LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SUORITUSARVOT JA LENNONSUUNNITTELU 030

Transkriptio

1 SUORITUSARVOT JA LENNONSUUNNITTELU 030 1

2 1 Suurin sallittu laskeutumismassa (Maximum Landing Mass, MLM) tarkoittaa: Suurin sallittu kokonaismassa laskeutumisen jälkeen. Suurin sallittu kokonaismassa pysäköintipaikalle rullauksen aikana. Suurin sallittu kokonaismassa lähestymisen aikana. Suurin sallittu kokonaismassa laskeutumisen aikana normaalitoimintaolosuhteissa. 2 Mitä V-nopeutta ei tule ylittää, mikäli aiotaan käyttää äkillisiä korkeusperäsimen asentokulmaa kasvattavia täysiä ohjausliikkeitä ja miksi? Vfb, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa hallitun lentotilan menetyksen. Va, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa rakenteellisia vaurioita. Vne, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa rakenteellisia vaurioita. Vd, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa hallitun lentotilan menetyksen. 3 Minkä värinen on ilmanopeusmittarin varoitusnopeusalue ja mitä lentäjän pitää huomioida kun lennetään tällä nopeusalueella? Keltainen. - Tällä nopeusalueella ei tulisi lentää, jollei ilma ole tyyni. Kaikki ohjausliikkeet pitäisi tehdä käyttäen pieniä ja varovaisia ohjauskomentoja. Vihreä. - Ohjainten värähtelyä voi ilmetä, jos kohdataan turbulenssia. Keltainen. - Rungon muodonmuutoksia ja/tai rakenteellisia vaurioita aiheuttavia sakkauksia saattaa tapahtua tällä alueella, mikäli lentäjä tekee äkkinäisiä ja täysiä ohjainpoikkeutuksia. Vihreä. - Sakkauksia, rungon muodonmuutoksia ja/tai rakenteellisia vaurioita saattaa aiheutua tällä nopeusalueella, mikäli lentäjä tekee äkkinäisiä ja täysiä ohjainpoikkeutuksia. 4 Mikä nimi on annettu kuormitukselle, jolla lentokoneen rakenteet pettävät: Turvakerroinkuorma. Maksimikuormitus. Murtokuorma. Rajakuorma. 5 Ilma-alus, joka on selvästi ylikuormattu: 1. Vaatii pidemmän nousu- ja laskumatkan. 2. Omaa suuremman sakkausnopeuden. 3. Omaa pienemmän maksimilentonopeuden. 4. Omaa suuremman toimintasäteen ja -ajan. 5. Omaa pienemmän nousunopeuden ja toimintakorkeuden. Mitkä yllä olevista väittämistä ovat oikein? 1,2,4 & 5 2,4 & 5 1,2,3 & 4 1,2,3 & 5 2

3 6 Suurin sallittu massa ilman polttoainetta (MZFM) tarkoittaa: Ilma-aluksen suurin sallittu massa ilman miehistöä tai polttoainetta. Ilma-aluksen suurin sallittu massa ilman matkustajia tai matkatavaroita. Ilma-aluksen suurin sallittu massa ilman käytettävissä olevaa polttoainetta. Ilma-aluksen suurin sallittu massa ilman matkustajia tai polttoainetta. 7 Suurin sallittu lentoonlähtömassa (MTOM) tarkoittaa: Suurin sallittu kokonaismassa ennen rullausta. Suurin sallittu kokonaismassa ennen lentoonlähtöä. Suurin sallittu kokonaismassa lähtökiidon alussa. Suurin sallittu kokonaismassa rotaation aikana. 8 Missä seuraavista tilanteista voi tietyissä olosuhteissa aiheutua rakenteellisia vaurioita? Normaaliluokan ilma-alusta lennetään sille annetulla suurimmalla sallitulla massalla. Ilma-aluksella lennetään suuremmalla kuin sille annetulla suurimmalla sallitulla kokonaismassalla. Rajoitetun taitolentoluokan ilma-alusta lennetään sille annetulla suurimmalla sallitulla massalla. Ilma-alusta lennetään suuremmalla kuin sille annetulla suurimmalla sallitulla laskumassalla. 9 Suurin sallittu nopeus (VNE) merkitään punaisella viivalla nopeusmittarissa ja sillä tarkoitetaan nopeutta: Jolla pitkäaikainen lentäminen on vaarallista. Jolla syntyy rakenteellisia vaurioita. Jolla lentäminen on sallittua ainoastaan tyynissä olosuhteissa. Jonka ylittäminen on kielletty. 10 Mikä on suurin nopeus, jota tulisi käyttää ilma-aluksen rungon ylikuormituksen välttämiseksi lennettäessä hyvin puuskaisessa ilmassa? Vd tai Vno. Vno tai Vfe. Vd tai Va. Vra tai Va. 3

4 11 Ilma-aluksesi öljysäiliön tilavuus on 3 imp/gal. Säilö on sijoitettu 20 tuumaa perustason takapuolelle. Mikä on öljysäiliön momentti, kun öljy painaa 9,1 lbs/gal? 27.3 lb in. 60 lb in. 182 lb in. 546 lb in. 12 Olettaen, että ilma-alus on pysähdyksissä maassa, mikä termi kuvaa parhaiten kuvaa "D"? (Katso PPL(A) ) Hyötykuorma. Suurin sallittu massa ilman polttoainetta. Tyhjämassa. Suurin sallittu kokonaismassa. 13 Ilma-alus on kuormattu siten, että massakeskipiste sijaitsee takarajalla: I. Sakkausnopeus pienenee II. Toimintamatka ja -aika kasvavat III. Sakkausnopeus kasvaa IV. Ohjainvoimat kasvavat I, II ja IV ovat oikein. Vain I ja II ovat oikein. Vain II ja IV ovat oikein. Vain III ja IV ovat oikein. 14 Tyyppihyväksymisvaatimusten mukaan kevyen ilma-aluksen kuormauksessa: Kaikki istuimet, matkatavaratilat ja polttoainesäiliöt sijaitsevat massakeskipisteelle annettujen rajojen sisäpuolella siten, että ilma-alusta on mahdotonta kuormata rajojen ulkopuolelle. Suurin sallittu lentoonlähtömassa ei saa ylittyä, ja massakeskipisteen on pysyttävä vähintään 5% annettujen rajojen sisäpuolella. Massakeskipisteen tulisi pysyä annetuissa rajoissa ja suurin sallittu lentoonlähtömassa ei saa ylittyä. Suurin sallittu lentoonlähtömassa ei voi ylittyä täydellä hyötykuormalla ja polttoainemäärällä. 15 Mikä voi rajoittaa ilma-aluksen suurinta sallittua lentoonlähtömassaa? Ilma-aluksen suoritusarvoluokka, ts. rajoitettu taitolento / normaali / taitolento. Kaikki vastaukset ovat oikein Rakenteelliset rajakuormat ja/tai kiitotien pituus, korkeus ja lämpötila. Ilma-aluksen lentokelpoisuus. 4

5 16 Ilma-aluksella, joka on kuormattu vaarallisesti siten, että sen massakeskipiste sijaitsee eturajan etupuolella: On sekä suurempi toimintamatka, että aika. On sekä suurempi pituussuuntainen vakavuus, että sakkausnopeus. On kevyempi suorittaa rotaatio lentoonlähdössä. On kevyempi suorittaa loppuloivennus laskussa. 17 Ilma-aluksen, jonka massakeskipiste sijaitsee eturajalla, lento-ominaisuudet ovat seuraavat: Sillä on kevyempi pituuskallistusohjaus ja pienempi pituusvakavuus. Sillä on raskaampi pituuskallistusohjaus ja pienempi pituusvakavuus. Sillä on kevyempi pituuskallistusohjaus ja suurempi pituusvakavuus. Sillä on raskaampi pituuskallistusohjaus ja suurempi pituusvakavuus lbs painavaan ilma-alukseen, jonka kokonaismomentti on lb in, tankataan 440 lbs polttoainetta. Jos polttoaineen varsi on 88.5 tuumaa perustasosta taaksepäin, mitkä ovat ilma-aluksen uusi massa ja momentti? 1560 lbs lb in lbs lb in lbs lb in lbs lb in. 19 Aiot kuljettaa ilma-aluksella sen suurimman sallitun hyötykuorman. Lennonsuunnittelussa on ensisijaisesti huomioitava, että: Täysi polttoainetankkaus on pakollinen aina kuljetettaessa matkustajia. Hyötykuormaa on mahdollisesti pienennettävä täyden polttoainekuorman mahduttamiseksi. Polttoaineen määrää on mahdollisesti rajoitettava suurimman sallitun kokonaismassan ylittymisen välttämiseksi. Polttoaine sisältyy hyötykuormaan. 20 Hyötykuorma: On matkustajien, matkatavaroiden ja rahdin kokonaismassa. On matkustajien, matkatavaroiden, rahdin ja polttoaineen kokonaismassa. Sisältää juomakelpoisen veden ja WC-kemikaalit. Sisältää perusmassan. 5

6 21 Käytettäessä ilma-alusta, jonka massakeskipiste on takarajan takapuolella, seuraukset olisivat: I. Maassa ilma-alus olisi takapainoinen ja matkustajien, miehistön liikkuminen tai polttoaineen käyttö saattaisi kipata pyrstön maahan. II. Ohjaimet olisivat liian kevyet, kasvattaen pyrstöosuman riskiä rotaatiossa. III. Taipumus sakkaukseen kasvaisi ja voisi olla mahdotonta saada kone trimmattua siten, että kädet voisi laskea irti ohjaimista. IV. Syöksykierteestä oikaisu olisi paljon vaikeampaa. Ainoastaan vaihtoehdot II ja III ovat oikein. Ainoastaan vaihtoehto I. on oikein. Ainoastaan vaihtoehdot I. ja IV ovat oikein. Kaikki vaihtoehdot ovat oikein. 22 Olettaen, että ilma-alus on pysähdyksissä maassa, mikä termi kuvaa parhaiten kuvaa "A"? (Katso PPL(A) ) Lentoonlähtömassa. Massa ilman polttoainetta. Tyhjämassa. Suurin sallittu kokonaismassa. 23 Käyttäisitkö liitteessä esitetyn massa/tasopainoalueen edustamaa ilma-alusta rajoitetussa taitolentoluokassa vai normaaliluokassa, kun sen massa on 2100 lbs ja momentti 90,000 lb in? (Katso PPL(A) ) Normaali. Normaali ja rajoitettu taitolento. Rajoitettu taitolento. Kuormittava toiminta. 24 Ilma-aluksen massakeskipisteen rajat ilmaistaan etäisyytenä tietystä vertailupisteestä. Mikä tämä piste on ja miltä akselilta se löytyy? Akseli/Vertailupiste Poikittaisakseli / Pyrstö. Pystyakseli / Renkaat. Normaaliakseli / Spinneri. Pituusakseli / Perustaso. 25 Valmistajan asettamat massakeskipisterajat: Sisältävät ainoastaan eturajan. Ovat ohjeellisia. Sisältävät ainoastaan takarajan. Ovat pakollisia. 6

7 26 Ilma-aluksesi: Lentoonlähtömassa = 2353 lbs. Laskettu massakeskipiste lähtöä varten = tuumaa perustason takapuolella. Arvioitu polttoaineen kulutus = 200 lbs massakeskipisteen sijainnilla tuumaa perustason takapuolella. Missä massakeskipiste sijaitsee laskussa? tuumaa perustason takapuolella tuumaa perustason takapuolella tuumaa perustason takapuolella tuumaa perustason takapuolella. 27 Useimmissa lentokoneissa massakeskipisteen sallittu alue kapenee massan kasvaessa. Mistä tämä johtuu? Eturaja siirtyy taaksepäin vakavuuden vähentämiseksi. Takaraja siirtyy taaksepäin massakeskipisteen turvaetäisyyden kasvattamiseksi neutraaliasemasta. Takarajaa siirtyy eteenpäin vakavuuden lisäämiseksi. Massakeskipisteen turvaetäisyys neutraaliasemasta siirtyy eteenpäin ohjattavuuden heikentämiseksi. 28 Suurimpaan sallittuun massaan ilman polttoainetta (MZFM, Maximum Zero Fuel Mass) sisältyy: Juomakelpoinen vesi ja WC-kemikaalit. Miehistö, matkustajat, matkatavarat. Miehistö, matkustajat, matkatavarat ja tarjoilu. Miehistö, matkustajat, matkatavarat, tarjoilu ja polttoaine. 29 Miten suurempi massa vaikuttaa ilma-aluksen rotaationopeuteen (Vr) ja sakkausnopeuteen (Vs)? Rotaationopeus kasvaa ja sakkausnopeus pienenee. Molemmat nopeudet pienenevät. Molemmat nopeudet kasvavat. Rotaationopeus pienenee ja sakkausnopeus kasvaa. 30 Mikä vaikutus kiitotien kaltevuudella on lentoonlähdössä? Ylämäki parantaa suorituskykyä lentoonlähdössä. Alamäki kasvattaa lentoonlähtömatkaa. Ylämäki kasvattaa lentoonlähtömatkaa. Alamäki heikentää suorituskykyä lentoonlähdössä. 7

8 31 Kiitotien osa, jota käytetään normaalitoiminnassa lentoonlähtöä varten, pois lukien nousutie ja pysäytystie, tunnetaan nimellä: Käytettävissä oleva lentoonlähtömatka (TODA). Lähtökiitoon käytettävissä oleva matka (TORA). Käytettävissä oleva laskumatka (LDA). Käytettävissä olevaa hätämatkaa (EMDA). 32 Jos ilman tiheys pienenee, lentoonlähtömatka: Lyhenee. Pitenee. Pysyy muuttumattomana. Määräytyy tuulen mukaan. 33 Jos ilman tiheys kasvaa suuremmaksi, kuin ISA-olosuhteissa, vaikutus on: Ainoastaan lähtökiitoa lyhentävä. Lentoonlähtömatkaa pidentävä. Lentoonlähdön suorituskykyä heikentävä. Lentoonlähdön suorituskykyä parantava. 34 Kun ilman tiheys on suhteellisen pieni, sen heikentävä vaikutus: Työntövoimaan ja vastukseen ei vaikuta tarvittavan lentoonlähtömatkan pituuteen. Vastukseen sallii suurempien laskusiivekeasetusten käyttämisen. Vastukseen kompensoi moottoritehon menetyksen aikaansaaden paremman kiihdytyksen. Sekä nostovoimaan, että moottorin tuottamaan tehoon aiheuttaa pidemmän tarvittavan lentoonlähtömatkan. 35 Miksi lentoonlähtö tulisi ensisijaisesti suorittaa vastatuuleen? Lentoonlähtömatkan pidentämiseksi. Käytettävissä olevan lentoonlähtömatkan (TODA) lyhentämiseksi. Maanopeuden pienentämiseksi ilma-aluksen irtoamisvaiheessa. Ilma-aluksen maanopeuden kasvattamiseksi. 36 Miten lentokoneen kokonaispainon kasvattaminen vaikuttaa lentoonlähtöön? Sakkausnopeus kasvaa ja lähtökiitoon tarvittava matka lyhenee. Sakkausnopeus kasvaa ja lähtökiitoon tarvittava matka pitenee. Sakkausnopeus pienenee ja lähtökiitoon tarvittava matka pitenee. Sakkausnopeus pienenee ja lähtökiitoon tarvittava matka lyhenee. 8

9 37 Miksi pitkäkestoinen nousu suoritetaan suuremmalla nopeudella? Ilma-aluksesta kantautuvan melun vähentämiseksi meluherkillä alueilla. Parhaan nousukulman nopeuden ylläpitämiseksi. Parhaan kohoamisnopeuden antavan nopeuden ylläpitämiseksi. Moottoria jäähdyttävän ilmavirtauksen lisäämiseksi. 38 Noustessa Vy-nopeudella saavutetaan: Jyrkin nousukulma. Suurin korkeuden lisääntyminen käytettyyn aikaan nähden. Suurin korkeuden lisääntyminen kuljettuun matkaan nähden. Paras suorituskyky esteiden selvittämiseksi. 39 Mikä nopeus aiheuttaa suurimman korkeuden lisääntymisen lyhimmässä ajassa? 60 kt. Suurimman toiminta-ajan nopeus. Parhaan kohoamisnopeuden antava nopeus (Vy). Jyrkimmän nousukulman nopeus (Vx). 40 Ilma-aluksen massaa (ja näin ollen painovoimaa) lisättäessä: Kohoamisnopeus ja nousukulma kasvavat. Kohoamisnopeus pienenee ja nousukulma kasvaa. Kohoamisnopeus kasvaa ja nousukulma pienenee. Kohoamisnopeus ja nousukulma pienenevät. 41 Paras kohoamisnopeus saavutetaan: Noustessa vastatuuleen. Lennettäessä Vx-nopeudella. Lennettäessä suurimman työntövoimaylijäämän nopeudella. Lennettäessä suurimman tehoylijäämän nopeudella. 42 Nousun aikana matkalentokorkeuteen parhaan kokoamisnopeuden antavalla indikoidulla ilmanopeudella on taipumus: Kasvaa. Ensin pienentyä ja sitten kasvaa. Pienentyä, koska moottorin teho pienenee. Pysyä muuttumattomana. 9

10 43 Vakioilmanopeudella nousua lentävän ilma-aluksen siiven tuottama nostovoima on: Painovoiman suuruinen. Painovoimaa pienempi. Painovoimaa suurempi. Painovoimasta riippumaton jalan korkeudessa lentävä ilma-alus saa selvityksen nousta 8000 jalkaan. Laske nousuun kuluva aika minuutteina, käytetty polttoaine gallonissa, sekä lennetty matka merimaileina. Lämpötila on standardin mukainen ja tuuli tyyntä. (Katso PPL(A) ) Aika (min)/ Polttoaine (gal)/ Matka (nm) 15 / 3,0 / / 3,7 / 25 3 / 0,7 / 4 12 / 2,3 / Noustessa Vx-nopeudella saavutetaan: Nopein nousu korkealle. Suurin korkeuden lisääntyminen käytettyyn aikaan nähden. Suurin vaakaetäisyys pystyetäisyyteen nähden. Jyrkin nousukulma. 46 Mikä vaikutus on massakeskipisteen siirtämisellä taaksepäin? Korkeusvakainvoima kasvaa. Toimintamatka ja -aika suurenevat. Nostovoiman ja painovoiman tuottama momentti voimistuu, mikä vaatii suuremman korkeusvakainvoiman. Toimintamatka ja -aika pienenevät. 47 Mikä on pisimmän toimintamatkan nopeus? (Katso PPL(A) ) A. B. C. D. 10

11 48 Mikä on mäntämoottorikäyttöisen ilma-aluksen suurimman toimintamatkan nopeus? VNO-nopeutta suurempi nopeus alimmalla turvallisella korkeudella. VMD VMD-nopeutta pienempi nopeus alimmalla turvallisella korkeudella. VMP 49 Pisimmän liitomatkan aikaansaamiseksi ilma-alusta tulisi lentää: Pienillä kohtauskulmilla VMD-nopeudella. Pienillä kohtauskulmilla VMP-nopeudella. Negatiivisella kohtauskulmalla VMD-nopeudella. Isoilla kohtauskulmilla VMD-nopeudella. 50 Mikä seuraavista tapauksista johtaa heikentyneeseen suorituskykyyn ja mahdollisesti rakenteellisten kuormitusrajoitusten ylittymiseen? Ilma-alus, jolla on suurempi lentoonlähtömassa, kuin laskeutumismassa. Ilma-alus, jota käytetään suuremmalla, kuin sen suurimmalla sallitulla kokonaismassalla. Ilma-alus, joka on sakanneessa tilassa suurimmalla kokonaismassalla. Lentokone, jota käytetään suuremmalla, kuin sen suurimmalla kokonaislaskeutumismassalla. 51 Mikä vaikutus vastatuulella on liukukulmaan ja liitomatkaan. Liukukulma kasvaa ja liitomatka pitenee. Liukukulma kasvaa ja liitomatka lyhenee. Liukukulma loivenee ja liitomatka lyhenee. Sekä liukukulma, että liitomatka pysyvät muuttumattomina. 52 Mitä nopeutta on lennettävä suurimman toiminta-ajan saavuttamiseksi? Suurinta nopeutta. VMP. VMD. VY. 53 Pisin liitomatka saavutetaan: Lentämällä suhteellisen pienellä kohtauskulmalla. Lentämällä suhteellisen isolla kohtauskulmalla. Lentämällä jyrkällä liukukulmalla. Lentämällä negatiivisella kohtauskulmalla. 11

12 54 Jos massaa lisätään, ilma-aluksen toimintamatka: Pitenee. Lyhenee. Lyhenee, ellei nostovoimaa pystytä kasvattamaan. Pysyy muuttumattomana. 55 Pisintä liitomatkaa tavoiteltaessa, painavammalla ilma-aluksella on: Lyhyempi liukumatka. On loivempi liukukulma. Suurempi vajoamisnopeus lyhyempi liitomatka. Suurempi vajoamisnopeus, mutta sama liukukulma. 56 Mitä nopeutta on lennettävä suurimman toimintamatkan saavuttamiseksi? VMP. VX. VMD. Suurinta nopeutta. 57 Mikä vaikutus lämpötilan nousulla on ilman tiheyteen ja ilma-aluksen suorituskykyyn? Ilman tiheys kasvaa ja ilma-aluksen suorituskyky paranee. Ilman tiheys pienenee ja ilma-aluksen suorituskyky paranee. Ilman tiheys kasvaa ja ilma-aluksen suorituskyky heikkenee. Ilman tiheys pienenee ja ilma-aluksen suorituskyky heikkenee. 58 Mikä vaikutus myötätuulella on liitämiseen tyyneen ilmaan verrattuna? Myötätuulella ei ole vaikutusta liitomatkaan tai vajoamisnopeuteen. Liukukulma jyrkistyy ja liitomatka pitenee. Liitomatka pitenee, mutta liitoaika ei muutu. Liukukulma ja vajoamisnopeus pienenevät. 59 Mitä nopeuksista A,B,C tai D tulisi lentää suurimman toiminta-ajan saavuttamiseksi? (Katso PPL(A) ) D. B. A. C. 12

13 60 Mikä vaikutus massan lisäämisellä on sakkausnopeuteen ja tarvittavaan laskeutumismatkaan? Sakkausnopeus kasvaa ja laskeutumismatka lyhenee. Sakkausnopeus pienenee ja laskeutumismatka lyhenee. Sakkausnopeus pienenee ja laskeutumismatka pitenee. Sakkausnopeus kasvaa ja laskeutumismatka pitenee. 61 Jos ilma-aluksen tosi-ilmanopeus on laskeutumisen aikana selvästi maanopeutta pienempi, kiitotiellä vallitsee: Myötätuuli. Pienentynyt ilman tiheys. Sivutuuli. Vastatuuli. 62 Jos lähestymis- ja laskeutumisnopeudet ovat ilma-aluksen käsikirjan suosittelemia nopeuksia suuremmat: Laskeutumismatka pitenee. Suorituskyky laskeutumisessa paranee. Sillä ei ole vaikutusta laskeutumismatkaan. Laskeutumismatka lyhenee. 63 Miten 1% alamäki (slope) vaikuttaa tarvittavaan laskeutumismatkaan? Matka lyhenee 5%. Matka lyhenee 10%. Matka pitenee 5%. Matka pitenee 10%. 64 Miten laskeutuminen alaspäin kaltevalle kiitotielle eroaa vaakasuorasta kiitotiestä? Laskeutumismatka lyhyempi. Laskeutumismatka on pidempi. Sillä ei ole vaikutusta laskeutumismatkaan. Suorituskyky laskeutumisessa on parempi. 65 Jos sakkausnopeus laskuasussa on 55 solmua, VREF on suunnilleen: 71kt. 69kt. 65kt. 75kt. 13

14 66 VREF-nopeus, jota tulisi lentää 50 jalan korkeudessa laskeutumisen aikana, on: 33% sakkausnopeudesta. 1.3 kertaa sakkausnopeus laskuasussa. 1,43 kertaa sakkausnopeus laskuasussa kertaa sakkausnopeus lentoonlähtöasussa. 67 Jos ilma-aluksen massaa lisätään 15%, tarvittava laskeutumismatka pitenee arviolta: 33% tai kertoimella % tai kertoimella % tai kertoimella % tai kertoimella Laskeutumiset suoritetaan vastatuuleen, koska: Maanopeus kasvaa ja tarvittava laskeutumismatka lyhenee. Maanopeus pienenee ja käytettävissä oleva laskeutumismatka lyhenee. Ohjaaja pystyy silloin hallitsemaan ilma-alusta paremmin pienillä nopeuksilla. Maanopeus pienenee ja tarvittava laskeutumismatka lyhenee. 69 Selvitä onko ilma-aluksen massa rajojen sisällä (normaali luokka)! (Katso PPL(A) ) massa (lb) momentti/1000 (lbxin) Tyhjämassa 1,350 51,50 Ohjaaja ja matkustaja edessä 360 Matkustajat takana 280 Polttoaine 30 US gal. Öljy 8 qt -0,2 Rajojen sisällä lähellä eturajaa. Takarajan takapuolella. Rajojen sisällä. Eturajan etupuolella. 14

15 70 Mikä on suurin sallittu määrä polttoainetta lentoonlähdössä jos lentokone on kuormattu seuraavasti? (Katso PPL(A) ) massa (lb) momentti/1000 (lbxin) Tyhjämassa 1, Ohjaaja ja matkustaja edessä 340 Matkustajat takana 310 Matkatavarat 45 Öljy 8 qt USA gal. 46 USA gal. 40 USA gal. 34 USA gal. 71 Millä etäisyydellä perustasosta sen takapuolella massakeskipiste sijaitsee alla olevien arvojen vallitessa? massa (lb) varsi (in) momentti (lbxin) Tyhjämassa 1, ,593.0 Ohjaaja ja matkustaja Polttoaine 30 US gal in in in in. 72 Määritä momentti alla olevien tietojen perusteella: (Katso PPL(A) ) massa (lb) momentti/1000 (lbxin) Tyhjämassa 1, Ohjaaja ja matkustaja edessä 340 Polttoaine (täydet standardisäiliöt) Öljy 8 qt lbxin lbxin lbxin lbxin. 15

16 73 Kuinka paljon matkatavaraa voidaan kuormata normaaliluokan lentokoneeseen siten, että massakeskipiste pysyy sallittujen rajojen sisäpuolella? (Katso PPL(A) ) massa (lb) momentti/1000 (lbxin) Tyhjämassa 1, Ohjaaja ja matkustaja edessä 250 Matkustajat takana 400 Polttoaine 30 US gal. Matkatavarat Öljy 8 qt lbs. 75 lbs. 120 lbs. 105 lbs. 74 Helpoin tapa määrittää painekorkeus on asettaa korkeusmittariin: hpa ja katsoa mittarista korkeus. Lentopaikan korkeus (elevation) ja katsoa mittarista korkeus (altitude). Lentopaikan korkeus ja katsoa lukema Kollsmanin ikkunasta. Nolla ja katsoa lukema Kollsmanin ikkunasta. 75 Tiheyskorkeus lasketaan yleisimmin, koska halutaan määrittää: Ilma-aluksen suorituskyky. Siirtokorkeuden yläpuolella olevat lentopinnat. Turvallinen lentokorkeus vuoristossa. Painekorkeus. 76 Mikä on painekorkeus? Korkeusmittarin osoittama korkeus, kun sen paineasteikkoon on asetettu QFE. Korkeusmittarin osoittama korkeus, kun sen paineasteikkoon on asetettu hpa. Korkeusmittarin osoittama korkeus korjattuna epästandardinmukaiselta lämpötilalta ja paineelta. Korkeusmittarin osoittama korkeus korjattuna paikka- ja asennusvirheiltä. 77 Missä olosuhteissa painekorkeus vastaa tosikorkeutta? Kun korkeusmittarin osoittama korkeus on sama kuin painekorkeus. Mikäli korkeusmittarissa ei ole mekaanisia virheitä. Standardi-ilmakehän olosuhteiden vallitessa. Kun ilmapaine on hpa. 16

17 78 Mikä seuraavista kasvattaa lentopaikan tiheyskorkeutta? Lämpötilan nousu. Ilmanpaineen nousu. Ilmankosteuden lasku. Lämpötilan lasku. 79 Jos ulkoilman lämpötila (OAT) on tietyllä korkeudella standardia matalampi, tiheyskorkeus on: Pienempi kuin painekorkeus ja suunnilleen sama kuin tosikorkeus. Suurempi kuin painekorkeus. Pienempi kuin tosikorkeus. Suurempi kuin tosikorkeus ja pienempi kuin painekorkeus. 80 Mitä on tiheyskorkeus? Painekorjaus korjattuna standardista poikkeavalla lämpötilalta. Korkeus luettuna suoraan korkeusmittarista. Korkeus standardivertailupinnasta. Korkeusmittarin osoittama korkeus, kun sen paineasteikkoon on asetettu hpa. 81 Määrittele tiheyskorkeus lentopaikalla, jossa lämpötila on standardi ja korkeusmittari asetuksella 1011 hpa osoittaa 1,300 jalkaa. 1,240 ft. 1,300 ft. 1,400 ft. 1,360 ft. 82 Kuinka paljon tiheyskorkeus kasvaa, jos lämpötila nousee nollasta kymmeneen asteeseen Celsiusta ja lentopaikan painekorkeus on pysyy 3000 jalassa? 3,000 ft. 2,200 ft. 2,000 ft. 1,200 ft. 83 Kuinka paljon 12 C lämpötilan nousu vaikuttaa tiheyskorkeuteen? Tiheyskorkeus laskee 1,650 jalkaa. Tiheyskorkeus kasvaa 1,440 jalkaa. Tiheyskorkeus kasvaa 1,650 jalkaa. Tiheyskorkeus laskee 1,340 jalkaa. 17

18 84 Määritä lentopaikan tiheyskorkeus näissä olosuhteissa: QNH 1025 hpa Lämpötila -4 C Lentopaikan korkeus 3,850 ft 2,050 ft. 3,500 ft. 3,800 ft. 2,900 ft. 85 Määritä lentopaikan tiheyskorkeus näissä olosuhteissa: QNH 1010 hpa Lämpötila 27 C Lentopaikan korkeus 5,250 ft 5,875 ft. 4,600 ft. 8,800 ft. 7,890 ft. 86 Tiheyskorkeus voidaan likimalkaisesti laskea painekorkeudesta käyttämättä ilmailulaskinta: Lisäämällä korkeuteen / vähentämällä korkeudesta merenpinnasta standardiilmanpaineen ja todellisen ilmanpaineen erotus muunnettuna korkeudeksi. Vähentämällä painekorkeudesta 4% kutakin 5 C poikkeamaa kohti standardilämpötilasta. Lisäämällä painekorkeuteen / vähentämällä painekorkeudesta 120 ft kutakin C poikkeamaa kohti standardilämpötilan yläpuolella / alapuolella. Lisäämällä painekorkeuteen 4% kutakin 10 C poikkeamaa kohti standardilämpötilasta. 87 Mikä alla olevista väittämistä koskien moottoroidun ilma-aluksen suorituskykyä lentoonlähdössä on oikein? Suuremmalla tiheyskorkeudella: Ilma-aluksen on lennettävä tavallista suuremmalla indikoidulla ilmanopeudella riittävän nostovoiman tuottamiseksi. Ilma-aluksen on lennettävä tavallista pienemmällä indikoidulla ilmanopeudella liian suuren nostovoiman ehkäisemiseksi. Ilma-alus kiihtyy hitaammin heikentyneestä moottorin ja potkurin tehokkuudesta johtuen. Ilma-alus kiihtyy nopeammin vastuksen vähenemisestä harvemmassa ilmassa johtuen. 18

19 88 Miten korkeampi ilmankosteus vaikuttaa ilma-aluksen suorituskykyyn lentoonlähdössä? Matkat ovat: Pidempiä tiheämmästä ilmasta johtuen. Lyhyempiä tiheästä ilmasta johtuen. Lyhyempiä harvemmasta ilmasta johtuen. Pidempiä harvemmasta ilmasta johtuen. 89 Mikä yhdistelmä ilmakehän olosuhteita heikentää ilma-aluksen suorituskykyä lentoonlähdössä ja nousussa? Korkea lämpötila, korkea suhteellinen ilmakosteus ja suuri tiheyskorkeus. Matala lämpötila, matala suhteellinen ilmankosteus ja pieni tiheyskorkeus. Korkea lämpötila, matala suhteellinen ilmakosteus ja pieni tiheyskorkeus. Pieni lämpötila, korkea suhteellinen ilmankosteus ja suuri tiheyskorkeus. 90 Miten massan lisääminen vaikuttaa moottoroidun ilma-aluksen suorituskykyyn lentoonlähdössä? Jokainen ilma-alus kiihdyttää massasta riippumatta yhtä nopeasti annetulla tehoasetuksella ja irtoamiseen tarvittavan nostovoiman aikaansaamiseksi vaadittava ilmanopeus säilyy muuttumattomana. Annetulla tehoasetuksella ilma-alus kiihdyttää paremmin, mutta irtoamiseen tarvittavan nostovoiman aikaansaamiseksi vaadittava ilmanopeus säilyy muuttumattomana. Annetulla tehoasetuksella ilma-alus kiihdyttää hitaammin ja irtoamiseen tarvittava nostovoima saavutetaan suuremmalla ilmanopeudella. Jokainen ilma-alus kiihdyttää massasta riippumatta yhtä nopeasti annetulla tehoasetuksella, mutta irtoamiseen tarvittava nostovoima saavutetaan suuremmalla ilmanopeudella. 91 Miten ylämäkeen viettävä kiitotie vaikuttaa suorituskykyyn lentoonlähdössä? Lentoonlähtömatka pitenee. Lentoonlähtömatka lyhenee. Irtoamisnopeus kasvaa. Irtoamisnopeus pienenee. 92 Mikä vaikutus suurella tiheyskorkeudella on ilma-aluksen suorituskykyyn? Suorituskyky lentoonlähdössä paranee. Suorituskyky nousussa paranee. Moottorin suorituskyky paranee. Suorituskyky nousussa heikkenee. 19

20 93 Ilma-aluksen tai moottoroidun riippuliitimen parhaan nousukulman nopeutta (Vx) käytetään: Esteen ylittämiseen. Kun pyritään pääsemään nopeasti korkealle. Kun yritetään nousta uhraamatta matkalentonopeutta. Liikkuvan esteen ylittämiseen. 94 Millä nopeudella aikaansaadaan suurin korkeuden lisääntymisen kuljettuun matkaan nähden alkunousussa lentoonlähdön jälkeen? Parhaan nousukulman nopeus (Vx). Parhaan kohoamisnopeuden antava nopeus (Vy). Pienin mahdollinen nopeus (Vs). Liikehtimisnopeus (Va). 95 Ilma-aluksen kohoamisnopeus vakioituneessa nousussa riippuu: Käytettävissä olevasta työntövoimasta. Tehoylijäämästä. Tehoalijäämästä. Työntövoimaylijäämästä. 96 Mitä nopeutta ohjaajan tulisi käyttää lentoonlähdön jälkeen saavuttaakseen suurimman korkeuden lyhimmässä ajassa? Pienintä mahdollista nopeutta (Vs). Parhaan nousukulman nopeutta (Vx). Parhaan kohoamisnopeuden antavaa nopeutta (Vy). Liikehtimisnopeutta (Va). 97 Milloin käytetään parhaan kohoamisnopeuden antavaa nopeutta (Vy)? Kun yritetään välttää liian korkeaa nokan asentoa nousun aikana. Kun lähestytään korkeita vuoria. Esteen ylittämiseen. Kun pyritään pääsemään nopeasti matkalentokorkeuteen. 98 Miten tuuli vaikuttaa lentokoneen kohoamisnopeuteen? Myötätuuli pienentää kohoamisnopeutta. Vastatuuli kasvattaa kohoamisnopeutta. Ei mitenkään. Myötätuuli kasvattaa kohoamisnopeutta. 20

21 99 Miten tuuli vaikuttaa lentokoneen nousukulmaan? Ei mitenkään. Myötätuuli jyrkentää nousukulmaa. Vastatuuli jyrkentää nousukulmaa. Vastatuuli loiventaa nousukulmaa. 100 Lentokoneen nousukulma vakioituneessa nousussa riippuu: Käytettävissä olevasta tehosta. Tarvittavasta työntövoimasta. Työntövoimaylijäämästä. Tehoylijäämästä. 101 Mitä ilmanopeutta tulisi käyttää esteen ylittämiseen, kun lentokoneella tai moottoroidulla riippuliitimellä suoritetaan lentoonlähtö lyhyeltä lentokentältä? Liikehtimisnopeutta (Va). Pienintä mahdollista nopeutta (Vs). Parhaan nousukulman nopeutta (Vx). Parhaan kohoamisnopeuden antavaa nopeutta (Vy). 102 Laskeuduttaessa korkealla merenpinnasta sijaitsevalle lentokentälle lentokoneen tosi-ilmanopeus (TAS) on normaalia suurempi. Mitä indikoitua ilmanopeutta (IAS) tulisi tällöin lentää? Pienempää, kuin normaalisti. Normaalia nopeutta, IAS. Jokaista 1000 jalkaa merenpinnasta kohden tulee nopeuteen lisätä 5 solmua. Suurempaa, kuin normaalisti. 103 Käytätkö normaalia lähestymisnopeutta lähestyttäessä laskua varten puuskaisissa olosuhteissa? En. Käytän nopeutta, joka vastaa 1.2 kertaista sakkausnopeutta. Kyllä (ilma-aluksen käsikirjan mukaisesti). En. Lisään puolet puuskan nopeudesta laskettuun lähestymisnopeuteen. En. Käytän nopeutta, joka vastaa 0.8 kertaista sakkausnopeutta. 104 Suurin rakenteellinen matkalentonopeus on suurin nopeus, jolla lentokonetta voi lentää: Laskusiivekkeet ulkona. Tyynessä ilmassa. Voimakkaan liikehtimisen aikana. Normaalitoiminnassa. 21

22 105 Miksi lentämistä Vne-nopeuden yläpuolella on kielletty? Nostovoima muuttuu käänteiseksi ja ilma-alus sakkaa. Liian suuri indusoitu vastus voi aiheuttaa rakennevaurion. Ohjainten tehokkuus heikentyy niin paljon, että ilma-alus muuttuu ohjauskyvyttömäksi. Suunnittelun rajakerroin saattaa ylittyä puuskassa. 106 Mikä suurimpaan toimintamatkaan vaikuttava muuttuja pienenee, kun massa pienenee? Nousukulma. Korkeus. Ilmanopeus. Kohtauskulma. 107 Mikä V-nopeus vastaa liikehtimisnopeutta? Vlo. Vx. Va. Vne. 108 Liikehtimisnopeus (Va) on suurin nopeus jolla korkeusperäsimen täysi ohjainpoikkeutus ei ylitä: Kuormitusmoninkerrointa 1 g. Positiivista kuormitusmoninkertoimen raja-arvoa. Negatiivista kuormitusmoninkertoimen raja-arvoa. Suurinta sallittua nopeutta (Vne). 109 Miten korkeuden lisääminen vaikuttaa ilma-aluksen indikoituun matkalentonopeuteen, jos tehoasetusta ei muuteta ahtaamattomalla moottorilla? Nopeus kasvaa. Nopeus pienenee. Nopeus pienenee tai kasvaa. Nopeus pysyy muuttumattomana. 110 Mitä potkurikoneen "parhaan toiminta-ajan nopeus" tarkoittaa? Pisin kuljettu matka käytettyyn polttoainemäärään nähden (lentäminen pienimmällä mahdollisella vastuksella). Pisin mahdollinen matka kahden pysähdyksen välissä. Pisin ilmassa vietetty aika käytettyyn polttoainemäärään nähden (lentäminen pienimmällä mahdollisella teholla). Pisin mahdollinen aika kahden pysähdyksen välissä. 22

23 111 Määritä lentoonlähtömatka 50 jalkaa korkean esteen yli seuraavissa olosuhteissa: Katso liite PPL(A) Painekorkeus Lämpötila Massa Tuuli Pinta 1,030 ft. 950 ft. 920 ft. 1,180 ft. 0 ft standardi 1900 lb tyyntä kuiva ruoho 112 Määritä lähtökiitoon tarvittava matka: (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 2,000 ft Lämpötila 40 C Massa 2100 lb Myötätuuli 4 kt Pinta öljysora 565 ft. 850 ft. 1,120 ft. 935 ft. 113 Määritä lentoonlähtömatka 50 jalkaa korkean esteen yli seuraavissa olosuhteissa: (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 4,000 ft Lämpötila 15 C Massa 2300 lb Tuuli tyyntä Pinta asfaltti 1,970 ft. 2,100 ft. 1,210 ft. 1,125 ft. 23

24 114 Määritä lentoonlähtömatka 50 jalkaa korkean esteen yli seuraavissa olosuhteissa: (Katso PPL(A) ) Painekorkeus Lämpötila Massa Tuuli Pinta 1,350 ft. 1,555 ft. 2,945 ft. 1,565 ft. 0 ft standardi 1900 lb tyyntä kuiva ruoho 115 Määritä laskeutumiseen tarvittava kokonaismatka. (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 1,000 ft Lämpötila 30 C Massa 2300 lb Vastatuuli 9 kt Pinta öljysora 509 ft ft ft. 565 ft. 116 Määritä laskukiitomatka. (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 0 ft Lämpötila 10 C Massa 2300 lb Vastatuuli 10 kt Pinta kuiva ruoho 739 ft ft ft. 510 ft. 24

25 117 Määritä laskukiitomatka. (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 0 ft Lämpötila 15 C Massa 2300 lb Vastatuuli tyyni Pinta öljysora 530 ft. 510 ft. 520 ft. 545 ft. 118 Määritä laskukiitomatka. (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 3,000 ft Lämpötila 20 C Massa 2200 lb Vastatuuli tyyni Pinta kuiva ruoho 855 ft. 685 ft. 590 ft. 660 ft. 119 Määritä laskeutumiseen tarvittava kokonaismatka. (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 1,000 ft Lämpötila 10 C Massa 2300 lb Myötätuuli 10 kt Pinta öljysora 1850 ft ft. 1,900 ft ft. 25

26 120 Määritä laskeutumiseen tarvittava kokonaismatka 50 jalkaa korkean esteen yli. (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 1,500 ft Lämpötila 30 C Massa 2300 lb Tuuli tyyntä Pinta öljysora 1,350 ft. 1,385 ft. 1,280 ft. 1,320 ft. 121 Määritä laskeutumiseen tarvittava kokonaismatka 50 jalkaa korkean esteen yli. (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 0 ft Lämpötila 0 C Massa 2300 lb Vastatuuli 18 kt Pinta kuiva ruoho 1,205 ft. 965 ft. 1,140 ft. 1,445 ft. 122 Mikä on vaakalennossa olevan lentokoneen ilmanopeus seuraavissa olosuhteissa? (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 8,000 ft Lämpötila 20 C alle standardin Tehoasetus 55% 104 kts. 115 kts. 120 kts. 110 kts. 26

27 123 Mikä on odotettavissa oleva polttoaineenkulutus 250 merimailin pituiselle lennolle seuraavissa olosuhteissa? (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 6,000 ft Lämpötila 20 C alle standardin Tehoasetus 60% Tuuli tyyntä 15.1 USA gal USA gal USA gal USA gal. 124 Mikä on odotettavissa oleva polttoaineenkulutus 350 merimailin pituiselle lennolle seuraavissa olosuhteissa? (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 4,000 ft Lämpötila 20 C alle standardin Tehoasetus 60% Tuuli tyyntä 15.3 USA gal USA gal USA gal USA gal. 125 Suunnilleen mikä kierroslukuarvo tulisi asettaa moottoriin 60% tehon aikaansaamiseksi matkalennolla 2,000 jalan korkeudessa standardilämpötilassa? (Katso PPL(A) ) 2200 RPM RPM RPM RPM. 126 Mikä on odotettavissa oleva polttoaineenkulutus seuraavissa olosuhteissa? (Katso PPL(A) ) Painekorkeus 8,000 ft Lämpötila 20 C alle standardin Tehoasetus 55% 6.2 USA gal/h. 5.7 USA gal/h. 5.8 USA gal/h. 5.8 USA gal/h. 27

28 127 Mille ilmanopeudelle yleensä hakeudutaan moottorihäiriön sattuessa lennolla kevyellä lentokoneella? Parhaan toiminta-ajan nopeudelle. Pienimmälle mahdolliselle nopeudelle. Parhaan liitosuhteen nopeudelle. Pienimmän vajoamisen nopeudelle. 128 Ilma-aluksen pienimmän vajoamisen nopeus on verrattuna parhaan liitosuhteen nopeuteen: Usein suurempi. Usein pienempi. Aina pienempi. Aina suurempi. 129 Mikä on ensisijainen tehtävä moottorihäiriön sattuessa lennolla? Laihennusvivun siirtäminen täysin rikkaalle. Parhaan liitosuhteen nopeuden säilyttävä liitoasennon valitseminen. Soveltuvan pakkolaskupaikan valitseminen. Kaasuttimen imuilman etulämmityksen päälle kytkeminen. 130 Ilma-alus lentää moottori sammuneena pisimmän matkan lähtökorkeudesta kohtauskulmalla, jolla: Indusoitu vastus ja haitallinen vastus ovat samansuuruiset. Haitallinen vastus ja nostovoimakerroin ovat samansuuruiset. Nostovoimakerroin on suurimmillaan. Haitallinen vastus on pienimmillään. 131 Mikä on vastatuulikomponentti laskeuduttaessa kiitotielle 18, jos torni ilmoittaa tuuleksi 220 /30 kts? (Katso PPL(A) ) 19 kts. 34 kts. 23 kts. 30 kts. 28

29 132 Mikä on sivutuulikomponentti laskeuduttaessa kiitotielle 18, jos torni ilmoittaa tuuleksi 220 /30 kts? (Katso PPL(A) ) 23 kts. 34 kts. 30 kts. 19 kts. 133 Minkä kiitotien (06, 14, 24, 32) valitset laskua varten, jos torni ilmoittaa eteläistä tuulta 20 kts voimakkuudella ja ilma-aluksesi suurin sallittu sivutuulikomponentti laskeutumisessa on 13 solmua? (Katso PPL(A) ) RWY 06. RWY 14. RWY 24. RWY Olet lähestymässä lentokenttää, jolle ilmoitettu tuuli on 360 /20 kts. Minkä kiitotien (06, 14, 24, 32) valitset laskua varten, jos ilma-aluksesi suurin sallittu sivutuulikomponentti laskeutumisessa on 13 solmua? (Katso PPL(A) ) RWY 06. RWY 32. RWY 24. RWY Mitkä ovat vastatuuli- ja sivutuulikomponentit kiitotielle, jonka magneettinen suunta on 220, kun tuulta on ilmoitettu 280 /15 kts? (Katso PPL(A) ) 7,5 solmua vastatuulta ja 13 solmua sivutuulta. 15,5 solmua vastatuulta ja 15 solmua sivutuulta. 13,5 solmua vastatuulta ja 24 solmua sivutuulta. 15,5 solmua vastatuulta ja 8 solmua sivutuulta. 136 Määritä suurin sallittu voimakkuus 45 kulmassa tulevalle sivutuulelle, jos ilmaaluksen suurin sallittu sivutuulikomponentti on 25 kts? (Katso PPL(A) ) 18 kts. 29 kts. 25 kts. 35 kts. 29

30 137 Määritä suurin sallittu voimakkuus 40 kulmassa tulevalle sivutuulelle, jos ilmaaluksen suurin sallittu sivutuulikomponentti on 10 kts? (Katso PPL(A) ) 18 kts. 15 kts. 12 kts. 20 kts. 138 Määritä suurin sallittu voimakkuus 30 kulmassa tulevalle sivutuulelle, jos ilmaaluksen suurin sallittu sivutuulikomponentti on 10 kts? (Katso PPL(A) ) 13 kts. 20 kts. 18 kts. 16 kts. 139 Mitkä ovat vastatuuli- ja sivutuulikomponentit kiitotielle, jonka magneettinen suunta on 330, kun tuulta on ilmoitettu 030 /10 kts? (Katso PPL(A) ) 5 solmua vastatuulta ja 8 solmua sivutuulta. 8 solmua vastatuulta ja 4 solmua sivutuulta. 8 solmua vastatuulta ja 8 solmua sivutuulta. 10 solmua vastatuulta ja 8 solmua sivutuulta. 140 Mitkä ovat vastatuuli- ja sivutuulikomponentit kiitotielle, jonka magneettinen suunta on 040, kun tuulta on ilmoitettu 130 /20 kts? (Katso PPL(A) ) Ei vastatuulta ja 8 solmua sivutuulta. 20 solmua vastatuulta ja ei sivutuulta. 15 solmua vastatuulta ja 10 solmua sivutuulta. 10 solmua vastatuulta ja 15 solmua sivutuulta. 30

31 Annexes 1

32 Annexes 2

33 Annexes 3

34 Annexes 4

35 Annexes 5

36 Annexes 6

37 Annexes 7

38 Annexes 8

39 Annexes 9

40 Annexes 10