Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden arvoketju

Transkriptio

1 Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden ketju Metalliteollisuus tarkoittaa metalleja jalostavia ja metallituotteita tuottavia tuotannollisen teollisuuden sektoreita. Metalliteollisuus jaetaan seitsemään eri alaan. Metalliteollisuutta ovat kaivostoiminta, metallien perusteollisuus, metallituoteteollisuus, koneteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus. Kone- ja metallituoteteollisuuden menestystuotteita ovat mm. risteilijät, laivojen ja voimaloiden moottorit, massa- ja paperikoneet, kiven ja mineraalien käsittelylaitteet, hissit, nosturit ja nostimet sekä metsä- ja maatalouskoneet. Toimialan Suomessa sijaitsevissa yksiköissä työskentelee noin henkilöä. Näin mitattuna se on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Toimialan yritysten liikevaihto Suomessa on 27 miljardia euroa. Metalli- ja konepajateollisuus globaalisti Metallien jalostuksella ja kone- ja metallituoteteollisuudella on suuri paino maailmantaloudessa. Nämä teollisuuden toimialat tuottivat vuonna 2011 vajaan kolmanneksen noin miljardia dollaria maailman tehdasteollisuuden nlisäyksestä. Kuten monilla muillakin teollisuuden toimialoilla, myös näillä toimialoilla nlisäyksen maantieteellinen jakauma on muuttunut merkittävästi Kiinan nousun myötä. Kiinan nousu näyttää kuitenkin tapahtuneen pääasiassa Yhdysvaltojen ja Japanin kustannuksella. Euroopan asema on säilynyt vahvana erityisesti koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Vuonna 2011 Kiinan metallien jalostuksen ja kone- ja metallituoteteollisuuden globaalista nlisäyksestä oli 21 prosenttia, kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli vain 6 prosenttia. Yhdysvaltojen oli samanaikaisesti laskenut 26 prosentista 12 prosenttiin ja Japanin 19 prosentista 11 prosenttiin. Euroopan unionin alueella nlisäyksestä syntyi noin 27 prosenttia, mikä vastaa likimain EU:n 27 jäsenmaan osuutta vuonna 2000 se oli 28 prosenttia. Eurooppalainen koneteollisuus on Saksan johdolla säilyttänyt asemansa ja markkinaosuutensa globaalissa kilpailussa viimeisen 10 vuoden aikana. Kone- ja metallituoteteollisuudella on jatkossakin merkittävä rooli maailmalla väestön kasvun ja kaupungistumisen myötä, ja halutessaan suomalaisillakin yrityksillä on hyvät mahdollisuudet ottaa markkinoista osansa. Uusia koneita ja laitteita tarvitaan infrastruktuurin rakentamiseen ja teollisuuden kehittämiseen erityisesti kehittyvillä alueilla. Ympäristöteknologian, energian ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa, mikä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Metalli- ja konepajateollisuus Suomessa Vuonna 2013 tuotannon määrä supistui metalliteollisuudessa 7,3 prosenttia, kun se koko teollisuudessa supistui 3,1 prosenttia. Kun metalliteollisuuden tuotanto laski jo edellisenä vuonna 6,4 prosenttia, painui tuotanto jo selvästi kriisivuoden 2009 tason alle. Metalliteollisuus on teollisuuden päätoimialoista kaikilla mittareilla mitattuna suurin. Sen koko teollisuuden jalostussta oli 48 prosenttia vuonna Metalliteollisuuden toimialojen kehitys on ollut hyvin eritahtista viime vuosina. Vuonna 2013 vain muiden kulkuneuvojen (suurelta osin telakat) valmistuksen tuotanto kasvoi. Suurinta pudotus oli elektroniikkateollisuudessa, peräti 16 prosenttia. Huolestuttavaa on, että myös viime vuosina hyvin pärjännyt metalliteollisuuden suurin toimiala

2 koneiden ja laitteiden valmistus supistui 8 prosenttia. Metalliteollisuuden toimialojen suhteellisten osuuksien kehitykselle on ollut ominaista, että koneiden ja laitteiden valmistuksesta on tullut viime vuosina hallitseva toimiala. (kuva 11) Kuva 11. Vienti tuoteluokittain 2015 (Lähde: Tulli) Metalliteollisuus työllisti vuonna 2013 noin palkansaajaa ja yrittäjää, missä oli vähennystä edellisvuoteen noin henkilöä eli noin kuusi prosenttia. Työllisiä oli ennen taantumaa noin , joten taantuman seurauksena metalliteollisuudesta oli vuoteen 2013 mennessä hävinnyt noin työpaikkaa eli noin viidennes työpaikoista. Metalliteollisuuden tavaraviennin oli vuonna 2013 noin 24 miljardia euroa, mikä oli 6,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuuden Suomen koko teollisuuden tavaraviennistä oli viime vuonna noin 43 prosenttia. Tämä rakentui siten, että koneiden ja laitteiden oli 13, metallien jalostuksen 12, sähkölaitteiden seitsemän, tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden viisi, kulkuneuvojen neljä ja metallituotteiden kolme prosenttia kaikesta tavaraviennistä. Suomen ulkomaan kaupalle tärkeiden koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti laski viime vuonna ja veti kokonaistavaraviennin miinukselle. Metallin viennistä noin 66 prosenttia suuntautui Eurooppaan. Vienti euroalueelle kasvoi hieman, kun taas muualle Eurooppaan vienti väheni. (taulukko 2, 3)

3 Taulukko 2. Suomen tuonti ja vienti metalli- ja konepajateollisuuden osalta 2015 Tuonti ja vienti SITC-pääluokittain ja -pääryhmittäin Tuonti 2015 Vienti 2015 Heinäkuu Tammi-heinäkuu Heinäkuu Tammi-heinäkuu 1000 e Koko tuonti/vienti , ,0-2 Valmistetut tavarat valmistusaineen , ,8 +3 mukaan Rauta ja teräs , ,6 +3 Muut metallit , ,2 +12 Tuotteet epäjalosta metallista Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , , , ,4 +6 Taulukko 3. Suomen tuonti ja vienti metalli- ja konepajateollisuuden osalta 2014 Tuonti ja vienti SITC-pääluokittain ja -pääryhmittäin Tuonti 2014 Vienti 2014 Joulukuu Tammi-joulukuu Joulukuu Tammi-joulukuu muuutos Koko tuonti/vienti , ,0-0 Valmistetut tavarat valmistusaineen , ,2-0 mukaan Rauta ja teräs , ,0 +2 Muut metallit , ,9 +6 Tuotteet epäjalosta metallista Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , , , ,7 +6

4 Metalliteollisuuden työn tuottavuuden (kiinteähintainen nlisä työtuntia kohti) kehitys on luvulla ollut varsin vaihtelevaa. Vuosina metalliteollisuuden kiinteähintainen nlisäys pieneni, mutta koska työllisyys ei supistunut vastaavasti, tuottavuus laski. Vuonna 2013 metalliteollisuuden työllisyys laski kuudella prosentilla, mikä pysäytti tuottavuuden kaksi vuotta jatkuneen laskun. Metallien jalostuksessa tuottavuus kasvoi huomattavasti, 37 prosenttia. Myös elektroniikkateollisuuden 16 prosentin kasvua voi pitää hyvänä. Heikointa kehitys oli koneiden ja laitteiden valmistuksessa, jossa tuottavuus laski 14 prosenttia. Metalliteollisuuden investointien suhde nlisäykseen eli investointiaste on vaihdellut 2000-luvulla melko voimakkaasti. Vaihteluun on vaikuttanut sekä investointien muutokset että nlisäyksen muutokset. Investointiaste on voinut nousta, vaikka investointeihin käytettäisiin edellisvuotta vähemmän rahaa. Näin kävi esimerkiksi vuonna Viime vuonna investointeihin käytetty raha supistui 19 prosenttia. Suurin syy laskuun olivat Outokummun suurinvestointien valmistuminen. Kun investoinnit nousivat ainoastaan moottoriajoneuvojen valmistuksessa, laski investointien määrä alemmaksi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Kun tähän vielä lisätään viimeaikoina tapahtunut tuotantokapasiteetin poistuminen käytöstä, voidaan katsoa metalliteollisuuden kapasiteetin olevan kutistumassa huolestuttavaa vauhtia. Investoinneilla uuteen teknologiaan voitaisiin varmistaa toiminnan jatkamisen edellytykset. Jos investoinnit jätetään tekemättä ja samalla lakkautetaan vanhaa kapasiteettia, tuhotaan menestymisen edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Financial Times Limitedin vuonna 2015 tekemässä fdi Benchmark -vertailussa verrattiin Suomen kustannusrakennetta sekä korkean kustannusrakenteen että matalamman kustannusrakenteen Euroopan valtioihin konepajateollisuudessa (kuva 12). Tulokset olivat houkuttelevia. Suomen työn kustannusaste oli kohtuullinen ja kilpailukykyinen korkean kustannusrakenteen valtioihin verrattuna. Suomen veroaste, varsinkin yhteisövero, on kohtuullinen ja kilpailukykyinen kummassakin ryhmässä. Matalan kustannusrakenteen valtioihin verrattuna Suomen työn kustannusten ennustettavuus, työn tuottavuus sekä innovaatiokyky olivat huippuluokkaa. Koko vertailukannan mittapuulla Suomi oli paras tutkijoiden ja insinöörien saatavuudessa sekä infrastruktuurin ja elämisen laadussa. Myös omistusoikeuksien taso on erittäin hyvä Machinery, labor costs in selected European countries UK IRELAND FINLAND AUSTRIA FRANCE DENMARK SWEDEN GERMANY NORWAY Kuva 12. fdi Benchmark, a service from the Financial Times Limited All Rights Reserved.

5 Metalli- ja konepajateollisuus Oulun seudulla Teollisuudessa investointien taso on ollut viimeisinä vuosina Pohjois-Pohjanmaalla alhaisempaa kuin Suomessa keskimäärin. Alan kasvun edellytyksenä on liiketoimintamahdollisuuksien paraneminen ja sitä myöten myös teollisuuden omien investointien kasvu. Tärkeä ajuri teollisuuden kasvulle tulee olemaan Pohjois-Suomessa toteutettavat suuret investoinnit sekä kansainvälinen kilpailukyky. Tähän lukeutuvat ainakin ydinvoimalan rakentaminen, kaivosala ja sen kasvuinvestoinnit sekä uusiutuvan energian tuotannon investoinnit; tuulivoimapuistot ja biopohjaisen polttoaineen tuotanto. Oulun-, Raahen-, Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukuntien alueella on noin 380 metallialan pk-yritystä, jotka tuottavat lähes miljardin euron liikevaihdon vuosittain. Metalliteollisuuden yritykset ovat myös kansainvälistyneet joko suoraan tai päämiestensä kautta. Teräs- ja metalliteollisuuden palveluksessa on suoraan lähes 9000 työntekijää ja välillisesti ala työllistää arviolta henkilöä. Oulussa on paljon korkealaatuista metallurgian osaamista ja tämä pohjautuu vahvaan suuryritysten paikalliseen läsnäoloon lähipaikkakunnilla. Oululainen metallurgia-osaaminen on keskittynyt useaan pk-yritykseen ja nyt toimintaa halutaan kehittää lisääntyvän yhteistyön avulla. Tavoitteena yrityksillä on kansainvälistyminen yhteistyössä toistensa ja yliopiston kanssa. IMCEE-hankkeen taustalla oleva SME-MET (pk-yritykset metallurgiasektorilla) yhteisö on syntynyt Oulun yliopiston alaisuudessa toimivan CEE:n koordinaation tuloksena. Hankkeessa tavoitteena on ollut terästää oululaista keihäänkärkiosaamista entistä enemmän painottumaan pk-sektorin tarpeisiin joilla on asiakaskuntanaan metallurginen teollisuus. Kokonaisuus sisältää ryhmän pkyrityksiä, jotka toimivat yhteistyössä metallurgian suuryritysten sekä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. IMCEE-hankkeessa mukana olevien pk-yritysten; Sapotech, Luxmet, SFTec, SR- Instruments, Oulu Water Alliance, Bet-Ker sekä Blastman Robotics tavoitteena on uuden luominen, kansainvälistyminen ja kasvu. Ekosysteemiä täydentää BusinessOulun ja FIMECCin asiantuntijoiden osallistuminen projektiin. Jotta metalli- ja konepajateollisuuden tarpeisiin voidaan vastata tulevaisuudessa, tullaan innovaatiotoimintaa tukevaa perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä tulevaisuuden teknologioihin liittyvää tutkimusta lisäämään, kuten myös tuotekehitystä liittyen uusiin terästuotteisiin, uusiin teräslaatuihin ja konepajakäytettävyyteen. Hankkeistuksella pyritään luomaan innovaatiotoimintaa tukevaa soveltavaa tutkimusta. Konepajaosaamista tullaan kehittämään esimerkiksi vaativien toimitusten valmisteluissa ja koehitsausten tarjoamisessa. Robotiikkaan, tuotantoautomaatioon, tietokoneavusteiseen suunnitteluun, simulointiin sekä erilaisiin mittausratkaisuihin liittyviä tuotantoprosesseja ja -teknologioita kehitetään. Tietoa markkinoista, asiakkaista, asiakastarpeista ja uusista materiaalista pyritään lisäämään. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen painopisteenä ovat esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, rahoituksen hankinta, verkostoituminen, innovaatioiden kehittäminen, start-up-palvelut ja invest in -aktiviteetit.