheenjohtaja Päivi Pölönen 1965 VTM, koulutusjohtaja Kesk. Jäsenet Piia Keto-oja 1973 kehitysvammaistenhoitaja SDP Hannu Ranta 1960 aluejohtaja SDP

9 8 Riitta Nieminen 1947 osastonhoitaja, eläkeläinen SDP Juha Punta 1946 yrittäjäneuvos Kok. Elina Suonio-Peltosalo 1961 erikoissairaanhoitaja Kok. Anne Passi 1956 johdonsihteeri Kok. Esa Ojanen 1954 tieisännöitsijä, mv. Kesk. Timo Lehti 1959 ylikonstaapeli Kesk. Eeva Koskinen 1959 toimittaja Vihr. Soile Nurminen 1944 yrittäjä, kalakauppias Vas. Henkilökohtaiset varajäsenet vastaavassa järjestyksessä Tatu Johansson 1974 proviisori Kok. Simo Vesa 1955 autonkuljettaja SDP Ulla Huittinen 1961 maatilayrittäjä Kesk. Saija Karnisto 1980 tradenomi SDP Aimo Peltonen 1945 hieroja SDP Eija Seppälä 1955 työvoimaohjaaja SDP Osmo Friberg 1966 bensiinikauppias Kok. Katri Karimo 1967 röntgenhoitaja Kok. Annika Viitanen 1985 musiikkipedagogi Kok. Ilkka Uusitalo 1968 maanviljelijä Kesk. Reijo Tuominen 1951 myyntijohtaja Kesk. Anu Taivainen 1971 kulttuurituottaja Vihr. Marja Ruokonen 1952 ravintolatyöntekijä Vas. Kaupungin lauta- ja johtokunnat Kaupunkisuunnittelulautakunta Pertti Vuorio puheenjohtaja Jukka Alestalo lihanleikkaaja, yrittäjä 1.varapuheenjohtaja Antti Niittynen 2. varapuheenjohtaja Klaus Hemanus yrittäjä Mika Hjelt Risto Keto-oja toimistosihteeri Arja Laaksonen ryhmäperhepäivähoitaja Leena Manner-Salomaa viestintäkonsultti Ismo Saari kenttäedustaja Jaana Shelby kääntäjä, tulkki Camilla Sonntag-Wilenius socialarbetare, sss.tt. Satu Suominen kassa Anna-Leena Yli-Jama maatalousyrittäjä Keskusvaalilautakunta Pertti Heinonen teknikko, yrittäjä puheenjohtaja Liisa Tuominen aluepäällikkö varapuheenjohtaja asti Arja Alm varapuheenjohtaja alkaen Riitta Kavander maanviljelijä Raimo Nieminen pääluottamusmies Oiva Mesikämmen alkaen Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Siv Ilola päiväkodinjohtaja puheenjohtaja Marita Tuominen asiamies, yrittäjä 1. varapuheenjohtaja Simo Vesa työtön 2. varapuheenjohtaja Ari Aalto yrittäjä Mia Blomqvist koulutussuunnittelija Martti Halme rakennusyrittäjä

10 9 Kimmo Heino Leila Hernesniemi Irma Iho Kari Iso-Järvenpää Pasi Karjunen Kristiina Uotila-Mäkinen Annika Viitanen rotaatiomestari parturi-kampaaja, yrittäjä opettaja, tulkki kehityspäällikkö elektroniikkatyöntekijä luokanopettaja, KM musiikkipedagogi Liikunta ja nuorisolautakunta Aimo Peltonen hieroja puheenjohtaja Minna Valjanen lastentarhanopettaja 1. varapuheenjohtaja Pasi Isokangas luokanopett., rehtori 2. varapuheenjohtaja Jouni Ilola kirvesmies Maija Iltanen sairaanhoitaja Minna Karjalainen palveluneuvoja Maria Kiiveri risteilyemäntä Arja Lautiala myyjä Mikko Lundén myyjä Jaana Mannonen terveydenhoitaja Andi Mwegerano diplomi-insinööri Sari Mäkinen yrittäjä Janne Saarioja merkantti Maaseutulautakunta Tiina Salminen sairaanhoitaja, myyjä puheenjohtaja Mikko Jussila agronomi 1. varapuheenjohtaja Olli Vesalainen maatalousyrittäjä 2. varapuheenjohtaja Leenakaisa Haapaniemi erikoiskirjastovirkailija Marjatta Koli kassa, tarjoilija Marja-Liisa Lindstedt maa- ja metsätalousyrittäjä Jouko Marjalaakso pankinjohtaja Marjaana Mänkäri maatilayrittäjä Jaana Suvinen erityisluokanopettaja, kotitalousopettaja Hanna Tuomento ostoreskontranhoitaja Kimmo Tuominen varastomies Raimo Villman levyseppä Osman Yazici yrittäjä Opetuslautakunta Katri Karimo röntgenhoitaja puheenjohtaja Saku Nikkanen liikunnanohjaaja 1. varapuheenjohtaja Hanna Koivisto viestinnän opiskelija 2. varapuheenjohtaja Arja Alm terveydenhoitaja Tuomo Erkkola hammaslääkäri Henna Heinonen varasto-operaattori Juhani Koitto maanviljelijä Asko Määttänen maatalousyrittäjä Pia Nykänen erityisopettaja, YTM Mika Paukkeri insinööri Anna Tabell Pertti Vallittu pastori Matti Varajärvi insinööri, teollisuusmyyjä Rakennus- ja ympäristölautakunta Jaakko Korsimo eläkeläinen puheenjohtaja Ralf Hellsberg kuljetusyrittäjä 1. varapuheenjohtaja Pirjo Virtanen kotipalvelunohjaaja 2. varapuheenjohtaja Matti Fontell maanviljelijä, yrittäjä

11 10 Maarit Haapanen Eija Järvelä Anne Järvinen Pentti Kovala Markku Lahti Pasi Lehti Sanna Leivonen Ritva Sinervo Ilkka Uusitalo kassa sairaanhoitaja kirjastonjohtaja konstruktioteknikko, eläkeläinen talonmies projektipäällikkö, opiskelija yrittäjä työterveyshoitaja maanviljelijä Sosiaali- ja terveyslautakunta Hannu Junnila maanviljelijä puheenjohtaja Tatu Johansson proviisori 1. varapuheenjohtaja Ritva Jokinen siivoustyön ohjaaja 2. varapuheenjohtaja Pekka Gustafsson koneasentaja,eläkeläinen Sami Heikkiniemi liiketoiminta-asiantuntija asti Ulla Huittinen maatilayrittäjä Päivi Isotalo hammaslääkäri Juhani Kolppanen eläkeläinen Eila Lahti kätilö, vast.hoit. Jaana Loimisto sairaanhoitaja Juha Mäkilä Reijo Salokannel alkaen Anita Sjöholm-Nikkanen toimistosihteeri Laura Tamminen lastentarhanopettaja Tarkastuslautakunta Jaakko Halkilahti maanviljelijä puheenjohtaja Tapio Saarinen terveydenhoitaja 1. varapuheenjohtaja Kari Niinistö toimialajohtaja 2. varapuheenjohtaja Marjatta Halkilahti sosionomi Kari Kyllönen raudoittaja Kirsti Lannermaa tarkastusapulainen Mikko Breilin Terttu Ryyppö kunnansihteeri, eläkeläinen Ulla Wiirilinna koulutuspäällikkö Tekninen lautakunta Eija Seppälä työvoimaneuvoja puheenjohtaja Helena Aaltonen toimistonhoitaja 1. varapuheenjohtaja Esko E Rannikko oik.kand. 2. varapuheenjohtaja Marja Brocman merkonomi, yo, perushoitaja Jouni Eskola maanviljelijä, agrologi Osmo Friberg bensiinikauppias Hannu Eeva rehtori Taina Kirves-Järvinen luottopäällikkö, johdon assistentti Markku Laine sähköteknikko Jouko Leppälahti prototyöntekijä Ritva Rissanen puutyöläinen Timo Tammi rakennusinsinööri Annikka Tamminen maatalousyrittäjä

12 11 Muut toimielimet Liikelaitos Salon kaukolämpö Pertti Heinonen teknikko, yrittäjä puheenjohtaja Jaakko Nieminen maanviljelijä varapuheenjohtaja Eija Hagelberg ympäristösuunnittelija Anja Kanko eläkeläinen Jouko Lilja elektroniikkatyöntekijä, teknikko Kirsti Pakaste lehtori, oppilaanohjaaja Reijo Tuominen myyntijohtaja Liikelaitos Salon Vesi Pertti Vuorio viestintäneuvos puheenjohtaja Ilkka Uusitalo maanviljelijä varapuheenjohtaja Leila Ahonen KTM, liikennesihteeri Kari Heinonen eläkeläinen Pasi Lehti projektipäällikkö, opiskelija Tarja Lehtovirta seurakuntaemäntä Eija Seppälä työvoimaohjaaja Helsingintien aluetoimikunta Reponen-Koitto Päivi VTM puheenjohtaja Anttila Jouni teamleader varapuheenjohtaja Juva Mika insinööri, mv ja myyntipäällikkö Kymäläinen Kristiina maatalousyrittäjä Lehtonen Sirpa yrittäjä Leppänen Marja-Terttu yrittäjä, käsityöläinen Manni Riitta kirjastosihteeri, eläkeläinen Siivo Jouko agrologi Vuoristo Hannu maanviljelijä Kiskontien aluetoimikunta Teuri Maarit hankeneuvoja, maatalousyrittäjä puheenjohtaja asti Kyrölä Marja erityisluokanop. KM puheenjohtaja alkaen Helkama Jukka yrittäjä Joutsen Jaana KTM Kallio Marjo Lahtiranta Kimmo maanviljelijä Saarimaa Hanna-Maija hammaslääkäri Sinkkilä Pekka eläkeläinen Virtanen Timo ent. yrittäjä Perniöntien aluetoimikunta Koskinen Markku tuotekehitysinsinööri, puheenjohtaja eläkeläinen Meriluoto Mirja luokanopettaja varapuheenjohtaja Björkqvist Anders tilanhoitaja Laine Paula toimistosihteeri Närhinen Leila HSO-sihteeri Suonio Helena hovimestari Sällylä Seppo freelance toimittaja Vainio Juha maatalousyrittäjä Vähäsilta Jarmo eläkeläinen

13 12 Somerontien aluetoimikunta Koivisto Riitta yrittäjä puheenjohtaja Kunnia Kimmo tj. yrittäjä Alm Kai menetelmäsuunnittelija Hämäläinen Matti aluepäällikkö, mv. Laakkio Sini hieroja Mattila Esa kiinteistömyyjä Niemelä Anne Maarit kotiäiti Oksanen Leena pankkitoimihenkilö Välikangas Pekka muurari Turuntien aluetoimikunta Vogt Hans MML puheenjohtaja Riiko Kaisa maanviljelijä varapuheenjohtaja Helskyaho Lasse varastonhoitaja Huttunen Tapio tilallinen Juntti Anne toiminnanjohtaja Laine Peppi MMM, agronomi Nieminen Anita eläkeläinen Sorvari Ritva postityöntekijä Verotuksen oikaisulautakunta Seppo Juntti talousjohtaja Salon käräjäoikeuden lautamiehet Eija Koivisto Hanna Yli-Liipola Päivi Laine Lasse Kara Jari J. Laiho Anne Vaittinen Kari Nikkinen Heikki Laakso Mervi Keurulainen Paula Heinonen Katarina Lakima Helinä Räike Kari Laurila Petri Lehti Kirsti Pohjola Jaana Suvinen Kaisa Palohonka maaseutuyrittäjä maanviljelijä kapteeni evp kehitysvammaisten ohjaaja puuseppä, eläkeläinen toimistosihteeri apulaistarkastaja alkaen Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Teemu Virtanen Olli Viima Lea Wiman Jaana Shelby Martti Halme Hilkka Lindholm Ritva Viitanen-Tiainen Jaana Breilin-Lehti Jari Eerikäinen Urban Silen Raila Pelto Olavi Kiviaho Anders Björkvist aluetoimitsija kääntäjä, tulkki rakennusyrittäjä laitoshuoltaja kirjanpitäjä-yrittäjä taloussihteeri maatalousyrittäjä isännöitsijä, yliluutnantti evp. tilanhoitaja

14 13 Marjatta Koli Anne Malm Heikki Paganus Marjut Nurminen Marko Haavisto Sanna Nokka kassa, tarjoilija pääluottamusmies konduktööri, eläkeläinen Poliisilaitoksen neuvottelukunta Harri Lehtonen Salon palvelutalosäätiön valtuuskunta Kimmo Vesterinen Liisa Havia Risto Kangasniemi Henna Heinonen Taina Degert Risto Lehti Tapio Lehtonen Pirkko Lönnqvist Laila Vähälä lääketyöntekijä laitosmies, eläkeläinen varasto-operaattori elektroniikkatyöntekijä teknikko rehtori, eläkeläinen yrittäjä, eläkeläinen perushoitaja, eläkeläinen Uskelan opintorahastosäätiön hallitus Harri Breilin Risto Kangasniemi Simo Stocklin Jaakko Halkilahti Maija Iltanen Marjatta Niinistö Leena Saarimäki kiinteistöjen huoltomies laitosmies agrologi maanviljelijä sairaanhoitaja fil.maisteri kondiittori Kaupungin edustus kuntayhtymissä Reumasäätiön valtuuskunta Ritva Jokinen siivoustyön ohjaaja Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Pekka Mäenpää Anna-Leena Yli-Jama Annikka Tamminen Antti Ruska Riitta Koivisto Matti Varajärvi Saija Karnisto Jani-Matti Jantunen Wilhelmiina Kallio toimitusjohtaja maatalousyrittäjä maatalousyrittäjä agronomi yrittäjä insinööri tradenomi insinööri hortonomi Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Ulla Topi Leena Riihikankare Juha Mäkilä työkyvyttömyyseläkeläinen postinjakaja sairaanhoitaja Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymän valtuusto Peter Miller Minna Toivonen Risto Keto-oja Tuula Kuuluvainen ravintolapäällikkö toimistosihteeri kodinhoitaja

15 14 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Juha Punta Minna Valjanen Asmo Ojanperä Pirjo Virtanen yrittäjäneuvos lastentarhanopettaja koneasentaja kotipalvelunohjaaja 1.3. Yleinen ja Salon alueen taloudellinen kehitys Yleinen talouden kehitys on todennäköisesti lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Suomen bruttokansantuote supistui edelleen. Vuonna 2012 bruttokansantuote aleni -0,2 prosenttia. Työttömyysaste parani 8,1 prosentista 7,7 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat edellisiä vuosia enemmän eli 3,5 prosentin vuosivauhtia. Yksityinen kulutus väheni heikon reaalitulojen kasvun ja huonon työllisyystilanteen johdosta. Työllisyyden ei odoteta merkittävästi paranevan lähiaikoina, koska työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ovat lisääntyneet. Teolliset työpaikat ovat vähentyneet erityisesti ITsektorilla ja uusia syntyy palvelualalle. Nimelliset ansiot nousivat vuonna 2012 arviolta 3,5 prosenttia. Kasvu on hidastumassa selvästi. Kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 2,8 prosenttia, mutta inflaatio on hidastumassa. Välillisten verojen vaikutus hinnan nousuun oli n. yksi prosentti. Teollisuuden kilpailukyky on edelleen heikommalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Tässä tilanteessa on tärkeää, että kunnat jatkavat toimintansa tehostamista ja rakenteiden uudistamista. Valtion on puolestaan pidättäydyttävä uusista valtionosuusleikkauksista ja uusien tehtävien antamisesta kunnille. Kuntien lainakannan kasvu voimistui vuonna Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Julkisen talouden kestävyysvajetta ei kyetä poistamaan pelkästään finanssipoliittisin toimin. Taustalla on väestörakenteen muutoksesta johtuva ikäsidonnaisten menojen kasvu sekä hidas talouskasvu. Tilannetta ei ratkaista pelkästään julkista taloutta sopeuttamalla, vaan talouden kasvupotentiaalia vahvistamalla. Rakenteelliset toimet, jotka edesauttavat korkeampaa työllisyysastetta, pidempiä työuria, julkisten palveluiden parempaa tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä korkeampaa kasvupotentiaalia, ovat oleellisia valtiontalouden tasapainottamiseksi. Salon seudun kehitys oli keskimääräistä synkempää. Työttömyys säilyi koko vuoden korkealla tasolla. Vuoden lopussa työttömyysaste oli 16,2 prosenttia eli nousua vuoden aikana oli 5 prosenttia. Kuntatalouden suurimpana huolenaiheena on rahoitusvajeen kasvaminen. Kuntien tuloslaskelmien mukaan kuntatalous ei ole tasapainossa ja velkaantuminen jatkunut voimakkaana Tulot kattavat menot Rahoitusalijäämä Valtuustoon asettaman strategisen tavoitteen mukaan toimintakulut ja rahoituskulut katetaan toimintatuotoilla, kunnallis- ja kiinteistöveroilla sekä laskennallisilla valtionosuuksilla ja strategian mukaiset investoinnit ja lainojen lyhennykset katetaan yhteisöveroilla ja pitkäaikaisella lainalla siten, että suunnitelmakauden ( ) omarahoitus on vähintään 50 %. Strateginen sopeuttamistarve vuoden 2012 tilinpäätöksestä laskettuna on 36,6, milj. euroa. Toimintakulujen rahoitusalijäämäksi jäi -13,2 milj. euroa. Nettoinvestoinnit (8,7 milj. euroa) ja lainojen lyhennykset (8,1 milj. euroa) katettiin 100 prosenttisesti pitkäaikaisella lai-

16 15 nalla. Tämän lisäksi pitkäaikaista velka otettiin toimintamenojen ja rahoituskulujen kattamiseksi 17,7 milj. euroa. Tuloslaskelma Salon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös on 40,3 milj. euroa alijäämäinen. Tulot eivät kattaneet menoja. Toimintakuluja on yhteensä 378,9 milj. euroa, josta ulkoisten kulujen osuus on 338,4 milj. euroa ja sisäisten erien 40,5 milj. euroa. Kuluja kertyi yli alkuperäisen talousarvion 2,5 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 110,8 milj. euroa, josta ulkoisten tulojen osuus on 70,3 milj. euroa. Tuottoja kertyi 1,0 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden aikana kaksi lisätalousarviota. Toukokuussa verotuloarvioita tarkistettiin alas vastaamaan muuttunutta työllisyystilannetta. Myös toimintakuluja karsittiin siten, että vuosikate pysyi alkuperäisen talousarvion tasolla. Marraskuussa jouduttiin myöntämään lähes sama summa lisämäärärahoja kuin keväällä niitä karsittiin. Tämä heikensi vuosikatetta 16,4 milj. eurosta 22,5 milj. euroon. Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Käyttö% Ta/Tot Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,3 Josta: Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,0 Toimintakate ,5 Verotulot ,4 Valtionosuudet ,8 Rahoitustuotot ja kulut ,1 Vuosikate ,7 Poistot ja arvon alentumiset ,8 Tilikauden tulos ,0 Varausten ja rahastojen muutos ,3 Poistoeron muutos ,3 Varausten muutos 0 0 0,0 Tilikauden voitto/tappio ,1 Laskennallisista henkilöstömenoista oli talousarviossa karsittu 5,1 milj. euroa. Vuoden aikana toteutetut menojen kasvua hillitsevät toimet kuten vaikeutettu rekrytointi, vaikeutettu hankintamenettely ja henkilökunnan lomautus tuottivat toimille asetetut taloudelliset tavoitteet. Tilinpäätöstä heikensivät 2,1 milj. euron lomapalkkavarauksen lisäys sekä Laurin koulusta kirjattu n. 1,3 milj. euron myyntitappio. Näitä varten ei talousarviossa ollut määrärahavarausta. Taseen lomapalkkavaraus oli riittämätön, vaikka henkilöstökulut olivat 0,4 prosenttia edellistä vuotta alhaisemmat ja henkilökunnan määrä väheni n. 50:llä. Varausta jouduttiin lisäämään, koska lomautusten johdosta ns. vanhoja lomia jäi pitämättä mennessä n päivää edellistä vuotta enemmän. Vuotta aikaisemmin varausta tarkistettiin 1,8 milj. eurolla. Tulosta paransi kaupungille myönnetty 3,0 milj.euron harkinnanvarainen valtionosuus. Tase heikkenee Heikko tulos on huolestuttava ajatellen tulevia vuosia. Kun tilikauden alijäämä kirjataan taseeseen, jää edellisten vuosien ylijäämiä jäljelle 25 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarvio on 31 milj. euroa alijäämäinen. Taseen yli-/alijäämä tili muuttuu alijäämäiseksi kuluvan vuoden lopussa. Tämä edellyttää valtuustolta ohjelmaa, jolla syntynyt alijäämä katetaan seuraavan suunnitelmakauden aikana. Vuosien aikana tase on heikentynyt. Taseen loppusumma oli ,66 euroa. Se pieneni edellisestä vuodesta 15,0 milj. euroa. Mm. rakennusten myynti ja vuokratalojen siirtäminen Salon Vuokratalot Oy:lle vähensi rakennusten arvoa 9,7 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset vähenivät vuoden 2012 aikana 4,0 milj. euroa. Vastattavaa puolella omaa pääomaa heikensi 40,1 milj. euron alijäämäkirjaus. Vieras pääoma lisääntyi 26,0 milj. euroa.

17 16 Taseen kehitys Rahoitusvarallisuus on 123 milj. euroa miinuksella eli vierasta pääomaa on enemmän kuin saamisia. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 63,4 70,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 47,6 37,5 Kertynyt yli/-alijäämä, Kertynyt yli/-alijäämä, e/asukas Lainakanta , Lainakanta , e/asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

18 17 Tuloslaskelman keskeiset tunnusluvut Toimintamenojen kasvu on edellisestä vuodesta 2,0 %, josta ulkoisten kulujen osuus on 1,5 %. Kun toimintatuotot kasvoivat 0,5 %, muodostui toimintakatteen muutokseksi 2,7 %. Kasvua oli 6,9 milj. euroa. Sisäisten erien eliminoinnin jälkeen ulkoiset tuotot vähenivät 2,8 %. Suurimpana yksittäisenä muutoksena toimintatuotoissa oli yhdistymisavustuksen loppuminen. Toimintatuottojen osuus toiminakuluista laski 21,7 prosentista 20,8 prosenttiin. Vuosikatetta tilinpäätöksessä kertyi -24,0,0 milj. euroa, joka on -438 euroa/asukas ja -144 % poistoista. Vuotta aikaisemmin vuosikate oli -3,0 milj. euroa. Tunnuslukujen valossa Salon kaupungin talous oli pahasti epätasapainossa vuonna Talousarvion toteutuminen toimialoittain ja suurimmat poikkeamat Toimintamenoja kirjattiin yhtensä 378,9 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveystoimen osuus on 185,6 miljoonaa ja opetustoimeen 91,2 miljoonaa euroa. Liikunnan ja nuorison osuus on 8,5 miljoonaa sekä kulttuurin ja kirjaston 5,4 miljoonaa euroa. Teknisen toimeen menoja kirjattiin 40,8 miljoonaa euroa. Edellä mainituista koostuu yli 90 % kunnan kaikista käyttömenoista. Tarkastustoimi 0,1 miljoonaa Keskusvaalilautakunta 0,4 miljoonaa Konsernihallinto: 21,2 miljoonaa Maaseutulautakunta 6,0 miljoonaa Toimiala Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Käyttö% Ta/Tot TP Tarkastusltk Tuotot ,00 Kulut ,40 Netto ,40 11 Keskusvaaliltk Tuotot ,50 Kulut ,80 Netto ,50 12 Kaupunginvaltuusto Tuotot ,00 Kulut ,60 Netto ,60 13 Kaupunginhallitus Tuotot ,80 Kulut ,80 Netto ,50

19 18 Toimiala Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Käyttö% Ta/Tot TP Maaseutulautakunta Tuotot ,50 Kulut ,40 Netto ,80 Kaupunginvaltuuston kokonaismenot olivat euroa. Monistuspalvelu tulosti 3,1 milj. kopiota. Määrä lisääntyi, koska kopiopalvelut ovat entistä enemmän keskittyneet kaupungintalolle. Kirjeitä lähti kappaletta. Tietohallinnon ylläpidettäviä työasemia kaupungilla oli käytössä kpl. Kirjanpitotositteita kirjattiin kpl. Laskuja lähetettiin kpl ja vastaanotettiin kpl. Pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin 121, jossa on selvää kasvua edelliseen vuoteen. Työllistämiseen käytettiin määrärahoja 2,2 euroa, johon saatiin valtiolta korvausta 1,0 euroa. Nuoria työllistettiin 230, Yritysten kesätyöllistämistuella työllistettiin 198. Nettokustannus työllistettävää kohti oli 2185 euroa. Yritys Salon perusrahoitus oli eli sama kun vuotta aikaisemmin. Salon kaupungin lomituspalvelut hoiti 16 kunnan lomituspalvelun. Lomituspäiviä oli yhteensä Konsernihallinnon lomapalkkavaraus pieneni eurolla. Syynä on 35:n talous- ja henkilöstöosaston henkilöstön siirtyminen Kunnan Taitoa Oy:n palvelukseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut: 185,6 miljoonaa Toimiala Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Käyttö% Ta/Tot TP Sosiaali- ja terveysltk Tuotot ,40 Kulut ,10 Netto ,30 Avohoidon lääkärikäyntien menot olivat miljoonaa euroa. Summalla tuotettiin yksi käynti kuntalaista kohti eli käyntiä, sisältäen tarvittavat röntgen-, laboratorioja muut tutkimukset. Neuvola käynteihin kului euro, jolla saatiin neuvolakäyntiä. Kouluterveydenhuollon käyntejä tehtiin kpl eurolla. Ympärivuorokautisessa päivystysyksikössä asiakaskäyntejä oli kpl. Kotisairaala tuotti hoitopäivää. Edellä sanottujen lisäksi kaupungin asukkaiden käytettävissä oleviin palveluihin kuuluivat mm. fysio-, puhe- ja toimintaterapia sekä fysiatriapalveluita. Suunterveydenhuollossa hammaslääkäri-, hoitaja- sekä hygienistikäyntejä oli Työterveyshuollossa käyntimäärä oli Tässä vähennystä edelliseen vuoteen oli lähes käyntiä. Terveyskeskussairaalan kulut olivat euroa. Summalla saatiin hoitopäivää, jolloin yhden päivän hinta oli 228 euroa. Sairaanhoitopiiriltä ostettiin palveluja eurolla, josta kuluu erityisvelvoitteisiin ja kalliin hoidon tasaukseen. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksoa oli ja psykiatrian 370. Avohoitokäyntejä oli erikoissairaanhoidossa ja psykiatriassa Vanhuspalveluissa omaishoidon tuen myöntämiseen liittyvät kokonaiskustannukset olivat euroa. Omaishoidon tukipalkkioihin kului euroa, joka sisältää palkkioiden sivukulut ja vuotuiset indeksikorotukset. Tukipalkkiota maksettiin 320 omaishoitajalle. Säännöllistä ja tilapäistä kotihoitopalvelua tuotettiin asiakkaalle eurolla. Kaupunki järjesti päivätoimintapäivää eurolla. Kaupunki tuotti tehostetun palveluasumisen hoitopäivää. Vanhainkodeissa hoitopäiviä oli , jossa vähennystä edelliseen vuoteen on n hoitopäivää. Vanhuspalveluiden kokonaiskustannukset olivat euroa.

