HAASTEENA MIELENTERVEYS- TAI PÄIHDEONGELMAINEN ASUKAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAASTEENA MIELENTERVEYS- TAI PÄIHDEONGELMAINEN ASUKAS"

Transkriptio

1 HAASTEENA MIELENTERVEYS- TAI PÄIHDEONGELMAINEN ASUKAS Komulainen Katja Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Komulainen Katja, Mörkö se tuli piiriin, Haasteena mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas Pieksämäki lokakuu 2001 Opinnäyte, 41 s., liitteet 8 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnan valmiuksia kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas sekä luoda informatiivinen opas, joka lisää henkilökunnan kohtaamisvalmiuksia. Valmiuksilla tarkoitetaan tiedollisia, taidollisia ja moraalisia eli asenteellisia valmiuksia. Koska asenteet korostuvat kohtaamisessa, oli niiden selvittäminen tärkeintä. Tutkimus on kvantitatiivinen. Aineiston keruun suoritin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkittavien perusjoukon muodostivat 63 Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnan edustajaa, joista valitsin satunnaisotannalla 30 työntekijää. Tutkimukseen heistä osallistui 19 (63%). Tulosten perusteella voidaan todeta, että taidolliset ja asenteelliset valmiudet kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas ovat huomattavasti paremmat kuin tiedolliset valmiudet. Tämä näkyy käytännönläheisen koulutuksen tarpeena. Siivous- ja huoltohenkilökunta tulee hyvin toimeen mielenterveys- tai päihdeongelmaisten asukkaiden kanssa. Asukkaat eivät leimaudu poikkeavan käyttäytymisensä vuoksi vaan henkilökunta huomioi heidät tavallisina asukkaina. Mielenterveysongelmaisen asukkaan elämäntilanne koettiin helpommin ymmärrettäväksi kuin päihdeongelmaisen. Työyhteisön tukea kohtaamistilanteissa pidettiin riittämättömänä. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaamisopas muodostuu kohtaamistilanteen yleistä toimintaohjeista. Lisäksi opas sisältää kuvauksia tilanteista, jolloin työntekijän on oltava varovainen ja hänen on syytä ottaa yhteyttä viranomaisiin. Opas ohjaa siivous- ja huoltohenkilökuntaa kohdentamaan yhteydenottonsa oikealle viranomaiselle. Oppaasta löytyvät myös viranomaisten yhteystiedot. Opas on tehty Niiralan Kulman tilauksesta. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaamisessa korostui asenteellisten valmiuksien tärkeys. Erityisesti avun tarpeen tunnistamisessa muiden työtehtävien ohella painottui asenteiden merkitys. Mikäli siivous- tai huoltohenkilökunta ei miellä omaa rooliaan merkittäväksi asukkaiden asumishäiriöiden/vaikeuksien tunnistajana, kasautuvat niistä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaamisessa tapahtuva vuorovaikutus tulee ymmärtää luonnolliseksi osaksi siivous- ja huoltotyötä. ASIASANAT: Asumishäiriö, sosiaalinen ongelma, leimautuminen, poikkeava käyttäytyminen, mielenterveysongelma, päihdeongelma SÄILYTYSPAIKKA: Diakonia-ammattikorkeakoulu/Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Komulainen Katja, Who s scared of the bogeyman? The Challenge of Encountering Habitant with Mental Problems and Substance Abuse Pieksämäki, October 2001 Dissertation, 41 p., app. 8 p. The aims of this study were firstly, to examine the capabilities of the cleaning and maintenance personnel of Niiralan Kulma to encounter habitants with mental problems or substance abuse. The capabilities include primarily attitude but also knowledge and skill. Secondly to create an informative guide to enhance the personnel s capabilities. The data were gathered with a semi-structured questionnaire. Out of 63 cleaning and maintenance personnel a sample of 30 was randomly selected. 19 (63%) participated in this study. The result indicated that the personnel s encountering capabilities are lacking in knowledge but were better in attitude and skill. The personnel gets along with these habitants who are not labelled by their abnormal behavior, instead they are regarded as ordinary habitants. The life situation of a mental problem habitant was easier comprehensible than the situation of a substance abusing one. The help from the work community in encountering situations was conceived insufficient. The conclusions are as follows Practical education is needed, particularly concerning the attitude capabilities in encountering situations. Attitudes are especially important when the habitants need for help must be discovered in addition to other duties of work. If the cleaning and maintenance personnel does not realize it s important role in discovering the habitants problems, the consequential social problems will accumulate. The interaction must be regarded as part of the cleaning and maintenance work. Finally, a practical guide for these encountering situations is described. Keywords: living disorder, social problem, labelling, abnormal behavior, mental health problem, substance abuse Deposited: Diaconia Polytechnic/Pieksämäki training unit is library

