HAASTEENA MIELENTERVEYS- TAI PÄIHDEONGELMAINEN ASUKAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAASTEENA MIELENTERVEYS- TAI PÄIHDEONGELMAINEN ASUKAS"

Transkriptio

1 HAASTEENA MIELENTERVEYS- TAI PÄIHDEONGELMAINEN ASUKAS Komulainen Katja Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Komulainen Katja, Mörkö se tuli piiriin, Haasteena mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas Pieksämäki lokakuu 2001 Opinnäyte, 41 s., liitteet 8 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnan valmiuksia kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas sekä luoda informatiivinen opas, joka lisää henkilökunnan kohtaamisvalmiuksia. Valmiuksilla tarkoitetaan tiedollisia, taidollisia ja moraalisia eli asenteellisia valmiuksia. Koska asenteet korostuvat kohtaamisessa, oli niiden selvittäminen tärkeintä. Tutkimus on kvantitatiivinen. Aineiston keruun suoritin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkittavien perusjoukon muodostivat 63 Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnan edustajaa, joista valitsin satunnaisotannalla 30 työntekijää. Tutkimukseen heistä osallistui 19 (63%). Tulosten perusteella voidaan todeta, että taidolliset ja asenteelliset valmiudet kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas ovat huomattavasti paremmat kuin tiedolliset valmiudet. Tämä näkyy käytännönläheisen koulutuksen tarpeena. Siivous- ja huoltohenkilökunta tulee hyvin toimeen mielenterveys- tai päihdeongelmaisten asukkaiden kanssa. Asukkaat eivät leimaudu poikkeavan käyttäytymisensä vuoksi vaan henkilökunta huomioi heidät tavallisina asukkaina. Mielenterveysongelmaisen asukkaan elämäntilanne koettiin helpommin ymmärrettäväksi kuin päihdeongelmaisen. Työyhteisön tukea kohtaamistilanteissa pidettiin riittämättömänä. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaamisopas muodostuu kohtaamistilanteen yleistä toimintaohjeista. Lisäksi opas sisältää kuvauksia tilanteista, jolloin työntekijän on oltava varovainen ja hänen on syytä ottaa yhteyttä viranomaisiin. Opas ohjaa siivous- ja huoltohenkilökuntaa kohdentamaan yhteydenottonsa oikealle viranomaiselle. Oppaasta löytyvät myös viranomaisten yhteystiedot. Opas on tehty Niiralan Kulman tilauksesta. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaamisessa korostui asenteellisten valmiuksien tärkeys. Erityisesti avun tarpeen tunnistamisessa muiden työtehtävien ohella painottui asenteiden merkitys. Mikäli siivous- tai huoltohenkilökunta ei miellä omaa rooliaan merkittäväksi asukkaiden asumishäiriöiden/vaikeuksien tunnistajana, kasautuvat niistä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaamisessa tapahtuva vuorovaikutus tulee ymmärtää luonnolliseksi osaksi siivous- ja huoltotyötä. ASIASANAT: Asumishäiriö, sosiaalinen ongelma, leimautuminen, poikkeava käyttäytyminen, mielenterveysongelma, päihdeongelma SÄILYTYSPAIKKA: Diakonia-ammattikorkeakoulu/Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Komulainen Katja, Who s scared of the bogeyman? The Challenge of Encountering Habitant with Mental Problems and Substance Abuse Pieksämäki, October 2001 Dissertation, 41 p., app. 8 p. The aims of this study were firstly, to examine the capabilities of the cleaning and maintenance personnel of Niiralan Kulma to encounter habitants with mental problems or substance abuse. The capabilities include primarily attitude but also knowledge and skill. Secondly to create an informative guide to enhance the personnel s capabilities. The data were gathered with a semi-structured questionnaire. Out of 63 cleaning and maintenance personnel a sample of 30 was randomly selected. 19 (63%) participated in this study. The result indicated that the personnel s encountering capabilities are lacking in knowledge but were better in attitude and skill. The personnel gets along with these habitants who are not labelled by their abnormal behavior, instead they are regarded as ordinary habitants. The life situation of a mental problem habitant was easier comprehensible than the situation of a substance abusing one. The help from the work community in encountering situations was conceived insufficient. The conclusions are as follows Practical education is needed, particularly concerning the attitude capabilities in encountering situations. Attitudes are especially important when the habitants need for help must be discovered in addition to other duties of work. If the cleaning and maintenance personnel does not realize it s important role in discovering the habitants problems, the consequential social problems will accumulate. The interaction must be regarded as part of the cleaning and maintenance work. Finally, a practical guide for these encountering situations is described. Keywords: living disorder, social problem, labelling, abnormal behavior, mental health problem, substance abuse Deposited: Diaconia Polytechnic/Pieksämäki training unit is library

4 1 JOHDANTO Niiralan Kulma on Kuopion kaupungin suurin vuokra-asuntojen tuottaja. Yhtiöllä on merkittävä rooli mielenterveys- ja päihdeongelmaisten ihmisten asuttamisessa. Näiden asukasryhmien asuminen ei aina ole ongelmatonta. Mielenterveys- tai päihdeongelmasta johtuva sosiaalisten taitojen kaventuminen näkyy usein häiriökäyttäytymisenä sekä asumiskyvyttömyytenä, jotka alentavat koko asuinyhteisön asumisviihtyvyyttä. Asumisohjeet koskevat kuitenkin kaikkia asukkaita ja niiden rikkomisesta seuraa varoitusten jälkeen häätö, mikäli asukas ei kykene muuttamaan elämäntapaansa. Usein mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohdalla häätö kunnallisesta vuokra-asunnosta tarkoittaa asunnottomuutta, koska heillä ei ole resursseja kilpailla yksityisillä asuntomarkkinoilla. Tässä työssä kiinnostukseni kohteena on mielenterveys- tai päihdeongelmaisten ihmisten asumisen problematiikka eli sosiaaliset ongelmat, joita tarkastelen teoriaosassa poikkeavan käyttäytymisen ja leimautumisteorian kautta. Tutkimuksessani selvitän millaisia ovat Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnan tiedolliset, taidolliset sekä asenteelliset valmiudet kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas. Tutkimuksen toisena tavoitteena on lisätä siivous- ja huoltohenkilökunnan valmiuksia kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmaisia asukkaita. Tätä tarkoitusta varten kokoan informatiivisen oppaan, joka tulee sisältämään kohtaamisen yleisiä ohjeita sekä muita tarkoituksenmukaisia tietoja. Sosiaalisten ongelmien tunnistamista edellyttää kykyä kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas sekä tietoa siitä, minne heidän ongelmistaan voi ilmoittaa. Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnan keskuudessa käytäntö on muodostunut varsin kirjavaksi ja työntekijäkohtaiseksi. Tämän vuoksi tulen toteuttamaan opinnäytetyöni yhteistyössä Niiralan Kulman kanssa.

5 2 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMA 2.1 Mielenterveysongelma Mielenterveyteen kuuluu psyykkinen hyvänolon ja tasapainon tunne, jonka avulla ihminen selviytyy kokemusmaailmassaan ajoittaisista ristiriidoista huolimatta. Samalla ihminen säilyttää kyvyn toteuttaa itseään. Mieleltään terveellä ihmisellä on tasapainoiset tunnesuhteet sekä riittävä todellisuuden taju. (Lahti 1995, 25, 44; Salonen 1997, 69.) Mielenterveysongelmat käsittävät psykoosit, neuroosit sekä erilaiset persoonallisuushäiriöt. Psykoosilla tarkoitetaan tilannetta, missä ihmisen todellisuudentaju on häiriintynyt. Tällöin ihmisellä on harhoja tai epärealistisia kuvitelmia asioista. Psykoosi voi olla äkillinen, uusiutuvasti ilmenevä tai esimerkiksi päihteiden liikakäytön yhteydessä esiintyvä. Pitkittynyt psykoosi eli skitsofrenia voi ilmetä äkillisesti tai hitaasti etenevänä eristäytymisenä. Skitsofreniassa on kuitenkin selvästi aktiivinen harhojen ja hajanaisuuden vaihe, jonka jälkeen ihminen taantuu eikä kykene hoitamaan asioitaan. (Lahti 1995, 49.) Neuroosit ovat eriasteisia ahdistuneisuuden ilmentymiä, jolloin ihminen pelkää muun muassa sosiaalisia tilanteita tai selviytymistään niistä. Tulevien tapahtuminen pelko ilmenee ahdistumisena. Usein ahdistuneisuus liittyy lisäoireena muihin mielenterveysongelmiin kuten depressioon, jonka oireet ilmenevät vakavina masennustiloina tai kroonisena masentuneisuutena. Depression rinnalla saattaa esiintyä myös maanisia reaktioita, joiden aikana ihminen on ylienerginen. Depression ja maanisuuden esiintyminen yhdessä voi johtaa maanisdepressiiviseen psykoosiin. (Lahti 1995, 48.) Persoonallisuushäiriöissä on kyse ylikorostuneista luonteenpiirteistä, jotka vaikuttavat selvästi ihmisen käyttäytymiseen. Persoonallisuushäiriöihin voidaan lukea myös antisosiaalinen käyttäytyminen, esimerkiksi eristäytyminen sekä rajatilapersoonallisuus, jolloin ihminen jaottelee maailman hyvään ja pahaan. (Tillbury 1994, 14; Lahti 1995, 47.)

6 Tässä työssä mielenterveysongelmaiseksi määritellään ihminen, jolla on sosiaalista toimintakykyä, työkykyä sekä osallistumis- tai selviytymismahdollisuuksia rajoittava psyykkinen oire. Oireiden esiintyminen vaikuttaa sosiaalisten taitojen sekä elämänpiirin kaventumiseen. Mielenterveysongelmaisen ihmisen käyttäytyminen ymmärretään myös osittaisena itsemääräämisoikeuden menettämisenä, jolloin hän on alttiina muiden hyväksikäytölle. (Salonen 1997, 72.) 2.2 Päihdeongelma Päihteiden käyttö on yleismaailmallista, mutta päihtymistarkoituksessa käytetyt aineet vaihtelevat kulttuureittain (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, 37). Päihteet vaikuttavat ihmisen sekä fyysisiin että psyykkisiin toimintoihin ja tajunnan tasoon. Päihdyttävät aineet jaetaan pääsääntöisesti kolmeen pääryhmään: alkoholiin, lääkkeisiin ja huumeisiin. Huumeet voidaan jaotella huumausaineisiin, joita käytetään vain päihtymistarkoituksessa, teknisiin liuottimiin sekä sellaisiin lääkkeisiin, joita käytetään huumeina. (Haavio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1994, 83.) Huumausaineilla on päihteiden joukossa oma erityispiirteensä, mikä johtuu niiden kriminalisoinnista (Saarto 1998, 66). Nykyaikana päihteiden käytössä korostuu eri päihdyttävien aineiden rinnakkais- ja perättäiskäyttö. Päihdyttäville aineille on ominaista niiden aiheuttama riippuvuus, jossa on tyypillistä pakonomaisuus sekä päihteiden käytön jatkuessa pitkään mielihyväkokemuksien saavuttamiseksi lisääntyvä päihteiden käyttö. Kun positiiviset käyttökokemukset vähenevät, päihderiippuvaisen ihmisen päihteiden käyttötarkoitus muuttuu. Aiemman mielihyvän tavoittelun tilalle tulee päihteiden tuottamien vieroitusoireiden lievittäminen. (Granström & Kuoppasalmi 1998, 32; Ahtiala & Ruohonen 1998, 145; Inkinen ym. 2000, 26.) Riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Fyysisessä riippuvuudessa elimistö on tottunut päihdyttävään aineeseen niin, että päihteiden puuttuminen aiheuttaa elimistössä eriasteisia toiminnallisia häiriöitä, jotka ilmenevät vieroitusoireina. Psyykkisessä riippuvuudessa päihteiden käyttäjä kokee päihteen ja sen vaikutuksen välttämättömäksi hyvinvoinnilleen. Psyykkinen riippuvuus kehittyy usein jo ennen fyysistä riip-

7 puvuutta. Päihteiden käyttäjän sosiaalinen riippuvuus ilmenee ihmisen kiinnittymisenä sellaiseen sosiaaliseen verkostoon, jossa päihteiden käytöllä on keskeinen asema. (Huttunen 1996, ; Inkinen ym. 2000, 31.) Tässä työssä päihdeongelmaisella tarkoitetaan ihmistä, jolla on pakonomainen tarve saada ja käyttää päihdettä jatkuvasti tai ajoittain. Pakonomaisuus tarkoittaa myös kyvyttömyyttä lopettaa päihdyttävän aineen käyttö. (Haavio ym. 1994, 31; Inkinen ym. 2000, 31.) Päihdeongelma käsitetään sairautena, jonka seurauksena ongelmat alkavat kasautua ja sitä kautta elämänpiiri kaventua. Keskeistä päihdeongelman määritelmälle on päihteiden käytön ongelmallisuus, joka asumisvaikeuksien muodossa koskettaa myös muita kuin päihdeongelmaista itseään.

8 3 ASUMISHÄIRIÖ SOSIAALISENA ONGELMANA 3.1 Sosiaalinen ongelma Ymmärrettäessä ja lähestyttäessä sosiaalisia ongelmia voidaan erottaa kaksi pääsuuntaa, objektivistinen ja subjektivistinen. Objektivistinen suuntaus yhdistetään funktionaaliseen teoriaan, jonka mukaan sosiaaliset ongelmat ovat seurausta yhteiskunnan rakenteellisista ristiriidoista. Subjektivistista suuntausta edustaa sosiaalinen konstruktionismi, jolloin sosiaalisia ongelmia pidetään kollektiivisten määrittelyprosessien tuotteena. (Hakkarainen 1998, ) Konstruktionistisen määritelmän mukaan sosiaalisena ongelmana pidetään jotakin olosuhdetta tai käyttäytymistä silloin, kun se jostakin näkökulmasta katsottuna määritellään niin haitalliseksi, joko asianomaiselle itselleen, muille ihmisille tai yhteiskunnalle, että päädytään tulkintaan asialle pitäisi tehdä jotain. (Jokinen, Juhila & Pösö 1995, 12.) Edellä mainitussa määritelmässä korostuu yhteiskunnallinen tulkinta eli sosiaalisia ongelmia ovat ne, joita yhteiskunnassa pidetään sellaisina. Yksilölliset ongelmat erottuvat sosiaalisista ongelmista vain tulkinnan tason mukaan. (Heikkilä 1990, 137; Hakkarainen 1998, ) Asuinyhteisössä yksilön mielenterveys- tai päihdeongelma muodostuu sosiaaliseksi ongelmaksi vasta sitten, kun muu yhteisö luokittelee ongelman itselleen haitalliseksi. Vuokrataloyhtiöissä sosiaalisen ongelman yhtenä mittarina voidaan pitää asumissääntöjä, joissa määritellään asuinyhteisöä häiritsevät toimet. Piirainen (1993) kirjoittaa sosiaalisten ongelmien kolmijaosta, jolloin sosiaalinen ongelma luokitellaan köyhyyteen, avuttomuuteen ja poikkeavuuteen. Tutkimuksessaan hän määrittelee köyhyyden ja avuttomuuden aineellisena puutteena sekä tietojen ja taitojen puuttumisena. Poikkeavuutta sosiaalisena ongelmana Piirainen (1993) kuvaa epäsosiaalisuutena. Määritelmää ei hänen mielestään voida pitää ongelmattomana, koska käsitteet köyhyys, avuttomuus ja poikkeavuus eivät ole selvärajaisia. (Piirainen 1993, ) Aineellisten resurssien puuttuminen voi johtaa syrjäytymiseen eli yhteiskunnassa selviytymistä edellyttävien tietojen ja taitojen vähyyteen. Tämä osaamattomuus ja tietä-

