Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS. Lukuunottamatta valtionvelkaa

Transkriptio

1 Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Lukuunottamatta valtionvelkaa

2 VALTIOKONTTORI TAE 2004 Sisällysluettelo VALTIOKONTTORI VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMENPITEET ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT MENOT KANSAINVÄLISET RAHOITUSOSUUDET MUUT VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENOT OSASTO 11 VEROT JA VERON LUONTEISET TULOT OSASTO 12 SEKALAISET TULOT OSASTO 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET OSASTO 15 LAINAT... 63

3 VALTIOKONTTORI TAE VALTIOKONTTORI

4 VALTIOKONTTORI PÄÄLUOKKA 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 05. Valtiokonttori Selvitysosa: Valtiokonttorissa on kolme toimialaa: Hallinnon ohjaus, Rahoitus ja Vakuutus. Lisäksi Valtiokonttorissa on toimialoille yhteisiä hallinnollisia toimintoja. Valtiokonttorin keskeiset toiminnan painopisteet ovat seuraavat: Suunta / yhteiskunnallinen vaikuttavuus Valtion rahoitustarpeesta ja maksuvalmiudesta huolehditaan minimoimalla nettovelan kustannukset hyväksyttävällä riskitasolla. Riskienhallinnan laatu nostetaan nykyistä paremmalle tasolle. Antolainoja ja lainatukia hallinnoidaan luotettavasti ja oikeaaikaisesti. Toteutetaan yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa laajapohjainen ja riittävästi resurssoitu valtion taloushallinnon kehittämisohjelma. Huolehditaan siitä, että valtiokonttorissa vakuutetut henkilöstöriskit tulevat hoidetuksi laadukkaasti ja valtiolle edullisella tavalla ja niin, että niistä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat aiheuttamis- ja kohtuullisuusperiaatetta noudattaen valtion virastojen ja laitosten kustannuksiksi. Henkilöriskin hallintaa varten kehitetään menettelyt ja toimintatavat. Tavoitteena on riskiosan pienentäminen eläkemenossa. Jatketaan valmisteluja sotilasvammalain muuttamiseksi siten, että ensikertaisten elinkorkohakemusten tekemiselle asetetaan lopullinen määräaika ja sairaanhoitokulujen sekä sairausapulisähakemusten hakemus- ja korvausmenettelyjä yksinkertaistetaan. Asiakkuus Palvelut tuotetaan tuloksellisesti, mikä sisältää asiakaslähtöisyyden, sovitun laatutason, tuottavuuden ja taloudellisuuden. Asiakasyhteistyön tavoitteena on palveluiden jatkuva parantaminen sekä laadun ja läpinäkyvyyden edistäminen. Asiakastyytyväisyyden yleisarvosanat Valtiokonttorin keskiarvo Tot. Tot. Tavoite TAE 8,27 8,21 8,25 8,27 Työn organisointi Prosessien suorituskykyä mitataan käsittelyajoilla, oikea-aikaisuudella, oikeellisuudella, tuottavuuden, taloudellisuuden ja kustannusvastaavuuden tunnusluvuilla sekä eu-

5 VALTIOKONTTORI rooppalaisen laatupalkintokriteeristön arviointimittareilla. Mittareille asetetaan tavoitteita, joiden toteutumista seurataan. Edellytykset Valtiokonttori huolehtii kilpailukyvystään työnantajana niin, että sillä on muuttuvissa tarpeissaan käytettävissään motivoitunut, määrällisesti ja laadullisesti oikea henkilöstö, joka on sitoutunut Valtiokonttorin tavoitteisiin. Johtajuuden keskeiset painopistealueet ovat, että johto osoittaa sitoutumistaan erinomaisuutta edistävään kulttuuriin, henkilöstö kokee tulevansa kannustetuksi hyviin työsuorituksiin sekä oman osaamisensa kehittämiseen ja hyödyntämiseen samoin kuin vastuun ottamiseen ja että tietoa jaetaan ja otetaan vastaan avoimesti ja oikeaaikaisesti. Tietotekniikka tukee Valtiokonttorin palvelutoimintaa ja sen mahdollisuuksien soveltaminen luo osaltaan edellytyksiä palvelutoiminnan kehittämiseen. Tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin tulee olla yhtenäinen, turvallisuusvaatimukset täyttävä ja mahdollistaa kustannustehokas ja tarpeita vastaava tietojärjestelmäkehitys. Niissä toiminnoissa, joissa tuotetaan palveluja, joiden lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, tavoitteena on kustannusvastaava palveluiden maksullisuus, jolloin palveluiden laatutaso mitoitetaan vuosittain asiakkaan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Vakuutustyyppisissä tuotteissa kustannusvastaavuuden toteutuminen todennetaan usean vuoden aikavälillä. Valtiokonttorin Tilin- Tulos- TAE Muutos kokonaiskustannukset päätös tavoite / t Rahoitus % Hallinnon ohjaus % Vakuutus % Muut ulkopuolelle tuotetut loppusuoritteet % Valtiokonttori %

6 VALTIOKONTTORI Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Muistio s. 8 Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Lisäyksenä on otettu huomioon valtion eläkejärjestelmään liittyvän VEL-2005 hankkeen edellyttämät palkka- ja investointimenot yhteensä euroa, taloushallinnon kehittämisohjelman (KIEKU) edellyttämät palkka- ja kulutusmenot yhteensä euroa, Valtiokonttorin uuteen toimipisteeseen siirtymisestä aiheutuvat toimitila- kulutus- ja investointimenot, yhteensä euroa sekä Sörnäisten rantatien kiinteistön peruskorjauksesta aiheutuvat toimitilajärjestelymenot, euroa. Uudesta toimipisteestä aiheutuva lisäys johtuu uuden toimitilan vuokraamisesta Valtiokonttorille läheltä Sörnäisten rantatien toimitaloa. Valtiokonttori toimii kahdessa toimipisteessä Sörnäisten rantatie 13:ssa ja Kumpulantie 9:ssä, joista jälkimmäisen vuokrasopimus järjestelyssä päättyisi. Toimitilajärjestelyn tarkoituksena on saada Vakuutustoimiala sijoittumaan yhteen kiinteistöön. Peruskorjaus -hanke koskee Sörnäisten rantatien toimitilojen kunnostamista kiinteistöteknisiltä ratkaisuiltaan nykyaikaista perustasoa vastaaviksi, tiimityöskentelytapaa ja asiakaspalvelua tukeviksi. VEL-2005 hanke aiheuttaa lisämenoja vuosina yhteensä euroa, KIEKUn aiheuttamat lisämenot ovat vuosina yhteensä euroa. Uusi toimipiste aiheuttaa lisämenoja vuosina yhteensä euroa ja nykyisen arvion mukaan peruskorjauksen aiheuttamat lisämenot ovat vuosina yhteensä euroa.

7 VALTIOKONTTORI Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot (-palkkaukset muut kulutusmenot Muut toimintamenot (-palkkaukset muut kulutusmenot investoinnit Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot: -julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot: - oppisopimuskoulutusrahat Nettomenot Edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha Määrärahan tarve (Henkilötyövuosien määrä 548 htv) Valtiovarainministeriö on asettanut talousarvion valmistelun yhteydessä Valtiokonttorille vuodelle 2004 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Palvelutavoitteet toteuma tavoite TAE Veteraanipalvelut - Uudet peruskorvaukset kk 4,2 2,9 2,9 - Elinkoron oikaisut kk 2,7 2,5 2,3 - Sairausapulisät kk 1,6 1,9 1,6 - Muiden korvausten käsittelyaika kk 0,7 0,7 0,7 Vahingonkorvauspalvelut - Tapaturmakorvausten käs.aika 80 %:ssa päätöksistä pv Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 8,4 6,0 5,0 - Liikennevahinkojen käs.aika 80 %:ssa päätöksistä pv Eläkepalvelut Eläkepäätöksen käsittelyaika kk Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa 95 %:ssa tapauksista palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana. 95 % 95 % 95 %

8 VALTIOKONTTORI Maksullinen toiminta Toteuma Tavoite TAE Vert /2003 Tulot t % Kustannukset t Erillismenot % MENOJÄÄMÄ % Osuus yhteiskustannuksista % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ % Kustannukset yhteensä t % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 11 % 30 % 25 % Investoinnit t % Investoinnit % tuloista 13 % 0 % 0 % Tuottavuutta seurataan Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä tavoitteena palvelutason kehittäminen talousarvio ( ) talousarvio ( ) lisätalousarvio ( ) tilinpäätös ( )

9 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE VALTIOKONTTORIN TOIMINTAMENOT 1. VEL hanke VEL HANKKEEN TOTEUTUKSEN AIHEUTTAMAT INVESTOINNIT JA MUUT MENONLISÄYKSET VUOSINA Valtion eläkeneuvottelukunnassa (VENK) käsitellään parhaillaan tammikuussa tehtyä ehdotusta ns. Puro IV-sopimuksen periaatteiden toteuttamisesta valtion eläkejärjestelmään lukien. Asiasta on saatu 29.4 aikaan neuvottelutulos, jonka työntekijäjärjestöistä ovat hyväksyneet Pardia ry. ja VTY ry. Yksityiskohtien hionta jatkuu edelleen. Jäljempänä oleva esitys perustuu siihen, että lukien toteutettavan muutoksen sisältö on neuvottelutuloksen mukainen. Sen mukaan muutos toteutetaan julkisella sektorilla yksityissektorista poiketen ns. yhden raiteen mallilla. Jos VEL - järjestelmään jouduttaisiin ottamaan TEL -järjestelmän tapaan ajalle käyttöön ns. kahden raiteen malli, toimeenpanokustannukset nousisivat tässä esitetystä merkittävästi. 2. Luotavat rekisterit ja karkeat oletusaikataulut VEL -järjestelmään kuuluu yli sellaista henkilöä, jotka ovat olleet ennen VEL -turvaa kartuttavassa palveluksessa. Heille lasketaan vuosien aikana vuoden 2004 loppuun saakka ansaittu eläketurva nykyisillä eläkesäännöksillä, kuitenkin niin, että erityisellä yhteensovituksella rajataan ennen vuotta 1995 karttunutta eläketurvaa. Yhdellä ihmisellä voi olla useita erillisistä palvelusjaksoista muodostuneita ns. vapaakirjoja, joista eläketurva muodostuu. Tämä eläketurva rekisteröidään Valtiokonttoriin luotavaan uuteen rekisteriin (Omat vapaakirjat eli OVPK - rekisteri), jota parhaillaan rakennetaan VILMA:n voimaantuloa varten. OVPK -rekisteri muutetaan vuoden 2004 aikana sellaiseksi, että VEL-2005 muutoksessa vapaakirjaeläkkeet voidaan sijoittaa sinne. Vuosien 2004 ja 2005 aikana toteutetaan uusi eläkkeen laskentasovellus, joka perustuu koko työuran ansioista laskettavaan eläkkeeseen. Uutta yhteensovitusta varten on eläkkeiden käsittelyjärjestelmää muutettava siten, että se sisältää tarvittavat huomattavan mutkikkaat osat. VILMA:a varten mennessä luotava uusi MVPK - rekisteri (MVPK = Muut vapaakirjat) muutetaan vastaamaan uusia vaatimuksia vuosien aikana. Näistä aiheutuu lukuisia muutostarpeita mm. ETK - sanomaliikenteeseen ja julkisen sektorin eläkejärjestelmien keskinäisiin menettelyihin. 3. Tietojärjestelmäinvestoinnit VEL hankkeen ja VILMA:n toteuttamiseen tarvitaan vuosina varoja seuraavasti (Milj. ): vuosi VILMA; ent. suunn. VILMA; uusi suunn. Lisäys VILMA VEL-2005 ent.suunn. VEL-2005 uusi suunn Lisäys VEL Lisäys YHT ,940 0,00-0,940 1,000 3,500 2,500 1, ,000 3,500 2,500 2, ,000 2,500 1,500 1, ,600 1,500 0,900 0,900 Yht. 0,940 0,00-0,940 3,600 11,000 7,400 6,460

10 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Henkilötyö Vuodelle 2004 kehyslaskelmaan aiemmin esitetyt VILMA -investoinnit sisällytetään jatkossa VEL-2005-hankkeeseen, koska pääosa näistä investoinneista muuttaa perusteellisesti muotoaan VEL muutosten vuoksi. Tässä esitetyt investoinnit perustuvat pääasiassa VK:n ulkoisilta palvelujentoimittajilta ostettavaan kehitystyöhön. Myöhemmin tulee selvitettäväksi mahdollisuus käyttää pidemmällä aikavälillä koko työeläkejärjestelmän yhteisen IT -palvelukeskuksen palveluita. Tietohallintoratkaisut toteutetaan niin, että niitä on mahdollista hyödyntää VEL - turvan toimeenpanotyössä maantieteellisesti missä päin Suomea tahansa. Vuoden 2005 alusta voimaantulevat ns. Puro IV-muutokset ja niihin kuuluva TYEL - hanke aiheuttavat myös yksityisen sektorin työeläkejärjestelmälle huomattavan hallintokulujen lisäyksen. Erilaista asiakaspalveluhenkilöstöä se tarvitsee lisää vuosina lähes 150 henkilöä. ETK:n arvioiden mukaan tietohallintohenkilöstöä tarvitaan tämän lisäksi noin 100 henkilöä. Hanke aiheuttaa TEL -järjestelmässä vuosina noin M :n vuotuisen hallintokulujen lisäyksen verrattuna vuoden 2002 hallintokuluihin. Toimintavolyymeiltaan noin Valtiokonttorin suuruisissa TEL - laitoksissa vuotuinen lisäys on noin 5 10 M vakuutuskannan rakenteesta riippuen. Investointeihin ei sisälly tyoelake.fi:n muun työeläkejärjestelmän kanssa samantasoisia palveluita eikä kansalaisten sähköiseen tunnistamiseen perustuvaa sähköistä palvelua, joita koskevat määräraha- ja toimenpide-ehdotukset sisältyvät TTS - suunnitelman osana valtiovarainministeriöön lähetettyihin sähköisen asioinnin strategiaan ja TTS -kehityssuunnitelmaan. Vakuutustoimialan Eläkepalvelulinjan henkilötyövuosimäärä on vuoden 2003 sisäisessä budjetissa 107 htv. Se on laskettu nykyisellä palvelukonseptilla, jossa ei ole huomioitu mitenkään vuoden 2005 muutoksia. HTV 2003 norm. kysynnän mukaan ikäluokkien kasvun vaikutus + VILMAn; vaikutus + Muutos yhteensä HTV:t yhteensä Lisäys suunniteltuun VEL-2005 vuosi vaikutus Eläkepalveluiden palkkamenolisäykset TTS tarkistuksissa v tasossa Vuosipalkka A18 t lomaraha t palkka sivukuluineen t tupo 2,2 % (2004 taso) t htv palkkakust/v ,2 1,5 33,3 34, , ,2 1,5 33,3 34, , ,2 1,5 33,3 34, , ,2 1,5 33,3 34, ,6 Osa näistä henkilötyövuosista voidaan varsin hyvin käyttää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella Valtiokonttorin alueellistamispolitiikan mukaisesti. Mikäli VEL ratkaisu joudutaan toteuttamaan yksityisen sektorin TEL -järjestelmän tapaan ns. kahden raiteen mallilla vuosina , henkilötyötarve lisääntyy oleellisesti enemmän, koska se lähes kaksinkertaistaisi nykyisen eläkehakemusten ratkaisutyömäärän.

11 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE VEL muutosten HE Hallituksen esitys VEL-05-muutoksista on parhaillaan VM:n ja VK:n yhteistyössä laadittavana. Sen johtavana ajatuksena on Puro IV-sopimuksen mukaisesti se, että tulevien vuosikymmenien eläkemenoa pidetään kurissa kannustamalla muutokseen sisältyvillä toimilla ihmisiä työskentelemään muutaman vuoden nykyistä pitempään. HE:n sisältö on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuussa Se on tarkoitus esitellä eduskunnalle alkusyksyllä 2003 ja käsitellä syksyn 2003 aikana niin, että muutos tulee voimaan pääasiassa alkavana pitkänä siirtymäkautena. Muukaan aikataulu ei muutokselle ole realistinen, sillä jo hyväksytty yksityisen sektorin ratkaisu ei ole kunnolla toimeenpantavissa ilman VEL -järjestelmän samanaikaista toteutusta. Edellä mainitut investointi- ja kulutusmenotarpeet otetaan huomioon HE:n taloudellisissa ja organisatorisissa vaikutuksissa.

12 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE VALTION TALOUSHALLINNON KEHITTÄMISOHJELMA KIEKU Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä vuoden 2003 tulossopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että valtion talous- ja henkilöstöhallintoa koskeva tulevaisuuteen suuntautunut ja verkostoitumista hyödyntävä strateginen selviytymisohjelma käynnistetään siten, että taloushallintoa koskevan perusselvityksen ja muun käytettävissä olevan tiedon perusteella voidaan laatia yksityiskohtainen kehittämisohjelma. Edellä tarkoitetun Kieku-ohjelman (Koordinaatio, Infrastruktuuri, Elinvoimaisuus, Koulutus ja Uudelleenarviointi) taustalla on ollut käsitys voimakkaasta eläköitymisestä ja työnantajakilpailukyvyn haasteista, tiukentuvista taloudellisuusvaatimuksista, toiminnan johtamisen edellyttämistä kehittyvistä tieto- ja raportointitarpeista sekä teknologian kehityksestä. Saadakseen tarkemman käsityksen käytettävissä olevasta kehityspotentiaalista Valtiokonttori teetti vuoden 2003 alussa taloushallinnon esiselvityksen ulkopuolisella asiantuntijalla (BearingPoint Finland). Selvitykseen sisältyi kaikkien ministeriöiden ja joidenkin virastojen talousjohdon haastattelut sekä kaikille tilivirastoille lähetetty benchmark -kysely. Esiselvitys osoitti valtion taloushallintoon käytettävän työpanoksen vuositasolla noin 3700 henkilötyövuodeksi ja kustannukset noin 172 miljoonaksi euroksi. Vertailuorganisaatioihin nähden valtion taloushallinnossa käytetään selvästi enemmän resursseja erityisesti tapahtumankäsittelytoimintoihin. Ero aiheutuu monista eri tekijöistä, mutta kokonaisuutena kehittämispotentiaali on suuri. Jos tavoitetasona pidetään vertailuaineiston keskimääräisen organisaation suorituskykyä, taloushallinnon tehostamispotentiaali on 60 %:n luokkaa (Valtiokonttori pitää realistisesti tavoiteltavana ja mahdollisena n. 50 milj. euron säästöjä). Tavoitetason saavuttaminen edellyttää kattavaa säädösten ja menettelytapojen uudistamista. Henkilöstö-hallinnon osalta vastaavaa selvitystä ei ole tehty. Esiselvityksen yhteydessä hahmoteltiin valtion taloushallinnon tavoitetilaa ja sen saavuttamiseksi tarvittavaa kehittämisohjelmaa yhdessä joidenkin ministeriöiden ja virastojen edustajien kanssa. Seuraavana vaiheena olisi yksityiskohtaisen kehittämisohjelman laadinta. Ohjelman laadinta ja sen toteuttaminen edellyttää, että Valtiokonttori voi rekrytoida kokonaishankkeen vastuuhenkilön sekä tarvittavan muun lisäresursoinnin eri osahankkeisiin. Esitettävänä lisärahoitustarpeena tämä tarkoittaa vuonna euron ja euron/vuosi määrärahan lisäystä oheisen taulukon mukaisesti. Näihin lisäpanostuksiin ei sisälly tarvittavien tietojärjestelmäinvestointien rahoittaminen Yhteensä Henkilötyö (htv) Palkat sivukuluineen, t Kulutusmenot, t Menot yhteensä, t

13 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE EHDOTUS VALTIOKONTTORIN TOIMITILARATKAISUJEN TOTEUTTAMISEKSI Valtiokonttorin tilaratkaisuesityksestä on toimitettu yksityiskohtaisempi muistio Valtiovarainministeriölle. Valtiokonttorin toimintaorganisaatiota on muutettu lukien siten että toiminta on jaettu kolmeen toimialaan: Hallinnon ohjaus, Rahoitus ja Vakuutus. Lisäksi yhteiset toiminnot tuottavat toimialoille palveluita talous- ja henkilöstöhallinnon, viestinnän, tietohallinnon, turvallisuuden sekä toimisto- ja toimitilahallinnon alueilla. Valtiokonttori toimii kahdessa toimipisteessä, Hakaniemessä osoitteessa Sörnäisten rantatie 13, jossa toimii pääosa Valtiokonttorin toiminnoista ja henkilöstöstä sekä Vallilassa, Kumpulantie 9, jossa sijaitsevat Vakuutus- toimialan Veteraanipalvelut- linja sekä Hallinnon ohjaus- toimiala. Nykyisen toimitilaratkaisun ongelmana on se, että Vakuutus- toimiala sijaitsee kahdessa toimipisteessä ja Veteraanipalvelut- linjan henkilömäärän vähentymisen myötä tilaa Kumpulantiellä on tarvetta enemmän, kun taas Sörnäisten rantatiellä on tilan ahtautta. Lisäksi Sörnäisten rantatien toimitilat ovat peruskorjauksen tarpeessa, nykyisellään tilat eivät täytä työsuojelumääräysten vaatimuksia. Toimitilaratkaisun tavoitteena on 1. Järjestää Rahoitus- ja Hallinnon ohjaus- toimialoille sellainen toimitila, joka on pitkäaikainen, turvallisuusvaatimukset täyttävä ja riittävän lähellä toimialojen kannalta keskeisiä toimijoita, yhteistyötahoja ja muuta Valtiokonttoria sekä mielikuvaltaan näihin toimintoihin soveltuva. 2. Saada Vakuutus- toimiala samaan toimitilaan Sörnäisten rantatielle 3. Kunnostaa Sörnäisten rantatien toimitilat sellaiseksi, että ne ovat kiinteistöteknisiltä ratkaisuiltaan nykyaikaista perustasoa, soveltuvat tiimityyppiseen työskentelyyn ja tukevat asiakaspalvelun järjestämistä ja muutoinkin asiakaslähtöistä toimintaa. Näiden rakenteellisten muutosten toteutus tehostaa toimintaa ja tilankäyttöä. Tilaratkaisu ei estä eikä rajoita Valtiokonttorin alueellisen toimintapisteen perustamista, mihin liittyvä selvitystyö on jo Valtiokonttorissa käynnistetty. Valtiokonttori solmii vuokrasopimuksen Ilmarisen/Antilooppi kanssa n m2:n tilojen vuokraamisesta Ympyrätalosta. Sopimuskauden pituutena on 5 vuotta jonka lisäksi vuokralaisella on optio 5 vuoden jatkosopimukseen samoilla sopimusehdoilla. Sopimusvuokra on 16,95 /m2 toimistotiloista ja holvi-, arkisto- ja varastotiloista 8,5 /m2. Valtiokonttori irtisanoo Kumpulantien toimitilansa (n m2 vuokran ollessa 16 /m2, irtisanomisaika 12 kk) välittömästi kun varsinainen vuokrasopimus on allekirjoitettu ja aloittaa muuttoprojektin edellyttämät järjestelyt. Tällä toimenpiteellä ei jää valtion omistamaa toimitilaa tyhjäksi, Valtiokonttorin tilankäyttö neliöillä mitattuna tehostuu ja Valtiokonttorin fyysiset toimintaedellytykset paranevat. Kun Valtiokonttorin alueellinen toimipiste on perustettu, toimintojen ja henkilöiden siirtyminen on mahdollista toteuttaa asteittain siten että vastaava määrä toimitilaa vapautetaan nykyisistä toimipisteistä Helsingissä. Allaolevassa taulukossa on esitetty Valtiokonttorin tarvitsema lisärahoitustarve uuden toimitilan vuokraamiseksi:

14 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Luvut 1000 Uusi toimipiste Vuokramenot uudesta toimipisteestä Aulapalvelu, tietoliikenne ja puhelin Muutosta aiheutuvat menot Vuokramenojen pienennys Tilojen muutoksista aiheutuvat menot Toiminnalliset säästöt Lisäarkistotila Vakuutus- yksikölle; arkistotilavuokrat Uuden toimipisteen rahoitustarve yhteensä Valtiokonttorin kehykessä jo huomioidut henkilötyösäästöt palkkakustannuksissa Toiminnallisesta paranemisesta aiheutuvat hyödyt valtiolle vaikeasti muunnettavissa rahassa mitattavaksi Kertaluontoinen lisärahoitustarve t ajoittuu vuoteen 2004 jolloin uudet tilat otetaan käyttöön. Kustannus koostuu tilojen käyttöönottoon ja niihin muuttamiseen liittyvistä kertaluonteisista menoista. Vuotuista lisärahoitusta tarvitaan 80 t. Valtiokonttorin henkilötyövuosikehitys on suunnitelman mukaan asteittain laskeva. Tämä tarkoittaa palkkakustannusten asteittaista alenemista siten että vuonna 2007 palkkakustannukset ovat n. 700 t vuoden 2003 tasoa alemmat (vuoden 2003 hinnoin laskettuna). Tämä alenema on jo huomioitu Valtiokonttorin kehyssuunnitelmissa. Uuden toimipisteen perustaminen ja Kumpulantien toimipisteen irtisanominen on kuitenkin edellytys sille, että tämä henkilötyövuosikehitys voi toteutua. Käytännössä tämä järjestely tuo Vakuutustoimialan yhteen toimipisteeseen, jolloin Veteraanipalvelutlinjan asteittainen alasajo on mahdollista vaarantamatta sotaveteraanikorvausten käsittelyä ja maksatusta. Suurimmat hyödyt realisoituvat kuitenkin toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden paranemisena Rahoitus- ja Hallinnon ohjaus- toimialojen edistyksellisen vuorovaikutusta ja toiminnallista tehokkuutta parantavan tilaratkaisun ansiosta. Vakuutustoimialan sijainti yhdessä toimipisteessä mahdollistaa vastaavan kehityksen peruskorjauksen toteutuessa. Alla on alustava arvio Sörnäisten rantatien toimipisteen peruskorjauskustannuksista ja sen vaatimasta lisärahoitustarpeesta: Luvut 1000 Peruskorjaus Vuokramenojen kasvu Väistötilavuokramenot Suunnittelumenot Muutosta aiheutuvat menot Kalustus Tietoliikenne, turvatekniikka, puhelin Peruskorjauksen rahoitustarve yhteensä

15 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Momentti VALTIOKONTTORI TOT. TOT. TOT. SUUNN. TAE Menot (1 000 ) - palkkaukset* muut kulutusmenot toimitilamenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 ) - maksullinen toiminta muu rahoitus Yhteensä Nettomenot (+) / -tulot (-) Talousarvio/kehys (vanha) LisäTAE+kehyslisäys Siirtomäärärahakannan muutos Muiden momenttien käyttöoikeus Siirtomäärärahakanta Henkilöstömäärä (htv) * Pv- ja vanh.rahat Kelalta nettoutettu.

16 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE KUSTANNUSVASTAAVUUS MAKSULLISUUSLAJEITTAIN Liiketaloudelliset suoritteet Toteuma Tavoite TAE Vert /2003 Tulot t % Kustannukset t Erillismenot % MENOJÄÄMÄ % Osuus yhteiskustannuksista % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ % Kustannukset yhteensä t % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 56 % 60 % 55 % Investoinnit t % Investoinnit % tuloista 0 % 0 % 0 % Julkisoikeudelliset suoritteet Toteuma Tavoite TAE Vert /2003 Tulot t % Kustannukset t Erillismenot % MENOJÄÄMÄ % Osuus yhteiskustannuksista % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ % Kustannukset yhteensä t % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista -5 % 4 % 3 % Investoinnit t % Investoinnit % tuloista 22 % 0 % 0 %

17 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Muiden säädösten nojalla TOT. TAVOITE TAE Vert. maksulliset suoritteet /2003 Tulot t % Kustannukset t Erillismenot % MENOJÄÄMÄ % Osuus yhteiskustannuksista % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ % Kustannukset yhteensä t % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 8 % 3 % 2 % Investoinnit t % Investoinnit % tuloista 1 % 0 % 0 %

18 VALTIOKONTTORI TAE VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET

19 VALTIOKONTTORI Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) Muistio s. 26 Momentille myönnetään euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain (280/66) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien ja niiden lisien sekä viivästyskorotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että muut eläkelaitokset maksavat valtion puolesta myöntämiään valtion vastuulle kuuluvia eläkkeitä. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa valtion eläkelain (280/1966) mukaisista kuntoutusetuuksista aiheutuvia menoja siirtona momentilta Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle 2004 arvioidussa TEL -indeksitasossa (2048/2162). Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-eläkkeet Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet Valtion eläketurvan piiriin kuuluville henkilöille myönnetyt kuntoutusetuudet Yhteensä määräraha ( ) määräraha ( ) tilinpäätös ( )

20 VALTIOKONTTORI Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden myöntämiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahasta saadaan myöntää uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja perheeläkkeitä Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille, jotka siirtyvät eläkkeelle viimeistään vuonna Mikäli Sotainvalidien Veljesliiton omistamien laitosten, Kaunialan ja Kyyhkylän omistuspohjassa tapahtuu muutoksia, saadaan ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä myöntää myös uuden omistajan palvelukseen siirtyneille, aiemmin Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimineille toimihenkilöille. Eläkkeet myönnetään noudattaen soveltuvin osin valtion eläkelain ja valtion perheeläkelain säännöksiä. Ylimääräisestä eläkkeestä vähennetään samasta palveluksesta työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä eläke. Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä myönnettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään euroa ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (75/74) mukaisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (37/77) mukaisten sanomalehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää enintään euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maatalous-keskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen päätoimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä annetun toimivallan käyttämistä varten muodostetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisäeläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muuten jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä varten. Selvitysosa: Määräraha on laskettu vuodelle 2004 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2048/2162). Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että vuonna 2004 myönnetään uusia taiteilijaeläkkeitä 35 ja sanomalehtimieseläkkeitä 10 kpl. Uusien ylimääräisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ns. paikalta palkattujen ulkomaan kansalaisten Suomen valtion palveluksesta kertyneen eläketurvan maksaminen kertasuorituksena valtioneuvoston päätöksen n:o 195/89 nojalla. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Ennen myönnetyt ylimääräiset eläkkeet Vuoden kuluessa myönnettävät taiteilijaja sanomalehtimieseläkkeet (enintään)

21 VALTIOKONTTORI Vuoden kuluessa myönnettävät muut ylimääräiset eläkkeet Eduskunnan kansliatoimikunnan ylimääräiset eläkkeet (enintään) Yhteensä määräraha ( ) määräraha ( ) tilinpäätös ( )

22 VALTIOKONTTORI Muut eläkemenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyksestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myöntämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu Televan, Valtion polttoainekeskuksen, Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen. Määrärahaa saa käyttää myös korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilöntyönantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patriakonserniin siirtyneitä henkilöitä. Valtiokonttori saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein lasketusta eläkevastuiden kertasuorituksesta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain mukaisesti. Selvitysosa: Korvaukset maksetaan pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettuina kertasuorituksina. Määrärahaa ei tulla käyttämään eläkekorvausten maksamiseen vuoden 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille. Määräraha on laskettu vuodelle 2004 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2162). Määrärahassa on huomioitu laki eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä (165/ ; HE 258/1998). Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Korvaus Kuntien eläkevakuutukselle Korvaus Nokia Telecommunications Oy:lle Korvaus Vapo Oy:lle Korvaus Vammas Oy:lle Korvaus Lapua Oy:lle Muut korvaukset Eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirrot Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään Yhteensä

23 VALTIOKONTTORI määräraha määräraha tilinpäätös

24 VALTIOKONTTORI Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Muistio s. 31 Momentille myönnetään euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsäädännön mukaisten korvausten maksamiseen, valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen maksamiseen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuksen mukaisten erorahojen ja toistuvien korvausten maksamiseen sekä valtion palveluksessa oleville virantoimituksesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä suoritettavien korvausten sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen. Selvitysosa: Momentin määrärahatason nousu johtuu tapaturmakorvausosuudesta ja siinä lähinnä 2003 voimaantulleesta virkamiesten päivärahakorvauksesta. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988), valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (449/1990), julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 14 :n, sotilastapaturmalain (1211/1990), valtion eläkelain (280/1966) 18 b :n sekä tapaturmakorvausjärjestelmään liittyvän muun lainsäädännön nojalla maksettavat tapaturmakorvaukset Liikennevakuutuslain (279/1959) ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla maksettavat liikennevakuutuskorvaukset Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun lain (269/1974) ja valtion virantoimituksesta tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (794/1980) nojalla maksettavat valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaukset Valtion virkamieslain (750/1994) ja erorahaasetuksen(1350/1994) nojalla maksettavat virkamiesten erorahat, aikuiskoulutuslisät ja toistuvat korvaukset Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun järjestämisestä aiheutuvat menot virka- ja työehtosopimusten nojalla sekä kansanedustajana toimineen henkilön, eduskunnan virkamiesten ja rauhanturvaamishenkilöstön vastaavaa etua koskevan lainsäädännön nojalla, sekä asevelvollisen kuoltua suoritettava taloudellinen tuki Valtion liikelaitoksille valtion liikelaitosten vahinkoturva

25 VALTIOKONTTORI järjestelmästä annetun valtioneuvoston päätöksen (1422/1991) nojalla maksettavat korvaukset Rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain (8/1898) nojalla maksettavat korvaukset Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset Yhteensä määräraha ( ) määräraha ( ) tilinpäätös ( )

26 VALTIOKONTTORI Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) Muistio s. 26 Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien Valtiokonttorin toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamiseen. Määräraha on laskettu vuodelle 2004 arvioidussa TEL- indeksitasossa (2048/2162). Selvitysosa: Vuonna 2004 valtion eläkejärjestelmä siirtyy viimeisen laitoksen periaatteen mukaiseksi. Toimintatapa tarkoittaa sitä, että vuonna 2004 alkavissa uusissa eläkkeissä henkilön koko eläke maksetaan henkilön viimeisen työnantajan eläkelaitoksesta, ja eläkelaitokset tasaavat osuutensa keskenään vuosittain. Toimintatavasta käytetään nimeä VILMA. Järjestelyssä ovat mukana Valtiokonttori, Kuntien eläkevakuutus, Kansaneläkelaitos, Kirkon keskusrahasto ja Eläketurvakeskus, joka edustaa yksityisen eläkejärjestelmän eläkelaitosta. Kukin osapuoli vastaa eläkemenojen hyvittämisestä täysimääräisenä sille, joka maksaa eläkettä toisen sopimusosapuolen puolesta. Eläkeselvittely budjetoidaan bruttomääräisenä siten, että valtion muiden eläkelaitosten puolesta maksamat eläkkeet budjetoidaan täysimääräisenä menoksi ja niiltä saatava korvaus budjetoidaan tuloksi momentille Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamat eläkkeet on budjetoitu momentille Rahaliikenne hoidetaan Eläketurvakeskuksen ja Valtiokonttorin kesken nettomääräisenä, jolloin toisen osapuolen puolesta enemmän maksava on maksusuorituksen saajana. Talousarviovuoden ennakoista sovitaan Eläketurvakeskuksen kanssa vuosittain mennessä. Eläketurvakeskus laskee vuotuisen loppuselvityksen ja ilmoittaa sen Valtiokonttorille talousarviovuotta seuraavan vuoden lokakuun 31. päivään mennessä. Ennakot otetaan huomioon loppuselvityksen osasuorituksina. Loppuero joko maksetaan Valtiokonttorille tai Valtiokonttori maksaa sen Eläketurvakeskukselle loppuselvitystä seuraavan marraskuun 30. päivänä. Kuukausiennakoille lasketaan laskuperustekorkoa erääntymiskuukauden maksupäivästä loppuselvityksen maksupäivään saakka. Loppuselvitysmenoa ja siitä aiheutuvaa korkomenoa ei tule maksettavaksi vuoden 2004 aikana. Yrittäjäeläkelain mukaisten eläkkeiden selvittelyssä noudatetaan samassa sopimuksessa sovittua vastaavanlaista menettelyä kuin edellä mainittujen työeläkelakien mukaisten eläkkeiden selvittelyssä määräraha ( ) määräraha ( ) 2002 tilinpäätös ( )

27 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 26 TAE VAKINAISET ELÄKKEET, PERHE-ELÄKKEET SEKÄ KUNTOUTUSTUET Seuraavassa esitetään eläkemenoennuste vuoden 2004 talousarvion momenttia "Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet" varten. Sen taustaksi tarkastellaan toteutunutta kehitystä aikaisempina vuosina. Talousarviovarauksesta oheisessa taulukossa esitetyssä luvussa on huomioitu alkuperäinen talousarviovaraus ja siihen budjetin hyväksynnän jälkeen mahdollisesti tehdyt indeksikorjaukset, mutta ei lisätalousarvioissa huomioituja volyymin muutoksia. Valtion eläkemenon määrärahavarausten toteuma vuosina momentti milj. talousarvio toteuma kasvu ed. vuodesta nimellinen reaalinen milj. erotus (toteuma arvio) % % % milj ,5 % 1,8 % ,42 % ,9 % 1,5 % ,16 % ,6 % 2,0 % ,17 % ,7 % 1,8 % ,24 % * 5,2 % 2,0 % ,27 % +7 *huomioonottamatta lisätalousarvion määrärahavarausta 17 M Budjettivuosi 2002 Viisivuotiskaudella toteutunut eläkemeno on yleensä ollut pienempi kuin talousarviovaraus. Ero varaukseen ei ole ollut suuri, yleensä alle 10 miljoonan euron. Vuosina 2001 ja 2002 toteutunut meno oli talousarviovarausta suurempi, ja eroa määrärahavaraukseen oli 6-7 miljoonaa euroa (0,24-0,27 % prosenttia). Vuonna 2002 eläkkeitä alkoi kappaletta, suurin piirtein sama määrä kuin vuonna Vuosina 2003 ja 2004 ei alkaneiden eläkkeiden määrien oleteta muuttuvan olennaisesti lukuunottamatta kansanedustajien eläkkeitä, joita alkaa vaalivuonna 2003 enemmän kuin normaalivuosina. Osa-aikaeläkkeitä alkoi lähes kappaletta. Niiden määrä suureni 500 kappaleella edellisvuodesta. Näin huomattava nousu johtui lakiuudistuksesta, jolla eläkkeelle pääsyn alaikäraja nostettiin. Ns. LYVEL-eläkkeitä alkoi vajaa 100 kappaletta. Nämä eläkkeet myönnettiin kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä annetun lain perusteella. Eläkemeno vuosina 2003 ja 2004 Yksityisellä sektorilla on annettu lait eläke-etuuksien perinpohjaisesta muutoksesta. Niitä ryhdytään soveltamaan vuoden 2005 alussa. Niillä tuetaan hallitusohjelmien pitkäaikaista tavoitetta keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisiän myöhentämisestä. Uudistuksen vaikutukset tulevat ulottumaan myös julkisen sektorin eläkejärjestelmiin. Aikataulusyistä vaikutuksia ei ole otettu tässä laskelmassa huomioon.

28 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 27 TAE Esitys vuoden 2004 talousarvion momenttia varten vakinaiset ja perhe-eläkkeet (1 000 euroa ) TP TMA TMAE Ind /2162 Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perheeläkkeet ( ) Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet ( ) Kansanedustajain eläkkeet ja perheeläkkeet ( ) Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet ( ) Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet ( ) Eläkemenot yhteensä Muut kuntoutusetuudet kuin kuntoutustuet ( ) Yhteensä Eläkemenon ennustetaan kasvavan vuodesta 2003 vuoteen 2004 reaalisesti 3,3 % ja nimellisesti 5,8 %. Momenttien eläkemenoihin sisältyvät kuntoutustukena maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden menot. Muiden kuntoutustukien budjetointi ehdotetaan siirrettävän momentille momentilta Yleislain alaisten liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien virastojen eläkemeno sisältyy alamomentille Näihin kuuluvat Senaatti kiinteistöt, Metsähallitus, Ilmailulaitos ja Tieliikelaitos. Valtion talousarviossa 2003 momentin määrärahavaraus euroa näyttää nyt laaditun ennusteen perusteella olevan oikein mitoitettu toteutuvaan menoon verrattuna. Viimeisen maksavan laitoksen uudistus (VILMA) Viimeisen maksavan laitoksen uudistus tulee julkisella sektorilla voimaan vuoden 2004 alussa. Uudistus tarkoittaa sitä että se eläkelaitos, missä henkilö on ollut viimeksi vakuutettuna suorittaa hänelle eläkkeen kaikkien muidenkin eläkelaitosten puolesta, mikäli eläkettä on karttunut muualtakin kuin viimeisestä laitoksesta.

29 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 28 TAE Valtiokonttori, Kuntien eläkevakuutus, Kansaneläkelaitos, Kirkon keskusrahasto ja Eläketurvakeskus ovat sopineet menettelyistä, joilla toisen eläkelaitoksen puolesta suoritetut eläkkeet hyvitetään maksavalle laitokselle. Uutta menettelyä sovelletaan vuodesta 2004 lähtien Valtiokonttorin osalta VILMA-järjestelyn piirissä arvioidaan eläkemenon kehittyvän seuraavassa asetelmassa esitetyn mukaisesti euroa Saatavat Velat Selvittelymenettelyn talousarviovaikutukset toteutetaan bruttoperiaatteella. Saatavat tarkoittavat niitä muiden eläkelaitosten vastuulla olevia eläkkeitä, jotka Valtiokonttori maksaa viimeisenä laitoksena. Valtiokonttorin muiden puolesta maksamat eläkkeet budjetoidaan menona momentille ja ne kirjataan niitä maksettaessa kuukausittain tälle uudelle talousarviotilille, koska ne eivät ole valtion eläkemenoja, vaan saamisia muilta eläkelaitoksilta. Valtiokonttorin muiden puolesta maksamia eläkkeitä eli valtiolle lopullisesti kuulumatonta eläkemenoa vastaava korvaus budjetoidaan bruttomääräisenä tulona momentille ja talousarviovuoden aikana ne kirjataan ennakkotulona momentille kuukausittain. Velat tarkoittavat niitä valtion vastuulla olevia eläkkeitä, jotka muut laitokset maksavat Valtiokonttorin puolesta viimeisenä laitoksena. Nämä menoerät sisältyvät momentin määrärahavaraukseen ja talousarviovuoden aikana ne kirjataan ennakkomenona momentille kuukausittain. Ennakkotulojen ja menojen rahaliikenne on tarkoitus hoitaa nettomääräisenä kuukausittain siten, että maksusuorituksen saajana on se osapuoli, jonka maksamat eläkkeet ovat suuremmat kuin toisen osapuolen ja maksajana vastaavasti se osapuoli, jonka maksamat eläkemenot ovat toisen osapuolen maksamia pienemmät. Vuosittaisesta rahaliikenteen määrästä eli talousarviovuoden ennakosta sovitaan Eläketurvakeskuksen kanssa vuosittain mennessä. Varsinaiselle eläkemenomomentille budjetoidaan ja kirjataan myös se eläkemenon mahdollinen tasausmaksu, joka johtuu siitä, että valtion ennakko on määritelty liian alhaiseksi. Mikäli valtion ennakko on määritelty liian korkeaksi, valtiolle tulona tuleva ennakkomaksujen tasaus budjetoidaan sitä varten perustettavalle uudelle tulomomentille Eläketurvakeskus laskee tasausmaksun loppuselvityksen perusteella talousarviovuotta seuraavan vuoden lokakuun 31. päivään mennessä. Tasausmaksu määritellään ja maksetaan ensimmäisen kerran vuonna Kuukausiennakolle lasketaan laskuperustekorkoa erääntymiskuukauden 6. päivästä loppuselvityksen maksupäivään saakka. Valtion maksettavaksi tulevat korot budjetoidaan sitä varten perustettavalle uudelle menomomentille , joka siis tulee otettavaksi valtion talousarvioon ensimmäisen kerran vuonna Mikäli valtio saa korkotuloja, ne budjetoidaan momentille

30 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 29 TAE Momentin menon muutos edellisvuoten verrattuna 107,0 % 106,0 % 105,0 % 104,0 % Nimellinen muutos 103,0 % Reaalinen muutos 102,0 % 101,0 % 100,0 % 99,0 % euroa Valtion eläkemenot Mom Liikelaitokset Kansaned. 2.korv.l Kunnat, VAL, VALTAVA Valtion palvelus Eläkemenon kehitys vuosina Vuosi 2003 on esitetty vuoden 2003 indeksitasossa (2002/2103) ja vuodet vuoden 2004 indeksitasossa (2048/2162, VM 15/01/2003) euroa

31 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 30 TAE Vuosi Vanhuus- ja varh. vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyys eläkkeet Yks. varhaiseläkkeet Työttömyysja osaaikaeläkkeet Perheeläkkeet Eläkemeno yhteensä VANHUUSELÄKKEET: Valtion eläkelain mukaiset vanhuuseläkkeet, varhennetut vanhuuseläkkeet, ns. vanhan lain mukaiset omat eläkkeet sekä diplomaatinpuolison erityiskorvaukset. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET: Sisältävät kuntoutustuet (myös momentilta siirrettäväksi esitetyn kuntoutustukimenon). PERHE-ELÄKKEET: Valtion eläkelain sekä ns. vanhan lain mukaiset perhe-eläkkeet. Laskentaoletukset 1. Eläkemenoennusteessa käytetään laskentamallia, jonka aikajänne on kuusi vuotta. Malliin sisältyvien, eläkkeiden kestoa ja säilyvyyttä kuvaavien parametrien arvot ovat samat kuin viime laskelmassa. Mallin käyttämä lähtökanta on vuoden 2002 lopussa voimassa ollut eläkekanta. 2. Laskenta on suoritettu vuoden 2004 TEL-indeksitasossa, jonka arvot on saatu valtiovarainministeriön talousarvion laadintaohjeesta (VM 15/01/2003). Indeksin arvot ovat: alle 65-vuotiaiden indeksi vuotta täyttäneiden indeksi Ennusteessa ei ole otettu huomioon valmisteilla olevaa, vuoden 2005 alussa voimaan tulevaksi aiottua VEL-järjestelmän kokonaisuudistusta. 4. Kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien eläkejärjestelyihin vuoden 1999 alusta voimaantulleet muutokset on huomioitu, minkä mukaisesti nuoret, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet henkilöt jäävät valtion eläketurvan ulkopuolelle. 5. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuosina 2003 ja 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina. 6. Pohjaosaleikkauksen kompensaatio on laskelmassa huomioitu. Sen seurauksena eläkemenot nousevat vuonna 2003 noin 10 miljoonalla eurolla ja sen jälkeisinä vuosina 40 miljoonalla eurolla.

32 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 31 TAE Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset euro TP 2001 TP2002 TA2003 TAE Tapaturmakorvaukset Liikennevahingot Valtion henkilöstölle aiheutuv eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaaminen 4.Valtion virkamiesten erorahat ja toistuvat korvaukset 5.Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen tuki 6.Liikelaitosten vahinkoturva VR:n vanhojen rautatievast.lain Lapuan patruunatehtaan onnettom Yhteensä TP TP TA TAE Viraston kehyslaskelma IND. 100,0 111,25