Millä tuulella tuulivoimasta?

Transkriptio

1 Millä tuulella tuulivoimasta? Ruokolahden tuulivoimakyselyn tulokset Etelä-Karjala-instituutti,

2 Yleistä Ruokolahtelaisilla oli kesällä 2012 mahdollisuus vastata tuulivoima- aiheiseen kyselyyn, jonka toteutti Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala-instituutti. Kysely on osa laajempaa hanketta, jossa selvitetään tuulivoimaan liittyviä asenteita Etelä-Karjalassa. l Kysely toteutettiin t t ttii Ruokolahdella ll samaan aikaan kuin Luoteisen alueen tuulivoimayleiskaava oli nähtävillä. Paperikysely postitettiin 241:een osoitteeseen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 112* henkilöä, joista 45* vastasi sähköiseen kyselyyn ja paperikyselyyn 67 henkilöä. * Kyselyn teknisen ongelman vuoksi neljä vastausta voidaan sisällyttää analyyseihin vain osittain

3 Vastaajien taustatietoja Vastaajista 60 % oli miehiä ja 40 % naisia. Vastaajista yli 45 -vuotiaita oli noin 78 %. Lähes kolmannes kaikista vastaajista oli yli 65-vuotiaita. Alle 35-vuotiaita vastaajia oli alle 1 %. Vastaajista kaksi kolmasosaa asui tai omisti kiinteistön alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuulivoima-alueesta alueesta Omakohtaista kokemusta tuulivoimaloista vastaajat olivat saaneet ulkomailta tai Suomessa mm. Porista, Haminasta, Oulunsalosta, Oulusta tai Hangosta, mutta yli puolet (54 %) ei ollut lainkaan vieraillut ill tuulivoimapuistossa i i t tai ollut noin 100 m korkean tuulivoimalan läheisyydessä

4 Vastaajien suhde Ruokolahteen Vastaajista 67 oli loma asukkaita, vakituisia oli 35 ja metsämaan tai muun kiinteistön i tö haltijoita hltijit oli 17. Neljä Nljävastaajaa ei omistanut it tti tai hallinnut kiinteistöä tai omaisuutta Ruokolahdella.

5 Energia-asiat asiat kiinnostivat Vastaajia yhdisti kiinnostus energia-asioihin; i ihi energia-asiat i kiinnostivat t suurinta osaa vastaajista erittäin paljon tai jonkin verran:

6 Luoteisen alueen käyttö Yli puolet vastaajista (56 %) asuu vaikutusalueella joko vakituisesti tai kausittain, alle puolet (30 %) työskentelee alueella säännöllisesti tai satunnaisesti. Alueen virkistyskäyttö oli melko yleistä: alueella marjastetaan ja sienestetään (85 ja 84% vuosittain tai useammin), vietetään vapaa-aikaa (66 % kuukausittain tai useammin), tarkkaillaan luontoa (84% vuosittain tai useammin), veneillään (84% vuosittain tai useammin), katsellaan ja kuunnellaan maisemaa (91% vuosittain tai useammin). Alueella metsästetään harvoin (69% ei koskaan, 14% vuosittain tai harvemmin) eikä alueella erityisesti kuljeta työ- tai asiointimatkoja (23% päivittäin tai viikoittain).

7 Suhtautuminen tuulivoimaan Ruokolahdella Tuulivoiman rakentaminen Ruokolahdelle jakoi vastaajat selkeästi myönteisesti tai kielteisesti suhtautuviin. Muutamassa yksittäisessä vastauksessa tuli esiin ihmisten kokema ristiriita; vaikka suhtautuminen yleensä tuulivoimaan oli myönteistä, suunnitteilla oleva Hauklapin alue koettiin vääräksi äk paikaksi k i linnuston tai erämaisen maiseman vuoksi. ki

8 Mihin Luoteisen alueen tuulivoimahankkeen toteuttaminen vaikuttaisi? Vastaajista 63 % oli täysin tai osittain sitä mieltä, etteivät heidän työnsä tai ammattinsa harjoittamisen edellytykset heikentyisi. Vaikutus oman perheen arkeen arvioitiin täysin tai osittain i negatiiviseksi i i 36 % vastauksista. Oman alueen virkistyskäytön kä arviointiin i ii heikentyvän 48 %:ssa vastauksista.

9 Minkälaisia hyötyjä tuulivoimasta voisi olla Ruokolahdelle Sanallisesti hyötyjä kirjasi 42 vastaajaa Vastauksissa eniten kirjoitettiin kunnan imagoon liittyviä hyötyjä ( edelläkävijän imago, imagoetu modernina kuntana ). Imagohyödyt mainittiin noin 45 % vastauksista. Verotuloihin ja muita tuloihin liittyviä hyötyjä tai arvioita sähkön hinnan alenemisesta kirjasi noin 38 % vastaajista. Energiantuotantomuodon ympäristöystävällisyys kirjattiin hyötynä noin 26 % vastauksista Vastaajista noin 12 % vertasi tuulivoimaa muihin energiantuotantomuotoihin siitä näkökulmasta, että muun energiantuotannon tarve voi vähentyä, energian saatavuus parantua, sähkö-omavaraisuus mainittiin myös vastauksissa Turismi mainittiin noin 9,5 %:ssa vastauksista ( Uutuuden viehätys tuo kävijöitä ).

10 Vastaajien arvioita taloudellisista vaikutuksista Ruokolahdella Tuulivoimarakentaminen laskisi kiinteistöjen arvoa; kaikista vastaajista näin arvioi 46 %, loma asukkaista 57 %. Viereisessä kuvaajassa ovat kaikki vastaajat. Vaikutuksen kunnan talouteen odotetaan olevan positiivinen; kaikista vastauksista näin arvioi 34 %, loma asukkaista asukkaista 25 %. Loma asukkaista 34 % arvioi, ettei tuulivoimarakentaminen vaikuta kunnan talouteen. Viereisessä kuvaajassa ovat kaikki vastaajat.

11 Minkälaisia haittoja tuulivoimasta voisi olla Ruokolahdelle Sanallisesti haittoja kirjasi 58 vastaajaa. Maisemahaitat oli mainittu noin joka toisessa vastauksessa ( Rumentaa ja pilaa maiseman ) Kunnan imagon (esim. loma-asuinkuntana) arvioitiin kärsivän noin 17 % vastauksissa. Kiinteistöjen arvon arvioitiin laskevan noin 14 % vastauksista Meluhaitat mainittiin noin 26 %:ssa, valo ja välke noin 7 %:ssa, lintujen ja muiden lajien kokemat k haitat t ja vaarat noin 19 %:ssa ja yleisesti ympäristöhaitat/rauhallisen ympäristön menetys noin 9 %:ssa vastauksista Muita vastaajien mainitsemia haittoja olivat tuulivoimarakentamisen kannattavuuden kyseenalaistaminen, kesäasutukseen kohdistuvat haitat, tuulivoima-alueilla alueilla oleilun vältteleminen, eripuran syntyminen kannattajien ja vastustajien välille, työn väheneminen.

12 Mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että Ruokolahden kunta on tarjonnut mahdollisuuksia osallistua tuulivoimarakentamista koskevaan päätöksentekoon. Näistä enemmistö piti osallistumismahdollisuuksia i i riittävänä, ä ä loput olivat sitä mieltä, ettei osallistumiseen ollut tarpeeksi mahdollisuuksia. Reilut 15 % ei ole ollut tietoinen tilaisuuksista ja viidennes vastaajista ei osannut sanoa, oliko mahdollisuuksia tarpeeksi.

13 Tuulivoimaan liittyviä väärinkäsityksiä Kysely toi esille joitakin tuulivoimaan i yleisesti tai Luoteisen alueen tuulivoimahankkeeseen liittyviä väärinkäsityksiä Vastaajille ei ollut käsitystä siitä, kuka Luoteisen alueen hankkeen toteuttaisi. Kunnan rooli oli epäselvä. Hankkeen vaikutusta sähkön hintaan arvioitiin tai siihen liittyi myönteisiä odotuksia, mutta arviointiperusteet olivat epäselviä. Tuulivoimarakentamisen kannattavuutta, sekä fysikaalisia että taloudellisia suureita, on kuntalaisen vaikea arvioida. Monessa vastauksessa esim. arvioitiin, ettei Ruokolahden Luoteisella alueella tuule tarpeeksi ja kritisoitiin tuulivoimatuotantoa tukiaisilla tuotetuksi energiaksi.

14 Johtopäätöksiä Kyselyyn saatiin paljon vastauksia, todennäköisesti ti sen vuoksi, että vastaajat olivat jo valmiiksi kiinnostuneita energia-asioista. Kyselyyn vastanneista enemmistö oli miehiä; miesten suurempi vastausaktiivisuus on havaittu aiemminkin energiantuotantoa koskevissa kyselyissä Vastaajista suurin osa (60 %) oli kesäasukkaita. Vastausten perusteella kesäasukkaiden kokemat huolet kohdistuivat erityisesti maiseman muuttumiseen ja kiinteistöjen arvon laskuun. Loma-asukkaista 37 % suhtautuu erittäin kielteisesti tuulivoiman rakentamiseen Ruokolahdelle ja 57 % heistä ei halua ostaa Ruokolahden alueella tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tuloksia tarkemmin analysoitaessa selvitetäänkin vakituisten ja loma-asukkaiden asukkaiden mielipiteiden eroja ja erojen syitä. Monet vastaajat mielsivät Luoteisen alueen erämaaksi, huolimatta siitä, että alue on talousmetsää. Alueen mieltäminen koskemattomaksi erämaaksi voi osaltaan selittää voimakasta negatiivista suhtautumista tuulivoimarakentamiseen. Tätä teemaa ja sen merkitystä tullaan syventämään myöhemmin toteutettavissa haastatteluissa.

15 Yhteystiedot Sari Janhunen, Kristiina Korjonen-Kuusipuro, , Laura Olkkonen, , Lisää tietoa hankkeesta: aspx