TUTKIMUSRAPORTTI Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset VaLa, KANE, Fingo (ent. Kepa ja Kehys), SOSTE /Taloustutkimus Oy

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 20 VaLa, KANE, Fingo (ent. Kepa ja Kehys), SOSTE.2.20/Taloustutkimus Oy

2 Taustatiedot KANSANEDUSTAJAT (n=): Kokoomus Keskusta Siniset SDP Vihreät VAS KD RKP PS PUOLUESIHTEERIT (n=): 9 JÄRJESTÖJEN TOIMINTAA LÄHELLÄ OLEVAT MINISTERIÖT (n=): VNK (val\oneuvoston kanslia) UM (ulkoministeriö) OKM (opetus- ja kul^uuriministeriö) STM/STEA (sosiaali- ja terveysministeriö) VM (val\ovarainministeriö) OM (oikeusministeriö) SM/poliisihallitus (sisäministeriö) YM (ympäristöministeriö) TEM (työ- ja elinkeinoministeriö) MMM (maa- ja metsätalousministeriö) 2 Kaikki vastaajat, n= Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset %

3 Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys yhteiskunnalle Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -

4 Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys yhteiskunnalle n=kaikki vastaajat Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Ei merkitystä Kaikki, n= 22 0 KOHDERYHMÄ: Kansanedustajat, n= 2 0 Puoluesihteerit, n= 00 0 Ministeriöt, n= 29 0 Kansanedustajat: hallituspuolueen edustajat, n= Kansanedustajat: opposi\on edustajat, n= Vastaajat, n= Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset %

5 Miksi kansalaisjärjestöjen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää Laaja-alaista/ valtakunnallista toimintaa, johon kuuluu miljoonia ihmisiä / osallistavaa toimintaa/ tukee osallistumista koko yhteiskuntaan Paikkaa julkisen sektorin toimintaa/ palvelujen tuo^aja sektoreilla ja rajapinnoilla, joilla yhteiskunta ei toimi tai ei rii^äviä voimavaroja/ osa peruspalveluista Täydentää edustuksellista demokra\aa - kansalaisten ääni kuuluviin/ keskeinen kanava/ lähellä kansalaisia/ kokoaa mielipiteitä/ yhteiskunnan ääni Ak\ivinen vaiku^aja - vaiku^aa päätöksentekoon asioissa, jotka muuten jäisivät katveeseen/ kansalaisaloi^eet Keskustelun herä^äjä, äänitorvi/ kiinni^ää huomion tärkeisiin asioihin/ tuo asiaa ak\ivises\ esille mediassa Asiantuntemus/ merki^ävän \edon tuo^aminen päätöksentekijoille ja asiantun\joille asioiden valmisteluun/ \etoa, jota on muuten vaikea saada/ ratkaisuehdotuksia ongelmiin Konkreeasta apua/ edunvalvonta ja oikeuksien ajaminen/ tukea heikommassa asemassa oleville/ vertaistukea Luo perustan toimivalle yhteiskunnalle/ yksi demokra\an edellytys - toimiva kansalaisyhteiskunta Pitää toimintaa.2.20yhteiskunnallises\ 66 Järjestöjen merki^ävänä, taloudelliset n= toimintaedellytykset Edistää demokra\aa, ihmisoikeuksia, tasaarvoa ja oikeudenmukaisuu^a/ kehi^ää yhteiskuntaa paremmaksi Sosiaalinen yhteenkuuluvuus/ lisää yhteisöllisyy^ä ja sosiaalista hyvinvoin\a/ yhdistää Käytännön kokemusta/ omakohtaista \etoa/ pitkäjänteisen työn kau^a Pitkälle vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, jota ei pysty rahallises\ korvaamaan Edustaa riippumatonta näkemystä ja monimuotoisuu^a/ ei kokonaan poliiases\ johde^ua Verko^uminen ja lobbaaminen Heijastaa kansalaisten/ järjestön/ yhteiskunnan arvomaailmaa/ mikä koetaan tärkeäksi Luo edellytyksiä ylläpitää laajaa kosketuspintaa kansalaisten ja pää^äjien välillä % Muu %

6 Julkisen rahoituksen kehityssuunta Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -

7 Julkisen rahoituksen kehitys ja järjestöjen rahoitus lähitulevaisuudessa n=kaikki vastaajat Suomessa on perinteisesti myönnetty julkista rahoitusta järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan ja monella sektorilla julkisten avustusten osuus rahoituksesta on korkea. Mikä seuraavista vastaa parhaiten omaa näkemystänne tulevaisuuden kehityssuunnasta? Julkisella rahoituksella tarkoitetaan rahoitusta, jota myönnetään ministeriöistä, kunnista, budjettirahoituksesta ja EU:sta. Tällä hetkellä merkittävä osuus järjestöjen saamista valtionavustuksista rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Veikkauksen rahapelituottojen on kuitenkin ennakoitu lähivuosina pienevän. Mikä seuraavista vastaa parhaiten omaa näkemystäsi järjestöjen rahoituksesta lähitulevaisuudessa? 2 Julkisen rahoituksen osuus Järjestöjen toimintaan lisääntyy Pysyy ennallaan % % 22 Julkisen rahoituksen Osuu^a tulee kasva^aa riippuma^a veikkausvoi^ovarojen kehityksestä Osuus tulee säily^ää ennallaan veikkausvoi^ovarojen kehityksestä riippuma^a Osuu^a tulee vähentää, mikäli pelituotot pienenevät Vähenee ja järjestöjen tulee hankkia yhä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kau^a mm. yksityisiltä lahjoi^ajilta Eos Kaikki vastaajat, n= Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -

8 Tulevien maakuntien ja kuntien rooli Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -

9 Tulisiko tulevissa maakunnissa varmistaa järjestöavustusten jatkuminen Kyllä Ei Ei osaa sanoa Tulisiko kuntien tukea järjestöjä Kyllä Ei Ei osaa sanoa % % 9 9 Kaikki vastaajat, n= Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -

10 Miten kuntien tulisi tukea järjestöjä n=kaikki vastaajat Toimi\loja tarjoamalla / \lat tai toimipaikat ilmaiseksi tai edullises\ Rahallinen tuki, avustuksia / myös projek\- tai hankeavustukset Kumppanuussuhde; esim. mukanaolo ko. \laisuuksissa tai muuta yhteistyötä Liikunnan tukeminen Kul^uuritoimen tukeminen Tietotaitoa/ osaamisen kehi^ämistä Paikallistarpeet huomioden Nuorisotoimen tukeminen Tervey^ä edistävien järjestöjen tukeminen Henkilöstöpalveluja Ilmoitusapua Verkostojen perustaminen Lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen Vanhustyön tukeminen Vammaistyön tukeminen Vähemmistöjen puolesta tasa-arvotyötä tekevien tukeminen Opetustoimialaa tukevat Mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin/ palveluiden osto O^aa mukaan päätöksentekoelimiin ja -verkostoihin Nykyisellä tavalla (ei ir\sanota nykyistä yhteistyötä) Kunta saa itse pää^ää miten Muu Ei osaa sanoa Kun\en tulisi tukea järjestöjä, n= Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset %

11 Kehityskohteet julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyen Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -

12 Julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyvät ongelmat. - tärkeintä kehityskohdetta n=kaikki vastaajat Haku- ja raportoin\prosessien kehi^äminen yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa Haku- ja raportoin\prosessien byrokra\an keventäminen Haku- ja raportoin\prosessien selkeämpi ohjeistus viranomaisilta TÄRKEIN 2. TÄRKEIN. TÄRKEIN YHTEENSÄ Haastateltaville kerrottiin: Järjestöjen taloudellisista toimintaedellytyksistä tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan 69 % järjestöistä on kokenut julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyen ongelmia. Mitkä seuraavista haasteellisimmista osa-alueista ovat mielestänne - tärkeintä kehityskohdetta? Viranomaisten ymmärryksen ja \edon lisääminen kansalaisjärjestöjen työstä 2 2 Avustusten saamisen aikataulu^aminen kansalaisjärjestöjen toimintaan sopivammiksi Haku- ja raportoin\prosessien aikataulu^aminen kansalaisjärjestöjen toimintaan sopivammiksi Ei osaa sanoa 2 Vastaajat, n= Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset %

13 Lahjoituskulttuurin ylläpitäminen ja tukeminen Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -

14 Valtiovallan rooli kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisäämisessä Kun ajatellaan lahjoituskulttuurin kehittämistä kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisäämisellä, mikä olisi mielestänne valtiovallan rooli tässä asiassa? Ratkaisevan tärkeä 2 Melko tärkeä Ei lainkaan tärkeä Eos Keskiarvo Kaikki 9 6 2, % Valtiovallan rooli yritysten kannustamisessa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja lahjoitusinnon lisäämiseen Kun ajatellaan yritysten kannustamista yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisäämiseen, mikä olisi mielestänne valtiovallan rooli tässä asiassa? Ratkaisevan tärkeä 2 Melko tärkeä Ei lainkaan tärkeä Eos Keskiarvo Kaikki ,9 Kaikki vastaajat, n= % Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -

15 Eri toimenpiteiden tarpeellisuus Suomessa Mitä mieltä olette seuraavien toimenpiteiden tarpeellisuudesta Suomessa? Haastateltaville kerrottiin: Useissa eri maissa valtio tukee kansalaisjärjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten kehittymistä. Myös Suomessa valtio tukee erilaisin toimin mm. tiede-, taide- ja yliopisto-sektorien varainhankintaa. Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä 2 Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Eos Keskiarvo Yleishyödyllisten yhteisöjen rahankeräyskulujen arvonlisäverotusta tulisi keventää , Yritysten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten verovähennysoikeu^a tulisi laajentaa 22 22,2 Yksityishenkilöiden tekemien lahjoitusten verovähennysoikeu^a tulisi laajentaa , Val\on lahjoitusten vas\nrahamallia tulisi laajentaa kansalaisjärjestöille ,9 Vastaajat, n= Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset - %

16 Tulisiko tulevassa hallitusohjelmassa olla kirjaus kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamisesta Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kaikki, n= 2 KOHDERYHMÄ: Kansanedustajat, n= Puoluesihteerit, n= 00 0 Ministeriöt, n= 6 6 Kansanedustajat: hallituspuolueen edustajat, n=22 2 Kansanedustajat: opposi\on edustajat, n= Kaikki vastaajat, n= Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset %