Metsä Group Vuosikatsaus 2020

Transkriptio

1 Metsä Group

2 Metsä Group Esite SISÄLLYSLUETTELO Kumppanisi kestävässä kasvussa Metsä Group luo hyvinvointia jokaisen arkeen valmistamalla pohjoisen metsien puusta kierrätettäviä tuotteita ympäristöä kunnioittavalla tavalla. Keskitymme puunhankintaan ja metsäpalveluihin, puutuotteisiin, selluun ja ensikuitukartonkeihin sekä pehmo- ja tiivispapereihin. Metsä Groupin liikevaihto vuonna oli 5,1 miljardia euroa, ja se työllistää noin henkilöä. Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa noin suomalaista metsänomistajaa. AVAINLUVUT LIIKEVAIHTO milj. euroa LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN % * KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Laatimisperiaatteet Tuloksellisuus Segmentti-informaatio Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut Palkitseminen Henkilöstökulut Johdon palkat, palkkiot ja eläkekulut Osakeperusteiset maksut Muut pitkän aikavälin palkkiot Eläkevelvoitteet Sijoitettu pääoma Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Biologiset hyödykkeet Muut sijoitukset Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Muut velat Ostovelat ja muut velat Varaukset Pääomarakenne ja rahoitusriskit Oma pääoma Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitusvarat Rahavarat Rahoitusvelat ja nettovelat Rahoitusriskien hallinta Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Tuloverot Konsernin rakenne Konserniyhtiöt Hankitut liiketoiminnot, myytävänä olevat omaisuuserät sekä myydyt toiminnot Lähipiiritapahtumat Muut Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Laatimisperiaatteet Liikevaihto markkina-alueittain Poikkeukselliset erät Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Sijoitukset, osakkeet Pysyvien vastaavien sijoitusten markkina-arvo Saamiset Oma pääoma Pakolliset varaukset Laskennalliset verosaamiset ja -velat Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Rahoitusinstrumentit Riita-asiat ja oikeudenkäynnit sekä vastuusitoumukset Osakkeet ja osuudet osoittaman tuloksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus * * 112 Metsäliitto Osuuskunnan hallitus *osa hallituksen toimintakertomusta VERTAILUKELPOINEN LIIKETULOS milj. euroa VERTAILUKELPOINEN ROCE % EMEA* 71 APAC** 19 Amerikka 10 * Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka ** Aasia ja Tyynenmeren alue OMAVARAISUUSASTE % NETTOVELKAANTUMIS- ASTE % JULKAISIJA Metsä Group Julkaisut ovat saatavilla verkko-osoitteesta Palautteet voi lähettää osoitteeseen communications@metsagroup.com tai sosiaalisessa Metsä Group Esite Vuosikertomuksen kansi on MetsäBoard Prime FBB Bright -taivekartonkia. Kevyissä ja laadukkaissa kartongeissamme käytetty puhdas ensikuitu on uusiutuvaa raaka-ainetta, joka on sataprosenttisesti jäljitettävissä kestävästi hoidettuihin pohjoisiin metsiin. Metsä Group Vuosikatsaus Metsä Group Metsä Group Sustainability Report Metsä Group Sustainability Report Metsä Board Vuosikertomus Metsä Board Vuosikertomus 1

3 Turvallisuus ja liiketoiminnan jatkuvuus korostuivat poikkeusoloissa Metsä Groupin vuosi oli, kuten maailmantaloudessa yleisestikin, poikkeusolojen ja epävarmuuden aikaa. Suomessa vuosi alkoi helmikuussa laajoilla metsäteollisuuden lakoilla, joiden päätyttyä siirryttiin pian keskelle pandemiaa. Metsä Group linjasi pandemiatilanteen alkaessa päätöksenteon perustaksi henkilöstön ja kumppaneidemme turvallisuuden, liiketoimintojen jatkuvuuden ja osallistumisen pandemian torjuntaan yhteiskunnan osana. Pandemia ei vieläkään ole ohi, mutta voin todeta toimineemme läpi muutosten varsin onnistuneesti vuonna. Liiketoiminta-alueillamme pandemia näkyi eri tavoin ja johti markkinatilannetta eri suuntiin. Pehmopapereiden kysyntä ylikuumeni keväällä kuluttajien varautuessa tuotteiden saatavuuden rajoituksiin. Kuluttajatuotteiden markkina säilyi vahvana läpi vuoden. Matkailun ja ravintola-alan sulkutoimet näkyivät yritysliiketoiminnan menekin leikkautumisena, mutta pystyimme siirtämään pehmopaperitarjontamme kuluttajatuotteisiin. Taive- ja lainerikartonkien markkina oli vahva sekä Euroopassa että USA:ssa kartonkipakkausten markkinaosuuden kasvaessa ja pandemian lisätessä elintarvikkeiden pakkaamista. Sellu markkina oli hinnallisesti heikko vuoden alkaessa, ja alkuvuonna toteutunut Kiinan talouden lyhyeksi jäänyt taantuma ja eurooppalainen painopapereiden käytön voimakas lasku pitivät sellun hinnat alhaalla loppuvuoteen saakka. Marraskuussa alkoi havusellun hinnan selkeä nousu Kiinan markkinoilla. Sahatavarassa ja puuviilutuotteissa kevään ja kesän talouden rajoitustoimet leikkasivat kysyntää Euroopassa. Toisella vuosipuoliskolla maailmanlaajuinen rakennusmateriaalien markkina vahvistui USA:n rakennustoiminnan elpymisen vetämänä. Perustekijät liiketoimintamme ja koko metsäsektorin tuotteiden kysynnässä ovat edelleen ennallaan. Suomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden menestys perustuu uusiutuvien raaka-aineiden ja niistä valmistettujen kuluttajatuotteiden kysynnän kasvuun väkiluvultaan kasvavilla ja taloudellisesti vahvistuvilla markkina-alueilla. Erityisesti Euroopan markkinoilla EU-regulaation vaikutukset kysynnän ohjaamiseen toisaalta nopeuttavat siirtymistä uusiutuviin materiaaleihin mutta toisaalta luovat epävarmuutta, mitkä tuotteet eri loppukäytöissä ovat lainsäädännön kannalta haluttuja. Esimerkiksi kertakäyttömuovin käyttöä rajaavassa direktiivissä ei kahden vuoden jälkeen vieläkään ole määritetty, mitkä materiaalit luokitellaan muoviksi. Tuotteiden ja liiketoiminnan kehityksessä ohjaavana periaatteena on oltava kiertotalous, jonka johtava tavoite on resurssien käytön tehokkuus. Kuluttajien tarvitsemat tuotteiden toiminnallisuudet on saatava aikaan mahdollisimman vähällä raaka-aineiden ja muiden hyödykkeiden kuten energian käytöllä. Tämä periaate toteutuu kaikissa tuotteissamme. Kehitämme esimerkiksi kertopuutuotteita rakentamiseen, ja tuemme suunnitteluratkaisuja, joissa mahdollisimman keveillä rakenteilla saadaan aikaan rakennusten tarvitsemat lujuusominaisuudet. Pakkaamisessa vastaavasti kehitämme tuotteiden lujuutta keveyden lisäämiseksi ja olemme aktiivisia pakkaussuunnittelussa yhdessä asiak kaidemme kanssa. Niin pakkaamisessa kuin rakentamisessa voimme samalla korvata fossiilisia materiaaleja uusituvalla puulla. Kestävän kehityksen kaikkien kolmen osa-alueen taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden haasteet ja vaatimukset on toteuduttava tasapainossa ja suoritustasoa jatkuvasti parantaen. Moninaiset kehityshankkeet ja -investoinnit ovat oleellisimmat tekijät tavoitteiden saavuttamiseksi. Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta tuoteportfoliomme kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tuotantolaitosten pitkäjänteiseen suunnitteluun perustuva uudistaminen luo perustan sekä taloudelliselle että ekologiselle kestävyydelle. Metsä Group on aktiivinen metsätalouden, metsäteollisuuden ja puusta valmistettujen tuotteiden kehittäjä. Vuonna aloitimme energiatehokkuutta oleellisesti parantavan soodakattilan ja turbiini-generaattorin uusintainvestoinnin Metsä Boardin Husumin tehtaalla Ruotsissa, käynnistimme uuden teknologiasukupolven sahan rakentamisen integroituna Metsä Fibren Rauman sellutehtaaseen, jatkoimme Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan investoinnin valmistelua ja saimme sille ympäristöluvan joulukuussa. Investointipäätös biotuotetehtaasta tehtiin helmikuussa Metsä Board avasi innovaatiokeskuksen Äänekoskelle vauhdittamaan asiakkaiden kanssa yhdessä tehtävää kartonkien ja pakkausten kehitystyötä. Metsä Tissue päätti Mäntässä pehmopaperikoneen uudistamisesta tuotelaadun ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Edellä mainittujen lisäksi toteutimme kaikilla liiketoiminta-alueillamme kymmenittäin kehitysinvestointeja, jotka tuovat kestävän kehityksen tavoitteemme askel askeleelta lähemmäksi toteutumista. Konsernin innovaatioyhtiön Metsä Springin kautta olemme tähän mennessä investoineet kolmeen uuteen tuotteeseen. Uudentyyppinen tekstiilikuidun koetehdas käynnistettiin kesällä Äänekoskella, ja prosessin kehittäminen kohti teollisen mittaluokan investointia jatkuu. Hakkeen seulontajakeesta kylpyhuonekalusteita valmistava Woodio Oy on siirtynyt käyttämään teollisuutemme sivuvirtoja, ja olemme investoijana tukemassa Woodion kasvuvaihetta. Elokuussa päätimme uusien 3D-kuitupakkausten koetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle yhdessä Valmet Oyj:n kanssa. Uusien tuotteiden ja kehitysyritysten haku jatkuu, vuonna tiimimme perehtyi yli 200 potentiaaliseen, puusta moninaisia tuotteita valmistavaan, hankkeeseen. Tämä on yksi osoitus siitä, kuinka monipuolinen ja kiinnostava raaka-aine puu on. Metsä Group on aktiivinen metsätalouden, metsäteollisuuden ja puusta valmistettujen tuotteiden kehittäjä. KAIKKI ALKAA METSÄSTÄ JA TUKEUTUU KESTÄVÄÄN METSIEN HOITOON Suomalainen metsien hoito vahvoine perhemetsätalouden perinteineen on malliesimerkki kestävän kehityksen työstä. Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen näkökulma toteutuu jäsenistömme metsätiloilla jokapäiväisessä tekemisessä. Metsä Groupin tehtävä on tarjota palveluita ja henkilöstönsä osaamista osuuskuntamme jäsenten käyttöön, jotta he voivat suoriutua tavoitteidensa mukaisesti metsäomaisuutensa hoidosta. Metsäliitto perustettiin vuonna 1934 kasvattamaan omistajiensa metsien arvoa. Tämä perustehtävä on Metsä Groupissa edelleen työmme ohjenuorana. Tarvittavat keinot tehtävästä suoriutumiseen ovat vuosikymmenten mittaan laajentuneet, suomalaista puuta markkinoilla tarvitaan ja sen on vastattava tuoteominaisuuksiensa lisäksi laajasti ympäristöön, metsiin ja ilmastoon kohdistuviin kehitystavoitteisiin. Vuonna metsäteollisuuden puuntarve oli Suomessa normaalia alhaisempaa lakkojen ja koronaviruspandemian takia. Puunkorjuu- ja kuljetusolosuhteet olivat Suomessa normaalit, mutta talvileimikoiden korjuu alkoi vasta joulukuussa. Puun hinnat olivat alkuvuonna vakaat, mutta erityisesti tukkipuun hinnat kääntyivät nousuun viimeisellä vuosineljänneksellä. Itämeren alueen puumarkkinatilanne tasapainottui edellisvuoden voimakkaan kysynnän jälkeen. Hyönteistuhot toivat puuta markkinoille Saksasta ja Etelä-Ruotsista. Metsänomistajien asiakaskokemus kehittyi vahvasti uudelle ennätystasolle, ja solmimme paljon uusia metsäomaisuuden hoitosopimuksia. Metsäpalveluiden myynti kasvoi 20 prosenttia vuonna. Yksityismetsistä hankitusta puusta yhteensä 50 prosenttia ostettiin sähköisesti. Metsänhoitopalvelujen myynnissä osuus oli tuotakin suurempi. Sähköisen kaupankäynnin hyödyt korostuivat pandemian aikana. VAHVANA TULEVAISUUTEEN Konserni on kulkenut läpi poikkeusvuoden entistäkin vahvempana ja vakaampana. Liiketoimintamallimme ja kilpailukykymme ovat tasolla, jolla voimme turvata liiketoiminnan jatkuvuuden vaikeissakin oloissa. Rahoitusasemamme mahdollistaa käynnissä olevien ja suunniteltujen mittavien investointien toteutuksen. Uudistamme ja uudistumme, katsomme eteenpäin, mitä tuleva meiltä odottaa mutta muistamme myös, mistä olemme tulleet. Metsä Groupin henkilöstö, yli työhönsä sitoutunutta ammattilaista, ovat valmiina työhön ja uudistumiseen. Ilkka Hämälä pääjohtaja 2 3

4 Hallituksen toimintakertomus LIIKEVAIHTO JA TULOS Milj. euroa Liikevaihto 5 054, , ,1 EBITDA 679,3 789, ,8 - vertailukelpoinen EBITDA 670,9 799, ,4 Liiketulos 375,8 374,3 843,0 - vertailukelpoinen liiketulos 367,7 494,9 848,5 % liikevaihdosta 7,3 9,0 14,9 Tulos ennen veroja 330,1 315,7 769,1 Tilikauden tulos 262,2 238,9 612,7 Metsä Groupin liikevaihto tammi joulukuussa oli 5 054,9 miljoonaa euroa (1 12/2019: 5 473,4). Liikevaihto laski muun muassa edellisvuotta alhaisempien sellun myyntihintojen takia. Vertailukelpoinen liiketulos oli 367,7 miljoonaa euroa (494,9) eli 7,3 % liikevaihdosta (9,0). Liiketuloksen pienentyminen selittyy muun muassa sellun myyntihintojen laskulla ja Suomessa alkuvuonna toteutuneilla lakoilla, joilla arvioidaan olleen liiketulokseen noin 50 miljoonan euron negatiivinen vaikutus. Valuuttakurssivaihteluilla suojausten jälkeen oli noin 51 miljoonan euron positiivinen vaikutus katsauskauden liiketulokseen edellisvuoteen verrattuna. Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 1 357,2 miljoonaa euroa, kun edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla liikevaihto oli 1 290,3 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli 94,0 miljoonaa euroa (10 12/2019: 76,4). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat tammi joulukuussa yhteensä 8,1 miljoonaa euroa (-120,6). Merkittävimmät erät liittyvät Metsä Boardin liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntiin (6,0), Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan myyntiin (-1,3) ja Metsä Tissuen Puolan yhtiön saamaan vakuutuskorvaukseen ja käyttöomaisuuden myyntiin (3,3). Metsä Groupin liiketulos (IFRS) oli 375,8 miljoonaa euroa (374,3). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli 3,1 miljoonaa euroa (3,3), rahoitustuotot 3,2 miljoonaa euroa (5,3), rahoituksen kurssierot -2,3 miljoonaa euroa (-6,4) ja rahoituskulut 49,7 miljoonaa euroa (60,8). Tulos ennen veroja oli 330,1 miljoonaa euroa (315,7) ja verot sisältäen laskennallisen verovelan muutoksen olivat 67,9 miljoonaa euroa (76,8). Konsernin efektiivinen veroaste oli 20,6 % (24,3). Katsauskauden tulos oli 262,2 miljoonaa euroa (238,9). Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,2 % (7,3) ja oman pääoman tuotto 6,8 % (6,4). Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 7,1 % (9,6) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 6,6 % (9,7). % Sijoitetun pääoman tuotto 7,2 7,3 16,6 - vertailukelpoinen ROCE 7,1 9,6 16,8 Oman pääoman tuotto 6,8 6,4 18,5 - vertailukelpoinen ROE 6,6 9,7 18,7 TASE JA RAHOITUS Omavaraisuusaste, % 57,2 56,2 53,1 Nettovelkaantumisaste, % Korolliset nettovelat, milj. euroa Metsä Groupin maksuvalmius on pysynyt vahvana. Kokonaislikviditeetti oli vuoden lopussa 2 004,7 miljoonaa euroa ( : 1 690,0). Tästä 1 212,9 miljoonaa euroa (1 090,0) oli likvideinä varoina sekä sijoituksina ja 791,8 miljoonaa euroa (600,0) taseen ulkopuolisina sitovina luottolupauksina. Konsernin likviditeettireserviä täydentävät ei-sitovat yritystodistusohjelmat ja luottolimiitit 161,5 miljoonan euron arvosta ( : 161,5) ja 356,9 miljoonan euron nostamattomat TyEL-varat ( : 332,2). Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat olivat 667,4 miljoonaa euroa (484,8). Käyttöpääomaa vapautui yhteensä 100,3 miljoonaa euroa (sitoutui 112,9). Käyttöpääomaan sitoutui myynti- ja muita saamisia 1,0 miljoonalla eurolla, mutta vaihto-omaisuudesta vapautui 7,1 miljoonaa euroa ja osto- sekä muista veloista 94,2 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 57,2 % ja nettovelkaantumisaste 4 % ( : 56,2 ja 10). Korolliset nettovelat olivat 168 miljoonaa euroa ( : 374). Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan omavaraisuus oli joulukuun lopussa 88,9 % ja nettovelkaantumisaste -23 % ( : 88,7 ja -21). Tammi joulukuun aikana Metsäliitto Osuuskunnan osuuspääomat kasvoivat yhteensä 119,6 miljoonaa euroa (146,5). Perusosuudet kasvoivat 8,5 miljoonaa euroa (11,2), A-lisäosuudet 109,5 miljoonaa euroa (130,2) ja B-lisäosuudet 1,5 miljoonaa euroa (5,1). Metsäliitto Osuuskunta hankki markkinoilta tammi maaliskuussa hallituksen valtuutuksen nojalla 50,4 miljoonan euron arvosta Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita keskihintaan 5,03 euroa/osake. HENKILÖSTÖ Henkilöstö, keskimäärin Henkilöstökulut, milj. euroa 615,0 630,4 634,7 Henkilöstö vuoden lopussa josta Suomessa Metsä Groupin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin henkilöä (9 624). Joulukuun lopussa konsernin henkilöstömäärä oli (9 265), josta Suomessa työskenteli (4 929) ja ulkomailla (4 336) henkilöä. Vakituisten työntekijöiden vaihtuvuus oli 6,2 % (8,3) ja koko henkilöstön keskimääräinen työsuhteen pituus 15,8 vuotta (16,3). Henkilöstökulut olivat yhteensä 615,0 miljoonaa euroa (630,4), josta maksetut palkat ja palkkiot sisältäen osakeperusteiset maksut olivat 416,1 miljoonaa euroa (431,0). Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan palveluksessa oli joulukuun lopussa henkilöä (1 926). Palkkoja ja palkkioita emoyritys maksoi 89,1 miljoonaa euroa (90,0). Tuleviin eläkkeelle siirtymisiin varaudutaan eläköitymisennusteilla ja niiden pohjalta tehtävillä resurssisuunnitelmilla. Metsä Group käynnistää tarvittaessa oppisopimuskoulutuksia ja panostaa työssäoppimiseen. Henkilöstön kehittämistoimenpiteistä ja työturvallisuudesta on kerrottu enemmän Selvitys muista kuin taloudellisista tunnusluvuista -osiossa. JÄSENET Metsäliitto Osuuskunnalla oli joulukuun lopussa jäsentä ( : ). Tammi joulukuun aikana osuuskuntaan liittyi uutta jäsentä, ja siitä erosi jäsentä. Jäsenrekisteriä tarkastettiin loppuvuoden aikana jäsenyyden edellytysten osalta, mikä vaikutti jäsenmäärään. Joulukuun lopussa jäsenten omistama metsäpinta-ala oli 5,257 miljoonaa hehtaaria ( : 5,421). INVESTOINNIT Milj. euroa Kokonaisinvestoinnit 400,5 259,6 271,9 % liikevaihdosta 7,9 4,7 4,8 Kokonaisinvestoinnit Suomeen 226,1 178,2 172,3 Metsä Groupin kokonaisinvestoinnit olivat tammi joulukuussa 400,5 miljoonaa euroa (259,6), josta omistettuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin 362,5 miljoonaa euroa (233,8) ja vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin 38,0 miljoonaa euroa (25,8). Metsä Fibren kokonaisinvestoinnit olivat tammi joulukuussa 135,2 miljoonaa euroa (90,1). Metsä Fibren Joutsenon tehtaan kuorimon laajennus valmistui kesällä, ja sen myötä tehtaan havupuun kuorintakapasiteetti kasvoi. Vuoden aikana Rengon ja Lappeenrannan sahoilla otettiin käyttöön sahojen uusi tuotannonohjausjärjestelmä. Järjestelmä otetaan käyttöön myös muilla Metsä Fibren sahoilla vuoden 2021 aikana. Metsä Boardin kokonaisinvestoinnit olivat 166,4 miljoonaa euroa (98,9). Kokonaisinvestoinneista kunnossapitoinvestointien osuus oli noin 32 prosenttia ja kehitysinvestointien osuus noin 68 prosenttia. Husumin sellutehtaan ensimmäisen vaiheen investoinnin osuus vuonna oli noin 103 miljoonaa euroa. Merkittävimmistä investointihankkeista kerrotaan laajemmin osiossa Liiketoiminnan kehitys. LIIKETOIMINNAN KEHITYS Vuonna Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring käynnisti Äänekosken tehdasalueella koelaitoksen, josta valmistui vuoden aikana ensimmäiset erät uutta puupohjaista tekstiilikuitua. Lisäksi yhtiö aloitti Äänekoskella 3D-kuitutuotteen koelaitoksen rakennustyöt. Vuonna 2021 valmistuvassa koelaitoksessa testataan ja kehitetään uudentyyppisen pakkauksen valmistusmenetelmää. Puupohjaisella kuitutuotteella voitaisiin korvata muovista ja alumiinista valmistettuja pakkauksia. Metsä Board teki investointipäätöksen Ruotsissa sijaitsevan Husumin sellutehtaan uudistamisen ensimmäisestä vaiheesta saatuaan hyväksynnän ympäristöluvan muutokselle. Investoinnin hankesuunnittelu käynnistettiin vuonna 2019 ja valmistelevat rakennustyöt vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Investoinnin ensimmäisessä vaiheessa uusitaan sellutehtaan soodakattila ja turbiini ja sen arvo on noin 320 miljoonaa euroa. Uuden soodakattilan ja turbiinin arvioidaan käynnistyvän vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Tehtaan kuitulinjat suunnitellaan korvattavan uudella kuitulinjalla -luvun aikana. Sellutehtaan uudistaminen mahdollistaa pitkäjänteisen ja kilpailukykyisen kartonkiliiketoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen Husumin tehtaalla tulevina vuosina. Lisäksi investoinnin tavoitteena on kehittää Metsä Boardin sellu- ja energiatuotantoa sekä siirtyä kohti fossiilittomuutta. Metsä Fibren Rauman uuden mäntysahan investointipäätös tehtiin maaliskuussa ja rakentaminen Rauman tehdasalueelle alkoi samana keväänä. Saha käynnistyy vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana. Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi, jonka arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Kapasiteetiltaan kuutiometrin saha on teknologialtaan ja tehokkuudeltaan edelläkävijä maailmassa. Saha käyttää vuodessa puuta noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Laitos työllistää Suomessa suoraan noin 100 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussa noin 500 henkilöä. Rakentamisen kotimaisuusaste on korkea, noin 70 %, ja rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus on henkilötyövuotta. Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan investointipäätös tehtiin helmikuussa. Hankkeesta on lisätietoja tämän katsauksen kohdassa "Kauden jälkeiset tapahtumat". Metsä Tissue käynnisti syyskuussa 2019 ympäristölupamenettelyn ja esiselvityksen pehmopaperituotannon yli kaksinkertaistamiseksi kahdessa eri vaiheessa Mariestadin tehtaalla Ruotsissa. Yhtiö jätti ympäristölupahakemuksen toukokuussa. Ensimmäisessä vaiheessa Mariestadin tehtaalle suunnitellaan uutta pehmopaperikonetta, automaattivarastoa ja toimistorakennusta. Lopullinen, aikaisintaan vuoden 2021 toisella neljänneksellä tehtävä investointipäätös riippuu ympäristöluvasta. Metsä Tissue jatkoi Raubachin tehtaan uuden ammattikäyttöön suunnattujen pehmopapereiden tuotantolinjan investoinnin valmistelua. Uuden linjan vuotuinen tuotantokapasiteetti on tonnia. Tuotannon suunnitellaan alkavan vuoden 2021 toisella puoliskolla viivästyen koronaviruspandemian takia. Investoinnin kokonaisarvo on noin 10 miljoonaa euroa. 4 VUOSIKATSAUS 5

5 LIIKETOIMINTA-ALUEET PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT Metsä Forestin liikevaihto tammi joulukuussa oli 1 819,9 miljoonaa euroa (1 12/2019: 1 972,9) ja vertailukelpoinen liiketulos 22,4 miljoonaa euroa (27,4). Liikevaihtoa ja -tulosta laskivat alhaisemmat puun toimitusmäärät. Puunhankinta ja metsäpalvelut 2019 Liikevaihto, milj. euroa 1 819, ,9 EBITDA, milj. euroa 32,6 35,7 - vertailukelpoinen EBITDA 32,6 35,7 Liiketulos, milj. euroa 22,4 27,4 - vertailukelpoinen liiketulos 22,4 27,4 % liikevaihdosta 1,2 1,4 Vertailukelpoinen ROCE, % 12,8 16,3 Kokonaisinvestoinnit, milj. euroa 16,9 22,9 Henkilöstö kauden lopussa Vuonna metsäteollisuuden puuntarve oli Suomessa normaalia alhaisempaa lakkojen ja koronaviruspandemian takia. Puunkorjuu- ja kuljetusolosuhteet olivat Suomessa normaalit, mutta talvileimikoiden korjuu alkoi vasta joulukuussa. Puun hinnat olivat alkuvuonna vakaat, mutta erityisesti tukkipuun hinnat kääntyivät nousuun viimeisellä vuosineljänneksellä. Itämeren alueen puumarkkinatilanne tasapainottui edellisvuoden voimakkaan kysynnän jälkeen. Hyönteistuhot toivat puuta markkinoille Saksasta ja Etelä-Ruotsista. Metsä Forest osti vuonna puuta vähemmän kuin edellisvuonna, mutta ostomäärät vastasivat tarvetta. Metsä Forest osti kaikkia puutavaralajeja koko Suomessa sekä pysty- että hankintakaupalla. Kysyntä kohdistui ennen kaikkea sulan maan aikana korjattaviin leimikoihin. Energiapuun osto painottui edelleen latvusmassaan. Suomessa pääosa puusta ostettiin Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä. Metsä Forestin toimitukset asiakkaiden tuotantolaitoksille sujuivat hyvin. Puun korjuuta jouduttiin rajoittamaan koko alkuvuoden ajan, mutta tilanne normalisoitui viimeisellä vuosineljänneksellä. Metsä Forest toimitti tammi joulukuussa asiakkailleen puuta yhteensä 32,7 miljoonaa kuutiometriä (34,7), joista noin 85 % Suomessa sijaitsevalle teollisuudelle. Metsäpalveluiden myynti sujui hyvin. Metsä Forestin yksityismetsistä hankkimasta puusta yhteensä 50 % ostettiin sähköisesti. Metsänhoitopalvelujen myynnissä osuus oli 56 %. Sähköisen kaupankäynnin hyödyt korostuivat pandemian aikana. Puunhankinnassa tehtiin erikoisjärjestelyitä, jotta töitä pystyttiin tekemään turvallisesti poikkeusoloissa. PUUTUOTETEOLLISUUS Metsä Woodin liikevaihto tammi joulukuussa oli 429,1 miljoonaa euroa (1 12/2019: 434,2) ja vertailukelpoinen liiketulos 9,3 miljoonaa euroa (7,2). Puutuoteteollisuus 2019 Liikevaihto, milj. euroa 429,1 434,2 EBITDA, milj. euroa 30,1 27,9 - vertailukelpoinen EBITDA 30,1 25,9 Liiketulos, milj. euroa 9,3 9,2 - vertailukelpoinen liiketulos 9,3 7,2 % liikevaihdosta 2,2 1,7 Vertailukelpoinen ROCE, % 3,1 2,6 Kokonaisinvestoinnit, milj. euroa 21,7 32,6 Henkilöstö kauden lopussa Metsä Woodin liikevaihto tammi joulukuussa laski hieman edellisestä vuodesta. Puuviilutuotteiden liikevaihto laski 2 % ja Ison-Britannian liiketoiminnan euromääräinen liikevaihto nousi 2 %. Kerto LVL- ja havuvanerituotteiden toimitusmäärät laskivat hieman vertailukaudesta, mutta koivuvanerituotteiden toimitusmäärät nousivat. Puuviilutuotteiden toimitusmääriin vaikuttivat alkuvuonna toteutunut neljän viikon lakko ja koronaviruspandemia. Keskimääräiset myyntihinnat laskivat kaikissa tuoteryhmissä. Ison-Britannian liiketoiminnan toimitusmäärät nousivat edellisestä vuodesta. Ison-Britannian koronaviruspandemiaan liittyneet rajoitustoimenpiteet johtivat kysynnän merkittävään laskuun toisella neljänneksellä. Ison-Britannian tuotantolaitokset olivat suljettuna ja valtaosa henkilöstöstä lomautettuna noin viiden viikon ajan. Kysyntä vahvistui kuitenkin nopeasti ja oli toisella vuosipuoliskolla normaalia korkeampaa. Suomessa ja Virossa koronaviruspandemia ei vaikuttanut merkittävästi tuotantoon tai toimitusketjuun. Liiketoiminnan kannattavuus parani vertailukauteen verrattuna. Tulosta paransivat alhaisemmat raaka-aine-, energia- ja työvoimakustannukset ja Ison Britannian liiketoiminnan kannattavuuden koheneminen. Kannattavuutta heikensivät Suomen tehtaiden lakko, koronaviruspandemia ja vaatimaton markkinatilanne. Toisella vuosipuoliskolla liiketoiminnan positiiviseen kehitykseen vaikuttivat lähinnä Ison-Britannian markkinatilanteen ja Kerto LVL -tuotteiden kysynnän parantuminen sekä havuvanerituotteiden vahva kysyntä ja positiivinen hintakehitys. Metsäliitto Osuuskunta osti Lohjan Kertotehtaalle ja Lohjan kaupunkiin lämpöä tuottavan Lohjan Biolämpö Oy:n 5 % osuuden Äänekosken Energialta. Kaupan jälkeen Lohjan Biolämpö Oy:n omistavat Metsäliitto (51 %) ja Lohjan Energiahuolto Oy Loher (49 %). SELLU- JA SAHATEOLLISUUS Metsä Fibren liikevaihto tammi joulukuussa oli 1 826,5 miljoonaa euroa (1 12/2019: 2 236,0) ja vertailukelpoinen liiketulos 3,9 miljoonaa euroa (248,6). Sellu- ja sahateollisuus 2019 Liikevaihto, milj. euroa 1 826, ,0 EBITDA, milj. euroa 128,2 372,1 - vertailukelpoinen EBITDA 128,2 372,1 Liiketulos, milj. euroa 3,9 248,6 - vertailukelpoinen liiketulos 3,9 248,6 % liikevaihdosta 0,2 11,1 Vertailukelpoinen ROCE, % 0,2 12,3 Kokonaisinvestoinnit, milj. euroa 135,2 90,1 Henkilöstö kauden lopussa Sellun myyntimäärä tammi joulukuussa oli tonnia ( ). Pitkäkuituisen sellun dollarimääräiset vuoden keskiarvomarkkinahinnat laskivat Euroopassa 14 % ja Kiinassa 7 %. Lyhytkuituisen sellun dollarimääräiset keskiarvomarkkinahinnat Euroopassa laskivat 21 % verrattuna edellisen vuoden keskiarvohintoihin. Markkinasellujen hinnat olivat melko stabiilit vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana ja lähtivät nousuun viimeisen vuosineljänneksen aikana. Sellun kokonaisvuosituotanto oli tammi joulukuussa tonnia ( ). Sellun vuosituotantoa laski tonnia alkuvuoden lakko kemiallisessa metsäteollisuudessa. Liikevaihto ja liiketulos laskivat edelliseen vuoteen verrattuna sellun ja sahatavaran myyntihintojen ja -määrien laskun vuoksi. Myös Yhdysvaltain dollarin heikentyminen laski osaltaan liikevaihtoa ja liiketulosta. Raaka-aineiden ja energian hintojen lasku sen sijaan vaikutti liiketulokseen positiivisesti. Markkinasellujen globaali kysyntä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Kasvu tapahtui lehtipuusellussa ja etenkin Kiinassa, markkinahavusellun kulutus laski edelliseen vuoteen verrattuna. Markkinahavusellun kulutus on kasvanut pehmopaperissa ja fluff-sellussa, sen sijaan paino- ja kirjoituspaperien kysyntä on laskenut merkittävästi Euroopassa koronaviruspandemian myötä. Paperien ja kartongin tuotanto Kiinassa oli vahvaa vuoden toisen puoliskon aikana. Koronaviruspandemian takia useat tehtaat siirsivät kevään huoltoseisokit vuoden jälkimmäiselle vuosipuoliskolle. Havusellun tarjontaa rajoittivat loppuvuonna suunnitellut ja suunnittelemattomat seisokit, vuoden aikana suunnittelemattomat seisokit vähensivät globaalia tarjontaa yhteensä noin 1,2 miljoonaa tonnia. Vuoden lopussa tuottajien varastot olivat normaalilla tasolla. Metsä Fibren sahojen toimitusmäärä oli kokonaisuudessaan kuutiometriä ( ). Alkukeväästä Keski-Euroopan rakentamisen pysähtyminen ja koko arvoketjun hiipuminen laskivat sahatavaran kysyntää. Kesän aikana kysyntä palautui ja syksyn mittaan se vahvistui kohti vuoden vaihdetta kaikilla päämarkkinoilla. Sekä kuusi- että mäntysahatavaran tuottajien varastotasot laskivat vuoden vaihdetta kohti, mikä pienensi tarjontaa ja vaikutti sitä kautta hintojen nousuun loppuvuodesta kysynnän kasvaessa. Koko vuoden mäntysahatavaran keskiarvohinnat nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 1 % sen sijaan kuusisahatavaran hinnat laskivat 2 %. KARTONKITEOLLISUUS Metsä Boardin liikevaihto tammi joulukuussa oli 1 889,5 miljoonaa euroa (1 12/2019: 1 931,8). Liikevaihdosta 59 % tuli taivekartongista, 25 % valkoisista kraftlainereista, 12 % markkinasellusta ja 5 % muista toiminnoista. Vertailukelpoinen liiketulos oli 221,2 miljoonaa euroa (184,4). Kartonkiteollisuus 2019 Liikevaihto, milj. euroa 1 889, ,8 EBITDA, milj. euroa 321,8 294,5 - vertailukelpoinen EBITDA 315,8 279,0 Liiketulos, milj. euroa 227,3 180,8 - vertailukelpoinen liiketulos 221,2 184,4 % liikevaihdosta 11,7 9,5 Vertailukelpoinen ROCE, % 12,2 10,4 Kokonaisinvestoinnit, milj. euroa 166,4 98,9 Henkilöstö kauden lopussa Kartonkien kokonaistoimitukset olivat tammi joulukuussa yhteensä tonnia ( ), josta 68 % EMEA-alueelle, 27 % Americas-alueelle ja 5 % APAC-alueelle. Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat ( ) tonnia. Metsä Boardin kartonkien tuotantomäärä oli tammi joulukuussa yhteensä tonnia ( ) ja sellun sekä kemihierteen yhteensä tonnia ( ). Alkuvuonna tuotantoa rajoitti paperiteollisuuden yli kaksi viikkoa kestänyt lakko, joka koski kaikkia Metsä Boardin Suomen kartonki- ja kemihierretehtaita. Katsauskauden vertailukelpoista liiketulosta paransivat sellun ja erityisesti kartongin matalammat tuotantokustannukset. Tuontipuun hinta Ruotsissa halpeni ja öljytuotteiden markkinahintojen aleneminen laski energiakustannuksia. Myös muiden raaka-aineiden hinnat laskivat. Halventunut sellu paransi kartonkiliiketoiminnan kannattavuutta. Metsä Boardin selluposition ylijäämä huomioiden sellujen kokonaisvaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli kuitenkin neutraali. Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 31 miljoonan euron positiivinen liiketulosvaikutus vertailukauteen nähden. Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin vuoden vertailukelpoisesta liiketuloksesta oli -2,4 miljoonaa euroa (45,3). Paperiteollisuuden lakolla, joka koski Metsä Boardin Suomen tehtaita ja kaikkia Metsä Fibren sellutehtaita, oli noin 20 miljoonan euron negatiivinen vaikutus tilikauden vertailukelpoiseen liiketulokseen. Metsä Boardin vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 12,2 % (10,4) ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 0,46 euroa (0,41). Omavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 60 % ja nettovelkaantumisaste 17 % ( : 59 ja 23). PEHMO- JA TIIVISPAPERIT Metsä Tissuen liikevaihto tammi joulukuussa oli 1 011,9 miljoonaa euroa (1 12/2019: 1 060,0). Metsä Tissuen vertailukelpoinen liiketulos oli 113,8 miljoonaa euroa (73,4). Selkeästi edellisvuotta parempi liiketulos on seurausta tehostamistoimenpiteistä sekä matalammista muuttuvista kustannuksista. Pehmo- ja tiivispaperit 2019 Liikevaihto, milj. euroa 1 011, ,0 EBITDA, milj. euroa 160,1 101,0 - vertailukelpoinen EBITDA 157,8 118,9 Liiketulos, milj. euroa 115,9-63,4 - vertailukelpoinen liiketulos 113,8 73,4 % liikevaihdosta 11,2 6,9 Vertailukelpoinen ROCE, % 19,8 12,3 Kokonaisinvestoinnit, milj. euroa 53,1 29,6 Henkilöstö kauden lopussa Pehmopaperituotteiden kysyntä kasvoi alkuvuodesta nopeasti sekä kuluttajaettä ammattiasiakkaissa koronaviruspandemian alkaessa. Voimakkaan kasvun jälkeen kysyntä kääntyi laskuun, mutta piristyi vuoden loppua kohden. Myynti ammattiasiakaspuolella parani loppusyksystä alkaen kasvaneen käsihygieniafokuksen myötä, vaikka koronaviruspandemiaan liittyneet rajoitustoimenpiteet vähensivät ihmisten liikkumista julkisissa tiloissa. Tiivispaperien kysyntä jatkui hyvänä. Pandemia ei vaikuttanut merkittävästi yhtiön tuotanto- ja toimituskykyyn. 6 VUOSIKATSAUS 7

6 Metsä Tissue jatkoi liiketoimintansa kehittämistä pehmo- ja tiivispapereiden tuotevalikoiman ja tehokkuuden parantamiseksi strategiansa mukaisesti. Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan myynti Mutares-Groupiin kuuluvalle keeeper Groupille saatettiin päätökseen Kauppa sisälsi Saksassa sijaitsevan Stotzheimin tehtaan kiinteistöt, koneet ja kaluston, varastot sekä Fasana- ja Mondial-tuotemerkit. Kaupasta kirjattiin vuodelle yhteensä 1,3 miljoonan euron kertaluonteinen kustannus. Yhtiö raportoi myös yhteensä 3,3 miljoonaa euroa kertaluonteisia tuottoja Puolan yhtiössään liittyen käyttöomaisuuden myyntiin sekä saatuun vakuutuskorvaukseen. Vuonna Metsä Tissue uudisti tuoteportfolionsa. Uudistuksessa tarkasteltiin kunkin tuotemerkin roolia osana Metsä Tissuen strategiaa. Työn tuloksena tuotemerkkien markkinointiviestit asiakkaiden ja kuluttajien suuntaan muuttuvat uusien konseptien mukaisiksi vuodesta 2021 alkaen. Tuoteportfoliota kehitettiin yhdenmukaistaen tuotevalikoimaa ja tuotteiden ominaisuuksia vastaamaan tuotemerkkien uusittuja tavoitepositioita. Toimme loppuvuonna Suomessa markkinoille Lambin wc-papereiden parannetun, entistä pehmeämmän laadun. Metsä Tissuen tavoitteena on tarjota asiakkailleen jatkossa entistä laadukkaampia ja paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita. Vuonna jatkettiin myös Tulevaisuuden pehmopaperitehdas -ohjelman toteuttamista tuotantotehokkuuden ja ympäristösuorituskyvyn parantamiseksi. Osana ohjelmaa Mäntän tehtaalla otettiin käyttöön yhteinen tuotannonohjausjärjestelmä. Onnistuneen käyttöönoton jälkeen järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2021 aikana myös muilla Metsä Tissuen tehtailla. TUTKIMUS JA KEHITYS Metsä Groupin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta keskittyy resurssitehokkuuteen, uusiutuvien raaka-aineiden mahdollisuuksiin ja tuotteiden arvon lisäämiseen. Tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna yhteensä 24,8 (25,5) miljoonaa euroa eli 0,5 (0,5) % liikevaihdosta. Lisäksi Metsä Springin ja Itochun yhteisyritys MI Demo Oy:n tutkimus- ja kehitysmenot olivat yhteensä 9,6 miljoonaa euroa. MI Demon omistamassa koetehtaassa valmistetaan puupohjaista tekstiilikuitua suoraliuotusmenetelmällä, joka hyödyntää uutta sellua liottavaa yhdistettä ja on nykyisiä tekstiilikuidun valmistusmenetelmiä ympäristöystävällisempi. Vuonna tutkimus- ja tuotekehitysmenojen raportointia on täsmennetty ja vertailuvuoden luvut on oikaistu vastaavasti. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältävät suorat kustannukset ilman poistoja sekä toiminnan investoinnit. Milj. euroa 2019 T&K-menot 24,8 25,5 % liikevaihdosta 0,5 0,5 Tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on luoda uusia tuotteita ja palveluita, hyödyntää uusia teknologioita ja varmistaa Metsä Groupin liiketoimintojen kilpailukyky. Kaiken kehitystyön keskiössä on asiakas, ja asiakaspalaute hyödynnetään toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Tutkimus- ja kehitystoiminnalla on myös merkittävä rooli Metsä Groupin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Metsä Group tekee aktiivista yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, teknisten ratkaisujen toimittajien ja kasvuyritysten kanssa. Oulun yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa solmitut kumppanuussopimukset tähtäävät pitkäjänteiseen tutkimusyhteistyöhön, jota tehdään koordinoidusti erillisinä projekteina. Metsä Group toimii myös EU:n tutkimus- ja kehitysverkostoissa. Innovaatioilla ja kehitysohjelmilla on keskeinen osa uusien tuotteiden kehitysprosessissa. Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring Oy:n tehtävänä on etsiä ja kehittää uusia metsään perustuvan biotalouden ja kiertotalouden liiketoimintakonsepteja yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Metsä Group investoi yhtiön kautta osaamista ja varoja konsernin ekosysteemiä pitkällä aikavälillä uudistaviin liiketoimintaideoihin. Metsä Spring aloitti Äänekoskella 3D-kuitutuotteen koelaitoksen rakennustyöt. Vuonna 2021 valmistuvassa koelaitoksessa testataan ja kehitetään uudentyyppisen pakkauksen valmistusmenetelmää. Puupohjaisella kuitutuotteella voitaisiin korvata muovista ja alumiinista valmistettuja pakkauksia. Metsä Group ja Fortum julkistivat kesäkuussa noin 50 miljoonan euron biokiertotaloutta edistävän ExpandFibre-yhteistyöhankkeen. Business Finland rahoittaa yhteistyötä yhtenä Veturi-haastekilpailun hankkeista. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää teknologioita ja liiketoimintakonsepteja, joiden avulla oljesta ja puusta tuotetusta sellusta saadaan valmistettua tekstiilikuituja ja muita uusia biotuotteita. METSÄ FOREST Metsä Forest kehitti toimintaa tehostavia ja asiakaskokemusta parantavia teknologisia sovelluksia ja osallistui aktiivisesti alan yhteisiin kehityshankkeisiin. Vuoden aikana Metsä Forest uudisti metsänomistajien Metsäverkko-palveluportaalin ja puukaupan päättävän mittaustodistuksen. Uutena palveluna omistajajäsenille kehitettiin ja otettiin käyttöön FSC -luontokohdepalvelu. Metsä Forest oli mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa Kestävää metsänhoitoa turv la -hankkeessa, jonka avulla parannetaan suometsien käytön ekologista ja taloudellista kestävyyttä sekä hankkeessa, jossa tutkitaan ja kehitetään sekametsien kasvatusta ja käsittelyä. Turvemaiden käsittelyohjeistus päivitettiin uuden tutkimustiedon mukaisesti, koulutettiin henkilöstölle ja viestittiin jäsenistölle. Metsä Forest osallistui aktiivisesti uusien puutavarakuljetusten logistiikkakonseptien kehittämiseen sekä pohjoisen Suomen Winter Premium -yhteishankkeen käynnistämiseen. Hankkeessa selvitetään keliolosuhteiden mukaan vaihtuvien painorajoitusten käyttökelpoisuutta puutavarakuljetuksissa. Myös uusien kuljettajakoulutuskonseptien ja oppilasrekrytointimallien kehittämistä jatkettiin yhdessä oppilaitosten ja viranomaisten kanssa. METSÄ WOOD Metsä Woodin tuotekehityksen isoimpina teemoina sekä vaneri- että Kerto LVL -tuotteissa vuonna oli uusien kestävän kehityksen mukaisten raaka-aineiden kartoittaminen ja testaaminen, etenkin biopohjaisten liimojen ja pinnoitteiden osalta. Lisäksi tärkeimpiä teemoja oli etsiä ratkaisuja, joilla puumateriaalin käyttöä voidaan tehostaa. Metsä Woodin vanerituotteissa keskityttiin kestävien pintaratkaisujen kehittämiseen rakennus- ja kuljetusvälineteollisuuden asiakkaiden tarpeisiin. Uusia betonointituotteita ja kuljetusvälineteollisuuden levyjä lanseerattiin. Myös biologisesti kestävien, ekologisten ja palosuojattujen tuotteiden tutkimustyötä jatkettiin. Kerto LVL -tuotteiden kehityksessä keskityttiin uusiin tuotteisiin, joissa vaaditaan korkeampaa lujuutta ja biologista kestävyyttä. Kehityksessä painotettiin myös puuelementtirakenteissa käytettävien tuotteiden kehitystä erilaisiin käyttötarpeisiin. Metsä Woodin digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on jatkunut aktiivisena. Puurakentamisen avoimeen tiedonjakoon ja alan innovaatiokulttuurin edistämiseen tähtäävän Open Source Wood -alustan kehittäminen on keskittynyt vuoden aikana erityisesti suunnittelijoille tarkoitettujen työkalujen ja suunnittelumateriaalin ympärille. Kehityksen painopisteenä on ollut hybridirakentaminen. Metsä Wood on ollut mukana kehittämässä uudenlaisia puuta ja betonia yhdistäviä hybridielementtejä. Esimerkiksi betonisen sandwich-seinäelementin ydin on korvattu Kerto LVL -levyllä, minkä ansiosta rakentamisen hiilijalanjälki pienenee muuttamatta nykyistä rakennustapaa. Ekologisuuden lisäksi hybridielementit mahdollistavat tehokkaan teollisen esivalmistuksen, koska elementtien keveys helpottaa logistiikkaa ja elementtien nostoja. Hybridielementillä pyritään tuomaan puurakentamista yhä enemmän myös kaupunkialueille, esimerkiksi kerrostaloihin. METSÄ FIBRE Vuonna jatkettiin tulevaisuuden teknologiakonseptien kehittämistä keskittyen erityisesti tulevaisuuden sahakonseptin kehittämiseen ja sellutehtaan kemikaalitehokkuuteen. Kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyen kuvattiin askelmerkit fossiilittomaan energiantuotantoon kaikissa tuotantolaitoksissa ja tutkittiin viherlipeäsakan hyödyntämistä geopolymeereissä yhdessä Oulun yliopiston kanssa. Biotuotekonseptiin liittyen arvioitiin Veolia Nordicin kanssa metanolin jalostusta sellutehtaan raakametanolista. Sahatavaran laatumittarin kehitystyötä jatkettiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Alkaneessa ExpandFibre-yhteistyössä Metsä Fibren tavoitteena on uusien kuitupohjaisten tuotteiden kehittäminen sekä nykyisiin että uusiin sovelluksiin ja arvoketjuihin. Tutkimuksessa hyödynnetään uusia teknologioita ja kemiaa. METSÄ BOARD Metsä Boardin kuluttajapakkauskartonkien tutkimus- ja kehitystoiminnan keskeiset tavoitteet ovat tuottaa entistä kevyempiä taivekartonkeja ja kehittää uusia tuotteita elintarvikepakkaamiseen ja tarjoilupakkaussegmenttiin. Valkoisissa kraftlainereissa tavoitteena on ylläpitää ja kehittää lujuus- sekä painatuslaadun kilpailukykyä. Metsä Board avasi osaamiskeskuksen (Excellence Centre) Äänekoskelle syyskuussa. Osaamiskeskus mahdollistaa kehitysyhteistyön syventämisen asiakkaiden kanssa ja auttaa kohdentamaan kehitystyötä entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Syksyn aikana toteutettiin useita virtuaalisia työpajoja, joihin osallistui asiakkaita ja yhteistyökumppaneita eri puolilta maailmaa. Keskuksen toiminnassa yhdistyvät Metsä Boardin asiantuntijoiden osaaminen kuitupohjaisissa pakkausratkaisuissa sekä kumppanien kuten materiaali- ja teknologiatoimittajien, startup-yritysten sekä yliopistojen ja tutkimusyritysten osaaminen. Metsä Boardin pakkaussuunnittelutiimi kehitti useita eri pakkausratkaisuja yhteistyössä pakkausten valmistajien sekä brändinomistajien kanssa. Osoituksena onnistuneesta yhteistyömallista Metsä Board saavutti menestystä muun muassa AIMCAL-kilpailussa Amerikassa sekä pohjoismaisessa Scanstar-pakkauskilpailussa. ExpandFibre-yhteistyössä Metsä Boardin kehitysalueita ovat innovatiiviset pakkausratkaisut, erityisesti elintarvikepakkaaminen yleisesti sekä pakkausten rasvan- ja kosteudenkestävyys (barrier-ratkaisut). Metsä Board liittyi myös mukaan 4evergreen-hankkeeseen, jonka tavoitteena on varmistaa ja kehittää kuitupohjaisten pakkausten kiertotaloutta. METSÄ TISSUE Vuonna Metsä Tissue keskittyi tuotevalikoiman kehittämiseen ja uusien teknologiavalintojen arviointiin. Yksi tärkeä osa valikoiman kehittämistä oli Lambi-tavaramerkin uudistaminen yhdessä tuotteiden laadun parantamisen ja reseptien yhdenmukaistamisen kanssa. Metsä Groupin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistettiin kehitystoimenpiteitä, joiden avulla pystyttiin ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja, kuten biopohjaisia tai kierrätettyjä muoveja sekä arvioimaan fossiilittomia ratkaisuja. Kierrätyskuidun laadun ja saatavuuden heikkenemisen myötä aloitettiin uusi kuitureseptikehitys tuotteiden pitkän aikavälin laadun ja saatavuuden varmistamiseksi. Tehokkuuden ja laadun kehittämiseksi arvioitiin myös uusia teknologiavalintoja, uuteen pehmopaperin valmistus- ja jalostustekniikkaan keskittyen. SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TUNNUSLUVUISTA LIIKETOIMINTAMALLI Metsä Group muodostuu Metsäliitto Osuuskunnasta, siihen kuuluvista Metsä Forestista ja Metsä Woodista sekä osuuskunnan tytäryhtiöistä Metsä Fibrestä, Metsä Boardista ja Metsä Tissuesta. Metsäliitto Osuuskunta omisti vuoden lopussa pörssiyhtiö Metsä Boardin osakkeista 48,2 % ja sillä on 67,4 % osuus äänimäärästä. Metsä Fibren osakkeista Metsäliitto Osuuskunta omistaa 50,1 %. Metsä Tissue on Metsäliitto Osuuskunnan sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. Metsäliitto Osuuskunta on Metsä Groupin emoyhtiö, jonka omistavat noin metsänomistajaa. Omistajajäsenten kautta Metsä Groupilla on käytettävissään merkittävä varanto ensiluokkaista puuraaka-ainetta, mikä antaa toiminnalle vakaan ja pitkäjänteisen perustan. Metsä Groupin liiketoiminta keskittyy puunhankintaan ja metsäpalveluihin, puutuotteisiin, selluun ja ensikuitukartonkeihin sekä pehmo- ja tiivispapereihin. Metsä Groupin tehtaat sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Venäjällä, Puolassa, Slovakiassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Konsernin päämarkkina-alue on Eurooppa, ja se hakee kasvua erityisesti Pohjois-Amerikasta, Aasiasta ja Oseaniasta. Liikevaihdosta noin 71 % tuli EMEA-alueelta, 19 % APAC-alueelta ja 10 % Amerikoista. Metsä Group työllistää noin henkilöä noin 30 maassa. Metsä Group on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Metsä Group toimii resurssiviisaasti kestävän biokiertotalouden periaatteiden mukaan. Kestävä kehitys on strateginen osa konsernin ja liiketoiminta-alueiden johtamista ja jatkuvaa kehittämistä. Metsä Groupin arvot sekä eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ohjaavat kestävän kehityksen johtamista ja varmistavat osaltaan liiketoiminnan eettisyyden toteutumista. Eettisiin toimintaperiaatteisiin kuuluvat muun muassa henkilöstöön ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät asiat, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan vastainen toiminta, väärinkäytösten FSC-lisenssikoodi on FSC-C VUOSIKATSAUS 9

7 estäminen, kestävän metsänhoidon kokonaisuus sekä toimintaan liittyvät ympäristöasiat. Osuuskunnan hallitus on kestävän kehityksen johtamisen hallintorakenteen ylin taho. Osuuskunnan hallitus hyväksyy yhtiön toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat politiikat ja pitkän tähtäimen strategiset kestävän kehityksen tavoitteet. Pääjohtaja vastaa kestävän kehityksen kokonaisuuden strategisesta johtamisesta. Konsernin johtoryhmä vastaa kestävän kehityksen asioista liiketoiminta-aluekohtaisesti. Kestävän kehityksen prosessin johtoryhmä vastaa kokonaisuuden jalkautuksesta ja seurannasta liiketoiminta-alueilla ja tukitoiminnoissa. Kestävän kehityksen johtamisesta, kehittämisestä ja tuloksista kerrotaan kattavasti konsernin kestävän kehityksen raportissa. Konsernin strategiset, vuoteen 2030 ulottuvat kestävän kehityksen tavoitteet ovat linjassa liiketoiminnan olennaisten kestävän kehityksen painopisteiden kanssa ja tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Kunnianhimoisten tavoitteiden toteutuminen vaatii Metsä Groupilta merkittäviä investointeja, toiminnan kehittämistä ja yhtenäistämistä sekä uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Toimimme kestävän biokiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Toimittajien vastuullisuutta johdetaan ja seurataan muun muassa riskianalyyseillä, taustaselvityksillä, auditoinneilla ja itsearvioinneilla sekä toimittajien sitoutumisella Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin. Niissä huomioidaan muun muassa ympäristöasioihin, korruptioon, lapsityövoiman käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyvät asiat. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä toimitusketju on 100 % vastuullinen ja käyttämiemme raaka-aineiden alkuperä tunnetaan 100 % tarkkuudella. Vuonna konsernin toimittajista 94 % (92) on sitoutunut Metsä Groupin toimittajan eettisiin toimintaperiaatteisiin ostovolyymin perusteella, ja alkuperä, vähintään valmistusmaa, tunnettiin 91 %:ssa (87) raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien kokonaisostoista. Vuonna uudistimme Metsä Groupin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet. Sillä haluttiin taata, että eettisyyteen liittyvät minimivaatimukset toimittajillemme ovat linjassa omalle toiminnallemme asettamiemme vaatimusten kanssa sekä ottaa huomioon toimitusketjun vastuullisuuteen liittyvät tavoitteemme. Uusi versio otetaan käyttöön vuoden 2021 alusta. Olemme myös kehittäneet toimittajiemme arviointi- ja auditointiprosessia ja järjestäneet hankinnan ja logistiikan henkilöstölle useita vastuullisuuteen liittyviä koulutuksia. YMPÄRISTÖ Politiikat ja johtamisjärjestelmät: Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet Metsä Groupin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet Metsä Groupin Ympäristöpolitiikka ISO ISO FSC PEFC UN Global Compact Kestävä kehitys Ei-taloudellisen tiedon tunnusluvut Ihmiset ja johtaminen Konsernin eettisten periaatteiden (Code of Conduct) koulutuksen kattavuus koko henkilöstöstä, % Eettisyysbarometri %; tavoite 100 % 84,4 - - Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTA1) miljoonaa työtuntia kohden 5,1 5,9 6,4 Tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden (TRIF-luku) 8,7 17,0 19,8 Kuolemaan johtaneet työtapaturmat Metsä; hiilensidonta ja monimuotoisuus % Metsiin sitoutuneen hiilen määrän lisääminen vuosina Metsän uudistamisen pinta-alojen kasvu; tavoite +30 % Taimikonhoidon pinta-alojen kasvu; tavoite +30 % Tuotteisiin sitoutuneen hiilen määrän lisääminen; puutuotteiden määrän kasvu; tavoite +30 % vuosina ,9-4,3 Tekopökkelöiden jättäminen harvennus- ja uudistuskohteilla; tavoite 90 % Säästöpuuryhmien jättäminen hakkuukohteilla; tavoite 100 % Konsernin käyttämän puun sertifiointiaste Tuotantolaitokset, % Fossiilittomat tehtaat; fossiilittomien polttoaineiden osuus; tavoite 100 % Tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen; tavoite 100 % Prosessiveden käytön tehostaminen; tavoite -25 % vuosina Tuotteet ja toimitusketju, % Fossiilittomat raaka-aineet ja pakkausmateriaalit; tavoite 100 % 99,6 99,7 99,7** Vastuullisten toimittajien osuus; tavoite 100 % Sitoutuminen toimittajien eettisiin ohjeisiin 94 93*** 92*** Vaatimustenmukaisuus analysoitu Vastuullisuus arvioitu Raaka-aineiden jäljitettävyys; tavoite 100 % 91 87* - *) Vuoden 2019 toteumaa tarkennettu raportointikauden jälkeen. **) Luku korjattu. ***) Vastuullisten toimittajien tavoitelukujen laskentatapaa muutettiin vuonna. Uusi laskentatapa on tarkempi, sillä se perustuu kuukausittaiseen kehitykseen vuoden lopussa saatavan toteuman sijaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa Metsä Groupin toimintaan ja kehittämiseen sekä liiketoimintaympäristön kehitykseen. Metsä Group huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyden arvoketjun joka vaiheessa; metsissä, tuotantolaitoksilla ja tuotteissa. Yksi Metsä Groupin vastuullisuustavoitteista on lisätä metsiin ja tuotteisiin sitoutuneen hiilen määrää 30 % vuoteen 2018 verrattuna. Konserni tukee metsän vahvaa kasvua kestävän metsänhoidon toimilla. Vuonna metsän- ja taimikonhoitoa tehtiin yhteensä hehtaarilla, joka on suurin piirtein samalla tasolla referenssivuoteen verrattuna. Metsä Group on asettanut tavoitteen kasvattaa hiiltä varastoivien ja pitkän käyttöiän puutuotteiden määrää. Vuonna nämä tuotteet sitoivat tonnia hiilidioksidia ( ). Suomen tehtaiden alkuvuoden lakot sekä koronaviruspandemia vaikuttivat kielteisesti kyseisten tuotteiden tuotanto- ja myyntimääriin vuonna. Konsernin tavoite on huomioida myös metsäluonnon monimuotoisuus, jota tuetaan lahopuun määrän selvällä lisäämisellä metsissä. Metsä Groupin käyttämä puu tulee aina kestävästi hoidetuista metsistä ja sen alkuperä tunnetaan aina sataprosenttisesti. Vuonna käytetystä puusta 87 % (85) oli joko PEFC - tai FSC -sertifioitua. Tekopökkelöitä jätettiin metsänomistajan luvalla yli 84 %:iin (79) käsitellyistä uudistus- ja harvennuskohteista. Säästöpuita jätettiin 94 %:iin (94) uudistuskohteista. Säästöpuita jätetään kaikilla metsäsertifiointiin kuuluvilla uudistuskohteilla. Tekopökkelöt ja säästöpuut lisäävät pitkän aikavälin tarkastelussa metsien pysty- ja maalahopuun määrää ja tukevat metsäluonnon monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristön hyvin laajasti eri eliö- ja eläinlajeille. Tuotannossa Metsä Group tähtää fossiilittomiin tehtaisiin vuoteen 2030 mennessä. Tuotannon fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen myötä myös fossiiliset hiilidioksidipäästöt laskevat nollaan (Scope 1). Resurssitehokkuus on Metsä Groupille tärkeää. Konsernin tavoite on hyödyntää tuotannon sivuvirrat sataprosenttisesti. Prosessiveden käytön osalta tavoitteemme on 25 %:n vähennys tuotettua tonnia kohden vuoden 2018 tasosta. Prosessiveden käyttö kasvoi vuoden aikana 0,5 % tuotettua tonnia kohden vuoden 2018 tasosta. Tähän vaikuttivat osaltaan alkuvuoden lakot, joilla oli negatiivinen vaikutus vedenkulutukseen. Metsä Groupin käyttämistä polttoaineista vuonna 90 % (90) oli biopohjaisia (Scope 1). Vuonna tuotannon fossiiliset CO 2 -päästöt olivat ( *) tonnia ja biogeeniset CO 2 -päästöt ( ) tonnia (Scope 1). Vuonna tuotannon sivuvirroista hyödynnettiin 93 % (92). Ne hyödynnetään ensisijaisesti materiaaleina ja toissijaisesti energiantuotannossa. Metsä Group jatkaa työskentelyään kaatopaikalle vietävän, hyödyntämiskelvottoman jätteen määrän osuuden vähentämiseksi. Konsernin tuotantolaitoksilla tapahtui vuonna joitakin ympäristöluparajojen ylityksiä. Merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttaneita poikkeamia ei tapahtunut. Kaikilla konsernin tuotantolaitoksilla on käytössä ISO laatujärjestelmä, ISO ympäristöjärjestelmä sekä Chain of Custody -järjestelmä, jonka avulla sertifioidun puun osuus tuotteissa pystytään todentamaan luotettavasti. Useilla konsernin tuotantolaitoksilla on käytössä myös sertifioitu energiatehokkuusjärjestelmä ISO Kestävä kehitys ja fossiilittomuus ohjaavat myös Metsä Groupin tuotekehitystä. Tavoitteemme on, että vuoteen 2030 mennessä konserni ei käytä fossiiliseen öljyyn pohjautuvia raaka-aineita tai pakkausmateriaaleja. Vuoden loppuun mennessä käytetyistä raaka-aineista ja pakkausmateriaaleista 99,6 % (99,7) oli fossiilittomia. Fossiilittomia ratkaisuja etsitään muun muassa kartongeissa käytettävän öljypohjaisen lateksin sekä puutuotteissa käytettävien fenolipohjaisten liimojen korvaamiseen. Konsernin tytäryhtiöillä on aiemmasta toiminnasta jääneitä ympäristövastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla. Kunnostustöistä aiheutuville kustannuksille on tehty kirjanpidolliset varaukset tapauksissa, joissa konsernin vastuu maa-alueiden pilaantumisesta on voitu määrittää. SOSIAALINEN VASTUU, HENKILÖSTÖASIAT, IHMISOIKEUDET Politiikat ja johtamisjärjestelmät: Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet Metsä Groupin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet Yhdenvertaisuuspolitiikka Henkilöstöpolitiikka Työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden toimintaohje ISO 45001/OHSAS Metsä Group Modern Slavery Act Transparency Statement UN Global Compact Metsä Group kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti. Olemme sitoutuneet toimimaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja odotamme samaa liikekumppaneiltamme. Olemme myös sitoutuneet varmistamaan, että liiketoiminnassamme ja toimitusketjussamme ei esiinny lapsityövoiman käyttöä, pakkotyötä, ihmiskauppaa tai muunlaista nykyajan orjuutta. Vuonna 2017 käynnistimme kartoituksen toimintaamme liittyvistä ihmisoikeusriskeistä. Olemme jatkaneet tulosten pohjalta toimintamme kehittämistä, jotta pystymme tehokkaammin ehkäisemään toimitusketjuumme ja omaan toimintaamme kytkeytyviä negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia sekä edistämään ihmisoikeuksien toteutumista omassa vaikutuspiirissämme. Vastuullisena työnantajana Metsä Group edistää arvoihin perustuvia johtamiskäytäntöjä ja kasvua tukevaa johtamista. Avainasemassa on henkilöstön hyvinvoinnista, terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen läpi koko työuran, ja työssä suoriutumista tuetaan laaja-alaisesti. Metsä Groupissa jokaisella on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja osallistua kehitystyöhön. Metsä Group kiinnittää erityisesti huomiota eettisyyteen ja oikein toimimisen kulttuurin edistämiseen. Konsernin henkilöstöstä 96 % (95) on suorittanut eettisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) verkkokoulutuksen, joka sisältää myös ihmisoikeuksia ja sosiaalista vastuullisuutta koskevia keskeisiä näkökohtia. Lisäksi yli henkilöä on osallistunut verkkokoulutusta täydentävään luokkahuonekoulutukseen vuosien 2019 ja aikana. Yksi Metsä Groupin strategisista kestävän kehityksen tavoitteista on vastuullinen yrityskulttuuri. Vuonna Metsä Groupissa toteutettiin ensimmäistä kertaa laajamittainen koko henkilöstölle suunnattu eettisyysbarometri, jonka tavoitteena on saada tietoa siitä, miten henkilöstö kokee yhtiön eettisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) toteutuvan käytännössä sekä tunnistaa vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä. Tutkimuksen tulosten perusteella tietoisuus toiminnan eettisyyteen liittyvistä vaatimuksista on erittäin hyvällä tasolla, henkilöstö kokee aiheen tärkeäksi ja myös, että yhtiössä toimitaan eettisesti oikein. Tulosten perusteella kehitettävää löytyy henkilöjohtamisen osa-alueilla sekä henkilöstön yhdenvertaisessa kohtelussa ja kulttuurissa, jossa *) Laskentatapaa muutettu viime vuodesta 10 VUOSIKATSAUS 11

8 epäeettisestä toiminnasta uskalletaan ilmoittaa ja epäkohtiin myös puututaan. Metsä Group käynnistää tulosten perusteella tunnistetut kehitystoimenpiteet yhä eettisemmän toimintakulttuurin edistämiseksi. Asetettu tavoite barometrin tuloksena syntyvälle eettisyysindeksille on 100 % vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäisen tutkimuksen tulos oli 84,4 %. Jatkossa eettisyysbarometri ja työyhteisön toimivuus -tutkimus toteutetaan vuorovuosin. Poikkeukselliset olosuhteet koronapandemian vuoksi vaikuttivat henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Suurin osa koulutuksista toteutettiin aiemmasta poiketen virtuaalisina. Esimiehiä tuettiin poikkeusoloissa mm. etäjohtamisen valmennuksilla. Koko henkilöstölle tarjottiin tietoiskuja työkyvyn ja henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Muutosjohtamisen valmennukset aloitettiin liiketoimintaprosessien yhtenäistämishankkeen myötä. Varhaisen tuen keskusteluin ja niissä sovituin toimin tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa henkilöä, jolla on vaikeuksia suoriutua työssä. Metsä Groupissa panostetaan laadukkaaseen rekrytointiprosessiin, jolla halutaan varmistaa, että alan parhaat osaajat hakeutuvat konserniin. Työnantajakuvan ja oppilaitosyhteistyön systemaattinen kehittäminen jatkuu. Kummiluokka- ja kouluyhteistyön lisäksi nuorille tarjotaan 4H-yhteistyön kautta mahdollisuuksia päästä tutustumaan tuotantolaitoksille tai hakkuukohteisiin sekä tuetaan nuorten yrittäjyyskasvatusta. Metsä Group jatkoi aktiivista osallistumistaan muun muassa Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjaan. Koronapandemia on huomioitu konsernissa monella tavalla. Vuosihuoltoseisokkien yhteydessä Metsä Groupissa tehtiin yhteensä lähes koronatestiä. Konsernissa siirryttiin pandemian puhjetessa etätyöskentelyyn niissä tehtävissä, joissa työn luonne sen sallii. Tehtailla ja toimistoissa on noudatettu tiukkoja erityisjärjestelyjä, joilla minimoidaan lähikontaktit liikkumisreiteillä, ruokailu- ja sosiaalitiloissa sekä työpisteissä. Hygieniasta ja kasvomaskien käytöstä on tarkat ohjeet. Erityisjärjestelyt koskevat myös tehdasalueella käyviä toimittajia. Vuonna vakituisen henkilöstön vapaaehtoinen lähtövaihtuvuus oli 2,7 % (3,9). Metsä Groupissa noudatetaan yhdenvertaisuuspolitiikkaa, jonka periaatteet koskevat muun muassa rekrytointia, uramahdollisuuksia, koulutusta ja palkitsemista. Metsä Groupissa on määritelty vuonna yhdenvertaisuustavoitteet, joilla edistetään yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja mukaan ottamista. Systemaattinen työturvallisuustyö tukee toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja konsernin tavoitteiden saavuttamista. Avainasemassa ovat laadukas ennakoiva turvallisuustyö, riskien tunnistaminen, ei-turvalliseen työskentelyyn puuttuminen ja henkilökohtaisen riskien arvioinnin merkityksen korostaminen. Pitkän aikavälin tavoitteena vuoteen 2030 mennessä on nolla tapaturmaa. Vuonna työtapaturmien taajuus oli 8,7 (17,0), ja poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus laski 14 % edellisestä vuodesta ja oli 5,1 (5,9). Sairauspoissaolot konsernissa olivat 4,0 % (4,4) teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Sairauspoissaolojen tavoite on alle 3 %. Useilla konsernin tuotantolaitoksilla on käytössä sertifioitu työturvallisuusjärjestelmä OHSAS Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla on käytössä ISO työturvallisuusjärjestelmä. Kaikki tuotteemme valmistetaan hyvien ja turvallisten tuotantotapojen mukaisesti. Kaikilla Metsä Fibren sellutehtailla ja Metsä Boardin tehtailla sekä lähes kaikilla Metsä Tissuen tehtailla on joko ISO 22000, FSSC 22000, BRC tai IFS elintarviketurvallisuuden sertifioituna johtamisjärjestelmänä. KORRUPTION JA LAHJONNAN TORJUNTA Politiikat ja johtamisjärjestelmät: Metsä Groupin eettiset toimintaperiaatteet Metsä Groupin toimittajien eettiset toimintaperiaatteet UN Global Compact Metsä Groupin toimintaa ohjaaviin eettisiin toimintaperiaatteisiin sisältyy korruption ja lahjonnan kielto. Metsä Group on sitoutunut korruption ja lahjonnan vastaiseen toimintaan niin omassa toiminnassaan kuin suhteessa yhteistyökumppaneihinsa. Vastaava kielto sisältyy myös Metsä Groupin toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct). Korruption ja lahjonnan vastainen työ tukee osaltaan Metsä Groupin 2030 kestävän kehityksen tavoitteita vastuullisesta yrityskulttuurista ja toimitusketjusta Yhtiön eettisten toimintaperiaatteiden koulutukseen kuuluu keskeisenä osana korruption ja lahjonnan vastaisten periaatteiden läpikäynti. Koulutus on koko henkilöstölle pakollinen. Olemme jatkaneet vuonna toimittajien ja asiakkaiden tunnistamiseen ja kaupankäynnin vaatimuksiin liittyvien prosessien kehittämistä (Know Your Business Partner), joiden avulla toimitusketjun vastuullisuuteen sekä kauppapoliittisiin muutoksiin liittyviä riskejä voidaan tunnistaa ja hallita tehokkaammin. Yhteistyökumppaneiden taustojen selvitys toteutetaan keskitetyllä palvelumallilla, jossa kaupankäynnin vaatimuksiin liittyvät riskit, kuten kauppasanktiot, rahanpesu ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyvät tiedot pyritään tunnistamaan etukäteen ja toisaalta reagoimaan mahdollisiin muutoksiin ja negatiivisiin löydöksiin tehokkaasti. EETTINEN ILMOITUSKANAVA Henkilöstömme ja sidosryhmiemme edustajat voivat ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista yhtiön eettisessä ilmoituskanavassa (Compliance and Ethics Channel), joka on saatavilla kymmenellä eri kielellä. Ilmoituksen voi halutessaan tehdä anonyymisti. Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta vastaa vaatimusten noudattamista valvova Compliance-komitea, jonka tehtäviin kuuluu myös valvoa, että kunkin tutkinnan lopputuloksen edellyttämät seuraamukset ovat yhdenmukaiset vakavuudeltaan samanlaisissa tapauksissa ja että korjaavat toimenpiteet ovat riittävät. Havaitusta laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Vuonna Compliance-komitean tietoon tuli kaiken kaikkiaan 52 (49) tapausta, jotka liittyivät muun muassa epäiltyihin väärinkäytöksiin, eturistiriitoihin, yksityisyydensuojan loukkauksiin sekä erinäisiin henkilöstöliitännäisiin tapahtumiin. RISKIEN KUVAUS Edellä läpikäytyihin ympäristö-, henkilöstö- ja sosiaalisiin asioihin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin tämän toimintakertomuksen kappaleessa "Riskienhallinta ja riskit". RISKIENHALLINTA JA RISKIT Metsä Groupin riskienhallinta on systemaattista ja ennakoivaa toimintaa, jonka avulla arvioidaan ja hallitaan liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia, riskejä ja uhkatekijöitä. Riskienhallintaa säätelee Metsä Groupin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen vahvistama riskienhallintapolitiikka ja Metsä Groupin hallinto- ja ohjausjärjestelmä. Osana jatkuvaa toimintaa Metsä Groupissa arvioidaan systemaattisesti strategisia, operatiivisia, rahoituksellisia ja vahinkoriskejä ja tehdään riskienarvioinnit vuosisuunnittelu- ja strategiaprosessien yhteydessä. Vuosisuunnitteluprosessin riskienarvioinnissa tarkastellaan kannattavuuteen liittyviä liikevaihto-, kustannus-, toimintaympäristö-, kehitysprojekti- sekä vastuu- ja vahinkoriskejä. Strategiaprosessin riskienarvioinnissa liiketoiminta-alueet tarkastelevat liiketoimintastrategioidensa toteutukseen liittyviä riskejä. Lisäksi konsernin johtoryhmä tarkastelee merkittävimpiä riskejä osana johtoryhmätyöskentelyä. Metsä Groupissa riskeihin varaudutaan nimeämällä keskeisille riskien hallintatoimenpiteille vastuuhenkilöt. Konsernin riskinkantokyvyn ylittävät riskit on siirretty vakuutus-, johdannais- ja muilla sopimuksilla vakuutusyhtiöille, pankeille ja muille vastapuolille. Merkittävät vahinkoriskit on katettu konsernin omaisuus- ja keskeytysvahinko-, vastuuvahinko-, kuljetusvahinko-, kyber-, ja luottovakuutuksilla. Riskienhallintaprosessin tuloksista raportoidaan säännöllisesti hallitukselle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Vuonna toteutetuissa riskienarvioinneissa tunnistettiin seuraavat Metsä Groupin liiketoimintoihin ja kannattavuuteen mahdollisesti vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät: KORONAVIRUSPANDEMIAN AIHEUTTAMA EPÄVARMUUS MAAILMANTALOUDESSA Koronaviruspandemia aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta maailmantaloudessa ja Metsä Groupin liiketoimintaympäristössä myös vuonna Tähän vaikuttavat tartuntamäärien kasvu useissa maissa, valtioiden rajoitus- ja sulkutoimet sekä epätietoisuus koronarokotteen tehosta ja pandemian kestosta. Mikäli pandemia pitkittyy, tämä voi vaimentaa talouden elpymistä tai jopa edelleen heikentää maailmantaloutta ja kuluttajien ostovoimaa kaikilla Metsä Groupin markkina-alueilla ja vähentää siten konsernin tuotteiden kysyntää. Lisäksi pandemia voi aiheuttaa häiriöitä liiketoiminnan eri osa-alueilla ja uhata liiketoimintojen jatkuvuutta. Myös konsernin asiakkaiden kassatilanteen heikkeneminen tai hidastunut maksukäyttäytyminen voi vaikuttaa Metsä Groupin kassavirtaan ja johtaa luottotappioihin. Pandemian lopulliset vaikutukset maailmantalouteen ja Metsä Groupin liiketoimintoihin tulevat näkyviin pidemmällä aikavälillä. Pandemiatilanteen kehittymisen lisäksi vuonna 2021 maailmantalouteen vaikuttavat myös Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten jännitteiden ja kauppasodan jatkuminen, Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeiset sisäpoliittiset jännitteet ja keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan mahdolliset muutokset. Lisäksi Ison-Britannian ja EU:n uuden kauppasopimuksen vaikutukset voivat näkyä kansainvälisissä kauppavirroissa. KANSAINVÄLISEN KAUPAN RAJOITUKSET Mahdolliset muutokset johtavien teollisuusmaiden teollisuus- ja kauppapolitiikassa voivat johtaa laajempaan kaupankäynnin rajoittamiseen ja siten hidastaa maailmantalouden elpymistä pandemian jälkeen tai vaimentaa myöhemmin tapahtuvaa kasvua ja jopa supistaa globaaleja kauppavirtoja. Mahdollisilla uusilla protektionistisilla toimilla voi olla vaikutuksia metsäteollisuustuotteiden kysyntään ja siten Metsä Groupin tulokseen. GEOPOLIITTISET RISKIT Maailmassa on useita geopoliittisia riskejä ja kriisejä, joiden ennustettavuus on heikkoa ja joiden muutokset voivat olla nopeita tai tapahtua pidemmällä aikavälillä. Näiden kriisien hallinnassa käytettävillä kansainvälisillä pakotteilla voi olla suoria tai välillisiä vaikutuksia myös metsäteollisuustuotteiden kysyntään ja siten Metsä Groupin liiketoimintaan. KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen edistäminen tukee Metsä Groupin liiketoimintaa ja sen kehittämistä, mutta erityisesti ilmastomuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyy myös riskejä. Ilmastoriskit voidaan jakaa transitioriskeihin ja fysikaalisiin riskeihin. Transitioriskit syntyvät matalahiiliseen talouteen siirtymisestä ja fysikaaliset riskit liittyvät muutoksiin esimerkiksi lämpötiloissa ja sademäärissä. Metsä Groupin liiketoiminnoissa nämä ilmastoriskit koskevat erityisesti metsiä sekä energian ja veden käyttöä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen näkyvät vahvasti Metsä Groupin kestävän kehityksen tavoitteissa. Tavoitteiden ytimessä ovat siirtyminen täysin fossiilittoman energian käyttöön tuotannossa, fossiilisten raaka-aineiden käytöstä luopuminen sekä energian ja veden käytön tehostaminen. Tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet auttavat Metsä Groupia hallitsemaan ilmastoriskejä. Samalla ne avaavat Metsä Groupille uusia mahdollisuuksia muuttuneessa toimintaympäristössä. Lisäksi metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen lisääntyvällä sääntelyllä aiheuttaa riskejä metsien hyödyntämiselle. Kaikki Metsä Groupin hankkima puu on peräisin kestävistä hoidetuista metsistä, mikä on todennettu sertifioinnilla tai muuten kontrolloitu. Metsä Group on vuonna lisäksi käynnistänyt uuden metsätalouden ekologisen kestävyyden ohjelman, joka tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja vesien suojelua. RAHOITUSRISKIT Metsä Groupissa liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät pääasiassa valuuttoihin, korkoihin, likviditeettiin, vastapuoliriskeihin ja johdannaisinstrumenttien käyttöön. Rahoitusriskejä hallitaan Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on varmistaa myynnin katteet, vähentää epävarmuutta, parantaa ennustettavuutta, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoiminnoille aikaa mukauttaa toimintaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Pääoman saatavuus ja hinta ovat pitkälti riippuvaisia rahoitusmarkkinoilla vallitsevista olosuhteista, ja konsernin omasta taloudellisesta tilanteesta. Metsä Groupin hyvä taloudellinen tilanne ja rahoitusmarkkinoiden vakaus on pitänyt rahoituksen saatavuuden ja hinnan hyvänä. Mikäli rahoituksen saatavuus heikkenisi tai sen hinta nousisi merkittävästi, voi sillä olla negatiivisia vaikutuksia myös konsernin tarvitseman vieraan pääoman kustannukseen ja saatavuuteen. Jälleenrahoitusriskiin Metsä Group varautuu käyttämällä eri rahoituslähteitä monipuolisesti hyväksi, ajoittamalla lainojen erääntymiset tasapainoisesti sekä käynnistämällä jälleenrahoitusprosessit hyvissä ajoin ennen lainojen erääntymistä. Konsernin likviditeetti on vahva. Vuoden lopussa Metsä Groupilla oli käytettävissä nostettavia sitovia luottolimiittejä noin 790 miljoonaa euroa. 12 VUOSIKATSAUS 13

9 MUUTOKSET OSUUS- JA LISÄOSUUSPÄÄOMASSA Metsäliitto Osuuskunnan jäsenellä on erotessaan oikeus saada suorittamansa perusosuusmaksu ja lisäosuusmaksu takaisin. Lisäosuudet palautetaan jäsenelle myös kirjallisen vaatimuksen perusteella. Osuuskunnan sääntöjen mukaan perusosuuksien ja lisäosuuksien palauttamiseen voidaan käyttää rahamäärä, joka vastaa 1/3 viimeksi vahvistetun taseen mukaisesta jakokelpoisesta ylijäämästä. Tavallista suuremmilla osuuspääoman palautuksilla voi olla haitallinen vaikutus Metsä Groupin taloudelliseen asemaan. KILPAILUYMPÄRISTÖ Metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa merkittävästi tuotteiden markkinahintoihin. Muutokset suhdannetilanteessa, kilpailijoiden kapasiteetin lisäys ja kilpailu markkinaosuuksista voivat alentaa tuotteiden markkinahintoja. Tuotehintoja voivat nostaa kapasiteetin leikkaukset tai teollisuuden konsolidoituminen. Lisäksi merkittävät valuuttakurssimuutokset vaikuttavat metsäteollisuustuotteiden markkinatasapainoon ja yritysten kilpailukykyyn. SELLUN MARKKINATILANNE Selluliiketoiminnan tuloksella on keskeinen merkitys koko Metsä Groupin kannattavuudelle. Metsä Fibren sellun tuotantokapasiteetti on yli 3 miljoonaa tonnia valkaistua havu- ja lehtipuusellua vuodessa. Lisäksi Metsa Board tuottaa sellua Husumissa oman käytön lisäksi myös markkinoille. Globaaleilla sellumarkkinoilla rakenteelliset muutokset asiakkaiden sellun käytössä, lisääntyvä kilpailu ja uusi tuotantokapasiteetti voivat vaikuttaa negatiivisesti sellun toimitusmääriin ja markkinahintoihin ja koko Metsä Groupin liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen. LUOTTORISKIT JA MUUT VASTAPUOLIRISKIT Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on liiketoiminta-alueiden ja Metsä Groupin keskitetyn luotonvalvonnan vastuulla. Luotonvalvonta määrittää yhdessä liiketoimintojen johdon kanssa sisäiset, asiakkaille myönnetyt luottorajat sekä maksuehdot. Metsä Groupin asiakasluottoriski vuonna oli pandemiasta huolimatta tavanomaisella tasolla. Luotonvalvonnan pääperiaatteet on määritelty Metsä Groupin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan alaisessa luotto-ohjeessa. Konsernin ja liiketoimintojen operatiivinen johto osallistuu tarvittaessa luottoriskien arviointiin ja lopullisten luottopäätösten tekemiseen Rahamarkkinasijoituksissa, johdannaisissa ja lainoissa vastapuoliksi hyväksytään vain konsernin rahoituspolitiikassa määritellyt, luottokelpoisuuden täyttävät tai hallituksen päätöksellä erikseen nimetyt vastapuolet. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Metsä Groupin liiketoimintoja kehitetään esimerkiksi tuotantoteknologiaa uudistamalla, tehokkuusohjelmilla, tuotekehityksellä ja tuoteportfolioita uudistamalla, asiakassegmentoinnilla, lisäarvopalveluilla, sekä liiketoimintaprosesseja yhtenäistämällä. Liiketoiminnan kehityshankkeiden ja -investointien tavoitteena on mm. liiketoiminnan kasvattaminen, tuoteportfolion laajentaminen ja markkina-aseman vahvistaminen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen. Mikäli kehityshankkeiden ja -investointien valmistuminen viivästyy tai tuotannolliset tai kaupalliset tavoitteet eivät toteudu, vaikutukset voivat olla haitallisia kyseisen liiketoiminnan sekä konsernin tulokseen. Metsä Group on perustanut innovaatioyhtiö Metsä Springin, joka etsii ja kehittää uusia liiketoimintaideoita, jotka voisivat tulevaisuudessa toimia osana Metsä Groupin liiketoimintaekosysteemiä. Metsä Spring tekee sijoituksia konsernin omien ideoiden jatkokehittämiseksi ja ulkopuolisiin startup-yrityksiin, joiden tavoitteena on uusien tuotteiden tuominen markkinoille. Sijoituskohteet ovat korkean riskin hankkeita ja voivat vaatia koetehtaan rakentamista, joista esimerkkeinä ovat vuonna valmistunut tekstiilikuitukoetehdas ja rakenteilla oleva 3D-kuitutuotteen koelaitos Äänekoskella. Mikäli sijoituskohteiden kehityshankkeet eivät onnistu teknisesti tai kaupallisesti, riskinä voi olla sijoituksen alaskirjaus. TUOTANNONTEKIJÖIDEN KUSTANNUS- JA SAATAVUUSRISKIT Metsä Groupin tärkeimpien tuotannontekijöiden, kuten puun, energian ja kemikaalien merkittävät tai ennakoimattomat kustannusmuutokset ja mahdolliset saatavuusongelmat voivat heikentää kannattavuutta, uhata toiminnan jatkuvuutta ja suunniteltujen kehitysinvestointien toteuttamista. Myös kuljetuskapasiteetin saatavuus tai logistiikkakulujen voimakas nousu voi vaikuttaa negatiivisesti Metsä Groupin kannattavuuteen. Mikäli suunnitellut kehitysinvestoinnit toteutuvat, erityisesti kustannuskilpailukykyisen puuraaka-aineen saatavuuteen liittyy riskejä. Valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa joidenkin tuotannontekijöiden kustannuksiin. Näiltä riskeiltä pyritään suojautumaan pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla ja niihin liittyvillä johdannaissopimuksilla. Muutokset lainsäädännössä tai sääntelyssä, esimerkiksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ja kertakäyttömuovidirektiivi sekä lisääntyvät uudet vaatimukset hiilidioksidin tai muiden päästöjen rajoittamiseksi, voivat lisätä tuotantokustannuksia ja heikentää konsernin kannattavuutta. VASTUURISKIT Liiketoimintaan liittyy vastuuriskejä, kuten sopimus-, ympäristö- ja tuotevastuuriskit. Vastuuriskejä hallitaan yhtenäisillä liiketoimintaprosesseilla, sopimuskoulutuksella, johtamiskäytännöillä, laadunhallinnalla ja toiminnan läpinäkyvyydellä. JATKUVUUSRISKIT Tehtaiden tuotannon jatkuvuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi suuret tulipalot, merkittävät konerikot, vakavat onnettomuudet, sään ääri-ilmiöt ja ympäristövahingot. Lisäksi esimerkiksi tartuntatautien aiheuttama työntekijöiden sairastuminen, tietojärjestelmien pitkäkestoiset häiriöt, työmarkkinariidat, tärkeimpien raaka-aineiden saatavuusongelmat ja häiriöt logistiikkaketjussa voivat keskeyttää koko liiketoiminnan tai osia siitä. Omaisuus- ja jatkuvuusvahinkoriskien osalta tehdään aktiivista riskienhallintatyötä vakuutusyhtiöiden kanssa, esimerkiksi säännöllisesti toteutettavia riskienarviointeja tehtailla ja toimitusketjussa. Tuotannon tai toimitusketjun keskeytykset voivat vaikuttaa asiakaspalvelun jatkuvuuteen ja toimitusvarmuuteen. Keskeytysten ollessa pitkäaikaisia taloudelliset menetykset voivat olla erittäin merkittäviä, ja ne voivat aiheuttaa pysyviä asiakasmenetyksiä. Liiketoiminta-alueet, tehtaat ja konsernipalvelutoiminnot ovat laatineet jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia näiden riskien toteutumisen varalle. Metsä Groupin kriisinhallintasuunnitelma ohjaa konsernissa, toimialoilla ja tehtailla tapahtuvaa johtamista kriisitilanteissa. YRITYSTURVALLISUUSRISKIT Yritysturvallisuutta uhkaavia riskejä ovat esimerkiksi puutteet ja laiminlyönnit henkilö- ja työturvallisuudessa ja taloudellisten väärinkäytösten hallinnassa sekä negatiivinen informaatiovaikuttaminen ja kyberuhat, toimitusketjuihin kohdistuvat uhat ja sisäisen valvonnan riittävyys. Yritysturvallisuuden toimintaprosesseja ja uhkatekijöiden hallintaan liittyvää ohjeistusta, koulutusta, ja sisäistä valvontaa kehitetään jatkuvasti sekä kriisitilanteiden hallintaa harjoitellaan säännöllisesti. HENKILÖSTÖRISKIT Metsä Group kiinnittää huomiota ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamiseen. Johtamisvalmennusten, henkilöstön kehitysohjelmien, seuraajasuunnitelmien ja työnantajakuvan kehittämisellä konserni varautuu sukupolvenvaihdoksiin liittyviin riskeihin ja muihin henkilöstöriskeihin. Työkyvyn ylläpitäminen, seuraajasuunnittelu ja monitaitoisuus kuuluvat myös henkilöstöriskien hallintaan. Koronaviruspandemian aikana konsernissa henkilöstön suojaamiseksi tartunnoilta ja siten liiketoimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi on toteutettu useita toimenpiteitä. Metsäliitto Osuuskunta on suomalainen osuuskunta ja Metsä Groupin emoyritys, jonka omistavat metsänomistajajäsentä. Jäsenten yhteenlaskettu metsäpinta-ala oli hehtaaria. Metsäliitto Osuuskunnan hallintoelimet ovat,, hallitus sekä Metsä Groupin pääjohtajana toimiva toimitusjohtaja. Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet valitsevat n jäsenet joka neljäs vuosi järjestettävässä vaalissa. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee. Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen jäsenet valitsee ja Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajan ja Metsä Groupin pääjohtajan valitsee hallitus. Edustajisto käyttää Metsäliitto Osuuskunnassa jäsenille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa niissä asioissa, jotka sille lain ja Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen mukaan on määrätty. Hallintoneuvoston tehtävät on määritelty Metsäliitto Osuuskunnan säännöissä. Perustehtävänä on valvoa, että osuuskuntaa hoidetaan sääntöjen sekä n ja n päätösten mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen ja lainsäädännön mukaisesti huolehtia Metsäliitto Osuuskunnan ja Metsä Groupin toiminnan ja hallinnon asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen toimivaltaan kuuluvat strategiset ja muut laajakantoiset päätökset. Tilikaudella Metsäliitto Osuuskunnan hallitukseen kuului kahdeksan jäsentä saakka, ja sen jälkeen seitsemän jäsentä. Hallituksen suorittaman kokonaisarvion mukaan kaikki hallituksen jäsenet olivat Metsäliitto Osuuskunnasta riippumattomia. Hallitus kokoontui 24 kertaa vuonna ja hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 97 %. Metsäliitto Osuuskunnalla on toimitusjohtaja, joka toimii samalla Metsä Groupin pääjohtajana, ellei toisin päätä. Pääjohtajan tehtävänä on johtaa Metsä Groupin operatiivista toimintaa lain ja osuuskunnan sääntöjen sekä hallintoelinten päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Pääjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä. Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on määrittänyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Periaatteiden mukaan hallituksen tehtävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää monimuotoista kokoonpanoa, osaamista ja kokemusta. Metsäliitto Osuuskunnan tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna molempia sukupuolia. Hallintoneuvoston nimitystoimikunta huomioi monimuotoisuutta koskevat periaatteet valmistellessaan lle päätösesitykset hallituksen kokoonpanosta. Periaatteiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement). Hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillinen selvitys, joka on julkaistu samanaikaisesti tilinpäätöksen ja tämän toimintakertomuksen kanssa. KORONAVIRUSPANDEMIA Metsä Groupin työntekijöiden, kumppanien ja paikallisyhteisöjen turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Metsä Groupissa seurataan tarkasti koronaviruspandemian kehittymistä ja päivitetään käytäntöjä ja ohjeita viranomaisohjeistusten perusteella. Metsä Groupissa siirryttiin maaliskuussa viranomaisten suositusten mukaisesti etätöihin työtehtävien salliessa. Valtaosa konsernin työtehtävistä sijoittuu tuotantolaitoksille, joissa etätyö ei ole mahdollista. Toimenpiteet, joilla viruksen leviäminen estetään työpaikoilla, ovat erittäin tärkeitä. Niihin kuuluvat perusteellinen käsien pesu, kotiin jääminen oireiden ilmetessä, välimatkan pitäminen muihin ihmisiin ja tehokas siivous. Kukaan ei saa tulla työpaikalle vähääkään sairaana. Vain liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta olennaiset ja välttämättömät vierailut Metsä Groupin toimipaikoille, esimerkiksi kunnossapito- ja investointitöihin, on sallittu edellyttäen tuoretta negatiivista koronatestitulosta. Leviämisvaiheen alueiden toimipaikoilla henkilöstölle tehdään säännöllisiä koronatestauksia. Kaikki tehtaille saapuva ulkopuolinen henkilöstö testataan ennen töiden aloittamista. Metsä Group tuottaa muun muassa sellua, kartonkia ja pehmopapereita, jotka ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeitä tuotteita. Ne edistävät hygieniaa ja kuluttajien turvallisuutta sekä suojaavat kulutustavaroita. Varmistaakseen toiminnan jatkuvuuden Metsä Groupin eri toiminnot ovat laatineet varautumissuunnitelmat epidemian leviämisen varalta. Resurssitilanne on koronaviruspandemian aikana kaiken kaikkiaan ollut normaali. Tuotanto ja toimitukset ovat olleet normaalisti käynnissä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Metsä Woodin Ison-Britannian laitosten tuotanto oli suljettuna ja valtaosa henkilöstöstä lomautettuna noin viiden viikon ajan keväällä. Venäjällä Metsä Svirin sahan toiminta sekä Metsä Forestin puunhankinta ovat olleet tiettyinä aikoina käynnissä vain osin. Useat keväälle suunnitellut vuosihuoltoseisokit siirrettiin koronaviruspandemian takia jälkimmäiselle vuosipuoliskolle ja ne toteutettiin onnistuneesti. KAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Metsä Tissue ilmoitti uudistavansa Mäntän tehtaan pehmopaperikoneen. Tehtaan energia- ja tuotantotehokkuus paranevat olennaisesti ja tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa. Uudistus mahdollistaa tuotelaadun kehittämisen erityisesti kuluttaja-asiakkaiden odotusten mukaisesti. Husumin sellutehtaan 30 % osuuden myynti Norra Skogille toteutettiin , ja sen vaikutukset sisältyvät Metsä Boardin taloudelliseen raportointiin tammi maaliskuun 2021 osavuosikatsauksesta alkaen. Kauppa alentaa Metsä Boardin nettovelkaa noin 260 miljoonalla eurolla ja lisäksi se pienentää Metsä Boardin rahoitusosuutta sellutehtaan uudistuksen toisessa vaiheessa noin 100 miljoonalla eurolla. Metsä Board ilmoitti käynnistävänsä esisuunnittelun vuotuisen tuotantokapasiteetin kasvattamisesta noin tonnilla Husumin 14 VUOSIKATSAUS 15

10 tehtaallaan Ruotsissa. Esisuunnittelussa arvioidaan myös tehtaan sataman kapasiteettia raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden määrien kasvuun nähden. Päätösvalmius mahdollisesta investoinnista arvioidaan saavutettavan kesällä 2021 ja investoinnin toteutuessa lisäkapasiteetin ylös ajo alkaisi vuonna Pohjoismainen kiinteistösijoitusyhtiö NREP osti Metsä Groupin Espoon Tapiolassa sijaitsevan pääkonttorikiinteistön tammikuussa. Metsä Groupin omistusosuuden velaton kauppahinta oli 44 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä Metsäliitto Osuuskunta solmi kohteeseen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen. KEMIN BIOTUOTETEHDAS Helmikuussa tehtiin päätös rakentaa Kemiin uusi biotuotetehdas. Investoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa ja se on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. Rakennusvaihe kestää noin kaksi ja puoli vuotta ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Kemin biotuotetehdas valmistaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita. Uusiutuvaa sähköä se tuottaa vuodessa 2,0 TWh, mikä vastaa noin 2,5 % Suomen kokonaissähköntuotannosta. Tehdas käyttää kuitupuuta vuosittain noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin Kemin nykyinen sellutehdas. Uusi tehdas korvaa Kemin nykyisen, elinkaarensa päässä olevan sellutehtaan, ja vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Kemin nykyisen sellutehtaan omaisuuseriin arvioidaan tehtävän noin 42 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä. Kemin biotuotetehdas lisää Suomen vuotuista vientiä noin puolella miljardilla eurolla ja vuotuinen positiivinen tulovaikutus Suomeen puuraaka-aineen arvon ja suomalaisen työn oston kautta on myös noin puoli miljardia euroa. Uusi biotuotetehdas turvaa Kemin nykyisen sellutehtaan 250 työpaikkaa tuleviksi vuosikymmeniksi. Kemin biotuotetehdas luo koko suoraan arvoketjuunsa Suomessa noin uutta työpaikkaa, joista suurin osa sijoittuu puunhankintaan. Kaikkiaan Kemin biotuotetehtaan suorassa arvoketjussa Suomessa työskentelee noin henkilöä. Suomalaiset toimijat ovat olleet kilpailukykyisiä ja biotuotetehdasprojektin kotimaisuusasteen arvioidaan nousevan erittäin korkeaksi, noin 70 %. Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ovat lähes henkilötyövuotta, josta yli puolet tehdään Kemissä. Rakennusvaiheen aikana eri työntekijöitä arvioidaan kaikkiaan olevan yhteensä noin Tehtaan tarvitsema puu hankitaan kestävästi hoidetuista metsistä ja puun alkuperä tunnetaan aina. Tehdas käyttää kuitupuuta vuosittain noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin Kemin nykyinen sellutehdas. Puuraaka-aine on suunniteltu hankittavan pääosin Suomesta. Puun saatavuutta Suomessa tukee Metsäliitto Osuuskunnan vahva omistajajäsenpohja. Puunhankinta Kemin tehtaalle laajenee jatkossa Ruotsiin, josta arvioidaan vuosittain hankittavan noin miljoona kuutiometriä puuta. Hankkeen kokonaisinvestoinnista, 1,6 miljardia eurosta, 40 % rahoitetaan kotimaisella omalla pääomalla ja 60 % lainalla. Lainarahoitus koostuu pääasiassa Finnveran 80 % määrällä takaamasta 500 miljoonan euron 10 vuoden lainasta, Ruotsin vientitakuulaitoksen Eksportkreditnämndin 95 % osuudella takaamasta 200 miljoonan euron 10 vuoden lainasta, Euroopan investointipankin (EIB) myöntämästä 200 miljoonan 15 vuoden lainasta ja kahdeksan pankin kanssa solmitusta 100 miljoonan euron viiden vuoden vihreästä pankkilainasta (Green Term Loan). Lisäksi Metsä Fibre on uusinut kesäkuussa 2021 erääntyvän 200 miljoonan euron valmiusluoton vastaavan suuruisella ja viiden vuoden mittaisella järjestelyllä, jonka rahoitusmarginaalin määräytyminen on sidottu kestävän kehityksen avainmittareihin. LÄHIAJAN NÄKYMÄT Puun kysyntä kohdistuu sulan maan aikana korjattaviin uudistus- ja harvennushakkuuleimikoihin. Talvileimikkojen ostoa ohjataan keliolosuhteiden mukaan. Energiapuussa kysyntä kohdistuu latvusmassaan. Metsänhoitopalveluiden kysyntä jatkuu hyvänä. Koronaviruspandemian aiheuttama kysynnän epävarmuus jatkuu kaikilla Metsä Woodin päämarkkinoilla. Ison-Britannian ja EU:n välinen vapaakauppasopimus tukee sekä Kerto LVL- että vanerituotteiden kysyntää. Kerto LVL:n kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana erityisesti Pohjois-Amerikan ja Australian markkinoilla. Kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana havuvanerin päämarkkinoilla. Koivuvanerin kysyntänäkymä on vahvistunut, mutta kilpailu pysyy kireänä Euroopan päämarkkinoilla. Isossa-Britanniassa kysynnän odotetaan lähikuukausina jatkuvan vuodenaikaan nähden vahvana. Metsä Fibressä sellumarkkinoiden odotetaan vahvistuvan markkinasellun kysynnän jatkaessa kasvuaan erityisesti Aasian markkinoilla. Uutta lehtipuusellun tuotantokapasiteettia tulee markkinoille vuoden 2021 lopussa, uutta havusellukapasiteettia ei ole tulossa markkinoille. Globaali konttipula, joka vaikuttaa Euroopan ja Pohjois-Amerikan tuottajien Aasian toimituksiin, tiukentaa edelleen Aasian markkinaa. Sahatavaran markkinoilla kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana kaikilla päämarkkinoilla ja jopa ylittävän tarjonnan. Metsä Boardin kartonkitoimitusten arvioidaan tammi maaliskuussa 2021 kasvavan loka joulukuun toimitusmääristä. Valkoisten kraftlainereiden hintojen paikallisissa valuutoissa arvioidaan nousevan hieman ja taivekartongin hintojen pysyvän vakaina. Tammi maaliskuulle 2021 ei juurikaan kohdistu merkittäviä tehtaiden suunniteltuja huoltoseisokkeja. Energiakustannusten odotetaan tammi maaliskuussa nousevan. Kartongin ja sellun muiden tuotantokustannusten arvioidaan pysyvän melko vakaina. Epävarmuus koronaviruspandemiatilanteen vaikutuksista tuotteiden lyhyen ajan kysyntään on edelleen suuri Metsä Tissuen toimintamaissa. Pehmopaperituotteiden kysynnän odotetaan kasvavan sen jälkeen, kun pandemiarajoituksia kyetään purkamaan. Tiivispapereiden kysynnän odotetaan jatkavan lievää kasvuaan. Yhtiö valmistautuu raaka-aineiden ja muiden kustannusten kohoamiseen ja ohjaa hinnoitteluaan aktiivisesti varmistaakseen toiminnan kannattavuuden. Metsä Groupin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan tammi maaliskuussa 2021 paranevan loka joulukuusta. ESITYS TASEEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄYTTÄMISESTÄ Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on päättänyt ehdottaa, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan vuodelta korkoa 6,0 % (6,5 % vuodelta 2019), lisäosuuspääoma A:lle 5,0 % (6,0) ja lisäosuuspääoma B:lle 1,0 % (2,0). Kokonaisuudessaan ehdotettu voitonjako olisi noin 66 miljoonaa euroa (72). Hallituksen esitykset käsitellään maaliskuussa Metsäliitto Osuuskunnan ssa, joka antaa asioista lausunnon huhtikuussa kokoontuvalle lle. KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Milj. euroa Liitetieto 1 12/ 1 12/2019 Liikevaihto 2.1, , ,4 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -31,1-17,4 Liiketoiminnan muut tuotot 2.1, ,3 59,2 Materiaalit ja palvelut 2.1, , ,3 Henkilöstökulut 2.1, 3-615,0-630,4 Poistot ja arvonalentumiset 2.1, 4.1, ,5-415,5 Liiketoiminnan muut kulut 2.1, ,7-361,9 Liiketulos 375,8 374,3 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 7.1 3,1 3,3 Kurssierot 5.2-2,3-6,4 Muut rahoitustuotot 5.2 3,2 5,3 Muut rahoituskulut ,7-60,8 Tilikauden tulos ennen veroja 330,1 315,7 Tuloverot 6-67,9-76,8 Tilikauden tulos 262,2 238,9 Muut laajan tuloksen erät 5.1, 6 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten järjestelyjen uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -8,9-15,7 Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat -68,1-13,5 Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 15,6 5,1 Yhteensä -61,4-24,0 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Rahavirran suojaukset 23,9-17,8 Muuntoerot -5,5 3,1 Muut erät 0,0 Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi -4,6 3,7 Yhteensä 13,7-11,0 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -47,7-35,0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 214,5 203,9 Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille 177,5 111,4 Määräysvallattomille omistajille 84,7 127,5 262,2 238,9 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille 149,1 90,0 Määräysvallattomille omistajille 65,3 113,9 214,5 203,9 Liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä. 16 VUOSIKATSAUS 17

11 KONSERNIN TASE Milj. euroa Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo ,1 429,4 Muut aineettomat hyödykkeet ,0 228,1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet , ,0 Biologiset hyödykkeet 4.3 3,2 2,9 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ,3 68,3 Muut sijoitukset ,5 271,1 Muut rahoitusvarat ,7 20,5 Laskennalliset verosaamiset 6 27,1 27,7 Johdannaiset 5.7 2, , ,1 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus ,9 979,6 Myyntisaamiset ja muut saamiset ,4 720,6 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 2,4 8,7 Johdannaiset ,7 28,7 Rahavarat , , , ,6 Myytävänä olevat omaisuuserät ,3 32,3 Varat yhteensä 6 851, ,0 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osuuspääoma , ,0 Muuntoerot ,9-30,7 Arvonmuutos- ja muut rahastot ,3 728,7 Kertyneet voittovarat 1 093, , , ,8 Määräysvallattomien omistajien osuudet ,7 848,5 Oma pääoma yhteensä 3 914, ,3 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 6 289,9 296,1 Eläkevelvoitteet ,5 81,8 Varaukset ,8 17,7 Rahoitusvelat , ,7 Muut velat 4.7 2,3 2,3 Johdannaiset ,8 20, , ,4 Lyhytaikaiset velat Varaukset 4.9 2,8 4,1 Rahoitusvelat ,9 312,3 Ostovelat ja muut velat , ,8 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 6,3 7,4 Johdannaiset ,9 16, , ,4 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat ,7 14,9 Velat yhteensä 2 937, ,7 Oma pääoma ja velat yhteensä 6 851, ,0 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Milj. euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Muuntoerot Liitetieto Osuuspääoma Arvonmuutosja muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Oma pääoma ,7-34,8 492, , ,5 905, ,6 Tilikauden tulos 111,4 111,4 127,5 238,9 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 5.1, 6 4,1-14,4-11,1-21,4-13,6-35,0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 4,1-14,4 100,4 90,0 113,9 203,9 Liiketoimet omistajien kanssa Maksetut osuuspääoman korot ja osingot ,4-64,4-84,5-148,9 Osuuspääoman muutos ,3-9,1 195,2 195,2 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston muutos 5.1 0,0 250,0-250,0 0,0-39,9-39,9 Osakeperusteiset maksut 3.3-9,3-9,3-1,4-10,7 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa Määräysvallattomien omistajien osuuksien myynnit, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa 7.1 0,4-34,9-34,5-47,6-82, ,0-0,6-0,7 3,1 2,4 Oma pääoma ,0-30,7 728, , ,8 848, ,3 Oma pääoma ,0-30,7 728, , ,8 848, ,3 Tilikauden tulos 177,5 177,5 84,7 262,2 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 5.1, 6-5,3-17,7-5,4-28,4-19,3-47,7 Tilikauden laaja tulos yhteensä -5,3-17,7 172,1 149,1 65,3 214,5 Liiketoimet omistajien kanssa Maksetut osuuspääoman korot ja osingot ,5-63,5-40,3-103,8 Osuuspääoman muutos ,4-12,5 111,0 111,0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston muutos 5.1 0,0 0,0 0,0-25,8-25,8 Osakeperusteiset maksut 3.3-8,4-8,4-1,0-9,5 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa Määräysvallattomien omistajien osuuksien myynnit, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa 7.1 0,2-23,4-23,2-27,1-50, ,0-0,4-0,4 3,1 2,7 Oma pääoma ,4-35,9 711, , ,5 822, ,2 Liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä. Liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä. 18 VUOSIKATSAUS 19

12 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Milj. euroa Liitetieto 1 12/ 1 12/2019 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tulos 262,2 238,9 1) Oikaisut tilikauden tulokseen 405,2 531,8 Saadut korot 2,9 4,8 Maksetut korot -37,3-45,2 Saadut osingot 3,1 3,1 Muut rahoituserät, netto -9,1-13,3 Maksetut verot -59,9-122,4 2) Käyttöpääoman muutos 100,3-112,9 Liiketoiminnan nettorahavirta 667,4 484,8 Investointien rahavirrat Tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 7.1-0,1-6,0 Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnat -1,1-3,5 Muiden osakkeiden hankinnat -3,0 0,0 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -364,8-216,1 Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 7.1-3,4 0,6 Osakkuus- ja yhteisyritysten myynnit 0,0 0,2 Muiden osakkeiden myynnit 0,2 3,8 Pääoman palautukset 1,0 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 16,0 23,4 Pitkäaikaisten saamisten muutos -1,0-2,1 Investointien nettorahavirta -357,2-198,7 Rahoituksen rahavirrat Osuuspääoman muutos 107,2 137,4 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat ,4-82,6 Pitkäaikaisten velkojen nostot ,2 150,6 Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset ,7-275,4 Lyhytaikaisten velkojen muutos 5.5-3,1-11,1 Lyhytaikaisten korollisten saamisten muutos 5.5-0,5-0,5 Pääoman palautukset -25,8-39,9 Maksetut osuuspääoman korot ja osingot -112,2-158,6 Rahoituksen nettorahavirta -186,4-280,2 Rahavarojen muutos 123,8 5,9 Rahavarat tilikauden alussa 1 090, ,9 Rahavarojen muuntoero -1,8 0,6 Rahavarojen muutos 123,8 5,9 Rahavaroihin sisältyvien rahastosijoitusten arvonmuutokset 0,9 Myytävänä olevien omaisuuserien rahavarat 0,0-0,3 Rahavarat tilikauden lopussa , ,0 Milj. euroa 1 12/ 1 12/2019 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT 1) Oikaisut tilikauden tulokseen Verot 67,9 76,8 Poistot ja arvonalentumiset 303,5 415,5 Biologiset hyödykkeet -0,3 0,1 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista -3,1-3,3 Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot -12,8-24,4 Rahoituskulut, netto 48,8 61,9 Eläkevelvoitteet ja varaukset -5,1-4,9 Muut oikaisut 6,4 10,1 Yhteensä 405,2 531,8 2) Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos 7,1 14,3 Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -1,0 27,4 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 94,2-154,5 Yhteensä 100,3-112,9 Liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä. 20 VUOSIKATSAUS 21

13 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2. TULOKSELLISUUS 1. LAATIMISPERIAATTEET KONSERNIN PERUSTIEDOT Metsäliitto Osuuskunta tytäryrityksineen muodostavat konsernin ( Metsä Group tai konserni ), jonka viisi liiketoiminta-aluetta ovat puunhankinta ja metsäpalvelut, puutuoteteollisuus, sellu- ja sahateollisuus, kartonkiteollisuus sekä pehmo- ja tiivispaperit. Konsernin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Revontulenpuisto 2, Espoo. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Revontulenpuisto 2, Espoo. Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osuuskuntalain mukaan lla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa n kokouksessa. LAATIMISPERUSTA on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen voimassaolleita standardeja ja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. esitetään miljoonina euroina. on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, biologisia hyödykkeitä, etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvia varoja ja velvoitteita sekä osakeperusteisia maksuja, jotka on arvostettu käypään arvoon. KORONAVIRUSPANDEMIA Koronaviruspandemian vaikutuksesta liiketoimintaan on kerrottu hallituksen toimintakertomuksessa. Koronaviruspandemian vaikutuksista myyntisaamisten ja rahavarojen arvonalentumisten määrittämiseen on kerrottu liitetiedossa 5.6 Rahoitusriskien hallinta, vastapuoliriski. TILIKAUDELLA SOVELLETTAVAT STANDARDIMUUTOKSET Vuoden alussa voimaan tulleilla standardimuutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muilla standardimuutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. esitetään euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutassa käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Valuuttasuojauksesta kerrotaan liitetiedossa 5.6 Rahoitusriskien hallinta. Konserniyritysten, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Konserniyritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta eri kursseilla sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta syntyvät muuntoerojen muutokset kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Konserniyrityksestä luovuttaessa joko myymällä tai purkamalla luopumishetkeen mennessä kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana luopumisesta syntyvää voittoa tai tappiota. MUUT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Muut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet esitetään osana liitetietoja, joihin ne liittyvät. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka vaikuttavat varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tuottojen ja kulujen määrään. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat johdon tämän hetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista. Tilinpäätöksen kannalta keskeisimmät osa-alueet, joihin liittyy johdon arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, esitetään seuraavissa liitetiedoissa: Keskeiset arviot ja harkinta Liitetieto 2.1 SEGMENTTI-INFORMAATIO LAATIMISPERIAATTEET SEGMENTIT Metsä Groupin segmentit muodostuvat konsernin liiketoimintaalueista. Segmenttien raportointi on yhdenmukaista pääjohtajalle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Pääjohtaja vastaa resurssien kohdistamisesta segmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan samoja tilinpäätösperiaatteita kuin konsernissa. Segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin ja eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT Vertailukelpoisesta liiketuloksesta on eliminoitu poikkeukselliset ja olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat merkittävät myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset, yritysmyynneistä ja -hankinnoista, sopeuttamistoimista ja muista rakennejärjestelyistä aiheutuneet kustannukset ja niiden oikaisut sekä oikeudenkäynteihin liittyvät erät. PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT Metsä Forest toimittaa korkealaatuista puuta ja energiapuuta Metsä Groupin tuotantolaitoksille sekä muille teollisille asiakkailleen. Se tarjoaa emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsän- ja luonnonhoidon palvelut. Metsä Forest panostaa kestävän metsänhoidon menetelmien ja metsänomistajille suunnattujen digitaalisten palvelujen kehittämiseen. PUUTUOTETEOLLISUUS Metsä Wood valmistaa korkealuokkaisia ja ympäristöystävällisiä koivu- ja havuvanereita ja Kerto LVL-tuotteita. Metsä Wood tarjoaa puutuotteita rakennus- ja kuljetusvälineteollisuuden sekä jakeluasiakkaiden tarpeisiin. Metsä Wood pyrkii kaikessa toiminnassa teolliseen tehokkuuteen. Asiakkuuksien osalta korostetaan korkeatasoista asiakaspalvelua, luotettavuutta ja laatua. SELLU- JA SAHATEOLLISUUS Metsä Fibre on johtava biotuotteiden, biokemikaalien ja bioenergian valmistaja. Yhtiö on maailman suurin markkinahavusellun tuottaja ja merkittävä toimija sahatavaran tuotannossa. Metsä Fibren valkaistut havu- ja koivusellut on kehitetty kartongin, pehmo-, paino-, ja erikoispaperin valmistukseen. Kuusi- ja mäntysahatavaraa käytetään pääasiassa rakennusteollisuudessa. Lisäksi yhtiö kehittää ja laajentaa jatkuvasti selluntuotannon sivuvirroista tuotettujen biotuotteiden valikoimaa. KARTONKITEOLLISUUS Metsä Board on johtava eurooppalainen korkealaatuisten ja keveiden ensikuitukartonkien valmistaja. Yhtiön taive- ja tarjoilupakkauskartongit sekä valkoiset kraftlainerit tarjoavat kestäviä, kierrätettäviä ja turvallisia ratkaisuja kuluttaja-, myymälä- ja tarjoilupakkaussovelluksiin. Kaikki Metsä Boardin käyttämä puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista pohjoisista metsistä, mikä takaa kuidun korkean ja tasaisen laadun. Maailmanlaajuinen myyntiverkosto palvelee merkkituotevalmistajia, jalostajia ja tukkureita. PEHMO- JA TIIVISPAPERIT Metsä Tissue innovoi pehmopaperituotteita ja palveluita, jotka tekevät arjesta hygienisempää, helpompaa ja puhtaampaa, ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Metsä Tissue on yksi Euroopan johtavista koti- ja suurtalouksien pehmopapereiden toimittajista ja yksi maailman johtavista tiivispapereiden toimittajista. Yhtiön tuotemerkit ovat Lambi, Serla, Tento, Mola, Katrin ja SAGA. MUU TOIMINTA Muu toiminta sisältää muun muassa Metsä Groupin konsernipalvelutoiminnot, Metsäliitto Osuuskunnan holding-toiminnan, Metsä Group Treasury Oy:n, Metsä Spring Oy:n sekä osuuden Metsätapiolan kiinteistöistä. TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Property, Plant and Equipment Proceeds before Intended Use* (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti. Muutoksilla on vaikutusta konsernin aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon määrittelyyn ja esitettäviin liitetietoihin. Eläkevelvoitteet Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentuminen Vuokrasopimukset Kasvavan puuston arvonmääritys Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit Vaihto-omaisuuden arvostus Myyntisaamisten arvostus Varaukset Tuloverot Oikeudelliset vastuut 3.5 Eläkevelvoitteet 4.1 Aineettomat hyödykkeet 4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4.3 Biologiset hyödykkeet 4.4 Muut sijoitukset 4.5 Vaihto-omaisuus 4.6 Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.9 Varaukset 6 Tuloverot 8.1 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset * = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa mennessä. 22 VUOSIKATSAUS 23

14 SEGMENTIT Milj. euroa Puunhankinta ja metsäpalvelut Puutuoteteollisuus Sellu- ja sahateollisuus Pehmo- ja tiivispaperit Muu toiminta Eliminoinnit Konserni yhteensä Ulkoinen myynti 441,8 412, , , ,2 0, ,9 Sisäinen myynti 1 378,1 16,5 451,6 75,4 0,7 8, ,6 0,0 Liikevaihto yhteensä 1 819,9 429, , , ,9 8, , ,9 Liiketulos 22,4 9,3 3,9 227,3 115,9-7,1 4,2 375,8 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 6,0 2,0-0,6 0,6 8,1 Vertailukelpoinen liiketulos 22,4 9,3 3,9 221,2 113,8-6,5 3,6 367,7 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 3,1 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -48,8 Tuloverot -67,9 Tilikauden tulos 262,2 Segmentin varat 321,9 358, , ,8 784,1 244,0-260, ,2 Myytävänä olevat omaisuuserät 32,3 32,3 Kohdistamattomat varat 1 297,8 Varat yhteensä 6 851,3 Segmentin velat 217,4 69,4 418,5 366,5 294,5 134,6-260, ,4 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 17,7 17,7 Kohdistamattomat velat 1 678,9 Velat yhteensä 2 937,1 Kokonaisinvestoinnit 16,9 21,7 135,2 166,4 53,1 7,3-0,1 400,5 Poistot 10,2 20,8 124,3 94,5 44,3 6,0 3,4 303,5 Henkilöstö keskimäärin Segmentin varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, vaihto-omaisuuden ja myyntisaamiset sekä muut korottomat saamiset (pois lukien korot ja verot). Segmentin velat sisältävät ostovelat, saadut ennakot ja muut korottomat velat (pois lukien korot ja verot). VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT LIIKETULOKSESSA Milj. euroa Puunhankinta ja metsäpalvelut Puutuoteteollisuus Sellu- ja sahateollisuus Pehmo- ja tiivispaperit Muu toiminta Eliminoinnit Konserni yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot 6,0 5,7 11,8 Varastojen muutos -0,3-0,3 Henkilöstökulut -0,1-0,1 Poistot -0,3-0,3 Liiketoiminnan muut kulut -3,0-0,6 0,6-3,0 Yhteensä 0,0 0,0 0,0 6,0 2,0-0,6 0,6 8,1 SEGMENTIT 2019 Milj. euroa Puunhankinta ja metsäpalvelut Puutuoteteollisuus Sellu- ja sahateollisuus Pehmo- ja tiivispaperit Muu toiminta Eliminoinnit Konserni yhteensä Ulkoinen myynti 498,2 411, , , ,1 0, ,4 Sisäinen myynti 1 474,7 23,1 561,8 101,1 0,9 9, ,2 0,0 Liikevaihto yhteensä 1 972,9 434, , , ,0 9, , ,4 Liiketulos 27,4 9,2 248,6 180,8-63,4-9,3-19,2 374,3 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2,0-3,6-136,7-0,8 18,5-120,6 Vertailukelpoinen liiketulos 27,4 7,2 248,6 184,4 73,4-8,6-37,6 494,9 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 3,3 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -61,9 Tuloverot -76,8 Tilikauden tulos 238,9 Segmentin varat 308,6 336, , ,4 785,1 212,5-198, ,7 Myytävänä olevat omaisuuserät 32,3 32,3 Kohdistamattomat varat 1 150,0 Varat yhteensä 6 727,0 Segmentin velat 185,4 51,6 361,9 375,5 287,3 106,4-198, ,9 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 14,9 14,9 Kohdistamattomat velat 1 767,0 Velat yhteensä 2 951,7 Kokonaisnvestoinnit 22,9 32,6 90,1 98,9 29,6 7,2-21,9 259,6 Poistot 8,3 18,7 123,4 94,6 45,6 5,7 7,9 304,1 Arvonalentumiset 19,1 118,7-26,5 111,4 Henkilöstö keskimäärin Segmentin varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, vaihto-omaisuuden ja myyntisaamiset sekä muut korottomat saamiset (pois lukien korot ja verot). Segmentin velat sisältävät ostovelat, saadut ennakot ja muut korottomat velat (pois lukien korot ja verot). VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT LIIKETULOKSESSA 2019 Milj. euroa Puunhankinta ja metsäpalvelut Puutuoteteollisuus Sellu- ja sahateollisuus Kartonkiteollisuus Kartonkiteollisuus Kartonkiteollisuus Kartonkiteollisuus Pehmo- ja tiivispaperit Muu toiminta Eliminoinnit Konserni yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot 2,0 17,8-11,0 8,7 Varastojen muutos -6,3-6,3 Henkilöstökulut -7,5-7,5 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista -2,2 2,2 0,0 Arvonalentumiset -19,1-118,7 26,5-111,4 Liiketoiminnan muut kulut -4,2-0,8 0,8-4,2 Yhteensä 0,0 2,0 0,0-3,6-136,7-0,8 18,5-120,6 Kartonkiteollisuus-segmentin liiketoiminnan muut tuotot sisältävät Metsä Boardin liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoiton 6,0 miljoonaa euroa. Pehmo- ja tiivispaperit -segmentin liiketulos sisältää Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan myyntiin liittyviä eriä yhteensä -1,3 miljoonaa euroa sekä Metsä Tissuen Puolan yhtiön käyttöomaisuuden myyntiin ja saatuun vakuutuskorvaukseen liittyviä eriä yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Puutuoteteollisuus-segmentin liiketoiminnan muut tuotot sisältävät Metsä Woodin 2,0 miljoonan euron myyntivoiton kiinteistön myynnistä Metsä Fibre Oy:lle. Kartonkiteollisuus-segmentin liiketoiminnan muut tuotot sisältävät Metsä Boardin ei-operatiivisen osakesijoituksen myyntivoiton 3,3 miljoonaa euroa, Metsä Boardin liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoiton 5,5 miljoonaa euroa sekä Metsä Boardin kirjaaman myyntivoiton Äänevoima Oy:n osakkeiden myynnistä yhteensä 6,8 miljoonaa euroa (liiketoiminnan muut tuotot 9,0 miljoonaa euroa ja osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista -2,2 miljoonaa euroa). Arvonalentumiset sisältävät Metsä Boardin Husumin sellutehtaan uudistamiseen liittyvän -19,1 miljoonan euron arvonalentumisen. Pehmo- ja tiivispaperit -segmentin varaston muutos sisältää Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan tulevaan myyntiin liittyvän -6,3 miljoonan euron arvonalentumisen. Henkilöstökulut sisältävät -6,6 miljoonan euron kuluvarauksen liittyen käynnissä olevaan Metsä Tissuen tehostamisohjelmaan sekä -0,6 miljoonan euron kuluvarauksen liittyen Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan tulevaan myyntiin. Arvonalentumiset sisältävät Metsä Tissuen liikearvoon sekä aineettomiin oikeuksiin kohdistuvan arvonalentumisen -102,5 miljoonaa euroa. Lisäksi arvonalentumiset sisältävät Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan tulevaan myyntiin liittyvän -10,9 miljoonan euron, Metsä Tissuen Puolan Krapkowicen PM6:n sulkemiseen liittyvän -3,9 miljoonan euron ja Metsä Tissuen Saksan Raubachin jalostuslinjan kehitykseen liittyvän -1,4 miljoonan euron arvon alentumiset. 24 VUOSIKATSAUS 25

15 Liiketoiminnan muut kulut sisältävät -1,0 miljoonan euron kuluvarauksen Metsä Boardin yhteensä -6,8 miljoonan euron myyntivoiton eliminoinnin liittyen käynnissä olevaan Metsä Tissuen tehostamisohjelmaan sekä -3,2 miljoonan euron kuluvarauksen liittyen Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan muut tuotot -9,0 miljoonaa euroa ja osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tulok- Äänevoima Oy:n osakkeiden myynnistä Metsä Fibre Oy:lle (liiketoiminnan tulevaan myyntiin. sista 2,2 miljoonaa euroa). Arvonalentumiset sisältävät Metsä Tissuen liikearvoon sekä aineettomiin ELIMINOINNIT oikeuksiin kohdistuvan arvonalentumisen eliminoinnin 25,2 miljoonaa euroa Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät Metsä Woodin -2,0 miljoonan euron sekä Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan myyntiin liittyvän arvonalentumisen eliminoinnin 1,2 miljoonaa euroa. myyntivoiton eliminoinnin kiinteistön myynnistä Metsä Fibre Oy:lle, MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Pitkäaikaiset varat ja kokonaisinvestoinnit esitetään varojen sijainnin mukaan. Liikevaihto Pitkäaikaiset varat Kokonaisinvestoinnit Milj. euroa Suomi 880,7 947, , ,8 226,1 178,2 Saksa 511,1 523,1 154,2 152,8 17,5 11,6 Iso-Britannia 321,5 351,5 25,9 29,2 3,6 0,7 Italia 159,8 193,4 0,9 0,5 0,5 0,0 Ruotsi 195,7 217,2 506,2 398,9 138,7 50,0 Ranska 145,0 198,2 0,5 0,6 0,0 0,2 Puola 128,,4 153,4 63,1 72,8 4,2 4,0 Muu EU 649,2 749,3 100,3 105,1 7,2 6,4 Turkki 153,8 168,7 Norja 106,6 144,3 0,4 1,0 0,5 0,2 Muu Eurooppa 173,4 170,3 15,4 21,5 1,7 8,0 Eurooppa yhteensä 3 425, , , ,2 399,9 259,1 Kiina 749,0 757,7 1,3 1,6 0,5 0,4 Yhdysvallat 413,1 344,6 1,2 1,5 0,1 0,1 Muut maat 467,4 554,2 0,1 0,1 0,0 0,0 Yhteensä 5 054, , , ,4 400,5 259,6 2.2 LIIKEVAIHTO LAATIMISPERIAATTEET Konsernin myyntisopimusten suoritevelvoitteet ovat pääosin metsäteollisuuden tavaramyyntiin liittyviä, tilausperusteisia asiakastoimituksia. Palveluilla on konsernin liiketoiminnassa lähinnä avustava tai tavaratoimituksia täydentävä rooli. Transaktiohinta muodostuu määrästä, jonka konserni odottaa saavansa vastikkeena luovuttamistaan suoritteista. Tämä määrä vähennettynä myyntiin perustuvilla arvonlisä- ja liikevaihtoveroilla esitetään konsernin liikevaihtona. Konsernin saamat hinnat jaetaan kiinteään ja muuttuvaan osaan. Muuttuvan osan muodostavat erilaiset, mm. maksutapaan ja ostomääriin perustuvat alennukset, jotka konserni kohdistaa myyntituottojen vähennykseksi sitä mukaa, kun se arvioi asiakkaalle muodostuvan niihin oikeuden. Konsernin myyntisopimukset sisältävät pääosin tavaratoimituksiin liittyviä velvoitteita, joiden osalta transaktiohinnan kohdistaminen on yksiselitteistä. Konsernin myyntilaskutuksessa soveltamat maksuehdot vaihtelevat jonkin verran maantieteellisesti ja eri liiketoiminta-alueilla, mutta annettu maksuaika on kuitenkin aina selvästi alle vuoden, jolloin rahoituskomponenttia ei tarvitse erottaa. Konserni kirjaa tavaramyyntituotot kaudella, jolla asiakas saa toimitetut tuotteet määräysvaltaansa, eli kaudella jolla myytyihin tavaroihin liittyvät riskit ja edut siirtyvät asiakkaalle. Palvelut tuloutetaan ajan kuluessa. Määräysvalta tuotteisiin siirtyy hetkellä, jona tuotteet on sovitun toimituslausekkeen mukaisesti toimitettu. Yleisimmät konsernin käyttämät Incoterms toimituslausekkeet ja niiden mukaiset myynnin tulouttamishetket ovat: D-lausekkeet: C-lausekkeet: F-lausekkeet: Tavaran toimitus ostajalle sovitussa määräpaikassa sovittuna aikana Tavaran luovutus myyjän järjestämälle rahdinkuljettajalle sovittuun määräpaikkaan kuljettamista varten Tavaran luovutus ostajan rahdinkuljettajalle 2.3 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Milj. euroa 2019 Myyntivoitot 15,6 27,2 Vuokratuotot 2,5 2,8 Palveluiden myynti 4,1 5,4 Julkiset avustukset ja korvaukset 21,7 7,8 Romun ja jätteen myynti 1,0 1,2 Muut 12,4 14,9 Yhteensä 57,3 59,2 Milj. euroa 2019 Metsä Boardin ei-operatiivinen osakesijoitus 3,3 Metsä Boardin liiketoimintaan kuulumaton maa-alue 6,0 5,5 Metsä Boardin päästöoikeudet 6,2 14,1 Metsä Board Sverigen sähkösertifikaatit 1,3 Metsä Woodin päästöoikeudet 0,3 1,7 Muut 3,0 1,3 Yhteensä 15,6 27,2 Julkiset avustukset ja korvaukset liittyvät koulutus-, terveydenhoito- ja tutkimuskulujen korvauksiin, vakuutuskorvauksiin sekä energiatukeen. Vuonna julkiset avustukset ja korvaukset sisältävät päästökauppakompensaatioita 13,0 miljoonaa euroa (5,3). Lisäksi julkiset avustukset ja korvaukset sisältävät vuonna Metsä Tissuen Puolan yhtiön saaman vakuutuskorvauksen 3,9 miljoonaa euroa sekä koronaviruspandemiaan liittyviä korvauksia. HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA 2019 Suomi Ruotsi Saksa Puola Iso-Britannia Slovakia Venäjä Baltian maat Muu Eurooppa Eurooppa yhteensä Muut maat Yhteensä TIEDOT TÄRKEIMMISTÄ ASIAKKAISTA Liikevaihdosta noin 696,7 miljoonaa euroa (830,0) on kertynyt yhdeltä ulkpuoliselta asiakkaalta. Liikevaihto kuuluu Sellu- ja sahateollisuus- ja Kartonkiteollisuus -segmenteille. Johdon näkemyksen mukaan segmenttien ja maantieteellisen jaon mukaiset ryhmittelyt kuvaavat parhaiten myyntituottojen luonnetta, määrää, ajoittumista sekä tuottoihin liittyvää epävarmuutta. Segmenttien sekä maantieteellisten alueiden liikevaihto asiakkaiden sijainnin mukaan on esitetty liitetiedossa 2.1 Segmentti-informaatio. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN Milj. euroa 2019 EMEA Suomi 880,7 947,6 Muut EU-maat 2 110, ,0 Muu Eurooppa 433,9 483,3 Lähi-Itä ja Afrikka 159,6 178,5 EMEA yhteensä 3 585, ,4 APAC 969, ,0 Amerikat 500,3 447,1 Liikevaihto yhteensä 5 054, ,4 26 VUOSIKATSAUS 27

16 2.4 LIIKETOIMINNAN KULUT Milj. euroa 2019 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 2 291, ,0 Varastojen muutos 24,6-17,9 Ulkopuoliset palvelut Jakelukustannukset 715,3 759,0 Muut ulkopuoliset palvelut 409,1 420,2 Materiaalit ja palvelut yhteensä 3 440, ,3 Henkilöstökulut 615,0 630,4 Poistot ja arvonalentumiset 303,5 415,5 Liiketoiminnan muut kulut Vuokra- ja muut kiinteistökulut 31,6 29,8 Palvelujen ostot 209,3 199,9 Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot 0,4 0,7 Muut liiketoiminnan kulut 105,4 131,5 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 346,7 361,9 Tiedot henkilöstökuluista esitetään liitetiedossa 3.1 ja tiedot poistoista ja arvonalentumisista liitetiedoissa 4.1 ja 4.2. Muut liiketoiminnan kulut sisältävät mm. energiakuluja, markkinoinnin ja mainonnan kuluja sekä hallintoon liittyviä kuluja. Muut liiketoiminnan kulut sisältävät vuonna Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan myyntiin liittyvän 2,1 miljoonan euron kulun sekä Metsä Tissuen Puolan yhtiön saamaan vakuutuskorvaukseen liittyviä eriä 0,8 miljoonan euroa. Muut liiketoiminnan kulut sisältävät vuonna 2019 Metsä Tissuen 1,0 miljoonan euron kuluvarauksen liittyen käynnissä olevaan tehostamisohjelmaan sekä 3,2 miljoonan euron kuluvarauksen liittyen Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan tulevaan myyntiin. Konsernin kuluksi kirjatut tutkimus- ja tuotekehitysmenot vuonna olivat 19,7 miljoonaa euroa (17,6). Vuonna tutkimus- ja tuotekehitysmenojen raportointia on täsmennetty ja vertailuvuoden luvut on oikaistu vastaavasti. TILINTARKASTUSPALKKIOT Konsernin päätilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab. PÄÄTILINTARKASTAJAN PALKKIOT Milj. euroa 2019 Tilintarkastus 1,2 1,2 Tilintarkastajien lausunnot 0,0 0,0 Veropalvelut 0,0 0,0 Muut palvelut 0,1 0,3 Yhteensä 1,3 1,5 Vuonna palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin KPMG:lle olivat 2,1 miljoonaa euroa (3,2). 3. PALKITSEMINEN 3.1 HENKILÖSTÖKULUT Milj. euroa 2019 Palkat ja palkkiot 409,8 419,7 Osakeperusteiset maksut 6,3 11,3 Henkilösivukulut Eläkekulut Etuuspohjaiset järjestelyt 2,4 2,2 Maksupohjaiset järjestelyt 52,0 59,0 Muut henkilösivukulut 144,4 138,3 Henkilösivukulut yhteensä 198,9 199,4 Henkilöstökulut yhteensä 615,0 630,4 Henkilöstökulut sisältävät vuonna 2019 Metsä Tissuen 6,6 miljoonan euron kuluvarauksen liittyen käynnissä olevaan tehostamisohjelmaan sekä 0,6 miljoonan euron kuluvarauksen liittyen Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan tulevaan myyntiin. 3.2 JOHDON PALKAT, PALKKIOT JA ELÄKEKULUT Konsernin johtoon kuuluu n, hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien pääjohtaja. JOHDOLLE MAKSETUT PALKAT, PALKKIOT JA ELÄKEKULUT YHTEENSÄ Milj. euroa 2019 Palkat ja palkkiot 4,4 5,2 Osakeperusteiset maksut (pitkän aikavälin palkkio) 5,2 6,8 Eläkekulut Etuuspohjaiset järjestelyt 2,9 2,3 Maksupohjaiset järjestelyt 0,6 0,8 Yhteensä 13,2 15,1 HALLINTONEUVOSTON JÄSENILLE MAKSETUT PALKKIOT JA ELÄKEKULUT Palkkiot Maksupohjainen lisäeläke Euroa Paajanen Juha, puheenjohtaja Siponen Ahti, varapuheenjohtaja Jäsenet yhteensä Yhteensä JÄSENILLE MAKSETUT PALKKIOT JA ELÄKEKULUT Palkkiot Maksupohjainen lisäeläke Euroa Linnaranta Jussi, puheenjohtaja 1.1. alkaen Saukkonen Timo, varapuheenjohtaja 1.1. alkaen Björkenheim Johan, saakka Hiltunen Arto Mäkimattila Mikko, 1.1. alkaen Mörttinen Leena, saakka Parpala Juha Salonen Ilkka Yhteensä Entiset hallituksen jäsenet Asunta Martti, puheenjohtaja saakka Yhteensä PÄÄJOHTAJALLE JA MUULLE JOHTORYHMÄLLE MAKSETUT PALKAT, PALKKIOT JA ELÄKEKULUT Euroa Palkat ja palkkiot Pääjohtaja Ilkka Hämälä Pääjohtaja Ilkka Hämälä Muu johtoryhmä Muu johtoryhmä Peruspalkka ml. luontoisedut 1) Muiden konserniyhtiöiden maksamat palkat ja palkkiot Lyhyen aikavälin palkkio 2) Pitkän aikavälin palkkio 3) Viivästetty pitkän aikavälin 4), 5) palkkio Yhteensä Eläkekulut Etuuspohjainen lisäeläke Maksupohjainen lakisääteinen eläke Yhteensä Palkat ja palkkiot sekä eläkekulut yhteensä ) Peruspalkka, johon voi sisältyä asunto-, auto- ja puhelinetu, laajennettu terveys-, matka- ja tapaturmavakuutusturva sekä vähäisiä muita luontoisetuja. 2) maksu koskee suoriutumista vuonna 2019; 2019 maksu koskee suoriutumista vuonna ) : ansaintajakso ; 2019: ansaintajakso Ilkka Hämälä: maksetut palkkiot sisältävät aiemmasta tehtävästä Metsä Fibre Oy:n toimitusjohtajana ansaitut osuudet. 4) Ilkka Hämälä: vuonna 2018 maksettujen pitkän aikavälin palkkioiden lisäksi palkkioita viivästettiin euroa. Viivästetyt pitkän aikavälin palkkiot maksettiin hallituksen päätöksen mukaisesti vuonna Maksu sisältää myös vuonna 2017 viivästetyt pitkän aikavälin palkkiot. 5) Muu johtoryhmä: vuonna 2018 maksettujen pitkän aikavälin palkkioiden lisäksi palkkioita viivästettiin euroa. Viivästettyjä pitkän aikavälin palkkioita maksettiin ehtojen ja hallituksen päätöksen mukaisesti vuonna 2019 yhteensä euroa ja vuonna yhteensä euroa. Hallituksen päätöksellä pääjohtajalle voidaan maksaa määriteltyihin taloudellisiin kriteereihin ja strategisiin tavoitteisiin perustuva lyhyen aikavälin palkkio, jonka ansaintajakso on 12 kuukautta. Vuodelta 2018 pääjohtajalla oli mahdollisuus ansaita lyhyen aikavälin palkkiota enintään 75 % kiinteästä vuosipalkasta. Vuonna 2019 pääjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus oli tavoitetasolla 37,5 % ja maksimitasolla 93,75 % kiinteästä vuosipalkasta. Hallituksen päätöksellä Metsä Groupin johtoryhmän jäsenille voidaan maksaa määriteltyihin taloudellisiin kriteereihin ja strategisiin tavoitteisiin perustuva lyhyen aikavälin palkkio, jonka ansaintajakso on 12 kuukautta. Vuodelta 2018 johtoryhmän jäsenillä oli mahdollisuus ansaita lyhyen aikavälin palkkiota enintään 58,33 % kiinteästä vuosipalkasta. Vuonna 2019 Metsä Groupin johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdollisuus oli tavoitetasolla 30 % ja maksimitasolla 75 % kiinteästä vuosipalkasta. Pääjohtaja Ilkka Hämälän irtisanomisaika on 12 kuukautta. Hallituksen irtisanoessa pääjohtajan, on hänellä oikeus 12 kuukauden kokonaispalkkaa vastaavaan erokorvaukseen. Erokorvausta ei makseta, jos pääjohtaja irtisanoutuu itse tehtävästä. Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Muusta kuin johtajasta riippuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa muilla johtoryhmän jäsenillä on oikeus kuudesta kahteentoista kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Hämälän eläkeikä on työntekijäin eläkelain mukainen. Hämälä kuuluu myös Metsä Groupin johdon etuuspohjaisen lisäeläkejärjestelyn piiriin. Lisäeläkejärjestelyn perusteella pääjohtajan eläkkeen taso on enintään 60 % työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. Mikäli pääjohtajan toimisuhde konsernissa päättyy ennen eläkeikää, hän on oikeutettu vapaakirjaan. Joillakin Metsä Groupin johtoryhmän jäsenillä on toimisuhteen aloitusajankohdasta riippuen erillinen etuuspohjainen lisäeläkevakuutus, jonka mukainen eläkeikä on 62 vuotta. Eläkkeen taso on enintään 60 % työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka lasketaan eläkkeelle siirtymähetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. Mikäli työsuhde Metsä Groupissa päättyy ennen eläkeikää, johtoryhmän jäsen on oikeutettu vapaakirjaan. Vuoden lopussa lisäeläke oli neljällä johtoryhmän jäsenellä. Johdolle ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia. 28 VUOSIKATSAUS 29

17 3.3 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT LAATIMISPERIAATTEET Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina ja käteisvaroina. Konsernin osakepalkkiojärjestelmät käsitellään kokonaisuudessaan osakkeina selvitettävinä järjestelminä. Myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelmien tulosvaikutus esitetään tuloslaskelman henkilöstökuluissa. Yrityksellä oli katsauskauden aikana voimassa neljä osakepalkkiojärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä 2014, jonka yrityksen hallitus päätti ottaa käyttöön , Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä ja Sitouttava osakepalkkio- järjestelmä, jotka yrityksen hallitus päätti ottaa käyttöön sekä Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2024, jonka yrityksen hallitus päätti ottaa käyttöön osana yrityksen avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus tilikauden tulokseen oli 6,3 miljoonaa euroa (11,3). OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2014, SUORITUSPERUSTEINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ JA SUORITUS- PERUSTEINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2024 Järjestelmät tarjoavat kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita kolmelta kolmen kalenterivuoden mittaisilta ansaintajaksoilta niiden ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet , , , , 2018, , 2022, ja Osakepalkkiojärjestelmän 2014 ja Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän osalta ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä maksetaan ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen arviolta maaliskuussa. Osakkeiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan avainhenkilöille palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2024 allokoitu osakemäärä sisältää sekä osakeettä rahaosuuden. Palkkio maksetaan vastaavasti osin osakkeina ja osin rahana, ja rahaosuudella pyritään kattamaan maksuhetken verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Lisäksi järjestelmään kuuluu kahden vuoden sitouttamisjakso. Mikäli avainhenkilön työsuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, avainhenkilön tulee pääsääntöisesti palauttaa toimitetut osakkeet vastikeetta yritykselle. Ansaintajaksolta maksettiin Metsä Board Oyj:n B-osaketta sekä rahaosuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kattamiseksi osakkeiden siirtohetkellä. Yritys muutti järjestelmän ehtoja vuonna 2016 siten, että maksettavalle palkkiolle ansaintajaksoilta ja asetettiin henkilöiden palkkaan suhteutettu katto ja katon ylittävä osa ansaitusta palkkioista viivästytetään ja maksetaan kokonaan rahana, kun katto tulevina vuosina antaa siihen mahdollisuuden. Ansaintajaksosta alkaen käytössä on palkkaan suhteutettu katto ja sen ylittävä osa leikataan eikä makseta lainkaan. Raportointihetkellä ansaintajaksoilta ja jäljellä oleva velka kuvastaa viivästettyä ja myöhemmin työsuhdevelvoitteen täyttyessä maksettavaa palkkio-osuutta sekä kertynyttä korkoa. SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELY Järjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita edellyttäen, että avainhenkilön työ- tai toimisuhde on voimassa ja työssäolo jatkuu sitouttamisjakson loppuun saakka. Järjestelmässä on kuukauden mittaisia sitouttamisjaksoja. Palkkioita ei pääsääntöisesti makseta, mikäli avainhenkilön työsuhde päättyy sitouttamisjakson aikana. Osakepalkkiojärjestelmän 2014 ja Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ja Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän sekä Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2024 perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon: Osakepalkkiojärjestelmä 2014 Osakepalkkiojärjestelmät Osakepalkkiojärjestelmä 2024 Osakepalkkioita enintään, kpl Kriteerit Omavaraisuusaste, ROCE, EBIT-kerroin/EBIT Omavaraisuusaste, ROCE, EBIT Omavaraisuusaste, ROCE, EBIT Henkilöitä (31.12.) Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa 1) 0,00 5,20 4,55 Käypä arvo tilinpäätöshetkellä, milj. euroa 0,0 26,1 0,5 Tilikauden kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty, milj. euroa 1,7 4,4 0,1 Osakeperusteisista maksuista rahana selvitettävä osuus, milj. euroa 3,1 6,0 0,5 Määrät ) Kauden alussa ulkona olleet Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet Määrät Kauden lopussa ulkona olevat ) Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeen markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien konsensusestimaattien mukaisten osinkojen määrällä. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus. 2) Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät ovat Osakepalkkiojärjestelmän 2014 ja Osakepalkkiojärjestelmien osalta nettomääriä eli ne kuvastavat osakepalkkioiden perusteella ansaittujen / annettavien osakkeiden lukumäärää. Näiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan palkkion maksuhetken verot ja veronluonteiset maksut. Osakepalkkiojärjestelmän 2024 osalta taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät ovat bruttomääriä eli ne kuvastavat osakepalkkioiden perusteella annettavien osakkeiden sekä rahaosuuden yhteismäärää. Palkkio maksetaan osin osakkein ja osin rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkion maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut MUUT PITKÄN AIKAVÄLIN PALKKIOT LAATIMISPERIAATTEET Muut pitkän aikavälin palkkiot käsitellään konsernissa muihin pitkäaikaisiin työsuhde-etuuksiin kuuluvien bonusten tavoin. Metsä Groupin pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä 2024 perustuu kolmen vuoden ansaintajaksoille ( 2022, ja ), joita kutakin seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso. Hallitus päättää ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä järjestelmään kuuluvat johtohenkilöt kunkin ansaintajakson alussa. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa palkkiosta maksetaan johtohenkilöille. Hallituksella on lisäksi oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita kokonaan tai osittain, mikäli tietyt konsernin liiketuloksen kehitykseen ja omavaraisuusasteeseen liittyvät kriteerit eivät täyty, tai mikäli palkkion määrä ylittäisi johtohenkilölle määritellyn henkilökohtaisen enimmäispalkkion määrän. Ansaintakriteerien toteuman lisäksi palkitsemisen perusteena on synteettinen osake, jonka arvo lasketaan Metsä Groupin kokonaisarvon perusteella. Mahdollinen palkkio maksetaan sitouttamisjakson jälkeen rahana, ja se sisältää lakisääteiset verot ja mahdolliset muut veroluonteiset maksut. Mikäli johtohenkilön toimi- tai työsuhde yhtiöön päättyy ansainta- tai sitouttamisjakson aikana, johtohenkilö pääsääntöisesti menettää oikeutensa palkkioon. Metsä Groupin pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2022 perustuu Metsä Groupin sijoitetun pääoman tuoton (ROCE, %) kehitykseen hallituksen määrittelemällä tavalla. Konsernin liiketulokselle (EBIT) ja omavaraisuusasteelle on asetettu vähimmäistasot. Pääjohtajan maksimipalkkiotaso on 250 % kiinteästä vuosipalkasta (leikkuritaso 325 % kiinteästä vuosipalkasta). Muiden Metsä Groupin johtoryhmän jäsenten maksimipalkkiotaso on 140 % tai 210 % kiinteästä vuosipalkasta (leikkuritaso on 180 % tai 270 % kiinteästä vuosipalkasta). Ansaintajaksolla 2022 Metsä Groupin pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluu 66 henkilöä (joulukuu ), mukaan lukien kaikki Metsä Groupin johtoryhmän jäsenet sekä muita konsernin avaintehtävissä toimivia johtajia (pl. Metsä Board, jolle on oma osakeperusteinen palkitsemisjärjestelmä). Järjestelmän perusteella ansaintajaksolta 2022 on mahdollista ansaita yhteensä synteettistä osaketta (brutto). Palkkion arvo sisältää palkkiosta maksuhetkellä aiheutuvat verot ja muut maksut. Metsä Groupin pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen oli 0,0 miljoonaa euroa. 30 VUOSIKATSAUS 31

18 3.5. ELÄKEVELVOITTEET ETUUSPOHJAISEN NETTOVELVOITTEEN MUUTOS TILIKAUDEN AIKANA ETUUSPOHJAISEN NETTOVELVOITTEEN MUUTOS TILIKAUDEN 2019 AIKANA LAATIMISPERIAATTEET Konsernin työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat järjestelyt ovat joko maksupohjaisia tai etuuspohjaisia. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa järjestelyn määräämät maksut etuuden järjestämisestä vastaavalle erilliselle yksikölle, eikä konsernilla ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli tämän yksikön varat eivät myöhemmin riitä velvoitteen mukaisten suoritusten maksamiseen. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisissa järjestelyissä määritellään työntekijän eläkkeelle jäädessään saama eläke-etuus, jonka suuruus riippuu järjestelyn ehtojen mukaisesti mm. iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole eläkevakuutuksiin liittyvien suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Velvoitteiden mukaiset maksut jaksotetaan kuluksi suoriteperusteisesti. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvon sekä tilikaudella velvoitteista kuluksi kirjattavien erien määrittäminen perustuvat vakuutusmatemaattisten oletusten käyttöön, mihin liittyy johdon harkintaa. Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset voivat poiketa merkittävästi toteutuvista tuloksista esimerkiksi taloudellisten olosuhteiden tai järjestelyjen piiriin kuuluvien henkilöiden työsuhteiden muutoksen vuoksi. Merkittävät erot oletusten ja toteumien välillä voivat vaikuttaa eläkevelan suuruuteen ja kuluksi kirjattavien erien määrään. Milj. euroa Velvoitteen nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Yhteensä ,3-181,3 64,9 Kauden työsuoritukseen perustuva meno 2,5 2,5 Korkokulu (+) tai korkotuotto (-) 3,4-2,8 0,6 Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot -0,1-0,1 Tilikauden tulokseen sisältyvät erät 5,8-2,8 3,0 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto (-) tai tappio Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto (-) tai tappio -5,9-5,9-2,2-2,2 21,0 21,0 Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot -3,8-3,8 Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät erät 15,0-5,9 9,1 Muuntoerot -4,8 6,7 1,9 Maksusuoritukset Työnantajilta -3,9-3,9 Järjestelyyn osallistuvilta 0,0 0,0 0,0 Järjestelyistä suoritetut maksut Maksetut etuudet -8,5 5,5-3,1 Hankitut / myydyt liiketoiminnot -0,5-0,5 Milj. euroa Velvoitteen nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Yhteensä ,0-159,2 52,8 Kauden työsuoritukseen perustuva meno 2,2 2,2 Hallintomenot 0,0 0,0 Korkokulu (+) tai korkotuotto (-) 5,0-4,3 0,7 Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot 0,0 0,0 Tilikauden tulokseen sisältyvät erät 7,1-4,2 2,8 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto (-) tai tappio Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto (-) tai tappio -17,2-17,2-1,5-1,5 29,7 29,7 Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot 4,9 4,9 Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät erät 33,1-17,2 15,9 Muuntoerot 3,9-5,4-1,5 Maksusuoritukset Työnantajilta -2,1-2,1 Järjestelyyn osallistuvilta 0,0 0,0 0,0 Järjestelyistä suoritetut maksut Maksetut etuudet -9,9 6,9-3, ,2-181,8 71, ,3-181,3 64,9 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET Milj. euroa 2019 Taseeseen merkityt velat Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 84,5 80,8 Maksupohjaiset eläkejärjestelyt 1,0 1,1 Yhteensä 85,5 81,8 Ylirahastoidut etuuspohjaiset eläkejärjestelyt taseen muissa rahoitusvaroissa (liitetieto 5.3) ETUUSPOHJAISET ELÄKEJÄRJESTELYT -13,1-15,8 Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Saksassa, Isossa-Britanniassa, Suomessa ja Ruotsissa. Saksassa konsernilla on useita etuuspohjaisia lisäeläkejärjestelyitä. Järjestelyt myöntävät lakisääteisen eläketurvan ylittäviä vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä siihen oikeutetuille työntekijöille, toimihenkilöille, ylimmälle johdolle sekä paikallisen yhtiön entisille omistajille. Eläkeikä on yleensä 65 vuotta, ja eläkkeen suuruus riippuu työssäoloajan pituudesta. Täyden eläkkeen saaminen edellyttää toimihenkilöiltä ja ylimmältä johdolta vuoden palvelua. Työntekijöiltä huomioidaan kaikki palveluvuodet 18 ikävuoden jälkeen. Osa eläkejärjestelyistä on suljettu. Saksan etuuspohjaiset järjestelyt ovat rahastoimattomia. Iso-Britannian etuuspohjaiset järjestelyt takaavat järjestelyyn osallistuville eläkkeen, jonka suuruus riippuu työssäoloajan pituudesta ja viimeisten palveluvuosien palkan suuruudesta. Järjestelyt on suljettu uusilta jäseniltä. Järjestelyn varat on sijoitettu rahastoihin, joita hallitaan paikallisten säännöstöjen ja käytännön mukaan. Ulkopuolisten hoitamat rahastot maksavat etuudet niihin oikeutetuille. Konserni osallistuu aktiivisesti säätiön sijoituskomitean toimintaan. Suomessa konsernilla on lisäeläkejärjestelyjä, joita käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä. Joillakin Metsä Groupin johtoryhmän jäsenillä on toimisuhteen aloitusajankohdasta riippuen erillinen etuuspohjainen lisäeläkevakuutus, jonka mukainen eläkeikä on 62 vuotta. Eläkkeen taso on enintään 60 % työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. Mikäli työsuhde Metsä Groupissa päättyy ennen eläkeikää, johtoryhmän jäsen on oikeutettu vapaakirjaan. Ruotsin etuuspohjainen järjestely koskee toimihenkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1978 tai aikaisemmin. Järjestely myöntää vanhuus-, perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Järjestelyn eläkkeen suuruus perustuu palkkaan, jossa huomioidaan tulevat palkankorotukset inflaatiokorjauksineen, palvelusvuodet, ylennykset sekä muut olennaiset tekijät kuten muutokset työmarkkinoilla. Ruotsin järjestely on rahastoimaton. Velvoitteella on takausvakuutus. Konsernilla on etuuspohjaisia järjestelyjä lisäksi Belgiassa, Italiassa, Norjassa ja Slovakiassa. TASEESEEN MERKITYT LUVUT ON MÄÄRITETTY SEURAAVASTI Milj. euroa 2019 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 182,4 177,9 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -181,8-181,3 Alijäämä (+) / ylijäämä (-) 0,5-3,4 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 70,9 68,3 Etuuspohjaiset nettovelat (+) / nettovarat (-) 71,4 64,9 Etuuspohjaiset eläkevelat taseessa, netto 84,5 80,8 Etuuspohjaiset eläkevarat taseessa, netto -13,1-15,8 32 VUOSIKATSAUS 33

19 ETUUSPOHJAISEN VELVOITTEEN JA JÄRJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJEN KOOSTUMUS MAITTAIN Milj. euroa Saksa Iso-Britannia Suomi Ruotsi Muut maat Yhteensä Velvoitteen nykyarvo 35,8 105,6 65,5 33,8 12,6 253,2 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -116,8-57,4-7,6-181,8 Yhteensä 35,8-11,2 8,1 33,8 4,9 71,4 ETUUSPOHJAISEN VELVOITTEEN JA JÄRJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJEN KOOSTUMUS MAITTAIN 2019 Milj. euroa Saksa Iso-Britannia Suomi Ruotsi Muut maat Yhteensä Velvoitteen nykyarvo 37,9 104,2 63,1 29,0 12,0 246,3 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -118,8-55,2-7,4-181,3 Yhteensä 37,9-14,6 8,0 29,0 4,7 64,9 MERKITTÄVÄT VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET Saksa Iso-Britannia Suomi Ruotsi Muut maat Diskonttokorko, % 0,2 1,1 1,2-0,1 0,8 1,0 1,5 Palkkojen nousu, % 3,0 2,3 2,0 3,0 2,0 Eläkkeiden nousu, % 1,7 1,8 2,9 3,5 1,4 1,6 1,5 1,8 MERKITTÄVÄT VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET 2019 Saksa Iso-Britannia Suomi Ruotsi Muut maat Diskonttokorko, % 0,6 1,1 2,0 0,1 1,0 1,7 1,5 1,8 Palkkojen nousu, % 3,0 2,1 0,0 2,0 3,0 1,0 2,3 Eläkkeiden nousu, % 1,8 2,9 3,5 1,4 1,6 1,7 1,5 2,0 ETUUSPOHJAISEN VELVOITTEEN HERKKYYS PAINOTETUISSA KESKEISISSÄ OLETUKSISSA TAPAHTUVILLE MUUTOKSILLE Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen Oletuksen muutos Lisäys Vähennys Diskonttokorko, % 0,5 6,3 %:n vähennys 6,7 %:n lisäys Palkkojen nousu, % 0,5 1,0 %:n lisäys 0,9 %:n vähennys Eläkkeiden nousu, % 0,5 6,2 %:n lisäys 5,9 %:n vähennys Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät merkittävimmät riskit on kuvattu alla. VAROJEN VOLATILITEETTI Konserni pyrkii pienentämään sijoitusriskiä hajauttamalla järjestelyn varat eri omaisuuslajeihin, kuten osakkeisiin kiinteistöihin sekä valtion ja yritysten joukkovelkakirjalainoihin. Merkittävä osa järjestelyihin kuuluvista varoista koostuu Isossa-Britanniassa osakerahastoissa olevista osakkeista, joista odotetaan saavan pitkällä aikavälillä parempi tuotto kuin yritysten joukkolainoista, joskin niistä aiheutuu lyhyellä aikavälillä volatiliteettia ja riskiä. MUUTOKSET JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN TUOTOSSA Järjestelyistä aiheutuvien velkojen laskentaan on käytetty diskonttokorkoa, joka perustuu yritysten liikkeeseen laskemien hyvälaatuisten joukkovelkakirjalainojen tuottoon. Diskonttokoron lasku kasvattaa järjestelyn velkoja. INFLAATIORISKI Valtaosa järjestelyiden etuusvelvoitteista on sidottu inflaatioon, ja korkeampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun, joskin inflaatiokorotuksille on monissa tapauksissa asetettu katto järjestelyjen suojaamiseksi erityisen korkealta inflaatiolta. ODOTETTAVISSA OLEVA ELINIKÄ Suurin osa järjestelyiden velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen jäsenille, joten odotettavissa oleva eliniän nousu kasvattaa järjestelyiden velvoitteita. Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritettavien maksujen tilikaudella 2021 odotetaan olevan 8,5 miljoonaa euroa. Vuonna etuuspohjaisen velvoitteen duraation painotettu keskiarvo on 15,9 vuotta (16,3). 4. SIJOITETTU PÄÄOMA 4.1. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET LAATIMISPERIAATTEET LIIKEARVO Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Niistä aineettomista hyödykkeistä, joille ei ole määriteltävissä taloudellista vaikutusaikaa, kuten liiketoimintahankintojen yhteydessä hankitut brändit ja tavaramerkit, ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Yhden vuoden lisäys oletuksessa Yhden vuoden vähennys oletuksessa Odotettavissa oleva elinikä 3,8 %:n lisäys 3,7 %:n vähennys Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa. JÄRJESTELYIHIN KUULUVAT VARAT KOOSTUVAT SEURAAVISTA ERISTÄ Milj. euroa % 2019 % Hyväksyttävät vakuutukset 2,1 1 1,9 1 Rahavarat 0,5 0 0,4 0 Sijoitusrahastot 121, ,9 68 Vakuutusyhtiöissä olevat varat 57, ,2 30 Yhteensä 181, ,3 100 TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOT Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehitysmenot aktivoidaan ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa, jos on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa taloudellista hyötyä ja menot ovat luotettavasti mitattavissa. Kuluiksi kirjatut tutkimus- ja tuotekehitysmenot esitetään liitetiedossa 2.4 Liiketoiminnan kulut. TIETOKONEOHJELMAT Merkittävien uusien tietokoneohjelmien kehittämis- ja rakentamismenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Poistoaika on enimmillään seitsemän vuotta. Tietokoneohjelmien ylläpito- ja käyttömenot kirjataan kuluksi sillä raportointikaudella, jolla ne ovat syntyneet. MUUT Patenttien, lisenssien ja tavaramerkkien, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, hankintameno aktivoidaan taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan 5 20 vuodessa. 34 VUOSIKATSAUS 35

20 Milj. euroa Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno ,4 553,7 9,1 992,2 Muuntoerot 4,8-2,6 2,2 Lisäykset 7,8 13,9 21,7 Hankitut liiketoiminnot 0,1 0,1 Vähennykset -41,6-41,6 Siirrot erien välillä 3,3-4,1-0,9 Hankintameno ,1 520,6 18,9 973,7 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,7 0,0-334,7 Muuntoerot 2,1 2,1 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 36,3 36,3 Tilikauden poistot -22,3-22,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,0-318,6 0,0-318,6 Kirjanpitoarvo ,4 219,0 9,1 657,5 Kirjanpitoarvo ,1 202,1 18,9 655,1 Milj. euroa Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno ,8 551,0 7, ,5 Muuntoerot -2,2 1,2-1,0 Lisäykset 4,3 5,7 10,0 Hankitut liiketoiminnot 0,2 0,2 Vähennykset -6,5-0,7-7,2 Siirrot erien välillä 3,6-3,6 0,0 Hankintameno ,6 553,7 9, ,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,9 0,0-315,9 Muuntoerot -1,0-1,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 6,7 6,7 Tilikauden poistot -24,6-24,6 Arvonalentumiset -77,2-77,2 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,2-334,7 0,0-412,0 Kirjanpitoarvo ,8 235,1 7,7 751,6 Kirjanpitoarvo ,4 219,0 9,1 657,5 Arvonalentumiset sisältävät vuonna 2019 Metsä Tissuen strategian päivitykseen liittyvän 94,2 miljoonan euron liikearvon arvonalentumisen. Arvonalentumisesta on eliminoitu 17,0 miljoonaa euroa sisäisenä eränä Metsä Groupissa. Vuonna muut aineettomat hyödykkeet sisältävät 140,7 miljoonaa euroa brändejä ja tavaramerkkejä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika (140,7). Merkittävin on sellu- ja sahateollisuuteen kohdistettu sellubrändi Metsä, jonka arvo taseessa vuonna oli 134,8 miljoonaa euroa (134,8). Lisäksi pehmo- ja tiivispaperit sisältävät 5,9 miljoonaa euroa brändejä ja tavaramerkkejä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika (5,9). LIIKEARVOT SEGMENTEITTÄIN Milj. euroa 2019 Puunhankinta ja metsäpalvelut 2,4 2,4 Puutuoteteollisuus 0,7 0,7 Sellu- ja sahateollisuus 3,9 3,9 Kartonkiteollisuus 12,4 12,4 Pehmo- ja tiivispaperit 34,1 29,3 Muu toiminta 390,4 390,4 Eliminoinnit -9,7-9,7 Yhteensä 434,1 429,4 Metsä Tissuen kirjasi vuonna 2019 strategiansa päivitykseen liittyvän 94,2 miljoonan euron liikearvon arvonalentumisen. Arvonalentumisesta oli eliminoitu 17,0 miljoonaa euroa sisäisenä eränä Metsä Groupissa. Muu toiminta sisältää Metsä Fibre Oy:n hankintaan liittyvää liikearvoa 389,8 miljoonaa euroa ja Metsä Tissue Oyj:n hankintaan liittyvää liikearvoa 0,6 miljoonaa euroa. Arvonalentumistestausta varten Metsä Fibre Oy:n hankintaan liittyvä liikearvo on kohdistettu Sellu-ja sahateollisuus -segmenttiin ja Metsä Tissue Oyj:n hankintaan liittyvä liikearvo Pehmo- ja tiivispaperit -segmenttiin. LIIKEARVOJEN KOHDISTUS ARVONALENTUMISTESTAUKSESSA Milj. euroa 2019 Puunhankinta ja metsäpalvelut 2,4 2,4 Puutuoteteollisuus 0,7 0,7 Sellu- ja sahateollisuus 390,0 390,0 Kartonkiteollisuus 12,4 12,4 Pehmo- ja tiivispaperit 28,7 23,9 Yhteensä 434,1 429,4 PÄÄSTÖOIKEUDET LAATIMISPERIAATTEET Konserni on saanut päästöoikeuksia Euroopan päästökauppajärjestelmän mukaisesti. Päästöoikeudet käsitellään aineettomina oikeuksina ja ne arvostetaan hankintamenoon. Vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien hankintameno on nolla. Päästöoikeudet käytetään voimassaolokaudella yhtäaikaisesti syntyvien hiilidioksidipäästöjen kanssa. Myydyistä päästöoikeuksista saatu tuotto kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Jos vastikkeetta saadut päästöoikeudet eivät riitä kattamaan toteutuneiden päästöjen määrää, konserni ostaa lisää oikeuksia markkinoilta. Ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin oikeuksiin hankintahetken käypään arvoon. Varaus päästöoikeuksien palauttamisvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon, jos vastikkeetta saadut ja ostetut päästöoikeudet eivät riitä kattamaan toteutuneiden päästöjen määrää. Konserni on saanut vuonna vastikkeetta tuhatta tonnia päästöoikeuksia (1 382). Lisäksi konserni on ostanut markkinoilta 20 tuhatta tonnia (8) ja myynyt markkinoille 242 tuhatta tonnia (641) päästöoikeuksia. Konsernilla on tilinpäätöshetkellä hallussaan tuhatta tonnia päästöoikeuksia (1 492). Tilikauden aikana toteutuneet päästöt olivat 700 tuhatta tonnia (723). Vuonna päästöoikeuksista aiheutuneet kulut olivat 0,5 miljoonaa euroa (1,1). Tilikauden lopun taseessa on varauksia 0,3 miljoonaa euroa (0) liittyen päästöoikeuksiin. Vuonna päästöoikeuksien myyntivoitot olivat 6,7 miljoonaa euroa (15,8). ARVONALENTUMISTESTAUS LAATIMISPERIAATTEET Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Rahavirtaa tuottava yksikkö on segmentti tai sitä pienempi yksikkö, jolle on määritettävissä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mitä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA VASTAISET RAHAVIRRAT Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Laskelmien keskeisimmät johdon arviot koskevat tuotteiden hintojen kehitystä, toimitusmääriä, valuuttakursseja, kapasiteetin käyttöastetta, keskeisten raaka-aineiden ja muiden kustannusten kehitystä sekä diskonttokorkoa. DISKONTTOKORKO Diskonttokorkona on käytetty oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Vieraan pääoman kustannuksessa on huomioitu markkinoiden näkemys luottoriskipreemiosta. Sekä vastaiset rahavirrat että diskonttokorko on laskettu verojen jälkeen, jolloin syntyvät diskontatut rahavirrat sekä käyttöarvot vastaavat ennen veroja olevia laskelmia. TESTAUSPERIAATTEET Metsä Group suorittaa arvonalentumistestauksen vähintään kerran vuodessa, neljännellä vuosineljänneksellä, perustuen 30. syyskuuta tilanteeseen. Lisäksi vuosineljänneksittäin tarkastellaan viitteitä arvon alentumisesta. Mikäli havaitaan viitteitä arvon alentumisesta, käynnistetään testaus. Vuoden vaihteessa ei havaittu viitteitä arvon alentumisesta. Liikearvojen ja muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden testaustuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon. Alla on kuvattu konsernin merkittävimmät arvonalentumistestaukset. Vuonna konsernissa ei kirjattu arvonalentumisia perustuen arvonalentumistestauksiin. Vuoden testauksissa minkään yksittäisen keskeisen oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos ei johda siihen, että kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän yhdenkään rahavirtaa tuottavan yksikön osalta. SELLU- JA SAHATEOLLISUUS Rahavirtaa tuottava yksikkö Sellu- ja sahateollisuus muodostuu Metsä Fibre -konsernista, sekä siihen Metsä Groupissa tehdyistä käyvän arvon kohdistuksista ja liikearvosta. Testattavan rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat viiden vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin. Ennusteisiin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat sellun markkinahintojen kehitys, valuuttakurssit, toimitusmäärät, sekä puun ja energian hinnat. Lisäksi käyttöarvoon vaikuttaa merkittävästi laskelmissa käytetty vastaisten rahavirtojen diskonttokorko. Arvonalentumistestauksessa on viiden vuoden ennustekauden jälkeisissä rahavirroissa käytetty kasvutekijänä 1,5 %. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien, hintojen ja muuttuvien kustannusten, lähtöarvona on käytetty viiden vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa. Volyymeille ja kiinteille kustannuksille on käytetty ennustekauden viidennen vuoden arvoa. Testauksen WACC:ina verojen jälkeen on käytetty 5,49 % (5,54). Sellu- ja sahateollisuuteen kohdistetut liikearvot ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet tilanteessa 30.9.: Rahavirtaa tuottava yksikkö Liikearvo (milj. euroa) Brändi (milj. euroa) Sellu- ja sahateollisuus 390,0 134,8 36 VUOSIKATSAUS 37

21 KARTONKITEOLLISUUS / METSÄ BOARD Vuoden testauksessa käytetyt rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat taivekartonki, laineri ja markkinasellu. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat samat kuin vuoden 2019 testauksessa. Testattavien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat viiden vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin. Ennusteisiin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat kartonkituotteiden keskihinnan kehitys, toimitusmäärät, valuuttakurssit ja kapasiteetin käyttöaste, keskeisten raaka-aineiden kuten puun, sellun, kemikaalien ja energian kustannuskehitys, henkilöstö- ja muiden kiinteiden kustannusten kehitys sekä rahavirtojen diskonttokorko. Keskeiset testausoletukset ovat samat kuin vuonna Metsä Boardin osuus Metsä Fibren kerrytettävissä olevasta rahavirrasta, kirjanpitoarvosta sekä "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä" tase-erän sisältämästä liikearvosta (45,2 miljoonaa euroa) ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä (brändit), joista ei kirjata poistoja (5,6 miljoonaa euroa), allokoidaan rahavirtaa tuottaville yksiköille niiden selluostojen suhteessa. Arvonalentumistestauksissa on viiden vuoden ennustekauden jälkeisissä rahavirroissa käytetty kasvutekijänä 1,5 % (1,5). Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien (hinnat, muuttuvat kustannukset) lähtöarvona on käytetty viiden vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa sekä kiinteille kustannuksille ennustekauden viidennen vuoden arvoa. Testauksien WACC:ina verojen jälkeen on käytetty 5,41 prosenttia (5,56 %) ja Metsä Fibren osalta 5,49 % (5,54 %). Johdon arvion mukaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevia rahavirtoja koskevat riskitekijät eivät poikkea olennaisesti toisistaan. Metsä Board -konsernin merkittävimmät rahavirtaa tuottavat yksiköt, niihin kohdistetut liikearvot ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet tilanteessa 30.9.: Rahavirtaa tuottava yksikkö Liikearvo (milj. euroa) Brändi (milj. euroa) Taivekartonki 1) 29,8 2,5 Laineri 1) 27,8 3,0 Markkinasellu 1) Yhteensä 57,6 5,6 1) Liikearvo sisältää Metsä Fibren omistusosuuden liikearvon (45,2 miljoonaa euroa). Omistusosuuden liikearvo sekä muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet (5,6 miljoonaa euroa) sisältyvät kohtaan "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä". Metsä Boardin liikearvoista 45,2 miljoonaa euroa ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä 5,6 miljoonaa euroa eliminoidaan Metsä Groupin tilinpäätöksessä sisäisinä erinä. PEHMO- JA TIIVISPAPERIT / METSÄ TISSUE Arvonalentumistestauksessa määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon. Käyttöarvon laskenta on tehty viiden vuoden kassavirtaennusteen perustella, jossa on hyödynnetty markkinatietoa sekä yhtiön johdon hyväksymiä ennusteita. Merkittävät ennusteisiin vaikuttavat tekijät ovat myyntivolyymien ja -hintojen lisäksi kuituraaka-aineen sekä energian hinnat. Ennusteissa on käytetty keskimääräistä markkinakasvua, joka on 1 2 %. Vuonna 2019 Metsä Tissue uudisti strategiaansa, minkä seurauksena arvonalentumistestauksessa käytettävät rahavirtaa tuottavat yksiköt määriteltiin seuraavasti: pehmopaperit, tiivispaperit ja lautasliinat. Lautasliinaliiketoiminta myytiin vuoden alussa ja tilanteessa testattavat rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat pehmopaperit ja tiivispaperit. Pehmopapereita tuotetaan seitsemässä tuotantoyksikössä Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Puolassa ja Slovakiassa. Tiivispapereita valmistetaan kahdessa tuotantoyksikössä, jotka sijaitsevat Suomessa ja Saksassa. Pehmopapereiden asiakaskuntaa ovat sekä kotitalouksille kuluttajatuotteita myyvät kauppa ketjut että yritykset ja yhteisöt ja niitä palvelevat jakelijat. Tiivispapereita käytetään leivontaan ja ruoan pakkaukseen ja niitä myydään sekä kaupoille että jakelijoille ja jatkojalostajille. Testauksen WACC:ina verojen jälkeen on käytetty 5,41 % (5,56). Johdon arvion mukaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevia rahavirtoja koskevat riskitekijät eivät poikkea olennaisesti toisistaan. Metsä Tissue -konsernin merkittävimmät rahavirtaa tuottavat yksiköt, niihin kohdistuvat liikearvot ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet tilanteessa 30.9.: Rahavirtaa tuottava yksikkö Liikearvo (milj. euroa) Brändit, tavaramerkit (milj. euroa) Pehmopaperit 24,8 122,7 Tiivispaperit 3,1 Yhteensä 27,9 122,7 Metsä Tissuen liikearvosta 5,9 miljoonaa euroa ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä 116,8 miljoonaa euroa eliminoidaan Metsä Groupin tilinpäätöksessä sisäisinä erinä AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET LAATIMISPERIAATTEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin silloin, kun ne ovat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän mukaisia. Muussa tapauksessa tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan taseeseen ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi, kun ne toteutuvat. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Omistetuista maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat: Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Voimalaitosten raskaat koneet Muut raskaat koneet Kevyet koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet vuotta vuotta vuotta 5 15 vuotta 3 10 vuotta Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena. Hyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset esitetään taseessa hankintamenon oikaisuna ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa. VUOKRASOPIMUKSET Konserni on vuokrannut erilaisia maa-alueita, kiinteistöjä, laitteistoja sekä ajoneuvoja. Vuokrasopimuksista kirjataan käyttöomaisuushyödyke ja vastaava velka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä. Maksetut vuokrat jaotellaan velkaan ja rahoituskuluun. Rahoituskulu kirjataan tulosvaikutteisesti vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevan velkasaldon korkoprosentti on jokaisella kaudella sama. Vuokratusta käyttöomaisuushyödykkeestä tehdään tasapoistot omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan kumpi on niistä lyhyempi. Vuokrasopimuksista aiheutuvat varat ja velat arvostetaan aluksi nykyarvoon perustuen. Vuokrasopimusvelat sisältävät kiinteät maksut vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla, määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella, osto-option toteutushinnan, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää tämän option sekä rangaistusmaksut vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää tämän option. Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos se on määriteltävissä, tai konsernin lisälainan korkoa. Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän, ennen sopimuksen alkamiskohtaa maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla kannustimilla, alkuvaiheen välittömät menot sekä menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta. Osa vuokrasopimuksista sisältää jatkamis- ja päättämisoptioita, jotka valtaosin ovat vain konsernin käytettävissä, ei vuokralle antajan. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tasaerinä. Lyhytaikaisiksi katsotaan vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Arvoltaan vähäiset omaisuuserät sisältävät pääasiassa ICT- ja toimistolaitteita. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA VUOKRASOPIMUKSET Johto ottaa vuokra-aikaa määrittäessään huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet, joista syntyy taloudellinen kannustin jatkamisoption käyttämiseen tai päättämisoption käyttämättä jättämiseen. Jatkamisoptiot (tai päättämisoption jälkeinen aika) otetaan huomioon vuokra-ajassa, vain jos vuokrasopimuksen jatkaminen (tai päättämättä jättäminen) on kohtuullisen varmaa. Mahdollisia vastaisia rahavirtoja 52,6 miljoonaa euroa ei ole sisällytetty vuokrasopimusvelkaan, koska vuokrasopimusten jatkaminen (tai päättämättä jättäminen) ei ole kohtuullisen varmaa. Arviointi tarkistetaan, jos toteutuu arvioon vaikuttava merkittävä tapahtuma tai olosuhteen muutos, joka on vuokralle ottajan määräysvallassa. 38 VUOSIKATSAUS 39

22 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Milj. euroa Omistetut Vuokratut Omistetut Vuokratut Omistetut Vuokratut Hankintameno ,8 9, ,1 64, ,8 74,4 Muuntoerot 0,0 0,0-1,9-1,4 48,3 0,4 Lisäykset 5,4 0,9 17,0 5,2 77,8 32,4 Hankitut liiketoiminnot 0,2 0,5 Vähennykset -2,5-0,6-13,4-13,9-66,5-6,7 Siirrot erien välillä 0,1 21,8-8,3 50,0-0,3 Myytävänä olevat omaisuuserät 0,0 0,0 Hankintameno ,7 9, ,8 46, ,7 100,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,3-0,7-809,0-19, ,2-17,4 Muuntoerot 0,0 0,3 0,3-40,8-0,2 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 2,0 0,4 13,1 12,3 66,8 5,9 Tilikauden poisto -0,3-0,7-46,3-9,8-198,5-18,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,5-1,0-842,0-16, ,7-30,3 Kirjanpitoarvo ,5 8,3 676,1 45, ,6 56,9 Kirjanpitoarvo ,2 8,2 666,9 29, ,0 69,8 Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Yhteensä Milj. euroa Omistetut Omistetut Omistetut Vuokratut Yhteensä Hankintameno ,3 122, ,7 147, ,5 Muuntoerot -1,1 6,0 51,2-1,0 50,2 Lisäykset 1,9 237,8 339,9 38,4 378,3 Hankitut liiketoiminnot 0,7 0,0 0,7 Vähennykset -4,2-1,8-88,4-21,2-109,6 Siirrot erien välillä 2,5-64,8 9,5-8,7 0,9 Myytävänä olevat omaisuuserät 0,0 0,0 0,0 Hankintameno ,4 300, ,6 155, ,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,5 0, ,0-37, ,5 Muuntoerot 0,7-39,9 0,1-39,8 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 3,7 85,7 18,5 104,2 Tilikauden poisto -7,0-252,1-29,1-281,2 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,1 0, ,3-48, ,3 Kirjanpitoarvo ,8 122, ,8 110, ,0 Kirjanpitoarvo ,3 300, ,3 107, ,7 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Milj. euroa Omistetut Vuokratut Omistetut Vuokratut Omistetut Vuokratut Hankintameno , , ,1 Muuntoerot 0,2 1,2 0,1-21,8 0,2 IFRS 16 -standardin käyttöönotto 8,9 43,4 23,4 Lisäykset 3,0 0,0 12,9 5,4 77,6 20,4 Hankitut liiketoiminnot 4,8 18,7 Vähennykset 0,1-8,6-0,6-143,6-2,1 Siirrot erien välillä -0,3 0,6 16,2 22,0 32,5 Myytävänä olevat omaisuuserät -3,5-23,6-4,2 Hankintameno ,8 9, ,1 64, ,8 74,4 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,5-772, ,3 Muuntoerot 0,0-0,4 0,0 15,4-0,1 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 15,5-10,2 149,7-1,7 Tilikauden poisto -0,7-46,3-9,2-200,5-15,6 Arvonalentumiset -1,8-5,6-26,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,3-0,7-809,0-19, ,2-17,4 Kirjanpitoarvo ,9 0,0 725,5 0, ,8 0,0 Kirjanpitoarvo ,5 8,3 676,1 45, ,6 56,9 Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Yhteensä Milj. euroa Omistetut Omistetut Omistetut Vuokratut Yhteensä Hankintameno ,7 92, ,4 0, ,4 Muuntoerot 0,5 0,5-19,4 0,4-19,0 IFRS 16 -standardin käyttöönotto 0,0 75,7 75,7 Lisäykset 2,8 103,9 200,2 25,8 226,0 Hankitut liiketoiminnot 23,5 0,0 23,5 Vähennykset -4,3-0,4-156,9-2,7-159,5 Siirrot erien välillä 2,7-73,6-48,7 48,7 0,0 Myytävänä olevat omaisuuserät -0,1-31,4 0,0-31,4 Hankintameno ,3 122, ,7 147, ,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,7 0, ,8 0, ,8 Muuntoerot -0,3 14,6-0,1 14,5 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,1 165,3-11,9 153,4 Tilikauden poisto -7,3-254,0-25,5-279,6 Arvonalentumiset -0,3-34,1 0,0-34,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,5 0, ,0-37, ,5 Kirjanpitoarvo ,0 92, ,6 0, ,6 Kirjanpitoarvo ,8 122, ,8 110, ,0 40 VUOSIKATSAUS 41

23 Metsä Groupin Äänekosken tehdasalueella toimiva Äänevoima Oy siirtyi Metsä Fibre Oy:n omistukseen. Osakekaupan myötä konsernin omistusosuus nousi 56,25 %:sta 100 %:iin. Hankitut liiketoiminnot vuonna 2019 sisältävät järjestelyn vaikutuksen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Metsäliitto Osuuskunnan hallitus käynnisti vuonna 2019 Muu toiminta -segmenttiin kuuluvien Kiinteistö Oy Metsätapiolan ja Kiinteistö Oy Metsätapiolan Pysäköinnin osakkeiden sekä Kiinteistö Oy Tapiolan Jalopuupysäköinnin myymättä olevien autopaikkojen myyntitoimenpiteet. Kauppa toteutui Kaupan yhteydessä Metsäliitto Osuuskunta solmi kohteeseen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen. Myytävänä olevat omaisuuserät on arvostettu kirjanpitoarvoon ja Metsä Board investoi Husumin sellutehtaan uudistamiseen Ruotsissa. Investointi sisältää uuden soodakattilan ja turbiinin. Investoinnin valmistuessa osa sellutehtaan vanhoista koneista ja laitteista poistuu käytöstä. Metsä Board kirjasi tilinpäätökseen 2019 yhteensä 19,1 miljoonan euron arvonalentumisen käytöstä poistuviin omaisuuseriin. Metsä Tissue sopi vuonna 2019 lautasliinaliiketoimintansa myynnistä keeeper Groupille, joka kuuluu Mutares Groupiin. Kauppa sisältää Saksassa sijaitsevan Stotzheimin tehtaan kiinteistöt, koneet ja kaluston. Kaupan toteutui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Metsä Tissue kirjasi tilinpäätökseen 2019 yhteensä 9,7 miljoonan euron arvonalentumisen liittyen myytäviin omaisuuseriin. Arvonalentumiset sisältävät vuonna 2019 lisäksi Metsä Tissuen Puolan Krapkowicen PM6:n sulkemiseen liittyvän 3,9 miljoonan euron ja Metsä Tissuen Saksan Raubachin jalostuslinjan kehitykseen liittyvän 1,4 miljoonan euron arvonalentumiset. Vuonna vieraan pääoman menoja aktivoitiin yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (0,4). Keskimääräinen käytetty korkokanta oli 1,80 % (3,38), joka edusti hankkeiden rahoittamiseen käytetyn lainan kustannuksia. Vuonna 2019 Metsä Fibre Oy sai Suomen työ- ja elinkeinoministeriöltä 5,2 miljoonaa euroa energiatukea Äänekoskelle valmistuneen biotuotetehtaan investointiin. Metsä Wood Eesti AS sai Enterprise Estonialta 2,0 miljoonaa euroa tukea Pärnun koivuvaneritehtaan investointiin. Metsä Tissue GmbH sai KfW Kehityspankilta 1,6 miljoonan euron bonuksen investoinnille asetettujen ympäristötavoitteiden täyttämisestä. Bonus käytettiin IKB Deutsche Industriebank AG:lta nostetun investointilainan osittaiseen anteeksiantoon. Avustukset on kirjattu vuonna 2019 hankintamenon vähennykseksi. VUOKRASOPIMUKSET Milj. euroa 2019 Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut 2,9 4,6 Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten kulut 9,7 4,3 Korkokulut 3,5 3,3 Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta 31,9 26,2 Tiedot vuokrasopimusveloista esitetään liitetiedoissa 5.5 Rahoitusvelat ja nettovelat ja 5.6 Rahoitusriskien hallinta. Tiedot vuokravastuista esitetään liitetiedossa 8.1 Ehdolliset velat, varat sekä sitoumukset BIOLOGISET HYÖDYKKEET LAATIMISPERIAATTEET Metsä Groupin biologiset hyödykkeet koostuvat kasvavasta puustosta, joka arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Puuston käypä arvo perustuu odotettavissa olevien tuottojen ja kulujen rahavirtojen nykyarvoon ja käyvän arvon muutokset sisältyvät liikevoittoon. Nuori puusto arvostetaan hankintahintaan. Metsä Groupin osakkuusyritysten biologisten hyödykkeiden arvostus on yhdenmukainen konsernin laatimisperiaatteiden kanssa. Biologiset hyödykkeet luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 3. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN Puuston käyvän arvon määrittämiseen vaikuttavat keskeisesti johdon arviot puuston kasvusta, hakkuista ja hintakehityksestä sekä käytetyt diskonttokorot. Hakkuutulojen ja metsien kasvatuskustannusten laskenta perustuu vallitsevaan hintatasoon sekä johdon näkemykseen tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä. Laskelmissa otetaan huomioon myös metsien ympäristönsuojelulliset rajoitukset. Konsernilla on pitkäaikaisia metsänvuokraussopimuksia Venäjällä ja Latviassa. Sopimuksia ei ole kirjattu taseeseen, koska niiden hintaa tai kiinteää hinnanmääritysperustetta ei määritellä sopimuksissa. Valtio määrittelee hinnan pääsääntöisesti kerran vuodessa tai useamminkin. Hinta seuraa käytännössä lyhytaikaisten hakkuuoikeuksien huutokauppahintoja. Pitkäaikaisilla puun hakkuuoikeuksilla varmistetaan ensisijaisesti puun saatavuutta. Milj. euroa ,9 3,0 Ostot tilikauden aikana 0,0 Myynnit tilikauden aikana -0,1 Hakkuut tilikauden aikana -0,1-0,3 Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostamisesta 0,5 0, ,2 2,9 Konsernilla on kaksi osakkuusyritystä, jotka omistavat biologisia hyödykkeitä. Konserni omistaa 19,8 % Finsilva Oyj:stä, jonka metsäomaisuuden käypä arvo vuonna oli 405,8 miljoonaa euroa (375,8), josta konsernin osuus oli 80,2 miljoonaa euroa (74,3). Konserni omistaa lisäksi 25 % Suomen Metsäsijoitus Oy:stä, jonka metsäomaisuuden käypä arvo vuonna oli 33,4 miljoonaa euroa (29,4), josta konsernin osuus oli 8,4 miljoonaa euroa (7,4) MUUT SIJOITUKSET LAATIMISPERIAATTEET Muut sijoitukset ovat julkisesti noteerattuja ja noteeraamattomia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Näistä merkittävin on konsernin omistus Pohjolan Voima Oyj:ssä. Kyseessä on noteeraamaton, luonteeltaan strateginen sijoitus, joka palvelee konsernin pitkän aikavälin energiahankinnan tarpeita. Konserni luokittelee Pohjolan Voima Oyj:n osakkeet käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, joiden käyvän arvon muutokset esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kun sijoituksesta luovutaan, omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään käyvän arvon rahastosta kertyneisiin voittovaroihin. Muut oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat konserni luokittelee käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin. Käyvät arvot muille kuin julkisesti noteeratuille osakkeille määritetään käyttäen erilaisia arvostusmalleja, kuten viimeaikaisten kauppojen hintatasoa ja diskontattujen kassavirtojen nykyarvoon perustuvia arvostusmenetelmiä. Arvostusmallien lähtötietoina hyödynnetään mahdollisimman paljon markkinoilta saatuja arvostustekijöitä. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN Arvostusmallien käyttöön perustuva käyvän arvon määrittäminen edellyttää harkinnan käyttämistä valittaessa sovellettavaa menetelmää ja valitun menetelmän edellyttämiä arvostustekijöitä, jotka perustuvat markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin hinta- ja korkotasoihin. Merkittävin arvostusmallin avulla arvostettu sijoitus on muihin sijoituksiin luokiteltu konsernin sijoitus Pohjolan Voima Oyj:n osakkeisiin. Sijoituksen arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen nykyarvona. Keskeisiä rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön hinnat, inflaatio-odotus ja diskonttokorko. Kuuden ensimmäisen vuoden energian hintoina on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa sähkön futuurihinnoista. Myöhempien vuosien hinnat perustuvat pitkän aikavälin markkinahintaennusteeseen. Vuonna tavanomaista suurempi arvonmuutos käyvässä arvossa johtui pääosin arvostusmalliin toisella vuosineljänneksellä tehdyistä muutoksista. Metsä Group luopui Pohjolan Voiman osakkeilla tehtyjen aiempien verrokkikauppojen käytöstä arvostusperusteena sekä korotti ennustettuihin rahavirtoihin pohjautuvassa arvostusmallissa käytettäviä diskonttokorkoja vallitsevia olosuhteita vastaaviksi. Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden kirjanpitoarvo konsernin taseessa oli 199,4 miljoonaa euroa. Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden kirjanpitoarvon arvioidaan muuttuvan -10,4 miljoonaa euroa ja 11,5 miljoonaa euroa, jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko muuttuisi 0,5 prosenttiyksikköä johdon arvioimasta korosta. Osakkeiden kirjanpitoarvon arvioidaan muuttuvan 96,5 miljoonaa euroa, jos käyvän arvon laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 % johdon arvioimista hintaennusteista. Milj. euroa 2019 Julkisesti noteeratut osakesijoitukset 0,0 0,0 Pohjolan Voima Oyj 199,4 264,4 Muut noteeraamattomat osakesijoitukset 6,1 6,7 Yhteensä 205,5 271,1 Muiden sijoitusten merkittävin erä on 3,7 prosentin osuus Pohjolan Voima Oyj:ssä. Yhtiö tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen Suomessa ja käy kauppaa osakkaidensa kanssa. Sähkön ja lämmön hinta perustuu tuotantokustannuksiin, ja maksettu hinta on yleensä markkinahintaa alhaisempi. Konsernilla on oikeus noin 5,2 prosentin osuuteen Pohjolan Voiman B-osakkeiden kautta Olkiluodon ydinvoimaloiden (OL1 ja OL2) tuottamasta energiasta, 2,0 prosentin osuuteen rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tuottamasta energiasta Pohjolan Voiman B2-osakkeiden kautta ja 84,0 prosentin osuuteen Hämeenkyrön Voima Oy:n tuottamasta energiasta Pohjolan Voiman G10-osakesarjan kautta. Marraskuussa Metsä Group osallistui omistusosuuttaan vastaavasti 3,0 miljoonalla eurolla Pohjolan Voima Oyj:n osakaslainaan Olkiluoto 3 -voimalahankkeen loppuunsaattamisen rahoittamista varten. Laina säilyttää Metsä Groupin OL3-sähköosuuden nykyisellä tasollaan. Vakuudettomalla lainalla ei ole eräpäivää, sen takaisinmaksu ja koronmaksu riippuvat velallisyhtiön hallituksen päätöksestä, ja lainapääoma on muunnettavissa Pohjolan Voima Oyj:n uudeksi B2-sarjan osakkeeksi. Lainapääoma on maksettavissa takaisin konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Osakaslaina käsitellään Metsä Groupin tilinpäätöksessä oman pääoman ehtoisena sijoituksena Pohjolan Voima Oyj:öön ja arvostetaan osakeomistuksen tavoin käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta. Pohjolan Voima Oyj:n osakeomistus arvostetaan osakesarjoittain vuosineljänneksittäin käypään arvoon käyttäen diskontatun kassavirran menetelmää. Laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pääomakustannus oli 2,87 prosenttia (1,37), rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -voimalaitoksen osalta 3,87 prosenttia (2,37). Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden hankintameno on 45,0 miljoonaa euroa (42,0) ja käypä arvo 199,4 miljoonaa euroa (264,4). Ydinvoimalaosakkeiden käypä arvo oli yhteensä 175,9 miljoonaa euroa (243,1), vesivoimaosakkeiden (A-sarja) 11,4 miljoonaa euroa (9,3) ja G10-sarjan käypä arvo 12,0 miljoonaa euroa (12,0). Pohjolan Voima Oyj:n osakkaiden välinen osakassopimus rajoittaa osakkeiden vapaata kauppaa muiden kuin osakkaiden kanssa. 42 VUOSIKATSAUS 43

24 4.5 VAIHTO-OMAISUUS LAATIMISPERIAATTEET Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out) tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä vaihto-omaisuuden luonteesta riippuen. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittely- ja muut menot. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä valmistuskustannuksista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Hankintamenoon ei sisällytetä vieraan pääoman kustannuksia. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioidulla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja välttämättömillä myyntikustannuksilla. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA Konserni tarkastelee vaihto-omaisuutta säännöllisesti siltä varalta, ettei siihen sisältyisi epäkurantteja eriä tai nettorealisointiarvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi. Tarvittaessa konserni alentaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa vastaavasti. Tarkastelu edellyttää johdon arvioita tuotteiden myyntihinnoista, valmiiksi saattamisen kustannuksista ja myynnin toteuttamiseksi välttämättömistä menoista. Muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistuksiin tulevilla kausilla. Milj. euroa 2019 Aineet ja tarvikkeet 460,9 472,0 Keskeneräiset tuotteet 20,0 21,4 Valmiit tuotteet 439,9 443,2 Ennakkomaksut 45,2 43,0 Yhteensä 965,9 979,6 Vuonna kirjattiin kuluksi 0,6 miljoonaa euroa (7,3), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Vuoden 2019 kulukirjauksesta 6,3 miljoonaa euroa liittyy Metsä Tissuen lautasliinaliiketoiminnan tulevaan myyntiin. Kulukirjaus sisältyy tuloslaskelmassa kohtaan materiaalit ja palvelut. 4.6 MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET LAATIMISPERIAATTEET Myyntisaamiset arvostetaan odotettuun nettorealisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä saatavien arvioiduilla arvonalentumiskirjauksilla. Myyntisaamisten arvonalentumisten määrittämisessä sovelletaan odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia. Lisäksi arvonalentumiskirjaus tehdään tapauskohtaisesti, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, että konserni ei tule saamaan suoritusta laskutetusta määrästä alkuperäisin ehdoin. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA Kirjausedellytysten ja arvonalentumistappioiden suuruuden arviointi edellyttää johdon harkintaa. Jos asiakkaiden taloudellinen tilanne heikentyy niin, että se vaikuttaa näiden maksukykyisyyteen, voidaan joutua kirjaamaan lisää arvonalentumistappioita tulevilla kausilla. Koronaviruspandemian vaikutuksista myyntisaamisten arvonalentumisten määrittämiseen on kerrottu liitetiedossa 5.6 Rahoitusriskien hallinta, vastapuoliriski. Milj. euroa 2019 Myyntisaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 1,9 3,5 Myyntisaamiset muilta Myyntisaamiset 563,9 602,7 Arvon alentuminen -4,1-2,9 Yhteensä 559,8 599,8 Lainasaamiset 3,8 1,2 Muut saamiset 64,8 69,2 Siirtosaamiset 50,1 47,0 Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä 680,4 720,6 EPÄVARMAT MYYNTISAAMISET Myyntisaamisista vähennetyt tapauskohtaiset arvonalentumiset sekä arvonalentumiset, jotka on määritetty soveltaen odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia. Milj. euroa ,9 1,7 Lisäys 5,0 1,7 Vähennys -3,8-0, ,1 2,9 Konserni on kirjannut vuonna myyntisaamisista arvonalentumistappioita 1,3 miljoonaa euroa (1,0). ARVON ALENTUMISILLA VÄHENNETTYJEN MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA Milj. euroa 2019 Erääntymättömät 533,0 540,1 Erääntyneet Alle 30 päivää 27,5 55, päivää 1,2 2, päivää 0,3 0, päivää -1,3 0,6 4.7 MUUT VELAT Milj. euroa 2019 Saadut ennakot 1,5 1,5 Muut velat 0,1 Siirtovelat 0,7 0,8 Yhteensä 2,3 2,3 4.8 OSTOVELAT JA MUUT VELAT Milj. euroa 2019 Saadut ennakot 9,2 9,3 Ostovelat, toimittajarahoitusohjelmat 239,8 246,1 Muut ostovelat 417,7 370,8 Muut velat 52,3 50,2 Siirtovelat Asiakasalennukset 58,8 57,9 Ostoihin liittyvät erät 162,8 136,4 Henkilöstökulut 92,8 87,0 Muut siirtovelat 70,5 77,0 Yhteensä 1 103, ,8 Metsä Group on perustanut yhdessä rahoittajapankkien kanssa muutamille avaintoimittajille suunnattuja toimittajarahoitusohjelmia (Supply Chain Finance, SCF). Toimittajarahoitusohjelmissa toimittajille tarjotaan mahdollisuus myydä Metsä Groupin saatavansa SCF-ohjelman tarjoavalle pankille. Toimittajarahoitusohjelmat korvaavat osittain aikaisemmat ennakkomaksujärjestelyt, eikä niillä ole tavoiteltu merkittävää poikkeamaa Metsä Groupin normaaleista maksuehdoista. 4.9 VARAUKSET LAATIMISPERIAATTEET Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Mahdollinen kolmannelta osapuolelta saatu korvaus esitetään varauksesta erillisenä omaisuuseränä silloin, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. UUDELLEENJÄRJESTELYVARAUKSET Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernille syntyy laillinen tai tosiasiallinen velvoite maksusuoritukseen. Työsuhteen päättymiskorvaukset kirjataan, kun uudelleenjärjestelyistä on tehty yksityiskohtainen suunnitelma sekä annettu niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävä peruste odottaa, että järjestely toteutetaan. Tällainen riittävä peruste on joko suunnitelman toteuttamisen aloittaminen tai suunnitelman keskeisten kohtien tiedottaminen niille, joihin järjestely vaikuttaa. Mikäli konserni tekee työntekijöille tarjouksen vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta tarjouksessa määrättyjä etuja vastaan, syntynyt vastuu kirjataan, kun konserni ei voi enää perääntyä tarjouksestaan. Tällaisen tarjouksen synnyttämän vastuun määrä perustuu niiden henkilöiden lukumäärään, joiden konserni odottaa hyväksyvän tarjouksen. Yli vuoden päästä maksettavaksi erääntyvät etuudet arvostetaan nykyarvoonsa. YMPÄRISTÖVARAUKSET Nykyisiä tai tulevia tuottoja lisäämättömät ympäristöolosuhteiden korjaamisesta syntyvät kustannukset käsitellään kuluina. Ympäristövastuut arvostetaan nykyisten ympäristönsuojelusäännösten mukaisten menojen nykyarvoon, kun on todennäköistä, että on syntynyt velvoite ja sen määrä voidaan kohtuudella arvioida. MUUT VARAUKSET Muut varaukset sisältävät lähinnä takuuvarauksia, riita- ja työsuhdeasioista johtuvia vastuita sekä muita sopimuksiin perustuvia velvoitteita. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA Varausten suuruuden ja niiden kirjausedellytysten määrittämiseen liittyy johdon harkintaa. Milj. euroa Uudelleenjärjestelyvaraukset Ympäristövaraukset Muut varaukset Yhteensä ,7 14,0 5,2 21,8 Muuntoerot 0,0 0,0-0,3-0,3 Varausten lisäykset 0,3 0,2 1,5 1,9 Käytetyt varaukset -1,5-1,7-1,5-4,8 Käyttämättömien varausten peruutukset -0,1-0,1-0,1 Siirrot varausluokkien välillä -1,0 1,0 0, ,3 13,4 4,8 18,6 Milj. euroa Uudelleenjärjestelyvaraukset Ympäristövaraukset Muut varaukset Yhteensä ,0 16,1 5,4 26,6 Muuntoerot -0,1 0,0 0,1 0,1 Varausten lisäykset 4,2 0,3 1,3 5,8 Käytetyt varaukset -3,2-0,4-1,5-5,1 Käyttämättömien varausten peruutukset -0,1-2,0-2,1 Siirrot siirtovelkoihin -3,1-3,1 Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin -0,2-0, ,7 14,0 5,2 21,8 Kesäkuussa 2019 Metsä Tissue kirjasi yhteensä 7,8 miljoonan euron kuluvarauksen liittyen käynnissä olevaan tehostamisohjelmaan. Kuluvarauksesta 3,9 miljoonaa euroa kirjattiin uudelleenjärjestelyvarauksiin. Syyskuussa 2019 uudelleenjärjestelyvarauksiin kirjatusta summasta siirettiin 3,1 miljoonaa euroa siirtovelkoihin. Milj. euroa 2019 Pitkäaikaiset varaukset 15,8 17,7 Lyhytaikaiset varaukset 2,8 4,1 Yhteensä 18,6 21,8 Uudelleenjärjestelyvaraukset ovat pääosin lyhytaikaisia. Ympäristövarausten ja muiden varausten arvioidaan pääosin purkautuvan vuoteen 2030 mennessä. Yli 180 päivää -0,9 1, ,8 599,8 44 VUOSIKATSAUS 45

25 5. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSRISKIT 5.1 OMA PÄÄOMA LAATIMISPERIAATTEET Osuuspääoma koostuu perus- ja lisäosuuksista. IFRIC 2 Jäsenten osuudet osuustoiminnallisissa yhteisöissä ja muut vastaavat instrumentit -tulkinta määrittelee rahoitusvelaksi sen osan osuuspääomista, johon osuuskunnalla ei ole ehdotonta oikeutta kieltäytyä lunastuksesta osuuskunnan sääntöjen mukaisesti. Metsäliitto OSUUSPÄÄOMAN MUUTOKSET Osuuskunnan säännöissä on määritelty enimmäismäärä osuuspääoman palautuksille. Perusosuuksien ja lisäosuuksien palauttamiseen voidaan käyttää yksi kolmasosa viimeksi vahvistetun taseen mukaisesta jakokelpoisesta ylijäämästä. Tämä määrä osuuspääomista on kirjattu rahoitusvelaksi tilinpäätöksessä. Rahoitusvelkana käsiteltävän osuuden osuuspääoman korot on kirjattu rahoituskuluihin. Milj. euroa Perusosuudet A-lisäosuudet B-lisäosuudet Yhteensä Osuuspääoma ,1 834,4 146, ,0 Osuusmaksusuoritukset 8,1 77,3 12,6 98,0 Siirto koroista osuuksiin 0,9 46,8 47,6 Pääomabonus 5,3 5,3 Osuusmaksujen palautukset -0,4-19,9-11,1-31,4 Lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi siirretyn osuuden muutos 2,2-0,4 2,0 3,8 Osuuspääoma ,9 943,6 149, ,4 Osuuspääoma ,4 669,5 131,8 994,7 Osuusmaksusuoritukset 10,8 96,3 16,4 123,4 Siirto koroista osuuksiin 1,2 47,1 48,3 Pääomabonus 6,2 6,2 Osuusmaksujen palautukset -0,7-19,5-11,3-31,5 Lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi siirretyn osuuden muutos 13,5 34,8 9,5 57,8 Osuuspääoma ,1 834,4 146, ,0 OSUUSPÄÄOMASTA LYHYTAIKAISEKSI RAHOITUSVELAKSI SIIRRETTY OSUUS Milj. euroa Perusosuudet A-lisäosuudet B-lisäosuudet Yhteensä ,4 125,3 19,9 175,6 Muutos 2,2-0,4 2,0 3, ,6 124,9 21,9 179,4 Muutos 13,5 34,8 9,5 57, ,1 159,7 31,4 237,2 hintaan antiehtojen mukaisesti. Sekaemissiossa uusia A-lisäosuuksia tarjotaan merkittäväksi puukaupasta saaduista tuloista. Sekaemission rahasto-osuuden enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa. Jäsen voi merkitä B-lisäosuuksia haluamansa määrän. Merkintä voidaan kuitenkin tehdä vain B-lisäosuuksien enimmäismäärän rajoissa ja jäsenellä voi olla kerrallaan maksettuna enintään 1,5 miljoonaa B-lisäosuutta. YLIJÄÄMÄN KÄYTTÄMINEN JA MUU VAROJEN JAKAMINEN Jäsenille voidaan jakaa ylijäämänpalautusta. Jäsenille voidaan jakaa Metsäliiton ylijäämästä korkoa tai muuta tuottoa. Jäsenille voidaan jakaa varoja myös muilla osuuskuntalain 16 luvun 1 :ssä tarkoitetuilla varojenjakotavoilla. Varojen jakamisesta ja jakoperusteesta päättää osuuskunnan. OSUUSPÄÄOMAN KOROT Tilinpäätöksen jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osuuspääoman korkoja 66,3 miljoonaa euroa (71,9). Rahoituskuluina käsitelty osuus osuuspääomien koroista vuonna oli 8,4 miljoonaa euroa (9,6). MUUNTOEROT Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot laskennallisella verolla vähennettynä sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Oman pääoman suojaus on päättynyt konsernissa vuoden 2016 aikana. KERTYNEET MUUNTOEROT Milj. euroa 2019 Kertyneet muuntoerot taseessa SEK -9,4-22,8 RUB -24,7-15,6 GBP -8,5-4,7 PLN -6,6-2,9 SKK 11,2 11,2 USD 0,3 3,1 Muut 1,7 1,1 Yhteensä -35,9-30,7 ARVONMUUTOS- JA MUUT RAHASTOT Milj. euroa 2019 Käyvän arvon rahasto 42,7 60,2 Arvonkorotusrahasto 1,2 1,2 Uudelleenarvostusrahasto 94,9 94,9 Vararahasto 71,4 71,4 Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 0,1 0,1 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 501,1 501,0 Yhteensä 711,3 728,7 KÄYVÄN ARVON RAHASTO Käyvän arvon rahastoon kirjataan muiden sijoitusten arvonmuutokset sekä rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset laskennallisella verolla vähennettynä. ARVONKOROTUSRAHASTO Arvonkorotusrahastoon kirjataan pitkäaikaisiin varoihin kuuluvista maa-alueista ja arvopapereista tehdyt arvonkorotukset. UUDELLEENARVOSTUSRAHASTO Uudelleenarvostusrahastoon on kirjattu aikaisemman omistusosuuden mukainen osuus Metsä Fibre Oy:n vuoden 2009 osakehankintaan liittyvästä käyvän arvon kohdistuksesta. VARARAHASTO JA YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUKAISET RAHASTOT Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot ovat lähinnä yhtiökokouksen tai n päätöksin perustettuja ja kartutettuja rahastoja. SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut muuntoerot SEK 21,5-7,7 Metsäliitto Osuuskunnan päätti kokouksessaan siirtää kertyneistä voittovaroista 250,0 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Konsernin tilinpäätöksessä osuuspääomista rahoitusvelaksi kirjattava osuus pieneni vastaavasti 83,3 miljoonaa euroa. OSUUSPÄÄOMA Perusosuuden nimellisarvo on yksi euro. Perusosuuden merkintähinta on osuuden nimellisarvo, ellei tai hallitus n valtuuttamana toisin päätä. Jäsenen velvollisuus ottaa perusosuuksia määräytyy jäsenen omistaman metsämaan pinta-alan ja sijaintikunnan perusteella, kuitenkin siten, että jäsen on velvollinen ottamaan enintään perusosuutta. Hallitus voi päättää muiden osuuksien kuin perusosuuksien antamisesta jäsenille. Tällaisia osuuksia kutsutaan lisäosuuksiksi. Jäsen voi ottaa lisäosuuksia vain, jos hänen perusosuutensa on täysin maksettu. Osuuskunnalla voi olla A-lisäosuuksia, B-lisäosuuksia ja C-lisäosuuksia. A-lisäosuuksia on vähintään yksi ja enintään miljoonaa. B-lisäosuuksia on vähintään yksi ja enintään 300 miljoonaa. C-lisäosuuksia on vähintään yksi ja enintään 100 miljoonaa. Metsäliitolla ei tällä hetkellä ole liikkeelle laskettuna C-lisäosuuksia. Lisäosuuden nimellisarvo on yksi euro. Lisäosuuksille maksettava korko voi poiketa perusosuuksille maksettavasta korosta ja lisäosuuslajien kesken. Lisäosuuksien antamisesta, antamisen perusteista, merkintähinnasta, maksamisesta ja muista liikkeeseenlaskun ehdoista päättää hallitus. Hallitus voi päättää myös osuuskunnan hallussa olevien lisäosuuksien antamisesta. Jäsen voi merkitä A-lisäosuuksia Metsäliitolta saamansa puukauppasumman nettomäärällä. Myös Metsäliiton jäsenelle maksaman osuuskoron määrällä voi merkitä A-lisäosuuksia. Merkintä voidaan kuitenkin tehdä vain A-lisäosuuksien enimmäismäärän rajoissa. Vuoden 2012 alusta lukien Metsäliitto Osuuskunta otti käyttöön sijoitustuotteen, Pääomabonuksen, jossa jäsen voi merkitä yhden euron määräisiä A-lisäosuuksia sekaemissiossa kunakin vuonna erikseen hallituksen päättämään RUB -12,1 4,7 GBP -4,0 3,4 PLN -3,8 0,6 USD -5,9 1,2 Muut -1,2 0,9 Yhteensä -5,5 3,1 46 VUOSIKATSAUS 47

26 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT VEROJEN JÄLKEEN Milj. euroa Muuntoerot Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Arvonmuutos- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -6,9-6,9-2,0-8,9 Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat -32,7-32,7-35,4-68,1 Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 6,5 1,5 8,0 7,6 15,6 Rahavirran suojaukset Valuuttavirtasuojaus omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 3,7 3,7 15,0 18,7 siirretty liikevaihdon oikaisuksi 3,8 3,8 0,3 4,1 siirretty ostojen oikaisuksi 5,9 5,9 5,9 Korkovirtasuojaus omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -1,8-1,8-0,9-2,6 Hyödykesuojaus 5.2 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT LAATIMISPERIAATTEET Korkotuotot ja -kulut kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi sillä raportointikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kun kyseessä on merkittävä ja pitkäkestoinen aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen investointiprojekti, aktivoidaan hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Konserni esittää etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät nettokorkotuotot ja -kulut rahoitustuottoina ja -kuluina. 5.3 MUUT RAHOITUSVARAT Milj. euroa 2019 Lainasaamiset 1,1 1,4 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt (liitetieto 3.5) 13,1 15,8 Muut saamiset ja siirtosaamiset 3,4 3,4 Yhteensä 17,7 20,5 omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -8,0-8,0-7,1-15,1 siirretty ostojen oikaisuksi 6,9 6,9 6,0 12,9 Rahavirran suojaukset yhteensä 10,5 10,5 13,3 23,9 Muuntoerot -5,3-5,3-0,2-5,5 Milj. euroa 2019 Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi -2,0-2,0-2,6-4,6 Kurssierot Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -5,3-17,7-5,4-28,4-19,3-47,7 Kaupalliset erät -11,3 4,6 Suojaus / ei suojauslaskentaa 8,9-10,2 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT VEROJEN JÄLKEEN 2019 Milj. euroa Muuntoerot Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Arvonmuutos- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -13,4-13,4-2,3-15,7 Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat -5,4-5,4-8,0-13,5 Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 1,1 2,4 3,5 1,6 5,1 Rahavirran suojaukset Valuuttavirtasuojaus omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 9,9 9,9-2,7 7,2 siirretty liikevaihdon oikaisuksi 1,9 1,9 7,8 9,8 siirretty ostojen oikaisuksi -10,4-10,4-10,4 Korkovirtasuojaus omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -4,9-4,9-2,5-7,5 Hyödykesuojaus omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -3,8-3,8-3,5-7,3 siirretty ostojen oikaisuksi -5,5-5,5-4,1-9,5 Rahavirran suojaukset yhteensä -12,8-12,8-4,9-17,8 Muuntoerot 4,1 4,1-1,0 3,1 Muut erät 0,1-0,1 0,0 0,0 Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 2,7 2,7 1,1 3,7 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 4,1-14,4-11,1-21,4-13,6-35,0 Muut 0,1-0,8 Kurssierot yhteensä -2,3-6,4 Muut rahoitustuotot Korkotuotot lainoista, muista saamisista ja rahavaroista 3,2 5,3 Osinkotuotot 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot yhteensä 3,2 5,3 Milj. euroa 2019 Muut rahoituskulut Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostus Voitot ja tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista tai -veloista Rahoitusvarojen arvonmuutosten voitot ja tappiot 0,0 0,5 Johdannaisvoitot ja -tappiot, ei suojauslaskentaa 0,1 0,7 Johdannaisvoitot ja -tappiot rahavirran suojauksissa 0,3-0,5 Arvostus yhteensä 1,7 0,8 Korkokulut rahoitusveloista -45,7-55,3 Muut rahoituskulut -5,7-6,2 Muut rahoituskulut yhteensä -49,7-60,8 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -48,8-61,9 Metsäliitto Osuuskunnan n päätös siirtää kertyneistä voittovaroista 250,0 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon pienensi konsernissa osuuspääomista rahoitusvelaksi kirjattavaa osuutta 83,3 miljoonaa euroa sekä vastaavasti osuuskoroista korkokuluihin siirrettävää erää 5,0 miljoonaa euroa. 1,4 48 VUOSIKATSAUS 49

27 5.4 RAHAVARAT 5.5 RAHOITUSVELAT JA NETTOVELAT RAHOITUKSEN RAHAVIRRASSA RAPORTOIDUT VELKOJEN JA LYHYTAIKAISTEN KOROLLISTEN SAAMISTEN MUUTOKSET Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset LAATIMISPERIAATTEET Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Metsä Group on luokitellut rahavaroihin rahoituspolitiikan mukaist lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset ja pankkitilivarat. Rahavarojen arvonalentumisen määrittämisessä sovelletaan odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia. Odotettavissa olevia luottotappiota tarkastellaan seuraavien 12 kuukauden ajalta. Koronaviruspandemian vaikutuksista rahavarojen arvonalentumisten määrittämiseen on kerrottu liitetiedossa 5.6 Rahoitusriskien hallinta, vastapuoliriski. Milj. euroa 2019 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 246,8 167,7 Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat 347,3 346,8 Käteinen raha ja pankkitilit 618,8 575,6 Yhteensä 1 212, ,0 LAATIMISPERIAATTEET Rahoitusvelat kirjataan alunperin käypään arvoon. Konserni on määritellyt kaikki rahoitusvelat Muiden velkojen -ryhmään. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. KOROLLISET RAHOITUSVELAT Milj. euroa 2019 Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat Joukkovelkakirjalainat 248,6 248,5 Lainat rahoituslaitoksilta 609,1 649,6 Vuokrasopimusvelat 90,5 94,6 Muut velat 150,0 150,0 Yhteensä 1 098, ,7 Milj. euroa 2019 Milj. euroa 1.1. Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat sisältäen lyhytaikaisen osuuden Rahavirtavaikutteiset muutokset Hankitut/ myydyt liiketoiminnot Valuuttakurssimuutokset Vuokrasopimusmuutokset Muut muutokset Joukkovelkakirjalainat 248,5 0,1 248,6 Lainat rahoituslaitoksilta 727,6-47,7 0,4 0,5 1,1 681,9 Eläkelainat 25,3-25,3 0,0 Vuokrasopimusvelat 117,1-28,4-0,9 27,0 114,8 Muut velat 150,0 150,0 Yhteensä 1 268,6-101,5 0,4-0,4 27,0 1, ,3 Pitkäaikaiset korottomat velat 2,3 0,0 0,1 2,3 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat Lyhytaikaiset lainat 7,0-5,0 0,1 2,1 Muut velat 179,5 1,9-7,5 173,8 Yhteensä 186,4-3,1 0,0 0,0 0,0-7,4 175,9 Lyhytaikaiset korolliset saamiset -1,3-0,5-1,9-3,8 Yhteensä 1 455,9-105,2 0,4-0,3 27,0-8, ,8 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus 97,0 125,8 Lyhytaikaiset lainat 2,1 0,1 RAHOITUKSEN RAHAVIRRASSA RAPORTOIDUT VELKOJEN JA LYHYTAIKAISTEN KOROLLISTEN SAAMISTEN MUUTOKSET 2019 Muut velat 173,8 186,3 Yhteensä 272,9 312,3 Myytävänä olevat omaisuuserät, korolliset velat 17,4 14,5 Korolliset rahoitusvelat yhteensä 1 388, ,5 KOROLLISET RAHOITUSVARAT Milj. euroa 2019 Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvarat Lainasaamiset 1,1 1,4 Milj. euroa Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat sisältäen lyhytaikaisen osuuden Rahavirtavaikutteiset muutokset Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset Hankitut/ myydyt liiketoiminnot Valuuttakurssimuutokset Vuokrasopimusmuutokset Muut muutokset Joukkovelkakirjalainat 308,6-60,4 0,3 248,5 Lainat rahoituslaitoksilta 722,7 11,8 10,0-0,3-16,8 727,6 Eläkelainat 73,3-48,0 25,3 Vuokrasopimusvelat 39,2-22,8 1,3 23,7 75,7 117,1 Muut velat 150,9-1,8 0,9 150,0 Yhteensä 1 294,7-121,1 10,9 1,1 23,7 59, ,6 Muut saamiset 2,9 2,9 Pitkäaikaiset korottomat velat 5,9-3,7 0,1 2,3 Yhteensä 4,0 4,2 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 246,8 167,7 Lainasaamiset 3,8 1,2 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat Lyhytaikaiset lainat 20,2-11,1 0,0-2,1 7,0 Muut velat 237,3 0,0 0,0-57,8 179,5 Yhteensä 257,4-11,1 0,0 0,0 0,0-59,9 186,4 Muut saamiset 0,2 Sijoitukset jaksotettuun hankintamenoon 347,3 346,8 Käteinen raha ja pankkitilit 618,8 575,6 Lyhytaikaiset korolliset saamiset -1,2-0,5 0,4 0,0-1,3 Yhteensä 1 556,8-136,5 10,9 1,6 23,7-0, ,9 102 Selvitys hallinto- ja ohjaus- Yhteensä 1 216, ,4 järjestelmästä Myytävänä olevat omaisuuserät, korolliset saamiset 0,3 0,3 Korolliset rahoitusvarat yhteensä 1 221, ,9 Korolliset nettovelat yhteensä 167,7 373,6 JOUKKOVELKAKIRJALAINAT Milj. euroa Korko-% , ,6 248,5 Yhteensä 248,6 248,5 Metsä Board Oyj:llä on syyskuussa 2017 liikkeeseen laskettu joukkovelkakirjalaina määrältään 250 miljoonaa euroa. Lainalle maksetaan 2,75 % kuponkikorkoa ja laina erääntyy Laina on etuoikeusasemaltaan senior-statuksellinen ja vakuudeton. Metsä Tissue Oyj:llä on liikkeeseen laskettu debentuurilaina määrältään 75 miljoonaa euroa, josta konsernin ulkopuolisten sijoittajien osuus on 0,0 miljoonaa euroa. Laina erääntyy VUOSIKATSAUS 51

28 5.6 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yrityksen hallituksen ja johdon vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön. Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti konsernin hyödykeriskipolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa myynnin katteet, parantaa ennustettavuutta, suojautua merkittäviltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin. Metsä Group Treasury Oy on rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus yhtiöstä on 100 %. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Group Treasuryyn, joka vastaa konserniyritysten rahoituspositioista konserniyritysten määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti, tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut Metsä Groupissa ja toimii rahoitusasioiden osaamiskeskuksena. VALUUTTARISKI Metsä Groupin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamääräisen oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttariskistä. Pääosa konsernin kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan tai hinnoitellaan muussa kuin kotivaluutassa. Sen takia myyntituotot saattavat valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisältyy valuuttamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä 50 % vuotuisesta tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta. Konsernin liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Dollarin osuus Metsä Groupin virtapositiosta on 60 %, Ruotsin kruunun 19 % ja punnan 9 %. Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikkeneminen negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Muita valuuttoja, joissa Metsä Groupilla on valuuttariskiä, ovat muun muassa AUD, CAD, DKK, NOK, PLN ja RUB. Suojauspolitiikkana on pitää pääsääntöisesti tasepositio ja 50 % vuotuisesta virtapositiosta suojattuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista valuuttavirroista. Suojausaste voi poiketa normitasosta 40 % kumpaankin suuntaan. Kunkin konserniyrityksen hallitus päättää merkittävistä rahoituspolitiikan normista poikkeavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja kurssiodotuksista, valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin tulokseen. Virtapositiota suojataan pääosin termiinikaupoin, mutta myös valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä. Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 7,3 kuukautta (2019: 7,2) eli 102 % suojauspolitiikan mukaisesta normista (98). Tilikauden aikana suojausaste on vaihdellut 6 ja 8 kuukauden välillä (6 8) eli 96 ja 104 % välillä normista (96-104). Dollarin suojausaste oli 6,7 kuukautta (6,7) eli 93 % normista (91). Ruotsin kruunun suojausaste oli 10,1 kuukautta (10,8) eli 138 % normista (138) ja punnan suojausaste oli 7,4 kuukautta (7,1) eli 100 % normista (100). Valuuttavirtaposition suojaukseen sovelletaan IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa ja suojauslaskentaan kohdistetuilla termiineillä ja optioilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta valuuttavirtapositiosta. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryritysten ja osakkuusyritysten omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Oman pääoman suojaamisesta on luovuttu. Konserni soveltaa Value-at-Risk-menetelmää (VaR) avoimen valuuttapositionsa riskin arvioimiseen. VaR lasketaan poikkeamalle rahoituspolitiikan mukaisesta taseposition ja vuotuisen valuuttavirtaposition 50 % suojausnormista. VaR-riskilukuun sovelletaan 99 %:n luottamusväliä ja kuukauden ajanjaksoa. Suojauspäätöksiä koskevat toimivaltuudet on asetettu rajaamalla yritysjohdon päätöksentekovaltuuksia valuuttakohtaisten suojausastemuutosten enimmäismäärän suhteen ja VaR-riskilimiitillä. Mahdolliset riskilimiitit ylittävät strategiset päätökset tehdään yhtiön hallituksessa. Konserniyritysten valuuttavirtariskille asetettujen limiittien yhteismäärä on 32,4 miljoonaa euroa (24,6) ja konserniyritysten VaR-lukujen yhteismäärä on tilikauden päättyessä 6,1 miljoonaa euroa (6,4) ja tilikauden keskiarvo 6,7 miljoonaa euroa (7,4). VIRTAPOSITIOSUOJAUS Vuotuinen valuuttavirtapositio USD GBP SEK NOK DKK Muu pitkä Muu lyhyt Yhteensä Virtapositio, netto (milj. valuuttayksikköä) Virtapositio, netto (milj. euroa) Virtaposition suojaus (milj. euroa) Suojausaste vuoden lopussa (kk) 6,7 7,4 10,1 6,8 5,9 5,3 7,5 7,3 Suojausaste keskimäärin vuonna (kk) 6,9 7,2 10,3 6,3 6,1 7,3 1,5 7,3 Suojauksen keskikurssi vuoden lopussa 1,1911 0, , Vuotuinen valuuttavirtapositio USD GBP SEK NOK DKK Muu pitkä Muu lyhyt Yhteensä Virtapositio, netto (milj. valuuttayksikköä) Virtapositio, netto (milj. euroa) Virtaposition suojaus (milj. euroa) Suojausaste vuoden lopussa (kk) 6,7 7,1 10,8 7,2 6,6 6,7 0,4 7,2 Suojausaste keskimäärin vuonna 2019 (kk) 6,6 7,2 10,3 7,8 7,1 6,4 0,4 7,2 Suojauksen keskikurssi vuoden lopussa 1,1208 0, ,6918 VALUUTTAVIRTAPOSITION VALUUTTAJAKAUMA, % USD 60 GBP 9 SEK 19 NOK 3 DKK 3 Muut 5 ULKOMAISEEN YKSIKKÖÖN TEHDYT NETTOSIJOITUKSET Oman pääoman positio USD GBP SEK Muut Yhteensä Oman pääoman positio (milj. valuuttayksikköä) Oman pääoman positio (milj. euroa) Oman pääoman positio USD GBP SEK Muut Yhteensä Oman pääoman positio (milj. valuuttayksikköä) Oman pääoman positio (milj. euroa) KORKORISKI Korkoriski kohdistuu taseen korollisiin saataviin ja velkoihin, käyttöpääomarahoitukseen ja valuuttasuojaukseen. Riskin hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Englannin punta. Korkoriskipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuutosten aiheuttama negatiivinen vaikutus konsernin ja konserniyritysten tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan rahoituskustannukset riskilimiittien puitteissa. Korkotason muutosten vaikutus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien korkosidonnaisuusajasta, jota konsernissa mitataan duraatiolla. Duraation pidentyessä korkotason nousu vaikuttaa hitaammin rahoitusvelkojen korkokustannuksiin. Lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaan vaikutetaan vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä ja koronvaihtosopimusten käytöllä. Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on 12 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. Sidonnaisuusaika voi kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määriteltyjen normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa siten, että yli neljän kuukauden suuruisesta normipoikkeamasta tehdään päätökset yhtiön hallituksessa. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa korkea 39,9 kuukautta (2019: 43,7). Tilikauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 39 ja 44 kuukauden välillä (43 46). Korollisista rahoitusveloista on vaihtuvakorkoisia 16 % (19) ja loput kiinteäkorkoisia ja keskikorko on vuoden lopussa 2,7 % (2,7). Vuoden lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu alentaa seuraavan 12 kuukauden korkokustannuksia laskennallisesti 7,0 miljoonaa euroa (5,4). Konserni soveltaa IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa pääosaan koronvaihtosopimuksista, joilla on muutettu vaihtuvakorkoista rahoitusta kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimusten bruttovolyymi tilinpäätöshetkellä on 487,6 miljoonaa euroa (531,7) ja maturiteetti vaihtelee 1 10 vuoden välillä (1 11). Meneillään olevalla viitekorkouudistuksella ei ole ollut vaikutusta korkoriskin suojauksen tehokkuuteen tai rahoituskustannuksiin. 52 VUOSIKATSAUS 53

29 KORKORISKI HYÖDYKERISKI Hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erikseen määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. Politiikan mukaan hyödykeriskienhallinta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Group Treasuryn kautta konserniyritysten hallitusten hyväksymän strategian ja riskinhallintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspolitiikkaa sovelletaan sähkön, maakaasun, propaanin sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn hintariskien hallintaan ja myös päästöoikeuksien kauppaan liittyviä transaktioita hallinnoidaan Metsä Group Treasuryn kautta. Kaikkien hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Hyödykeriskipolitiikan mukaan suojausnormiksi on asetettu 80 % suojaustaso ennustetusta nettopositiosta lähimmällä 12 kuukauden jaksolla ja suojausaste voi poiketa normitasosta 20 % kumpaankin suuntaan. Aiemman politiikan mukaiset suojaukset erääntyvät vähitellen. Merkittävät strategiset päätökset tehdään konserniyritysten hallituksissa. Metsä Groupin sähkönhintariskin hallinnassa tavoitteena on tasapainottaa sähkönhinnanmuutosten vaikutusta konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Pääperiaatteena on suojata sähköostojen positiota, joka muodostuu tehdaskohtaisten sähkönkulutusennusteiden ja voimalaitostuotanto-osuuksien erotuksesta. Konsernin tehtaiden polttoainehankinnasta noin neljännes on maakaasupohjaista. Metsä Group suojaa maakaasun, nesteytetyn maakaasun (LNG) ja propaanin ostojen hintariskiä finanssisuojauksena ja fyysisillä kiinteähintaisilla sopimuksilla. Metsä Group suojaa myös logistiikkakustannuksiin (merirahteihin) liittyvää kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn ja 0,5 % polttoöljyn hintariskiä finanssisopimuksin. Metsä Group ei suojaa sellun hintariskiään Lainamäärä, milj. euroa Duraatio, kk 39,9 43,7 Keskikorko, % 2,7 2,7 Korkoherkkyys, milj. euroa -7,0-5,4 LAINOJEN KORKOJEN UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA Milj. euroa / / / > Milj. euroa / / / > Korkoherkkyys on arvio yhden prosentin yhdensuuntaisen koronmuutoksen vaikutuksesta vuotuisiin nettokorkokustannuksiin vuoden lopun positiolla. Korkoriskiasema ei sisällä lyhytaikaiseksi korolliseksi velaksi kirjattua osuutta Metsäliitto Osuuskunnan osuuspääomasta. SÄHKÖN OSTON HINTARISKIN SUOJAUS, GWh 2019 Sähköpositio, netto Sähköposition suojaus Suojausaste vuoden lopussa, % Suojauksen keskihinta vuoden lopussa (EUR/MWh) 29,68 33,62 Sähkön oston hintariskiä suojataan määritellyn riskinhallintapolitiikan mukaisesti fyysisin sopimuksin tai finanssisopimuksin. Nettosähköpositio on laskettu oma ja osakkuusyritysten sähköntuotanto huomioituna. Laskelma sisältää sähköostojen suojauksen, mutta ei sähkön nettomyyjää Metsä Fibreä, joka ei suojaa sähköpositiotaan. LIKVIDITEETTIRISKI Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomahdollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvotaan arvioimalla kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla että likviditeetti kattaa pääosan kyseisen ajanjakson tarpeesta. Rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservin tulee jatkuvasti kattaa 100 % ensimmäisen 12 kuukauden ja % seuraavan kuukauden likviditeettitarpeesta. Tavoitteen mukaan enintään 20 % konsernin lainoista sitovat luottolupaukset mukaan luettuna saa erääntyä seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja vähintään 25 % osuuden on ulotuttava yli neljän vuoden maturiteettiin. Tavoitteena on välttää ylimääräisen likviditeetin pitämistä sijoituksina ja sen sijaan ylläpitää likviditeettireservi sitovina luottolupauksina taseen ulkopuolella. Likviditeettiriskin hallinnan kulmakivenä on mitoittaa konsernin operatiiviset päätökset siten, että velkaisuusastetta ja riittävää likviditeettireserviä koskevat tavoitteet voidaan kaikissa suhdannetilanteissa varmistaa. Likviditeettiriskiä hallitaan käyttämällä monipuolisesti eri pääoma- ja rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisestä rahoituslähteestä ja rahoituspäätöksissä korostuu myös lainojen maturiteettirakenteen optimointi. Konsernilla on käytössään myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvää lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta. Vuonna Metsä Board on allekirjoittanut Finnvera takaaman 100 miljoonan euron lainasopimuksen ja EIB:n 125 miljoonan euron lainasopimuksen Husumin investointeja varten. Metsä Fibre on jatkanut 200 miljoonan euron sitovaa luottolimiittiään (RCF) vuoteen Metsä Fibren Kemin investoinnin rahoituksen valmistelu on edennyt suunnitellusti. Metsä Groupin maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 2 004,7 miljoonaa euroa (1 690,0). Tästä 1 212,9 miljoonaa euroa (1 090,0) oli likvideinä varoina ja sijoituksina ja 791,8 miljoonaa euroa (600,0) taseen ulkopuolisina sitovina pitkäaikaisina luottolupauksina. Konsernilla oli myös lyhytaikaisia ei-sitovia yritystodistusohjelmia ja luottolimiittejä 161,5 miljoonan (161,5) euron arvosta ja 356,9 miljoonaa euroa nostamattomia TyEL-varoja (332,2).Vuoden lopussa likviditeettireservi kattaa täysimääräisesti ennakoidun vuosien rahoitustarpeen. Pitkäaikaisista lainoista ja luottolupauksista erääntyy 12 kuukauden jaksolla 15 % (15) ja yli neljän vuoden jaksolle ulottuu 64 % (67). Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti on 4,4 vuotta (4,9). Lyhytaikaisen rahoituksen osuus konsernin korollisista veloista on 13 % (13). VASTAPUOLIRISKI Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että konserni kärsii tappiota, jos vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Konserni hallitsee tätä riskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luottokelpoisimpien vastapuolien kanssa ja ennalta päätetyissä rajoissa. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Likviditeettireserviä ylläpidetään osittain sitovien luottolimiittien muodossa, joskin vahvistunut likviditeettiasema on kasvattanut vastapuoliriskiä viime vuosien aikana. Rahat ja pankkisaamiset ja muut sijoitukset on hajautettu useaan yksittäiseen pankkiin, usean instituution yritystodistuksiin ja korkorahastosijoituksiin. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Koronaviruspandemialla oli kuitenkin negatiivinen vaikutus sijoitusten arvostukseen ensimmäisellä vuosineljänneksellä, joka kompensoitui myöhemmin vuonna. Vastapuolilimiittejä on vuoden aikana tarkistettu ottaen huomioon konsernin tarpeet sekä näkemys erityisesti yritystodistusvastapuolten taloudellisesta asemasta. Johdannaiskauppaa säätelee vastapuolien kanssa solmitut standardoidut ISDA-sopimukset. IFRS 9:n mukaiseen rahoitusvarojen arvonalentumisten määrittämiseen sovelletaan konsernissa odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia. Konsernin myyntisaamisiin sisältyy vastapuoliriski siitä, että vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan operatiivisen johdon hyväksymän luottoriskien hallintapolitiikan avulla. Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan säännöllisin välein asiakkaiden tilinpäätösten ja maksukäyttäytymisen sekä luottotietoyritysten ja luokitusyhtiöiden antamien tietojen pohjalta. Yksittäisten asiakkaiden luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Remburssikauppaa, pankkitakauksia, emoyhtiön takauksia sekä luottovakuutusta käytetään luottoriskien pienentämiseen johdon päätösten mukaisesti. Luottolimiitit hyväksytään luottoriskien hallintapolitiikkaan perustuen ja hyväksymisrajat vaihtelevat konsernin liiketoiminta-alueittain. Operatiivinen johto arvioi ja määrittelee kaikki ne keskeiset luottolimiitit, joissa ei ole luottovakuutusta ja/tai jotain muuta vakuusturvaa luottoriskien hallintapolitiikan mukaan. Koronaviruspandemiasta johtuen on tehty säännöllisempiä asiakasluottoriskien arviointeja yhdessä luottovakuutusyhtiöiden kanssa. Metsä Groupin yliaikaisten asiakassaamisten osuus kaikista myyntisaamisista on tilinpäätöshetkellä 4,5 % (9,0), josta 0,0 % (0,0) ulottuu välille päivää ja 0,4 % (0,3) yli 180 päivän. Lisäksi konsernilla on käytössään asiakassaamisten arvonalentumistestaukset. Myyntisaamisen alaskirjaus tehdään, kun asiakasyritys tekee virallisen konkurssin tai sen maksusuoritukset ovat yli 6 kk (180 pv) yliaikaisia eikä sitovaa maksusuunnitelmaa ole tehty tai muita päteviä syitä ole. Epävarmoja myyntisaamisia koskeva erittely on esitetty liitetiedossa 4.6. Myyntisaamisten odotetut luottotappiot lasketaan varausmatriisilla. Viiden edellisvuoden toteutuneisiin tappioihin luottovakuutuksilla netotettuna perustuvien luottotappioprosenttien mukainen osuus avoimista, konsernin ulkopuolisilta olevista myyntisaatavista kirjataan odotettuina luottotappioina kuluksi. Koronaviruspandemian vaikutus on myös otettu huomioon. Matriisissa käytetyt luottotappioprosentit vaihtelevat 0,0 0,5 prosentin välillä liiketoiminta-alueittain (0,0 0,2). Myyntisaamiset ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle vastaten segmenttitiedoissa esitettyä myynnin rakennetta. Suurimmat luottoriskien lähteet ovat Suomi, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Yhdysvallat, Ruotsi, Turkki, Hong Kong, Puola ja Ranska. Kymmenen suurinta maata edustaa noin 67 % (64) kaikista ulkoisista myyntisaamisista. Metsä Groupin suurimman yksittäisen asiakkaan (yksittäisen yrityksen tai yhteisomistuksessa olevan yritysryhmän) luottoriskin osuus vuoden lopussa oli 4 % (4) myyntisaamisten kokonaismäärästä. Kymmenen suurinta asiakasryhmää (yksittäisiä yrityksiä tai yhteisomistuksessa olevia yritysryhmiä) vastasi 22 % kaikista myyntisaamisista (23). Vuoden lopussa hyvin suuri osa Metsä Groupin myyntisaamisista oli katettu vakuutuksin tai muun vakuuden, kuten remburssien kautta. PÄÄOMAN HALLINTA Pääomalla ja pääomarakenteella tarkoitetaan omistajien yritykseen tekemien sijoitusten ja omistajien yritykseen jättämien kertyneiden voittovarojen (eli oman pääoman) ja velkapääoman (eli vieraan pääoman) eriä sekä niiden keskinäistä suhdetta. Konsernin tavoitteena on ylläpitää tehokasta pääomarakennetta joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset rahoitus- ja pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan syklisyydestä riippumatta. Pääomarakenteelle on konsernin operatiivisessa toiminnassa määritelty rahoitus- ja pääomamarkkinoiden tavanomaisia vaatimuksia vastaavat keskeiset tavoitearvot. Yrityksen hallitus ja hallituksen tarkastusvaliokunta arvioivat konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä lähinnä omavaraisuutta kuvaavan tunnusluvun avulla. Konsernin tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähintään 40 % omavaraisuusaste (tilapäinen poikkeama sallittu). PÄÄOMARAKENNETTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA OLIVAT SEURAAVAT: Milj. euroa 2019 Nettovelkaantumisaste, % 4 10 Omavaraisuusaste, % 57,2 56,2 Korollinen vieras pääoma 1 388, ,5 - korollinen rahoitusomaisuus 1 221, ,9 Korollinen nettovelka 167,7 373,6 Oma pääoma 3 091, ,8 + määräysvallattomien omistajien osuudet 822,7 848,5 Yhteensä 3 914, ,3 Taseen loppusumma 6 851, ,0 - saadut ennakkomaksut 10,7 10,8 Yhteensä 6 840, ,2 Metsä Groupin velkarahoitus on järjestetty siten, että Metsä Board Oyj:llä, Metsä Fibre Oy:llä ja Metsä Tissue Oyj:llä kullakin on muodostamiensa alakonsernien rahoitustarpeiden kattamiseen tarvittavat lainat ja että kyseisten yritysten lainat ovat toisistaan riippumattomia. Samoin Metsäliitto Osuuskunnalla on erikseen järjestetty rahoitus emoyrityksen sekä Metsä Forest ja Metsä Wood -liiketoiminta-alueiden rahoitustarpeiden kattamiseen. Metsä Groupin tietyissä rahoitussopimuksissa on asetettu konsernin taloudellista suorituskykyä ja pääomarakennetta koskevia finanssikovenantteja. Konsernin lainoihin liittyvät muut kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka mm. rajoittavat vakuuksien antoa, omaisuuden luovuttamista ja myyntiä, tytäryhtiöiden velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttumista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Kaikki konserniyritykset ovat täyttäneet kovenanttien ehdot tilikausina ja Mikäli Metsäliitto Osuuskunta tai sen tytäryritykset eivät jostain syystä kykenisi täyttämään lainasopimusten mukaisia sitoumuksiaan, niiden täytyisi saada 54 VUOSIKATSAUS 55

30 luotonantajansa luopumaan vaatimasta ko. sitoumusten noudattamista, neuvotella rahoitusjärjestelynsä uudelleen tai maksaa lainansa takaisin välttääkseen sopimusrikkomuksen, joka saattaisi vaikuttaa haitallisesti niiden taloudelliseen asemaan. Metsä Group on julkistanut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green Finance Framework), joka kytkee kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän konsernin investointeihin ja niihin liittyviin rahoitusratkaisuihin. Se perustuu konsernin strategiaan ja strategisiin, vuoteen 2030 saakka ulottuviin kestävän kehityksen tavoitteisiin. MARKKINARISKIHERKKYYS Vaikutus rahoitusvaroihin ja -velkoihin VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN POSITIOON JA VIRTAPOSITIOON Vaikutus oman pääoman positioon Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan ml. suojaus Milj. euroa Korkoriski (100 bp markkinakorkojen nousu) Tulosvaikutus -1,3-0,8 7,0 5,4 23,3 26,6 Muu vaikutus omaan pääomaan 17,6 22,0 Hyödykeriski (sähkön hinta +20 %) Tulosvaikutus -3,1-1,1-0,7 3,8 Muu vaikutus omaan pääomaan 2,4 4,9 Valuuttariski (USD -10 %) Tulosvaikutus 1,2 0,6-138,3-137,9-61,4-61,4 Muu vaikutus omaan pääomaan 63,1 73,3-7,6-8,1 Valuuttariski (GBP -10 %) Tulosvaikutus 0,3 0,1-20,8-21,9-8,0-8,9 Muu vaikutus omaan pääomaan 10,3 10,8-7,3-6,0 Valuuttariski (SEK -10 %) Tulosvaikutus 0,4 0,7 43,4 39,7 7,0 4,1 Muu vaikutus omaan pääomaan -31,8-29,9-57,8-52,6 + -merkkiset erät = positiivinen vaikutus = varojen lisäys / velkojen vähentyminen / kassavirran lisäys - -merkkiset erät = negatiivinen vaikutus = varojen vähentyminen / velkojen lisäys / kassavirran vähentyminen IFRS 7:n mukaan konsernin on esitettävä herkkyysanalyysi eri markkinariskeistä, joille se on raportointipäivänä alttiina ja näyttää, miten kohtuullisen mahdolliset muutokset relevanteissa riskimuuttujissa vaikuttaisivat sen tulokseen ja omaan pääomaan raportointipäivänä. Konserni on tunnistanut markkinakorkojen, sähkön hintojen ja valuuttakurssien olevan sen keskeisiä markkinariskejä ja on määritellyt 1 prosenttiyksikön korkotason nousun, 20 % sähkönhinnan nousun ja 10 % Yhdysvaltain dollarin, Englannnin punnan ja Ruotsin kruunun heikkenemisen kohtuullisen mahdollisiksi riskimuuttujiksi. Mainitut valuutat edustavat lähes 90 % konsernin vuotuisesta virtapositiosta. Markkinariski on luonteeltaan suhteellisen lineaarinen niin, että päinvastaisen markkinhinnan muutoksen vaikutukset eivät suuruudeltaan olennaisesti eroa esitetyistä lukuarvoista. Herkkyysanalyysit on laskettu soveltaen vakiintuneita menetelmiä laskea rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja, jotka on kuvattu PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LYHENNYS- SUUNNITELMA MILJ. EUROA tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Raportointipäivän lukuarvot heijastelevat kohtuullisen hyvin raportointiajanjakson keskimääräisiä markkinariskejä. Lisäksi konserni esittää lukuarvot, jotka kuvaavat riskimuuttujien vaikutusta oman pääoman positioon ja vuotuiseen kassavirtaan antaakseen laajemman kuvan korkojen, sähkön hinnan ja valuuttakurssien markkinariskeistä. Vuotuiset kassavirrat perustuvat ennusteisiin, eikä olemassa oleviin kaupallisiin sopimuksiin. Dollarin ja punnan heikentymisellä on negatiivinen vaikutus vuotuiseen virtapositioon ja Ruotsin kruunun heikentymisellä positiivinen vaikutus. Suojaukset pienentävät tätä vaikutusta suojausstrategiasta riippuen. Vaikutus oman pääoman positioon syntyy tytäryhtiöiden oman pääoman konsolidoinnista konsernitilinpäätökseen. RAHOITUSVELKOJEN LYHENNYSTEN JA RAHOITUSKULUJEN KASSAVIRRAT Milj. euroa Yhteensä Joukkovelkakirjalainat 248,6 248,6 Lainat rahoituslaitoksilta 72,8 102,3 181,6 27,1 175,7 122,4 681,9 Vuokrasopimusvelat 1) 27,3 20,2 15,4 12,3 10,3 44,7 130,2 Muut pitkäaikaiset korolliset velat 50,0 100,0 150,0 Pitkäaikaiset yhteensä 100,1 122,5 196,9 39,4 236,1 515, ,8 Lyhytaikaiset korolliset velat 175,9 175,9 Rahoitusvelat yhteensä 276,0 122,5 196,9 39,4 236,1 515, ,7 Rahoituskulut yhteensä 22,2 21,0 18,7 18,0 16,9 19,0 115,9 Takausvastuut 2,1 6,9 2,1 3,3 0,2 2,4 17,1 Johdannaiset Valuuttajohdannaiset, velat 2 483, ,3 Valuuttajohdannaiset, saamiset , ,7 Koronvaihtosopimukset, velat 5,8 4,8 4,1 3,3 2,1 2,7 22,7 Hyödykejohdannaiset, velat 0,4 0,1 0,5 Hyödykejohdannaiset, saamiset -4,8-4,8 Johdannaiset, netto -34,1 4,9 4,1 3,3 2,1 2,7-17,0 1) Vuokrasopimusvelkojen kassavirrat sisältävät sekä velan lyhennyksen että rahoituskulun. RAHOITUSVELKOJEN LYHENNYSTEN JA RAHOITUSKULUJEN KASSAVIRRAT 2019 Milj. euroa Yhteensä Joukkovelkakirjalainat 248,5 248,5 Lainat rahoituslaitoksilta 78,0 76,5 94,1 179,6 22,6 276,7 727,6 Eläkelainat 25,3 25,3 Vuokrasopimusvelat 1) 25,1 20,5 15,2 11,6 9,9 52,0 134,2 Muut pitkäaikaiset korolliset velat 150,0 150,0 Pitkäaikaiset yhteensä 128,4 97,0 109,3 191,2 32,5 727, ,6 Lyhytaikaiset korolliset velat 186,4 186,4 Rahoitusvelat yhteensä 314,8 97,0 109,3 191,2 32,5 727, ,1 Rahoituskulut yhteensä 24,5 22,4 21,2 18,8 18,0 35,8 140,7 Takausvastuut 8,5 1,1 9,2 0,1 4,3 2,4 25,4 Johdannaiset Valuuttajohdannaiset, velat 2 385, ,4 Valuuttajohdannaiset, saamiset , ,8 Koronvaihtosopimukset, velat 5,7 4,5 3,6 2,6 1,8 2,5 20,8 Hyödykejohdannaiset, velat 3,3 3,3 Hyödykejohdannaiset, saamiset -7,7-1,6-0,4-9,7 Johdannaiset, netto -6,0 2,9 3,2 2,6 1,8 2,5 7,0 1) Vuokrasopimusvelkojen kassavirrat sisältävät sekä velan lyhennyksen että rahoituskulun. Vuokrasopimusvelkojen tasearvo oli 114,8 miljoonaa euroa (117,1). Valuuttajohdannaisvelkojen tasearvo oli 18,5 miljoonaa euroa (13,6) ja valuuttajohdannaissaamisten 53,9 miljoonaa euroa (21,0). 56 VUOSIKATSAUS 57

31 5.7 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU SEKÄ KÄYVÄT ARVOT Milj. euroa Rahoitusvarat Liitetieto Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta Jaksotettu hankintameno Tasearvo yhteensä Muut pitkäaikaiset sijoitukset 4.4 0,0 205,5 205,5 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ,7 17,7 Myyntisaamiset ja muut saamiset ,4 680,4 Rahavarat ,8 966, ,9 Johdannaiset 5.7 2,4 56,3 58,7 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät saamiset 7.1 0,4 0,4 Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä ennakkomaksuja, verosaamisia ja henkilökulujaksotuksia (liitetieto 4.6). Ostovelat ja muut rahoitusvelat eivät sisällä saatuja ennakkomaksuja, verovelkoja ja henkilökulujaksotuksia (liitetieto 4.8). Kaikki korolliset rahoistusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Käyvät arvot perustuvat kunkin RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄN ARVON HIERARKIA velan tai varan markkinakorolla laskettuun nykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 0,0 6,0 % (0,0 6,0). Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpitoarvoista taseessa. Tasearvo yhteensä 249,3 261, , ,6 Käypä arvo yhteensä 249,3 261, , ,6 Rahoitusvelat Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat , ,3 Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat 4.7 0,8 0,8 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat ,9 272,9 Ostovelat ja muut velat , ,7 Johdannaiset 5.7 1,7 40,0 41,7 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat ,5 17,5 Tasearvo yhteensä 1,7 40, , ,0 Käypä arvo yhteensä 1,7 40, , ,7 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU SEKÄ KÄYVÄT ARVOT 2019 Milj. euroa Rahoitusvarat Liitetieto Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta Jaksotettu hankintameno Tasearvo yhteensä Muut pitkäaikaiset sijoitukset 4.4 6,7 264,4 271,1 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ,5 20,5 Myyntisaamiset ja muut saamiset 4.6 0,2 720,5 720,6 Rahavarat ,7 922, ,0 Johdannaiset 5.7 2,6 28,1 30,7 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät saamiset 7.1 0,4 0,4 Tasearvo yhteensä 177,1 292, , ,4 LAATIMISPERIAATTEET Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu seuraavasti: Taso 1 Taso 2 Taso 3 Käypä arvo perustuu suoraan markkinoilta saatuun noteeraukseen. Käypä arvo määritellään soveltamalla arvostusmenetelmiä, jotka käyttävät markkinoilla näkyvissä olevaa hintainformaatiota. Käyvät arvot eivät perustu markkinatietoon, vaan yrityksen omiin oletuksiin. Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien rahoitusvarojen käypien arvojen määritys on kuvattu liitetiedossa 4.4. Sähkö-, maakaasu-, propaani- ja polttoöljyjohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja (Taso 1). Valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päättymispäivän markkinakorot ja muu markkinatieto (Taso 2). Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Harkintaa käytetään valittaessa erilaisia menetelmiä sekä tehtäessä oletuksia, jotka perustuvat pääasiassa markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin olosuhteisiin (Taso 3). Käypä arvo yhteensä 177,1 292, , ,4 Rahoitusvelat Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat , ,7 Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat 4.7 0,8 0,8 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat ,3 312,3 Ostovelat ja muut velat ,5 938,5 Johdannaiset 5.7 1,4 36,3 37,7 Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat ,7 14,7 Tasearvo yhteensä 1,4 36, , ,6 Käypä arvo yhteensä 1,4 36, , ,1 58 VUOSIKATSAUS 59

32 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄN ARVON HIERARKIA RAHOITUSJOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA Milj. euroa Liitetieto Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon Muut pitkäaikaiset sijoitukset 4.4 0,0 205,5 205,5 Käypään arvoon kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat ,8 246,8 Johdannaissaamiset 5.7 2,8 55,9 58,7 Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon Johdannaisvelat 5.7 0,5 41,2 41,7 Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon Rahavarat ,1 966,1 Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat , ,5 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat ,4 273, Milj. euroa Liitetieto Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon Muut pitkäaikaiset sijoitukset 4.4 0,0 271,1 271,1 Käypään arvoon kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat ,7 0,2 167,8 Johdannaissaamiset 5.7 9,7 21,0 30,7 Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon Johdannaisvelat 5.7 2,3 35,3 37,7 Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon Rahavarat ,4 922,4 Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat , ,0 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat ,1 313,1 MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET, JOIDEN ARVO MÄÄRITELTY TASON 3 MUKAISESTI Milj. euroa 2019 Arvo ,1 285,1 Voitot ja tappiot tilikauden tuloksessa -0,2 3,2 Voitot ja tappiot muissa laajan tuloksen erissä -68,1-13,5 Hankinnat 3,0 0,0 Myynnit -0,3-3,7 Arvo ,5 271,1 LAATIMISPERIAATTEET Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä käypään arvoon, joka vastaa niiden hankintamenoa, ja myöhemmin ne arvostetaan juoksuaikanaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Johdannaisten käypä arvo esitetään korottomissa saamisissa tai veloissa. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti. Johdannaiset voidaan ryhmitellä sopimushetkellä joko 1) Saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksina, 2) Ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina, 3) Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai 4) Suojauksina, joihin on päätetty olla soveltamatta suojauslaskentaa. Metsä Group soveltaa suojauslaskentaa tällä hetkellä vain rahavirran suojauksena. Suojauslaskentaa soveltaessaan konserni on suojaussuhteen syntyessä dokumentoinut suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen ja noudatetun riskien hallinnan tavoitteen ja strategian. Konserni on myös jatkuvasti tehnyt suojauslaskennan soveltamiseksi edellytettävän tehokkuustestauksen siitä, että kussakin suojaussuhteessa suojausinstrumentin käyvän arvon muutos riittävän tehokkaasti vastaa suojattavan erän käyvän arvon muutosta suojatun riskin osalta. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kirjatut johdannaisten voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan ennakoidun myynnin tai oston toteutuessa ja kirjataan suojauksen kohteena olleen erän oikaisuksi. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaiset ja tehoton osuus suojauslaskentaan kohdistetuista johdannaisista arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutokset kirjataan korkoja valuuttajohdannaisten osalta rahoituseriin ja hyödykejohdannaisten osalta muihin tuottoihin ja kuluihin. Suojauslaskentaa sovelletaan rahavirran suojauksena hyvin todennäköisiin myynnin valuuttamääräisisiin rahavirtoihin ja lainojen sopimusperusteisiin vaihtuvakorkoisiin rahavirtoihin. Hyödykkeiden hintariskin hallinnassa suojauslaskentaa sovelletaan sähkön, maakaasun, nesteytetyn maakaasun (LNG), propaanin, kevyen, raskaan ja 0,5 % polttoöljyn hyvin todennäköisiin ostojen rahavirtoihin. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin ja valuuttaoptiot arvostetaan Black&Scholes-mallin mukaisiin käypiin arvoihin. Koronvaihtosopimukset arvostetaan markkinakorkokäyrällä laskettuun kassavirtojen nykyarvoon. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA SUOJAUKSEN TEHOKKUUS Liitetiedossa 5.6 Rahoitusriskien hallinta kuvataan tarkemmin konsernin valuutta-, korko- ja hyödykeriskien hallintaa. Liitetieto 5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot sisältää johdannaisten käyvät arvot sekä ryhmittelyn. Liitetieto 5.1 Oma pääoma sisältää erittelyt käyvän arvon rahaston suojauslaskennan kirjauksista. Valuuttavirtaposition rahavirran suojaus on tehokasta, sillä suojauksen kohteena olevan myynnin ja suojaavan johdannaisen välillä on suora taloudellinen suhde. Termiinisopimuksen spot-kurssikomponentti tai valuuttaoption perusarvokomponentti on määritelty suojauslaskennan kohteeksi ja termiinipisteet tai option aika-arvo käsitellään suojauksen kustannuksena soveltaen ajanjaksoon perustuvaa jaksottamista. Valuuttavirtaennusteet ovat suhteellisen vakaita, laskutus tasaista neljännesvuosien ja kuukausien sisällä ja termiinikaupat kohdistetaan kullekin kuukaudelle, joten suojauksen tehottomuus jää yleensä hyvin vähäiseksi. Muutokset tuotannossa tai myynnin rakenteessa voivat joskus aiheuttaa tehottomuutta suojaussuhteen voimassaoloaikana, jolloin suojausta säädetään vastaavasti. Korkorahavirran suojauslaskenta muodostuu pääosin tehokkaaksi, sillä suojauksen kohteena olevien pitkäaikaisten lainojen ja suojaavien koronvaihtosopimusten keskeisten ehtojen välillä on suora taloudellinen suhde. Suojaussuhteeseen aiheutuu tehottomuutta lainojen ja swappien korkoperiodien mahdollisista eroista sekä eroista sopimusehtojen viitekoroissa. Korkosuojauksen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti. Ennenaikaiset lainan takaisinmaksut voivat aiheuttaa tehottomuustilanteen, jolloin suojaavat koronvaihtosopimukset käännetään tai otetaan pois suojauslaskennasta ja käyvän arvon muutos kirjataan tulokseen rahoituseriin. Hyödykeostojen suojaus muodostuu tehokkaaksi, sillä suojauksen kohteeksi on määritelty koko ostohinnan sijaan sama identtinen hinnoittelun riskikomponentti, jota sovelletaan suojaavassa johdannaisessa. Sähkön hintariskin suojauksessa kohteeksi on määritelty niin sanottu systeemihinnan osuus ja suojaus tapahtuu systeemihintaisella sähköswapilla. Vastaavasti maakaasun, propaanin ja polttoöljyn suojauksessa ostojen ja suojaavan johdannaisen hintakomponentit ovat identtiset. Hyödykeostot ovat suhteellisen tasaisia ja suojaukset kohdistetaan kullekin kuukaudelle, joten suojauksen tehottomuus jää yleensä vähäiseksi. Muutokset eri hyödykkeiden käytössä voivat joskus aiheuttaa tehottomuutta suojaussuhteen voimassaoloaikana, jolloin suojausta säädetään vastaavasti. 60 VUOSIKATSAUS 61

33 RAHOITUSJOHDANNAISET Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Milj. euroa Johdannaisvarat Johdannaisvelat Käypä arvo yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta Koronvaihtosopimukset 487,6 22,7-22,7 0,0-22,7 Korkojohdannaiset yhteensä 487,6 0,0 22,7-22,7 0,0-22,7 Valuuttatermiinisopimukset 2 464,8 53,9 18,5 35,5 0,8 34,7 Valuuttajohdannaiset yhteensä 2 464,8 53,9 18,5 35,5 0,8 34,7 Sähköjohdannaissopimukset 12,1 0,6 0,4 0,2 0,2 Öljyjohdannaissopimukset 12,3 1,3 0,1 1,2 1,2 Muut hyödykejohdannaissopimukset 10,9 2,9 0,0 2,8 2,8 Hyödykejohdannaiset yhteensä 35,3 4,8 0,5 4,3 0,0 4,3 Johdannaiset yhteensä 2 987,7 58,7 41,7 17,0 0,7 16,3 Suojauslaskennan arvonmuutokset ja tulosvaikutukset esitetään liitetiedossa 5.1 Oma pääoma. RAHOITUSJOHDANNAISET 2019 Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Milj. euroa Johdannaisvarat Johdannaisvelat Käypä arvo yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta Koronvaihtosopimukset 531,7 20,8-20,8-0,1-20,7 Korkojohdannaiset yhteensä 531,7 0,0 20,8-20,8-0,1-20,7 Valuuttatermiinisopimukset 2 371,8 20,3 13,4 7,0 1,3 5,6 Valuuttaoptiosopimukset 801,7 0,6 0,2 0,4 0,4 Valuuttajohdannaiset yhteensä 3 173,5 21,0 13,6 7,4 1,3 6,0 Sähköjohdannaissopimukset 21,0 9,1 1,4 7,7 7,7 Öljyjohdannaissopimukset 7,6 0,5 0,5 0,0 0,0 Muut hyödykejohdannaissopimukset 11,4 0,1 1,4-1,2-1,2 Hyödykejohdannaiset yhteensä 40,0 9,7 3,3 6,4 0,0 6,4 Johdannaiset yhteensä 3 745,3 30,7 37,7-7,0 1,2-8,2 Suojauslaskennan arvonmuutokset ja tulosvaikutukset esitetään liitetiedossa 5.1 Oma pääoma. TOIMENPANTAVIIN YLEISIIN NETOTUSSOPIMUKSIIN SIDOTTUJEN INSTRUMENTTIEN NETOTUKSEN TALOUDELLINEN VAIKUTUS Rahoitusjohdannaiset taseessa Yleisiin netotussopimuksiin liittyvät varat ja velat Nettoriski Johdannaisvarat 58,7 28,4 30,3 Johdannaisvelat -41,7-28,4-13,3 TOIMENPANTAVIIN YLEISIIN NETOTUSSOPIMUKSIIN SIDOTTUJEN INSTRUMENTTIEN NETOTUKSEN TALOUDELLINEN VAIKUTUS 2019 Rahoitusjohdannaiset taseessa Yleisiin netotussopimuksiin liittyvät varat ja velat Nettoriski Johdannaisvarat 30,7 22,7 8,0 Johdannaisvelat -37,7-22,7-15,0 Konsernin kunkin vastapuolen kanssa solmimiin johdannaissopimuksiin sovelletaan yleisiä netotussopimuksia. Epätodennäköisen luottotapahtuman sattuessa kaikki sopimukseen perustuvat voimassa olevat transaktiot puretaan ja ainoastaan yksi nettomääräinen summa erääntyy maksettavaksi kaikkien trasaktioiden osalta kullekin vastapuolelle. Eriä ei ole netotettu taseessa. JOHDANNAISTEN MATURITEETTIJAKAUMA Milj. euroa 1 6 kk 6 12 kk 1 5 vuotta Yli 5 vuotta Suojauksen kohteena oleva kassavirta yhteensä Korkojohdannaiset suojauslaskennassa 22,1 22,1 351,7 89,7 485,6 Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa 0,1 2,0 2,0 Valuuttajohdannaiset suojauslaskennassa 1 139,8 228, ,4 Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa 247,3 247,3 Hyödykejohdannaiset suojauslaskennassa 17,2 16,1 1,9 35,3 JOHDANNAISTEN MATURITEETTIJAKAUMA 2019 Milj. euroa 1 6 kk 6 12 kk 1 5 vuotta Yli 5 vuotta Suojauksen kohteena oleva kassavirta yhteensä Korkojohdannaiset suojauslaskennassa 22,1 22,1 226,7 258,9 529,8 Korkojohdannaiset, ei suojauslaskentaa 0,1 0,1 1,8 1,9 Valuuttajohdannaiset suojauslaskennassa 1 087,7 224, ,9 Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskentaa 246,9 2,2 249,1 Hyödykejohdannaiset suojauslaskennassa 19,3 11,7 5,6 36,6 62 VUOSIKATSAUS 63

34 6. TULOVEROT LASKENNALLISET VEROT LAATIMISPERIAATTEET Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero, edellisten tilikausien verot ja laskennalliset verot muodostavat tuloslaskelman verokulun. Laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa, eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan vähentää toisistaan, jos on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, muiden sijoitusten sekä johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä arvostuksista käypiin arvoihin. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA Johdon harkintaa tarvitaan tilikauden tulokseen perustuvien verojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista verosaamista kirjataan. Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa maassa, ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuva arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Arvioiden ja lopullisten verojen väliset erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tuloon perustuviin veroihin että laskennallisiin veroihin. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Milj. euroa 1.1. Laskennalliset verosaamiset taseessa Kirjattu tulosvaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Muuntoerot ja muut Eläkevelvoitteet ja varaukset 15,1-1,3 1,5 0,1 15,3 Sisäiset katteet 12,5-0,4-0,3 11,8 Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 0,0 0,0 0,0 Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 9,1 12,5 0,0 21,5 Rahoitusinstrumentit 9,9 0,0-1,3 0,2 8,9 Muut väliaikaiset erot 11,7-3,2-0,5-0,2 7,8 Yhteensä 58,4 7,5-0,4-0,2 65,3 Netotettu laskennallisista veroveloista -30,7-9,1 2,6-1,0-38,2 Laskennalliset verosaamiset taseessa 27,7-1,7 2,3-1,1 27,1 Laskennalliset verovelat taseessa Eläkevelvoitteet 2,7-0,6-0,5-0,1 1,4 Poistoero ja verottomat varaukset 221,5 12,4 0,0 1,6 235,5 Hankitun nettovarallisuuden ja biologisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon 50,8-2,5 48,3 Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 42,5-13,6 28,8 Rahoitusinstrumentit 4,1 0,3 3,3 0,1 7,8 Oman pääoman suojaus 0,0-0,6 0,6 0,0 Milj. euroa 2019 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -64,9-61,4 Edellisten tilikausien verot -0,1-1,2 Laskennalliset verot -2,9-14,1 Muut verot -0,1-0,1 Tuloverot yhteensä -67,9-76,8 TULOVEROJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA Milj. euroa 2019 Tulos ennen veroja 330,1 315,7 Verot laskettuna kotimaan verokannalla 66,0 63,1 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat 1,8-0,8 Verovapaat tulot -2,7-1,4 Vähennyskelvottomat kulut 3,5 1,8 Liikearvon arvonalentumiset 15,4 Aiemmin kirjattujen laskennallisten verojen oikaisu 1,3-2,1 Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista -1,5-0,4-0,1 1,7 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -0,7-0,6 Verot aikaisemmilta tilikausilta 0,1 1,2 Muut 0,4-1,2 Verot tuloslaskelmassa 67,9 76,8 Efektiivinen verokanta, % 20,6 24,3 MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT Milj. euroa Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen -8,9 2,0-6,9-68,1 13,6-54,5 Yhteensä -77,0 15,6-61,4 Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Rahavirran suojaukset 23,9-4,6 19,2 Muuntoerot -5,5-5,5 Muut erät Yhteensä 18,4-4,6 13,7 MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT 2019 Milj. euroa Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen -15,7 2,4-13,3-13,5 2,7-10,8 Yhteensä -29,2 5,1-24,0 Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Rahavirran suojaukset -17,8 3,7-14,0 Muuntoerot 3,1 3,1 Muut väliaikaiset erot 5,2 1,5-0,5 0,1 6,3 Yhteensä 326,8 10,4-10,7 1,7 328,1 Netotettu laskennallisista verosaamisista -30,7-9,1 2,6-1,0-38,2 Laskennalliset verovelat taseessa 296,1 1,3-8,1 0,7 289,9 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT 2019 Milj. euroa Laskennalliset verosaamiset taseessa Kirjattu tulosvaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Muuntoerot ja muut Eläkevelvoitteet ja varaukset 15,3-1,9 1,8-0,1 15,1 Sisäiset katteet 12,5-2,3 2,3 12,5 Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 0,3-0,2 0,0 Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 13,0-3,5-0,5 9,1 Rahoitusinstrumentit 9,9 0,0 0,1-0,1 9,9 Muut väliaikaiset erot 7,2 6,0 0,0-1,5 11,7 Yhteensä 58,3-1,8 1,7 0,2 58,4 Netotettu laskennallisista veroveloista -31,4-0,9 1,2 0,4-30,7 Laskennalliset verosaamiset taseessa 26,9-2,7 2,9 0,6 27,7 Laskennalliset verovelat taseessa Eläkevelvoitteet 3,4-0,2-0,8 0,3 2,7 Poistoero ja verottomat varaukset 210,0 12,6 0,0-1,1 221,5 Hankitun nettovarallisuuden ja biologisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon 55,8-5,0 0,0 50,8 Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon 45,4-2,9 42,5 Rahoitusinstrumentit 6,4 1,3-3,5 0,0 4,1 Oman pääoman suojaus 1,0-1,0 0,0 Muut väliaikaiset erot 1,3 2,6 0,0 1,2 5,2 Yhteensä 322,2 12,3-7,2-0,6 326,8 Netotettu laskennallisista verosaamisista -31,4-0,9 1,2 0,4-30,7 Laskennalliset verovelat taseessa 290,8 11,4-6,0-0,2 296,1 Muut erät 0,0 Yhteensä -14,7 3,7-11,0 64 VUOSIKATSAUS 65

35 Konsernilla on verotappioita 105,7 miljoonaa euroa (30,7), joista on kirjattu laskennallista verosaamista 21,5 miljoonaa euroa (9,0). Nämä verotappiot ovat kertyneet pääosin Suomessa, Saksassa ja Puolassa. Johto arvioi, että yhtiöille kertyy tulevina vuosina verotettavaa tuloa, josta tappiot voidaan vähentää. Ne liiketoiminnan tappiot, joiden käyttöön liittyy epävarmuutta ja joista ei tämän vuoksi ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 550,5 miljoonaa euroa (556,5). Nämä verotappiot ovat kertyneet Suomessa, Saksassa, Ranskassa ja Puolassa. Tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset ovat yhteensä 125,7 miljoonaa euroa (126,8). Konsernilla on verotappioita yhteensä 656,3 miljoonaa euroa, joista 569,1 miljoonaa euroa ei vanhene. Tappioista 3,9 miljoonaa euroa vanhenee vuosina ja loput 83,3 miljoonaa euroa myöhemmin. Latviassa on IAS mukaisia kirjaamattomia laskennallisia verovelkoja jakamattomiin voittovaroihin liittyen, mutta niiden määrä ei ole merkittävä. 7. KONSERNIN RAKENNE 7.1 KONSERNIYHTIÖT TYTÄRYRITYKSET JA YHTEISET TOIMINNOT LAATIMISPERIAATTEET TYTÄRYRITYKSET sisältää emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan lisäksi kaikki konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, jos tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Tilikauden tuloksen sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Tytäryritykset Kotimaa Konsernin omistusosuus, % Kumpuniemen Voima Oy Suomi 53,97 Metsa Forest Latvia SIA Latvia 100,00 Metsa Group Asia Co. Ltd Kiina 100,00 Metsä Board Oyj 1) Suomi 48,16 Metsä Fibre Oy Suomi 62,09 Metsä Forest Eesti AS Eesti 100,00 Metsä Forest Sverige AB Ruotsi 100,00 Metsä Group Services Sp. z.o.o. Puola 100,00 Metsä Group Treasury Oy Suomi 100,00 Metsä Spring Oy Suomi 100,00 Metsä Tissue Oyj Suomi 100,00 Metsä Wood Deutschland GmbH Saksa 100,00 Metsä Wood Eesti AS Eesti 100,00 Metsä Wood Holland B.V. Hollanti 100,00 Metsä Wood Schweiz AG Sveitsi 100,00 Metsä Wood UK Ltd Iso-Britannia 100,00 Metsä Wood USA Inc. USA 100,00 OOO Metsa Forest Podporozhye Venäjä 100,00 OOO Metsa Forest St. Petersburg Venäjä 100,00 OOO Petrovles-Podporozhye Venäjä 100,00 OOO Terminal Rubezh Venäjä 100,00 Yhteiset toiminnot METSÄ BOARD -KONSERNI Tytäryritykset Kotimaa Konsernin omistusosuus, % Husum Pulp AB Ruotsi 100,00 Metsa Board (Middle East & Africa) Ltd Kypros 100,00 Metsa Board Americas Corporation USA 100,00 Metsa Board Australia and New Zealand Pty Ltd Australia 100,00 Metsa Board Hong Kong Ltd Hong Kong 100,00 Metsa Board Ibéria S.A. Espanja 100,00 Metsa Board IBP (HK) Ltd Hong Kong 100,00 Metsa Board Italia S.r.l. Italia 100,00 Metsa Board Middle East & Africa DMCC Yhdistyneet arabiemiirikunnat 100,00 Metsa Board Singapore Pte Ltd Singapore 100,00 Metsa Board UK Ltd Iso-Britannia 100,00 Metsä Board Benelux n.v./s.a Belgia 100,00 Metsä Board Deutschland GmbH Saksa 100,00 Metsä Board France S.A.S. Ranska 100,00 Metsä Board International Oy Suomi 100,00 Metsä Board NL Holding B.V. Hollanti 100,00 Metsä Board Polska Sp. Z o.o. Puola 100,00 Metsä Board Sverige AB Ruotsi 100,00 YHTEISET TOIMINNOT Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Konserni yhdistelee tilinpäätökseensä osuutensa yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Kiinteistö Oy Metsätapiola Suomi 48,98 Kiinteistö Oy Metsätapiolan Pysäköinti Suomi 48,96 Kiinteistö Oy Tapiolan Jalopuupysäköinti Suomi 5,51 Lohjan Biolämpö Oy 2) Suomi 51,00 METSÄ FIBRE -KONSERNI Tytäryritykset Kotimaa Konsernin omistusosuus, % Metsä Fibre GmbH Saksa 100,00 Metsä Board Turkey LLC Turkki 100,00 OOO Metsä Board Rus Venäjä 100,00 Oy Hangö Stevedoring Ab Suomi 100,00 METSÄ TISSUE -KONSERNI Tytäryritykset Kotimaa Konsernin omistusosuus, % Dambi AB Ruotsi 100,00 Metsä Fibre S.r.l. Italia 100,00 OOO Metsä Svir Venäjä 100,00 Oy Silva Shipping Ab Suomi 100,00 Ääneverkko Oy Suomi 100,00 Metsa Tissue Czech s.r.o. Tsekin Tasavalta 100,00 Metsa Tissue Krapkowice Sp. z.o.o. Puola 100,00 Metsa Tissue Poland Sp. z.o.o. Puola 100,00 Metsa Tissue Slovakia s.r.o. Slovakia 100,00 Metsa Tissue Ukraine LCC Ukraina 100,00 Metsä Tissue A/S Tanska 100,00 Metsä Tissue AB Ruotsi 100,00 Metsä Tissue AS Norja 100,00 Metsä Tissue GmbH Saksa 100,00 Metsä Tissue Hungary Kft. Unkari 100,00 Metsä Tissue Immobilienverwaltungs GmbH Saksa 100,00 Metsä Tissue Ltd Iso-Britannia 100,00 Yhteiset toiminnot Katrinefors Kraftvärme AB 2) Ruotsi 50,00 1) Konsernin osuus äänimäärästä 67,40 %. 2) Järjestelyn toimintojen ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa energiaa osapuolia varten ja järjestelylle syntyvät velat maksetaan tosiasiallisesti rahavirroista, jotka saadaan osapuolilta näiden ostaessa tuotetun energian. 66 VUOSIKATSAUS 67

36 MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET Olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet konsernissa Määräysvallattomien omistajien omistusosuus, % Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta Milj. euroa Kotimaa Metsä Fibre Suomi 37,91 38,53-6,0 70,0 506,5 553,8 Metsä Board 1) Suomi 51,84 54,32 90,7 57,6 315,6 294,1 Muut tytäryritykset -0,1-0,1 0,6 0,6 1) Määräysvallattomien omistajien osuus äänivallasta 32,60 % (33,75 %). LIIKETOIMET MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN KANSSA LAATIMISPERIAATTEET Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Metsäliitto Osuuskunta hankki markkinoilta tammi maaliskuussa hallituksen valtuutuksen nojalla 50,4 miljoonan euron arvosta Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita keskihintaan 5,03 euroa/osake. Hankintojen jälkeen konserni omistaa 48,49 % Metsä Board Oyj:stä. Järjestelyn toteuttamisen johdosta määräysvallattomien omistajien osuus pieneni 27,1 miljoonalla eurolla ja voittovarat pienenivät 23,4 miljoonalla eurolla. Metsäliitto Osuuskunta hankki markkinoilta elo-joulukuussa 2019 hallituksen valtuutuksen nojalla 0,1 miljoonan euron arvosta Metsä Board Oyj:n TALOUDELLISEN INFORMAATION YHTEENVETO TYTÄRYRITYKSISTÄ, JOISSA ON OLENNAINEN MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS 84,7 127,5 822,7 848,5 A-sarjan osakkeita ja 82,4 miljoonan euron arvosta Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita keskihintaan 4,83 euroa/osake. Hankintojen jälkeen konserni omistaa 45,68 % Metsä Board Oyj:stä. Järjestelyn toteuttamisen johdosta määräysvallattomien omistajien osuus pieneni 47,6 miljoonalla eurolla ja voittovarat pienenivät 34,9 miljoonalla eurolla. Vuosina ja 2019 ei ollut muita olennaisia määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintoja tai myyntejä. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutus emoyrityksen omistajille kuuluvaan omaan pääomaan: Milj. euroa 2019 Metsä Board Oyj:n osakkeiden hankinta -23,4-34,9 Muiden liiketoimien vaikutuksesta -0,4-0,6 Nettovaikutus omaan pääomaan -23,8-35,5 Metsä Fibre -konserni Metsä Board -konserni Milj. euroa Liikevaihto 1 826, , , ,8 Tilikauden tulos -21,9 165,0 170,1 144,6 Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta -6,0 70,0 90,7 57,6 Tilikauden laaja tulos -8,9 183,2 132,6 119,8 Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden laajasta tuloksesta -4,3 72,9 69,7 40,9 OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSET LAATIMISPERIAATTEET Osakkuusyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä huomattava vaikutusvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa % äänivallasta. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä. Konsernin osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä sisältävät myös hankinta-ajankohtana määritetyn liikearvon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksista esitetään omana eränään liikevoiton jälkeen, mikä heijastaa näiden yritysten operatiivista luonnetta. Vastaavasti konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen muiden laajan tuloksen erien muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä realisoitumattomista voitoista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida, jos tappio johtuu arvonalentumisesta. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Milj. euroa 2019 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ,3 65,8 Osuus tilikauden tuloksesta 3,1 3,3 Saadut osingot -3,1-3,0 Lisäykset 3,1 3,4 Vähennykset 0,0-1,1 Muuntoerot -2,1 0, ,3 68,3 Tuloslaskelmaan merkityt määrät Osakkuusyritykset 8,4 3,4 Yhteisyritykset -5,3-0,1 Yhteensä 3,1 3,3 Taseeseen merkityt määrät TIEDOT KONSERNIN OLENNAISISTA OSAKKUUSYRITYKSISTÄ Omistusosuus, % Milj. euroa Toimiala Kotimaa 2019 Finsilva Oyj Metsätalous Suomi 19,8 19,8 TALOUDELLISEN INFORMAATION YHTEENVETO OLENNAISISTA OSAKKUUSYRITYKSISTÄ Milj. euroa 2019 Finsilva Oyj Liikevaihto 26,7 25,0 Tilikauden tulos 40,3 15,9 Osakkuusyrityksestä kaudella saadut osingot 2,9 2,9 Pitkäaikaiset varat 439,7 407,9 Lyhytaikaiset varat 13,9 13,6 Pitkäaikaiset velat 194,1 188,2 Lyhytaikaiset velat 4,7 4,3 Nettovarallisuus 254,9 229,1 Osakkuusyrityksen taloudellisen informaation täsmäys konsernin kirjaamaan tasearvoon: Konsernin osuus nettovaroista 50,4 45,3 Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa 50,4 45,3 TALOUDELLISEN INFORMAATION YHTEENVETO MUISTA KUIN OLENNAISISTA OSAKKUUSYRITYKSISTÄ Milj. euroa 2019 Konsernin osuus tilikauden tuloksesta 0,4 0,3 Kirjanpitoarvo konsernin taseessa yhteensä 8,0 6,8 Konsernilla ei ole olennaisia yhteisyrityksiä. Määräysvallattomille omistajille maksetut osingot 21,9 63,5 18,4 21,0 Osakkuusyritykset 58,4 52,1 Yhteisyritykset 10,8 16,2 Pitkäaikaiset varat 1 678, , , ,0 Lyhytaikaiset varat 838,3 964,7 884,6 836,4 Pitkäaikaiset velat 600,3 675,6 564,7 541,5 Lyhytaikaiset velat 470,3 415,2 354,0 391,0 Nettovarallisuus 1 446, , , ,0 Liiketoiminnan nettorahavirta 164,1 223,8 307,7 200,5 Investointien nettorahavirta -132,2-62,3-142,0-66,3 Rahoituksen nettorahavirta -29,9-161,2-163,0-138,9 Rahavarojen muutos 2,1 0,3 2,7-4,7 Edellä esitetyt tiedot on määritelty ennen konsernin sisäisiä eliminointeja. Alakonsernien sisäiset erät on eliminoitu. Yhteensä 69,3 68,3 Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring Oy ja japanilainen Itochu Corporation perustivat yhteisyrityksen, joka investoi Äänekoskelle rakennettavaan tekstiilikuitua valmistavaan teolliseen koelaitokseen. Vuonna 2019 Metsä Spring Oy sijoitti yhteisyritykseen 2,2 miljoonaa euroa pääomaa. Vuonna 2019 Metsä Spring Oy teki 1,4 miljoonan euron pääomasijoituksen Woodio Oy:hyn, joka kehittää ja valmistaa täysin vedenkestäviä puukomposiittituotteita. Vuonna Metsä Spring Oy osallistui 1,1 miljoonalla eurolla yhtiön toisen vaiheen rahoituskierrokseen. 68 VUOSIKATSAUS 69

37 7.2 HANKITUT LIIKETOIMINNOT, MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT SEKÄ MYYDYT TOIMINNOT LAATIMISPERIAATTEET Hankitut liiketoiminnot yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja myydyt toiminnot siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Luovutettu vastike, mukaanlukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun liiketoiminnon yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo ja hankinnan kohteesta aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Myytäväksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Myytäväksi luokitelluista omaisuuseristä ei tehdä poistoja luokittelun jälkeen. HANKITUT LIIKETOIMINNOT YHTEENSÄ Milj. euroa Liitetieto Kirjatut arvot 2019 Kirjatut arvot Aineettomat hyödykkeet 4.1 0,0 0,2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4.2 0,5 14,9 Vaihto-omaisuus 0,6 Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,1 4,3 Rahavarat 0,0 Varat yhteensä 0,6 19,9 Laskennalliset verovelat 0,5 Rahoitusvelat 0,4 10,9 Ostovelat ja muut velat 0,0 2,6 Velat yhteensä 0,5 14,0 Nettovarat 0,1 5,9 Hankintameno 0,1 5,5 Hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot 0,5 Hankintameno yhteensä 0,1 6,0 Liiketoiminnan muut kulut 0,5 Liiketoiminnan muut tuotot 0,0 0,4 MYYDYT TOIMINNOT LIIKETOIMINTOJEN JA YHTEISTEN TOIMINTOJEN MYYNNIT Metsä Tissue ilmoitti sopineensa lautasliinaliiketoimintansa myynnistä keeeper Groupille, joka kuuluu Mutares Groupiin. Kauppa sisältää Saksassa sijaitsevan Stotzheimin tehtaan kiinteistöt, koneet ja kaluston, varastot sekä Fasana- ja Mondial-tuotemerkit. Kauppa toteutui Kaupasta realisoitui vuodelle 3,4 miljoonan euron negatiivinen rahavirtavaikutus. Metsäliitto Osuuskunta myi vuonna 2019 omistusosuuksia Asunto Oy Tapiolan Jalavasta, Asunto Oy Tapiolan Pyökistä, Asunto Oy Tapiolan Saarnista, Asunto Oy Tapiolan Tammesta sekä Kiinteistö Oy Tapiolan Jalopuupysäköinnistä. Vuoden 2019 lopussa Metsäliitto Osuuskunta omistaa Kiinteistö Oy Tapiolan Jalopuupysäköinnistä 5,51 %. Vuonna 2019 omistusosuuksien myynneistä kirjattiin yhteensä 0,3 miljoonan euron myyntivoitto ja myynneistä realisoitui yhteensä 0,4 miljoonan euron positiivinen rahavirtavaikutus. MYYDYT TOIMINNOT YHTEENSÄ Milj. euroa Liitetieto 2019 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4.1, 4.2 0,6 Varat yhteensä 0,0 0,6 7.3 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuus- ja yhteisyritykset sekä asti Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiö. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien pääjohtaja sekä heidän läheiset perheenjäsenensä. Liiketapahtumat lähipiirin kanssa perustuvat markkinahintoihin. Johtoon kuuluville maksetut palkat, palkkiot ja eläkekulut on esitetty liitetiedossa 3.2. LIIKETAPAHTUMAT OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYSTEN KANSSA Milj. euroa 2019 Myynnit 16,5 12,4 Ostot 109,8 108,0 Myyntisaamiset ja muut saamiset 3,0 4,1 Ostovelat ja muut velat 10,0 11,7 Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiö oli erillinen juridinen yksikkö, joka myönsi osalle toimihenkilöitä etuuspohjaista lisäeläke turvaa ja hallinnoi säätiön varallisuutta. Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiön vakuutustoiminta luovutettiin OP-Henkivakuutus Oy:lle HANKITUT LIIKETOIMINNOT Metsä Groupin Äänekosken tehdasalueella toimiva Äänevoima Oy siirtyi Metsä Fibre Oy:n omistukseen. Äänevoima Oy on toimittanut Äänekoskella lämpöä Metsä Boardin kartonkitehtaalle, Metsä Woodin viilutehtaalle, CP Kelcon kemiantehtaalle ja Äänekosken Energian kaukolämpöverkkoon. Edellä mainitut yhtiöt myivät toteutuneella osakekaupalla Äänevoima Oy:n koko osakekannan Metsä Fibre Oy:lle. Osakekaupan myötä konsernin omistusosuus nousi 56,25 %:sta 100 %:iin. Äänevoima Oy fuusioitiin Metsä Fibre Oy:öön Savonlinnan kaupungin omistama Kiinteistö Oy Punkaharjun Nobelinniemi myi Metsäliitto Osuuskunnalle omistamansa Punkavoima Oy:n osakekannan (65,33 %). Kaupan jälkeen Punkavoima Oy on 100 %:sti Metsäliitto Osuuskunnan omistama. Punkavoima toimittaa Punkaharjulla lämpöä Metsä Woodin tehtaille ja Punkaharjun kaukolämpöverkkoon. Punkavoima Oy oli käsitelty konsernissa IFRS 10:n tarkoittamana niin sanottuna strukturoituna järjestelynä, joka oli yhdistelty konsernitilinpäätökseen tytäryhtiön tavoin. Osakekannan hankinta näkyi konsernitilinpäätöksessä 1,8 miljoonan euron suuruisena velan lyhennyksenä. Punkavoima Oy fuusioitiin Metsäliitto Osuuskuntaan Vuosina ja 2019 ei ollut muita olennaisia liiketoimintojen hankintoja. Rahana maksettu kauppahinta -0,1-6,0 Hankitun tytäryrityksen rahavarat 0,0 0,0 Rahavirtavaikutus -0,1-6,0 Hankittujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin käypiä arvoja. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT Metsäliitto Osuuskunnan hallitus päätti vuonna 2019 käynnistää Muu toiminta -segmenttiin kuuluvien Kiinteistö Oy Metsätapiolan ja Kiinteistö Oy Metsätapiolan Pysäköinnin osakkeiden sekä Kiinteistö Oy Tapiolan Jalopuupysäköinnin myymättä olevien autopaikkojen myyntitoimenpiteet. Kauppa toteutui Kaupan yhteydessä Metsäliitto Osuuskunta solmi kohteeseen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen. Myytävänä olevat omaisuuserät on arvostettu kirjanpitoarvoon ja MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT YHTEENSÄ Milj. euroa Liitetieto 2019 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ,9 31,9 Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,1 0,2 Rahavarat 5.4 0,3 0,3 Varat yhteensä 32,3 32,3 Rahoitusvelat 0,5 Velat yhteensä 0,0 0,5 Nettovarat 0,0 0,1 Vastike yhteensä 0,4 Myyntivoitto ennen veroja 0,3 Rahavirtavaikutus -3,4 0,4 Varaukset 4.9 0,2 0,2 Rahoitusvelat ,4 14,5 Ostovelat ja muut velat 0,1 0,2 Velat yhteensä 17,7 14,9 70 VUOSIKATSAUS 71

38 8. MUUT LIITETIEDOT 8.1 EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ SITOUMUKSET RIITA-ASIAT JA OIKEUDENKÄYNNIT Verohallinto otti syksyllä 2015 vuoden 2014 verotusta toimittaessaan kielteisen kannan ranskalaisen tytäryhtiön rajat ylittävässä fuusiossa siirtyneiden tappioiden hyväksi lukemiseen Metsä Board Oyj:n verotuksessa. Metsä Boardin näkemyksen mukaan tappiot ovat vähennyskelpoisia, ja yhtiö on hakenut muutosta verohallinnon ratkaisuun. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi yhtiön vaatimuksen maaliskuussa Yhtiö on hakenut muutosta ratkaisuun Helsingin hallinto-oikeudesta. Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt ovat viime vuosina olleet myyjinä useissa osakekaupoissa. Näissä yrityskaupoissa yhtiöt ovat antaneet tavanomaisia myyjän vakuutuksia. Ei voida poissulkea, etteikö yhtiöitä vastaan esitetä vaatimuksia näiden myyjän vakuutusten perusteella ja etteikö vakuutuksista aiheutuisi yhtiöille kustannuksia. VASTUUSITOUMUKSET Milj. euroa 2019 Omat velat, joista annettu vakuuksia 29,5 54,7 Annetut pantit 88,1 Yrityskiinnitykset 3,0 2,8 Kiinteistökiinnitykset 227,9 267,0 Omasta velasta annetut vakuudet yhteensä 230,9 357,9 Vielä alkamattomat vuokrasopimukset joihin on sitouduttu Muut omasta puolesta annetut vastuut 7,7 27,2 Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut vastuut 0,4 0,5 Muiden puolesta annetut vastuut 0,0 Yhteensä 239,0 401,6 Annetut pantit koostuvat tytäryritysten osakkeista sekä Nord Pool -vastuiden vakuutena olevista pankkitilivaroista. KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN HANKINTAA KOSKEVAT SITOUMUKSET Milj. euroa 2019 Alle 12 kuukautta 123,3 67,3 Myöhemmin 42,0 Yhteensä 165,2 67,3 16,0 8.2 PÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Metsä Tissue ilmoitti uudistavansa Mäntän tehtaan pehmopaperikoneen. Tehtaan energia- ja tuotantotehokkuus paranevat olennaisesti ja tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa. Uudistus mahdollistaa tuotelaadun kehittämisen erityisesti kuluttaja-asiakkaiden odotusten mukaisesti. Metsä Boardin Husumin sellutehtaan 30 % osuuden myynti Norra Skogille toteutettiin , ja sen vaikutukset sisältyvät Metsä Boardin taloudelliseen raportointiin tammi-maaliskuun 2021 osavuosikatsauksesta alkaen. Kauppa alentaa Metsä Boardin nettovelkaa noin 260 miljoonalla eurolla ja lisäksi se pienentää Metsä Boardin rahoitusosuutta sellutehtaan uudistuksen toisessa vaiheessa noin 100 miljoonalla eurolla. Metsä Board ilmoitti käynnistävänsä esisuunnittelun vuotuisen tuotantokapasiteetin kasvattamisesta noin tonnilla Husumin tehtaallaan Ruotsissa. Esisuunnittelussa arvioidaan myös tehtaan sataman kapasiteettia raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden määrien kasvuun nähden. Päätösvalmius mahdollisesta investoinnista arvioidaan saavutettavan kesällä 2021 ja investoinnin toteutuessa lisäkapasiteetin ylösajo alkaisi vuonna Pohjoismainen kiinteistösijoitusyhtiö NREP osti Metsä Groupin Espoon Tapiolassa sijaitsevan pääkonttorikiinteistön tammikuussa. Metsä Groupin omistusosuuden velaton kauppahinta oli 44 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä Metsäliitto Osuuskunta solmi kohteeseen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen. Lisätietoja myytävinä olevista omaisuuseristä esitetään liitetiedossa 7.2. KEMIN BIOTUOTETEHDAS Helmikuussa tehtiin päätös rakentaa Kemiin uusi biotuotetehdas. Investoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa ja se on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. Rakennusvaihe kestää noin kaksi ja puoli vuotta ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Kemin biotuotetehdas valmistaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita. Uusiutuvaa sähköä se tuottaa vuodessa 2,0 TWh, mikä vastaa noin 2,5 % Suomen kokonaissähköntuotannosta. Tehdas käyttää kuitupuuta vuosittain noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin Kemin nykyinen sellutehdas. Uusi tehdas korvaa Kemin nykyisen, elinkaarensa päässä olevan sellutehtaan, ja vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Kemin nykyisen sellutehtaan omaisuuseriin arvioidaan tehtävän noin 42 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä. Kemin biotuotetehdas lisää Suomen vuotuista vientiä noin puolella miljardilla eurolla ja vuotuinen positiivinen tulovaikutus Suomeen puuraaka-aineen arvon ja suomalaisen työn oston kautta on myös noin puoli miljardia euroa. Uusi biotuotetehdas turvaa Kemin nykyisen sellutehtaan 250 työpaikkaa tuleviksi vuosikymmeniksi. Kemin biotuotetehdas luo koko suoraan arvoketjuunsa Suomessa noin uutta työpaikkaa, joista suurin osa sijoittuu puunhankintaan. Kaikkiaan Kemin biotuotetehtaan suorassa arvoketjussa Suomessa työskentelee noin henkilöä. Suomalaiset toimijat ovat olleet kilpailukykyisiä ja biotuotetehdasprojektin kotimaisuusasteen arvioidaan nousevan erittäin korkeaksi, noin 70 %. Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ovat lähes henkilötyövuotta, josta yli puolet tehdään Kemissä. Rakennusvaiheen aikana eri työntekijöitä arvioidaan kaikkiaan olevan yhteensä noin Tehtaan tarvitsema puu hankitaan kestävästi hoidetuista metsistä ja puun alkuperä tunnetaan aina. Tehdas käyttää kuitupuuta vuosittain noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin Kemin nykyinen sellutehdas. Puuraaka-aine on suunniteltu hankittavan pääosin Suomesta. Puun saatavuutta Suomessa tukee Metsäliitto Osuuskunnan vahva omistajajäsenpohja. Puunhankinta Kemin tehtaalle laajenee jatkossa Ruotsiin, josta arvioidaan vuosittain hankittavan noin miljoona kuutiometriä puuta. Hankkeen kokonaisinvestoinnista, 1,6 miljardia eurosta, 40 % rahoitetaan kotimaisella omalla pääomalla ja 60 % lainalla. Lainarahoitus koostuu pääasiassa Finnveran 80 % määrällä takaamasta 500 miljoonan euron 10 vuoden lainasta, Ruotsin vientitakuulaitoksen Eksportkreditnämndin 95 % osuudella takaamasta 200 miljoonan euron 10 vuoden lainasta, Euroopan investointipankin (EIB) myöntämästä 200 miljoonan 15 vuoden lainasta ja kahdeksan pankin kanssa solmitusta 100 miljoonan euron viiden vuoden vihreästä pankkilainasta (Green Term Loan). Lisäksi Metsä Fibre on uusinut kesäkuussa 2021 erääntyvän 200 miljoonan euron valmiusluoton vastaavan suuruisella ja viiden vuoden mittaisella järjestelyllä, jonka rahoitusmarginaalin määräytyminen on sidottu kestävän kehityksen avainmittareihin. 72 VUOSIKATSAUS 73

39 TULOSLASKELMA TASE (SUOMALAINEN KÄYTÄNTÖ) Euroa Liite LIIKEVAIHTO , ,22 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos , ,84 Euroa Liite VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 9 Euroa Liite VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 13 Osuuspääoma Valmistus omaan käyttöön , ,22 Liiketoiminnan muut tuotot 3, , ,15 Aineettomat oikeudet , ,37 Liikearvo , ,41 Muut aineettomat hyödykkeet , ,39 Perusosuudet , ,31 A-lisäosuudet , ,21 B-lisäosuudet , ,31 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,20 Varastojen muutos , ,99 Ulkopuoliset palvelut , ,89 Henkilöstökulut , ,93 Poistot ja arvonalentumiset 3, , ,99 Liiketoiminnan muut kulut 3, , , , ,49 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,26 Aineelliset hyödykkeet 9 Maa- ja vesialueet , ,27 Rakennukset ja rakennelmat , ,61 Koneet ja kalusto , ,17 Muut aineelliset hyödykkeet , ,52 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,25 Sijoitukset 10, 11, 20 Odotusajaksi vieraaseen pääomaan siirretyt irtisanotut osuusmaksut Muut rahastot , ,66 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,04 Vararahasto I , ,28 Vararahasto II , ,00 Käyvän arvon rahasto , ,61 Edellisten tilikausien tulos , ,69 Tilikauden tulos , , , ,13 LIIKETULOS , ,26 Rahoitustuotot ja -kulut 7 Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä , ,69 Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä , ,25 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , ,52 Muut korko- ja rahoitustuotot , ,49 Kurssierot , ,06 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,12 TULOS ENNEN SIIRTOJA JA VEROJA , ,38 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,28 Konserniavustus , , , ,28 TULOVEROT , ,54 TILIKAUDEN TULOS , ,56 Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,68 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,77 Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,76 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,54 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,40 Keskeneräiset tuotteet , ,71 Valmiit tuotteet , ,35 Ennakkomaksut , , , ,53 Pitkäaikaiset saamiset 12 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,38 Laskennalliset verosaamiset , , , ,49 Lyhytaikaiset saamiset 12 Myyntisaamiset , ,81 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,56 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,29 Pakolliset varaukset , ,53 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 16 Muut velat , ,50 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,50 Lainat rahoituslaitoksilta 0,03 0,00 Takaisinlainat työeläkevakuutuslaitoksilta 0,00-0,01 Saadut ennakot , ,69 Ostovelat , ,27 Velat saman konsernin yrityksille , ,29 Velat omistusyhteysyrityksille , ,63 Muut velat , ,02 Siirtovelat , , , ,33 Vieras pääoma yhteensä , ,83 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,16 Muut saamiset , ,09 Siirtosaamiset , ,54 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , Selvitys hallinto- ja ohjaus , ,16 järjestelmästä Saamiset yhteensä , ,65 Rahat ja pankkisaamiset , ,55 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,78 74 VUOSIKATSAUS 75

40 RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Euroa 2019 Liiketoiminnan rahavirrat Liiketulos , ,26 Oikaisut liiketulokseen 1) , ,56 Saadut korot , ,21 Maksetut korot , ,79 Saadut osingot , ,74 Muut rahoituserät, netto , ,72 Maksetut verot , ,35 Käyttöpääoman muutos 2) , , , ,92 Investointien rahavirrat Osakkeiden hankinnat , ,68 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,49 Osakkeiden ja liiketoimintojen luovutukset , ,43 Pääoman palautukset , ,75 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit , ,98 Pitkäaikaisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto , , , ,39 Kassavirta ennen rahoitusta , ,53 Rahoituksen rahavirrat Maksetut osuuskorot , ,04 Pitkäaikaisten velkojen lisäykset , ,78 Pitkäaikaisten velkojen vähennykset 0, ,00 Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäykset ja vähennykset, netto ,54-6,99 Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto , ,30 Oman pääoman muutos , , , ,72 Rahavarojen muutos , ,81 Rahavarat tilikauden alussa , ,74 Rahavarojen muutos , ,81 Rahavarat tilikauden lopussa , ,55 1) Oikaisut liiketulokseen Poistot ja arvonalentumiset , ,99 Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot , ,40 Pakollisten varausten muutos , ,03 Yhteensä , ,56 2) Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus , ,63 Lyhytaikaiset korottomat saamiset , ,24 Lyhytaikaiset korottomat velat , ,86 Yhteensä , ,99 1. LAATIMISPERIAATTEET Metsäliitto Osuuskunnan tilinpäätös on laadittu suomalaista tilinpäätöskäytäntöä noudattaen. Punkavoima Oy on fuusioitu Metsäliitto Osuuskuntaan. ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET TAPAHTUMAT Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot on kirjattu tilinpäätökseen tulosvaikutteisesti. JOHDANNAISSOPIMUKSET Yhtiö käyttää johdannaisia ainoastaan valuutta-, korko- ja hyödykeriskien suojaamiseen. Johdannaiset on arvostettu vuodesta 2018 alkaen kirjanpitolain 5 luvun 2a :n sallimaa vaihtoehtoista menettelyä noudattaen käypään arvoon. Rahoitusriskien hallinnasta ja johdannaisiin sovelletuista periaatteista on kerrottu konsernin liitetiedoissa 5.6 ja 5.7. LIIKEVAIHTO Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset verot, annetut alennukset ja muut myynnin oikaisuerät. ELÄKKEET JA ELÄKEVASTUIDEN KATTAMINEN Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Osalla toimihenkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi lisäeläketurva, joka on joko vakuutettu tai pidetty yhtiön omalla vastuulla. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja. LEASING Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. TULOVEROT Tuloslaskelman tuloverot sisältävät tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat tuloverot ja edellisten tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset verot. Laskennalliset verot on kirjattu väliaikaisista eroista, jotka johtuvat varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon eroista. Laskennallinen vero on laskettu vahvistettua verokantaa käyttäen. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET JA POISTOT Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat arvioituun taloudelliseen pitoaikaan seuraavasti: Rakennukset ja rakennelmat vuotta Raskaat koneet vuotta Keskiraskaat koneet vuotta Kevyet koneet ja kalusto 3 15 vuotta Muut erät 3 10 vuotta Maa- ja vesialueiden hankintamenosta ei tehdä poistoja. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät menot sekä tuotteisiin kohdistuvan kohtuullisen osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla. PAKOLLISET VARAUKSET Vastaiset menot ja menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen emoyhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, on kirjattu tuloslaskelmaan luonteensa mukaiseen kuluerään ja taseen pakollisiin varauksiin. SIIRROT Suomen verolainsäädäntö antaa mahdollisuuden tehdä tilikauden tulokseen ennenaikaisina kuluina vähennyksiä ja siirtää ne varauksiksi taseeseen. Erät otetaan verotuksessa huomioon vain, jos ne on kirjattu kirjanpitoon. Nämä erät on esitetty tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa. Näitä ovat käyttöomaisuuden suunnitelman ylittävät poistot, jotka on esitetty poistoerona taseessa ja poistoeron muutoksena tuloslaskelmassa. TERMINOLOGIA Metsäliitto Osuuskunnan taloudellisessa raportoinnissa käytetään ensisijaisesti termiä "tulos" kuvaamaan osuuskunnan taloudellista tulosta. Toissijaisesti käytetään termejä "voitto" tai "tappio", mikäli "tulos" ei sovi asianyhteyteen. Termejä "ylijäämä" ja "alijäämä" voidaan käyttää, mikäli on tarpeellista osoittaa yhteys osuuskuntalain tai osuuskunnan sääntöjen kohtaan. 76 VUOSIKATSAUS 77

41 Euroa LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN Suomi , ,40 Muut EU-maat , ,05 Muut maat , ,77 Yhteensä , ,22 3. POIKKEUKSELLISET ERÄT Liiketoiminnan muut tuotot Karihaaran maa-alueiden ja rakennusten myynti Metsä Fibrelle 0, ,99 0, ,99 Liiketoiminnan muut kulut Eläkesäätiön vakuutustoiminnan luovutus OP:lle , , , ,24 Poikkeukselliset erät tuloslaskelmassa yhteensä , ,75 4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratuotot , ,37 Palvelujen tuotot , ,54 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot , ,03 Muut , ,21 Yhteensä , ,15 Käyttöomaisuuden myyntivoitot sisältävät vuonna 2019 Karihaaran maa-alueiden ja rakennusten myynnin Metsä Fibre Oy:lle, yhteensä ,99 euroa Euroa LIIKETOIMINNAN KULUT Ulkopuoliset palvelut Jakelukustannukset , ,07 Muut ulkopuoliset palvelut , ,82 Yhteensä , ,89 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,88 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,79 Muut henkilösivukulut , ,26 Yhteensä , ,93 Johdon palkat ja palkkiot Pääjohtaja, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja , ,10 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet , ,00 Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot , ,00 Yhteensä , ,10 Varatoimitusjohtajan ansaintajaksolta ansaitusta pitkän aikavälin piiriin. Lisäeläkejärjestelyn perusteella pääjohtajan eläkkeen taso on enintään palkkiosta viivästettiin ,50 euroa vuonna Viivästettyjä pitkän 60 prosenttia työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka lasketaan aikavälin palkkioita maksettiin ehtojen ja hallituksen päätöksen mukaisesti eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. Mikäli vuonna 2019 yhteensä ,70 euroa. Vuoden 2019 maksu sisältää myös pääjohtajan toimisuhde konsernissa päättyy ennen eläkeikää, hän on oikeutettu vuonna 2017 viivästetyt palkkiot. vapaakirjaan. Joillakin Metsäliiton johtoon kuuluvilla henkilöillä on toimisuhteen aloitusajankohdasta riippuen erillinen etuuspohjainen lisäeläkevakuutus, Johdon osakeperusteisista maksuista on kerrottu konsernin liitetietojen kohdassa 3.3 ja muista pitkän aikavälin palkkioista konsernin liitetietojen jonka mukainen eläkeikä on 62 vuotta. kohdassa 3.4. Johdon palkoista ja palkkioista sekä eläkesitoumuksista on kerrottu konsernin liitetietojen kohdassa 3.2. JOHDON ELÄKESITOUMUKSET Toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenille ja heidän sijaisilleen, sekä vastaaviin Pääjohtaja Ilkka Hämälän eläkeikä on työntekijäin eläkelain mukainen. toimielimiin kuuluville avainhenkilöille ei ole myönnetty lainoja, eikä heidän Hämälä kuuluu myös Metsä Groupin johdon etuuspohjaisen lisäeläkejärjestelyn puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia. Euroa 2019 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Liiketoiminnan muut kulut Vuokra- ja muut kiinteistökulut , ,99 Palvelujen ostot , ,26 Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot , ,40 Muut kulut Vapaaehtoiset sosiaalikulut , ,06 Matkakulut , ,29 Mainos- ja markkinointikulut , ,91 Muut , ,56 Yhteensä , ,47 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus , ,00 Tilintarkastajien lausunnot 2 700, ,00 Veropalvelut ,00 0,00 Muut palvelut , ,00 Yhteensä , ,00 Päätilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab. 78 VUOSIKATSAUS 79

42 Euroa POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet , ,05 Liikearvo , ,20 Muut aineettomat hyödykkeet , ,56 Maa-alueet ,70 0,00 Rakennukset ja rakennelmat , ,52 Koneet ja kalusto , ,92 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,99 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,99 Poistoeron muutos , ,28 Kokonaispoistot , ,27 Poistoero tilikauden alussa , ,01 Poistoeron muutos , ,28 Poistoero tilikauden lopussa , ,29 7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä , ,69 Omistusyhteysyrityksiltä , ,25 Muilta 299,10 254,80 Yhteensä , ,74 Korkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Saman konsernin yrityksiltä , ,72 Yhteensä , ,72 Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä , ,46 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä , ,93 Muut korkotuotot , ,56 Yhteensä , ,49 Rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjatut kurssierot Myynnin kurssierot , ,07 Ostojen kurssierot , ,96 Rahoituksen kurssierot , ,95 Yhteensä , ,06 Korko- ja muut rahoituskulut Korkokulut saman konsernin yrityksille , ,03 Muut korkokulut , ,82 Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille , ,63 Muut rahoituskulut , ,41 Yhteensä , ,89 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,12 Euroa TULOVEROT Tilikauden verot , ,30 Edellisten tilikausien verot , ,24 Laskennalliset verot , ,00 Yhteensä , ,54 9. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Hankintameno , ,02 Lisäykset , ,58 Vähennykset , ,00 Siirrot erien välillä , ,79 Hankintameno , ,39 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,01 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,04 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset , ,05 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,02 Kirjanpitoarvo , ,37 Liikearvo Hankintameno , ,47 Hankintameno , ,47 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,86 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset , ,20 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,06 Kirjanpitoarvo , ,41 Muut aineettomat hyödykkeet Hankintameno , ,82 Lisäykset 5 148, ,60 Vähennykset , ,79 Siirrot erien välillä 0, ,41 Hankintameno , ,04 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,09 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ,04 0,00 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset , ,56 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,65 Kirjanpitoarvo , ,39 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno , ,49 Lisäykset , ,80 Siirrot erien välillä , ,20 Hankintameno , ,09 80 VUOSIKATSAUS 81

43 Euroa 2019 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Hankintameno , ,80 Lisäykset , ,98 Vähennykset , ,79 Hankintameno , ,99 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,96 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,04 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset , ,81 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,73 Kirjanpitoarvo , ,26 Maa- ja vesialueet Hankintameno , ,87 Lisäykset 2 548, ,00 Vähennykset , ,01 Hankintameno , ,86 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,41 0,41 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ,29 0,00 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset ,70 0,00 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset ,00 0,41 Kirjanpitoarvo , ,27 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno , ,01 Lisäykset , ,77 Vähennykset , ,43 Siirrot erien välillä , ,25 Hankintameno , ,60 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,47 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ,67 0,00 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset , ,52 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,99 Kirjanpitoarvo , ,61 Koneet ja kalusto Hankintameno , ,54 Lisäykset , ,55 Vähennykset , ,56 Siirrot erien välillä , ,43 Hankintameno , ,96 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,46 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,59 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset , ,92 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,79 Kirjanpitoarvo , ,17 Euroa 2019 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno , ,17 Lisäykset , ,60 Vähennykset ,10 0,00 Siirrot erien välillä , ,38 Hankintameno , ,15 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,89 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ,10 0,00 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset , ,74 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,63 Kirjanpitoarvo , ,52 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno , ,39 Lisäykset , ,35 Siirrot erien välillä , ,06 Hankintameno , ,68 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Hankintameno , ,98 Lisäykset , ,27 Vähennykset , ,00 Hankintameno , ,25 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,41 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,59 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset , ,18 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,00 Kirjanpitoarvo , ,25 Tilikaudella ei aktivoitu korkomenoja. Vuonna 2019 aktivoitiin korkomenoja ,94 euroa. 82 VUOSIKATSAUS 83

44 Euroa SIJOITUKSET, OSAKKEET Osuudet saman konsernin yrityksissä Hankintameno , ,53 Lisäykset , ,70 Vähennykset , ,55 Hankintameno , ,68 Osuudet omistusyhteysyrityksissä Hankintameno , ,08 Lisäykset , ,98 Vähennykset , ,38 Siirrot erien välillä 0, ,92 Hankintameno , ,76 Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno , ,45 Vähennykset , ,04 Siirrot erien välillä 0, ,92 Hankintameno , ,33 Sijoitukset, osakkeet yhteensä Hankintameno , ,06 Lisäykset , ,68 Vähennykset , ,97 Hankintameno , ,77 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Hankintameno , ,40 Lisäykset 0, ,37 Vähennykset ,77 0,00 Hankintameno , ,77 Saamiset yhteensä Hankintameno , ,40 Lisäykset 0, ,37 Vähennykset ,77 0,00 Hankintameno , ,77 Sijoitukset ja saamiset yhteensä Hankintameno , ,46 Lisäykset , ,05 Vähennykset , ,97 Hankintameno , ,54 Euroa PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUSTEN MARKKINA-ARVO Pörssinoteeratut osakkeet Kirjanpitoarvo , ,31 Markkina-arvo , ,70 Erotus , ,39 Pörssinoteerattujen Metsä Board Oyj:n osakkeiden markkina-arvo ylittää kirjanpitoarvon ,4 miljoonalla eurolla. 12. SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset , ,38 Yhteensä , ,38 Saamiset muilta Laskennalliset verosaamiset , ,11 Yhteensä , ,11 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,49 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset , ,15 Lainasaamiset , ,86 Siirtosaamiset , ,55 Yhteensä , ,56 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Myyntisaamiset , ,16 Yhteensä , ,16 Saamiset muilta Myyntisaamiset , ,81 Muut saamiset , ,09 Siirtosaamiset , ,54 Yhteensä , ,44 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,16 Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä, lyhytaikaiset, erittely Johdannaissaamiset , ,00 Konserniavustussaaminen , ,00 Komissio yms. jaksotukset 0, ,00 ICT palvelun myynti , ,15 Korkotuotot , ,40 Muut ,21 0,00 Yhteensä , ,55 Siirtosaamiset muilta, lyhytaikaiset erittely Vakuutukset , ,00 Lisenssimaksusaamiset , ,69 Muut , ,85 Yhteensä , ,54 Saamiset yhteensä , ,65 84 VUOSIKATSAUS 85

45 Euroa OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Perusosuudet , ,47 Osuusmaksusuoritukset , ,55 Siirto koroista osuuksiin , ,77 Osuusmaksujen palautukset , ,48 Yhteensä *) , ,31 Odotusajaksi vieraaseen pääomaan siirretyt irtisanotut osuusmaksut , ,85 Perusosuudet , ,46 A-lisäosuudet , ,98 Lisäosuusmaksusuoritukset , ,85 Siirto koroista lisäosuuksiin , ,00 Pääomabonus , ,44 Lisäosuusmaksujen palautukset , ,06 Yhteensä , ,21 Odotusajaksi vieraaseen pääomaan siirretyt irtisanotut osuusmaksut , ,83 A-lisäosuudet , ,38 B-lisäosuudet , ,17 Lisäosuusmaksusuoritukset , ,23 Lisäosuusmaksujen palautukset , ,09 Yhteensä , ,31 Odotusajaksi vieraaseen pääomaan siirretyt irtisanotut osuusmaksut , ,98 B-lisäosuudet , ,33 Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,55 Siirto voittovaroista 0, ,00 Pääomabonuksen palautus , ,49 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,04 Vararahasto I , ,28 Vararahasto I , ,28 Vararahasto II , ,00 Vararahasto II , ,00 Käyvän arvon rahasto ,61 140,00 Lisäykset ,32 0,00 Vähennykset 0, ,61 Käyvän arvon rahasto , ,61 Edellisten tilikausien tulos , ,04 Jaettu osuuskorko , ,04 Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 0, ,00 Käytetty perusosuuksien nopeutettuun palautukseen , ,38 Käytetty pääomabonukseen , ,93 Edellisten tilikausien tulos , ,69 Tilikauden tulos , ,56 Oma pääoma yhteensä , ,13 Euroa 2019 * ) Maksamatta olevat osuusmaksut Merkityt perusosuudet , ,00 Maksetut perusosuudet , ,00 Yhteensä , ,00 Osuuksien palautukseen käytettävissä oleva pääoman määrä ** ) Perusosuudet , ,31 ** ) A-lisäosuudet , ,21 ** ) B-lisäosuudet , ,31 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,04 Voittovarat , ,25 Poistoero verovelalla vähennettynä , ,63 Yhteensä , ,75 ** ) Odotusajaksi vieraaseen pääomaan siirretyt irtisanotut osuusmaksut , ,66 Osuuskunnan sääntöjen 16. pykälän mukaan perusosuuksien ja lisäosuuksien palauttamiseen voidaan käyttää yksi kolmasosa viimeksi vahvistetun taseen mukaisesta jakokelpoisesta ylijäämästä. 14. PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevastuuvaraus , ,00 Vähennykset , , , ,00 Työttömyyseläkekuluvaraus , ,56 Lisäykset , ,10 Vähennykset , , , ,53 Muut varaukset , , , ,00 Varaukset yhteensä , ,56 Lisäykset , ,10 Vähennykset , , , ,53 86 VUOSIKATSAUS 87

46 Euroa LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Laskennalliset verosaamiset Pakolliset varaukset , ,71 Rahoitusinstrumentit 0, ,40 Netotus ,18 0,00 Yhteensä , ,11 Laskennalliset verovelat Rahoitusinstrumentit ,18 0,00 Netotus ,18 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 Laskennalliset verosaamiset taseessa , ,11 Taseeseen kirjaamaton kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka vuonna oli 10,7 miljoonaa euroa (8,2). 16. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Velat saman konsernin yrityksille Muut velat ,33 0,00 Yhteensä ,33 0,00 Velat muille Muut velat Odotusajaksi vieraaseen pääomaan siirretyt irtisanotut osuusmaksut, B-lisäosuudet , ,50 Yhteensä , ,50 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,50 Euroa LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Velat saman konsernin yrityksille Saadut ennakot , ,08 Ostovelat , ,94 Muut velat , ,24 Siirtovelat , ,03 Yhteensä , ,29 Velat omistusyhteysyrityksille Ostovelat , ,63 Yhteensä , ,63 Velat muille Saadut ennakot , ,69 Ostovelat , ,27 Muut velat Odotusajaksi vieraaseen pääomaan siirretyt irtisanotut osuusmaksut , ,16 Muut lyhytaikaiset velat , ,85 Siirtovelat , ,44 Yhteensä , ,41 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,33 Lyhytaikaiset muut velat sisältävät odotusajaksi vieraaseen pääomaan siirrettyjä irtisanottuja osuusmaksuja Perusosuudet , ,85 A-lisäosuudet , ,83 B-lisäosuudet , ,48 Yhteensä , ,16 Siirtovelat muille, lyhytaikaiset, erittely Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset , ,60 Ostojen jaksotukset , ,13 Eläkevakuutusmaksut , ,48 Muut vakuutusmaksut , ,25 Muut , ,98 Yhteensä , ,44 88 VUOSIKATSAUS 89

47 18. RAHOITUSINSTRUMENTIT Rahoitusjohdannaiset Euroa Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Johdannaisvarat Johdannaisvelat Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon käyvänarvon rahastoon Valuuttatermiinisopimukset , , , , , ,89 Valuuttajohdannaiset yhteensä , , , , , ,89 Johdannaiset yhteensä , , , , , ,89 Rahoitusjohdannaiset 2019 Euroa Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo Johdannaisvarat Johdannaisvelat Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon käyvänarvon rahastoon Valuuttatermiinisopimukset , , , , , ,00 Valuuttajohdannaiset yhteensä , , , , , ,00 Johdannaiset yhteensä , , , , , ,00 Metsäliitto Osuuskunnan kaikki johdannaissopimukset ovat suojaustarkoituksessa tehtyjä ja pääosaan sopimuksista on sovellettu IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa konsernin IFRS-tilinpäätöksessä. Ainoastaan myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaukseen liittyvä osa valuuttajohdannaissopimuksista on suojauslaskennan ulkopuolella. Valuuttajohdannaiset on tehty Puutuoteteollisuus ja Puunhankinta ja metsäpalvelut -liiketoiminta-alueiden valuuttamääräisen rahavirran suojaamiseksi ja erääntyvät kokonaan vuoden 2021 aikana. Tarkempi kuvaus konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannaisiin sovelletuista periaatteista on kerrottu konsernin liitetiedoissa 5.6 ja 5.7. Käyvät arvot Euroa Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon Johdannaisvelat , ,46 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 2019 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon Johdannaisvelat , ,00 Käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen luokitteluun sovelletuista periaatteista on kerrottu konsernin liitetiedossa RIITA-ASIAT JA OIKEUDENKÄYNNIT SEKÄ VASTUUSITOUMUKSET RIITA-ASIAT JA OIKEUDENKÄYNNIT Viimeisen 12 kuukauden aikana ei ole ollut hallintomenettelyjä, oikeudenkäyntejä tai välimiesmenettelyjä, joilla voi olla tai on ollut merkittävä vaikutus Metsäliitto Osuuskunnan taloudelliseen asemaan. Metsäliitto Osuuskunnalla ei ole myöskään tiedossa, että tällaisia muita menettelyjä tai oikeudenkäyntejä olisi vireillä. Euroa 2019 Vastuusitoumukset Omasta ja saman konsernin yritysten puolesta Takaukset ja vastasitoumukset , ,00 Muiden puolesta Takausvastuut 0, ,00 Leasingvastuut Alle 12 kuukautta , ,26 Myöhempien vuosien osalta , ,70 Yhteensä Takaukset ja vastasitoumukset , ,00 Leasingvastuut , ,96 Kaikki vastuut yhteensä , ,96 Investointisitoumukset Alle 12 kuukautta , ,00 Myöhempien vuosien osalta ,98 0,00 Yhteensä , , OSAKKEET JA OSUUDET Tytäryritykset Maa Emoyrityksen omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, % Osakkeiden lukumäärä Kirjanpitoarvo euroa Kumpuniemen Voima Oy Suomi 53, ,79 Metsa Forest Latvia SIA Latvia 100, ,72 Metsä Board Oyj 1) Suomi 48,16 67, ,77 Metsä Fibre Oy Suomi 50,10 62, ,09 Metsä Forest Eesti AS Viro 100, ,66 Metsä Forest Sverige AB Ruotsi 100, ,62 Metsä Group Asia Co. Ltd Kiina 100, ,12 Metsä Group Services Sp. z.o.o. Puola 100, ,68 Metsä Group Treasury Oy Suomi 100, ,47 Metsä Spring Oy Suomi 100, ,00 Metsä Tissue Oyj Suomi 100, ,68 Metsä Wood Deutschland GmbH Saksa 100, ,09 Metsä Wood Eesti AS Viro 100, ,00 Metsä Wood Holland B.V. Hollanti 100, ,02 Metsä Wood Schweiz AG Sveitsi 100, ,00 Metsä Wood UK Ltd Iso-Britannia 100, ,45 Metsä Wood USA Inc. USA 100, ,00 OOO Metsa Forest Podporozhye Venäjä 100, ,79 OOO Metsa Forest St. Petersburg Venäjä 100, ,46 OOO Terminal Rubezh Venäjä 100, ,72 Tytäryritysosakkeet yhteensä ,13 1) Emoyrityksen osuus äänimäärästä 67,4 % 90 VUOSIKATSAUS 91

48 Omistusyhteysyritykset Maa Emoyrityksen omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, % Osakkeiden lukumäärä Kirjanpitoarvo euroa Finsilva Oyj Suomi 19, ,50 Kiinteistö Oy Metsätapiola Suomi 48, ,11 Kiinteistö Oy Metsätapiolan Pysäköinti Suomi 48, ,10 Kiinteistö Oy Tapiolan Jalopuupysäköinti Suomi 5, ,60 Lohjan Biolämpö Oy Suomi 51, ,00 Metsäteho Oy Suomi 24, ,17 Perkaus Oy Suomi 33, ,64 Suomen Metsäsijoitus Oy Suomi 25, ,05 Omistusyhteysyritysosakkeet yhteensä ,17 Muut osakkeet ja osuudet Maa Emoyrityksen omistusosuus, % Konsernin omistusosuus, % Osakkeiden lukumäärä Kirjanpitoarvo euroa Ab Sydösterbottens Ishall-Suupohjan Jäähalli Oy Suomi 9, ,00 Asunto Oy Tapiolan Jalava, osakkeet Suomi ,42 Asunto Oy Tapiolan Jalava, osakkeet Suomi ,36 Asunto Oy Tapiolan Jalava, varastopaikat Suomi 7 368,55 Asunto Oy Tapiolan Tammi, varastopaikat Suomi 4 348,88 Botniagolf Oy Suomi 1 0,00 CLIC Innovation Oy Suomi ,00 E-P:n Sahojen Oy Suomi 2,22 8 0,00 Estonia Golf & Country Club Viro ,54 Finnforest-Nexfor B.V. Hollanti 100, ,00 Harjattula Golf Oy Suomi ,96 Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO) Suomi 3 905,69 Kerigolf Oy Suomi 1 504,56 Kiinteistö Oy Puhoksen Lastu Suomi 9, ,00 Kiinteistö Oy Tapiolan Jalopuupysäköinti, ap 447 Suomi ,71 Kiinteistö Oy Tapiolan Jalopuupysäköinti, ap 448 Suomi ,71 Kiinteistö Oy Viitasaaren Säästökulma Suomi ,55 Laiva Oy Matkailu (Suomen Hopealinja Oy) Suomi ,86 Messilä Golf Oy Suomi ,68 Misawa Homes of Finland Suomi ,17 Osuuskunta KPY Suomi 100 0,00 Oy Nordgolf Ab Suomi ,10 Parikkalan Valo Oy Suomi 172 0,00 Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Suomi ,26 Pohjolan Voima Oy Suomi ,80 Puhos Board Oy Suomi 13, ,00 Suomen Puukauppa Oy Suomi 10, ,00 Tawastia Colf & Country Club Suomi ,14 Tennis Tapiola Oy Suomi ,76 The Finnish Club and Sauna Ltd Iso-Britannia ,70 Vapaa-ajan keskus Parra Oy Suomi 3, ,00 Muut osakkeet ja osuudet yhteensä ,40 ESITYS TASEEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄYTTÄMISESTÄ METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Euroa Edustajiston käytettävissä on sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ,36 käyvän arvon rahasto edellisten tilikausien tulos ,76 tilikauden tulos ,30 Jakokelpoiset varat yhteensä ,42 Hallitus ehdottaa, että osuuskorkoa jaetaan 6,0 % maksetuille perusosuuksille ,48 5,0 % maksetuille A-lisäosuuksille ,03 1,0 % maksetuille B-lisäosuuksille , ,71 sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon siirretään 0,00 jakokelpoisiin varoihin jätetään ,71 Yhteensä ,42 Mikäli hyväksyy edellä olevan ehdotuksen, osuuskunnan oma pääoma on Oma pääoma Osuuspääoma Perusosuudet ,40 A-lisäosuudet ,76 B-lisäosuudet ,50 Odotusajaksi vieraaseen pääomaan siirretyt irtisanotut osuusmaksut ,80 Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ,36 Vararahasto I ,28 Vararahasto II ,00 Käyvän arvon rahasto ,71 Voittovarat ,35 Oma pääoma yhteensä ,56 Osuuskunnan taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osuuskunnan maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna osuuskunnan maksukykyä. Espoossa 11. helmikuuta 2021 Jussi Linnaranta Timo Saukkonen Taavi Heikkilä Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Arto Hiltunen Mikko Mäkimattila Juha Parpala Ilkka Salonen Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja 92 VUOSIKATSAUS 93

49 TILINTARKASTUSKERTOMUS TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN JÄSENILLE TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS LAUSUNTO Olemme tilintarkastaneet Metsäliitto Osuuskunnan (y-tunnus ) tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman, rahavirtalaskelman ja, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emo-osuuskunnan taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja. Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emo-osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. LAUSUNNON PERUSTELUT Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emo-osuuskunnasta ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emo-osuuskunnalle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/ artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. OLENNAISUUS Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille. TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVOSTUS (KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 JA 4.2) Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tasearvot ovat yhteensä 3,6 mrd. Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt aineellisten ja aineettomien euroa muodostaen 52 % konsernin taseen loppusummasta. Liikearvojen hyödykkeiden aktivointi- ja poistoperiaatteiden asianmukaisuuden arviointia osuus tästä on 0,4 mrd. euroa. sekä investointien taloudellisten kontrollien testausta. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville Olemme myös arvioineet omaisuuserien tasearvojen testauslaskelmissa yksiköille, joille suoritetaan arvonalentumistestaus vuosittain tai aina käytettyjä keskeisiä oletuksia suhteessa emo-osuuskunnan hallituksen kun esiintyy viite siitä, että rahavirtaa tuottavan yksikön arvo saattaa olla hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin alentunut. Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden näkemyksiimme. Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa. asiantuntijoita, jotka ovat testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta ja Tasearvojen merkittävyydestä johtuen aineellisten ja aineettomien verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. hyödykkeiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Lisäksi olemme arvioineet aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta. VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS (KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 4.5) Varastojen hallinta, inventointikäytännöt ja vaihto-omaisuuden hinnoittelu Olemme arvioineet laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa ovat keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden arvostuksessa. Konsernin IFRS-säännöstöön sekä vaihto-omaisuuden hallinnan kannalta keskeisten vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa 1,0 mrd. euroa. tietojärjestelmien toimivuutta. Vaihto-omaisuuden arvostukseen sisältyy johdon arvionvaraisuutta mahdollisen epäkurantin vaihto-omaisuuden määrittämiseen sekä valmiiden varastomäärien oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyviä kontrolleja ja Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hallintaan ja valvontaan sekä tuotteiden markkinahintojen vaihteluun liittyen. suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä vaihto-omaisuuden arvostuksen Vaihto-omaisuuden arvostuksella on merkittävä vaikutus tilikauden oikeellisuuden varmistamiseksi. Olemme myös olleet seuraamassa inventointien toteutusta tilikauden aikana. tulokseen, mistä johtuen se on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. RAHOITUSSOPIMUKSET JA SUOJAUSINSTRUMENTIT (KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 5.5, 5.6 JA 5.7) Rahoitusvelkojen määrä on 1,4 mrd. euroa, joka on 21 % taseen loppusummasta. Lisäksi konsernilla on 1,2 mrd. euroa taseen ulkopuolisia sitovia kirjaus- ja arvostusperiaatteiden asianmukaisuuden arviointia suhteessa Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusinstrumenttien luottolupauksia. IFRS- säännöksiin sekä rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäsittelyn Konserni suojaa rahoitusriskejä korko- ja valuuttajohdannaisilla, joiden oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyvien kontrollien testausta. nimellisarvot yhteensä tilinpäätöshetkellä olivat 3,0 mrd. euroa. Tilinpäätöksessä rahoitusinstrumenttien arvostusten asianmukaisuutta Rahoitus- ja johdannaissopimusten merkittävyyden ja tapahtumien suuren määrän vuoksi rahoitussopimukset ja suojausinstrumentit on määritelty tarkastuksen kohteeksi yksittäisiä tapahtumia sekä täsmäyttämällä tilinpää- on testattu erilaisilla analyyseilla, valitsemalla erilaisilla otantamenetelmillä tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi. töshetken tasearvoja ulkopuolisiin vahvistuksiin. Lisäksi olemme arvioineet rahoitusinstrumenttien esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta. TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄ KONTROLLIYMPÄRISTÖ JA TIETOJÄRJESTELMÄT Taloudelliseen raportointiin liittyvällä tietojärjestelmäympäristöllä ja yksittäisten tietojärjestelmien sovelluskontrolleilla on vaikutusta valittavaan tilintarkastustapaan. Konsernitilinpäätöksen perustuessa laajaan määrään tietovirtoja useista eri järjestelmistä, olemme määritelleet taloudellisen raportoinnin kontrolliympäristön tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi. Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt taloudellisen raportoinnin prosessin ja sen kontrolliympäristön arviointia sekä kontrollien tehokkuuden testausta mukaan lukien yleisten tietojärjestelmäkontrollien testaus. Tarkastuksemme on painottunut täsmäytys- ja hyväksymiskontrollien testaukseen sekä käyttövaltuuksien hallinnan arviointiin. Tarkastukseemme on myös sisältynyt merkittävässä määrin aineistotarkastustoimenpiteitä sekä data-analyysejä olennaisimmista tuloslaskelma- ja tase-eristä. 94 VUOSIKATSAUS 95

50 TÄ KOSKEVAT JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emo-osuuskunnan ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emo-osuuskunta tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emo-osuuskunnan tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emo-osuuskunta tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. MUUT LAUSUNNOT Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman ylijäämän käytöstä on osuuskuntalain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emo-osuuskunnan n ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 11. helmikuuta 2021 KPMG Oy Ab Kirsi Jantunen KHT Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emo-osuuskunnan tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT Olemme toimineet Metsäliitto Osuuskunnan n varsinaisen kokouksen valitsemana tilintarkastajana alkaen yhtäjaksoisesti 9 vuotta. Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. MUU INFORMAATIO Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, 96 VUOSIKATSAUS 97

51 VERTAILUKELPOISET TUNNUSLUVUT JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET Vaihtoehtoinen tunnusluku Määritelmä Perustelu tunnusluvun käytölle VERTAILUKELPOISET TUNNUSLUVUT Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeet määrittelevät vaihtoehtoiset tunnusluvut sellaisiksi historiallista tai tulevaa taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja koskeviksi tunnusluvuiksi, jotka eivät ole yrityksen soveltaman taloudellisen raportointiviitekehyksen määrittelemiä. Metsä Groupin tapauksessa tällaisen raportointiviitekehyksen muodostavat IFRS-standardit siinä muodossa, kuin ne on omaksuttu käyttöön EU:ssa asetuksen (EC) No 1606/2002 mukaisesti. Tilinpäätöksessä esitetyt tunnusluvut täyttävät ESMA:n ohjeen vaihtoehtoisen tunnusluvun määritelmän. Metsä Group katsoo, että vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen antaa tilinpäätösten käyttäjille paremman näkymän yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn ja asemaan, mukaan lukien yhtiön pääoman käyttö, operatiivinen kannattavuus ja velanhoitokyky. Vertailukelpoisessa liiketuloksessa on eliminoitu poikkeukselliset ja olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät. IFRS:n mukaisen liiketuloksen ja vertailukelpoisen liiketuloksen sekä EBITDA:n ja vertailukelpoisen EBITDA:n välinen siltalaskelma on esitetty alla. Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto on laskettu käyttäen samoja oikaisuja kuin vertailukelpoinen liiketulos ja lisäksi oikaistuna mahdollisilla vertailukelpoisuuteen liittyvillä rahoitustuotoilla. Metsä Group katsoo, että näin johdetut tunnusluvut parantavat raportointijaksojen vertailukelpoisuutta. Mitkään näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja, eikä niitä voi verrata muiden yhtiöiden vastaavalla tavoin nimettyihin tunnuslukuihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat merkittävät myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset, yritysmyynneistä ja -hankinnoista, sopeuttamistoimista ja muista rakennejärjestelyistä aiheutuneet kustannukset ja niiden oikaisut sekä oikeudenkäynteihin liittyvät erät. Metsä Group katsoo vertailukelpoisten tunnuslukujen heijastavan paremmin yhtiön operatiivista suorituskykyä poistamalla normaalin liiketoiminnan ulkopuolelta lähtöisin olevien erien ja liiketapahtumien tulosvaikutuksen. LIIKETULOKSEN JA EBITDA:N TÄSMÄYTYSLASKELMA SEGMENTEITTÄIN Milj. euroa 2019 Liiketulos (IFRS) 375,8 374,3 Poistot ja arvonalentumiset 303,5 415,5 EBITDA 679,3 789,7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Puutuoteteollisuus -2,0 Kartonkiteollisuus -6,0-15,5 Pehmo- ja tiivispaperit -2,3 18,0 Muu toiminta 0,6 0,8 Eliminoinnit -0,6 8,0 Yhteensä -8,4 9,2 Vertailukelpoinen EBITDA 670,9 799,0 Poistot ja arvonalentumiset -303,5-415,5 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Poistot: Pehmo- ja tiivispaperit 0,3 Arvonalentumiset ja niiden peruutukset: Kartonkiteollisuus 19,1 Pehmo- ja tiivispaperit 118,7 Eliminoinnit -26,5 Vertailukelpoinen liiketulos 367,7 494,9 TUOTTO- JA KULUERÄN LUONTEEN MUKAAN Milj. euroa 2019 Liiketulos (IFRS) 375,8 374,3 Poistot ja arvonalentumiset 303,5 415,5 EBITDA 679,3 789,7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Liiketoiminnan muut tuotot -11,8-8,7 Varastojen muutos 0,3 6,3 Henkilöstökulut 0,1 7,5 Liiketoiminnan muut kulut 3,0 4,2 Yhteensä -8,4 9,2 Vertailukelpoinen EBITDA 670,9 799,0 Poistot ja arvonalentumiset -303,5-415,5 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Poistot 0,3 Arvonalentumiset ja niiden peruutukset 111,4 Vertailukelpoinen liiketulos 367,7 494,9 KANNATTAVUUS Liiketulos = IFRS-tuloslaskelmassa esitetty tulos ennen veroja, rahoitustuottoja ja -kuluja, kurssieroja sekä osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista EBITDA = Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia Oman pääoman tuotto (%) ROE (%) Sijoitetun pääoman tuotto (%) ROCE (%) RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA Omavaraisuusaste (%) = Nettovelkaantumisaste (%) = = = Tulos ennen veroja - tuloverot Oma pääoma (keskimäärin) Tulos ennen veroja + kurssierot ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin) Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot Korollinen nettovelka Oma pääoma Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan ja se on riippumaton yrityksen pääomarakenteesta Tunnusluku osoittaa paljonko konsernin liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään liiketoiminnan muuttuvat ja kiinteät kustannukset ennen poistoja ja arvonalennuksia Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa osakkeenomistajien konserniin sijoittamilla varoilla Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle pääoman sijoittajan näkökulmasta Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta, vakavaraisuutta ja kykyä selvitä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä Tunnusluku kuvaa konsernin pääomarakennetta ja taloudellista tilannetta. Korollinen nettovelka = Korolliset rahoitusvelat - rahavarat ja korolliset saamiset Tunnusluku kuvaa konsernin velkaantuneisuutta MUUT Kokonaisinvestoinnit = Investoinnit omistettuihin ja vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä hankitut liiketoiminnot Tunnusluku kuvaa konsernin rahankäyttöä ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan sekä laajentaa liiketoimintaa yrityshankinnoin + -merkkiset erät = vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja -merkkiset erät = vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tuottoja Vertailukelpoisuuten vaikuttavien erien kuvaus on liitetiedossa 2.1 Segmentti-informaatio. 98 VUOSIKATSAUS 99

52 KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN VIISI VUOTTA LUKUINA Milj. euroa Koko vuosi Neljännesvuosittain Tuloslaskelma 2019 QIV/ QIII/ QII/ QI/ QIV/2019 QIII/2019 QII/2019 QI/2019 Liikevaihto segmenteittäin Puunhankinta ja metsäpalvelut 1 819, ,9 469,0 449,5 470,8 430,6 464,9 473,9 508,3 525,8 Puutuoteteollisuus 429,1 434,2 116,6 121,5 103,6 87,3 93,0 111,0 118,9 111,3 Sellu- ja sahateollisuus 1 826, ,0 528,3 458,5 428,1 411,5 490,2 567,0 556,1 622,8 Kartonkiteollisuus 1 889, ,8 473,1 471,2 473,1 472,1 478,4 489,2 477,1 487,1 Pehmo- ja tiivispaperit 1 011, ,0 257,8 237,2 224,2 292,7 263,5 263,1 266,1 267,3 Muu toiminta 8,5 9,7 2,0 2,2 1,8 2,6 3,1 2,3 2,3 2,0 Eliminoinnit , ,2-489,8-495,2-502,0-443,7-502,8-532,8-557,0-578,6 Liikevaihto yhteensä 5 054, , , , , , , , , ,7 Liiketulos segmenteittäin Puunhankinta ja metsäpalvelut 22,4 27,4 8,9 6,2 3,9 3,4 5,6 5,0 5,6 11,3 Puutuoteteollisuus 9,3 9,2 4,7 6,6 1,3-3,3-1,1 3,1 5,3 1,8 Sellu- ja sahateollisuus 3,9 248,6-8,0 17,1 16,0-21,3 9,9 33,2 83,1 122,4 Kartonkiteollisuus 227,3 180,8 64,5 62,5 66,5 33,8 20,0 42,5 46,4 71,9 Pehmo- ja tiivispaperit 115,9-63,4 29,9 23,3 23,6 39,1 0,2 22,7-96,8 10,5 Muu toiminta -7,1-9,3-10,7 4,5-1,0 0,1-8,3 3,7-3,3-1,4 Eliminoinnit 4,2-19,2 7,5-4,3-8,3 9,3 5,8 0,1 8,5-33,6 Liiketulos yhteensä 375,8 374,3 96,8 115,9 102,1 61,1 32,2 110,3 48,8 183,0 Vertailukelpoinen liiketulos 367,7 494,9 94,0 115,3 96,1 62,4 76,4 110,3 128,4 179,7 -"-, % liikevaihdosta 7,3 9,0 6,9 9,3 8,0 5,0 5,9 8,0 9,4 12,5 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 3,1 3,3 3,3-1,9 1,2 0,5 0,7 0,2 2,8-0,4 Kurssierot -2,3-6,4-1,4 0,4-1,0-0,3-0,9-1,1-1,9-2,6 Muut rahoitustuotot ja -kulut -46,5-55,4-10,4-11,3-9,8-15,1-14,4-13,8-13,9-13,4 Tulos ennen veroja 330,1 315,7 88,3 103,1 92,5 46,2 17,6 95,6 35,9 166,6 Tuloverot -67,9-76,8-16,1-22,2-18,5-11,1-1,9-19,7-21,3-33,9 Kauden tulos 262,2 238,9 72,2 80,9 74,0 35,1 15,7 75,9 14,6 132,7 Vertailukelpoinen liiketulos 2019 QIV/ QIII/ QII/ QI/ QIV/2019 QIII/2019 QII/2019 QI/2019 Puunhankinta ja metsäpalvelut 22,4 27,4 8,9 6,2 3,9 3,4 5,6 5,0 5,6 11,3 Puutuoteteollisuus 9,3 7,2 4,7 6,6 1,3-3,3-1,1 3,1 3,3 1,8 Sellu- ja sahateollisuus 3,9 248,6-8,0 17,1 16,0-21,3 9,9 33,2 83,1 122,4 Kartonkiteollisuus 221,2 184,4 64,5 62,5 60,5 33,8 39,1 42,5 41,0 61,8 Pehmo- ja tiivispaperit 113,8 73,4 27,1 22,7 23,6 40,5 26,6 22,8 13,5 10,5 Muu toiminta ja eliminoinnit -2,9-46,2-3,2 0,2-9,3 9,4-3,7 3,7-18,0-28,2 Yhteensä 367,7 494,9 94,0 115,3 96,1 62,4 76,4 110,3 128,4 179,7 Tunnusluvut 2019 QIV/ QIII/ QII/ QI/ QIV/2019 QIII/2019 QII/2019 QI/2019 Omavaraisuusaste, % 57,2 56,2 57,2 56,6 56,4 56,2 56,2 56,0 56,2 53,3 Nettovelkaantumisaste, % Korolliset nettovelat, milj. euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,2 7,3 7,7 8,9 8,1 4,8 2,6 8,7 4,1 14,1 Vertailukelpoinen ROCE, % 7,1 9,6 7,4 8,8 7,6 4,9 6,1 8,7 10,2 13,8 Oman pääoman tuotto, % 6,8 6,4 7,5 8,6 8,0 3,8 1,7 8,1 1,6 14,5 Vertailukelpoinen ROE, % 6,6 9,7 7,3 8,5 7,5 3,9 6,4 8,1 10,1 14,1 Milj. euroa Liikevaihto EBITDA EBITDA, vertailukelpoinen % liikevaihdosta 13,3 15,0 19,9 16,3 14,5 Liiketulos Vertailukelpoinen liiketulos % liikevaihdosta 7,3 9,0 14,9 11,2 9,4 Tilikauden tulos Pitkäaikaiset varat Vaihto-omaisuus Muut lyhytaikaiset varat Varat Oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuudet Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Oma pääoma ja velat Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,2 7,3 16,6 12,6 10,2 Vertailukelpoinen ROCE, % 7,1 9,6 16,8 12,3 10,2 Oman pääoman tuotto, % 6,8 6,4 18,5 14,5 11,2 Vertailukelpoinen ROE, % 6,6 9,7 18, Omavaraisuusaste, % 57,2 56,2 53,1 45,0 43,9 Nettovelkaantumisaste, % Liiketoiminnan nettorahavirta Korolliset rahoitusvelat Likvidit varat ja korolliset saamiset Korollinen nettovelka Kokonaisinvestoinnit Poistot ja arvonalentumiset Henkilöstö, keskimäärin Henkilöstö, vuoden lopussa josta Suomessa Tunnuslukujen ja selvitys vertailukelpoisista tunnusluvuista on esitetty sivulla VUOSIKATSAUS 101

53 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä JOHDANTO Tämä selvitys Metsä Groupin hallinto ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena, ja se on julkaistu samanaikaisesti Metsä Groupin tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen kanssa. Metsäliitto Osuuskunta on suomalainen osuuskunta ja Metsä Groupin emoyritys. Metsäliitto Osuuskuntaan viitataan tässä selvityksessä niissä kohdin, kun asiaa käsitellään ainoastaan emoyrityksen näkökulmasta. Metsä Groupiin kuuluvien yritysten päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osuuskuntalakia, osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia, osuuskunnan sääntöjä, hallintoelinten hyväksymiä työjärjestyksiä sekä Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen ja konsernin johtoryhmän hyväksymiä politiikkoja ja toimintaohjeita. Metsäliitto Osuuskunnan säännöt ovat kokonaisuudessaan saatavilla Metsä Groupin verkkosivuilla kohdassa Metsä Groupin hallinnointiperiaatteet. Metsä Group laatii tilinpäätöksensä ja osavuosikatsauksensa kansainvälisten tilinpäätösperiaatteiden, International Financial Reporting Standards (IFRS), mukaisesti. Tilinpäätösasiakirjat julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Metsä Groupin pääkonttori sijaitsee Espoossa, Suomessa. Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan kotipaikka on Helsinki. KOODI Metsä Groupin emoyritys Metsäliitto Osuuskunta noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ottamalla kuitenkin huomioon osuustoiminnallisen yritysmuodon erityispiirteet ja ilmoittaa poikkeamat hallinnointikoodista sekä niiden perustelut. Keskuskauppakamarin tammikuussa 2006 julkaiseman kannanoton mukaan omistus pohjaltaan laajojen, toiminnan laajuudelta huomattavien tai alueelli sesti taikka valtakunnallisesti merkittävien yhteisöjen tulisi noudattaa listayhtiöille annettua hallinnointikoodia siltä osin, kuin se on niiden erityispiirteet huomioon ottaen mahdollista comply or explain -periaatteen mukaisesti eli siten, että poikkeaminen ja poikkeamisen syy on ilmoitettava. koodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen sivuilla osoitteessa Metsä Groupin emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä poikkeaa hallinnointikoodin suosituksista seuraavin osin: koodin mukaan hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous. Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen mukaan hallituksen jäsenet valitsee. Hallituksen valinta poikkeaa siten hallituksen valintaa koskevasta hallinnointikoodin suosituksesta. Suosituksesta poikkeavilla toimivaltuussäännöksillä on turvattu osuuskunnallisen omistajaohjauksen toteutuminen. koodin mukaan hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan. Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi kestää kolme (3) vuotta kerrallaan. Hallituksen jäsenten kolmen vuoden toimikausi on nähty tarpeelliseksi päätöksenteon jatkuvuuden turvaamiseksi. KESKEISET HALLINTOELIMET Metsäliitto Osuuskunnan hallintoelimet ovat,, hallitus ja toimitusjohtaja, joka toimii samalla Metsä Groupin pääjohtajana. Päätöksenteossa hallintoelimiä avustaa ja niiden päätöksentekoa valmistelee erikseen tässä selvityksessä myöhemmin mainitut toimielimet. Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen mukaan Metsäliiton hallintohenkilöt eivät saa olla osuuskunnan tai sen konserniyhtiöiden kanssa samalla toimialalla suoraan tai välillisesti toimivan liikeyrityksen tai muun yhteisön palveluksessa eivätkä osallistua tällaisten yritysten tai yhteisöjen hallintoon. EDUSTAJISTO Edustajisto käyttää Metsäliitto Osuuskunnassa jäsenille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa niissä asioissa, jotka sille lain ja sääntöjen mukaan on määrätty. Edustajisto korvaa Metsäliitto Osuuskunnassa osuuskunnan kokouksen. Edustajiston kokouksessa käsitellään osuuskuntalaissa ja Metsäliitto Osuuskunnan säännöissä määrätyt asiat sekä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Edustajiston keskeisimpiä tehtäviä ovat: päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, päättää voitonjaosta jäsenille, päättää n, hallituksen ja toimitusjohtajan/pääjohtajan vastuuvapauden myöntämisestä, valita n jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan. Edustajistoon voidaan valita täysivaltainen Metsäliitto Osuuskunnan jäsen. Osuuskunnan tai sen konserniyhtiöiden palveluksessa olevat henkilöt sekä Metsäliiton n ja hallituksen jäsenet eivät ole vaalikelpoisia on. Edustajistovaali toimitetaan joka neljäs vuosi postiäänestyksellä tai tietoliikenneyhteyden taikka muun teknisen apuvälineen avulla. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Vaali toimitetaan vaalipiireittäin siten, että kustakin vaalipiiristä valitaan niin monta edustajaa, kuin kyseisen vaalipiirin vaaliluetteloon on kirjattu vaalivuoden tammikuun 1. päivänä alkavin 2300-luvuin laskettuna äänioikeutettuja Metsäliitto Osuuskunnan jäseniä. Vaalipiirit vahvistaa, ja ne määräytyvät lähtökohtaisesti Metsäliiton piiriorganisaatioiden mukaan. Edustajisto kokoontuu sääntöjen mukaisesti kerran vuodessa keväällä. Edustajisto, tai hallitus voi päättää ylimääräisen kokouksen pitämisestä. Ylimääräinen kokous on myös järjestettävä, mikäli vähintään kymmenesosa n jäsenistä sitä vaatii. Ellei osuuskuntalaissa erikseen tietyissä asioissa toisin edellytetä, n kutsuu koolle viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta kirjallisella, jokaiselle n jäsenelle lähetettävällä kokouskutsulla, jossa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kullakin n jäsenellä on kokouksessa yksi ääni. Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen muuttaminen edellyttää, että muutosehdotusta kannattaa vähintään 2/3 n kokoukseen osallistuvista jäsenistä. Edustajiston jäsenten lisäksi n kokouksessa ovat läsnä Metsä Groupin pääjohtaja, hallituksen puheenjohtaja sekä pääsääntöisesti hallituksen ja n jäsenet. Edustajiston varsinaisessa kokouksessa ovat läsnä myös tilintarkastajat. Edustajiston kokoonpano on esitetty Metsä Groupin verkkosivuilla kohdassa Metsäliitto Osuuskunnan hallinto ja Metsä Groupin konsernijohto. PIIRITOIMIKUNNAT Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen mukaisesti kussakin hankintapiirissä toimii piiritoimikunta. Piiritoimikuntaan kuuluvat piirin alueelta valitut n, n ja hallituksen jäsenet sekä n vaalissa valitsematta jääneistä ehdokkaista henkilökohtaisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin piirin alueelta on valittu edustajia, aina kuitenkin vähintään viisi n vaalissa valitsematta jäänyttä ehdokasta. Hallintoneuvoston vahvistamissa ohjesäännöissä määritellään piiritoimikunnan tehtävät. Ohjesäännön mukaan piiritoimikunnan päätehtävänä on edistää toiminnallaan jäsenten ja kyseisen Metsäliiton hankintapiirin välistä yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta. HALLINTONEUVOSTO Metsäliitto Osuuskunnan säännöissä on määritelty n olevan osa Metsäliiton hallintomallia. Tällä on haluttu turvata riittävän omistaja ohjauksen toteutuminen sekä jäsenten sitouttaminen osuuskunnan päätöksentekoon. Strategiset ja muut laajakantoiset päätökset kuuluvat Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen toimivaltaan ja operatiivisesta johtamisesta vastaa toimiva johto. Hallintoneuvoston tehtävät on määritelty osuuskunnan säännöissä. Hallintoneuvoston perustehtävänä on valvoa, että osuuskuntaa hoidetaan sääntöjen sekä n ja n päätösten mukaisesti. Tämän lisäksi : valitsee ja vapauttaa tehtävistään hallituksen jäsenet ja päättää heidän palkkioistaan, antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä asioissa, antaa lle lausunnon tilinpäätöksestä. Hallintoneuvosto valitsee vuodeksi kerrallaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat tai hallitus sitä esittää. Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet jäsenistä. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kaksikymmentä (20) ja enintään kolmekymmentä (30) n osuuskunnan jäsenistä valitsemaa henkilöä. Metsäliitto Osuuskunnan henkilöstö voi valita on enintään viisi (5) jäsentä. Lisäksi voi n esityksestä valita on enintään kolme (3) asiantuntijajäsentä. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi alkaa hänet valinneen varsinaisen n kokouksen jälkeen ja kestää kolmen (3) vuoden kuluttua pidettävään varsinaiseen n kokoukseen. Kolmen vuoden toimikaudella on haluttu turvata päätöksenteon jatkuvuutta. Hallintoneuvoston jäseniä valittaessa pyritään alueelliseen tasapuolisuuteen. Hallituksen jäsen ei saa kuulua on. Hallintoneuvoston kokoonpano on esitetty Metsä Groupin verkkosivuilla kohdassa Metsäliitto Osuuskunnan hallinto ja Metsä Groupin konsernijohto. HALLINTONEUVOSTON NIMITYSTOIMIKUNTA Hallituksen jäsenten valintaa valmistelee erityinen n jäsenistä valittu nimitystoimikunta erillisen sille vahvistetun työjärjestyksen mukaisesti. Lisäksi nimitystoimikunta tekee ehdotuksen hallituksen jäsenten palkkioiksi. Nimitystoimikuntaan kuuluu kuusi (6) n jäsentä sekä n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimii n puheenjohtaja ja sihteerinä hallituksen sihteeri. Toimikunta voi kutsua hallituksen puheenjohtajan asiantuntijaksi kokouksiinsa. Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 29. huhtikuuta nimitystoimikuntaan seuraavat henkilöt: Matti Alatalo, Mats Brandt, Teuvo Hatva, Ville Hirvonen, Timo Nikula ja Jukka Vanhatalo. Lisäksi toimikuntaan kuuluvat asemansa puolesta n puheenjohtaja Juha Paajanen ja varapuheenjohtaja Ahti Siponen. TIEDOT HALLINTONEUVOSTON KOKOUKSISTA VUONNA Vuonna ssa oli 34 jäsentä, joista 4 oli eri henkilöstöryhmien valitsemia henkilöstön edustajia. Asiantuntijajäseniä ei ssa vuonna ollut. Hallintoneuvosto kokoontui 5 kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 98. HALLITUS Hallituksen tehtävänä on Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen ja lainsäädännön mukaisesti huolehtia Metsäliitto Osuuskunnan ja Metsä Groupin toiminnan ja hallinnon asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on laatinut toimintaansa varten työjärjestyksen, jossa on määritelty tarkemmin hallituksen päätöksenteossa noudatettavat toimintaperiaatteet. Työjärjestys on kokonaisuudessaan saatavilla Metsä Groupin verkkosivuilla kohdassa Metsä Groupin hallinnointiperiaatteet. Hallituksen tehtävänä on muun muassa: valita ja erottaa toimitusjohtaja, joka toimii samalla Metsä Groupin pääjohtajana, ellei hallitus toisin päätä, vahvistaa toimitusjohtajan/pääjohtajan tehtävät sekä toimisuhteen ehdot ja valvoa, että tämä/nämä hoitaa/hoitavat osuuskunnan juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti, valita ja erottaa toimitusjohtajan ja mahdollisesti valitun pääjohtajan välittöminä alaisina olevat johtajat päättää osuusmaksun perimistavasta sekä lisäosuuksien antamisesta ja niiden ehdoista, vahvistaa osuuskunnan ja konsernin strategia ja vuosittainen budjetti sekä valvoa niiden noudattamista, allekirjoittaa ja esittää tilinpäätös sekä konsernitilinpäätös n tarkastettavaksi, valmistella n kokouksissa käsiteltävät asiat, päättää HR-valiokunnan esityksestä toimitusjohtajan/pääjohtajan ja muun ylemmän johdon palkitsemisesta ja muista eduista, päättää muutoinkin asioista, jotka, ottaen huomioon osuuskunnan toiminnan laajuus ja laatu, ovat epätavallisia ja laajakantoisia. Hallitus valitsee vuodeksi kerrallaan keskuudestaan puheenjohtajan sekä mahdollisen varapuheenjohtajan. Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat. Hallituksen kokoukset valmistelee pääjohtaja. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet hallituksen 102 VUOSIKATSAUS 103

54 jäsenistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja. Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työtapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa. KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen valitsee. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa hänet valinneen n kokouksen jälkeen alkavan kalenterivuoden alusta ja kestää kolme vuotta kerrallaan. Hallintoneuvoston nimitystoimikunta huomioi hallituksen jäsenten nimityksiä valmistellessaan jäsenten pätevyyden, kokemuksen ja ajankäyttömahdollisuudet sekä sen, että hallituksen kokoonpanossa on monipuolista osaamista. Vuonna hallituksen puheenjohtajana toimi Jussi Linnaranta, varapuheenjohtajana Timo Saukkonen ja jäseninä Johan Björkenheim, Arto Hiltunen, Mikko Mäkimattila, Leena Mörttinen asti, Juha Parpala ja Ilkka Salonen. Metsäliiton valitsi kokouksessaan marraskuussa hallitukseen uudeksi kolmivuotiskaudeksi erovuorossa olleet Juha Parpalan ja Ilkka Salosen sekä uudeksi jäseneksi Taavi Heikkilän. Johan Björkenheim ei ollut käytettävissä uudelleenvalintaan. Hallituksen tammikuussa 2021 tekemän päätöksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajana vuonna 2021 toimii Jussi Linnaranta ja varapuheenjohtajana Timo Saukkonen. Tarkemmat tiedot hallituksen jäsenistä on esitetty Metsä Groupin verkkosivuilla kohdassa Metsäliitto Osuuskunnan hallinto ja Metsä Groupin konsernijohto. JÄSENTEN RIIPPUMATTOMUUS JA MONIMUOTOISUUS Hallituksen suorittaman kokonaisarvion mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat Metsäliitto Osuuskunnasta riippumattomia. Osuuskunnassa ei ole sellaisia koodin tarkoittamia merkittäviä omistajajäseniä, joista hallituksen jäsenet olisivat riippuvaisia. Hallitus on joulukuussa 2016 hyväksynyt hallituksen monimuotoisuusperiaatteet. Periaatteiden mukaan hallituksen ja sen valiokuntien tehtävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää monimuotoista kokoonpanoa, osaamista ja kokemusta sekä hallituksen yksittäisten jäsenten henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioimista. Metsäliitto Osuuskunta on tunnistanut hallituksen monimuotoisuuden kannalta olennaiseksi metsätalouden ja -teollisuuden toimialatuntemuksen ohella kokemuksen vaativista liikkeenjohdon johtotehtävistä sekä kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Lisäksi hallituksen jäsenten toisiaan täydentävä koulutustausta, johtamiskokemus yritystoiminnan eri osa-alueilta sekä monipuolinen ikä- ja sukupuolijakauma on tunnistettu monimuotoisuutta edistäviksi tekijöiksi. Metsäliitto Osuuskunnan tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna molempia sukupuolia. Hallintoneuvoston nimitystoimikunta huomioi periaatteet valmistellessaan lle päätösesitykset hallituksen kokoonpanosta. Hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, joista suurimmalla osalla on korkeakoulututkinto. Hallituksen jäsenillä on merkittävää kokemusta vaativista hallinto- ja liikkeenjohdon tehtävistä usealta toimialalta sekä kansainvälisestä liiketoiminnasta. Useat hallituksen jäsenet ovat yhteiskunnallisesti ansioituneita. Hallintoneuvoston nimitystoimikunta huomioi monimuotoisuutta koskevat periaatteet ja tavoitteet valmistellessaan päätösesityksiä hallituksen kokoonpanosta. VALIOKUNNAT Hallituksen tehtävien tehokkaan hoidon varmistamiseksi Metsäliitto Osuuskunnan hallituksella on tarkastusvaliokunta ja HR-valiokunta. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet keskuudestaan. Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvan valvontatehtävän hoitamisessa. Tässä tehtävässä valiokunta arvioi ja valvoo taloudellista raportointia, tilintarkastusta, sisäistä tarkastusta ja riskienhallintaa koskevia asioita erillisen sille vahvistetun työjärjestyksen mukaisesti. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme (3) hallituksen vuosittain keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joista enemmistö on yhtiöstä riippumattomia. Lisäksi n puheenjohtajalla on osallistumisoikeus tarkastusvaliokunnan kokouksiin. Myös pääjohtaja osallistuu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, lukuun ottamatta niitä kertoja, jolloin valiokunta haluaa kokoontua ilman toimivan johdon läsnäoloa. Tarkastusvaliokunnan tulee säännöllisesti raportoida hallitukselle toiminnastaan ja tekemistään havainnoista. Vuonna tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Salonen. Valiokunnan muut jäsenet vuonna olivat Arto Hiltunen ja Jussi Linnaranta. Salonen ja Linnaranta jatkavat tarkastusvaliokunnan jäseninä myös vuonna 2021, ja valiokunnan uutena jäsenenä aloittaa Mikko Mäkimattila. HR-valiokunta HR-valiokunnan tarkoituksena on huolehtia hallituksen apuna siitä, että Metsä Groupissa on tarkoituksenmukaiset ja kilpailukykyiset palkkausjärjestelmät sekä seuraaja- ja kehittämissuunnittelu erikseen hallituksessa vahvistetun työjärjestyksen mukaisesti. Tehtävässään valiokunta esittelee hallituksen päätettäväksi mm. toimitusjohtajan ja pääjohtajan toimisuhteen ehdot, ylimmän johdon palkkausjärjestelmät sekä ylimmän johdon sopimusten keskeiset periaatteet. Lisäksi HR-valiokunta esittää hallitukselle hyväksyttäväksi vuosittaiset tavoitteet ylimmälle johdolle ja seuraa niiden toteuttamista. Edelleen valiokunta käsittelee ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat ja esittelee ne päätettäviksi hallituksessa. HR-valiokuntaan kuuluu kolme (3) hallituksen vuosittain keskuudestaan valitsemaa jäsentä. HR-valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava Metsä Groupista riippumattomia. Lisäksi pääjohtaja osallistuu HR-valiokunnan kokouksiin, lukuun ottamatta niitä kertoja, jolloin valiokunta haluaa kokoontua ilman toimivan johdon läsnäoloa. HR-valiokunnan tulee säännöllisesti raportoida hallitukselle toiminnastaan. Vuonna HR-valiokunnan puheenjohtajana toimi Arto Hiltunen ja jäseninä Jussi Linnaranta ja Timo Saukkonen. Kaikki jatkavat HR-valiokunnan jäseninä myös vuonna TIEDOT JA SEN VALIOKUNTIEN KOKOUKSISTA VUONNA Hallitus kokoontui vuonna 24 kertaa. Hallituksen jäsenistä Linnaranta, Björkenheim, Hiltunen, Mäkimattila, Parpala ja Saukkonen osallistuivat kaikkiin kokouksiin. Mörttinen osallistui 18 kokoukseen ja Salonen osallistui 22 kokoukseen. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti oli 97. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa. Tarkastusvaliokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100. HR-valiokunta kokoontui 5 kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100. PÄÄJOHTAJA Metsäliitto Osuuskunnalla on toimitusjohtaja, joka toimii samalla Metsä Groupin pääjohtajana, ellei hallitus toisin päätä. Tällä hetkellä Metsä Groupin pääjohtaja toimii myös Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajana. Pääjohtajan ja toimitusjohtajan valitsee hallitus. Pääjohtajan tehtävänä on johtaa Metsä Groupin operatiivista toimintaa lain ja sääntöjen sekä hallintoelinten päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Pääjohtaja vastaa osuuskunnan juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo varainhoitoa. Pääjohtaja Ilkka Hämälä (diplomi-insinööri, syntynyt 1961) on toiminut Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajana lähtien ja Metsä Groupin pääjohtajana lähtien. Tarkemmat tiedot pääjohtajasta on esitetty Metsä Groupin verkkosivuilla kohdassa Metsäliitto Osuuskunnan hallinto ja Metsä Groupin konsernijohto. JOHTORYHMÄ Metsä Groupilla on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Metsä Groupin pääjohtaja. Johtoryhmä avustaa pääjohtajaa liiketoiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmistelee hallitukselle annettavia esityksiä, kuten liiketoimintastrategioita, budjetteja ja merkittäviä investointeja. Johtoryhmään kuuluvat pääjohtajan lisäksi konsernin talousjohtaja, Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja sekä Metsä Fibre Oy:n, Metsä Board Oyj:n ja Metsä Tissue Oyj:n toimitusjohtajat. Johtoryhmä kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta pääsääntöisesti kerran kuukaudessa sekä lisäksi aina tarvittaessa. Metsä Groupin johtoryhmän muodostavat pääjohtaja Ilkka Hämälä, Vesa-Pekka Takala (Metsä Groupin talousjohtaja, Metsäliitto Osuuskunnan varatoimitusjohtaja), Juha Mäntylä (Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja), Ismo Nousiainen (Metsä Fibre Oy:n toimitusjohtaja), Mika Joukio (Metsä Board Oyj:n toimitusjohtaja) ja Esa Kaikkonen (Metsä Tissue Oyj:n toimitusjohtaja). Tarkemmat tiedot johtoryhmän jäsenistä on esitetty Metsä Groupin verkkosivuilla kohdassa Metsäliitto Osuuskunnan hallinto ja Metsä Groupin konsernijohto. SISÄINEN VALVONTA, SISÄINEN TARKASTUS JA RISKIENHALLINTA Tuloksellinen liiketoiminta edellyttää, että toimintaa valvotaan jatkuvasti ja riittävän tehokkaasti. Metsä Groupin sisäinen valvonta kattaa Metsä Groupin liiketoimintayksiköt sekä konsernipalvelut. Sisäinen valvonta tuottaa läpinäkyvyyttä sisäisen toiminnan tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen, kuten myös taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen sekä voimassa olevien lakien ja säädösten noudattamiseen. Sisäisen valvonnan toimivuutta arvioi puolestaan Metsä Groupin sisäinen tarkastus. Sisäistä valvontaa toteutetaan läpi koko organisaation. Sisäisen valvonnan menetelmiä ovat muun muassa METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN HALLITUS Hallituksen jäsen Jussi Linnaranta puheenjohtaja Timo Saukkonen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen alkaen Syntymäaika Koulutus Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa (euroa) Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä (kappaletta) (B-osake) (B-osake) Johan Björkenheim Maa- ja metsätalousyrittäjä (B-osake) (A-osake) Arto Hiltunen Ekonomi Mikko Mäkimattila 1971 Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi Juha Parpala Agrologi (B-osake) IN JOHTORYHMÄ Johtoryhmän jäsen (alkaen) Asema Metsä Groupissa Syntymävuosi Koulutus Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa (euroa) Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä (kappaletta) Ilkka Hämälä (2008) Pääjohtaja 1961 Diplomi-insinööri (B-osake) Vesa-Pekka Takala (2010) Juha Mäntylä (2008) Talousjohtaja, Metsä Group Varatoimitusjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta Liiketoimintajohtaja, Metsäliitto Osuuskunta 1966 Kauppatieteiden maisteri (B-osake) 1961 Maa- ja metsätalous - tieteiden maisteri (B-osake) Ismo Nousiainen (2018) Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy 1966 Diplomi-insinööri (B-osake) Mika Joukio (2012) Toimitusjohtaja, Metsä Board Oyj 1964 Diplomi-insinööri (B-osake) Esa Kaikkonen (2008) Toimitusjohtaja, Metsä Tissue Oyj 1969 Oikeustieteen kandidaatti (B-osake) Ilkka Salonen Kauppatieteiden maisteri VUOSIKATSAUS 105

55 sisäiset ohjeistukset ja valvontaa tukevat raportointijärjestelmät. Seuraavassa on kuvattu Metsä Groupin sisäisen valvonnan periaatteet, tavoitteet ja vastuut sekä sisäisen tarkastuksen periaatteet. Metsä Groupin toimiva johto, riskienhallintajohtaja ja sisäinen tarkastus vastaavat mainittujen periaatteiden laatimisesta ja hallitus niiden lopullisesta vahvistamisesta. SISÄINEN VALVONTA Sisäinen valvonta käsittää Metsä Groupissa taloudellisen ja operatiivisen liiketoiminnan valvonnan riskilähtöisesti. Sisäistä valvontaa toteuttavat hallitus, tarkastusvaliokunta ja toimiva johto sekä koko muu henkilöstö. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla pyritään varmistamaan Metsä Groupille asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen, resurssien taloudellinen, tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö, toimintaan liittyvien riskien mukaan lukien väärinkäytösriskien riittävä hallinta, taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus, ulkoisen sääntelyn ja sisäisten menettelytapojen noudattaminen, asiakassuhteisiin liittyvien asianmukaisten menettelytapojen noudattaminen, toiminnan, tietojen sekä omaisuuden riittävä turvaaminen sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi. Sisäinen valvonta jakautuu (i) ennaltaehkäisevään valvontaan kuten Metsä Groupin arvojen, yleisten toiminta- ja liiketapaperiaatteiden sekä päämäärien ja strategian määrittämiseen, (ii) päivittäiseen valvontaan, kuten toiminnan ohjaukseen ja seurantaan liiketoimintaprosesseineen, toimintajärjestelmineen ja työohjeineen sekä (iii) jälkikäteiseen valvontaan, kuten johdon arviointeihin ja tarkistuksiin, vertailuihin ja todentamisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttamista ja valvotaan sovittujen toiminta- ja kontrolliperiaatteiden noudattamista. Metsä Groupin yrityskulttuuri, johtamistapa ja suhtautuminen valvontaan luovat yhdessä perustan koko sisäiselle valvonnalle. TALOUDELLISEN RAPORTOINTIPROSESSIN VALVONTA, LUOTONVALVONTA JA HYVÄKSYMISOIKEUDET Liiketoiminta-alueiden ja konsernin talousorganisaatiot vastaavat taloudellisesta raportoinnista. Yksiköt ja liiketoiminta-alueet raportoivat taloudelliset luvut kuukausittain. Liiketoiminta-alueiden controllerit tarkastavat liiketoiminta-alueeseen kuuluvien liiketoimintojen ja yksiköiden kuukausitulokset ja raportoivat ne edelleen konsernin taloushallinnolle. Liiketoiminta-alueiden kannattavuuskehitystä ja liiketoimintariskejä sekä -mahdollisuuksia käydään läpi kuukausittain Metsä Groupin johtoryhmässä, johon osallistuvat Metsä Groupin ja kunkin liiketoiminta-alueen ylin johto, sekä talousjohtoryhmässä, johon osallistuvat mm. konsernin talous- ja rahoitusjohtajat sekä kunkin liiketoiminta-alueen talousjohtaja. Tulos raportoidaan kuukausittain Metsäliitto Osuuskunnan hallitukselle. Liiketoiminta-alueiden tulokset raportoidaan lisäksi kuukausittain niiden emoyritysten hallituksille. Metsä Groupin Controllers Manualissa on kuvattu tarkoin raportointi- ja valvontasäännöt sekä raportointiproseduuri. Luotonvalvonnasta vastaa Metsä Groupissa kukin liiketoiminta-alue konsernin luotonvalvontapolitiikan ja siitä johdetun liiketoiminta-alueen luotonvalvontapolitiikan mukaisesti. Luotonvalvontaa toteuttaa konsernin keskitetty luotonvalvontaorganisaatio yhdessä liiketoiminta-alueiden johdon kanssa. Kustannuksien, merkittävien sopimuksien ja investointien hyväksymisoikeudet on määritelty portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen vahvistaman päätöksentekojärjestyksen mukaisesti sekä pääjohtajan ja muun johdon erikseen antamien valtuuksien mukaisesti. Liiketoiminta-alueiden ja konsernin talousorganisaatiot järjestävät investointien hyväksynnän ja seurannan päätöksentekojärjestyksen sekä hallituksen hyväksymän investointipolitiikan mukaisesti. Merkittävimmät investoinnit valmistellaan yhdessä konsernin teknologiayksikön kanssa ja päätöksentekojärjestyksen niin edellyttäessä ne viedään erikseen konsernin johtoryhmän tarkasteltavaksi sekä konsernin emoyrityksen hallituksen tai liiketoiminta-alueen emoyrityksen hallituksen hyväksyttäväksi. Teknologiayksikkö varmistaa, että näiden hankkeiden loppuraportointia ja jälkiseurantaa toteutetaan investointipolitiikan mukaisesti. SISÄINEN TARKASTUS Metsä Groupin sisäinen tarkastus avustaa hallitusta sen valvontatehtävän hoidossa arvioimalla Metsä Groupin toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ylläpidetyn sisäisen valvonnan tasoa. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota arvioimalla ja varmistamalla liiketoimintaprosessien, riskienhallinnan sekä johtamisen ja hallinnon toimivuutta. Sisäinen tarkastus noudattaa tarkastustyössään Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen vahvistamaa sisäisen tarkastuksen toimintaohjetta. Sisäisen tarkastuksen yksikkö toimii konsernin pääjohtajan ja tarkastusvaliokunnan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma laaditaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tarkastus suunnataan alueille, jotka kulloinkin ovat arvioidun riskin ja konsernin tavoitteiden kannalta tärkeitä. Toimintasuunnitelman ajantasaisuus ja tarkoituksenmukaisuus käydään johdon kanssa läpi puolivuosittain. Tarkastustoiminnan kattavuus ja koordinointi varmistetaan säännöllisellä yhteydenpidolla ja tiedonvaihdolla muiden sisäisten varmistustoimintojen ja tilintarkastajien kanssa. Sisäinen tarkastus käyttää tarvittaessa ulkoisia ostopalveluja tilapäiseen lisäresursointiin tai erikoisosaamista vaativien arviointi tehtävien suorittamiseen. Ulkopuoliset palveluntarjoajat toimivat tällöin sisäisen tarkastuksen johtajan ohjauksessa. Jokaisesta tarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, joka jaetaan konsernin pääjohtajalle, tarkastettavan alakonsernin ylimmälle johdolle sekä tarkastettavan toiminnon tai yksikön johdolle. Tarkastusraportit saatetaan tiedoksi tilintarkastajille ja harkinnan mukaan niille tahoille, jotka raportin sisällön mukaan katsotaan aiheellisiksi. Sisäinen tarkastus laatii tarkastusvaliokunnalle puolivuosittain yhteenvetoraportin suoritetuista tarkastuksista, merkittävimmistä havainnoista sekä sovituista toimenpiteistä. Lisäksi puolivuotisraportissa todetaan merkittävimmät muutokset tarkastusten toteutumisessa verrattuna toimintasuunnitelmaan ja muut keskeiset sisäisen tarkastuksen suorittamat työt sekä mahdolliset resurssimuutokset. Hallitukselle laaditaan vuosiraportti sisäisen tarkastuksen toiminnasta. RISKIENHALLINTA Riskienhallinta liittyy olennaisesti Metsä Groupin normaaliin liiketoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. Riskienhallinta on osa päivittäistä päätöksentekoa, toiminnan seurantaa ja sisäistä valvontaa, jolla edistetään ja varmistetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Liiketoiminnan johtaminen ja riskienhallinnan tehokas yhteensovittaminen perustuvat Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen vahvistamiin toimintaperiaatteisiin, joiden tarkoituksena on pitää riskienhallinnan kokonaisuus selkeänä, ymmärrettävänä sekä riittävän käytännönläheisenä. Riskeistä ja niiden kehityksestä raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Keskitetty riskienhallinta hoitaa myös Metsä Groupin vakuutuksien koordinoinnin ja kilpailuttamisen. Riskienhallinnan keskeisin tavoite on tunnistaa ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä sekä strategian toteuttamiseen että lyhyemmälle ja pitemmälle aikavälille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Myös merkittävimpiin investointiehdotuksiin liitetään mukaan erillinen riskikartoitus. Liiketoiminta-alueet arvioivat ja seuraavat säännöllisesti riskiympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia osana vuosi- ja strategista suunnitteluaan. Tunnistetuista riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan johdolle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Liiketoimintariskeihin liittyy myös mahdollisuuksia, ja niitä voidaan hyödyntää sovittujen riskilimiittien puitteissa. Tietoisten riskinottopäätösten tulee aina perustua muun muassa riskinkantokyvyn ja voitto-/tappiopotentiaalin riittävään arviointiin. RISKIENHALLINNAN VASTUUT Riskienhallinnan vastuut jaetaan Metsä Groupissa seuraavasti: Hallitus on vastuussa Metsä Groupin riskienhallinnasta ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan. Tarkastusvaliokunta arvioi Metsä Groupin riskienhallinnan riittävyyden asianmukaisuuden ja keskeiset riskialueet ja tekee näiltä osin ehdotuksia hallitukselle. Pääjohtaja ja johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta. He myös vastaavat siitä, että riskit otetaan huomioon suunnitteluprosesseissa ja että riskeistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla. Konsernin riskienhallintajohtaja vastaa Metsä Groupin riskienhallintaprosessin kehittämisestä, koordinoinnista, riskiarvioinnin toteuttamisesta ja keskeisistä vakuutusratkaisuista. Liiketoiminta-alueet ja palvelutoiminnot tunnistavat ja arvioivat omien vastuualueidensa olennaiset riskit suunnitteluprosesseissaan, valmistautuvat niihin, ryhtyvät tarpeellisiin ennaltaehkäiseviin toimiin ja raportoivat riskeistä sovitulla tavalla. RISKIENHALLINTAPROSESSI Metsä Groupin riskienhallinnan keskeisiin elementteihin kuuluvat koko liiketoimintaa tukevan kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin toteuttaminen, omaisuuden suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen, Metsä Groupin turvallisuus ja sen jatkuva kehittäminen sekä kriisinhallinta, jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmat. Riskienhallintapolitiikan ja -periaatteiden mukaisesti riittävä riskiarviointi on osa taloudellisesti tai muutoin merkittävien hankkeiden esiselvitys ja toteutusvaiheita. Riskienhallinnan tehtävänä on: varmistaa, että kaikkia henkilöstöön, asiakkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen, tietopääomaan, julkisuuskuvaan, yhteiskuntavastuuseen ja toimintakykyyn vaikuttavia tunnistettuja riskejä hallitaan lain vaatimalla tavalla ja parhaiden tietojen sekä taloudellisten seikkojen perusteella, varmistaa Metsä Groupille asetettujen päämäärien saavuttaminen, täyttää sidosryhmien odotukset, suojata omaisuutta ja varmistaa liiketoiminnan häiriötön jatkuvuus, optimoida voitto- ja tappiomahdollisuuden suhde sekä varmistaa Metsä Groupin kokonaisriskiposition hallinta ja kokonaisriskien minimointi. Metsä Groupin tiedossa olevat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa. SISÄPIIRIHALLINTO Metsä Groupissa noudatetaan sisäpiiriasioissa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta (Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus N:o 596/2014, MAR), arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan ja tytäryhtiö Metsä Board Oyj:n sisäpiiriohjeita, jotka on laadittu Helsingin pörssin laatimien sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Metsä Group edellyttää jokaisen työntekijänsä toimivan sisäpiirisäännösten mukaisesti. MAR 14 artiklan ja rikoslain 51 luvun mukaan sisäpiiritietoa hallussaan pitävä henkilö ei saa (i) tehdä tai yrittää tehdä sisäpiirikauppoja hankkimalla tai luovuttamalla omaan tai kolmannen lukuun yhtiön rahoitusvälineitä, (ii) suositella, että toinen henkilö tekee sisäpiirikauppoja taikka houkutella toista henkilöä siihen; tai (iii) ilmaista sisäpiiritietoa toiselle henkilölle, jollei tämä tapahdu osana työn, tehtävien tai ammatin tavanomaista suorittamista. Sisäpiirihallinnon tavoitteena on mahdollistaa yhtiön sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden avoin omistus yhtiössä ylläpitäen samanaikaisesti julkista luottamusta yhtiön arvopapereilla tapahtuvaan kaupankäyntiin ja hinnanmuodostukseen. Metsä Group suosittelee vain pitkäaikaisten sijoitusten tekemistä ja hankintaohjelmien käyttöä. Sisäpiiriin kuuluvia ohjeistetaan ja koulutetaan säännöllisin väliajoin. EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) tultua voimaan Metsä Groupiin kuuluvilla yhtiöillä ei ole enää julkista sisäpiiriä eivätkä ne ylläpidä myöskään pysyviä yrityskohtaisia sisäpiirirekisterejä, vaan ainoastaan hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluetteloita. Luettelot sisältävät tiedot sisäpiirihankkeisiin osallistuvista henkilöistä, jotka eivät saa käydä kauppaa kyseessä olevaan yhtiöön liittyvillä rahoitusvälineillä hankkeen aikana. Metsäliitto Osuuskunta on määritellyt MAR-sääntelyssä tarkoitetuiksi johtohenkilöikseen n jäsenet, hallituksen jäsenet ja pääjohtajan. Kyseiset johtohenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt ovat velvollisia ilmoittamaan yhtiölle ja Finanssivalvonnalle Metsäliitto Osuuskunnan rahoitusvälineitä koskevista liiketoimistaan ja Metsäliitto Osuuskunta julkaisee tällaiset liiketoimet pörssitiedotteina. Edellä mainittuja johtohenkilöitä koskee 30 kalenteripäivän suljettu ajanjakso ennen Metsä Groupin osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistusta, jona aikana johtohenkilöt eivät saa käydä kauppaa Metsäliitto Osuuskunnan rahoitusvälineillä. Ilmoitusvelvollisten johtajien lisäksi yhtiö määrittelee ne muut henkilöt, jotka tehtävissään osallistuvat osavuosikatsausten ja tilinpäätösten valmisteluun ja eivät saa suljetun ikkunan aikana käydä kauppaa Metsäliitto Osuuskunnan rahoitusvälineillä. Metsäliitto Osuuskunnalla ei ollut liikkeelle laskettuna säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevia rahoitusvälineitä. Metsä Board Oyj on määritellyt MAR-sääntelyssä tarkoitetuiksi johtohenkilöikseen hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan. Kyseiset johtohenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt ovat velvollisia ilmoittamaan yhtiölle ja Finanssivalvonnalle Metsä Boardin osakkeita ja rahoitusvälineitä koskevista liiketoimistaan ja Metsä Board julkaisee tällaiset liiketoimet pörssitiedotteina. Edellä mainittuja johtohenkilöitä koskee 30 kalenteripäivän suljettu ajanjakso ennen Metsä Groupin osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistusta, jona aikana johtohenkilöt eivät saa käydä kauppaa Metsä Boardin osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä. Ilmoitusvelvollisten johtajien lisäksi yhtiö määrittelee ne muut henkilöt, jotka tehtävissään osallistuvat osavuosikatsausten ja tilinpäätösten valmisteluun ja jotka eivät saa suljetun ikkunan aikana käydä kauppaa Metsä Boardin osakkeilla tai rahoitusvälineillä. 106 VUOSIKATSAUS 107

56 LÄHIPIIRILIIKETOIMET Metsäliitto Osuuskunnassa ja sen konserniyhtiöissä arvioidaan ja seurataan lähipiirin kanssa tehtäviä liiketoimia. Lähipiiri määräytyy kansainvälinen tilinpäätösstandardin (IAS 24) mukaisesti, ja siihen kuuluvat muun muassa kaikki konserniyhtiöt, hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän läheiset perheenjäsenensä. Mahdolliset eturistiriidat otetaan huomioon päätöksenteossa ja hallinnointikoodin mukaisesti kukin konserniyhtiö ylläpitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista osapuolista. TILINTARKASTUS Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen mukaan Metsäliitto Osuuskunnalla on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Edustajisto valitsee tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan vuoden tilejä, ja tämän tehtävä päättyy seuraavan varsinaisen n kokouksen päättyessä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyrityksen tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyrityksen hallinto. Tilintarkastaja antaa Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä sekä raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallitukselle ja Metsä Groupin johdolle. Kevään varsinaisen n kokouksen päätöksen mukaisesti Metsäliitto Osuuskunnan tilintarkastajana tilikauden osalta toimii KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana Kirsi Jantunen, KHT. Vuonna Metsä Groupiin kuuluvat yhtiöt maksoivat tilintarkastuspalkkioita KPMG:lle Suomessa ja kansainvälisesti yhteensä euroa ( euroa vuonna 2019) ja muille tilintarkastusyhteisöille yhteensä euroa ( euroa vuonna 2019). Lisäksi KPMG:lle maksettiin Suomessa ja kansainvälisesti varsinaiseen tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista euroa ( euroa vuonna 2019) ja muille tilintarkastusyhteisöille euroa ( euroa vuonna 2019). 108 VUOSIKATSAUS 109

57 Metsäliitto Osuuskunnan Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan n joka neljäs vuosi postiäänestyksellä tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Edustajisto on korkein päättävä elin. Metsäliitto Osuuskunnan Hallintoneuvoston tehtävä on valvoa, että Metsäliitto Osuuskuntaa hoidetaan sen sääntöjen, n päätösten ja konsernin edun mukaisesti. Se myös valvoo n päätösten täytäntöönpanemista ja valitsee osuuskunnan hallituksen. Aikio Kaarlo Metsätalousinsinööri Kuusamo Airaksinen Seppo Metsänomistaja Vantaa Niemelä Henry Maanviljelijä Lapua Nyman Jan-Ove Agronomi Kokkola Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Paajanen Juha Maa- ja metsätalousyrittäjä Savonlinna Siponen Ahti Yhteiskuntatieteiden maisteri Kiuruvesi Anttila Juha Maanviljelijä Mänttä-Vilppula Björknäs Roger Maanviljelijä Kristiinankaupunki Finne Christer Maanviljelijä Mustasaari Haikkonen Aila Diplomi-insinööri, maatalousyrittäjä Pori Halkilahti Jaakko Maanviljelijä Salo Orjala Jari Maatalousyrittäjä, lehtori Kannus Palohuhta Reijo Metsätalousyrittäjä Evijärvi Pekonen Kari Maaseutuyrittäjä Parikkala Perttu Antti-Jussi Agrologi AMK, maatalousyrittäjä Eura Pietilä Timo Metsätalousinsinööri, eläkeläinen Liminka Jäsenet Alatalo Matti Maanviljelijä Soini Lappalainen Jukka Maanviljelijä Pielavesi Brandt Mats Agrologi Kokkola Lauttia Petri Maanviljelijä Hämeenlinna Hatva Teuvo Metsätalousyrittäjä Kajaani Lillandt Anders Maanviljelijä Kristiinankaupunki Haukilahti Tapani Maanviljelijä Veteli Mikkola Antti-Jussi Maanviljelijä Pälkäne Hall Hans Maatalousyrittäjä Leppävirta Purhonen Petri Maanviljelijä Enonkoski Hirvonen Ville Agrologi Rääkkylä Minkkinen Timo Metsätalousyrittäjä Viitasaari Havanka Pentti Metsuri, pienviljelijä Ruovesi Isomuotia Harri Metsänhoitaja Hämeenkyrö Ryymin Jaakko Metsätilallinen Iisalmi Saatsi Esko Maaseutujohtaja Nurmes Isotalo Antti Maanviljelijä Kauhava Mulari Keijo Maaseutuyrittäjä Suomussalmi Jäärni Antti Maanviljelijä Simo Nikula Timo Agrologi Laitila Kallio Maarit Agrologi, maanviljelijä Sastamala Kiviranta Esko Maanviljelijä, varatuomari Sauvo Korpela Liisa Metsähoitaja, maaseutuyrittäjä Kärkölä Koskinen Jaakko Maatalousyrittäjä Hamina Könönen Katri AgrologiAMK, maanviljelijä Tohmajärvi Körhämö Jani Metsänhoitaja, riistapäällikkö Pälkäne Laitinen Markku Maa- ja metsätalousyrittäjä Kangasniemi Lalli Jarmo Maaseutuyrittäjä Pöytyä Laukkanen Mika Maa- ja metsätalousyrittäjä Tuusniemi Leikola Mikko Maanviljelijä Lohja Lyömiö Matti Agrologi Mäntyharju Miettinen Petri Maatalousyrittäjä Juva Saviniemi Timo Maa- ja metsätalousyrittäjä Hämeenlinna Savola Mikko Kansanedustaja Ähtäri Soronen Mauno Kirkkoherra Haapavesi Stenman-Kässi Liisa Agrologi Uurainen Säynätjoki Ilkka Maanviljelijä Kuhmoinen Tapaninen Teuvo Eläkeläinen Sodankylä Tiusanen Matti Maa- ja metsätalousyrittäjä Äänekoski Torppa Pekka Maanviljelijä Toivakka Tyskas Kim Maanviljelijä, myyjä Lapinjärvi Törmikoski Jari Maanviljelijä Raahe Uotila Kirsi Metsätalousyrittäjä Helsinki Vuorela Jorma Maanviljelijä Kurikka Ketola Jyrki Johtaja Helsinki Savolainen Jyrki Maanviljelijä Laukaa Kontinen Kati Metsänhoitaja Mikkeli Turtiainen Matti MMM, agronomi Savonlinna Kulmala Airi Asiantuntija, maanviljelijä Nousiainen Uusitalo Ilkka Maanviljelijä Salo Kuutti Petri Maanviljelijä Kouvola Vanhatalo Jukka Maanviljelijä Siikainen Laatikainen Markus Toiminnanjohtaja Posio Virnala Jukka Yrittäjä Kurikka Laineenoja Jari Agronomi, rahoituspäällikkö Huittinen Wasström Anders Maatalousyrittäjä Raasepori Laitinen Pirkko Agronomi Utajärvi Äijö Matti Metsätalousinsinööri Ikaalinen Henkilöstön edustajat Kaukinen Susanna Toimistoassistentti Lohja Koljonen Timo Järjestelmäasiantuntija Helsinki Kuhalampi Rauno Metsäasiantuntija, puukauppa ja metsäpalvelut Seinäjoki Mikkonen Eeva Metsätalousinsinööri AMK, myyjä Rääkkylä Moilanen Heli Terveydenhoitaja Paltamo Moilanen Jussi Metsätalousteknikko Suomussalmi Morri Tiina Metsätalousyrittäjä Virrat Yli-Antola Kimmo Maa- ja metsätalousyrittäjä Laitila Yli-Korhonen Jarmo Maanviljelijä Kauhajoki Ylimartimo Aatto Maanviljelijä Tervola Ylä-Outinen Päivi Maanviljelijä Lappeenranta Naukkarinen Janne Pääluottamusmies Savonlinna 110 VUOSIKATSAUS 111

58 Metsäliitto Osuuskunnan hallitus JUSSI LINNARANTA s Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi Hallituksen jäsen vuodesta 2017, puheenjohtaja vuodesta Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : (B-osake) TIMO SAUKKONEN s Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja Hallituksen jäsen vuodesta 2007, varapuheenjohtaja vuodesta Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : (B-osake) TAAVI HEIKKILÄ s KTM, Vuorineuvos Hallituksen jäsen vuodesta 2021 Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : 0 euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : 0 (B-osake) ARTO HILTUNEN s Ekonomi Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : 0 (B-osake) MIKKO MÄKIMATTILA s Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi Hallituksen jäsen vuodesta Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : 0 (B-osake) JUHA PARPALA s Agrologi Hallituksen jäsen vuodesta 2009 Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : (B-osake) ILKKA SALONEN s Kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : 0 (B-osake) 112 VUOSIKATSAUS 113

59 Metsä Groupin johtoryhmä ILKKA HÄMÄLÄ s Diplomi-insinööri Vuorineuvos Toimitusjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta Pääjohtaja, Metsä Group Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : 0 euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : (B-osake) MIKA JOUKIO s Diplomi-insinööri, MBA Toimitusjohtaja, Metsä Board Oyj Johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : (B-osake) ESA KAIKKONEN s Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Toimitusjohtaja, Metsä Tissue Oyj Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : 0 euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : (B-osake) JUHA MÄNTYLÄ s Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja Metsäneuvos Liiketoimintajohtaja, Metsäliitto Osuuskunta Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : (B-osake) ISMO NOUSIAINEN s Diplomi-insinööri Toimitusjohtaja, Metsä Fibre Oy Johtoryhmän jäsen vuodesta 2018 Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : 0 euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : (B-osake) VESA-PEKKA TAKALA s Kauppatieteiden maisteri Talousjohtaja, Metsä Group Varatoimitusjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta Johtoryhmän jäsen vuodesta 2010 Omat, yhteisomistetut sekä määräysvaltayhteisöjen osuussijoitukset Metsäliitto Osuuskunnassa : euroa Omat ja määräysvaltayhteisöjen osakkeet Metsä Board Oyj:ssä : (B-osake) 114 VUOSIKATSAUS 115