9 mättömyys voi aiheuttaa poikkeavuutta ja normien rikkomista. Sosiaalisten ongelmien määritteleminen kolmen toisiinsa liittyvän ilmiön kautta kuvaa niiden prosessinomaista luonnetta. (Piirainen 1993, ) Näitä ongelmia tulisikin tarkastella pidempi kestoisena prosessina kuin yksittäistä ilmiötä tai tilaa käsittelevänä terminä. (Piirainen 1993, 74 75; Hakkarainen 1998, 197, 203.) Sosiaalisten ongelmien taustaolosuhteista on vaikea löytää yhteisiä tekijöitä, joten Spectorin ja Kitsusen (1977) mukaan tulisi tarkastella niitä yhteisöllisiä tiedotusprosesseja, joissa erilaiset haitalliset olosuhteet tulevat määritellyksi sosiaalisiksi ongelmiksi. (Hakkarainen 1998, 197.) Tämä määrittelyprosessi on sidoksissa kunkin toimijan näkemykseen ongelmallista asiantiloista (Jokinen ym. 1995, 13; Hakkarainen 1998, 197). Blumer (1971) on luonut yhden tunnetuimmista malleista, jolla selitetään sosiaalisten ongelmien muodostumista viiden vaiheen kautta. Mallin mukaan asiantilan määritteleminen sosiaaliseksi ongelmaksi alkaa sen julkituonnilla. Jotta asiantilaa ryhdyttäisiin pitämään yleisesti vakavana ongelmana, täytyy sen saada laajempi tunnustus eli legitimointi. Ongelman tarkemman määrittelyn jälkeen suunnataan yhteisöllisiä voimavaroja sen torjumiseen. Tällä toiminnalla tähdätään viralliseen toimenpideohjelman laatimiseen, jolloin sosiaalinen ongelma tulee julkisen kontrollin kohteeksi. Viimeisenä vaiheena Blumerin (1971) mallissa on virallisen toimenpideohjelman toteuttaminen, joka tarkoittaa esimerkiksi uusien käytännön kautta luotujen toimintamallien laajempaa soveltamista. (Hakkarainen 1998, ) 3.2 Asumishäiriö Asuinyhteisöjen sosiaaliset ongelmat konkretisoituvat usein mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan aiheuttamissa asumishäiriöissä. Asumishäiriöitä ovat kaikki asumiseen ja olemiseen liittyvät asiat, jotka rikkovat taloyhtiön asumisohjeita (liite 1) ja haittaavat muiden asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Asumishäiriöksi lasketaan myös vieraiden aiheuttamat häiriöt, joista asunnonhaltija on aina vastuussa. (S. Karjalainen, henkilökohtainen tiedonanto )

10 Asumishäiriöiden määrittely huoneenvuokralaissa (61 ) tapahtuu vuokranantajan vuokrasopimuksen purkuoikeuksien kautta. Huoneenvuokralain (61 ) momenteista 4-6 on selvimmin ymmärrettävissä mitä asumishäiriöllä laissa tarkoitetaan. Näissä momenteissa mainitaan vuokranantajan oikeudesta purkaa vuokrasopimus, mikäli vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää, vuokralainen hoitaa huoneistoaan huonosti tai vuokralainen asumisellaan huoneistossa rikkoo mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty. (Huoneenvuokra 1995, 38.) Niiralan Kulmassa asumishäiriöiden vuoksi varoituskirjeitä kirjoittavat työntekijät ovat muodostaneet oman terminologiansa, jolla he kuvaavat kansankielellä vuokralaisten aiheuttamia asumishäiriöitä. Näistä mielenterveys- tai päihdeongelmaisille osoitetuista häiriövaroituskirjeistä on löydettävissä asumishäiriöille yläkäsitteet; epäsäännöllinen elämä, epäasiallinen käytös, kohtuuton epäsiisteys sekä häiriöt ja yleinen levottomuus rappukäytävissä, piha-alueilla tai muissa taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Näitä asumishäiriöitä kuvaillaan häiriövaroituksissa usein joko yksin tai vieraiden kanssa tapahtuvaksi humalaiseksi toikkaroimiseksi, mölyämiseksi, huutamiseksi, uhkailemiseksi, hajuhaitaksi sekä naapureiden ovien ja ikkunoiden takana tapahtuvaksi paukutteluksi, ryskämiseksi ja ovikellojen aiheettomaksi soitteluksi. (Niiralan Kulma Häiriövaroitukset 2000.) Tässä työssä sosiaalisella ongelmalla tarkoitetaan vaikeasti päihde- tai mielenterveysongelmaisen asukkaan henkilökohtaisia ongelmia, joista aiheutuneiden asumishäiriöiden vuoksi on muodostunut muuta asuinyhteisöä käsittävä ongelma. Sosiaalisena ongelmana asumishäiriö on toistuvaa, jatkuvaa ja kestämätöntä. Määritelmä kuvaa myös mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan välttämättömien sosiaalisten taitojen vähyyttä sekä siitä johtuvaa asumiskyvyttömyyttä. Tässä työssä sosiaalinen ongelma on määritelty asuinyhteisön mukaan eli näkökulma sosiaalisiin ongelmiin on konstruktiivinen.

11 4 MIELENTERVEYS- TAI PÄIHDEONGELMAISEN POIKKEAVA KÄYTTÄY- TYMINEN JA LEIMAUTUMINEN 4.1 Poikkeava käyttäytyminen Poikkeavan käyttäytymisen määritelmä on vaikea, koska se on sidoksissa kulloisenkin määrittelijän normaaliuden käsitteeseen. Normaalius määritellään usein yhteiskunnallisten normien ja sanktioiden kautta. Oleellisinta tässä on normien yhteys sosiaaliseen kontrolliin. (Rubington & Weinberg 1987, 199; Virtanen 1987, 40; Nouko-Juvonen 1998, ; Toivonen 1998, ) Tavallisessa vuokrataloyhtiössä normeja ovat yleiset käyttäytymissäännöt sekä taloyhtiön asumisohjeet, joiden noudattamista koko asuinyhteisö valvoo. Normit kertovat kuinka yksilön tulisi kussakin tilanteessa käyttäytyä tai kuten tässä yhteydessä asumisohjeet sanelevat kuinka ei tule käyttäytyä. Yhteisö vahvistaa normia myönteisin tai kielteisin sanktioin (palkinnoin tai rangaistuksin). Poikkeavaa käyttäytymistä syntyy vasta sitten, kun joku rikkoo normeja, joiden noudattamista muu asuinyhteisö kontrolloi. (Rubington & Weinberg 1987, 199; Laine 1991, 16; Jokivuori & Vainio 1991, ) Toisaalta normit edellyttävät normirikkomuksia, jotta yhteisössä päästään selville normirajoista (Allard & Littunen 1972, 191; Lahti 1990, 68; Kyntäjä 1998, 213). Kunnallisessa vuokrataloyhtiössä asukkaan poikkeavuus määritellään pitkälti asumisohjeiden rikkomusten sekä siitä aiheutuneiden sosiaalisten ongelmien kautta. Yhdessä asuinyhteisössä sosiaaliseksi ongelmaksi luokiteltu poikkeava käyttäytyminen saattaa toisessa ympäristössä olla tavanomaista ja hyväksyttyä. Lisäksi on huomioitava, että sosiaalisista ongelmista valittava saattaa itse poiketa vallitsevista normeista. (Nouko- Juvonen 1998, 234.) Länsimaissa useat ongelmat tulkitaan lääketieteellisen, erityisesti psykiatrisen viitekehyksen kautta. Osittain tämän vuoksi poikkeava käyttäytyminen on hyväksytympää, jos se voidaan osoittaa johtuvan sairaudesta eikä henkilökohtaisesta epäonnistumisesta tai riittämättömyydestä. (Granfelt 1992, 97; Nouko-Juvonen 1998, 235.) Conradin ja Schneiderin (1985) mukaan poikkeavan käyttäytymisen medikalisoituminen on johtanut siihen, että poikkeavuuden luokittelussa häiriökäyttäytymisestä on tehty entistä ylei-

12 semmin sairautta. Tämän seurauksena esimerkiksi päihteiden väärinkäyttö on medikalisoitu. Aikaisemmin poikkeavuuksien edustajat tulkittiin vastuullisiksi teoistaan, mutta sairausnäkökulman myötä heidän välitön vastuullisuutensa on vähentynyt. (Nouko- Juvonen 1998, ; Lahti 1990, ) Poikkeavuuteen liittyy tietynlaisia etuja, koska tällöin ihmisellä on lupa tehdä asioita, jotka ei ole sallittuja muille ja hulluuteensa vedoten hän voi saada jopa tunnustusta teoistaan. (Lahti 1990, ) Vaikka päihdeongelma on luokiteltu sairaudeksi, katsotaan sen kuitenkin olevan itse aiheutettu. Näin ollen päihdeongelmaisen poikkeavaa käyttäytymistä ei koeta niin ymmärrettävänä kuin mielenterveysongelmaisen, jolla on osoitettavissa oikea sairaus. Poikkeavuus itsessään ei ole sairaus, vaikka sitä käytetään kuvamaan mielenterveys- tai päihdeongelmaisen käyttäytymistä (Aday 1989, 17 18, 134). 4.2 Leimautuminen Tarkastelen työssäni poikkeavan käyttäytymisen syntyä leimaamisteorian (labelling theory) näkökulmasta. Leimaamisteorian yhteydessä käytetään stigma-käsitettä, jolla tarkoitetaan mitä tahansa yksilön poikkeavuutta ilmaisevaa merkkiä: toiminnallista häiriötä, ulkoisesti havaittavaa fyysistä vammaa tai vain tietoisuutta yksilön aiemmasta normien rikkomuksesta ja poikkeavuudesta esimerkiksi vankilassa tai psykiatrisessa hoidossa oleminen. Olennaista on, että yhteisö suhtautuu yksilöön kielteisesti havaittuaan tämän poikkeavuuden merkin. Mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas on hyvin usein tällaisella stigmalla merkitty, joten hän joutuu helposti yhteisön tarkkailun alaiseksi, eikä hänellä yleensäkään ole mahdollisuutta päästä leimastaan. Yhteisö pelkää jo aiemmin normeja rikkoneen uusivan tekonsa ja suojautuu välttämällä vuorovaikutusta hänen kanssaan. (Rosendan 1973, 183; Jokivuori & Vainio 1991, ) Mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas leimataan usein kärjistyneiden stereotypioiden pohjalta. Tällöin heidän normien rikkomukset ovat voimakkaamman sosiaalisen kontrollin kohteena. Taloyhteisöissä ja jopa lähitalojen asukkailla on yleisesti tiedossa sosiaalisten ongelmien aiheuttajat. Kuitenkin julkisesti leimautuneiden asuinyhteisöjen sosiaaliset ongelmat eivät näy ohikulkijoille, vaan ne ovat asuinyhteisön sisäisiä ongelmia. (Piirainen 1993, )

13 Leimautumisen jälkeen mielenterveys- tai päihdeongelmainen ei voi olla samanlaisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa kuin aikaisemmin. Hänen on omaksuttava uusi sosiaalinen identiteetti, jonka kautta muut hänet määrittävät. Leimautuminen vaikuttaa ihmisen minäkäsitykseen, koska hänen on luotava uudenlainen kuva itsestään, joka pitää sisällään myös poikkeavuuden merkin eli stigman. (Rubington & Weinberg 1987, ; Aday 1989, 135; Granfelt 1992, ) Hermanin ja Miallin (1990) mukaan yksilöä ei kuitenkaan tule nähdä leimautumisessa ainoastaan passiivisena uhrina. Leimautumisella ja sen seurauksena tapahtuvalla diskriminoinnilla voi olla myös sosiaalisten ongelmien ratkaisumalleja lisäävä vaikutus kaventavien vaikutusten ohella. He selittävät ratkaisumalleja lisäävää näkemystään sillä, että yksilö ei välttämättä hyväksy muiden antamaa leimaa, jolloin hän pyrkii pois leimaavasta käyttäytymisestä. Herman ja Miall (1990) pitävät leimautumisen positiivisena vaikutuksena myös sitä, mikäli normaalista vuorovaikutuksesta pois suljetut yksilöt muodostavat vuorovaikutussuhteita keskenään. (Granfelt 1992, 48, 57.) Mielenterveys- ja varsinkin päihdeongelmaisille on tyypillistä, että he luovat oman alakulttuurinsa, jossa sosiaaliset ongelmat kasautuvat. Alakulttuurien muodostumista selitetään ihmisten samankaltaisella sosiaalisella asemalla sekä halulla jatkaa poikkeavaa käyttäytymistä ilman yhteisön rangaistuksia. (Rubington & Weinberg 1987, 200.) Mielenterveys- tai päihdeongelmaisten asukkaiden leimautumisessa korostuu usein sosiaalisten ongelmien ratkaisumalleja kaventava vaikutus. Tämä tulee esiin myös Ojasen (1987) tutkimuksesta, jossa painottuu mielenterveys- tai päihdeongelmaisten itse itsenä leimaaminen, joka on yhteydessä välttämättömien sosiaalisten taitojen vähyyteen. Leimautumisella sekä siihen liittyvillä häpeällä ja syyllisyydellä on sosiaalisia taitoja kaventava vaikutus. (Granfelt 1992, 53, 61.) Tässä työssä poikkeavuuskäsitteellä ymmärretään mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan taloyhtiön asumisohjeiden tai asuinyhteisön normien vastainen toiminta. Käsite kuvaa myös häiriökäyttäytymistä. Poikkeava käyttäytyminen on aina sidoksissa asuinyhteisön normaaliuteen sekä sosiaaliseen kontrolliin, jotka määrittävät rajat joiden puitteissa tapahtuva toiminta on normaalia.

14 4.3 Sosiaalinen kontrolli Sosiaalinen elämä muodostuu normeista, tavoista, käyttäytymissäännöistä, rooliodotuksista ja sanktiojärjestelmistä. (Jokivuori & Vainio 1991, 8.) Sosiaalinen kontrolli voidaan määritellä toiminnaksi, joka ohjaa yhteisön jäsenten toimintaa yleisten normien mukaiseksi. Sosiaalinen kontrolli kohdistuu tavallisesti sellaiseen poikkeavaan käyttäytymiseen, jonka katsotaan olevan vahingoksi joko henkilölle itselleen tai ulkopuoliselle yhteisölle. Mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas poikkeaa ympäristön luomista ja asettamistaan tavoitteista. Käytännön tasolla sosiaalisen kontrollin oikeutuksellisuus on kuitenkin ristiriitainen. Kontrolloitavan poikkeavuuden päämuodot, kuten tässä yhteydessä mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan aiheuttamat sosiaaliset ongelmat, eivät ole selkeästi rajattavia. Niiden poikkeavuudeksi luokiteltavuus vaihtelee yhteiskunnassa eri aikoina tai eri yhteyksissä. (Allard & Littunen 1972, 388; Virtanen 1987, 40; Aday 1989, 82.) Yhteisten normien tai sääntöjen rikkomisen julkituominen on osoitusta sosiaalisesta kontrollista. Tällöin sosiaalinen kontrolli aiheuttaa rikkojan leimaamisen jollakin tavalla yhteisöstä poikkeavaksi, joten sosiaalinen kontrolli tuottaa poikkeavuutta. (Laine 1991, 16.) Puhuttaessa lähiyhteisöjen tuottamasta tuesta tai sosiaalisesta kontrollista, kuvataan yksilöiden muodostamaa järjestelmää. Tällä järjestelmällä on tiettyjä toimintasääntöjä, jotka ovat joko yhteiskunnallisia normeja tai järjestelmän sisäisiä kirjoittamattomia sääntöjä, joilla pyritään yhteiseen päämäärään. (Aday 1989, 67; Jokivuori & Vainio 1991,8.) Asuinyhteisöissä yleiset käyttäytymissäännöt edustavat yhteiskunnallisia normeja ja sisäisiä sääntöjä ovat taloyhtiöiden kirjalliset asumisohjeet. Jokivuoren ja Vainion (1991) mukaan sosiaalista kontrollia tuottavassa järjestelmässä on loppujen lopuksi kuitenkin kyse ihmisistä ja heidän välisistä vuorovaikutussuhteistaan.

15 5 VUOROVAIKUTUS KOHTAAMISESSA 5.1 Hyvä vuorovaikutus Kohtaaminen on kahden tai useamman ihmisen välistä vuorovaikutusta, vuoropuhelua, vuorokuuntelua eli dialogia, joka edistää osallistujien yksilöllisen ja jaetun tietoisuuden kehittymistä. Vuorovaikutuksen osapuolet haluavat ymmärtää ja huomioida toisiansa sekä tulla ymmärretyiksi ja huomioon otetuiksi. Kohdatessaan vuorovaikutuksen osapuolet tuovat mukaan tilanteeseen oman menneisyytensä ja kokemuksensa, joten vuorovaikutus on enemmän kuin sen hetkinen tilanne. Tällöin ymmärretyksi tuleminen helpottuu mitä enemmän keskustelijoilla on yhteisiä kokemuksia ja mitä enemmän he kykenevät ottamaan huomioon toistensa näkökulmia. (Aarnio 1999, 32 33, 38; Janhonen 1999, 335.) Dialogi kyseenalaistaa perinteiset hierarkkiset vuorovaikutusmallit. Se on vuoropuhelua, jossa ei valita puolia vaan ihmiset ajattelevat yhdessä. Yhdessä ajatteleminen ja uusien näkökulmien etsiminen ei kuitenkaan sulje pois eriäviä mielipiteitä. Kohtaamistilanteissa on tärkeää oppia muuttamaan asenteitaan sekä olemaan tulkitsematta sanomaa omien käsitystensä mukaan. Dialogi syntyy ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. (Isaacs 2001, 27, 40; Aarnio 1999, 37, 41.) Asenteellisuus mielenterveys- tai päihdeongelmaisia kohtaan vaikeuttaa kohtaamistilanteissa avoimen vuorovaikutuksen syntymistä. Kaikki avoin vuorovaikutus ei kuitenkaan ole automaattisesti dialogia, koska vuorovaikutuksen osapuolten varautuneisuus estää sen muodostumisen. Ihmiset pelkäävät, etteivät tule ymmärretyiksi tai huomioiduiksi, joten he ovat puolustusasemissa näkökulmiensa kanssa. (Aarnio 1999, 33.) Tällöin muodostuva vuorovaikutus on asenteellista ja roolisidonnaista. Vuorovaikutustilanteissa tulisikin kiinnittää huomiota omien reaktioiden lisäksi myös niihin syihin, esimerkiksi asenteisiin ja pelkoihin, jotka herättävät meissä näitä reaktioita. Näin ollen dialogi vaatii meitä ottamaan vastuuta myös omasta ajattelustamme reaktioiden lisäksi. (Isaacs 2001, 65, 194; Aarnio 1999, 24.)

16 Vuorovaikutuksen tutkimuksissa on usein korostettu keskinäisen ymmärryksen muodostumista asiatiedoista. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikki osallistujat tiedostavat puhuvansa samasta asiasta, eli vuorovaikutuksen kohde on jaettu. (Janhonen 1999, 336.) Dialogisen vuorovaikutuksen kehittyminen edellyttää Burbulesin (1993) mukaan ensinnäkin vapaaehtoista, aktiivista osallistumista ja kiinnostusta sekä oikeutta esittää erilaisia näkökulmia ja kysymyksiä. Vuorovaikutuksen osapuolilta edellytetään lisäksi sitoutumista, joka tarkoittaa halua ymmärtää toisen ilmaisemia näkökulmia, tunteita ja ajatuksia sekä vastavuoroisuutta ja osallistujien keskinäistä kunnioitusta. Vuorovaikutuksessa ei kuitenkaan välttämättä pyritä yksimielisyyteen. (Aarnio 1999, 37; Janhonen 1999, 335; Burbules 1993, Huttusen 1995, 5 14 mukaan.) Tässä työssä vuorovaikutuksella tarkoitetaan siivoojien ja huoltomiesten kohtaamisia mielenterveys- tai päihdeongelmaisten asukkaiden kanssa. Asukkaita kohdattaessa siivous- ja huoltotyö sisältää myös vuorovaikutuksen heidän kanssaan. Asiakaspalvelussa mielletään työntekijälle vastuu siitä, kuinka asiakassuhde kehittyy. Työntekijällä on oltava valmiudet kohdata erilaisia ihmisiä, joten hyvän asiakassuhteen kehittämiseen tarvitaan ammattitaitoa. Hyvässä vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kunnioittaminen tarkoittaa myös niiden rajojen hyväksymistä, jotka rajoittavat hänen kykyään viestiä. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaamisessa tämä tarkoittaa työntekijän kykyä johdonmukaiseen ja ymmärrettävään viestintään. 5.2 Vuorovaikutus interaktionismin valossa Jokivuoren ja Vainion (1991) mukaan Mead (1962) määrittelee teon havaittavaksi toiminnaksi, joka näin ollen on sosiaalista. Toisiinsa kytkettyinä sosiaaliset toiminnat muodostavat perustan vuorovaikutukselle eli interaktiolle, joka perustuu ihmisten väliseen kommunikaatioon. Interaktionismi lähestyy yksilön käyttäytymistä ottaen huomioon hänen sosiaalisen ympäristönsä. Meadin (1962) mukaa yhteiskunta luo ihmisen, jolloin yksilön minuuden kehittymien on riippuvainen yhteisöstä. Lähestyttäessä mielenterveys- tai päihdeongelmaisen kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta interaktionismin kautta, huomioidaan yksilöiden psyykkisten toimintojen lisäksi sosiaalinen ympäristö, johon hän kuuluu. (Jokivuori & Vainio 1991, 27 28; ks. myös Hewitt 1991, 8 13.)

17 Kun poikkeavan käyttäytymisen teoria keskittyy poikkeavuudeksi luokiteltujen ilmiöiden syiden etsimiseen, niin interaktionismi käsittelee asiaa roolinmukaisena toimintana. Tällöin poikkeava käyttäytyminen nähdään sosiaalisen vuorovaikutuksen prosessina, jonka aikana yksilö tai ryhmä luokitellaan poikkeavaksi. Ihmisten toiminta vuorovaikutustilanteissa riippuu siitä, kuinka he ovat luokitelleet toisensa ja minkälaisen merkityksen he sen perusteella antavat vuorovaikutukselle. Poikkeavuuden syntyminen edellyttää interaktionismin mukaan olemassa olevia sääntöjä, niiden rikkomista sekä rikkomisen julkituomista. Tällöin rikkomuksen julkituonti vaikuttaa yksilön tai ryhmän ja muiden väliseen vuorovaikutukseen. (Hewitt 1991, 23 25; Piirainen 1993, 41 43; Trost & Levin 1999, 147.) Interaktionismin mukaan mielenterveys- tai päihdeongelmaisen yksilön käsityksiin itsestään sekä hänen sosiaaliseen puoleensa vaikuttaa vuorovaikutus muiden yhteisön jäsenten kanssa. (Jokivuori & Vainio 1991, 48 49; Trost & Levin 1999, ). Ihmisten välistä vuorovaikutusta sanelevat yksilöiden asenteet, ei vain kohdattavaa henkilöä vaan myös koko ympäristöä kohtaan. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen kohtaaminen tuo esiin ihmisten asenteita, jotka heijastuvat heidän käytöksessään. Interaktionismi keskittyy vuorovaikutuksessa kuitenkin asenteiden sijasta osapuolten näkökulmiin ja rooleihin. Tämä kuvastaa interaktionismin mukaista käsitystä vuorovaikutuksen jatkuvasta uudelleen muodostumisesta vaihtuvien osapuolten, roolien ja näkökulmien kautta. (Charon 1992, ) Näin ollen mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus hänen kanssaan on sidoksissa siihen, että kohdataanko hänet läheisen, työntekijän vai naapurin näkökulmasta.

