Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Transkriptio

1 VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2005 Lukuunottamatta valtionvelkaa

2 VALTIOKONTTORI TAE 2005 Sisällysluettelo VALTIOKONTTORI VALTION MAKSAMAT ELÄKKEETJA KORVAUKSET HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMENPITEET ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT MENOT KANSAINVÄLISET RAHOITUSOSUUDET MUUT VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENOT OSASTO 11 VEROT JA VERON LUONTEISET TULOT OSASTO 12 SEKALAISET TULOT OSASTO 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET OSASTO 15 LAINAT... 56

3 VALTIOKONTTORI PÄÄLUOKKA 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA VALTIOKONTTORI 05. Valtiokonttori Selvitysosa: Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat hallinnolliset tukipalvelut sekä ohjaa virastojen ja laitosten tukiprosesseja ja tukee niiden kehittymistä. Valtiokonttori on myös valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja tarjoaa lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Valtiokonttori muodostuu kolmesta toimialasta: Hallinnon ohjaus -toimialan tehtävänä on toimia valtionhallinnon yhteisenä taloushallinnon osaamis- ja palvelukeskuksena, joka tuottaa erityisesti valtion konserniohjaukseen tarvittavat laskelmat ja analyysit. Rahoitustoimialan tehtävänä on tarjota rahoitusvarallisuuden ja valtion velan hallintapalvelut ensisijaisesti valtion budjettitalousyksiköille. Vakuutustoimialan tehtävänä on toimia valtion vakuutuslaitoksena ja tuottaa korvauspalveluita muille hallinnonaloille. Valtiokonttorin yhteiskunnallinen vaikuttavuus Valtiokonttorin strategisena tavoitteena on yhteistoiminnassa valtiovarainministeriön kanssa maksimoida valtion kokonaisetu, minkä saavuttamiseksi - Hallinnon ohjaus -toimialan keskeisenä tavoitteena on viedä läpi kehittämishanke (KIEKU), jonka lopputuloksena virastojen hallinnolliset tukipalvelut on uudelleen organisoitu tuottavuuden oleelliseksi paranemiseksi valtionhallinnon tasolla - Rahoitustoimialalla kehitetään riskienhallintaa ja rahoitustoimintojen tuloksellisuusmittausta sekä sopimusperusteista yhteistoimintaa toimeksiantajavirastojen kanssa - Vakuutustoimialalla kehitetään riskienhallintakulttuuria valtiotyönantajien piirissä mm. viemällä läpi työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä KAIKU -hanke sekä parantamalla työnantaja-asiakkuuden hallintaa, toteutetaan eläkelakien muutokset oikeassa ajassa ja kustannustehokkaasti sekä sopeutetaan hallitusti Sotilasvamma ja veteraaniasioiden hoito alenevaan kysyntään - Valtiokonttorin kaikki perustoiminta hoidetaan laadukkaasti, mutta entistä taloudellisemmin Strategisesti tärkeimpinä tuloksia ovat:

4 VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjauksessa luotettavan, oikea-aikaisen ja helposti hyödynnettävän tietotuotannon lisäksi kehittämisprojektien onnistunut läpivienti. - Rahoituksessa valtion lainanoton korkoeron pysyminen pienenenä suhteessa muihin eurooppalaisiin valtioihin ja sijoittajakunnan huomattava laajeneminen ja monipuolistuminen ulkomailla - Vakuutuksessa hakemusten käsittelyajat, työkykyä ylläpitävän toiminnan tulokset sekä eläkepalveluiden hallintokulujen alhaisuus verrattuna muihin työeläkelaitoksiin.

5 VALTIOKONTTORI Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Muistio s. 7 Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Maksullisen toiminnan tulojen arvioidaan lisääntyvän euroa saattamalla lailla valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta (HE xxx/2004) eläkkeiden hoito VEL-työnantajille maksulliseksi lisäämällä hoitokuluosuus osaksi työnantajilta perittävää eläkemaksua. Käytäntö vastaa yksityisen sektorin työeläkkeiden hoidossa noudatettavaa käytäntöä. Lisäyksenä on otettu huomioon euroa Laiho-järjestelmän jatkokehittämiseksi, VEL-2005 hankkeen investointien lisäystä euroa, Valtiokonttorin Sörnäisten rantatien kiinteistön peruskorjauksesta johtuvan väistötilatarpeen aiheuttamat toimitila- muutto- ja infrastruktuurimenot euroa sekä alueellistamishankkeesta aiheutuvia menoja euroa. (Maksullisen toiminnan arvioitu kokonaistyöaika vuonna 2005 on 191 htv) Valtiokonttorin tärkeimmät ja tuotokset/panokset: Suoritteen nimi Suoritekappaleet Paperittoman kirjanpidon käyttäjävirastot Netran avatut sivut /pv Maksuliikennevaltuutukset, kpl Hoidettujen antolainojen kantalkm luvut ilmoitetaan Omistusasuntolainatakaukset lkm myö- hemmin Korkotukilainojen kantalkm Eläkepäätösten määrä (kaikki eläkelajit) Eläkkeiden ennakkotiedusteluvastaukset Maksettujen eläkkeiden kantalkm Vahingonkorvauspäätösten määrä (tapaturma-, rikos-, liikenne-, ja hirvivahingot) Sotainvalidi- ja veteraaniasioiden päätösten määrä (kaikki päätöslajit) Elinkorkojen maksukanta lkm Suoritteen nimi Suoritekustannukset t Keskuskirjanpidon hoito Valtion maksuliikenteen hallinnointi Valtion velan hallinnointi Asuntolainojen hallinnointi Korkotukilainojen hallinnointi Eläkepäätökset Eläkkeiden ennakkotiedusteluvastaukset Maksetut eläkkeet Vahingonkorvauspäätökset

6 VALTIOKONTTORI Sotainvalidi- ja veteraanipäätökset Elinkorkojen maksu Asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen painottamaton keskiarvo: Toimiala Hallinnon ohjaus 8,3 8,3 8,3 Rahoitus 8,4 8,3 8,4 Vakuutus 8,4 8,5 8,5 Toiminnan tulot ja menot 2003 TP 1 ennuste 2005 TAE 2004 TA TOIMINNAN TULOT JA MENOT Tulot yhteensä maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta Menot yhteensä (sis. yhteisrah. toiminnan) henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot (2003 sis. ltaen) toimintamenorahoitus, netto Valtiovarainministeriön toimintamenot Kehittämis- ja koulutustoiminta Työsuojelun edistäminen muu erittelemätön rahoitus Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty (TA+LTA) / talousarvioehdotus käytetty siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle

7 VALTIOKONTTORI Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus Maksullinen toiminta TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot -suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Tuotot yhteensä t Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset t Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 143 % 135 % 103 % Hintatuki t Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 2005 määräraha määräraha tilinpäätös (Kehys 2005 = )

8 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Eläkkeiden hoitokulun maksullisuus Kaikissa muissa työeläkejärjestelmissä peritään eläkemaksun osana hoitokuluosuutta. Valtiokonttori on esittänyt jo 1990-luvulla useaan otteeseen hoitokulun lisäämistä myös VEL-työnantajien maksamaan eläkemaksuun. Kun eläkejärjestelmät yhtenäistyvät vuoden 2005 alusta lukien aiempaa yhtenäisemmiksi, on entistäkin perustellumpaa siirtyä hoitokulun osuudessa samanlaiseen toimintatapaan. Hoitokulun saattamisesta maksulliseksi on jo periaatteellinen sopimus valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle (Toimintamenosuunnitelmaan ei ole voitu sisällyttää kaikkia eläkelainsäädännön uudistamisesta johtuvien tietojärjestelmäinvestointien toteuttamiseksi vuonna 2004 tarvittavia määrärahoja Vajauksen kattamiseksi Valtiokonttori ryhtyy valmistelemaan vuoden 2004 aikana eläkkeiden hoitokulun saattamista maksulliseksi siten, että maksullisuus asteittain kasvaa kustannusvastaavaksi ja että se voitaisiin toteuttaa osittain jo vuonna 2004). Tulossopimuksen tekemisen jälkeen vuonna 2004 tarvittavaksi investointiarvioksi on tarkentunut 5,9 M. Tästä investoinnista 2 M :lle ei ole toistaiseksi olemassa rahoitussuunnitelmaa. Valtion eläkerahastoa koskevaa lakia on tarkoitus muuttaa kuluvan vuoden aikana (HE xxx/2004). Hoitokulun edellyttämä säädösmuutos on siten helposti toteutettavissa osana eläkerahastolakia. Vuosittaisen hoitokulun määrästä päättäisi valtiovarainministeriö Valtiokonttorin esityksestä. Lain voimaantullessa on muutettava myös Valtiovarainministeriön asetusta Valtiokonttorin maksullisista suoritteista, koska siinä määritellään maksulliseksi eräitä eläkkeiden hoitoon liittyviä suoritteita, jotka olisi tarkoitus kattaa hoitokululla. Eläkkeiden hoitokululla katettaisiin alla luetellut eläketurvan toimeenpanosta aiheutuvat kustannukset, jotka lasketaan maksullista toimintaa koskevien määräysten mukaisesti kustannusvastaavuuteen perustuen, kuitenkin niin, että vuositason kustannusvastaavuuteen noudatettaisiin soveltuvin osin työeläkejärjestelmässä noudatettavia periaatteita. Eläketurvan toimeenpanon kustannukset ovat vuoden 2005 suunnitelmien mukaan n miljoonaa euroa. Hoitokuluosuus 0,35 % palkkasummasta (5,7 mrd. ) tuottaa tulona noin 20 milj.. Vertailulukuna voidaan todeta, että yksityisen sektorin hoitokuluosuus palkkasummasta on viime vuosina ollut keskimäärin noin 0,5 % jo ennen työeläkelainsäädännön edellyttämiä laajoja tietojärjestelmämuutoksia. Hoitokulun maksullistamisessa huomioitavat suoritteet : (Välitön työaika ja kustannukset) 413 Eläkepäätökset 4139 Päätöstietojen selvittely (hälyt). 414 Valituslausunnot 415 Posa 416 Maksetut eläkkeet 417 Ennakkotiedustelut/maksuton 418 Ennakkotiedustelut/maksullinen 419 Rekisteröinnit 420 Eläkemaksut 423 Eläkeneuvontakontaktit/henkilökohtainen 430 Ammatillinen kuntoutus 4300 Vel-kuntoutus 431 Työkyvyn arviointi