20 19 Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin Kelalle euroa eli enemmän kuin edellisenä vuotena. Kasvatus- ja perheneuvola palveli 592 asiakasta. Toimeentulotukea jaettiin euroa taloudelle. Lastensuojelutyön kustannukset olivat euroa. Lastensuojelu- lastenvalvonta- ja sijaishuoltoasiakasta oli Kehitysvammaisten asumispalvelun piirissä oli 82 asiakasta. Vammaisten omaishoidon tukea jaettiin euroa. Lomapalkkavarauksen lisäys sosiaali- ja terveystoimessa oli euroa. Sivistystoimi: 105,1 miljoonaa Toimiala Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Käyttö% Ta/Tot TP Opetusltk Tuotot ,30 Kulut ,00 Netto ,80 40 Kulttuuri- ja kirjastoltk Tuotot ,60 Kulut ,20 Netto ,50 45 Liikunta- ja nuorisoltk Tuotot ,70 Kulut ,90 Netto ,70 Päivähoidon asiakkaana oli lasta. Läsnäolopäiviä kertyy yhteensä Yhden läsnäolopäivän hinta oli päiväkodissa 77,09 euroa, perhepäivähoidossa 87,11 euroa ja ryhmäperhepäivähoidossa 89,09 euroa. Perhepäivähoidon läsnäolopäivän hinta nousi merkittävästi johtuen muutoksista työaikajärjestelyihin. Esiopetuksen piirissä oli 596 lasta. Lisäksi varhaiskasvatus järjesti avoimen palvelun toimintana kerho- ja leikkitoimintaa. Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset olivat euroa. Lakisääteistä ja yksityistä kotihoidon tukea maksettiin euroa. Tästä harkinnanvaraisen kuntalisän osuus oli euroa. Kotihoidon hoitorahan hakijoita oli 698. Yksityisen hoitotuen piirissä oli 110 lasta. Perusopetusta annettiin oppilaalle. Erityiskouluissa oppilaita oli 150. Yleisopetuksessa yhden oppilaan vuosikustannukset olivat euroa. Opetushenkilöstöä oli 436. Yleisopetuksessa yhdellä opettajalla oli keskimäärin 14 oppilasta. Erityisluokilla ja -kouluissa oppilaita oli 7 opettajaa kohti. Yleisopetuksen opetusryhmien keskikoko oli 18 oppilasta. Aamuja iltapäivätoiminnan piirissä oli 555 oppilasta ja kesävirkistystoimintaan Klippulassa osallistui 427 leiriläistä. Kolmessa lukiossa opiskeli yhteensä 929 oppilasta. Yhden opiskelijan vuosikustannus oli euroa. Aikuislukion kirjoilla oli 483 opiskelijaa, joista suurin osa ns. aineopiskelijoita. Opetustoimeen kirjattiin lomapalkkavarausta lisää euroa Kansalaisopiston kursseille osallistui opiskelijaa. Opetustunteja oli Yhden opetustunnin hinta oli 87,95 euroa. Taiteen perusopetusta sai opiskelijaa. Musiikkiopistossa opiskeli 332 oppilasta. Opetustunteja oli Yhden opetustunnin hinnaksi muodostui 71,25 euroa. Musiikkileikkikoulua kävi 246 lasta. Kulttuuritoimi järjesti 94 tapahtumaa ja tilaisuutta. Taidemuseossa kävijöitä oli , jossa on huomattavaa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Taidekokoelmat käsittävät teosta, joista 47 % on esillä kaupungin eri tiloissa. Salon pääkirjastosta lainatapahtumia oli Lähikirjastojen kautta lainattiin teosta ja kirjastoautosta teosta. Yhden lainauksen hinta vaihteli 1,29 2,93 euron välillä.

21 20 Lomapalkkavarauksen lisäys oli kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa euroa. Liikuntatoimelta tukea sai 60 eri seuraa yhteensä euroa. Seurojen ilmoitusten mukaan harjoituskertoja kertyi Liikuntareittejä kunnostettiin kesäaikana 75 km ja talviaikana 160 km. Kaupungin hoidossa oli 62 kesä- ja 28 talviulkoliikuntapaikkaa sekä useita liikuntahalleja ja kuntosaleja sekä uimahalli ja kaksi jäähallia. Koulujen liikuntasaleja oli käytössä 25 kpl. Valvottuja uimarantoja oli 7 kpl. Ohjattu liikuntatoiminta aktivoi asiakasta. Ohjattuja liikuntaryhmiä oli 534. Nuorisotoimi organisoi nuorisovaltuustotoimintaa. Toimintatukea nuorisojärjestöille myönnettiin euroa. Nuorisotoimi järjesti tapahtumia, leirejä, retkiä ja bänditoimintaa eurolla ja käytti erityisnuorisotyöhön euroa. Työpajatoimintaan osallistui 38 nuorta ja toimintaan käytettiin euroa Liikunta- ja nuorisotoimen osuus lomapalkkavarauksen lisäyksestä oli euroa. Tekninen toimi: 41,9 miljoonaa Toimiala Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Käyttö% Ta/Tot TP Tekninen ltk Tuotot ,10 Kulut ,10 Netto ,20 55 Jätelautakunta Tuotot ,90 Kulut ,20 Netto ,90 60 Kaupunkisuunnittelultk Tuotot ,60 Kulut ,80 Netto ,30 Teknisen toimen menoista Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitoksen osuus on euroa eli 70,54 euroa/asukas. Liikenneväylien kunnossapitoon ja katuvalaistukseen käytettiin euroa eli vajaat 1,0 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Puistoalueita on yhteensä 820 hehtaaria, josta varsinaisten hoidettujen puistojen osuus oli 20 %. Matonpesupaikkoja kaupungilla oli 13 kpl. Yksityistieavustuksia jaettiin euroa. Avustettavia teitä oli 934 km. Isännöinnin ja talonmiespalvelun hoidossa olevien kiinteistöjen yhteispinta-ala oli m 2. Pinta-ala pieneni edellisestä vuodesta m 2. Ylläpito-, talonmies- ja isännöintikustannukset olivat euroa, josta vuosikorjauksiin käytettiin euroa. Vuoden aikana kaupungin suoraan omistamat vuokratalot siirrettiin apportilla Salon Vuokratalot Oy:lle. Tämä näkyy vuokratulojen muutoksena edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttöomaisuutta myytiin seuraavasti: Myyntituotot Rakennukset josta Laurin koulu Kiskon kunnantalo Muut Osakkeet josta Salon Vuokratalot Oy Tontit mm. Laurin koulun tontti Autot 9 912

