LYSEON PERUSKOULU OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LYSEON PERUSKOULU OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LYSEON PERUSKOULU OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO ALUEELLINEN OPETUSUUNNITELMAN KEHITTÄMISTYÖ YLEISTÄ OPETUKSEN ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ KOULUN TOIMINTA AJATUS JA KULTTUURI KOULUN PAINOALUEET OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUUDET TUNTIJAKO KIELIOHJELMA YHTEISET OPPIAINEET JA VALINNAISAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VIERAAT KIELET A kieli Englanti A1 kielenä Ranska A2 kielenä Saksa A2 kielenä Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli MATEMATIIKKA BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia Maantieto FYSIIKKA JA KEMIA Fysiikka Kemia TERVEYSTIETO USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI Historia Yhteiskuntaoppi MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS TIETO JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEITSEMÄNNELTÄ LUOKALTA ALKAVAT VALINNAISAINEET Liikunta, 2 vvt (liikuntapainotteinen luokka) Musiikki, 2 vvt (musiikkikoululuokka) SEITSEMÄNNELLÄ LUOKALLA OPISKELTAVAT VALINNAISAINEET ATK, 2 vvt Kuvataide, 2 vvt Liikunta, 2 vvt Musiikin monitoimikurssi, 2 vvt

3 9.18 KAHDEKSANNELTA LUOKALTA ALKAVAT VALINNAISAINEET ATK, 2 vvt ATK:n erikoiskurssi, 2 vvt ATK:ta tytöille, 2 vvt B2 kielet Ranska Saksa Venäjä Kotitalous, 2 vvt Kuvataide, 2 vvt Liikunta, 2 vvt Mailapeli ja palloilukurssi, 2 vvt Musisoi, 2 vvt Tekninen työ, 2 tai 4 vvt Tekstiilityö, 2 vvt KAHDEKSANNELLA LUOKALLA OPISKELTAVAT VALINNAISAINEET Kamppailulajit ja itsepuolustus, 2 vvt Leivotaan lämpimäisiä, 2 vvt Mailapelit ja palloilu, 2 vvt Muotoilun ja maalauksen taito, 2 vvt Musiikkiteknologia ja bändisoitto, 2 vvt OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPPILASHUOLTO OPPIMISSUUNNITELMA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS PSYKOLOGIPALVELUT JA TERVEYDENHUOLTO KOULURUOKAILU KOULUMATKAKULJETUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT OSA AIKAINEN ERITYISOPETUS ERI KIELI JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS HOJKS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUSJÄRJESTELYT ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINTI KOULUN ITSEARVIOINTI KOULUN MUU TOIMINTA OPPILASKUNTA TUKIOPPILASTOIMINTA LEIRIKOULUT

4 LIITTEET 1 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 3 OPETUKSEN JA OPPILASHUOLLON TUKITOIMET 4 TOIMINTAOHJE KRIISITILANTEITA VARTEN 5 PÄIHDESTRATEGIA 6 KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN 7 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 8 KOULUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 9 ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ 10 VÄLITODISTUS 11 LUKUVUOSITODISTUS

5 ALUEELLINEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMISTYÖ Lyseon peruskoulun ja Kanervalan, Noljakan sekä Marjalan alakoulujen muodostaman pedagogisesti yhtenäisen peruskoulualueen koulut muodostavat esiopetuksesta peruskoulun päättövaiheeseen ulottuvan jatkumon, jossa eri kouluilla on yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Yhteinen toiminta ajatus Alueen kouluissa on sovittu seuraavista yhteisistä toimintaa ohjaavista periaatteista ja tavoitteista: riittävät perustaidot ja tiedot hyvät tavat vastuun ottaminen omasta opiskelusta ja yhteisestä työympäristöstä oppilaskeskeiset työtavat yhteistyö ja vuorovaikutustaidot yksilön ja yhteisön vastuu koulusta ja ympäristöstä (kestävä kehitys) avoin vuorovaikutus työyhteisössä erilaisuuden hyväksyminen oppimishalun herättäminen ja ylläpitäminen kulttuuriperinnön välittäminen yhteistyö kotien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa Näillä periaatteilla ja tavoitteilla turvataan oppilaan kasvua ja kehitystä kohti tasapainoista, itsenäistä ja vastuullista aikuisuutta ja yhteiskunnan jäsenyyttä. Kehittämishankkeet ja opetuksen painotukset Lyseon peruskoulun ja alueen alakoulujen kesken on sovittu yhteisistä opetuksen painoalueista, jotka jatkuvat näin oppilaalla läpi koko perusopetuksen. Painoalueita ovat liikunta ja terveyskasvatus sekä alueen sisäinen kummiluokkatoiminta. Alakouluilla liikuntapainotus näkyy liikuntateemapäivinä ja yhteistyönä urheiluseurojen kanssa. Lyseon peruskoulussa liikunta ja terveyskasvatuksen painoalue toteutuu liikuntaluokkien toiminnassa, liikunnan runsaassa valinnaisainetarjonnassa ja monipuolisina liikuntapäivinä, jolloin oppilaat saavat itse valita liikuntakohteensa lukuisista eri vaihtoehdoista. Hyviä kokemuksia on myös liikuntaluokkalaisten yhteistyöstä alakoulujen liikuntapäivissä ja tätä toimintaa kehitetään edelleen. Kummiluokkatoiminta on oppilaalle ja luokanvalvojalle vapaaehtoista ja pohjautuu oppilaiden omiin mielenkiinnon kohteisiin ja harrastuksiin. Kummiluokkatoiminta on vapaamuotoista ja siihen voi kuulua esimerkiksi yhteisiä tapahtumia ja retkiä tai yhteydenpitoa Internetin välityksellä. Koulujen yhteisenä kehittämishankkeena on alueellinen opetussuunnitelmatyö, johon kuuluvat yhteiset VESO koulutuspäivät, erilaiset palaverit, retket ja illanvietot. Alueen koulujen välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä tiivistetään oppilaiden pedagogisesti yhtenäisen perusopetuksen turvaamiseksi. Yhtenäisen perusopetuksen toteutuminen alueella on yksi koulun kehittämissuunnitelman kehittämiskohteista (liite 9). Käyttäytymisen yhteiset tavoitteet Koulujen kesken on sovittu käyttäytymisen yhteisistä tavoitteista, joita ovat vastuullisuus, luotettavuus, rehellisyys, hyvät tavat, erilaisuuden hyväksyminen, toisten huomioonottaminen, yhteistyökyky, koulun sääntöjen noudattaminen ja ympäristöstä huolehtiminen. Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit ovat tämän opetussuunnitelman liitteenä.

6 Järjestyssäännöt Alueen kouluilla on omat koulukohtaiset säännöt, joiden peruslinja on yhtenäinen. Selkeä yhteinen linja löytyy seuraavissa asioissa: 1. Oppilastoverin kunnioittaminen 2. Välituntikäyttäytyminen 3. Käyttäytyminen ruokalassa 4. Käyttäytyminen koulun sisätiloissa 5. Koulun ja toisten omaisuuden kunnioittaminen Koulun koko, fyysinen sijainti, oppilaiden ikäkausi ja muut koulun ominaispiirteet vaikuttavat sääntöihin. Pyritään kuitenkin siihen, että oppilaat tiedostavat sääntöjen jatkuvuuden siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Lyseon peruskoulun järjestyssäännöt ovat opetussuunnitelman liitteessä nro 1. Edellä esitellyt yhteiset periaatteet ja sopimukset luovat pohjan alueen pedagogisesti yhtenäiselle peruskoululle. Tämä oman alueen yhtenäinen toimintakulttuuri turvaa oppilaalle entistä eheämmän oppimispolun perusopetuksen ajaksi. 1 YLEISTÄ Lyseon peruskoulun opetussuunnitelma noudattaa perusopetuslaissa ja asetuksessa säädettyjä opetusja kasvatustavoitteita ja opetuksen järjestämistä koskevia määräyksiä sekä opetushallituksen vahvistamia Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja Joensuun kaupungin vahvistettua perusasteen tuntijakopäätöstä ja opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä hyvän osaamisen (arvosana 8) kuvauksia ei toisteta tässä opetussuunnitelmassa, vaan ne ovat Internetissä osoitteessa ja saatavana myös koululta paperiversiona. Opetussuunnitelma on tehty koulun henkilökunnan ja alueen alakoulujen opettajakuntien sekä oppilaiden ja vanhempien yhteistyönä ja sitä muutetaan ja täydennetään tarpeiden mukaisesti vuosittain. Opetussuunnitelman tehtävänä on ohjata opetushenkilöstöä sisäistämään toiminnan päämäärä, tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet auttaa hahmottamaan yhteiset tavoitteet ja toiminnan rajat oppiaineiden välisen integraation ja työnjaon perustaksi auttaa oppilasta orientoitumaan opintoihin ja yksittäisiin oppimistapahtumiin ja tehtäviin toimia koulutuksen laadunvalvonnan välineenä. 2 OPETUKSEN ARVOPOHJA JA TEHTÄVÄ Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Lyseon peruskoulu nostaa oman koulun keskeisinä arvoina esille seuraavat:

7 Koulu toimii avoimessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja pyrkii näin kasvattamaan oppilaasta aktiivisen kansalaisen, joka tuntee omat yhteiskunnalliset oikeutensa ja velvollisuutensa. Kasvu tasapainoiseksi aikuiseksi nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää oppilaalta entistä enemmän niin tiedollisia, taidollisia kuin asenteellisiakin valmiuksia eli elämänhallinnan taitoja. Koulutyössä korostuu omakohtaisen tiedonhankinnan ja kriittisen ajattelun tärkeys. Koulu ohjaa oppilaita näkemään ihmisen elintärkeän ja monimuotoisen riippuvuuden luonnosta ja antaa oppilaalle valmiuksia tehdä elämässään luontoa säästäviä ja elämän säilymistä turvaavia ratkaisuja. Tämä edellyttää oppilaalta teknologian perusteiden ymmärtämistä. Koulu välittää oppilaalle monipuolisesti omaa paikallista ja kansallista kulttuuriperintöämme ja tietoa muista kulttuureista. Tavoitteena on vahva kulttuuri identiteetti ja ymmärtävä asenne muiden kulttuurien omaleimaisiin piirteisiin. Kasvussa sosiaalisuuteen ja kansainvälisyyteen koulu korostaa hyvien tapojen merkitystä. Koulun tavoitteena on oppimisympäristö, jossa oppilaita kohdellaan tasavertaisina ja jossa jokainen voi kokea onnistumisen elämyksiä ja myös turvallisesti epäonnistua. Oppilaita ohjataan yhteistyöhön ja vastuuntuntoon niin oppimismenetelmien kuin myös erilaisten sosiaalisten tilanteiden kautta. Koulu ohjaa oppilasta omaksumaan terveet elämäntavat ja kantamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymisuhkaa pyritään ennalta ehkäisemään myös oppilashuollon toimenpitein. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. 3 KOULUN TOIMINTA AJATUS JA KULTTUURI Lyseon peruskoulu antaa oppilailleen heidän omien edellytystensä mukaista ja opetussuunnitelmaa noudattavaa opetusta. Tavoitteena on antaa riittävät tiedot ja taidot elämää, jatko opintoja ja elämänikäistä oppimista varten. Lyseon peruskoulun kaikessa toiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: Oppilaskeskeiset työtavat: Oppilaalle itselleen annetaan yhä enemmän vastuuta oppimistapahtumassa. Tällä kehitetään omaa kriittistä ajattelua ja kartutetaan oma aloitteiseen tiedonhankintaan ja käyttöön tähtääviä taitoja. Vastuun ottaminen omasta opiskelusta ja työympäristöstä: Kouluyhteisössä edellytetään, että jokainen huolehtii työ ja opiskeluvälineistään, kotitehtävistään ja saapuu oppitunneille ajoissa. Työympäristön kunnosta ja viihtyisyydestä huolehtiminen on kaikkien yhteinen tehtävä. Hyvien tapojen korostaminen kaikessa kanssakäymisessä: Kohteliaat, toiset huomioon ottavat käytöstavat juurrutetaan oppilaisiin esimerkin avulla, tietoa jakamalla ja järjestämällä oppilaille tilaisuuksia, joissa he voivat konkreettisesti oppia, miten erilaisissa tilanteissa käyttäydytään. Oppilaita ohjataan asialliseen kielenkäyttöön. Rehellisyyteen kasvaminen: Kouluyhteisössä edellytetään tinkimätöntä rehellisyyttä suhtautumisessa toisen omaisuuteen, omilla tiedoilla ja taidoilla pärjäämistä koetilanteissa ja rehellisyyttä esim. poissaolojen selvittämisessä.

8 Kestävän kehityksen tukeminen: Oppilaita ohjataan elämäntapoihin ja asenteisiin, jotka säästävät luontoa ja turvaavat elämän säilymistä. Kestävä kehitys otetaan huomioon kaikissa koulun arkipäivän toiminnoissa. Avoin vuorovaikutus: Työyhteisössä pyritään avoimeen keskusteluun esille tulevista ongelmista ja sitoudutaan yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyö kotien, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa: Koulu toimii avoimessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja vastaa näin yhteiskunnan koulutyölle asettamiin haasteisiin. 4 KOULUN PAINOALUEET Koulun kasvatus ja opetustyön painoalueita ovat: perusopetuksen vahvistaminen käyttäytymis ja tapakasvatus liikunta ja terveyskasvatus musiikkikasvatus. Painoalueista kaksi ensimmäistä koskevat kaikkea koulun toimintaa ja kaksi viimeistä korostuvat vielä erikoisluokkien työskentelyssä. 5 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö on oppimiseen liittyvän fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuus, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Koulumme elää murroskautta, jossa koulu muuttaa väliaikaistiloihin Sortavalankadun ja Tonttulankadun kouluilla. Rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto vaihtuvat. Muutoksia tapahtuu myös koulun totutuissa rutiineissa. Opiskelutilojen ja välineiden suunnittelussa ja järjestämisessä lähtökohtana on luoda opiskeluympäristö, joka mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea itsenäistä ja aktiivista opiskelua ja oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Tämä edellyttää mahdollisuutta tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen joustavaan käyttöön. Myös oppimisympäristön esteettisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta oppilas itse ja toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat. Oppilaskunta ja tukioppilastoiminnalla on tärkeä rooli myönteisen sosiaalisen ympäristön luomisessa. Oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristön tulee edistää oppilaan aktiivisuutta, itseohjautuvuutta, luovuutta ja oppimismotivaatiota. Oppimisympäristö tukee myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

9 5.2 TYÖTAVAT Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös luovaan toimintaan ja elämyksiin. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työtapojen valinnassa. Opettaja valitsee työtavat ja hänen tehtävänään on ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän työskentelyä ja oppimista. 6 AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään oppiainekohtaisten tavoitteiden rinnalla tavoitteet seitsemän aihekokonaisuuden opiskelulle peruskoulun aikana. Aihekokonaisuuksien tarkoituksena on opetuksen eheyttäminen siten, että oppilasta ohjataan tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien kautta koulutyö voi pureutua erityisesti ajankohtaisiin kasvatuksen kysymyksiin. Aihekokonaisuudet ovat seuraavat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt liittyvät useisiin eri oppiaineisiin. Koska aihekokonaisuudet kulkevat koko perusopetuksen läpi, on tärkeää suunnitella ja arvioida kokonaisuuksien toteuttamista alueellisesti yhdessä. Aihekokonaisuudet tarjoavat luontevan mahdollisuuden oppiaineiden integraatioon ja yhteistoiminnallisten opiskelumenetelmien harjoitteluun. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Mahdolliset aihekokonaisuuksiin liittyvät projektit ja retket tarkennetaan koulun lukuvuosittaisessa työsuunnitelmassa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Tiivis yhteistyö koulun ja kodin sekä muiden yhteistyötahojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Ihmisenä kasvaminen toteutuu läpi peruskoulun sekä koulun arjessa että erilaisissa koulun tapahtumissa. Kaikissa oppiaineissa sitä toteutetaan erilaisin painotuksin. Koulun oppilashuoltoryhmän toiminta tukee aihekokonaisuuden tavoitteita. 2. KULTTUURI IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

10 Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuriidentiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Erityisesti nämä korostuvat vieraissa kielissä, äidinkielessä, yhteiskuntaopissa, maantieteessä ja uskonnossa oppiaineina. Koko koulun tasolla perinteiset kalenterivuoden juhlat ja tapahtumat rikastuttavat koulun toimintaa. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Harjoitellaan taitoja hankkia, vertailla ja valikoida eri tietolähteistä saatavia tietoja sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Viestintä ja mediataitojen hallinta sisältyy oppiaineista erityisesti äidinkieleen, yhteiskuntaoppiin, tietotekniikkaan ja vieraisiin kieliin. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee kouluaikanaan sekä myöhemmin elämässä pystyäkseen elämään mahdollisimman itsenäisesti ja löytämään tavallisen tai tuetun työpaikan. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Tämän aihekokonaisuuden merkitys korostuu erityisesti esille taito ja taideaineissa, oppilaanohjauksessa ja yhteiskuntaopissa. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Aihekokonaisuuden tulee näkyä koulun arjessa sekä kaikkien oppiaineiden sisällöissä. Aihekokonaisuus korostuu maantiedon, biologian, yhteiskuntaopin ja terveystiedon opetuksessa. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

11 Turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Aihekokonaisuutena turvallisuus ja liikenne on osa koko koulun opetus ja toimintakulttuuria. Erityisesti aihekokonaisuus korostuu yhteiskuntaopin, terveystiedon ja liikunnan opetuksessa. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. Aihekokonaisuus toteutuu oppiaineiden sisällä ja koulun arjessa. Aihekokonaisuus näkyy erityisesti fysiikan, kemian, matematiikan, tietotekniikan ja yhteiskuntaopin opetuksen sisällöissä. Arviointi Aihekokonaisuudet eivät ole erikseen arvioitava alue, mutta oppilaan työskentelyä ja käyttäytymistä käsiteltäessä arvioidaan ne osana oppiaineen ja käyttäytymisen arviointia. 7 TUNTIJAKO Koulu noudattaa kaupungin yhteistä tuntijakoa. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Joensuun kaupungin tuntijako ja valinnaisaineiden tuntijako.

12 JOENSUUN KAUPUNGIN PERUSASTEEN TUNTIJAKO

13 VALINNAISAINEIDEN TUNTIJAKO Valinnat Normaali Valinnaistuntimäärä A2 tunnit Valinnaistuntimäärä Erikoisluokkatunnit Valinnaistuntimäärä Erikoisluokka ja A2 Valinnaistuntimäärä Oppilas teki osan valinnoistaan 4. luokalla Oppilas teki osan valinnoistaan 6. luokalla Oppilas teki valintansa 4. ja 6. luokalla Jos oppilas on valinnut A2 kielen, niin hänen kokonaistuntimääränsä on 7. vuosiluokalla 32 tuntia. Valinnaistuntien toteutusperiaate oppilaan näkökulmasta: Kurssi Kurssi Kurssi 3 tai 3 ja 4 2 1

14

15 8 KIELIOHJELMA Koulussamme noudatetaan alla olevaa Joensuun kaupungin perusasteen yhteistä kieliohjelmaa. Jatkossa käytettävät koodit kuvaavat kielenopetuksen laajuutta: A1 on alakoulussa alkava oppilaalle pakollinen kieli A2 on alakoulussa alkava oppilaalle vapaaehtoinen kieli B1 on yläkoulussa alkava oppilaalle pakollinen II kotimainen kieli B2 on yläkoulussa alkava oppilaalle valinnainen kieli B3 on lukiossa alkava oppilaalle valinnainen kieli A1 kielenä Joensuun kaupungin kouluissa on englanti, joka alkaa 3. luokalta. A2 kielen ryhmän muodostaminen Joensuun kaupungin kouluissa edellyttää vähintään 16 oppilasta. Esitys ryhmän perustamisesta tehdään alueellisesti yläkoulun johdolla. Jos oppilas valitsee A2 kielen, niin hän sitoutuu opiskelemaan sitä koko perusasteen ajan. Erittäin perustellusta syystä huoltaja voi anoa oppilaan A2 kielen opiskelun keskeyttämistä. Vapaamuotoinen anomus perusteluineen osoitetaan koulun rehtorille. Keskeytyksen hyväksyy koulun rehtori kuultuaan oppilaan opettajia ja alakoulun oppilaan kyseessä ollen tulevan yläkoulun rehtoria. Päättötodistuksen valinnaisen kielen numeroarvosana voidaan huoltajan pyynnöstä jättää merkitsemättä Oppilas, joka opiskelee sekä pakollista että valinnaista (vapaaehtoista) A kieltä, voi vaihtaa nämä kielet keskenään vain erittäin perustelluista syistä. Vapaamuotoinen anomus perusteluineen osoitetaan koulun rehtorille, joka hyväksyy anomuksen kuultuaan oppilaan kieltenopettajia. Syyksi ei kelpaa oletus tai tieto, että päättötodistukseen on tulossa pakollisesta A kielestä heikompi arvosana kuin valinnaisesta. Perusaste Opetus alkaa: kaupungin koulut luokka 1 2 Tutustuminen englannin kieleen (A1 kieli), vain joissakin kaupungin kouluissa 3 A1 pakollinen englanti 5 A2 vapaaehtoinen saksa tai ranska 7 B1 ruotsi 8 B2 valinnainen ranska saksa venäjä muuta Venäjää voi opiskella erityislaajana oppimääränä Itä Suomen koulussa ja A2 kielenä normaalikoulussa 9 YHTEISET OPPIAINEET JA VALINNAISAINEET 9.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto, taito ja taideaine. Sen perustana ovat kieli, kirjallisuus ja viestintätieteet. Äidinkieli on ajattelun, elämänhallinnan ja oppimisen väline ja samalla myös oppimisen kohde. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää ajattelua, ilmaisua, sosiaalisia suhteita sekä maailmankuvan että kulttuuri identiteetin muodostumista. Kielellisten opiskelu ja vuorovaikutus

16 taitojen kehittäminen on suunnitelmallista. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka osallistuu ja vaikuttaa yhteisössään. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys. Tekstit ovat puhuttuja, kirjoitettuja, kuvitteellisia, asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä. Ne ovat painettuja tai sähköisiä. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista. Se sisältää kaikki kielen osa alueet ja tehtävät. Oppimisen edetessä tieto kielestä ja sen mahdollisuuksista syvenee ja kielenkäyttö sekä viestintätilanteet muuttuvat entistä vaativammiksi. Vuosiluokka 7 Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja ilmaisurohkeutta kehittää luku ja kuuntelutaitoja harjaantua aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi oppia valitsemaan luettavansa harjaantua tulkitsemaan ja arvioimaan lukemaansa vahvistaa tiedonhankintataitoja kehittyä erilaisten tekstien laadinnassa syventää tietojaan kielen rakenteesta harjaantua hyödyntämään oppimaansa kielitietoa. KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKKA Vuorovaikutustaidot keskustelut puheenvuoron valmistelu, pyytäminen ja esittäminen kuuntelu ja kysymysten teko omien töiden esittely selostukset haastattelut Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Kirjallisuus kirjaston käyttö kirjallisuuden lajit kaunokirjallisuuden peruskäsitteet 4 5 kokonaisteosta, novelleja, satuja, näytelmiä, runoja ja sarjakuva sisällön tulkinta ja arviointi draama, luova ilmaisu Tekstitieto tekstityypit mediateksti; sanomalehti elokuvan rakenne referaatti

17 Tekstin tuottaminen ja hyödyntäminen tietolähteiden käyttö kertomus, kuvaus, aineistoon perustuva kirjoitelma tekstien rakenteen harjoittelu: jaksotus, virkerakenne, välimerkkien käyttö tekstien vaatiman kielimuodon valinta tietotekstin tiivistäminen kirjoittaminen käsin ja tietokoneella Kielitieto sanaluokat ja niiden tehtävät verbien aikamuodot pronominien ja numeraalien käyttö sanojen taivutus: sijamuodot, persoonamuodot lausetyypit, välimerkit Vuosiluokka 8 Tavoitteena on rohkaistua tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan muiden ajatuksia oppia ottamaan kielenkäytössä huomioon tilanne, viestintäväline ja vastaanottaja oppia tunnistamaan, tulkitsemaan ja käyttämään kielellisiä vaikuttamisen keinoja harjaantua aktiiviseksi, kriittiseksi ja tulkitsevaksi lukijaksi, kuulijaksi ja kirjoittajaksi saada käsitys median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja sekä harjaantua medioiden ja niiden kielen kriittiseen tarkasteluun kehittyä monipuoliseksi ja persoonalliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan syventää tekstilajien tuntemustaan oppia perustietoa omasta äidinkielestään ja sen rakenteesta monipuolistaa lukuharrastusta saada mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa saada mahdollisuuksia vahvistaa eettistä tietoisuutta ja laajentaa näkemystä kulttuureista oppia suhtautumaan suvaitsevaisesti erilaisiin kielenpuhujiin. KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKKA Vuorovaikutustaidot viestien, puhutun kielen ja puhetyylien tarkastelua erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa lukukokemusten välittäminen, kirjallisuuskeskusteluun osallistuminen eri mieltä olemisen taidot, oman mielipiteen perustelu ja perustelutavat

18 Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Tekstien tuottaminen ja hyödyntäminen Tiedonhankintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi Mediat ja tekstitieto keskeisten tekstilajien tunnistaminen ja erittely asiatekstien rakentumistavat (jäsentely, asiatyylin piirteet, sävy) mediatekstien analysointi ja tulkinta kuvan lukeminen omien viestintä ja mediankäyttötottumusten sekä taitojen kehittymisen seuraamista ja arviointia Kirjallisuus ja kulttuuri kirjallisuutta aihepiireittäin (esim. fantasia, scifi, kauhu, jännitys, dekkari ja nuorisokirjallisuus) maailmankirjallisuuden klassikkoteoksia 4 5 valinnaista kokonaisteosta lukuvuodessa novelleja, runoja teatteri tai elokuva; kokemusten erittelyä ja jakamista mielipidekirjoitukset ja vaikuttavat puheenvuorot erilaisten mediatekstien laatiminen asiatekstin rakentaminen oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelemista fiktioiden tuottamista kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen Kielitieto verbioppi: modukset lauseenjäsennys nominaalimuodot Vuosiluokka 9 Tavoitteena on pystyä toimimaan kokous ja neuvottelutilanteissa pystyä keskustelemaan ajankohtaisista asioista, kirjallisuudesta ja oman maan kulttuurista kasvaa kohtaamaan erilaisuus luonnollisena asiana oppia tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheet tutustua kotimaisiin klassikkoteoksiin oppia perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta sekä oppia sijoittamaan suomen kieli kielisukulaistensa joukkoon oppia käyttämään ja valitsemaan tarkoituksenmukaisia ja luotettavia tietolähteitä oppia huomioimaan tilanne, väline ja vastaanottaja tekstejä laadittaessa varmentaa oikeinkirjoitustaitoja ja kehittyä persoonalliseksi tekstien tuottajaksi pystyä laatimaan jokamiehen asiakirjoja.

19 KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKKA Vuorovaikutustaidot kokous, puhe, esitelmä ja sen arviointi keskustelu ajankohtaisista asioista, kirjallisuudesta ja oman maan kulttuurista Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen Tekstin tuottaminen ja hyödyntäminen Suomen kirjallisuuden vaiheet Kalevala ja kansanperinne Suomen kirjallisuuden klassikkoteos ja useita katkelmia ja näytteitä kotimaisten kirjailijoiden teoksista tutustuminen oman maakunnan kirjailijoiden teoksiin suomalaista nykykirjallisuutta runojen tulkintaa teatterissa käynti lähteiden käytön vahvistaminen, luotettavuuden arviointi ja viitteiden merkintä aineistopohjainen kirjoitelma pohtiva kirjoitelma kaunokirjallisuuteen pohjautuvia kirjoitelmia lopputyö asioimiskirjoitus Kielitieto ja kulttuuri kansanrunous ja kansanperinne kielen rakenteiden kertaus lauseenvastikkeet oikeinkirjoitustaitojen vahvistaminen kielen synty ja maailman kielet kielten sukulaisuus suomen kielen ominaispiirteet sanasto ja nimistö ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehitystä ja oppimista. Tuotokset arvioidaan sanallisesti tai numeroin. Oppilas arvioi myös itse edistymistään. Arviointi perustuu hyvän osaamisen kuvauksiin ja kriteereihin. 9.2 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena vieras kieli on tieto ja kulttuuriaine A KIELI

20 A1 kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena A2 kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A kielen opiskelun myötä oppilaassa alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky ENGLANTI A1 KIELENÄ Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Pyrkimyksenä on myös, että oppilaalle muodostuu myönteinen asenne englannin kieltä ja sen opiskelua kohtaan, ja että hän uskaltaa käyttää kieltä rohkeasti omien edellytystensä mukaisesti. 7. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös epävirallisista keskustelu tilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia Kulttuuritaidot ymmärtämään brittiläistä elämänmuotoa kertomaan omasta elinpiiristään englanniksi viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa Oppimisstrategiat käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa työskentelemään itsenäisesti ja vastuullisesti toimimaan ryhmän jäsenenä hyödyntämään tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan 8. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä, kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hieman vaativammista keskustelu tilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista Kulttuuritaidot ymmärtämään suomalaista ja kohdekulttuurin elämänmuotoa (mm. Australia, Etelä Afrikka, Kanada, Irlanti) viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa

21 tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Oppimisstrategiat käyttämään johdonmukaisemmin erilaisia, itselle hyväksi havaittuja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan kehittyneemmin omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan 9. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä, kuullusta tai luetusta, tekstistä selviytymään myös hieman vaativammista keskustelu tilanteista sekä kertomaan laajemmin suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista Kulttuuritaidot ymmärtämään suomalaista ja kohdekulttuurin elämänmuotoa (mm. Yhdysvallat) kertomaan Joensuusta, Pohjois Karjalasta ja Suomesta viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Oppimisstrategiat käyttämään monipuolisesti ja tehokkaasti itselle sopivia opiskelustrategioita työskentelemään vastuullisesti oppimistavoitteiden saavuttamiseksi hyödyntämään monipuolisemmin tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan syvällisemmin omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan KESKEISET SISÄLLÖT

22 Tilanteet ja aihepiirit 7. luokka perhe ja ystävät, asuminen, lemmikit 8. luokka vapaa aika ja harrastukset, urheilulajeja, nuorisokulttuuri, ystävyyssuhteet ja suhteet vanhempiin koulu ja opiskelu terveys ja hyvinvointi, terveelliset elämäntavat matkailu 9. luokka opiskelu, työ ja elinkeinoelämä, julkiset palvelut ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys tiedotusvälineet, elokuva, teatteri, musiikki, taide vieraat kulttuurit ja tavat Rakenteet 7. luokka verbien taivutus ja aikamuodot (kerraten: preesens, imperfekti; uutena: perfekti ja pluskvamperfekti) substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö 8. luokka aikamuotojen vahvistaminen, I konditionaali, futuuri relatiivipronominit sanajärjestys adverbit 9. luokka II konditionaali, passiivi, infinitiivi, ing muoto epäsuora kysymyslause Viestintästrategiat luokat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta yhdeksännen vuosiluokan päättyessä (arvosana 8): Kieli (OPH:n taitokuvausasteikon mukaan) (liite 2)

23 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.1 A2.2 B1.1 A2.2 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen RANSKA A2 KIELENÄ Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. 7. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään kouluikäisten nuorten elämään liittyvää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kommunikoimaan tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä ja pieniä kertomuksia hyvin tutuista aiheista Kulttuuritaidot arvostamaan omaa ja ranskankielisten maiden kulttuuria viestimään ja toimimaan ranskankieliselle kulttuurille ominaisella tavalla arkipäivän tilanteissa tuntemaan ranskankielisten maiden maantietoa ja kulttuuria sekä joitain tunnetuimpia henkilöitä mm. tieteen ja taiteen alalta Oppimisstrategiat ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan asettaen tavoitteita opiskelulleen ja arvioiden omaan työskentelyään ja kielitaitoaan sekä tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä ja kehittämään yhteistyötaitojaan käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa ja muita osaamiaan kieliä ymmärtämään, että kielen opiskelu vaatii sinnikästä viestinnällistä

24 harjoittelua 8. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään pääkohdat yleis tai asiatietoa sisältävästä yleiskielisestä puheesta ja tekstistä kommunikoimaan sujuvammin erilaisissa arkipäivän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti kirjoittamaan monipuolisempia ja laajempia kuvauksia tutuista aiheista. Kulttuuritaidot ymmärtämään yhä paremmin suomalaista ja ranskalaista elämänmuotoa ja kertomaan yksinkertaisia asioita Suomesta ja Joensuusta ranskaksi viestimään ja toimimaan ranskankieliselle kulttuurille ominaisella tavalla arkipäivän tilanteissa tuntemaan laajemmin ranskankielisten maiden maantietoa ja kulttuuria tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Oppimisstrategiat käyttämään itselle hyväksi havaittuja työtapoja ja opiskelustrategioita ja tunnistamaan oman oppimistyylinsä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan yhä kehittyneemmin omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin 9. luokan oppilas oppii Kieli ymmärtämään yksityiskohtaisemmin yleis tai asiatietoa sisältävää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista kirjoittamaan yksityiskohtaisempia kuvauksia ja viestejä Kulttuuritaidot tuntemaan oman ja ranskankielisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä historiaa viestimään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tuntemaan laajemmin ranskankielisten maiden maantietoa ja kulttuuria Oppimisstrategiat tuntemaan yhä paremmin oman oppimistyylinsä ja hyödyntämään tehokkaammin erilaisia oppimisstrategioita tekemään projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä KESKEISET SISÄLLÖT luokka

25 Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 4 käsitellyn lisäksi vapaa ajan vietto ja harrastukset julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet 7. luokka epäsäännöllisten verbien preesens, passé composé, adjektiivien taivutus ja paikka, objektipronominit, partitiivinen artikkeli 8. luokka imperfekti, imperatiivi, futuuri, painolliset persoonapronominit, adjektiivien vertailu 9. luokka relatiivipronominit, suora ja epäsuora objekti, adverbit, indefiniittipronominit, gerundi, konditionaali, subjunktiivi Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta yhdeksännen vuosiluokan päättyessä (arvosana 8): Kieli (OPH:n taitokuvausasteikon mukaan) (liite 2) Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 A2.1 A2.2 A2.1 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

26 SAKSA A2 KIELENÄ Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Pyrkimyksenä on myös, että oppilaalle muodostuu myönteinen asenne saksan kieltä ja sen opiskelua kohtaan, ja että hän uskaltaa käyttää kieltä rohkeasti omien edellytystensä mukaisesti. Oppilas oppii Kieli 7. luokka kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista 8. luokka edellisen lisäksi selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään 9. luokka edellisten lisäksi ymmärtämään nuorten elämään liittyvää sekä yleis tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat luokka 7. luokka ymmärtämään suomalaista ja kohdekulttuurin elämänmuotoa viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa 8. ja 9. luokka edellisen lisäksi tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan KESKEISET SISÄLLÖT luokka

27 Tilanteet ja aihepiirit 7. luokka perhe ja ystävät vapaa ajan vietto ja harrastukset arkinen asioiminen eri tilanteissa 8. luokka asuminen terveys ja hyvinvointi matkailu tiedotusvälineet 9. luokka opiskelu, työ ja elinkeinoelämä julkiset palvelut kestävä kehitys Rakenteet 7. luokka verbin perustaivutus ja aikamuodot (preesens, perfekti) substantiivien, adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö sijamuodot (nominatiivi, akkusatiivi, datiivi) keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintästrategiat luokat 8. luokka aikamuotojen vahvistaminen, imperfekti ja pluskvamperfekti suomen konditionaalin vastineet, imperatiivi sijamuotojen vahvistaminen 9. luokka futuuri, passiivin preesens ja imperfekti substantiivien genetiivi pronomineja adjektiivin taivutus kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta yhdeksännen vuosiluokan päättyessä (arvosana 8):

28 Kieli (OPH:n taitokuvausasteikon mukaan) (Liite 2) Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 A2.1 A2.2 A2.1 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurinsa keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään ruotsin kielen taitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on tieto ja kulttuuriaine. Ruotsi B1 kielenä Oppilaan, joka ei opiskele ruotsia A oppimäärän mukaan, tulee opiskella ruotsin B oppimäärä. Vuosiluokat 7 9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä luokan oppilas oppii Kieli 7. luokka kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa 8. luokka kertomaan lisää perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään edellisvuotta laajemmin jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana

Toinen kotimainen kieli

Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli RUOTSI B-KIELENÄ (B1) VUOSILUOKAT 7 9 Ruotsin kielen opetus ohjaa tuntemaan suomenruotsalaisuutta ja pohjoismaista kulttuuria. Koska kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Ylöjärven peruskoulussa ruotsin kieltä opiskellaan B1-kielenä vuosiluokilla 7 9.

Ylöjärven peruskoulussa ruotsin kieltä opiskellaan B1-kielenä vuosiluokilla 7 9. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsin kieli Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7

Lisätiedot

Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki

Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki Oulun kielten opetussuunnitelma Kielten opettajien tapaaminen 3.3. ja Eija Ruohomäki In a nutshell jokainen opettaja kielenopettaja kielten opetuksessa painotetaan maailman kielellistä ja kulttuurista

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää. Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tervetuloa Hatanpään kouluun (rehtori) miksi lähikoulu? koulun käytänteet koulun tuki oppilaalle Liikuntapainotus sisältö ja hakumenettely (Mikko

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Yläkoulun valinnaiset opinnot

Yläkoulun valinnaiset opinnot Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen TERVEYSTIETO Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,

Lisätiedot

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaisuus 5.-6. luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaiset aineet alakoulussa Oppilaalla on yhteensä 2 vvt (vuosiviikkotuntia) valinnaisia aineita sekä 5. luokalla että 6.luokalla. Oppilas

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

12. Valinnaisuus perusopetuksessa 12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma 2010-2011

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma 2010-2011 YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA 2010-2011 Sisältö Esimerkki linjan opinnoista Tavoitteet Opetusmenetelmät Opintojen sisältö. tavoitteet ja vaadittavat suoritukset Kasvatustieteen perusopinnot Erityispedagogiikan

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 9.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Kalliomaan koulu. Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet

Kalliomaan koulu. Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet Kalliomaan koulu Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet 2018-2019 Sisällys 1. Valinnaisten opintojen tehtävä... 3 2. Seitsemännen luokan jälkeen valittava taito- ja taideaine ja sen arviointi... 3

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016 Mikä on opetussuunnitelma? Opetussuunnitelma on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Siinä kerrotaan,

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

OPS2010, RUOTSI, ENGLANTI, SAKSA Ruotsi

OPS2010, RUOTSI, ENGLANTI, SAKSA Ruotsi OPS2010, RUOTSI, ENGLANTI, SAKSA Ruotsi Pakolliset kurssit (1-5) 1. Opiskelu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa

Lisätiedot

Toinen kotimainen kieli B1 Ruotsi 1. ja 2. kurssi (6. luokka) Tavoitteet

Toinen kotimainen kieli B1 Ruotsi 1. ja 2. kurssi (6. luokka) Tavoitteet B1 Ruotsi 1. ja 2. kurssi (6. luokka) tutustuttaa oppilas ruotsinkieliseen kulttuuriin, kielen asemaan kansalliskielenä, vaikutukseen suomen kieleen sekä osaamiensa kielten keskinäiseen suhteeseen ohjata

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Vanhempainilta 30.5.2016. Aurinkokiven koulu Sari Silander Hanna Kurjenluoma

Vanhempainilta 30.5.2016. Aurinkokiven koulu Sari Silander Hanna Kurjenluoma Vanhempainilta Aurinkokiven koulu Sari Silander Hanna Kurjenluoma 2 Lukuvuosi 2016 uusi ops Mitä uutta se meille tuo? 3 Laaja-alainen osaaminen Kaiken koulussa tapahtuvan oppimisen tavoitteena on oppilaan

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018 A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018 A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka.

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot