Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Transkriptio

1 Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2003 Lukuunottamatta valtionvelkaa VALTIOKONTTORI Sörnäisten rantatie 13 PL Helsinki

2 VALTIOKONTTORI TAE 2003 SISÄLLYSLUETTELO sivu Talousarvioehdotuksen kohdentamisperusteet Valtiokonttori Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot Kansainväliset rahoitusosuudet Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 46 Osasto 11 Verot ja veron luonteiset tulot 49 Osasto 12 Sekalaiset tulot 51 Osasto 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset 58 Osasto 15 Lainat 63

3 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE TALOUSARVIOEHDOTUKSEN KOHDENTAMISPERUSTEET Yleistä Valtiokonttorin vuoden 2003 talousarvioehdotuksessa on käytetty kohdentamisperusteena suoriteperustetta, maksuperustetta ja maksatuspäätösperustetta. Tässä muistiossa on kerrottu käytetyt kohdentamisperusteet momenteittain ja poikkeavatko ne talousarvioehdotuksen laadintaohjeessa esitetystä kohdentamisperusteista. Lisäksi on arvioitu vaikutuksia, joita kohdentamisperusteiden muuttaminen laadintaohjeen mukaisiksi aiheuttaa. Kohdentamisperusteiden muutokset vuoden 2003 talousarvioehdotukseen ovat valtion velan korkoja lukuun ottamatta vähäisiä. Momenttien menojen ja tulojen luonne on sellainen, että maksuperuste, maksupäätösperuste ja suoriteperuste vastaavat usein toisiaan. Osassa tapauksista suoriteperusteen määrittäminen on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Siirtymävaiheen ongelmat Siirryttäessä maksuperusteisesta kohdentamistavasta suoriteperusteiseen kohdentamistapaan on ratkaistava siirtymässä tarvittavan tasauksen toteuttamistapa. Siirtymävuodenvaihdetta edeltävälle ja seuraavalle vuodelle kohdistuu sekä suoriteperusteisia että maksuperusteisia eriä. Olennaista on, että siirtymävaiheessa noudatettava tapa päätetään etukäteen ja sitä noudatetaan johdonmukaisesti kaikissa tapauksissa. Valtiokonttorin käsityksen mukaan siirtymävaiheen tasauskirjauksia varten tarvittavat määrärahat on otettava joko vuoden 2002 lisätalousarvioon tai lisättävä myöhemmin vuoden 2003 talousarviossa budjetoitaviin määriin. Kohdentamisperusteet momenteittain Menot Valtiokonttori Toimintamenot ja tulot on nettobudjetoitu suoriteperusteella talousarvioehdotuksen laadintaohjeen edellyttämällä tavalla lukuun ottamatta usealle vuodelle jakautuvia investointeja, jotka on budjetoitu maksuperusteisesti hankkeen arvioidun etenemisen mukaan. Budjetointiohjeissa ei ole määritelty minkä suuruiset hankinnat ovat laajuudeltaan niin merkittäviä, että kohdentamisperusteena voidaan käyttää edellä kuvattua tapaa Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan eläkkeiden määräraha on budjetoitava suoriteperusteella. Kun eläkkeissä eläkkeen saantikuukausi katsotaan suoriteperusteen lähtökohdaksi, maksettavien eläkkeiden budjetoimisessa ja kirjaamisessa maksuperusteisuus vastaa suoriteperusteisuutta.

4 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Eri asia on, jos koko valtion eläkevastuu on kirjattava valtion taseeseen eläkevastuuksi. Tällaista johtopäätöstä ei vuoden 2003 talousarvioehdotuksen laadintaohjeen perusteella kuitenkaan voi tehdä. Tässä vaihtoehdossa kohdentaminen kuuluisi ensi sijassa eläkemaksuja maksavalle työnantajavirastolle ja laitokselle tai Valtion eläkerahastolle eikä eläkkeitä eläkkeensaajalle suorittavalle Valtiokonttorille. Valtion eläkevastuu ilmoitetaan Valtion eläkerahaston tilinpäätöksen liitetietona. Vuoden 2003 talousarvioehdotus on euroa Ylimääräiset eläkkeet Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan määräraha on budjetoitava suoriteperusteella. Käytännössä ylimääräisten eläkkeiden kohdentaminen maksuperusteella vastaa niiden kohdentamista suoriteperusteella, Budjetointivaiheessa olennaista euromääräistä eroa kohdentamistapojen välillä ei synny. Talousarvioehdotus on euroa Muut eläkemenot Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan määräraha on budjetoitava suoriteperusteella. Korvaukset maksetaan pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettuina kertasuorituksina, joten muiden eläkemenojen kohdentaminen maksuperusteella vastaa niiden kohdentamista suoriteperusteella. Talousarvioehdotus on euroa Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan määräraha on budjetoitava maksatuspäätöksen perusteella. Käytännössä tavanomaisissa korvauspäätöksissä maksu suoritetaan välittömästi maksatuspäätöksen tultua tehdyksi. Korvausjärjestelmä on poissa käytöstä vuoden viimeiset viikot. Siten kaikki vuoden maksatuspäätökset kirjautuvat saman talousarviovuoden menoiksi. Tavanomaisten korvausmenojen osalta kohdentaminen maksuperusteella vastaa niiden kohdentamista maksatuspäätösperusteella. Poikkeuksen muodostavat määräajalle maksettavaksi päätettävät tai toistaiseksi voimassaolevat tapaturmaeläkkeet ja elinkorot. Lakisääteisten siirtomenojen kohdentamisperusteeksi on määritelty maksatuspäätös. Tällainen kohdentamisperuste on mahdollinen vain sillä tulkinnalla, että kunkin päivärahan tai tapaturmaeläkkeen maksatusta koskeva maksupäiväkohtainen maksumääräys katsotaan maksatuspäätökseksi. Tällöin peruste vastaa maksuperustetta. Momentin talousarvioehdotus on euroa Työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan tuki Määräraha on budjetoitu myöntöpäätösperusteella. Suunnitteluvaiheessa myöntöpäätösperuste vastaa olennaisilta osiltaan suoriteperustetta. Valtiokonttorin näkökulmasta muuta kohdentamisperustetta ei ole mielekästä käyttää, koska määrärahaa annetaan virastojen käyttöön eikä Valtiokonttorilla ole tietoa siitä, miten virastot sitoutuvat hankintaan, johon määräraha on annettu. Paras määrärahan kohdentamisperuste kirjanpidon ja seurannan kannalta olisi siis myöntöpäätös. Momentin talousarvioehdotus on euroa.

5 VALTIOKONTTORI Valtion henkilöstöjärjestelyt LIITEMUISTIO TAE Lakkautuspalkat on budjetoitu suoriteperusteella talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaisesti. Momentin talousarvioehdotus on euroa Lakiin ja asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa (Valtiokonttorin osuus) (arviomääräraha) Määräraha on budjetoitu maksupäätösperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Määrärahan ja sen käytön luonteesta johtuen maksupäätösperuste vastaa sisällöltään suoriteperustetta. Momentin talousarvioehdotus on euroa Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen Määräraha on budjetoitu maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava myöntämispäätöksen tai vastaavan menoon sitoutumisen perusteella. Momentin määrärahasta maksetaan ennen vuotta 1987 annettujen vaadittaessa maksettavien sitoumusten lyhennykset sekä myöhempinä vuosina annettujen sitoumusten lyhennyksistä aiheutuvat pankkikulut. Viime vuosina lyhennyksiä ei ole vaadittu maksettaviksi. Momentin käyttö on koostunut pelkistä pankkikuluista, jotka on budjetoitu ja kirjattu maksuperusteella, joka vastaa suoriteperustetta. Momentin talousarvioehdotus on euroa Valtion saamisten turvaaminen Tulot Arvonlisävero Määräraha on budjetoitu maksupäätösperusteella. Määrärahan ja sen käytön luonteesta johtuen maksuperuste vastaa sisällöltään suoriteperustetta eikä kohdentamistavan muutos muuta talousarvioehdotusta. Momentin talousarvioehdotus on euroa. Tuloarvio on budjetoitu suoriteperusteisesti talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaisesti. Tuloarvio on euroa Siirto valtion eläkerahastosta Tuloarvio on budjetoitu maksuperusteisesti. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan määräraha on budjetoitava suoriteperusteisesti. Käytännössä tämän tulon kirjaamisessa maksuperusteisuus vastaa suoriteperusteisuutta, joten eroa kohdentamisperusteiden välillä ei synny. Tuloarvio on euroa.

6 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista Tuloarvio on budjetoitu maksupäätösperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Maksupäätös annetaan vakuutusajan perusteella, joten maksupäätösperuste vastaa suoriteperustetta. Momentin tuloarvio on euroa Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot (Valtiokonttorin osuus) Momentin tuloista lakkautuspalkkojen takaisinmaksut on budjetoitu suoriteperusteella, vakuutuskorvausten regressit maksuperusteella, valtion perinnöt maksuperusteella, saadut maksut myönnetyistä takauksista maksuperusteella ja eläkkeiden palautukset maksuperusteella. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Valtion perinnöissä suoriteperusteisuuden määrittäminen on vaikeaa, koska lopullinen tieto perinnön tulouttamisesta valtiolle selviää vasta kuulemisajan jälkeen. Kirjaamiskäytännöstä on olemassa valtion tilintarkastajien lausunto, jonka mukaan perintötuottoja ei voida kirjata valtion tuloksi ennen kuin perintö on lopullisesti tuloutettu valtiolle. Siksi valtion perintöjen budjetoinnissa ja kirjaamisessa on noudatettava maksuperustetta. Saaduissa maksuissa myönnetyistä takauksista maksuperuste vastaa suoriteperustetta vuositasolla siirtymävaiheen tasauskirjauksia lukuun ottamatta. Siirtymävaiheen tasauserien suuruutta ei ole vielä ehditty arvioida. Regressit voitaisiin yksinkertaisissa tapauksissa kirjata suoriteperusteella siten, että vuoden alussa ennen tilinpäätöstä tehtäisiin regressikirjeet edellisen vuoden korvauspäätöksistä ja ne kirjattaisiin edellisen vuoden tuloiksi. Vaikeammissa ja useita korvauspäätöksiä sisältävissä regresseissä tämä ei välttämättä olisi teknisesti mahdollista. Saamisista osa olisi kuitenkin epävarmoja, joten niistä osa jouduttaisiin myöhemmin poistamaan. Eläkkeiden palautukset budjetoidaan ja kirjataan maksuperusteella. Varsinaista suoriteperustetta niissä ei kyetä käytännössä toteuttamaan. Nykyistä käytäntöä paremmin suoriteperustetta vastaisi päätösperuste, jossa budjetoinnin ja kirjaamisen perusteena käytettäisiin päätöstä, johon perustuen palautus saadaan vakuutusyhtiöltä tai muulta korvausvelvolliselta. Päätöksen ja palautuksen maksamisen välinen aika on melko lyhyt ja muutokset näiden välillä harvinaisia. Ennen päätöstä palautuksen määrän ja todennäköisyyden arvioiminen on vaikeaa. Tarkkaa arviota nykyisen käytännön ja päätösperusteisen kirjaamisen erosta ei ole olemassa, mutta ero ei ole kovin merkittävä. Vakuutuskorvausten regressit ja eläkkeiden palautukset olisi kirjattava suoriteperusteisesti. Kohdentamistavan muutos lisäisi vuosien 2003 ja 2002 talousarviotuloja jonkin verran, mutta muutoksen määrää ei tällä hetkellä kyetä arvioimaan.

7 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolelta tuloutettavat korvaukset Tuloarvio on budjetoitu maksupäätösperusteisesti. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Momentille on sen luonteesta johtua vaikea määritellä suoriteperustetta, jota sen suunnittelussa ja kirjaamisessa voisi käytännössä noudattaa. Maksupäätösperusteen voidaan olennaisilta osin katsoa vastaavan suoriteperusteista kirjaamista. Momentin tuloarvioehdotus on euroa Korot muista lainoista Momentti on budjetoitu maksuperusteisesti. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Lainasaatavien osalta maksuperusteinen luku on siirtymävaihetta lukuun ottamatta sama kuin suoriteperusteinen luku, koska saatavat ovat voimassa koko budjettivuoden ja budjettivuoden aikana erääntyvät maksettaviksi yhden vuoden korot. Siirtymävaiheessa syntyy ylimääräisiä tasauskirjauksia, joiden määrää ei ole laskettu talousarvioehdotukseen mukaan. Momentin tuloarvio on euroa Korot talletuksista (Valtiokonttorin osuus) Momentti on budjetoitu maksuperusteisesti. Talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaan momentti on budjetoitava suoriteperusteella. Sijoitustuottojen maksuperusteisesti budjetoitu luku on sama kuin suoriteperusteinen luku, koska budjetin laskeminen perustuu keskimääräiseen kassan korkoon kerrottuna korkoprosenttiarviolla. Toteuman kirjaamisessa eroa verrattuna budjetoituun voi syntyä aiempaa enemmän, mutta momentin luonteesta johtuen budjetointi ei voikaan olla aivan tarkkaa. Momentin tuloarvio on euroa Muiden lainojen lyhennykset Lyhennykset on budjetoitu maksuperusteella talousarvioehdotuksen laadintaohjeen mukaisesti. Momentin tuloarvio on euroa. Niiden momenttien osalta, jotka sisältyvät Valtiokonttorin ehdotukseen Sosiaali- ja terveysministeriölle valtion vuoden 2003 talousarvioesitystä varten, kohdentamisperusteiden muutosten vaikutukset arvioi Vakuutus-tulosyksikön Veteraanipalvelut -linja suoraan Sosiaali- ja terveysministeriölle.

8 VALTIOKONTTORI TAE VALTIOKONTTORI

9 VALTIOKONTTORI PÄÄLUOKKA 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 05. Valtiokonttori Selvitysosa: Valtiokonttori on laatujohdettu monialainen palveluvirasto. Valtiokonttorin toiminta on vuoden 2002 aikana organisoitu kolmeen tulosyksikköön: Rahoitus, Vakuutus ja Hallinnon ohjaus. Lisäksi Valtiokonttorissa on tulosyksiköille hallinnollisia palveluita tuottava Yhtymähallinto. Rahoitus-tulosyksikön tehtävänä on valtion lainanotto ja valtionvelan hoito sekä valtion kassavarojen sijoittaminen mahdollisimman edullisesti hyväksytyllä riskitasolla kussakin markkinatilanteessa. Tehtävänsä mukaisesti yksikkö vastaa likviditeetin edellyttämästä lainanotosta ja niistä järjestelyistä, joilla voidaan hoitaa markkinaehtoinen rahoitus ja valtionvelkaan liittyvä riskienhallinta jatkuvasti muuttuvassa markkinatilanteessa. Yksikön hoidossa on pääosa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osa valtion takauksista. Yksikön tehtävänä on myös valvoa valtion oikeutta perillisittä kuolleen henkilön jäämistöön. Hallinnon ohjaus -tulosyksikkö palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti valtiotasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa ja menetelmien käyttöä, ohjaamalla ostopalvelujen käyttöä sekä tuottamalla maksullisia palveluja. Tavoitteena on, että yksikkö omalta osaltaan vaikuttaa sellaisen ohjausjärjestelmän syntymiseen, jonka tuloksena julkisesti saatavilla oleva raportointi valtion toimintayksiköiden toiminnasta korostaa valtionhallinnon vastuuta toiminnastaan hallinnon asiakkaille ja kansalaisille. Vakuutus-tulosyksikkö on valtion vakuutuslaitos, joka hoitaa luotettavasti ja kilpailukykyisesti valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma- ja vahinkovakuutukset. Valtion toimintayksiköt saavat yksiköltä monipuolisia henkilöstöriskin hallintaa tukevia palveluja. Yksikkö korvaa rikosvahinkoja ja huolehtii sotilasvammakorvauksista. Yksikkö jakautuu seuraaviin palvelulinjoihin: Eläkepalvelut toimii valtion työeläkelaitoksena. Se myöntää ja maksaa työhön perustuvat eläkkeet ja perhe-eläkkeet valtion virkamiehille ja työntekijöille sekä eräille muille valtion eläketurvan piiriin kuuluville ammattiryhmille. Henkilöstöpalvelut: tukee valtion virastoja ja laitoksia työhyvinvoinnin edistämisessä tarjoamalla konsultointia, koulutusta sekä työsuojelun ja kuntoutuksen tukipalveluja. Vahingonkorvauspalvelut hoitaa valtion puolesta tapaturma- ja liikennevakuutuslainsäädäntöön perustuvat korvaukset, rikosvahinkojen korvaukset sekä muita lainsäädäntöön perustuvia korvauksia ja etuuksia. Veteraanipalvelut hoitaa sotilasvammalain mukaisten korvausten myöntämisen ja maksamisen sodassa vammautuneille tai sairastuneille sekä heidän puolisoilleen, leskille ja muille omaisille.

10 VALTIOKONTTORI Kuntoutuksen koordinointipalvelut huolehtii kuntoutuksen kehittämisestä osana valtion henkilöstöstrategiaa, kuntoutuksen koordinoinnista Valtiokonttorissa, yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa sekä työyhteisöjen työkykykoulutuksesta. Tilastomatematiikkapalvelut huolehtii eläke- ym. vakuutustoimintoihin kuuluvista laskelmista ja niihin liittyvästä tietotuotannosta. Uuden organisaatiomallin kanssa samanaikaisesti on otettu käyttöön myös uudistettu johtamismalli, jonka perusteena ovat tasapainotettu tuloskortti sekä Eurooppalainen laatupalkintokriteeristö. Ohjausmalli jakautuu neljään ohjausalueeseen: suunta - alueella tarkastellaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä strategisten tavoitteiden toetutumiseen liittyviä asioita, asiakkuus -alueella asiakaslähtöiseen toiminnan kehittämiseen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen liittyviä asioita, työn organisointi - alueella prosessien toimivuuteen sekä projektien hallintaan ja toimittajayhteistyöhön liittyviä asioita sekä edellytykset -alueella taloudellisia ja henkisiä resursseja, johtamista sekä yhteisökuvaa. Valtiokonttorin toiminnan keskeiset painopisteet ohjausalueittain ovat seuraavat: Suunta: Valtion rahoitustarpeesta huolehditaan kustannustehokkaasti hyväksytyillä riskitasoilla ja maksuvalmiutta turvaten. Rahoitustoimenpiteet toteutetaan tehokkaasti kattavaan analyysiin perustuen. Riskienhallinnan kehittämisessä rahoitusriskiasemaa tarkastellaan kokonaisuutena nettovelkanäkökulmasta. Antolainoja ja lainatukia hallinnoidaan luotettavasti ja oikea-aikaisesti. Valtion antolainoista aiheutuvat luottotappiot minimoidaan valtion kokonaisetu huomioonottaen. Tuetaan aktiivisesti sitä, että julkisesti saatavilla oleva raportointi valtion toimintayksiköiden toiminnasta korostaa valtionhallinnon vastuuta toiminnastaan hallinnon asiakkaille ja kansalaisille. Huolehditaan siitä, että valtiontalouden piiriin kuuluvat omaisuuteen ja henkilöstöön kohdistuvat vastuut ja riskit tulevat hoidetuksi korkealla laatutasolla valtiolle edullisella tavalla ja niin, että siitä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat asianomaisten yksiköiden kustannuksiksi siten, että maksu motivoi hyvään riskienhallintaan. Palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti aiheuttamatta kuitenkaan valtiolle kokonaiskustannusten lisääntymistä. Huolehditaan sotainvalidien, heidän omaistensa, rintamaveteraanien sekä muiden sotaan osallistuneiden korvauksia, hoitoa ja kuntoutusta koskevista asioista asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti ja edistetään veteraaniväestön itsenäistä selviytymistä tukevien palveluiden järjestämistä yhteistyössä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä tarjotaan näissä tehtävissä kertyvä asiantuntemus tulevaisuuden vanhustenhuollon kehittämiseen. Vuoden 2003 alusta esitetään sotilasvammalain muuttamista siten, että asetetaan lopullinen määräaika tehdä ensikertaisia korvaushakemuksia sekä yksinkertaistetaan sairaskulukorvausmenettelyä. Asiakkuus: Valtiokonttorin palvelut ovat asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti tuotettuja ja asiakasyhteistyö on jatkuvaa, joustavaa ja aktiivista. Yhteistyön tavoitteena on palveluiden jatkuva parantaminen sekä laadun ja läpinäkyvyyden edistäminen.

11 VALTIOKONTTORI Kehitetään Vakuutustoimialan palvelukonseptia sellaiseksi, että palvelulinjojen välistä synergiaa hyödyntäen tuetaan asiakasorganisaatioiden henkilöstöriskin kokonaishallintaa. Aloitetaan valmistelut vakuutustuotteiden johdonmukaiseen maksullisuuteen pääsemiseksi tarkoituksena parantaa asiakasohjautuvuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä. Työn organisointi Prosessien suorituskyky, jota mitataan käsittelyajoilla, oikea-aikaisuudella, tuottavuuden, taloudellisuuden ja kustannusvastaavuuden tunnusluvuilla sekä eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön mittareilla, on sovittujen tavoitteiden mukaista. Edellytykset Valtiokonttori huolehtii kilpailukyvystään työnantajana niin, että sillä on muuttuvissa tarpeissaan käytettävissään motivoitunut, määrällisesti ja laadullisesti oikea henkilöstö, joka on sitoutunut Valtiokonttorin tavoitteisiin. Valtiokonttorin laatujohtamista, prosessi- ja projektijohtamista sekä tiimijohtamista koskevia johtamismenettelyjä, niiden soveltamista ja parantamista arvioidaan vuosittain laatupalkintokriteereillä. Tietotekniikka tukee Valtiokonttorin palvelutoimintaa ja sen mahdollisuuksien soveltaminen luo osaltaan edellytyksiä palvelutoiminnan kehittämiseen. Tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin tulee olla yhtenäinen ja mahdollistaa kustannustehokas ja tarpeita vastaava tietojärjestelmäkehitys. Valtiokonttorin toiminnan, henkilöstön ja tietojen turvallisuuden hoidolle vahvistetaan tarkoituksenmukaiset periaatteet, jotka informoidaan henkilöstölle ja ylläpidetään turvallisuussuunnitelmassa ja tietoturvastrategiassa. Niissä toiminnoissa, joissa tuotetaan palveluja, joiden lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, tavoitteena on kustannusvastaava palveluiden maksullisuus, jolloin palveluiden laatutaso mitoitetaan vuosittain asiakkaan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Vakuutustyyppisissä tuotteissa kustannusvastaavuuden toteutuminen todennetaan usean vuoden aikavälillä. Valtiokonttorin Tilin- Tulos- TAE Muutos kokonaiskustannukset päätös tavoite / t Rahoitus % Hallinnon Ohjaus % Vakuutus % Muut ulkopuolelle tuotetut loppusuoritteet % Valtiokonttori %

12 VALTIOKONTTORI Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Muistio s. 14 Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Lisäyksenä on otettu huomioon Valtiokonttorin vuonna 2002 aloittaman kaikille valtion tilivirastoille hankittavan kirjanpidon tositteiden käsittely- ja arkistointijärjestelmän sekä elektronisen laskujenvälityspalvelun hankinta- ja perustamismenoina euroa, kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen hyvittämisen aiheuttamasta lisätyöstä johtuvina toimintamenoina euroa sekä Valtiokonttorin vuonna 2002 aloittamien toimitilajärjestelyjen menoina euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot (- palkkaukset muut kulutusmenot investoinnit ) Muut toimintamenot (- palkkaukset muut kulutusmenot investoinnit ) Vähennykset - rahoitetaan säästöstä Bruttotulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Nettomenot (Erotus kehykseen Erotus koostuu seuraavista eristä Paperittoman kirjanpidon järjestelmä Kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen hyvittäminen, valmistelutyö Tilajärjestelyt Henkilötyövuosien määrä 539 htv)

13 VALTIOKONTTORI Valtiovarainministeriö on asettanut talousarvion valmistelun yhteydessä Valtiokonttorille vuodelle 2003 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Palvelutavoitteet toteuma tavoite TAE Sotilasvamma- ja veteraaniasiat Uudet peruskorvaukset kk 4 3 2,9 Elinkoron oikaisut kk 3,2 2,3 2,5 Sairausapulisät kk 2,1 1,7 1,9 Muiden korvausten käsittelyaika kk 0,7 0,7 0,7 Vahingonkorvaukset Tapaturmakorvausten käsittelyaika pv Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä pv Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 6,5 5,9 6,0 Muiden korvausten käsittelyaika pv 30,3 20,2 27,5 Liikennevahinkojen käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä pv Eläkkeet Eläkepäätöksen käsittelyaika kk Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa 95 %:ssa tapauksista palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana. Maksullinen toiminta Toteuma Tavoite TAE Vert /2002 Tulot t % Kustannukset t Erillismenot % MENOJÄÄMÄ % Osuus yhteiskustannuksista % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ % Kustannukset yhteensä t % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 11 % 1 % 2 % Investoinnit t % Investoinnit % tuloista 1 % 11 % 8 %

14 VALTIOKONTTORI Tuottavuutta seurataan Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä tavoitteena palvelutason kehittäminen talousarvio ( ) talousarvio ( ) tilinpäätös ( )

15 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE VALTIOKONTTORIN TOIMINTAMENOT MAKSULLINEN TOIMINTA Toimintamenomomentin tuloihin sisältyvät asuntolainojen hoidosta Asuntorahastolta perittävät tulot. Tuloiksi on merkitty euroa. Valtiokonttorin näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää saada ratkaisu maksun perustetta ja laskentatapaa koskevaan avoinna olevaan kysymykseen. Ratkaisun puuttuessa Valtiokonttori on ottanut laskelmissaan huomioon tulot samansuuruisena kuin vuoden 2002 talousarviossa. Näin ollen asuntolainojen hoidosta saatavat tulot eivät kata niiden hoidosta aiheutuvia kustannuksia, vaan alijäämää syntyy noin euroa. Kustannusvastaavuudeksi muodostuu 87%. Valtiokonttori ei ole myöskään edellä mainitusta syystä johtuen neuvotellut asuntoviranomaisten kanssa asuntolainojen hoidon edellyttämien investointien rahoittamisesta ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoista, vaan investoinnit ( euroa) sisältyvät edelleen Valtiokonttorin toimintamenoihin. LISÄYKSET TOIMINTAMENOON Valtiokonttorin vuoden 2003 talousarvioehdotus ylittää kehyksen eurolla. Ylitys johtuu seuraavista hankkeista: Paperittoman laskujen välitys- käsittely ja arkistointijärjestelmän hankkiminen valtion tilivirastojen käyttöön Valtiokonttori on ryhtynyt vuonna 2001 hankkimaan keskitetysti kaikille valtion tilivirastoille kirjanpidon tositteiden käsittely- ja arkistointijärjestelmää sekä elektronista laskujenvälityspalvelua. Vuoden 2002 ensimmäiseen lisätalousarvioon on tehty tästä johtuen euron lisäysesitys ja vuonna 2003 hankinta- ja perustamismenot aiheuttavat euron lisärahoitustarpeen. Se esitetään kehyksen ylittävänä eränä talousarvioon. Laskujen sähköinen käsittely on toimintatapa, joka mahdollistaa laskujenkäsittelyn tehostumisen kaikissa käsittelyn vaiheissa. Käyttäjälukumäärä on arvioitu koko valtionhallinnossa vähintään käyttäjäksi. Järjestelmän käyttö koko hallinnossa säästää valtion virastoissa ja laitoksissa vuositasolla arviolta henkilötyövuoden työpanoksen. Laskujen sähköinen käsittely toimii myös konkreettisena toimeenpanohankkeena hallinnon sähköisten palvelujen kehittämisessä. Kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen hyvittäminen Hallitus ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat neuvottelussa , että työeläkkeiden yhteensovitus tarkistetaan niiden eläkeläisen osalta, joilta työeläkettä on kansaneläkkeen yhteensovituksen johdosta aikoinaan alennettu ja joilta kansaneläkkeen pohjaosa asteittain leikattiin vuosien aikana. Hyvitystä myönnetään siihen oikeutetuille vähintään 5 euroa ja enintään 50 euroa kuukaudessa. Hyvitystä myönnettäessä huomioidaan eläkkeensaajan kaikista eläkejärjestelmistä saamat eläkkeet. Eläkkeensaajan oma eläkelaitos ryhtyy viran puolesta tarpeellisiin toimiin ja tiedottaa niistä eläkkeensaajille henkilökohtaisesti.

16 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Valtiokonttori on esittänyt vuoden 2002 ensimmäiseen lisätalousarvioon kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen hyvittämisen aiheuttaman työn johdosta lisäystä euroa. Vuonna 2003 asiasta aiheutuu lisämenoja euroa, mikä esitetään kehyksen ylittävänä lisäyksenä talousarvioon. Eläkemenoon aiheutuvat lisäysvaikutukset on esitetty kohdassa Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset. Valtiokonttorin toimitilaratkaisujen toteuttaminen Valtiokonttori on esittänyt vuoden 2002 ensimmäiseen lisätalousarvioon omien toimitilamuutostensa johdosta lisäystä euroa. Asiaa koskeva yksityiskohtainen muistio on vuoden 2002 I lisätalousarvioehdotuksen liitemuistiona. Vuonna 2003 toimitilajärjestelyistä aiheutuu lisämenoja euroa, mikä esitetään kehyksen ylittävänä lisäyksenä talousarvioon. Momentti VALTIOKONTTORI TOT. TOT. TOT. SUUNN. TAE Menot (1 000 ) - palkkaukset* muut kulutusmenot toimitilamenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 ) - maksullinen toiminta muu rahoitus Yhteensä Nettomenot (+) / -tulot (-) Talousarvio** Siirtomäärärahakannan muutos Mom ja käyttöoikeus 175 Siirtomäärärahakanta Henkilöstömäärä (htv) *Pv- ja vanhempainrahat Kelalta nettoutettu. **2002:ssa huomioitu lisätalousarvioesitys t

17 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE KUSTANNUSVASTAAVUUS MAKSULLISUUSLAJEITTAIN Liiketaloudelliset suoritteet Toteuma Tavoite TAE Vert /2002 Tulot % Kustannukset Erillismenot % MENOJÄÄMÄ % Osuus yhteiskustannuksista % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ % Kustannukset yhteensä % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 28 % 39 % 43 % Investoinnit % Investoinnit % tuloista 0 % 0 % 0 % Julkisoikeudelliset suoritteet Toteuma Tavoite TAE Vert /2002 Tulot t % Kustannukset t Erillismenot % MENOJÄÄMÄ % Osuus yhteiskustannuksista % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ % Kustannukset yhteensä t % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 0 % -12 % -11 % Investoinnit t % Investoinnit % tuloista 1 % 17 % 13 %

18 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE Muiden säädösten nojalla Toteuma Tavoite TAE Vert. maksulliset suoritteet /2002 Tulot t % Kustannukset t Erillismenot % MENOJÄÄMÄ % Osuus yhteiskustannuksista % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ % Kustannukset yhteensä t % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista -1 % 0 % 0 % Investoinnit t % Investoinnit % tuloista 2 % 3 % 2 %

19 VALTIOKONTTORI TAE VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET

20 VALTIOKONTTORI Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) Muistio s. 26 Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain (280/66) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien, valtion ja muiden palveluksen perusteella myönnettyjen kuntoutusetuuksien ja niiden lisien sekä viivästyskorotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa valtion eläkelain (280/1966) mukaisista kuntoutusetuuksista aiheutuvia menoja siirtona momentilta Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle 2003 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2004/2105). Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-eläkkeet Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet Valtion eläkelain perusteella myönnetyt kuntoutusetuudet Yhteensä määräraha ( ) määräraha ( ) tilinpäätös ( )

21 VALTIOKONTTORI Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden myöntämiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille sekä Kriminaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa oleville niille toimihenkilöille, joiden palkkaukseen myönnetään valtionapua noudattaen soveltuvin osin valtion eläkelain, valtion perhe-eläkelain ja rintamaveteraanien varhaiseläkelain säännöksiä. Eläkkeestä vähennetään samasta palveluksesta työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä eläke. Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä myönnettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään euroa ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (75/74) mukaisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (37/77) mukaisten sanomalehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää enintään euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maatalous-keskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen päätoimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä annetun toimivallan käyttämistä varten muodostetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisäeläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muuten jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä varten. Eläke myönnetään sen määräisenä, että se yhdessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen myöntämä eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi näitä eläkkeitä varten. Selvitysosa: Määräraha on laskettu vuodelle 2003 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2004/2105). Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että vuonna 2003 myönnetään uusia taiteilijaeläkkeitä 35 ja sanomalehtimieseläkkeitä 10 kpl. Uusien ylimääräisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ns. paikalta palkattujen ulkomaan kansalaisten Suomen valtion palveluksesta kertyneen eläketurvan maksaminen kertasuorituksena valtioneuvoston päätöksen n:o 195/89 nojalla.

22 VALTIOKONTTORI Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti Ennen myönnetyt ylimääräiset eläkkeet Vuoden kuluessa myönnettävät taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (enintään) Vuoden kuluessa myönnettävät muut ylimääräiset eläkkeet Eduskunnan kansliatoimikunnan ylimääräiset eläkkeet (enintään) Yhteensä määräraha ( ) määräraha ( ) tilinpäätös ( )

23 VALTIOKONTTORI Muut eläkemenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyksestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myöntämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Nokia Telecommunications Oy:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu Televan, Valtion polttoainekeskuksen, Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen. Määrärahaa saa käyttää myös korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilöntyönantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patriakonserniin siirtyneitä henkilöitä. Valtiokonttori saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein lasketusta eläkevastuiden kertasuorituksesta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain mukaisesti. Selvitysosa: Korvaukset maksetaan pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettuina kertasuorituksina. Määrärahaa ei käytetä eläkekorvausten maksamiseen vuoden 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille. Määräraha on laskettu vuodelle 2003 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2105). Määrärahassa on huomioitu laki eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä (165/ ; HE 258/1998).

24 VALTIOKONTTORI Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti Korvaus Kuntien eläkevakuutukselle Korvaus Nokia Telecommunications Oy:lle Korvaus Vapo Oy:lle Korvaus Vammas Oy:lle Korvaus Lapua Oy:lle Muut korvaukset Eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirrot Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään Yhteensä määräraha ( ) määräraha ( ) tilinpäätös ( )

25 VALTIOKONTTORI Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Muistio s. 31 Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsäädännön mukaisten korvausten maksamiseen, valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen maksamiseen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuksen mukaisten erorahojen, toistuvien korvausten ja koulutusrahojen maksamiseen sekä valtion palveluksessa oleville virantoimituksesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä suoritettavien korvausten sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen. Selvitysosa: Tapaturmakorvausmäärärahassa on huomioitu valtion virastoille virkamiesten tapaturmasta johtuneelta työkyvyttömyysajalta maksaman palkan korvaamiseen esitetty euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös euroa työvoimapalvelulain mukaisiin työhönsijoittumisen tukitoimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten maksamiseen sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999, muutt /118) mukaisiin tapaturmakorvauksiin. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988), valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (449/1990), työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993), työllisyyslain (275/87) 17 ja 25 :n ( 906/98), työvoimapalvelulain mukainen työkokeilu ( 1005/93) 12 ja 13 ( 857/2000 ) sotilastapaturmalain (1211/1990), valtion eläkelain (280/1966) 18 b :n sekä tapaturmakorvausjärjestelmään liittyvän muun lainsäädännön nojalla maksettavat tapaturmakorvaukset Liikennevakuutuslain (279/1959) ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla maksettavat liikennevakuutuskorvaukset Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun lain (269/1974) ja valtion virantoimituksesta tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (794/1980) nojalla maksettavat valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaukset

26 VALTIOKONTTORI Valtion virkamieslain (750/1994) ja erorahaasetuksen(1350/1994) nojalla maksettavat virkamiesten erorahat, aikuiskoulutuslisät, toistuvat korvaukset ja ammattikoulutusrahat Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun järjestämisestä aiheutuvat menot virka- ja työehtosopimusten nojalla sekä kansanedustajana toimineen henkilön, eduskunnan virkamiesten ja rauhanturvaamishenkilöstön vastaavaa etua koskevan lainsäädännön nojalla, sekä asevelvollisen kuoltua suoritettava taloudellinen tuki Valtion liikelaitoksille valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä annetun valtioneuvoston päätöksen (1422/1991) nojalla maksettavat korvaukset Rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain (8/1898) nojalla maksettavat korvaukset Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset Yhteensä määräraha ( ) määräraha ( ) tilinpäätös ( )

27 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 26 TAE VAKINAISET ELÄKKEET, PERHE-ELÄKKEET SEKÄ KUNTOUTUSTUET Seuraavassa esitetään eläkemenoennuste vuoden 2003 talousarvion momenttia Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet varten. Sen taustaksi tarkastellaan toteutunutta kehitystä aikaisempina vuosina. Talousarviovarauksesta oheisessa taulukossa esitetyssä luvussa on huomioitu alkuperäinen talousarviovaraus ja siihen budjetin hyväksynnän jälkeen mahdollisesti tehdyt indeksikorjaukset, mutta ei lisäarvioissa toteutettuja volyymin muutoksia. Valtion eläkemenon määrärahavarausten toteuma vuosina momentti milj. talousarvio toteuma kasvu ed. vuodesta nimellinen reaalinen milj. erotus (toteuma arvio) % % % milj ,1 % 2,0 % ,42 % ,5 % 1,8 % ,42 % ,9 % 1,5 % ,16 % ,6 % 2,0 % ,17 % ,7 % 1,8 % ,24 % +6 Budjettivuosi 2001 Viisivuotiskaudella toteutunut eläkemeno on yleensä ollut pienempi kuin talousarviovaraus. Ero varaukseen ei ole ollut suuri, yleensä alle 10 miljoonan euron. Kuitenkin vuonna 1999 onnistuttiin määräraha-varauksen teossa suhteellisen huonosti, sillä silloin toteuman ja varauksen välinen ero oli 27 miljoonaa euroa. Muista vuosista poiketen toteutunut meno oli vuonna 2001 talousarviovarausta suurempi. Eroa varaukseen oli 6 miljoonaa euroa (0,24 %). Vuonna 2001 eläkkeitä alkoi kappaletta, joista 46 % oli täysitehoisia. Eläkkeitä alkoi kaiken kaikkiaan kappaletta enemmän kuin vuonna Lisäys oli huomattava, sillä edellisvuonna kasvua oli 800 kappaletta. Lisäystä oli erityisesti vapaakirjan perusteella myönnetyissä eläkkeissä, joskin jonkin verran kasvoivat täysitehoisina alkaneiden vanhuus- ja työttömyyseläkkeiden määrät. Vapaakirjaeläkkeissä kasvoivat näiden ohella myös työkyvyttömyyseläkkeet. Osa-aikaeläkkeitä alkoi suurin piirtein sama määrä kuin edellisvuonna, vajaat kappaletta. Tämä näyttää olevan se taso, mille niiden suosion voidaan ainakin toistaiseksi päätellä vakiintuneen, sillä määrät ovat olleet samalla tasolla kolmatta vuotta. Alkaneiden eläkkeiden määrät eivät pienentyneet enää yksilöllisissä varhaiseläkkeissä, vaan niitä alkoi sama määrä kuin vuonna 2000, noin 730 kappaletta. Niin sanottuja LYVEL-eläkkeitä alkoi vajaa 100 kappaletta. Eläkkeen keskisuuruus oli 10 euroa kuukaudessa. Nämä eläkkeet myönnettiin kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä annetun lain perusteella. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta eläkkeet maksettiin kertasuorituksena kertasuoritusten yhteismäärän ollessa 64 tuhatta euroa. Normaalin kertasuorituksen suuruus oli 1000 euroa paikkeilla, maksimissaan euroa.

28 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 27 TAE Eläkemeno vuosina 2002 ja 2003 Marraskuussa 2001 solmittiin yksityisellä sektorilla kolmikantaisesti neuvoteltu periaatesopimus yksityisen työeläkejärjestelmän kehittämisestä. Sopimuksella toteutetaan hallitusohjelman tavoitteita keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisiän myöhentämisestä. Uudistuksen vaikutukset tulevat aikanaan ulottumaan myös julkisen sektorin eläkejärjestelmiin, mutta liikkeellelähtö on toistaiseksi ollut hidasta. Uudistus ei ole vielä siinä vaiheessa että sen vaikutuksia olisi voitu ottaa tässä laskelmassa huomioon. Esitys vuoden 2003 talousarvion momenttia varten vakinaiset ja perhe-eläkkeet (1 000 euroa ) TP TMA TMAE Ind /2105 Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perheeläkkeet ( ) Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet ( ) Kansanedustajain eläkkeet ja perheeläkkeet ( ) Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet ( ) Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet ( ) Eläkemenot yhteensä Muut kuntoutusetuudet kuin kuntoutustuet ( ) Yhteensä Eläkemenon ennustetaan kasvavan vuodesta 2002 vuoteen 2003 reaalisesti 3,8 % ja nimellisesti 5,9 %. Kasvusta 10 miljoonaa euroa johtuu kansaneläkkeen kaksinkertaisen leikkauksen hyvittämisestä. Momenttien eläkemenoihin sisältyvät kuntoutustukena maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden menot. Muiden kuntoutusetuuksien budjetointi ehdotetaan siirrettävän momentille momentilta

29 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 28 TAE Yleislain alaisten liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien virastojen eläkemeno sisältyy alamomentille Näihin kuuluvat Senaatti-kiinteistöt, Metsähallitus ja Ilmailulaitos. Myös Tieliikelaitoksesta alkavien eläkkeiden meno on sisällytetty momentille vuodesta 2001 lähtien, mikä selittää alamomentin menojen suuren kasvun (noin 20 prosenttia vuodessa). Hallinnon kehittämiskeskuksen menot on poistettu alamomentilla vuodesta 2002 lähtien, koska laitoksesta muodostetaan osakeyhtiö. Valtion talousarviossa 2002 momentin määrärahavaraus euroa näyttää nyt laaditun ennusteen perusteella olevan 17 miljoonaa euroa liian pieni vuoden aikana toteutuvaan menoon verrattuna. 114,0 % Momentin eläkemeno edellisvuoteen verrattuna 112,0 % Nimellinen muutos 110,0 % 108,0 % 106,0 % 104,0 % 102,0 % Reaalinen muutos 100,0 % 98,0 % 96,0 %

30 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 29 TAE Valtion eläkemeno euroa Mom eläkemenot Liikelaitokset Kansanedustajat, 2. korv.l. Kunnat, V AL, VALTAVA Valtion palvelus Eläkemenon kehitys vuosina euroa Vuosi Vuosi 2002 vuoden 2002 indeksitasossa (1968/2054) ja vuodet vuoden 2003 indeksitasossa (2004/2105; VM 9/214/2002) Vanhuus- ja varh. vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyys eläkkeet Yks. varhaiseläkkeet Työttömyysja osaaikaeläkkeet Perheeläkkeet Eläkemeno yhteensä VANHUUSELÄKKEET: Valtion eläkelain mukaiset vanhuuseläkkeet, varhennetut vanhuuseläkkeet, niin sanotut vanhan lain mukaiset omat eläkkeet sekä diplomaatinpuolison erityiskorvaukset. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET: Sisältävät myös kuntoutustuet. PERHE-ELÄKKEET: Valtion eläkelain sekä niin sanotun vanhan lain mukaiset perhe-eläkkeet.

31 VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 30 TAE Laskentaoletukset 1. Eläkemenoennusteessa käytetään laskentamallia, jonka aikajänne on kuusi vuotta. Malliin sisältyvien eläkkeiden kestoa ja säilyvyyttä kuvaavien parametrien arvoja on jonkin verran muutettu viimevuotisesta vuotta 2001 koskevien tilastotietojen perusteella. Mallin käyttämä lähtökanta on vuoden 2001 lopussa voimassa ollut eläkekanta. 2. Laskenta on suoritettu vuoden 2003 TEL-indeksitasossa, jonka arvot on saatu valtiovarainministeriön talousarvion laadintaohjeesta (VM 9/214/2002). Indeksin arvot ovat: alle 65-vuotiaiden indeksi vuotta täyttäneiden indeksi Ennusteessa on otettu huomioon valtion eläkejärjestelmässä vuoden 2000 alussa toteutetut ns Puro -muutokset, samoin kuin vuoden 1999 alussa voimaan tullut uudistus kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä. Vuonna 2001 menot näistä LYVELeläkkeistä olivat euroa. Summa koostui lähes kokonaan pienistä kertasuorituksista. 4. Kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien eläkejärjestelyihin vuoden 1999 alusta voimaantulleet muutokset on huomioitu, minkä mukaisesti nuoret, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet henkilöt jäävät valtion eläketurvan ulkopuolelle. 5. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuosina 2003 ja 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina. 6. Alkavien YVE-eläkkeiden määrän oletetaan pienenevän vuoden 2001 tasoon verrattuna vuoteen 2006 asti alaikärajan noston takia. Osittain pienenemän oletetaan korvautuvan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksien kasvuna. Alkavien vanhuuseläkkeiden määrän oletetaan suurenevan vuodesta 2004 lähtien vuonna 1941 syntyneiden ikäluokan saavuttaessa 63 vuoden iän ja yhä useamman suuriin ikäluokkiin kuuluvan saavuttaessa yleistä eläkeikää alemman 55, 58 tai 60 vuoden eläkeikänsä. 7. Pohjaosaleikkauksen kompensaation seurauksena eläkemenot nousevat vuoden 2001 tasoon verrattuna vuonna 2003 noin 10 miljoonalla eurolla ja sen jälkeisinä vuosina miljoonalla eurolla.