Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry Helsinki - Lappeenranta

Transkriptio

1 Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry Helsinki - Lappeenranta

2 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu yritysjäsentä, 220 henkilöjäsentä 3 työntekijää, pääpaikka Jyväskylässä Tiedottaa ja tuottaa uutta tutkimustietoa; järjestää tapahtumia; julkaisee lehteä; tekee aktiivisesti edunvalvontaa; on aktiivisessa yhteistyössä päättäjien ja virkamiesten kanssa jne.

3 Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima on kotimaista lähienergiaa tuulivoima vähentää riippuvuutta energiatuonnista, lisää omavaraisuutta se on uusi maaseutuelinkeino, joka parantaa maaseudun elinvoimaa. tuulivoima on paikallisesti merkittävä työllistäjä Tuulivoima on edullinen energiamuoto tuuli on ilmainen, loputon raaka-aine. tuulivoima on kansantaloudellisesti kannattavaa, minkä takia sitä myös tuetaan. Tuulivoima on myös kustannustehokasta. Suomalaiset haluavat lisää tuulivoimaa

4 Tuulivoiman (ympäristö)vaikutukset Tuulivoimalla on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia, mm. + Vähentää energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä + Vähentää energiantuotannon hiukkas-, raskasmetalli- ja elohopeapäästöjä + Lisää energiaomavaraisuutta + Vähentää vedenkäyttöä energiantuotannossa + Vahvistaa Suomen kauppatasetta, vähentää tuontia + Oma polttoaine ja tuotanto, pienempi geopoliittinen riski + Pienempi energian hintariski Muuttaa maisemaa Voimalasta kuuluu ääntä Voi olla vaikutuksia nisäkkäisiin ja lintuihin Mahdollinen jäänheittovaara Negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää hyvällä suunnittelulla ja sijoittelulla!

5 Matkalla kohti sitovaa tavoitetta EU:sta tuleva kansallinen sitova kansallinen tavoite: 38 % energiasta uusiutuvilla v Sitova tuulivoimatavoite: 6 TWh tuulivoimasähköä vuonna 2020 n MW n. 800 tuulivoimalaa Nyt 459 MW, 216 voimalaa, n. 1 % sähkönkulutuksesta

6 Tilanne Suomessa tänään 2014, huhtikuu (2012): 459 MW (288 MW) 216 voimalaa (163 voimalaa) Vuonna 2013 rakennettiin tuulivoimaa noin 160 MW:a Vuonna 2014 rakennetaan noin 200 MW:a Vuonna 2015 arvioidaan rakennettavan ainakin 250 MW:a Rakennuslupia on haussa 550 MW edestä (6/2014) 1000 MW:n raja rikki 2015?!

7 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Vuonna 2013 tuotettiin 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh (2 500 MW) 2025 tavoite: 9 TWh (3 750 MW)

8 Hankelista STY:n nettisivuilla Päivitetty kesäkuussa 2014 Hankkeita vireillä yli MW Merihankkeiden osuus 2200 MW Osa ei toteudu ollenkaan Osa toteutuu vasta 2020 jälkeen Korkeammalla tornikorkeudella kohti sisämaata Suomen tuulivoimahankkeet

9 Parhaillaan rakenteilla tuotannossa (195 MW): Hamina: 2 WTG, 6 MW, Haminan Energia (Enercon) Ii Laitakari, 1 WTG, 800 kw, Lumituuli (Enercon) käytössä Ii Olhava (Nyby), 8 WTG, 19,5 MW. Taaleritehdas (Nordex) Kauhajoki, 1 WTG, 2,5 MW, private person (Lagerway) Kauhava, Kortesjärvi: 1 WTG, 2,5 MW, Tuuliveikot (Lagerway) Kotka, Mussalo: 2 WTG, 5 MW Kotkan Energia (Enercon) käytössä Luhanka: 6 WTG, 18 MW Ilmatar Windpower (Vestas) Pyhäjoki, 11 WTG, 33 MW wpd Finland (Nordex) Raahe: 2 WTG: 6 MW, Raahe Energia (Nordex) käytössä Raahe, Kopsa II, 8 WTG, 26,4 MW, Puhuri (Vestas) Salo Märynummi, 2 WTG, 10 MW Tuuliwatti (Gamesa) Salo Märynummi, 1 WTG, 5 MW Restuuli (Gamesa) Sodankylä, Joukhaisselkä, 9 WTG, 27 MW, Impax (Nordex) Tornio Kitkiäisvaara, 7 WTG, 31,5 MW, Tuuliwatti (Gamesa)

10 Rakenteilla tuotannossa (260 MW) Ii Myllykangas: 19 WTG, 47 MW, Taaleritehdas (Nordex) Kalajoki, Mustilankangas 22 WTG, 72,6 MW, Tuuliwatti (Vestas) Kalajoki, Jokela, 12 WTG, 36 MW, wpd Finland Koskenkorva, 2 WTG, 2 MW, Koskenkorvan tuulivoima Oy Siikainen, Jäneskeidas 8 WTG, 26,4 MW, Tuuliwatti (Vestas) Siikajoki, Vartinoja I, 9 WTG, 27 MW, Tuulisaimaa Vähäkyrö, 16 WTG, 52,8 MW EPV Tuulivoima (Vestas) Pori, Kirrinsanta, 2 WTG, Suomen Hyötytuuli Oy MW hakee lupia

11 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

12 Maalle vai merelle? Merellä tasaisemmat ja paremmat tuuliolosuhteet Yhteensovittamisen tarve pienempi Mutta kustannukset huomattavasti suuremmat Huollon haasteet Suomessa Baltian alueen parhaat olosuhteet Offshore-demotuki edistämään; päätös hankkeesta 2014

13 Kuinka osaksi tuulivoimasta? - Yksityishenkilö Jos purjevene kulkee tuulella, eikö veneen hella, jääkaappi jne. toimisi sillä myös? Osta tuulivoimalla tuotettua sähköä Hyvätuulisella paikalla kesämökki tai koti -> osta oma kiinteistökohtainen voimala Vuokraa maata tuulivoimahankkeelle Osta tuulivoimayhtiön osakkeita, osallistu rahoitukseen, sijoita tuulivoimayhtiöön Suunnittele, luvita ja rakenna oma teollisen kokoluokan voimala tai tuulivoimapuisto Puhu tuulivoiman puolesta!

14 Kuinka osaksi tuulivoimasta? - Yritys Osta yritykseen tuulivoimalla tuotettua sähköä (esim. Google) Hyvätuulisella paikalla yrityksen toimitilat -> osta yksi tai useampi kiinteistökohtainen voimala (esim. Teboil Halssila / Jyväskylä) Mahtuisiko yrityksen tontille tai maille teollisen kokoluokan tuulivoimala / -voimaloita? (esim. Innopower, UPM, Metsähallitus) Vuokraa tuulivoimalle sopiva alue ja kehitä tuulivoimahanke oman yrityksen voimin Perusta toisen yhtiön kanssa tuulivoimayritys (esim. UPM, St1, SOK, jne.) Osta valmis tuulipuisto (esim. Ikea)

15 Mitä asukkaat pitävät tuulivoimaloista? Kaksi tutkimusta Iissä, Simossa, Tervolassa ja Merijärvellä 2013 ja 2014 Tulokset tuulivoiman kannalta erittäin hyvät, vaikka kriittisyys oli hiukan kasvanut Valtaosa asukkaista kokee, että tuulivoimaan on sopeuduttu hyvin ja sitä halutaan lisää myös omaan kuntaan Kunnan koetaan saavan paitsi taloudellista, myös imagohyötyä Häiriötä koettiin eniten tieliikenteen äänestä Tuulivoimalan ääni ei häirinnyt kodeissa tai pihoilla eikä voimalan lähistölläkään Tutkimukset toteutti Taloustutkimus Oy

16 Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja? p