22 21 Käyttöomaisuuden myyntivoittoa kertyi Tontit Rakennusten myyntivoitot: Raatalan paloautohalli Mäenalan koulu Utiskantie 27:n kiinteistö Merikulman ent.koulu(vaihto) Hämeenkyläntie Isonkylän koulu Mussaaren koulu Saaritie 3:n kiinteistö Osakkeiden myyntivoitot: Salon Vuokrat. (Tiiliteht.katu) As Oy Muurlan Vadelma Ajoneuvot: Kirjastoauto Käyttöomaisuuden myyntitappiota kirjattiin Rakennusten myyntitappiot: Laurin koulu Kiskon kunnantalo Laurin koulun valtionos.väh Osakkeiden myyntitappiot: Salon Vuokrat. (Tiiliteht.katu) Yrjälänportti Muut Ajoneuvot: Kotihoidon auto Ravitsemispalvelut tuottivat suoritetta. Suorite sisältää osuudet valmistuksesta, jakelusta, tarjoilusta ja jälkitöistä. Tavanomainen lounas on yksi suorite. Kokonaiskustannukset olivat euroa ja yhden suoritteen hinta keskimäärin 3,14 3,90 euroa. Siivoustoimella puhtaana pidettäviä neliöitä oli Puhtaanpidon kustannukset vaihtelivat päiväkotien 3,34 euroa/m 2 /kk, virastojen ja laitosten 0,74 euroon/m 2 /kk. Erikoistilojen kuten esim. vesi- ja kaukolämpölaitoksen puhtaanpitokustannukset olivat tätä korkeammat. Teknisen lautakunnan osuus lomapalkkavarauksen lisäyksestä oli euroa. Uutena yksikkönä vuonna 2013 aloitti alueellinen jätehuoltolautakunta. Sen kokonaiskustannukset olivat Kustannukset maksavat jätehuollon asiakkaat Rouskis Oy:n kautta. Jätelautakunnalle kirjattiin lomapalkkavarausta lisää 449 euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokonaiskustannukset olivat euroa, josta ostopalveluna hankitun suunnittelun osuus oli euroa. Lomapalkkavarauksen lisäys oli kaupunkisuunnittelulautakunnalle euroa Lupa- ja valvontatoimi: 2,6 miljoonaa Toimiala Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Käyttö% Ta/Tot TP Rakennus- ja ympäristöltk Tuotot ,00 Kulut ,50 Netto ,20 Rakennusvalvonta käsitteli 752 rakentamiseen liittyvää lupahakemusta. Ympäristösuojelussa lupahakemusten, lausuntojen, ilmoitusten ja tarkastusten määrä oli 748 ja ympäristöterveydenhuollon lupia sekä tarkastuskäyntejä oli yhteensä 515. Eläinlääkärin tarkastuksia ja käyntejä oli kpl. Lupa- ja valvontatoimen osuus lomapalkkavarauksen lisäyksestä oli euroa.

23 22 Liikelaitokset 16,1 miljoona Toimiala Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Käyttö% Ta/Tot TP Vesihuoltolaitoksen johtokunta Tuotot ,30 Kulut ,90 Netto ,40 82 Kaukolämmön johtokunta Tuotot ,20 Kulut ,80 Netto ,20 Vesilaitos 3,7 miljoona Verotulot Liikelaitos Salon Veden tilikauden tulos oli euroa. Tuotto kaupungin sijoittamalle pääomalle kertyi 5,41 %, joka ylitti valtuuston asettaman tavoitteen. Aikaisempina vuosina vesilaitos on jäänyt selvästi alle valtuuston määrittelemän tason. Vesihuoltolaitos myi vettä m 3 ja laskutti jätevesiä m 3. Määrissä oli lievää laskua edellisen vuoteen verrattuna. Vesijohtoja oli 1.426,5 km ja jätevesiviemäreitä 496 km sekä sadevesiviemäreitä 188 km. Vesilaitokselle kirjattiin lomapalkkavarausta lisää euroa. Kaukolämpölaitos: 12,4 miljoonaa Liikelaitos Salon Kaukolämmön tulos oli euroa. Tuottoa kaupungin sijoittamalle pääomalle kertyi 15,98 % eli selvästi alle valtuuston asettaman 20 prosentin tavoitteen. Kaukolämpö myi lämpöenergiaa MWh. Kasvua edelliseen vuoteen on 85 %. Energia ostettiin Voimavasu Oy:ltä. Lämpökeskuksia oli seitsemän. Oman tuotannon osuus oli vain MWh. Liittymien määrä oli Kasvua oli 16 kpl. Kaukolämpölaitoksen osuus lomapalkkavarauksen lisäyksestä oli euroa. Kunnallisveroprosentti oli 19,50. Verotuloja kertyi 173,0 milj. euroa, joka on 21,0 milj. euroa edellistä vuotta vähemmän ja alittaa alkuperäisessä talousarviossa arvioidun summan 13,8 milj. eurolla. Kunnallisveroja kertyi 154,1 euroa, jossa kasvua oli 8,9 milj. euroa eli 6,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisveron 0,75 prosentin korotuksen vaikutus oli arviolta vähän alle 6,0 milj. euroa. Irtisanomisista johtuva verotulojen vähennys konkretisoituu vasta vuonna Yhteisöveroja kertyi 8,6 milj. euroa. Kertymä väheni 31,9 milj. euroa. Yhteisöverojen jako-osuus laski 2,1 %:sta 0,9 %:iin. Jako-osuus laskee edelleen vuonna Kiinteistöveroja kertyi 10,3 milj. euroa, joka on 2,0 milj. edellistä vuotta enemmän. Kasvu johtuu veroprosenttien korotuksista. Kiinteistöveroprosentit olivat: vakituinen asunto 0,45% yleinen 0,75% vapaa-ajan asunto 1,05% Uutena verona otettiin käyttöön 3,0 prosentin vero rakentamattomille rakennuspaikoille Tilikauden tulos Kokonaismenot investoinnit mukaan lukien olivat 32,8 milj. tuloja suuremmat eli kassavirta oli negatiivinen. Antolainat lisääntyivät sosiaalisen luototuksen käyttöönoton myötä 0,1 milj. eurolla. Nettolainanotto oli 26,4 milj. euroa. Kassa heikkeni 5,6 milj. eurolla. Maksuvalmius heikkeni vuoden 2012 aikana. Lyhytaikaista kassalainaa jouduttiin loppuvuoden aikana käyttämään. Kassan riittävyys oli 14 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 19 päivää. Kassasta maksuja vuoden aikana oli kaikkiaan 362 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4 milj. euroa.

24 23 Alhaisesta korkotasosta johtuen sekä rahoitustuotot että kulut jäivät matalalle tasolle. Talousarviolainaa on vuoden lopussa 107,0 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi eurosta 1951 euroon/asukas. Talousarviomuutoksia vuoden aikana hyväksyttiin toukokuun ja marraskuun lisätalousarvioissa ja muutamilla erillisillä päätöksillä. Toukokuussa toimintamenoja karsittiin euroa, josta henkilöstömenojen osuus oli 2,7 milj. euroa. Toimintatuottoja arvioitiin kertyvän 0,2 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kunnallisverokertymä arviota alennettiin 7,0 milj. euroa ja yhteisöverojen kertymää 2,1 milj. euroa. Valtionosuuslaskenta päättyi 3,1 milj. euroa budjetoitua suurempaan lukuun. Marraskuussa valtuusto myönsi sosiaali- ja terveystoimelle 5,3 milj. euron lisämäärärahat. Tästä suurin osa kohdentui sosiaalityön palveluihin. Tekniselle toimelle myönnettiin 1,4 milj. euron lisämääräraha ja tuloarviota nostettiin 0,5 milj. euroa. Edellisten lisäksi mm. jätelautakunnan toiminnan käynnistämiseksi myönnettiin lisämääräraha sekä kuluihin että tuottoihin. Kaikkiaan määrärahamuutoksia hyväksyttiin vuoden aikana siten, että toimintatuottoarviota nostettiin euroa ja toimintakuluille myönnettiin nettovaikutuksiltaan euron lisämäärärahat. Kun verotuloarvioiden alentaminen otetaan huomioon, muutokset heikensivät vuosikatetta 16,4 milj. eurosta 22,5 milj. euroon. Edellisten lisäksi määrärahan ylityslupia pyydetään sosiaalija terveystoimeen sekä lupa- ja valvontatoimeen vielä vuoden 2013 aikana. Kun vuosikate oli -24,0 milj. euroa eli 1,5 milj. euroa tarkistettua budjettia heikompi ja poistoja kirjattiin 16,9 milj. euroa ja poistoeroja 0,8 euroa, muodostuu tilikauden tulokseksi -40,1 milj. euroa. Poistot on kirjattu kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Aineettomille hyödykkeille, kiinteille rakenteille ja laitteille, koneille ja kalustolle sekä osalle rakennuksista ja rakennelmista on poistoaika määritelty suosituksen alarajalle. Hallinto- ja laitosrakennuksille poistoajaksi on hyväksytty 30 vuotta, kun alaraja on 20 vuotta. Asuinrakennuksille poistoajaksi on määritelty 40 vuotta, kun alaraja on 30 vuotta. Suosituksen mukaisen poistoajan käyttöönotto nostaisi poistoja ja huonontaisi tilikauden tulosta 3,3 milj. eurolla. Poistosuunnitelma tarkistetaan kuluvan valtuustokauden aikana Investoinnit Investointeja rahoitettiin yhteensä 12,6 milj. eurolla. Suurimpana kohteena oli Ollikkalan koulun saneeraus (2,6 milj. euroa) ja Mesikämmenen päiväkodin laajennus (1,6 milj. euroa). Liikelaitos Salon Veden investoinnit olivat 2,3 milj. euroa ja Liikelaitos Salon Kaukolämmön 0,4 milj. euroa. Maanhankintaan käytettiin 0,4 milj. euroa. Omaisuutta myytiin 4,0 milj. euron arvosta. Myyntivoittoja kertyi 1,4 milj. euroa ja myyntitappiota 1,8 milj. euroa.