4 1 JOHDANTO Niiralan Kulma on Kuopion kaupungin suurin vuokra-asuntojen tuottaja. Yhtiöllä on merkittävä rooli mielenterveys- ja päihdeongelmaisten ihmisten asuttamisessa. Näiden asukasryhmien asuminen ei aina ole ongelmatonta. Mielenterveys- tai päihdeongelmasta johtuva sosiaalisten taitojen kaventuminen näkyy usein häiriökäyttäytymisenä sekä asumiskyvyttömyytenä, jotka alentavat koko asuinyhteisön asumisviihtyvyyttä. Asumisohjeet koskevat kuitenkin kaikkia asukkaita ja niiden rikkomisesta seuraa varoitusten jälkeen häätö, mikäli asukas ei kykene muuttamaan elämäntapaansa. Usein mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohdalla häätö kunnallisesta vuokra-asunnosta tarkoittaa asunnottomuutta, koska heillä ei ole resursseja kilpailla yksityisillä asuntomarkkinoilla. Tässä työssä kiinnostukseni kohteena on mielenterveys- tai päihdeongelmaisten ihmisten asumisen problematiikka eli sosiaaliset ongelmat, joita tarkastelen teoriaosassa poikkeavan käyttäytymisen ja leimautumisteorian kautta. Tutkimuksessani selvitän millaisia ovat Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnan tiedolliset, taidolliset sekä asenteelliset valmiudet kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas. Tutkimuksen toisena tavoitteena on lisätä siivous- ja huoltohenkilökunnan valmiuksia kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmaisia asukkaita. Tätä tarkoitusta varten kokoan informatiivisen oppaan, joka tulee sisältämään kohtaamisen yleisiä ohjeita sekä muita tarkoituksenmukaisia tietoja. Sosiaalisten ongelmien tunnistamista edellyttää kykyä kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas sekä tietoa siitä, minne heidän ongelmistaan voi ilmoittaa. Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnan keskuudessa käytäntö on muodostunut varsin kirjavaksi ja työntekijäkohtaiseksi. Tämän vuoksi tulen toteuttamaan opinnäytetyöni yhteistyössä Niiralan Kulman kanssa.

5 2 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMA 2.1 Mielenterveysongelma Mielenterveyteen kuuluu psyykkinen hyvänolon ja tasapainon tunne, jonka avulla ihminen selviytyy kokemusmaailmassaan ajoittaisista ristiriidoista huolimatta. Samalla ihminen säilyttää kyvyn toteuttaa itseään. Mieleltään terveellä ihmisellä on tasapainoiset tunnesuhteet sekä riittävä todellisuuden taju. (Lahti 1995, 25, 44; Salonen 1997, 69.) Mielenterveysongelmat käsittävät psykoosit, neuroosit sekä erilaiset persoonallisuushäiriöt. Psykoosilla tarkoitetaan tilannetta, missä ihmisen todellisuudentaju on häiriintynyt. Tällöin ihmisellä on harhoja tai epärealistisia kuvitelmia asioista. Psykoosi voi olla äkillinen, uusiutuvasti ilmenevä tai esimerkiksi päihteiden liikakäytön yhteydessä esiintyvä. Pitkittynyt psykoosi eli skitsofrenia voi ilmetä äkillisesti tai hitaasti etenevänä eristäytymisenä. Skitsofreniassa on kuitenkin selvästi aktiivinen harhojen ja hajanaisuuden vaihe, jonka jälkeen ihminen taantuu eikä kykene hoitamaan asioitaan. (Lahti 1995, 49.) Neuroosit ovat eriasteisia ahdistuneisuuden ilmentymiä, jolloin ihminen pelkää muun muassa sosiaalisia tilanteita tai selviytymistään niistä. Tulevien tapahtuminen pelko ilmenee ahdistumisena. Usein ahdistuneisuus liittyy lisäoireena muihin mielenterveysongelmiin kuten depressioon, jonka oireet ilmenevät vakavina masennustiloina tai kroonisena masentuneisuutena. Depression rinnalla saattaa esiintyä myös maanisia reaktioita, joiden aikana ihminen on ylienerginen. Depression ja maanisuuden esiintyminen yhdessä voi johtaa maanisdepressiiviseen psykoosiin. (Lahti 1995, 48.) Persoonallisuushäiriöissä on kyse ylikorostuneista luonteenpiirteistä, jotka vaikuttavat selvästi ihmisen käyttäytymiseen. Persoonallisuushäiriöihin voidaan lukea myös antisosiaalinen käyttäytyminen, esimerkiksi eristäytyminen sekä rajatilapersoonallisuus, jolloin ihminen jaottelee maailman hyvään ja pahaan. (Tillbury 1994, 14; Lahti 1995, 47.)

6 Tässä työssä mielenterveysongelmaiseksi määritellään ihminen, jolla on sosiaalista toimintakykyä, työkykyä sekä osallistumis- tai selviytymismahdollisuuksia rajoittava psyykkinen oire. Oireiden esiintyminen vaikuttaa sosiaalisten taitojen sekä elämänpiirin kaventumiseen. Mielenterveysongelmaisen ihmisen käyttäytyminen ymmärretään myös osittaisena itsemääräämisoikeuden menettämisenä, jolloin hän on alttiina muiden hyväksikäytölle. (Salonen 1997, 72.) 2.2 Päihdeongelma Päihteiden käyttö on yleismaailmallista, mutta päihtymistarkoituksessa käytetyt aineet vaihtelevat kulttuureittain (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, 37). Päihteet vaikuttavat ihmisen sekä fyysisiin että psyykkisiin toimintoihin ja tajunnan tasoon. Päihdyttävät aineet jaetaan pääsääntöisesti kolmeen pääryhmään: alkoholiin, lääkkeisiin ja huumeisiin. Huumeet voidaan jaotella huumausaineisiin, joita käytetään vain päihtymistarkoituksessa, teknisiin liuottimiin sekä sellaisiin lääkkeisiin, joita käytetään huumeina. (Haavio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1994, 83.) Huumausaineilla on päihteiden joukossa oma erityispiirteensä, mikä johtuu niiden kriminalisoinnista (Saarto 1998, 66). Nykyaikana päihteiden käytössä korostuu eri päihdyttävien aineiden rinnakkais- ja perättäiskäyttö. Päihdyttäville aineille on ominaista niiden aiheuttama riippuvuus, jossa on tyypillistä pakonomaisuus sekä päihteiden käytön jatkuessa pitkään mielihyväkokemuksien saavuttamiseksi lisääntyvä päihteiden käyttö. Kun positiiviset käyttökokemukset vähenevät, päihderiippuvaisen ihmisen päihteiden käyttötarkoitus muuttuu. Aiemman mielihyvän tavoittelun tilalle tulee päihteiden tuottamien vieroitusoireiden lievittäminen. (Granström & Kuoppasalmi 1998, 32; Ahtiala & Ruohonen 1998, 145; Inkinen ym. 2000, 26.) Riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Fyysisessä riippuvuudessa elimistö on tottunut päihdyttävään aineeseen niin, että päihteiden puuttuminen aiheuttaa elimistössä eriasteisia toiminnallisia häiriöitä, jotka ilmenevät vieroitusoireina. Psyykkisessä riippuvuudessa päihteiden käyttäjä kokee päihteen ja sen vaikutuksen välttämättömäksi hyvinvoinnilleen. Psyykkinen riippuvuus kehittyy usein jo ennen fyysistä riip-

7 puvuutta. Päihteiden käyttäjän sosiaalinen riippuvuus ilmenee ihmisen kiinnittymisenä sellaiseen sosiaaliseen verkostoon, jossa päihteiden käytöllä on keskeinen asema. (Huttunen 1996, ; Inkinen ym. 2000, 31.) Tässä työssä päihdeongelmaisella tarkoitetaan ihmistä, jolla on pakonomainen tarve saada ja käyttää päihdettä jatkuvasti tai ajoittain. Pakonomaisuus tarkoittaa myös kyvyttömyyttä lopettaa päihdyttävän aineen käyttö. (Haavio ym. 1994, 31; Inkinen ym. 2000, 31.) Päihdeongelma käsitetään sairautena, jonka seurauksena ongelmat alkavat kasautua ja sitä kautta elämänpiiri kaventua. Keskeistä päihdeongelman määritelmälle on päihteiden käytön ongelmallisuus, joka asumisvaikeuksien muodossa koskettaa myös muita kuin päihdeongelmaista itseään.

8 3 ASUMISHÄIRIÖ SOSIAALISENA ONGELMANA 3.1 Sosiaalinen ongelma Ymmärrettäessä ja lähestyttäessä sosiaalisia ongelmia voidaan erottaa kaksi pääsuuntaa, objektivistinen ja subjektivistinen. Objektivistinen suuntaus yhdistetään funktionaaliseen teoriaan, jonka mukaan sosiaaliset ongelmat ovat seurausta yhteiskunnan rakenteellisista ristiriidoista. Subjektivistista suuntausta edustaa sosiaalinen konstruktionismi, jolloin sosiaalisia ongelmia pidetään kollektiivisten määrittelyprosessien tuotteena. (Hakkarainen 1998, ) Konstruktionistisen määritelmän mukaan sosiaalisena ongelmana pidetään jotakin olosuhdetta tai käyttäytymistä silloin, kun se jostakin näkökulmasta katsottuna määritellään niin haitalliseksi, joko asianomaiselle itselleen, muille ihmisille tai yhteiskunnalle, että päädytään tulkintaan asialle pitäisi tehdä jotain. (Jokinen, Juhila & Pösö 1995, 12.) Edellä mainitussa määritelmässä korostuu yhteiskunnallinen tulkinta eli sosiaalisia ongelmia ovat ne, joita yhteiskunnassa pidetään sellaisina. Yksilölliset ongelmat erottuvat sosiaalisista ongelmista vain tulkinnan tason mukaan. (Heikkilä 1990, 137; Hakkarainen 1998, ) Asuinyhteisössä yksilön mielenterveys- tai päihdeongelma muodostuu sosiaaliseksi ongelmaksi vasta sitten, kun muu yhteisö luokittelee ongelman itselleen haitalliseksi. Vuokrataloyhtiöissä sosiaalisen ongelman yhtenä mittarina voidaan pitää asumissääntöjä, joissa määritellään asuinyhteisöä häiritsevät toimet. Piirainen (1993) kirjoittaa sosiaalisten ongelmien kolmijaosta, jolloin sosiaalinen ongelma luokitellaan köyhyyteen, avuttomuuteen ja poikkeavuuteen. Tutkimuksessaan hän määrittelee köyhyyden ja avuttomuuden aineellisena puutteena sekä tietojen ja taitojen puuttumisena. Poikkeavuutta sosiaalisena ongelmana Piirainen (1993) kuvaa epäsosiaalisuutena. Määritelmää ei hänen mielestään voida pitää ongelmattomana, koska käsitteet köyhyys, avuttomuus ja poikkeavuus eivät ole selvärajaisia. (Piirainen 1993, ) Aineellisten resurssien puuttuminen voi johtaa syrjäytymiseen eli yhteiskunnassa selviytymistä edellyttävien tietojen ja taitojen vähyyteen. Tämä osaamattomuus ja tietä-

9 mättömyys voi aiheuttaa poikkeavuutta ja normien rikkomista. Sosiaalisten ongelmien määritteleminen kolmen toisiinsa liittyvän ilmiön kautta kuvaa niiden prosessinomaista luonnetta. (Piirainen 1993, ) Näitä ongelmia tulisikin tarkastella pidempi kestoisena prosessina kuin yksittäistä ilmiötä tai tilaa käsittelevänä terminä. (Piirainen 1993, 74 75; Hakkarainen 1998, 197, 203.) Sosiaalisten ongelmien taustaolosuhteista on vaikea löytää yhteisiä tekijöitä, joten Spectorin ja Kitsusen (1977) mukaan tulisi tarkastella niitä yhteisöllisiä tiedotusprosesseja, joissa erilaiset haitalliset olosuhteet tulevat määritellyksi sosiaalisiksi ongelmiksi. (Hakkarainen 1998, 197.) Tämä määrittelyprosessi on sidoksissa kunkin toimijan näkemykseen ongelmallista asiantiloista (Jokinen ym. 1995, 13; Hakkarainen 1998, 197). Blumer (1971) on luonut yhden tunnetuimmista malleista, jolla selitetään sosiaalisten ongelmien muodostumista viiden vaiheen kautta. Mallin mukaan asiantilan määritteleminen sosiaaliseksi ongelmaksi alkaa sen julkituonnilla. Jotta asiantilaa ryhdyttäisiin pitämään yleisesti vakavana ongelmana, täytyy sen saada laajempi tunnustus eli legitimointi. Ongelman tarkemman määrittelyn jälkeen suunnataan yhteisöllisiä voimavaroja sen torjumiseen. Tällä toiminnalla tähdätään viralliseen toimenpideohjelman laatimiseen, jolloin sosiaalinen ongelma tulee julkisen kontrollin kohteeksi. Viimeisenä vaiheena Blumerin (1971) mallissa on virallisen toimenpideohjelman toteuttaminen, joka tarkoittaa esimerkiksi uusien käytännön kautta luotujen toimintamallien laajempaa soveltamista. (Hakkarainen 1998, ) 3.2 Asumishäiriö Asuinyhteisöjen sosiaaliset ongelmat konkretisoituvat usein mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan aiheuttamissa asumishäiriöissä. Asumishäiriöitä ovat kaikki asumiseen ja olemiseen liittyvät asiat, jotka rikkovat taloyhtiön asumisohjeita (liite 1) ja haittaavat muiden asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Asumishäiriöksi lasketaan myös vieraiden aiheuttamat häiriöt, joista asunnonhaltija on aina vastuussa. (S. Karjalainen, henkilökohtainen tiedonanto )

10 Asumishäiriöiden määrittely huoneenvuokralaissa (61 ) tapahtuu vuokranantajan vuokrasopimuksen purkuoikeuksien kautta. Huoneenvuokralain (61 ) momenteista 4-6 on selvimmin ymmärrettävissä mitä asumishäiriöllä laissa tarkoitetaan. Näissä momenteissa mainitaan vuokranantajan oikeudesta purkaa vuokrasopimus, mikäli vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää, vuokralainen hoitaa huoneistoaan huonosti tai vuokralainen asumisellaan huoneistossa rikkoo mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty. (Huoneenvuokra 1995, 38.) Niiralan Kulmassa asumishäiriöiden vuoksi varoituskirjeitä kirjoittavat työntekijät ovat muodostaneet oman terminologiansa, jolla he kuvaavat kansankielellä vuokralaisten aiheuttamia asumishäiriöitä. Näistä mielenterveys- tai päihdeongelmaisille osoitetuista häiriövaroituskirjeistä on löydettävissä asumishäiriöille yläkäsitteet; epäsäännöllinen elämä, epäasiallinen käytös, kohtuuton epäsiisteys sekä häiriöt ja yleinen levottomuus rappukäytävissä, piha-alueilla tai muissa taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Näitä asumishäiriöitä kuvaillaan häiriövaroituksissa usein joko yksin tai vieraiden kanssa tapahtuvaksi humalaiseksi toikkaroimiseksi, mölyämiseksi, huutamiseksi, uhkailemiseksi, hajuhaitaksi sekä naapureiden ovien ja ikkunoiden takana tapahtuvaksi paukutteluksi, ryskämiseksi ja ovikellojen aiheettomaksi soitteluksi. (Niiralan Kulma Häiriövaroitukset 2000.) Tässä työssä sosiaalisella ongelmalla tarkoitetaan vaikeasti päihde- tai mielenterveysongelmaisen asukkaan henkilökohtaisia ongelmia, joista aiheutuneiden asumishäiriöiden vuoksi on muodostunut muuta asuinyhteisöä käsittävä ongelma. Sosiaalisena ongelmana asumishäiriö on toistuvaa, jatkuvaa ja kestämätöntä. Määritelmä kuvaa myös mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan välttämättömien sosiaalisten taitojen vähyyttä sekä siitä johtuvaa asumiskyvyttömyyttä. Tässä työssä sosiaalinen ongelma on määritelty asuinyhteisön mukaan eli näkökulma sosiaalisiin ongelmiin on konstruktiivinen.

11 4 MIELENTERVEYS- TAI PÄIHDEONGELMAISEN POIKKEAVA KÄYTTÄY- TYMINEN JA LEIMAUTUMINEN 4.1 Poikkeava käyttäytyminen Poikkeavan käyttäytymisen määritelmä on vaikea, koska se on sidoksissa kulloisenkin määrittelijän normaaliuden käsitteeseen. Normaalius määritellään usein yhteiskunnallisten normien ja sanktioiden kautta. Oleellisinta tässä on normien yhteys sosiaaliseen kontrolliin. (Rubington & Weinberg 1987, 199; Virtanen 1987, 40; Nouko-Juvonen 1998, ; Toivonen 1998, ) Tavallisessa vuokrataloyhtiössä normeja ovat yleiset käyttäytymissäännöt sekä taloyhtiön asumisohjeet, joiden noudattamista koko asuinyhteisö valvoo. Normit kertovat kuinka yksilön tulisi kussakin tilanteessa käyttäytyä tai kuten tässä yhteydessä asumisohjeet sanelevat kuinka ei tule käyttäytyä. Yhteisö vahvistaa normia myönteisin tai kielteisin sanktioin (palkinnoin tai rangaistuksin). Poikkeavaa käyttäytymistä syntyy vasta sitten, kun joku rikkoo normeja, joiden noudattamista muu asuinyhteisö kontrolloi. (Rubington & Weinberg 1987, 199; Laine 1991, 16; Jokivuori & Vainio 1991, ) Toisaalta normit edellyttävät normirikkomuksia, jotta yhteisössä päästään selville normirajoista (Allard & Littunen 1972, 191; Lahti 1990, 68; Kyntäjä 1998, 213). Kunnallisessa vuokrataloyhtiössä asukkaan poikkeavuus määritellään pitkälti asumisohjeiden rikkomusten sekä siitä aiheutuneiden sosiaalisten ongelmien kautta. Yhdessä asuinyhteisössä sosiaaliseksi ongelmaksi luokiteltu poikkeava käyttäytyminen saattaa toisessa ympäristössä olla tavanomaista ja hyväksyttyä. Lisäksi on huomioitava, että sosiaalisista ongelmista valittava saattaa itse poiketa vallitsevista normeista. (Nouko- Juvonen 1998, 234.) Länsimaissa useat ongelmat tulkitaan lääketieteellisen, erityisesti psykiatrisen viitekehyksen kautta. Osittain tämän vuoksi poikkeava käyttäytyminen on hyväksytympää, jos se voidaan osoittaa johtuvan sairaudesta eikä henkilökohtaisesta epäonnistumisesta tai riittämättömyydestä. (Granfelt 1992, 97; Nouko-Juvonen 1998, 235.) Conradin ja Schneiderin (1985) mukaan poikkeavan käyttäytymisen medikalisoituminen on johtanut siihen, että poikkeavuuden luokittelussa häiriökäyttäytymisestä on tehty entistä ylei-

12 semmin sairautta. Tämän seurauksena esimerkiksi päihteiden väärinkäyttö on medikalisoitu. Aikaisemmin poikkeavuuksien edustajat tulkittiin vastuullisiksi teoistaan, mutta sairausnäkökulman myötä heidän välitön vastuullisuutensa on vähentynyt. (Nouko- Juvonen 1998, ; Lahti 1990, ) Poikkeavuuteen liittyy tietynlaisia etuja, koska tällöin ihmisellä on lupa tehdä asioita, jotka ei ole sallittuja muille ja hulluuteensa vedoten hän voi saada jopa tunnustusta teoistaan. (Lahti 1990, ) Vaikka päihdeongelma on luokiteltu sairaudeksi, katsotaan sen kuitenkin olevan itse aiheutettu. Näin ollen päihdeongelmaisen poikkeavaa käyttäytymistä ei koeta niin ymmärrettävänä kuin mielenterveysongelmaisen, jolla on osoitettavissa oikea sairaus. Poikkeavuus itsessään ei ole sairaus, vaikka sitä käytetään kuvamaan mielenterveys- tai päihdeongelmaisen käyttäytymistä (Aday 1989, 17 18, 134). 4.2 Leimautuminen Tarkastelen työssäni poikkeavan käyttäytymisen syntyä leimaamisteorian (labelling theory) näkökulmasta. Leimaamisteorian yhteydessä käytetään stigma-käsitettä, jolla tarkoitetaan mitä tahansa yksilön poikkeavuutta ilmaisevaa merkkiä: toiminnallista häiriötä, ulkoisesti havaittavaa fyysistä vammaa tai vain tietoisuutta yksilön aiemmasta normien rikkomuksesta ja poikkeavuudesta esimerkiksi vankilassa tai psykiatrisessa hoidossa oleminen. Olennaista on, että yhteisö suhtautuu yksilöön kielteisesti havaittuaan tämän poikkeavuuden merkin. Mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas on hyvin usein tällaisella stigmalla merkitty, joten hän joutuu helposti yhteisön tarkkailun alaiseksi, eikä hänellä yleensäkään ole mahdollisuutta päästä leimastaan. Yhteisö pelkää jo aiemmin normeja rikkoneen uusivan tekonsa ja suojautuu välttämällä vuorovaikutusta hänen kanssaan. (Rosendan 1973, 183; Jokivuori & Vainio 1991, ) Mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas leimataan usein kärjistyneiden stereotypioiden pohjalta. Tällöin heidän normien rikkomukset ovat voimakkaamman sosiaalisen kontrollin kohteena. Taloyhteisöissä ja jopa lähitalojen asukkailla on yleisesti tiedossa sosiaalisten ongelmien aiheuttajat. Kuitenkin julkisesti leimautuneiden asuinyhteisöjen sosiaaliset ongelmat eivät näy ohikulkijoille, vaan ne ovat asuinyhteisön sisäisiä ongelmia. (Piirainen 1993, )

13 Leimautumisen jälkeen mielenterveys- tai päihdeongelmainen ei voi olla samanlaisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa kuin aikaisemmin. Hänen on omaksuttava uusi sosiaalinen identiteetti, jonka kautta muut hänet määrittävät. Leimautuminen vaikuttaa ihmisen minäkäsitykseen, koska hänen on luotava uudenlainen kuva itsestään, joka pitää sisällään myös poikkeavuuden merkin eli stigman. (Rubington & Weinberg 1987, ; Aday 1989, 135; Granfelt 1992, ) Hermanin ja Miallin (1990) mukaan yksilöä ei kuitenkaan tule nähdä leimautumisessa ainoastaan passiivisena uhrina. Leimautumisella ja sen seurauksena tapahtuvalla diskriminoinnilla voi olla myös sosiaalisten ongelmien ratkaisumalleja lisäävä vaikutus kaventavien vaikutusten ohella. He selittävät ratkaisumalleja lisäävää näkemystään sillä, että yksilö ei välttämättä hyväksy muiden antamaa leimaa, jolloin hän pyrkii pois leimaavasta käyttäytymisestä. Herman ja Miall (1990) pitävät leimautumisen positiivisena vaikutuksena myös sitä, mikäli normaalista vuorovaikutuksesta pois suljetut yksilöt muodostavat vuorovaikutussuhteita keskenään. (Granfelt 1992, 48, 57.) Mielenterveys- ja varsinkin päihdeongelmaisille on tyypillistä, että he luovat oman alakulttuurinsa, jossa sosiaaliset ongelmat kasautuvat. Alakulttuurien muodostumista selitetään ihmisten samankaltaisella sosiaalisella asemalla sekä halulla jatkaa poikkeavaa käyttäytymistä ilman yhteisön rangaistuksia. (Rubington & Weinberg 1987, 200.) Mielenterveys- tai päihdeongelmaisten asukkaiden leimautumisessa korostuu usein sosiaalisten ongelmien ratkaisumalleja kaventava vaikutus. Tämä tulee esiin myös Ojasen (1987) tutkimuksesta, jossa painottuu mielenterveys- tai päihdeongelmaisten itse itsenä leimaaminen, joka on yhteydessä välttämättömien sosiaalisten taitojen vähyyteen. Leimautumisella sekä siihen liittyvillä häpeällä ja syyllisyydellä on sosiaalisia taitoja kaventava vaikutus. (Granfelt 1992, 53, 61.) Tässä työssä poikkeavuuskäsitteellä ymmärretään mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan taloyhtiön asumisohjeiden tai asuinyhteisön normien vastainen toiminta. Käsite kuvaa myös häiriökäyttäytymistä. Poikkeava käyttäytyminen on aina sidoksissa asuinyhteisön normaaliuteen sekä sosiaaliseen kontrolliin, jotka määrittävät rajat joiden puitteissa tapahtuva toiminta on normaalia.

14 4.3 Sosiaalinen kontrolli Sosiaalinen elämä muodostuu normeista, tavoista, käyttäytymissäännöistä, rooliodotuksista ja sanktiojärjestelmistä. (Jokivuori & Vainio 1991, 8.) Sosiaalinen kontrolli voidaan määritellä toiminnaksi, joka ohjaa yhteisön jäsenten toimintaa yleisten normien mukaiseksi. Sosiaalinen kontrolli kohdistuu tavallisesti sellaiseen poikkeavaan käyttäytymiseen, jonka katsotaan olevan vahingoksi joko henkilölle itselleen tai ulkopuoliselle yhteisölle. Mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas poikkeaa ympäristön luomista ja asettamistaan tavoitteista. Käytännön tasolla sosiaalisen kontrollin oikeutuksellisuus on kuitenkin ristiriitainen. Kontrolloitavan poikkeavuuden päämuodot, kuten tässä yhteydessä mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan aiheuttamat sosiaaliset ongelmat, eivät ole selkeästi rajattavia. Niiden poikkeavuudeksi luokiteltavuus vaihtelee yhteiskunnassa eri aikoina tai eri yhteyksissä. (Allard & Littunen 1972, 388; Virtanen 1987, 40; Aday 1989, 82.) Yhteisten normien tai sääntöjen rikkomisen julkituominen on osoitusta sosiaalisesta kontrollista. Tällöin sosiaalinen kontrolli aiheuttaa rikkojan leimaamisen jollakin tavalla yhteisöstä poikkeavaksi, joten sosiaalinen kontrolli tuottaa poikkeavuutta. (Laine 1991, 16.) Puhuttaessa lähiyhteisöjen tuottamasta tuesta tai sosiaalisesta kontrollista, kuvataan yksilöiden muodostamaa järjestelmää. Tällä järjestelmällä on tiettyjä toimintasääntöjä, jotka ovat joko yhteiskunnallisia normeja tai järjestelmän sisäisiä kirjoittamattomia sääntöjä, joilla pyritään yhteiseen päämäärään. (Aday 1989, 67; Jokivuori & Vainio 1991,8.) Asuinyhteisöissä yleiset käyttäytymissäännöt edustavat yhteiskunnallisia normeja ja sisäisiä sääntöjä ovat taloyhtiöiden kirjalliset asumisohjeet. Jokivuoren ja Vainion (1991) mukaan sosiaalista kontrollia tuottavassa järjestelmässä on loppujen lopuksi kuitenkin kyse ihmisistä ja heidän välisistä vuorovaikutussuhteistaan.

15 5 VUOROVAIKUTUS KOHTAAMISESSA 5.1 Hyvä vuorovaikutus Kohtaaminen on kahden tai useamman ihmisen välistä vuorovaikutusta, vuoropuhelua, vuorokuuntelua eli dialogia, joka edistää osallistujien yksilöllisen ja jaetun tietoisuuden kehittymistä. Vuorovaikutuksen osapuolet haluavat ymmärtää ja huomioida toisiansa sekä tulla ymmärretyiksi ja huomioon otetuiksi. Kohdatessaan vuorovaikutuksen osapuolet tuovat mukaan tilanteeseen oman menneisyytensä ja kokemuksensa, joten vuorovaikutus on enemmän kuin sen hetkinen tilanne. Tällöin ymmärretyksi tuleminen helpottuu mitä enemmän keskustelijoilla on yhteisiä kokemuksia ja mitä enemmän he kykenevät ottamaan huomioon toistensa näkökulmia. (Aarnio 1999, 32 33, 38; Janhonen 1999, 335.) Dialogi kyseenalaistaa perinteiset hierarkkiset vuorovaikutusmallit. Se on vuoropuhelua, jossa ei valita puolia vaan ihmiset ajattelevat yhdessä. Yhdessä ajatteleminen ja uusien näkökulmien etsiminen ei kuitenkaan sulje pois eriäviä mielipiteitä. Kohtaamistilanteissa on tärkeää oppia muuttamaan asenteitaan sekä olemaan tulkitsematta sanomaa omien käsitystensä mukaan. Dialogi syntyy ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. (Isaacs 2001, 27, 40; Aarnio 1999, 37, 41.) Asenteellisuus mielenterveys- tai päihdeongelmaisia kohtaan vaikeuttaa kohtaamistilanteissa avoimen vuorovaikutuksen syntymistä. Kaikki avoin vuorovaikutus ei kuitenkaan ole automaattisesti dialogia, koska vuorovaikutuksen osapuolten varautuneisuus estää sen muodostumisen. Ihmiset pelkäävät, etteivät tule ymmärretyiksi tai huomioiduiksi, joten he ovat puolustusasemissa näkökulmiensa kanssa. (Aarnio 1999, 33.) Tällöin muodostuva vuorovaikutus on asenteellista ja roolisidonnaista. Vuorovaikutustilanteissa tulisikin kiinnittää huomiota omien reaktioiden lisäksi myös niihin syihin, esimerkiksi asenteisiin ja pelkoihin, jotka herättävät meissä näitä reaktioita. Näin ollen dialogi vaatii meitä ottamaan vastuuta myös omasta ajattelustamme reaktioiden lisäksi. (Isaacs 2001, 65, 194; Aarnio 1999, 24.)

16 Vuorovaikutuksen tutkimuksissa on usein korostettu keskinäisen ymmärryksen muodostumista asiatiedoista. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikki osallistujat tiedostavat puhuvansa samasta asiasta, eli vuorovaikutuksen kohde on jaettu. (Janhonen 1999, 336.) Dialogisen vuorovaikutuksen kehittyminen edellyttää Burbulesin (1993) mukaan ensinnäkin vapaaehtoista, aktiivista osallistumista ja kiinnostusta sekä oikeutta esittää erilaisia näkökulmia ja kysymyksiä. Vuorovaikutuksen osapuolilta edellytetään lisäksi sitoutumista, joka tarkoittaa halua ymmärtää toisen ilmaisemia näkökulmia, tunteita ja ajatuksia sekä vastavuoroisuutta ja osallistujien keskinäistä kunnioitusta. Vuorovaikutuksessa ei kuitenkaan välttämättä pyritä yksimielisyyteen. (Aarnio 1999, 37; Janhonen 1999, 335; Burbules 1993, Huttusen 1995, 5 14 mukaan.) Tässä työssä vuorovaikutuksella tarkoitetaan siivoojien ja huoltomiesten kohtaamisia mielenterveys- tai päihdeongelmaisten asukkaiden kanssa. Asukkaita kohdattaessa siivous- ja huoltotyö sisältää myös vuorovaikutuksen heidän kanssaan. Asiakaspalvelussa mielletään työntekijälle vastuu siitä, kuinka asiakassuhde kehittyy. Työntekijällä on oltava valmiudet kohdata erilaisia ihmisiä, joten hyvän asiakassuhteen kehittämiseen tarvitaan ammattitaitoa. Hyvässä vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kunnioittaminen tarkoittaa myös niiden rajojen hyväksymistä, jotka rajoittavat hänen kykyään viestiä. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaamisessa tämä tarkoittaa työntekijän kykyä johdonmukaiseen ja ymmärrettävään viestintään. 5.2 Vuorovaikutus interaktionismin valossa Jokivuoren ja Vainion (1991) mukaan Mead (1962) määrittelee teon havaittavaksi toiminnaksi, joka näin ollen on sosiaalista. Toisiinsa kytkettyinä sosiaaliset toiminnat muodostavat perustan vuorovaikutukselle eli interaktiolle, joka perustuu ihmisten väliseen kommunikaatioon. Interaktionismi lähestyy yksilön käyttäytymistä ottaen huomioon hänen sosiaalisen ympäristönsä. Meadin (1962) mukaa yhteiskunta luo ihmisen, jolloin yksilön minuuden kehittymien on riippuvainen yhteisöstä. Lähestyttäessä mielenterveys- tai päihdeongelmaisen kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta interaktionismin kautta, huomioidaan yksilöiden psyykkisten toimintojen lisäksi sosiaalinen ympäristö, johon hän kuuluu. (Jokivuori & Vainio 1991, 27 28; ks. myös Hewitt 1991, 8 13.)

17 Kun poikkeavan käyttäytymisen teoria keskittyy poikkeavuudeksi luokiteltujen ilmiöiden syiden etsimiseen, niin interaktionismi käsittelee asiaa roolinmukaisena toimintana. Tällöin poikkeava käyttäytyminen nähdään sosiaalisen vuorovaikutuksen prosessina, jonka aikana yksilö tai ryhmä luokitellaan poikkeavaksi. Ihmisten toiminta vuorovaikutustilanteissa riippuu siitä, kuinka he ovat luokitelleet toisensa ja minkälaisen merkityksen he sen perusteella antavat vuorovaikutukselle. Poikkeavuuden syntyminen edellyttää interaktionismin mukaan olemassa olevia sääntöjä, niiden rikkomista sekä rikkomisen julkituomista. Tällöin rikkomuksen julkituonti vaikuttaa yksilön tai ryhmän ja muiden väliseen vuorovaikutukseen. (Hewitt 1991, 23 25; Piirainen 1993, 41 43; Trost & Levin 1999, 147.) Interaktionismin mukaan mielenterveys- tai päihdeongelmaisen yksilön käsityksiin itsestään sekä hänen sosiaaliseen puoleensa vaikuttaa vuorovaikutus muiden yhteisön jäsenten kanssa. (Jokivuori & Vainio 1991, 48 49; Trost & Levin 1999, ). Ihmisten välistä vuorovaikutusta sanelevat yksilöiden asenteet, ei vain kohdattavaa henkilöä vaan myös koko ympäristöä kohtaan. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen kohtaaminen tuo esiin ihmisten asenteita, jotka heijastuvat heidän käytöksessään. Interaktionismi keskittyy vuorovaikutuksessa kuitenkin asenteiden sijasta osapuolten näkökulmiin ja rooleihin. Tämä kuvastaa interaktionismin mukaista käsitystä vuorovaikutuksen jatkuvasta uudelleen muodostumisesta vaihtuvien osapuolten, roolien ja näkökulmien kautta. (Charon 1992, ) Näin ollen mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus hänen kanssaan on sidoksissa siihen, että kohdataanko hänet läheisen, työntekijän vai naapurin näkökulmasta.

18 6 TEORIODEN YHTEENVETO Oheisessa kuviossa (kuvio 1) kuvaan sosiaalisten ongelmien muodostumista sekä siihen liittyviä keskeisiä käsitteitä, jotka ovat tulleet esille tässä työssä käyttämissäni teoksissa. KUVIO 1. Sosiaalisen ongelman muodostuminen Mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas, joka sairautensa vuoksi käyttäytyy poikkeavasti ja aiheuttaa näin asumishäiriöitä, leimautuu asuinyhteisössään. Leimautuminen tarkoittaa asukkaan ongelmien julkituomista, jolloin tietoisuus hänen ongelmista lisääntyy. Leimautumisen myötä muiden suhtautuminen mielenterveys- tai päihdeongelmaista asukasta kohtaan muuttuu. Tällä on vaikutusta myös vuorovaikutukseen. Koska mielenterveys- tai päihdeongelmaista asukasta pidetään yleisesti asumishäiriöiden aiheuttajana, vältetään tällöin vuorovaikutusta hänen kanssaan. Poikkeavan käyttäytymisen sekä siitä aiheutuneen leimautumisen ja vuorovaikutuksen muutoksen myötä mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan asumishäiriöiden aiheuttamisesta muodostuu sosiaalinen ongelma.

19 7 TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen pääongelmana oli selvittää millaisia valmiuksia Niiralan Kulman siivousja huoltohenkilökunnalla on kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas. Valmiuksista erittelen seuraavat osa-alueet: 1. Tiedolliset valmiudet 2. Taidolliset valmiudet 3. Moraaliset eli asenteelliset valmiudet Mielenterveys- tai päihdeongelmaisia asukkaita kohdattaessa nousevat keskeisiksi siivous- ja huoltohenkilökunnan asenteet, joten asenteellisten valmiuksien selvittäminen korostuu. Tutkimuksen toisena päätavoitteena on lisätä Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnan kohtaamisvalmiuksia. Tätä tarkoitusta varten kokoan käytännöllisen tietopaketin mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaamisesta.

20 8 TUTKIMUSAINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI 8.1 Kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmä muodostui Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnasta. Niiralan Kulma on Kuopion kaupungin omistama vuokrataloyhtiö, jolla on 5354 vuokra-asuntoa eri puolilla Kuopiota. Asukkaita on yhteensä ja Kuopion asukaslukuun suhteutettuna asuntojen ja asukkaiden lukumäärällä mitaten Niiralan Kulma on Suomen suurin kunnallinen vuokra-asuntoyhteisö. Niiralan Kulman palveluksessa on enemmän omia työntekijöitä (117 henkilöä) kuin millään muulla kunnallisella vuokrataloyhtiöllä, koska Niiralan Kulma ei käytä ulkopuolisia ostopalveluja tai konsultteja siivouksessa, kiinteistönhoidossa, vuosikorjauksissa, isännöinnissä, asukaspalvelussa eikä rakennuttamisessa. (Vuosikertomus 1999; Niiralan Kulma Oy:n strateginen peruslinjaus 2000.) Yhtiön toiminta-ajatuksena on tarjota hyviä asumispalveluita kaupunkilaisille, jotka kaupungin asuntotoimi on asukkaaksi valinnut. Näiden asumispalvelujen osana Niiralan Kulma on jo pitkään tehnyt tuloksellista yhteistyötä erityisryhmien asuttamiseksi kaupungin sosiaali- ja terveys- ja asuntotoimen sekä päihdehuollon asumispalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa. Tämä yhteistyö ja yhteistyö asukastoimikuntien kanssa sekä toimiva vuokraseuranta on mahdollistanut, että Niiralan Kulmassa niin vuokrarästit kuin häiriöt ja häiriöhäädöt ovat vähäisempiä kuin vuokrataloissa keskimäärin. (Vuosikertomus 1999; Niiralan Kulma Oy:n strateginen peruslinjaus 2000.) Tutkimuksen suorittamisesta olin sopinut tutkimussuunnitelman laatimisen yhteydessä Niiralan Kulman asumispäällikön kanssa alkusyksyllä Tutkittavien perusjoukon muodostivat 63 Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilöä, joista valittiin satunnaisotannalla 30 työntekijää.

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 28.5.2013 1 Hyvän asumisen kautta toteutuu yksi ihmisen perusoikeuksista ja perustarpeista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Asunto ensin periaate ja asumissosiaalisen työn suuri murros

Asunto ensin periaate ja asumissosiaalisen työn suuri murros Asunto ensin periaate ja asumissosiaalisen työn suuri murros VALTAKUNNALLINEN ASUNNOTTOMUUSPÄIVÄ 17.10.2013 Tapio Tähtinen ja Heli Alkila Tapio Tähtinen Suomen suurin yhteiskunnallinen konserni Konserni,

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

ALTEn toimintaohjeisto

ALTEn toimintaohjeisto ALTEn toimintaohjeisto Johdanto Vuonna 1994 ALTEn jäsenet tekivät päätöksen tarpeesta luoda virallinen toimintaohjeisto, jossa sekä määriteltäisiin ne standardit, joihin nykyiset ja tulevat jäsenet yksimielisesti

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! Vuxenutbildning för Svenskfinland 22-23.3.2011 PhD REIJO SILTALA 2011 PUHEENVUORON RAKENNE 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot