Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Transkriptio

1 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

2 Vahvuudet Verkostoituminen Jaetut kokemukset / tiedot Sopimuspalokuntajärjestelmä toimii hyvin Hyvä imago Luotettavuus kansalaisten keskuudessa Alueellinen kattavuus Palvelua joka tuodaan ovelle asti / sisään Synergiaetu yhteisissä palvelukonsepteissa Koulutusmyönteinen organisaatio, lähtien operatiiviselta puolelta muille toiminnan osa-alueille Toiminnallinen joustavuus, ketteryys Kuntaomistajuus toimii, pystyy huomioimaan erilaiset toimintaympäristöt Toimii erilaisilla järjestämistavoilla Järjestämismalli toimii Osaava henkilöstö, vahva oman alan substanssi Monipuolinen koulutustausta Valmiuden resurssit vahvat Kustannustehokas, erityisesti suhteessa muihin viranomaisiin Pelastustoimen palveluille ei ole vaihtoehtoisia palveluita / kilpailua Palvelualttius, hyvässä ja pahassa Yhteydet ja yhteistyö alan sisällä toimii

3 Heikkoudet Vaikuttamismahdollisuuksien puute Sisäisessäkin turvallisuudessa jäädään poliisin varjoon Tehdään samoja asioita monissa paikoissa Pyörän keksiminen uudestaan, ei luoteta siihen, että naapurialueen viisaus riittäisi Ollaan kuitenkin erilaisia organisaatioita Omistajaohjaus ei toimi T&K-toiminta on vähäistä ja hajanaista Akateeminen perinne puuttuu alalta Mittaristo ja analyyttinen tutkiminen aika vähäistä ja hajanaista Mittareita on mietitty vaikka kuinka monta vuotta ja monella eri foorumeilla Otetaan tehtäviä, jotka ei kuulu pelastustoimelle Ei oteta mielellään joitain tehtäviä hoitaakseen Perustehtävässä kirkastamista, tehtäväkenttä muodostuu ajopuuna, esim. vahingontorjuntatehtävät Muutosvalmius voisi olla parempi Toimintaympäristön muutoksiin jne. reagoidaan myöhään ja vastentahtoisesti Eletään edelleen tulipalokulttuurissa Työaikajärjestelmä on jäykkä ja luo kahdenlaista väkeä Lisäksi vastakkainasettelu sopimuspalokuntalaisiin ja päätoimisiin Odotetaan ohjeita kengän solmimiseen Sisäsiittoisuus, vähäinen henkilöstön vaihtuvuus Epäyhtenäinen kenttä Pieni toimija Yhteinen näkemys puuttuu välillä, ajetaan omia juttuja kukin tahoillaan Ammattijärjestötoiminta hajanaista Taloudellinen liikkumavara hyvin pieni (Operatiivisen) henkilöstön kulut muodostavat käytännössä koko kulurakenteen Poliittinen päätöksentekojärjestelmä, ennustettavuuden puute. Poliitikot vs. virkamiehet Valtion viranomaisten rooli suhteessa kunnallisten rooliin Ministeriöiden välillä ristiriitainen ohjeistus Alueiden välillä ristiriitainen ohjeistus esim. valvontatoiminnassa Ammatillisessa koulutuksessa kehittämisen varaa Henkilöstöjohtaminen Järjestöiden toiminnassa päällekkäisyyttä ja jopa kilpailua

4 Mahdollisuudet Tulevat muutokset kuntakentässä Viranomaisyhteistyössä potentiaalia, jota ei ole vielä käytetty Kuntaomistajuus, palvelutaso päätetään kuntatasolla, sitä kautta lähellä kansalaista Verkostoituminen voi olla syvempää ja laajempaa, myös kansainvälisesti, osaamisen tuonti ja vienti tavoitteellisesti, ei itsetarkoituksellisesti Pelastuslaitosten lukumäärä -> riittävän suuria ja tasakokoisia laitoksia Henkilöstöjohtaminen Varautumisen kehittäminen mikro- ja makrotasolla (kuntien tukeminen), järjestelmäsynergia operatiivisen valmiuden tuottamiseen Koulutus, kehittäminen ja tutkimus ja niiden vieminen käytäntöön Tiukka talous laittaa tehostamaan toimintaa kaikissa laitoksissa Kokeiluja alueilla, jotka sit levitetään valtakunnallisesti Synergiaetu sosiaalitoimen ja ensihoidon kanssa Hyvä imago

5 Uhkat Henkilöstön toimintakyky Perinteet ja vanha tekemisen kulttuuri, sokeus uusille mahdollisuuksille Julkinen talous heikkenee edelleen -> pelastustoimi ei pysty selviytymään tehtävistään Muutokset kuntien tehtäväkentässä Hallitsemattomia poliittisia päätöksiä ja muutoksia, joilla ennakoimattomia vaikutuksia Turha sääntely vs. tarvitaan lisää sääntely <-> yhteisen näkemyksen puute Sopimushenkilöstön saatavuus Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, myös laitosten sisällä, erityisesti nuoret aikuiset Haja-asutusalueilla väestö ikääntyy ja palvelutarve lisääntyy Henkilöstö ikääntyy eikä jaksa työssään Lainsäädännön muutokset uhkaavat ensihoidon järjestämistä Työelämän tarpeet muuttuvat jatkuvasti, osaaminen vanhenee Hallintoresurssien väheneminen ja paine vähentää hallintoa Kuntiin siirtyy hallintotyötä, jolloin itse ei päästä vaikuttamaan siihen Yhteistyöverkostoa uhkaa valtiolliset hallinnolliset muutokset (esim. poliisin tilanne, mikä heikentää viranomaisyhteistyötä) Päätöksenteko menee liian kauas Valtiollistamiskeskustelu (resurssien kohdentaminen harva-alaueille heikkenee) Lainsäädännön muutokset yleisesti (esim. työaikadirektiivi) Puolustusvoimat ottaa haltuun varautumisen, kyberin, sisäisen turvallisuuden osa-alueita jne. Kokonaisturvallisuuden kenttä hajaantuu ja voimakkaammat toimijat pyrkivät määrittelemään sisällön, niin, että pelastustoimelle ei jää roolia Pelastustoimen palvelujärjestelmän alasajo julkistalouden heikentymisen nimissä Virkojen täyttäminen erityisesti sivupaloasemilla vaikeaa, henkilöstön saatavuus Kielletyt puheenaiheet (järjestöjen asema, PSR:n avustusten kohdentaminen) Kansainvälinen toiminta on itsetarkoituksellista Pelastustoimen turvallisuuspoliittinen asema heikkenee Tehtäviä vähennetään tavalla, joka ei tue kansalaisten turvallisuutta Ammatillisen koulutusjärjestelmän (erit. Pelastusopisto) resurssien pieneneminen (erit. hätäkeskuspäivystäjäkoulutus ja AMK-päällystökoulutus) Maksulliset palvelut (erhemaksut ja tarkastusmaksut) heikentävät kansalaisten tukea pelastustoimelle Kehityksen pysähtyminen Tietojärjestelmät edellyttävät paljon osaamista ja vaatii akateemista koulutusta eikä vanhempi henkilöstö opi uusia järjestelmiä Tietojärjestelmät jne. vaativat aina isomman potin rahoituksesta, mikä tarkoittaa säästöjä perustehtävistä

6 N.N. virkanimike Pelastuslaitos päivämäärä, aika, paikka ym. tiedot PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO