Vuosikertomus Suomen Nuorisoseurat ry

Transkriptio

1 Suomen Nuorisoseurat ry Vuosikertomus 2015 Liiton toimintaa määrittävät nuorisoseurakokouksen hyväksymät Nuorisoseurastrategia 2020 sekä kolmivuotiskaudelle hyväksytyt toiminnan kärkihankkeet, valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden vuosisuunnitelmat, hallituksen erillispäätökset sekä pääsihteerin johtaman liiton toimiston operatiivinen toiminta. Toiminnan painopisteet vuonna 2015: Osaamiskeskusten ja verkostoiden toimintamallien kehittäminen Lapsille ja nuorille suunnatut tapahtumat Ohjaajakoulutus ja ohjaajahuolto Jäsenkokemuksen kehittäminen Osallisuuden lisääminen Nuorisoseuratoiminnan tunnettuisuuden lisääminen Nuorten tasavalta kampanja Järjestörakenteen kehittäminen ja resurssien turvaaminen Vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa asetettujen keskeisten tavoitteiden toteuttamiseksi toimintavuoden aikana on järjestetty ohjaajakoulutuksia, tuotettu uusia aineistoja ja menetelmiä ohjaajien työn tueksi sekä laadittu matalan kynnyksen kerhotoimintaan toimintamalli ja kerho-ohjelma. Ohjaajahuollossa keskeisenä työkaluna oli ohjaajien olohuone tilaisuudet. Vuoden päätapahtuma Lasten Kalenat ja muut tapahtumat toteutettiin suunnitellusti ja osallistujilta, ohjaajilta ja yhteistyökumppaneilta kerätyn palautteen perusteella tapahtumat onnistuivat hyvin. Osallisuuden edistämiseksi ja osallistavien menetelmien levittämiseksi on vuoden aikana toimittu aktiivisesti. Nuorisoseurakokouksen hyväksymän kolmivuotisohjelman laatimiseen osallistui ennätysmäärä järjestön eri-ikäisiä toimijoita. Myös muuhun toiminnan suunnitteluun ja arvioimiseen osallistettiin jäsenistöä tapaamisissa, kokouksissa, tapahtumissa sekä sähköisiä välineitä hyödyntäen. 1. Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta Nuorisoseuratoiminnan perustan muodostaa seuratasolla tehtävä lasten ja nuorten kulttuurinen kerho- ja harrastustoiminta sekä eri sukupolvia yhdistävä toiminta ja oman asuinalueen kehittäminen. Liitto tukee seuroissa tehtävää monipuolista toimintaa ohjaajahuollon ja ohjaajakoulutuksen, tapahtumien ja viestinnän avulla sekä tuottamalla aineistoja ja luomalla uusia toimintamalleja. Toimintaa toteutetaan ja kehitetään verkostomaisen toimintakonseptin avulla osaamiskeskuksissa ja osaamisverkostoissa. Tanssin osaamiskeskus jatkoi toimintaansa nuorisoseurojen tanssin help deskinä, johon tanssin parissa toimivat harrastajat ja ohjaajat voivat ottaa yhteyttä, ja joka palvelee heitä monipuolisesti eri asioissa. Toiminnan tukena oli tanssin toimijoista koostuva valtakunnallinen osaamisverkosto, jonka kanssa luotiin tanssitoiminnan suuntaviivat ja tavoitteet. Vuoden aikana valmistauduttiin Kansantanssin Riemuvuoteen 2016 ideoimalla vuoteen liittyviä toiminnallisia ja viestinnällisiä projekteja. Vuoden 2015 aikana teatterin osaamiskeskuksen toimintaa mallinnettiin edelleen konkreettisemmaksi. Osaamiskeskuksen keskeisenä tavoitteena oli hyödyntää järjestön teatteritapahtumiin liittyvä osaaminen laaja-alaisesti ja tukea teatteritapahtumien kautta harrastajamäärän kasvua. Osaamiskeskukseen kiinteästi liittyvällä teatteriagenttiverkostolla on toiminnan kehittäjänä ja toteuttajana merkittävä rooli. Teatteriagentit olivat järjestämässä Teatterilaiva -tapahtumaa sekä alueellisia teatteritoimijoiden tapaamisia ja toteuttamassa WhatsUpp? -nuorten näytelmäkirjoituskilpailua. 1

2 Lastenkulttuurin osaamiskeskus vastaa lastenkulttuurin kehittämisestä ja innovoinnista järjestössä. Osaamiskeskuksen työssä keskeistä olivat Luova lava lapsille -toiminnan mallintaminen, ohjaajia palvelevan ohjaajasivuston kehittäminen, kerhoaineistojen tuottaminen sekä kesäkuussa järjestetyn Lasten Kalenat - tapahtuman suunnittelu ja toteutus. Osaamiskeskuksen tueksi päätettiin koota lasten kasvatuksen ja harrastustoiminnan asiantuntijoista koostuva verkosto Tapahtumien osaamiskeskus toimi Tampereella Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston yhteydessä. Vuoden 2015 aikana osaamiskeskus valmisteli Pispalan Sottiisin kesätapahtumaa sekä toteutti Tanssimanian ja Folklandia-risteilyn. Lisäksi osaamiskeskus osallistui järjestön muiden valtakunnallisten tapahtumien järjestelyihin sekä edisti nuorisoseurojen tapahtumien toimintaedellytyksiä antamalla tietoa ja välineitä tapahtumien järjestäjille. Osaamiskeskukset ja verkostot tekivät kiinteää yhteistyötä tavoitteenaan kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön laaja-alainen kehittäminen. Osaamiskeskusten työnjakoa ja tavoitteita selkiytettiin vuoden aikana kokouksissa ja verkostotapaamisissa sekä harrastajien alueellisissa ja valtakunnallisissa tapaamisissa eri puolilla maata. Tanssi- ja teatteritoimijoiden tapaamiset 10 alueellista tanssitoimijoiden tapaamista osallistujia 90 Tanssitoimijoiden valtakunnallinen tapaaminen, Kansantanssin kääntöpiiri osallistujia 34 9 alueellista teatteritoimijoiden tapaamista osallistujia 159 Teatteriagenttien valtakunnallisia tapaamisia 2 osallistujia Harrastustoiminta Järjestön harrastustoiminta on monipuolista ja osallistujalähtöistä. Sitä ohjaavat Nuorisoseurojen toimintaajatukset, arvot ja kasvatusnäkemys. Toimintavuoden aikana liitto on tuottanut kerho- ja harrastustoimintaa tukevia aineistoja. Eri ikäryhmille on valmistettu uusia tanssimateriaaleja, alle kouluikäisille teatteriin painottuvaa aineistoa, toimintakortteja sekä kerho-ohjelma matalan kynnyksen kerhotoiminnan käynnistämiseksi. Luova lava lapsille on järjestön uusin toimintamalli. Jyväskylässä käynnistetty päiväleiritoiminta laajeni vuonna 2015 eri puolille maata. Luova lava -leirien lähtökohtana on lasten luovuus, jota tukevat eri taiteen alojen ohjaajat. Leirien järjestäjinä oli piirijärjestöjen ja aluetoimistojen lisäksi myös yksittäisiä nuorisoseuroja. Leirien järjestäjät tuottivat yhdessä aineistoa leirien suunnitteluun ja viestintään. Luova lava leirejä: 8 paikkakuntaa 35 leiriä 413 leiriläistä 40 ohjaaja Tempoa Tenaviin on vanhempi-lapsi musiikkiliikunnan toimintamalli. Liitto kehitti toimintamallia ja järjesti Tempoa Tenaviin ohjaajien täydennyskoulutuksen Nurmijärvellä sekä käynnisti uuden virikemateriaalin valmistelun. Alue ja piirijärjestöt ovat järjestäneet Young art mallin mukaista teatteri- ja tanssitoimintaa lapsille ja nuorille Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Porissa. 2

3 Lakisääteistä luokkien oppilaille tarkoitettua iltapäivätoimintaa tuottivat Jyväskylän ja Helsingin aluetoimistot, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin piirijärjestöt sekä muutama paikallisseura kuntien kanssa tekemiensä sopimusten mukaan. Päivittäin järjestön tuottamaan iltapäivätoimintaan osallistui noin 400 lasta. Kevään aikana saatiin päätökseen järjestön iltapäivätoimintaa koskeva mallinnus. Iltapäivätoimijoiden tapaaminen järjestettiin Oulussa Koulutus ja ohjaajahuolto Liiton koulutustoimikunnan keskeisenä tavoitteena oli ohjaajakoulutusten ja ohjaajahuollon kehittäminen. Vuoden aikana mallinnettiin ohjaajan koulutuspolku, uudistettiin koulutusten markkinointimateriaalit, koulutettiin tanssi- ja teatteriohjaajia ja edistettiin ohjaajien KNoppi -peruskoulutusta järjestämällä kouluttajakoulutusta. Ohjaajahuollon tärkeimpänä välineenä oli Ohjaajien olohuone-formaatti, jonka mukaisia tapaamisia järjestettiin valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä sekä alueellisina tilaisuuksina. Liitto tuki yhteydenpitoa ohjaajiin tuottamalla alue- ja piiritoimijoille ohjaajakirjepohjan täydennettäväksi alueen tapahtumilla ja lähetettäväksi oman alueen ohjaajille. Ohjaajasivustolle koottiin kerhotoimintaa palvelevaa leikki- ym. materiaalia. Nuorisoseuralehdessä julkaistiin ohjaajan sivua, jossa annettiin käytännön vinkkejä ohjaajien käyttöön. Toimintavuoden aikana laadittiin seurojen käyttöön ohjaajien perehdyttämisohje ja ryhmäkeskustelumalli. 1.3 Kehittäminen ja hanketoiminta Järjestön strategisena tavoitteena on kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön vaikuttavuus ja asiantuntijuuden syventäminen. Nuorisoseurat seuraa alan yleistä kehitystä ja toteuttaa erilaisia hankkeita. Se tekee laajaalaista yhteistyötä useiden kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen ja alan toimijoiden kanssa. Vuoden aikana työntekijät osallistuivat aktiivisesti useisiin seminaareihin ja koulutuksiin. Liitto tuotti ohjelmasisältöä Allianssin järjestämille valtakunnallisille nuorisotyönpäiville ja osallistui myös Nuori kulttuuri säätiön kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivien järjestelyihin. Vuonna 2015 päättyivät Young Art Laboratorio sekä Taiteelle tekijöitä -hankkeet. Uusina hankkeina käynnistettiin Hyvä Duuni, Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 toteutettava 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa sekä Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä - hankkeet. Young Art Laboratorio kulttuurisen nuorisotyön kehittämisverkosto Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella toukokuussa 2014 käynnistynyt hanke päättyi kesäkuussa Hankkeen tavoitteena oli edistää kulttuurisen nuorisotyön osaamista, verkottumista ja arvostusta. Osana hanketta määriteltiin järjestön kulttuuritoiminta. Kokonaisuudessaan Young Art Laboratorio -hanke onnistui hyvin ja pääsi tavoitteisiinsa. Hankkeesta on laadittu erillinen raportti. Taiteelle tekijöitä hanke Helmikuussa 2014 käynnistynyt hanke jatkui 2015 kesäkuun loppuun. Hankkeen tavoitteena oli työllistää nuoria taiteilijoita ohjaajiksi, tuottajiksi ja sparraajiksi kulttuurisen nuorisotyön ja yhteisöllisen taidekasvatuksen kentälle. Hanke verkottui järjestön Leipää ja kulttuuria -työllistämishankkeiden kanssa ja oli tuottamassa järjestölle työnantajaopasta. Taide- ja kulttuurialan ammattilaisia työllistyi erimittaisiin työsuhteisiin, erityisesti Luova lava lapsille -leireille. Hanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella ja siitä on laadittu erillinen raportti. WhatsUpp? nuorten näytelmäkirjoituskilpailu Näytelmäkirjoituskilpailussa haettiin nuorten kirjoittamia sivuisia uusia näytelmätekstejä, joiden aiheena oli kohtaaminen. Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 15 tekstiä, joista kuusi ansioituneinta pääsi 3

4 hiontavaiheeseen. Kirjoittajille annettiin palautetta tekstin eteenpäin työstämiseksi. Näytelmätekstit julkaistaan 2016, ja ne ovat nuorisoseurojen näyttämöille vapaasti käytettävissä vuoden 2017 loppuun saakka. Hyvä Duuni -hanke Suomen Nuorisoseurat sai RAY:ltä avustusta Paikka auki -avustusohjelmasta. Sen päämääränä on edistää erityisesti vaikeasti työllistyvien ja työelämän ulkopuolella olevien alle 29-vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään sekä vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. Myönnetyllä avustuksella palkattiin kolme nuorta kouluttautumaan oppisopimuksella nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajiksi Joensuun, Jyväskylän ja Kuopion aluetoimistoille. Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke Nuorisoseurat on osatoteuttajana mukana Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen rahoittamassa vuosille ajoittuvassa hankkeessa, jota koordinoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on erityisryhmien parempi huomioiminen harrastus- ja seuratoiminnassa, yhdenvertaisuuden edistäminen, nuorten mediavaikuttamisen työpajojen tuottaminen sekä selkokielisen viestinnän lisääminen. Suomi tapahtumaa, 1000 tarinaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hankkeen pääosassa ovat lapset ja nuoret, heidän arkensa ja unelmansa. Hanke rakentuu nuorten järjestämien tapahtumien ja tempausten ympärille. Se tuo nuorten äänen kuuluviin taiteen ja kulttuurin keinoin. Juhlavuoden aikana lapset ja nuoret toteuttavat 100 tapahtumaa eri puolilla maata. Tavoitteena on koota 1000 tarinaa: tekstejä, kuvia, ääntä tai videota julkaistavaksi digitaalisessa muodossa. 1.4 Tapahtumat Folklandian 21. risteily järjestettiin Baltic Queenilla, Helsingin ja Tallinnan välillä. Tapahtuma tarjosi 2600 osanottajalle mahdollisuuden nauttia kotimaisesta ja kansainvälisestä kansantanssista ja kansanmusiikista. Se tuotti ainutkertaisia elämyksiä risteilyvieraille ja antoi alan harrastajille hyvää esiintymiskokemusta. Folklandialla järjestettiin ensimmäistä kertaa myös nuorille bändeille suunnattu showcase-tapahtuma. Taustajärjestäjinä oli 54 alalla toimivaa järjestöä, oppilaitosta ja festivaaliorganisaatiota. Folklandia-risteilylle osallistui 1000 esiintyjää viidestä eri maasta. Yli 16-vuotiaille kansantanssiryhmien Tanssimylly -kansantanssikatselmus järjestettiin Tampereella. Katselmuksessa esiintyi viikonlopun aikana 500 tanssijaa ja 27 ryhma a eri puolelta Suomea. Katselmuksessa ryhmät saivat palautteen omasta osaamisestaan ammattiraadeilta. Arvioinnin kohteena olivat ryhmän tanssillinen taso, ohjelmakokonaisuus sekä musiikki. Lasten Kalenat järjestettiin Lappeenrannassa. Tapahtuman teemana oli matka maailman ympäri 80 päivässä. Tapahtuma tarjosi lapsille mahdollisuuden esiintyä toisille lapsille. Kalenat oli ohjelmaltaan monipuolinen, taiteidenvälinen ja avoin kaikille kulttuurisesta harrastustoiminnasta kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Lasten Kalenoihin osallistui 700 tanssia ja teatteria harrastavaa lasta ja nuorta. Kokonaiskävijämäärä tapahtumassa oli lähes Kokonaisuutena tapahtuma keräsi paljon kiitosta. Pispalan Sottiisin Tanssimania järjestettiin Tampereella. Nuorisoseurakokouksen kanssa samanaikaisesti toteutettu uuden kansantanssin ja kansanmusiikin konsertti- ja koulutustapahtuma, kokosi jo 12. kerran 500 harrastajaa ja ammattilaista nauttimaan kansantanssin uusista tuulista. Festivaalilla nähtiin kolme kotimaista kantaesitystä ja kansainvälisenä vieraana oli norjalais-ruotsalainen tanssi-ja musiikkiryhmä Villniss. Tanssimania kokosi tilaisuuksiinsa kävijää. DÄÄNS - tanssileiri vuotiaille kansantanssin harrastajille järjestettiin Tampereella Leiri kokosi 150 nuorta tanssimaan yhdessä ammattiopettajien johdolla. Leiri päättyi yhteisesitykseen Tanssimanian päätöskonsertissa. 4

5 Teatterilaiva järjestettiin yhden välivuoden jälkeen Turusta Tukholmaan seilaavalla M/S Princessillä. Tapahtumassa nähtiin harrastaja- ja ammattiryhmien esityksiä, käytiin improkisa ja paneelikeskustelu yhteisöteatterista. Tapahtumaan osallistui 178 henkilöä ja se antoi hyvät pohjat jatkaa tapahtuman kehittämistä tulevalle vuodelle. Liitto osallistui Kankaanpäässä järjestetyn Ramppikuume nuorisoteatteritapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Tapahtuman ohjelmassa on teatteriesitysten katselmus sekä työpajatoimintaa. Ramppikuumeseen osallistui 165 nuorta eri puolilta maata sekä virolainen nuorisoteatteriryhmä. Pohjoismaiseen kansantanssitapahtumaan Nordlekiin Tanskassa osallistui nuorisoseuroista 60 henkilöä kolmesta ryhmästä. Yhteensä Suomesta osallistujia oli eri kansantanssialan järjestöistä noin 370. Järjestöt tekivät laajaa yhteistyötä tapahtuman ennakkovalmistelujen aikana. Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus järjestettiin Iisalmessa Turnaukseen osallistui 24 joukkuetta. Järjestelyistä vastasi Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto. Liitto osallistui J.H. Erkon kirjoituskilpailun toteuttamiseen yhteistyökumppanina. Päävastuu järjestelyistä oli Suomen Nuorisoopistolla Toimintavuoden aikana liitto on tiedottanut Rovaniemellä järjestetyistä Jutajaisista, Ruotsissa järjestetystä Europeade -festivaalista sekä Hollolassa järjestetystä Hollo ja Martta festivaalista. 1.5 Kansainvälinen toiminta Vuoden aikana liitto on edistänyt kulttuurien välistä vuorovaikutusta vastaanottamalla kansainvälisiä vieraita järjestön tapahtumiin, välittämällä kutsuja ja yhteyksiä sekä tiedottamalla jäsenistölle kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista. CIMOn avustuksella edellisenä vuonna toteutettu SuperSuinula2014 -hanke saatettiin päätökseen ja raportoitiin. Keski-Suomen aluetoimisto toteutti CIMOn tuella nuorisovaihdon Saksaan. Liitto on jäsenenä Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksessa, jonka kautta hoidetaan osallistuminen folklorealan kansainvälisten verkostojen toimintaan ja tapahtumiin. 2. Järjestötoiminta Erialaisissa tehtävissä toimivat vapaaehtoiset ovat järjestömme tärkein voimavara. Tehtäviin valitaan innostuneita ja osaavia, eri-ikäisiä ihmisia ympäri Suomen. Vapaaehtoisten osaaminen kattaa ja rjesto n keskeiset toiminnalliset alueet. Järjestön organisaatiota on kehitetty johdonmukaisesti edelleen vuonna 2013 toteutetun organisaatiouudistuksen jälkeen. Alueellisesta nuorisoseuratoiminnan edistämisestä vastasi 4 liiton aluetoimistoa sekä 10 itsenäistä piirijärjestöä. Satakunnan nuorisoseurat päättivät syksyllä, että vuoden 2016 alusta alueen seuratoiminnan palvelut siirtyvät liiton ylläpitämän aluetoimiston vastuulle. Neuvotteluja aluetoimistoksi siirtymisestä on käytiin Etelä-Hämeen, Hämeen ja Saimaan piirijärjestöjen kanssa. Eri puolilla maata sijaitsevat nuorisoseurantalot ovat monin paikoin seuratoiminnan perusedellytys. Nuorisoseurantaloja on kehitetty palvelemaan entistä paremmin lasten ja nuorten sekä lähiympäristön toiminnan tarpeita. Nuorisoseurantalojen peruskorjaustuen varmistamiseksi julkisista varoista liitolla on 5

6 edustaja seurantaloasian neuvottelukunnassa. Seurantalojen peruskorjausavustuksia jaettiin vuonna 2015 suomenkielisten nuorisoseurojen taloille euroa. 2.1 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tuki Vuoden aikana perehdyttiin ja otettiin käyttöön erilaisia osallistavia työmenetelmiä, joilla kerättiin ja jaettiin jäsenkokemuksia ja palautetta. Erityisesti Nuorisoseurakokouksessa hyväksytyn kolmivuotisohjelman valmistelussa käytettiin osallistavia menetelmiä. Aineistoa uutta ohjelmaa varten kerättiin teemahaastatteluilla ja nettilomakkeilla. Valmisteluvaiheessa ohjelmaa oli mahdollista kommentoida myös netissä. Lasten ja varhaisnuorten kuulemista ja osallistamista on edistetty ohjaajakoulutuksissa, tapahtumissa ja kerhotoiminnassa Järjestön työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi järjestettiin työntekijäpäivät Riikassa Latviassa ja Hollolassa. Työntekijäpäivillä käsiteltiin järjestön sekä kulttuuri- ja nuorisotoimialan ajankohtaisia asioita. Vuoden aikana toteutettiin uutena kokeiluna kaksi webinaaria, Työllistämiswebinaari ja Viestintäwebinaari Kokeilut onnistuivat hyvin ja toimintatapa päätettiin vakinaistaa. Opintokeskus Kansalaisfoorumi järjesti järjetön eri tasojen työntekijöille ja luottamushenkilöille koulutuksia, joissa lisättiin valmiuksia hyödyntää sosiaalista mediaa toiminnan markkinoinnissa. Ansioituneiden järjestötoimijoiden ja harrastajien huomioimiseksi liitto myöntää ansio- ja tunnustusmerkkejä ja palkitsee aktiivisia henkilöitä ja seuroja huomionosoituksilla. Suomen Nuorisoseurat myönsi vuonna 2015 yhteensä 223 ansio- ja tunnustusmerkkiä. Merkeistä kultaisia oli 22 kpl, hopeisia 84 kpl ja kuparisia 117 kpl. Hermanni- ja Hermanska -arvomerkkejä myönnettiin yhteensä 31 kpl. 100-vuotiaille nuorisoseuroille myönnettävän kunniakilven tunnustuksena ja kiitoksena pitkästä toiminnasta saivat vuonna 2015 Lehmon Nuorisoseura Pohjois-Karjalasta ja Onkiniemen Nuorisoseura Etelä-Hämeestä. Vuoden 2015 huomionosoitukset Vuoden nuorisoseuralainen Leena Uski Lemin nuorisoseurasta Vuoden nuorisoseura Rutalahden Nuorisoseura Keski-Suomesta Vuoden ohjaajat Taina Salminen Koski TL nuorisoseurasta ja Katja Hakala Ullavan Ylikylän nuorisoseurasta Vuoden tanssiteko Janne ja Aino Balladi erään säveltäjän elämästä Vuoden teatteripalkinto Klaukkalan nuorisoseuran Teatteri Roinelan Piknik-teatteri Vuoden Hermanni Kauko Turula Oulaisista Paavo Väyrysen rahaston tunnustukset Ida Raekorpi Koirakiven nuorisoseurasta ja Mitja Pilke nuorisoseura Motorasta 2.2 Jäsenpalvelut Alkuvuodesta otettiin käyttöön Mobiilijäsenkortti, joka jaettiin Nuorisoseurarekisterin kautta. Palvelun toteutti Intellipocket Oy. Mobiilijäsenkortin myötä on tarjoutunut mahdollisuus viestiä suoraan jäsenille ja tarjota jäsenpalveluita. Nuorisoseurat.fi -sivuston kautta välitettiin jäsenistölle tietoa ja työkaluja toiminnan tueksi ja kehittämiseksi. 6

7 Nuorisoseuralehden yksi numero toimitettiin vuonna 2015 kaikkiin jäsentalouksiin. Vuoden 2016 alusta Nuorisoseuralehden kaikki numerot toimitetaan jokaiseen jäsentalouteen. Seurantalot.fi -sivustoa ylläpidettiin yhdessä muiden seurantalojärjestöjen kanssa ja annettiin seuroille ohjausta ja neuvontaa sivun käytöstä. Kansalaisfoorumin opintokeskuspalvelut olivat jäsenseurojen käytettävissä. Liitto oli aktiivisesti mukana kehittämässä opintokeskuspalveluja jäsenseurojen tarpeiden mukaisesti. Nuorisoseurakauppa uudistettiin vuoden aikana. Se toimii osoitteessa Nuorisoseurakaupan kautta toimi liiton tarvikevälitys ja tapahtumien lippukauppa. 2.3 Kehittäminen ja hanketoiminta Liitto hallinnoi Leipää ja kulttuuria työllistämisprojekteja Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Työllistämisellä saatiin lisäresursseja harrastusmahdollisuuksien järjestämiseen ja yhdistysten tilojen sekä toimintojen ylläpitoon. Projekteissa työllistettiin henkilöitä nuorisoseurojen toimintoihin ja tehtäviin eri tukimuotoja hyödyntäen. Erillisten työllistämishankkeiden rinnalla toimi Työllistämishankkeiden verkosto, joka kehitti toimintamalleja ja materiaaleja hankkeiden ja muiden toimijoiden työn tueksi. Verkosto toteutti kaikki järjestön tasot kattaneen kyselyn työntekijöille ja julkaisi oppaan työllistämisestä. Verkoston toimesta laadittiin järjestölle työllistämisstrategia, joka asemoi hankkeiden toimintaa suhteessa järjestöön, asiakkaisiin ja rahoittajaan. Verkosto on myös antanut asiantuntemustaan tuoreiden hankkeiden saamiseksi uusille alueille. 3. Viestintä ja vaikuttaminen Suomen Nuorisoseurojen viestinnän ja vaikuttamistoiminnan tavoitteena on, että nuorisoseurat tunnetaan Suomen merkittävimpänä kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimijana vuonna Viestinnässä korostetaan nuorisoseurojen monipuolista toimintaa, kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön yhteiskunnallista merkitystä, järjestön valtakunnallisuutta ja toiminnan vaikuttavuutta. 3.1 Viestintä Viestinnässä nostetaan valokeilaan nykypäivän moni-ilmeinen nuorisoseuralaisuus kiinnostavien tarinoiden ja toiminnassa mukana olevien ihmisten kautta. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on yleisen tietoisuuden lisääminen ja kiinnostuksen herättäminen nuorisoseuratoimintaa kohtaan. Vuonna 2015 valmistetun kolmen vuoden viestintästrategian pyrkimyksenä on kannustaa yksittäisiä ihmisiä mukaan harrastuksiin, koulutuksiin ja tapahtumiin sekä tehdä nuorisoseuratoimintaa tunnetuksi paikallisesti alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vuoden aikana otettiin käyttöön Cision-mediatiedotejärjestelmän, joka mahdollistaa toimittajien kontaktoinnin laajasti. Lisäksi toimittajiin on otettu yhteyttä henkilökohtaisesti. Cisionin mediaseuranta löysi vuoden 2015 aikana 1521 verkkomediaosumaa nuorisoseuroista. Sosiaalisen median kanavista käytössä ovat Facebook, Instagram ja Youtube, jotka kasvattivat vuoden aikana tasaisesti suosiotaan. Nuorisoseuralehti koki pieniä uudistuksia. Se muutettiin eurotabloid-kokoiseksi ja sisältöjä kehitettiin. Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa ja se toimitettiin maksutta jokaisen nuorisoseuran puheenjohtajalle, sihteerille ja ohjaajille sekä valtakunnallisille yhteistyökumppaneille. Yksi numero toimitettiin maksutta 7

8 kaikkiin jäsenperheisiin. Lehdessä kerrottiin järjestön tapahtumista ja jäsenseurojen kuulumisista, tutustuttiin henkilökuntaan ja jaettiin hyviä vinkkejä seuratoimintaan. Viestintäkyselyssä ilmeni, että jäsenille Nuorisoseurat.fi -verkkosivut ovat tärkein tiedonlähde järjestön asioissa. Sivuston uudistamistyö käynnistettiin syksyllä. Uuden sivuston julkistuksen ajankohdaksi arvioitiin kevät Sivustolla vierailtiin vuoden 2015 aikana lähes kertaa ja kävijäennätys tehtiin Tanssimyllyn aikaan. Tanssin ja teatterin uutiskirjeet sekä PJ-posti siirrettiin Mailchimpin alaisuuteen, mikä tarjosi mahdollisuuden sisällön ja ulkoasun räätälöintiin, sekä lukijoiden käyttäytymisen seurantaan. Laihian nuorisoseurantalolla sijaitsevan Nuorisoseuramuseon uudistaminen käynnistettiin pääosin talkootyönä. Kevään aikana dokumentoitiin vanha perusnäyttely ja aloitettiin vuoden 2000 jälkeen tulleiden lahjoituserien inventointi. Syksyllä hyväksyttiin museon kokoelmapoliittinen ohjelma ja palkattiin osa-aikainen museontyöntekijä inventoimaan, luetteloimaan ja pakkaamaan museon kokoelmia 3.2 Vaikuttaminen Liiton tavoitteena on lisätä nuorisoseuratoiminnan yleistä tunnettuutta ja arvostusta yhteiskunnassa. Ajantasaisella viestinnällä on vuoden aikana kirkastettu järjestön julkikuvaa ja tuotu esiin järjestön asiantuntijuutta ja monipuolista osaamista. Liitto seuraa lapsiin, nuoriin sekä kasvatus- ja kulttuuritoimintaan liittyvää yhteiskunnallista kehitystä ja pitää yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin ja viranhaltijoihin. Ennakoivalla edunvalvonnalla edistetään lasten ja nuorten aseman ja harrastustoiminnan edellytyksiä. Nuorisoseurat toimii yhteistyössä eri järjestöjen kanssa tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä käynnistämällä yhteishankkeita. Yhteistyötahoina ovat erityisesti muut lapsi- ja nuorisojärjestöt, tanssi-, ja kulttuurijärjestöt sekä oppilaitokset. Vuoden aikana on lisätty strategian toteuttamista tukevaa yhteistyötä erityisesti niiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa, joissa liitto on jäsenenä. Vuoden aikana liitto on toiminut aktiivisesti ja ottanut kantaa yhdessä muiden lapsi- ja nuorisojärjestöjen kanssa iltapäivälainsäädännön, yhdistyslain ja nuorisolain uudistamiseen. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä yli Lokakuussa kokoontunut nuorisoseurakokous otti kantaa tilanteeseen. Se kannusti järjestön toimijoita tarjoamaan apua vastaanottokeskuksille ja kunnille sekä kehittämään toimintaansa siten, että maahanmuuttajien osallistumiskynnys olisi mahdollisimman matala. Nuorisoseurojen työntekijät ja luottamushenkilöt osallistuvat yhteistyöverkostojemme ja -kumppaniemme järjestämiin seminaareihin, koulutuksiin ja tapahtumiin. Lastenkulttuurin osaamiskeskus tekee tiivistä yhteistyötä muiden lasten ja nuorten järjestöjen kanssa. Tanssin ja tapahtumien osaamiskeskukset ovat merkittäviä toimijoita folklorealan kotimaisissa yhteistyöverkostoissa. Vuoden 2015 aikana teatterin osaamiskeskus tiivisti yhteydenpitoa ja koulutuksellista yhteistyötä Suomen Harrastajateatteriliiton ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Suomen Nuoriso-opisto, Paukkula, on nuorisoseurajärjestön ylläpitämä kansanopisto ja ammatillista koulutusta antava oppilaitos Mikkelissä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan koulutuksen lisäksi opistolla järjestetään lukuvuoden kestäviä liikunnanohjauksen peruskursseja sekä erilaisia kulttuurin ja hyvinvoinnin lyhytkursseja. Mikkeliin rakennetaan monitoimiareena, jonka toteuttamisessa nuorisoseurat on mukana. Areena tulee olemaan liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitettu joustavasti muunneltava tila. Suunnittelun vetovastuu on Mikkelin Ammattikorkeakoululla ja mukana ovat Mikkelin kaupunki sekä Suomen Nuorisoseurojen omistama Nuoriso-opisto Paukkula. Kaupungin, oppilaitosten ja muiden 8

9 toimijoiden yhteishanke on poikkeuksellinen koko maassa. Järjestöllä on edustaja Mikkeli-areenan hallituksessa. 4. Hallinto ja talous 4.1 Hallinto Viime vuosien aikana luottamushenkilöiden keski-ikä on laskenut ja nuorten osuus on kasvanut. Vuonna 2015 valitun valtuuston jäsenistä puolet ja liiton hallituksen jäsenistä 1/3 on alle 29-vuotiaita. Piirijärjestöjä ja paikallisseuroja on suositeltu valitsemaan toimielimiinsä nuoria. Paikallisseurojen mallisäännöissä on määritelty, että 1/3 hallituksen jäsenistä on oltava alle 29-vuotiaita. Kolmen vuoden välein järjestettävä Nuorisoseurakokous pidettiin Tampereella. Kokoukseen osallistui 102 virallista kokousedustajaa ja 28 muuta osallistujaa. Nuorisoseurakokous hyväksyi uuden kolmivuotisohjelman Yhdessä kasvua, kasvatusta ja kansalaistoimintaa ja valitsi valtuustoon puheenjohtajiston lisäksi 30 varsinaista ja 30 varajäsentä eri puolilta Suomea. Valtuusto käyttää ylintä päätäntävaltaa nuorisoseurakokousten välillä. Valtuuston kevätkokouksessa hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Syyskokouksessa hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Vakiintuneen käytännön mukaan valtuuston kokouksien yhteydessä on järjestetty myös valtuustoseminaarit, joissa valtuusto linjaa toiminnan kehittämistä pidemmällä aikajänteellä. Esimerkiksi kevään valtuustoseminaarissa käytiin keskustelua seuraavan vuoden toiminnan painopisteistä sekä toiminnan kehittämisestä. Valtuuston kevätkokoukseen Tampereella osallistui 24 virallista kokousedustajaa ja 8 muuta henkilöä. Valtuusto syyskokoukseen Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä osallistui 29 virallista kokousedustajaa ja 16 muuta henkilöä. Liiton hallitukseen kuuluu valtuuston syyskokouksessaan valitsemat puheenjohtaja ja kahdeksan varsinaista jäsentä ja 1. ja 2. varajäsen. Hallituksen tehtävänä on johtaa liiton toimintaa ja taloutta nuorisoseurakokouksen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Hallituksen päätösten valmistelijana ja esittelijänä toimii liiton pääsihteeri sekä muut johtavat työntekijät. Hallitus kokoontui 9 kertaa. 4.2 Talous ja varainhankinta Talouden ja varainhankinnan tavoitteena oli, että talous on tasapainossa ja järjestöllä olisi mahdollisimman laaja rahoituspohja. Järjestön talous perustuu osallistumismaksuihin, yleisavustuksiin, hankerahoitukseen sekä jäsenmaksuihin. Liiton jäseninä olevien nuorisoseurojen jäsenmaksu oli vuonna 2015 kahdeksan euroa per henkilöjäsen ja liiton jäsenenä olevien piirijärjestöjen jäsenmaksu oli neljä euroa per jäsenyhdistysten henkilöjäsen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liiton toimintaan euroa yleisavustusta. Liiton hallitus kohdensi yleisavustuksesta euroa liiton ylläpitämien aluetoimistojen toimintaan ja euroa itsenäisten piirijärjestöjen toimintaan. Liitto tuki paikallista ja alueellista varainhankintaa tuottamalla siihen tukimateriaalia ja toimintamalleja. Kaikki toimenpiteet toteutettiin niin, että paikallisilla seuroilla sekä keskusseuroilla ja aluetoimistoilla oli mahdollisuus käyttää kehitettyjä välineitä omassa varainhankinnassaan 9

10 Valtakunnalliset arpajaiset järjestettiin ja edellisenä vuonna saatu rahankeräyslupa oli voimassa asti. Yritysyhteistyö tuki kohdistui valtakunnallisiin lasten ja nuorten tapahtumiin. Myyntituotteita ja verkkokauppaa kehitettiin osana varainhankintaa. 4.3 Toimisto ja henkilöstö Liiton henkilöstöön kuului vuonna 2015 keskimäärin 45 henkilöä, joista projekteissa työskenteli 4 henkilöä ja liiton ylläpitämissä aluetoimistoissa 19 henkilöä. Lisäksi liiton toimistossa työskentelee eri tehtävissä työhallinnon tukia hyödyntäen palkattuja työntekijöitä ja työharjoittelijoita. Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin järjestämällä yhteistä virkistystoimintaa, koulutusta sekä aktivoimalla kuntoliikuntaan. Liiton ja piirijärjestöjen henkilöstön yhteiseen kunto- ja hyötyliikuntaan kannustaneeseen askelkampanjaan osallistui 31 työntekijää. Lisäksi henkilöstön kanssa käytiin säännöllisesti kehityskeskustelut. Henkilöstön osaamista kehitetiin järjestämällä yhteisiä koulutuksia sekä mahdollistamalla henkilökohtaisiin koulutuksiin osallistuminen. Vuoden aikana työntekijöitä on osallistunut erilaisiin ammatillista osaamista täydentäviin koulutuksiin, johtamisen erityisammattitutkintoihin sekä yliopistojen järjestämiin johtamisopintoihin. 10