9 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Kaiku-projekti 4340 Kaiku-koulutus 4341 Kaiku-konsultointi 4342 Kaiku-viestintä 4343 Kaiku-hakemuskäsittely 4344 Kaiku-seuranta 4345 Kaiku-sidosryhmätyö 4346 Kaiku-hallinto 435 Maksullinen koulutus 437 Maksuton kouluttaminen 439 Vapaakirjaeläkkeet Eläkkeiden hoitopalvelun kustannusvastaavuus 2005 TUOTOT MAKSULLISEN TOIMINNAN TUOTOT KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT MUUT KULUT 23 VUOKRAT 5 AINEET JA TARVIKKEET 2 Erilliskustannukset yhteensä OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 0 Tulot % kustannuksista 100 % Työaika htv 166 Vuonna 2005 kustannuksiin sisältyy pääomakustannuksia (poistoja ja korkoja eläketietojärjestelmän hakemuskäsittely- ja rekisteröintiosioiden sekä Vilma muutosten johdosta) yhteensä 2,73 milj.euroa. Vastaavasti eläkkeiden hoitoon liittyviä investointimenoja sisältyy vuonna 2005 lähinnä VEL-2005 muutoksesta johtuen bruttomenoihin 4 M. Investointimenoarvio on noussut TTS:ään sisältyviin menoihin verrattuna, mistä johtuen momentille esitetään lisäystä VEL -investointeihin. On mahdollista, että investointiarvio ylittyy vielä tässä esitetystä työn edetessä. Hoitokuluosuudella katettavaksi esitetään vuonna 2005 vain Valtiokonttorin toimintamenoihin sisältyvät kustannukset, ei muilta momenteilta maksettavia työkyvyn ylläpitoon käytettäviä menoja eikä Valtion eläkerahaston sijoitustoiminnan kustannuksia. Käytäntö vastaa sijoitustoiminnan osalta yksityisten työeläkelaitosten käytäntöä, työkyvyn ylläpidon osalta yksityisten laitosten hoitokuluun sisältyy erillinen osa sen rahoittamiseksi. Yksityisellä työeläkesektorilla noudatettuun tapaan myös toimintansa lopettaneiden tai toiseen eläkelaitokseen siirtyneiden työnantajien palveluksen perus-

10 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE teella maksettavien eläkkeiden hoito kuuluu hoitokuluosuudella rahoitettavaan toimintaan. Valtion eläkerahaston ja Valtiokonttorin välinen suhde Samalla eläkerahastoa koskevalla lain muutoksella on tarkoitus muuttaa Valtion eläkerahaston ja Valtiokonttorin välistä suhdetta siten, että Valtiokonttori hoitaisi eläkerahaston hallinnollisia tehtäviä korvausta vastaan sen mukaan kuin eläkerahasto ja Valtiokonttori siitä erikseen sopivat. Valtion eläkerahastolle tuotetaan hallinnollisia tukipalveluja, joiden kustannukset eivät sisälly suunniteltuun eläkkeiden hoitokulukorvaukseen. Tuotettavat palvelut ovat eläkerahaston laskentatoimi ja maksuliikenne, palvelussuhdeasioiden hoito sekä vähäisessä määrin mikrotuki- ja muut tietohallintopalvelut. Palvelujen kustannukset vuonna 2005 ovat noin euroa, mutta palveluiden veloitusperusteet kuin myös se, mitä palveluita eläkerahasto tulee jatkossa Valtiokonttorilta tarvitsemaan, on toistaiseksi kokonaan neuvottelematta. Tuloja on sisällytetty toimintamenomomentille Talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämishanke KIEKU Ks. tarkempi muistio momentin yhteydessä. Toimintamenoihin sisältyy vuonna 2005 KIEKU- hankkeen aiheuttamia palkkaus- ja niihin liittyviä muita toimintamenoja Menot sisältyvät Valtiokonttorin peruslaskelmaan. Valtiokonttorin Sörnäisten rantatien toimitalon peruskorjaus Valtiokonttorin Sörnäisten toimitalon peruskorjaushankkeen tilasuunnittelu on ollut käynnissä syksystä 2003 lukien. Suunnitelma ja sen pohjalta tehtävä kustannusarvio valmistuvat alkusyksystä Hankesuunnittelu voitaisiin aloittaa syksyllä 2004, jolloin toteutustyö voisi alkaa arviolta kesän 2005 jälkeen. Hankesuunnittelun aloitus edellyttää vuoden 2005 talousarviossa määrärahaa, jonka turvin Valtiokonttori voi sitoutua peruskorjauksen edellyttämän väistötilan infrastruktuurin rakentamiseen ja väistötilan tilavuokriin sekä muuttokustannuksiin. Alla on vuoden 2004 talousarviossa esitetty alustava arvio Sörnäisten rantatien toimipisteen peruskorjauskustannuksista ja sen vaatimasta lisärahoitustarpeesta. Tarkempaa arviota ei tällä hetkellä ole käytettävissä. Menot esitetään toimintamenomomentille lisäyksenä, koska ne eivät mahdu kehykseen sisältyvään perussuunnitelmaan. Luvut 1000 Peruskorjaus Vuokramenojen kasvu Väistötilavuokramenot Suunnittelumenot Muutosta aiheutuvat menot Kalustus Tietoliikenne, turvatekniikka, puhelin Peruskorjauksen rahoitustarve yhteensä

11 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE MMM:n hallinnonalan myöntämien lainojen hoidon siirtäminen Valtiokonttorin hoidettavaksi Maa- ja metsätalousministeriön kanssa käydyssä neuvottelussa on päästy periaatteelliseen yhteisymmärrykseen siitä, että MMM:n hallinnonalan myöntämien lainojen hoito on tuottavuusnäkökulmasta järkevää keskittää yhteen palvelukeskukseen, jossa lainojen hoito perustuu Valtiokonttorin Laiho-järjestelmän käyttöön. Jotta työ saadaan käyntiin, Valtiokonttori ilmoittaa MMM:lle vuoden 2005 TAE:een pääluokkaan otettavan määrärahan järjestelmään tehtäviä muutoksia varten. Investointimäärärahatarpeeksi vuonna 2005 on arvioitu 1 milj.. Tarvittava kokonaisinvestointisumma tarkentuu vasta sitten, kun määritystyö on tehty. Laihon tuottava käyttö edellyttää järjestelmän jatkokehittämistä myös Valtiokonttorin omiin tarpeisiin, mistä syystä myös Valtiokonttorin toimintamenoon esitetään lisäystä 1 M. Yhteisrahoitteinen toiminta Valtiokonttorilla on toimintamenojen ulkopuolista ns. yhteisrahoitteista toimintaa seuraavien hankkeiden osalta TAHTI, Henkilöstöhallintoselvitys, Matkanhallinnan kehittäminen, Talous-ja henkilöstöhallinnon järjestelmien jatkokehittäminen, KAIKUviestintäohjelma, Hyvä työympäristölehti sekä Riskienhallintatyö. Valtiokonttori on käyttänyt mainittuihin hankkeisiin momentteja Kehittämisja koulutustoiminta sekä Työsuojelun edistäminen. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitus on perustunut Valtiokonttorin valtiovarainministeriöltä saamiin määrärahan myöntöpäätöksiin. Määrärahan kirjaaminen on hoidettu laskutuskäytäntöön perustuen. Alla olevassa taulukossa on eritelty jo myönnetyt ja arvioidut määrärahat yhteisrahoitteisen toiminnan osalta. Hankkeille myönnetyt määrärahapäätökset Momentti Huom! TAHTI Arvio Henkilöstöhallintoselvitys Matkanhallinnan kehittäminen Arvio Talous- ja hlöstöhal. järj. kehittämistyön jatko mr siirtynyt 2003:lta Talous- ja hlöstöhal. järj. kehittämistyön jatko Arvio KIEKU TAE2005 mom.ehdotuksessa KAIKU- työhyvinvointiohjelman seuranta (2001->02, 2002->03) Liikelaitosten Riskienhallintatyö Kaiku viestintäsuunnitelma Hyvä työympäristölehti Riskienhallintamenetelmät työpaikoilla Yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot t -muilta valtion virastoilta saatava rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot-kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 100 % 100 % 100 %

12 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Momentti VALTIOKONTTORI TOT. TOT. TOT. ENN. TAE Menot (1 000 ) - palkkaukset* muut kulutusmenot toimitilamenot investoinnit Menot yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 ) - maksullinen toiminta muu rahoitus Yhteensä Nettomenot (+) / -tulot (-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos Siirtomäärärahakanta Henkilöstömäärä (htv) * Pv- ja vanh.rahat Kelalta nettoutettu. Kustannusvastaavuus maksulajeittain Liiketaloudelliset suoritteet TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot t -suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 252 % 189 % 155 % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen

13 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Julkioikeudelliset suoritteet TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot t -suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 103 % 104 % 132 % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Muiden säädösten nojalla * maksulliset suoritteet TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot t -suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 106 % 100 % 100 % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen *TAE 2005:ssä on mukana eläkemaksuihin sisällytetty hoitokulukorvaus VK:lle.

14 VALTIOKONTTORI VALTION MAKSAMAT ELÄKKEETJA KORVAUKSET 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) Muistio s. 22 Momentille myönnetään euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain (280/1966) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien ja niiden lisien sekä viivästyskorotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että muut eläkelaitokset maksavat valtion puolesta myöntämiään valtion vastuulle kuuluvia eläkkeitä. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa valtion eläkelain (280/1966) mukaisista kuntoutusetuuksista aiheutuvia menoja siirtona momentilta Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle 2005 arvioidussa TEL -indeksitasossa (2051/2175). Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-eläkkeet Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet Valtion eläketurvan piiriin kuuluville henkilöille myönnetyt kuntoutusetuudet Yhteensä määräraha määräraha tilinpäätös

15 VALTIOKONTTORI Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden myöntämiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahasta saadaan myöntää uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja perheeläkkeitä Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille, jotka siirtyvät eläkkeelle viimeistään vuonna Mikäli Sotainvalidien Veljesliiton omistamien laitosten, Kaunialan ja Kyyhkylän omistuspohjassa tapahtuu muutoksia, saadaan ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä myöntää myös uuden omistajan palvelukseen siirtyneille, aiemmin Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimineille toimihenkilöille. Eläkkeet myönnetään noudattaen soveltuvin osin valtion eläkelain ja valtion perheeläkelain säännöksiä. Ylimääräisestä eläkkeestä vähennetään samasta palveluksesta työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä eläke. Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä myönnettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään euroa ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (75/1974) mukaisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (37/1977) mukaisten sanomalehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää enintään euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maatalouskeskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen päätoimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä annetun toimivallan käyttämistä varten muodostetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisäeläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muuten jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä varten. Selvitysosa: Määräraha on laskettu vuodelle 2005 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2051/2175). Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että vuonna 2005 myönnetään uusia taiteilijaeläkkeitä 35 ja sanomalehtimieseläkkeitä 10 kpl. Uusien ylimääräisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ns. paikalta palkattujen ulkomaan kansalaisten Suomen valtion palveluksesta kertyneen eläketurvan maksaminen kertasuorituksena (VNp 195/1989) nojalla.

16 VALTIOKONTTORI Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Ennen myönnetyt ylimääräiset eläkkeet Vuoden kuluessa myönnettävät taiteilijaja sanomalehtimieseläkkeet (enintään) Vuoden kuluessa myönnettävät muut ylimääräiset eläkkeet Eduskunnan kansliatoimikunnan ylimääräiset eläkkeet (enintään) Yhteensä määräraha määräraha tilinpäätös

17 VALTIOKONTTORI Muut eläkemenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyksestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myöntämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu Televan, Valtion polttoainekeskuksen, Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen. Määrärahaa saa käyttää myös korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilöntyönantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patriakonserniin siirtyneitä henkilöitä. Valtiokonttori saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein lasketusta eläkevastuiden kertasuorituksesta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain mukaisesti. Selvitysosa: Korvaukset maksetaan pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettuina kertasuorituksina. Määrärahaa ei tulla käyttämään eläkekorvausten maksamiseen vuoden 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille. Määräraha on laskettu vuodelle 2005 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2051/2175). Määrärahassa on huomioitu laki eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä (165/ ; HE 258/1998). Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Korvaus Kuntien eläkevakuutukselle Korvaus Nokia Oyj:lle Korvaus Vapo Oy:lle Korvaus Vammas Oy:lle Korvaus Lapua Oy:lle Muut korvaukset Eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirrot Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään Yhteensä

18 VALTIOKONTTORI määräraha määräraha tilinpäätös

19 VALTIOKONTTORI Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Muistio s. 29 Momentille myönnetään euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsäädännön mukaisten korvausten maksamiseen, valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen maksamiseen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuksen mukaisten erorahojen ja toistuvien korvausten maksamiseen sekä valtion palveluksessa oleville virantoimituksesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä suoritettavien korvausten sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyvien asiantuntijalääkäripalkkioiden maksamiseen. Selvitysosa: Momentilla on lisäyksenä otettu huomioon vuoden 2005 alusta toteutettavaksi valmisteltu tapaturma- ja liikennevakuutusten ns. täyskustannusvastaavuusmuutos julkisen sektorin sairaanhoitokulujen korvaamisessa, mikä edellyttää lakimuutoksia Tapaturma- ja liikennevakuutuslainsäädännössä ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Muutokset on tarkoitus toteuttaa budjettilakeina. Muutos koskisi vain jälkeen sattuvia tapaturmia ja ammattitauteja. Sen on Valtiokonttorissa arvioitu merkitsevän vuoden 2005 tapaturmamenoissa n. 5 %:n nousua ja liikennevahingoissa n. 2,2 %:n nousua ja siten koko momentille n. 3,9 %:n nousua. Lisäyksenä on otettu huomioon käräjäoikeuslakiin (581/1993) suunniteltu käräjäoikeustyöryhmän mietintöön (OM 2003:12) perustuva muutosesitys, jossa mm. lautamiehille tulee oikeus tapaturmakorvaukseen valtion varoista samoin perustein kuin työtapaturmissa. Tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyvien asiantuntijalääkäripalkkioiden menovaikutus on alle euroa vuodessa. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988), valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (449/1990), julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 14 :n, sotilastapaturmalain (1211/1990), valtion eläkelain (280/1966) 18 b :n, käräjäoikeuslain (581/1993) sekä tapaturmakorvausjärjestelmään liittyvän muun lainsäädännön nojalla maksettavat tapaturmakorvaukset Liikennevakuutuslain (279/1959) ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla maksettavat liikennevakuutuskorvaukset Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun lain (269/1974) ja valtion virantoimituksesta tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta anne

20 VALTIOKONTTORI tun lain (794/1980) nojalla maksettavat valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaukset Valtion virkamieslain (750/1994) ja erorahaasetuksen(1350/1994) nojalla maksettavat virkamiesten erorahat, aikuiskoulutuslisät ja toistuvat korvaukset Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun järjestämisestä aiheutuvat menot virka- ja työehtosopimusten nojalla sekä kansanedustajana toimineen henkilön, eduskunnan virkamiesten ja rauhanturvaamishenkilöstön vastaavaa etua koskevan lainsäädännön nojalla, sekä asevelvollisen kuoltua suoritettava taloudellinen tuki Valtion liikelaitoksille valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä annetun valtioneuvoston päätöksen (1422/1991) nojalla maksettavat korvaukset Rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain (8/1898) nojalla maksettavat korvaukset Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset Yhteensä määräraha määräraha tilinpäätös

21 VALTIOKONTTORI Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) Muistio s. 22 Momentille myönnetään euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien Valtiokonttorin toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamiseen. Selvitysosa: Määräraha on laskettu vuodelle 2005 arvioidussa TEL- indeksitasossa (2051/2175) määräraha määräraha tilinpäätös 0

22 VALTIOKONTTORI Valtion maksettavaksi tulevat korot liikaa saaduista ennakkotuloista viimeisenä eläkelaitoksena (arviomääräraha) Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien Valtiokonttorin toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamisesta aiheutuvien korkomenojen maksamiseen. Selvitysosa: Valtiokonttori saa muiden eläkelaitosten vastuulla olevien eläkemenojen maksamisesta vastaavan korvauksen ennakkotulona momentille Jos ennakkotulo on todellista eläkemenoa suurempi, valtion maksettavaksi aiheutuu korkomenoja määräraha määräraha tilinpäätös 0

23 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 22 TAE , , LIITE ELÄKEMENOJA KOSKEVAAN VUODEN 2005 TALOUSARVIOESITYKSEEN Momentti Tämä muistio on vuoden 2005 talousarvioesityksen taustamateriaalia. Tarkastelussa ovat menoennusteet momenttia "Vakinaiset eläkkeet, perheeläkkeet sekä kuntoutustuet" varten sekä ennusteet momenttia Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot ja tulotiliä Muiden eläkelaitosten puolesta maksettavien eläkemenojen hyvitykset varten. Viimeksi mainitut erät tuotiin valtion talousarvioon ensimmäisen kerran talousarviovuonna 2004 valtion liityttyä mukaan työeläkejärjestelmien keskinäiseen viimeisen maksavan laitoksen VILMA-järjestelmään. Momentin menoissa on mukana vain valtion eläkkeet, Valtiokonttorin muiden eläkelaitosten puolesta maksamat eläkkeet maksetaan momentilta Momentilta rahoitetaan myös ne valtion eläkkeet, jotka muut työeläkelaitokset VILMAlaitoksina maksavat Valtiokonttorin puolesta. Koska kuntoutus on ollut työntekijän lakisääteinen oikeus VEL-järjestelmän piirissä jo vuodesta 2004, momentille (arviomääräraha) esitetään siirrettäväksi myös muiden kuin eläkemenoihin sisältyvien kuntoutustukien määrärahavaraus momentilta (siirtomääräraha 2 v). Näiden menojen alamomentiksi on merkitty (VEL-perusteinen kuntoutus ja työhyvinvoinnin tuki). Kuntoutustukena maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden menot ovat osa normaalia eläkemenoa ja ovat luonnollisesti sisältyneet momentin eläkemenoihin. Kuntoutuksella aikaansaatava työkyvyn paraneminen vaikuttaa eläkemenoa alentavasti siirtäessään eläkkeellesiirtymistä myöhemmäksi. Tästä syystä näillä menoilla on luonteva yhteys eläkemenoihin ja määrätietoisen kuntoutustoiminnan vaikutukset ovat jo tällä hetkellä havaittavissa eläkkeellesiirtymisiän nousuna. Vuoden 2005 menoennusteen taustaksi tarkastellaan aluksi toteutunutta kehitystä aikaisempina vuosina. Seuraavassa taulukossa on talousarviovarauksesta esitetyssä luvussa huomioitu alkuperäinen varaus ja siihen budjetin hyväksynnän jälkeen mahdollisesti tehdyt indeksikorjaukset, mutta ei lisäarvioissa toteutettuja volyymin muutoksia. Valtion eläkemenon määrärahavarausten toteuma vuosina momentti milj. talousarvio toteuma kasvu ed. vuodesta nimellinen reaalinen milj. erotus (toteuma arvio) % % % milj ,5 % 1,8 % ,42 % ,9 % 1,5 % ,16 % ,6 % 2,0 % ,17 % ,7 % 1,8 % ,24 % * 5,2% 2,0 % ,27 % ,5 % 3,5 % ,40 % -39 *huomioonottamatta lisätalousarvion määrärahavarausta 17 M

24 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 23 TAE , , Kehitys vuonna 2003 Toteutunut eläkemeno on yleensä ollut pienempi kuin talousarviovaraus lukuun ottamatta vuosia 2001 ja Vaikka ero varaukseen ei yleensä ole ollut suuri, vuosina 1999 ja 2003 on jouduttu toteamaan muutaman kymmenen miljoonan euron poikkeama. Vuonna 2003 eläkkeitä alkoi kappaletta, suurin piirtein sama määrä kuin vuonna Eläkkeitä oli maksussa vuoden lopussa , kasvua edellisvuodesta oli kappaletta (1,8 %). Lokakuussa 2003 liitettiin kansaneläkkeen kaksinkertaisen pohjaosaleikkauksen kompensaatio eläkkeisiin siten kuin laissa Eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta (635/2002) säädetään. Kompensaation seurauksena eläkemenot nousivat vuonna 2003 noin 6 miljoonalla eurolla. Kompensaatiota maksettiin eläkkeeseen, joista naisille ja miehille. Kompensaation suuruus oli keskimäärin 42,42 euroa kuukaudessa. Niiden eläkkeiden suuruus, joihin kompensaatio liitettiin, oli keskimäärin euroa kuukaudessa. Vuoden 2005 eläkeuudistus Valtion eläkelain periaatteellisesta muuttamisesta vuoden 2005 alussa annettiin hallituksen esitys Muutos toteutetaan samoin yleisperiaattein kuin yksityisellä sektorilla jo aikaisemmin vahvistetuissa laeissa. Muutoksella tuetaan hallitusohjelmien pitkäaikaista tavoitetta keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisiän myöhentämisestä. Vaikutukset on otettu huomioon nyt laaditussa menoennusteessa. Esitys vuoden 2005 talousarvion momenttia varten vakinaiset ja perhe-eläkkeet (1 000 euroa ) TP TA TAE Ind /(2175) Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet ( ) Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet ( ) Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-eläkkeet ( ) Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet ( ) Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet ( ) Eläkemenot yhteensä

25 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 24 TAE , , VEL-perusteinen kuntoutus ja työhyvinvoinnin tuki ( ) Yhteensä Kuntoutuksena maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden menot sisältyvät alamomenttien eläkemenoihin. Muiden kuntoutustukien budjetointi ehdotetaan siirrettävän momentille momentilta VEL-perusteinen kuntoutus ja työhyvinvoinnin tuki. Vuonna 2005 eläkemenon (ilman momentin kuntoutusmenoja) ennustetaan suurenevan vuoden 2004 talousarviovarauksesta reaalisesti 0,3 % ja nimellisesti 1,5 %. Kasvuluvut ovat erittäin pienet aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2004 momentin määrärahavaraus ( euroa) näyttää olevan melkoisen suuri todennäköisesti toteutuvaan menoon verrattuna, kun nyt on tarkistettu viimevuotista laskelmaa. Ero varauksen ja toteutuvan menon välillä tullee olemaan noin 50 miljoonaa euroa. Kehitykseen on kaksi syytä. Ensinnäkin eläkkeelle siirrytään entistä myöhemmin. Toinen syy on tekninen ja johtuu siitä, että tilastotiedostojen luonti vuoden 2002 eläkekannasta pitkittyi järjestelmämuutoksen vuoksi siten, että lähtötiedostot vuodelta 2002 eivät olleet vielä valmiit talousarviolaskelmaa viime vuonna valmisteltaessa. Talousarvion menoennuste jouduttiin tämän takia perustamaan karkeisiin ennakkoarvioihin. Jos vuodelle 2005 laadittua menoennustetta verrataan nyt vuonna 2004 toteutuvaksi ennustettuun eläkemenoon (2 870 miljoonaa euroa), eläkemeno kasvaisi reaalisesti 2,5 % ja nimellisesti 3,5 %. Yleislain alaisten liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien virastojen eläkemeno sisältyy alamomentille Näihin kuuluvat Valtion kiinteistölaitos, Metsähallitus, Ilmailulaitos ja Tieliikelaitos. Valtiokonttori viimeisenä maksavavana laitoksena Vuoden 2004 alusta on Valtiokonttori kuulunut ns. viimeisiin maksaviin laitoksiin. Viimeisen maksavan laitoksen periaate tarkoittaa sitä, että se työeläkelaitos, missä henkilö on ollut viimeksi vakuutettuna suorittaa henkilön koko työeläkkeen kaikkien muidenkin eläkelaitosten puolesta. Näin valtion eläkkeitä on maksussa muissakin eläkelaitoksissa kuin Valtiokonttorissa, samoin Valtiokonttori maksaa viimeisenä laitoksena esimerkiksi työntekijäin eläkelain tai kunnallisen eläkelain mukaisia eläkkeitä. Valtion muiden puolesta maksettavat eläkkeet suoritetaan momentilta ja niitä vastaava hyvitys muilta yksityisen ja julkisen sektorin eläkelaitoksilta tuloutetaan tulotilille Seuraavassa esitetään määrärahavaraukset vuodelle 2005 sekä vastaavat luvut vuoden 2004 talousarviossa. Esitys vuoden 2005 talousarvion momenttia ja tiliä varten muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot ja hyvitykset (1 000 euroa) 2004 TA 2005 TAE Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)

26 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 25 TAE , , Momentti Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset (Tulotili ) Huhtikuun 2004 puolessa välissä Valtiokonttorissa oli maksussa muiden eläkelaitosten VILMA-eläkkeitä lähes 500 kappaletta. Vuoden alusta huhtikuun puoleenväliin mennessä maksettujen eläkkeiden meno oli yltänyt euroon. Vuoden loppuun mennessä meno moninkertaistuu, mutta sen ennustetaan jäävän jonkin verran pienemmäksi kuin talousarviovaraus. Muut työeläkelaitokset suorittavat Valtiokonttorille hyvityksen ennakkomaksuina. Kuukausittaisten ennakkoerien suuruus vuonna 2004 on euroa, mistä kertyy vuositasolla yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 ennustetaan Valtiokonttorin maksavan muiden eläkelaitosten puolesta eläkkeitä yhteensä 6 miljoonaan euron edestä, ja niitä varten vastaavasti on budjetoitava 6 miljoonan markan hyvitykset. Vuonna 2004 toteutuvan VILMA-menon selvitykseen, joka tapahtunee vasta vuoden 2005 puolella, on varauduttu ottamalla talousarvioon uusi arviomääräraha Valtion maksettavaksi tulevat korot liikaa saaduista ennakkotuloista viimeisenä eläkelaitoksena. Momentille esitetään määrärahavaraus varmuuden vuoksi, sen pohjaksi ei toukokuussa 2004 ole käytettävissä mitään tietoja. Muut VILMA-laitokset VEL- eläkkeiden maksajina VEL-eläkkeitä on maksussa muissa työeläkelaitoksissa enemmän kuin muiden työeläkelaitosten eläkkeitä on maksussa Valtiokonttorissa. Tähän on vaikuttunut erityisesti suurten valtion laitosten yhtiöittämiset 1990-luvulla. Näistä laitoksista (esimerkiksi Suomen Posti, Sonera, VR) eläkkeelle jäävien henkilöiden eläke tulee maksuun yksityisestä VILMA-eläkelaitoksesta, joka maksaa myös valtion aikana karttuneen eläkkeen. Viime vuonna laskettaessa menovarauksia vuoden 2004 talousarviota varten arvioitiin, että näiden määrä vuonna 2004 tulisi olemaan 11 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 Valtiokonttori on suorittanut näistä eläkkeistä ennakkomaksuna Eläketurvakeskukselle kuukausittain 0,845 miljoonaa euroa, vuositasolla 10,1 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä on liian aikaista arvioida sitä, kuinka hyvin ennuste pitää paikkaansa. Vuonna 2005 muiden Vilma-laitosten maksamien VEL- eläkemenojen ennustetaan olevan 23 miljoonaa euroa. Varaus ei näy talousarviossa erikseen, vaan se sisältyy momentin määrärahavaraukseen.

27 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 26 TAE , , Momentin eläkemenon muutos TA, 2005 TAE 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % Nimellinen muutos 3,0 % 2,0 % Reaalinen muutos 1,0 % 0,0 % euroa Valtion eläkemenot Mom Liikelaitokset Kansaned. 2.korv.l Kunnat, VAL, VALTAVA Valtion palvelus

28 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 27 TAE , , Eläkemenon kehitys vuosina Vuosi Vuosi 2004 on esitetty vuoden 2004 indeksitasossa (2028/2151) ja vuodet vuoden 2005 indeksitasossa (2051). Muutettaessa eläkkeet vuoden 2004 indeksitasosta vuoden 2005 indeksitasoon on perusteena käytetty yli 65-vuotiaan indeksissä tapahtuvaa muutosta (pisteluvusta 2028 pistelukuun 2051) vuonna 2005 voimaan astuvan eläkeuudistuksen mukaan. Vuoden 2004 eläkemeno on nyt lasketun uuden ennusteen mukainen, ei talousarviosta euroa Vanhuus- ja varh. vanhuus-eläkkeet Työkyvyttömyys eläkkeet Yks. varhaiseläkkeet Työttömyysja osaaikaeläkkeet Perheeläkkeet Eläkemeno yhteensä VANHUUSELÄKKEET: Valtion eläkelain mukaiset vanhuuseläkkeet, varhennetut vanhuuseläkkeet, ns. vanhan lain mukaiset omat eläkkeet sekä diplomaatinpuolison erityiskorvaukset. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET: Sisältävät kuntoutustuet, eivät kuitenkaan momentin mukaista menoa. PERHE-ELÄKKEET: Valtion eläkelain sekä ns. vanhan lain mukaiset perhe-eläkkeet. Laskentaoletukset 1. Eläkemenoennusteessa käytetään laskentamallia, jonka aikajänne on kuusi vuotta. Malliin sisältyvien, eläkkeiden kestoa ja säilyvyyttä kuvaavien parametrien arvoja on muutettu tapahtuneen kehityksen perusteella vuoden 2004 talousarviolaskelmasta. Mallin käyttämä lähtökanta on vuoden 2003 lopussa voimassa ollut eläkekanta. 2. Laskelmassa on huomioitu ne Valtion eläkelain muutokset, joista hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ja joiden odotetaan tulevan voimaan vuoden 2005 alussa. 3. Yksityisen sektorin eläkeuudistuksen vaikutuksesta oletetaan vapaakirjaan perustuvia vanhuuseläkkeitä alkavan vuonna 2005 huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, koska vanhuuseläkkeelle pääsyn alin ikäraja alenee 65 vuodesta 63 vuoteen. 4. Lakimuutosten vaikutuksesta oletetaan alkavien työttömyyseläkkeiden määrän jonkin verran pienenevän, koska työttömyyseläke, joka alkaisi henkilön täytettyä 62 vuoden iän, myönnetään vanhuuseläkkeenä.

29 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 28 TAE , , Suurten ikäluokkien lähennellessä 60 vuoden ikää alkavien eläkkeiden määrän odotetaan yleisemminkin nousevan. 6. Laskenta on suoritettu vuoden 2005 TEL-indeksitasossa, jonka arvot on saatu valtiovarainministeriön talousarvion laadintaohjeesta. Eläkkeiden indeksitarkistus vuodesta 2004 vuoteen 2005 on tehty yli 65-vuotiaan indeksipisteluvussa tapahtuvan muutoksen perusteella. 7. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuonna 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina.

30 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 29 TAE Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset euro TP2002 TP2003 TA2004 TAE Tapaturmakorvaukset Liikennevahingot Valtion henkilöstölle aiheutuv eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaaminen 4.Valtion virkamiesten erorahat ja toistuvat korvaukset 5.Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen tuki 6.Liikelaitosten vahinkoturva VR:n vanhojen rautatievast.lain Lapuan patruunatehtaan onnetto Yhteensä TP TP TA TAE Viraston kehyslaskelma IND. 100,00 0,97 Vuodelle 2005 esitetty määräraha on tapaturmakorvausten osalta pienempi kuin 2004, lainmuutosten (virkamiesten päivärahakorvausmuutos 2003) vaikutusten arviointien tarkennuttua.

31 VALTIOKONTTORI HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMENPITEET 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 2v) Muistio s. 33 Momentille myönnetään euroa. Selvitysosa: Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämisohjelmasta (KIEKU) aiheutuvia asiantuntijapalveluihin liittyviä menoja. KIEKU -hankkeen aiheuttamat lisämenot momentille ovat vuosina yhteensä euroa. Lisäksi hankkeesta aiheutuu vuosina Valtiokonttorin toimintamenomomentille menoja yhteensä euroa. KIEKU -ohjelman tavoitteena on parantaa tuottavuutta valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Edellyttäen, että toteutetaan ne toimet, joita tehdyn esiselvityksen perusteella on ehdotettu, valtion taloushallinnossa on saavutettavissa seuraavan kahdeksan vuoden aikana noin 40 %:n tuottavuuden nousu. Samaan tuottavuuden paranemiseen voidaan päästä myös henkilöstöhallinnon rutiinitehtävissä. Tarkoitus on että Valtiokonttori toteuttaa muutoshankkeen valtiovarainministeriön tuella ja ohjauksella määräraha (vk) määräraha (vk) tilinpäätös (vk) 0