18 6 TEORIODEN YHTEENVETO Oheisessa kuviossa (kuvio 1) kuvaan sosiaalisten ongelmien muodostumista sekä siihen liittyviä keskeisiä käsitteitä, jotka ovat tulleet esille tässä työssä käyttämissäni teoksissa. KUVIO 1. Sosiaalisen ongelman muodostuminen Mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas, joka sairautensa vuoksi käyttäytyy poikkeavasti ja aiheuttaa näin asumishäiriöitä, leimautuu asuinyhteisössään. Leimautuminen tarkoittaa asukkaan ongelmien julkituomista, jolloin tietoisuus hänen ongelmista lisääntyy. Leimautumisen myötä muiden suhtautuminen mielenterveys- tai päihdeongelmaista asukasta kohtaan muuttuu. Tällä on vaikutusta myös vuorovaikutukseen. Koska mielenterveys- tai päihdeongelmaista asukasta pidetään yleisesti asumishäiriöiden aiheuttajana, vältetään tällöin vuorovaikutusta hänen kanssaan. Poikkeavan käyttäytymisen sekä siitä aiheutuneen leimautumisen ja vuorovaikutuksen muutoksen myötä mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan asumishäiriöiden aiheuttamisesta muodostuu sosiaalinen ongelma.

19 7 TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen pääongelmana oli selvittää millaisia valmiuksia Niiralan Kulman siivousja huoltohenkilökunnalla on kohdata mielenterveys- tai päihdeongelmainen asukas. Valmiuksista erittelen seuraavat osa-alueet: 1. Tiedolliset valmiudet 2. Taidolliset valmiudet 3. Moraaliset eli asenteelliset valmiudet Mielenterveys- tai päihdeongelmaisia asukkaita kohdattaessa nousevat keskeisiksi siivous- ja huoltohenkilökunnan asenteet, joten asenteellisten valmiuksien selvittäminen korostuu. Tutkimuksen toisena päätavoitteena on lisätä Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnan kohtaamisvalmiuksia. Tätä tarkoitusta varten kokoan käytännöllisen tietopaketin mielenterveys- tai päihdeongelmaisen asukkaan kohtaamisesta.

20 8 TUTKIMUSAINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI 8.1 Kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmä muodostui Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilökunnasta. Niiralan Kulma on Kuopion kaupungin omistama vuokrataloyhtiö, jolla on 5354 vuokra-asuntoa eri puolilla Kuopiota. Asukkaita on yhteensä ja Kuopion asukaslukuun suhteutettuna asuntojen ja asukkaiden lukumäärällä mitaten Niiralan Kulma on Suomen suurin kunnallinen vuokra-asuntoyhteisö. Niiralan Kulman palveluksessa on enemmän omia työntekijöitä (117 henkilöä) kuin millään muulla kunnallisella vuokrataloyhtiöllä, koska Niiralan Kulma ei käytä ulkopuolisia ostopalveluja tai konsultteja siivouksessa, kiinteistönhoidossa, vuosikorjauksissa, isännöinnissä, asukaspalvelussa eikä rakennuttamisessa. (Vuosikertomus 1999; Niiralan Kulma Oy:n strateginen peruslinjaus 2000.) Yhtiön toiminta-ajatuksena on tarjota hyviä asumispalveluita kaupunkilaisille, jotka kaupungin asuntotoimi on asukkaaksi valinnut. Näiden asumispalvelujen osana Niiralan Kulma on jo pitkään tehnyt tuloksellista yhteistyötä erityisryhmien asuttamiseksi kaupungin sosiaali- ja terveys- ja asuntotoimen sekä päihdehuollon asumispalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa. Tämä yhteistyö ja yhteistyö asukastoimikuntien kanssa sekä toimiva vuokraseuranta on mahdollistanut, että Niiralan Kulmassa niin vuokrarästit kuin häiriöt ja häiriöhäädöt ovat vähäisempiä kuin vuokrataloissa keskimäärin. (Vuosikertomus 1999; Niiralan Kulma Oy:n strateginen peruslinjaus 2000.) Tutkimuksen suorittamisesta olin sopinut tutkimussuunnitelman laatimisen yhteydessä Niiralan Kulman asumispäällikön kanssa alkusyksyllä Tutkittavien perusjoukon muodostivat 63 Niiralan Kulman siivous- ja huoltohenkilöä, joista valittiin satunnaisotannalla 30 työntekijää.

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä LOHJA asukkaita 47 703 (31.12.2013) ruotsinkielisiä 3,5 % maahanmuuttajia 2,6 % veroprosentti 20 pinta-ala 1109,72 km²

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot