54 Korusepältä vaaditaan kärsivällisyyttä ja hyvää näköä.

Transkriptio

1 9 2010

2 Sisältö 9 / Opotyö on Eija Sipilän sydänjuttu. 40 Kutsumus historiaa hoitoalalla? 14 Aini Moilasen yö Hyrynsalmen terveyskeskuksessa. 54 Korusepältä vaaditaan kärsivällisyyttä ja hyvää näköä. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPer SuomiAreenalla 7 Sostes-palkkakysely 8 Kesän uutisia 9 SuPer kannusti veteraaneja 10 Syyskuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: kuplavolkkari 14 Yö vuodeosastolla 19 Lähihoitajatutkinto uudistui 23 Yritys opinnäytetyönä 24 Mikä ratkaisee eettiset valinnat? 28 Maahanmuuttajan oppimisvaikeudet 31 Luontaistuotteet, osa SuPer-opo Eija Sipilä 34 Nuorten sivu 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lasten sairaudet 10/10 39 Rokotukset 40 Onko kutsumus aikansa elänyt? 44 HIV, mestarisoluttautuja 46 Työssäoppimisjakso Espanjassa 48 Apuvälineitä Englannista 49 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 50 Edunvalvonnan koulutukset 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Hopeakorut harrastuksena 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Vantaalta 24 Onko hoitajalla aikaa kohtaamiseen? 2 super X X X

3 super Pääkirjoitus Leena Lindroos 57. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) Kyllä ja ei taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Tommi-Tapio Hämäläinen, Jaana Särkilä-Paananen, Liisa Uusiniitty, Anne Vuori-Kemilä sekä työryhmä Jaana Auvinen, Tarja Suominen, Jussi Sutinen ja Maritta Välimäki kannen kuva Ismo Tuhkalaisen lempiesineen kuvasi Marjo Sajantola ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Kutsumus elää ja voi hyvin, jos asiaa katsotaan elokuun SuPer-lehden kuukauden kysymyksen vastausten valossa. 69 prosenttia vastanneista sanoo kyllä eli tekee hoitotyötä kutsumuksesta ja 31 prosenttia kieltää näin olevan. Kyllä-perusteluissa toistuu vastaajan iästä riippumatta halu auttaa, olla ihmisten lähellä sydän mukana ja kohdella apua tarvitsevia kuten toivoisi itseään kohdeltavan. Näin siitä huolimatta, että palkka on työmäärään nähden huono. Vastauksissa todetaan myös, että työ on niin raskasta, että sitä ei ilman kutsumusta tekisi eikä toisaalta tällä alalla voi työskennellä tunteeton ihminen pelkästä rahasta. Ne, ketkä vastaavat ei, toteavat, että hoitotyö on sekä fyysisesti että henkisesti niin raskasta, että se ei voi olla kutsumus. Työtä tehdään rahasta ja siksi, että lähihoitajan ammatissa tulevaisuuden työllistyminen on turvattu. Kutsumusta luonnehditaan joutavanpäiväiseksi muinaisjäänteeksi ja todetaan, että kutsumus ei elätä. Helsingin yliopistossa on valmisteilla väitöstutkimus kutsumustyöhön liittyvistä käsityksistä ja moraalinäkemyksistä. Se perustuu hoitajien omiin teksteihin. Väitöstutkimuksen laatija Tommi-Tapio Hämäläinen toteaa lehtemme artikkelissa kutsumus-sanan käytön vähentyvän tutkimusaineistossa sitä mukaa kun työnkuvaukset lähestyvät tätä päivää. Mutta samanaikaisesti työstään kertovat hoitajat painottavat sitä, että heillä on voimakas tarve tehdä juuri tätä työtä ja että heidät on ohjannut alalle hoivaamisen tarve ja auttamisen halu. Näin ollen lehtemme tuore kysely tukee tutkimusmateriaalia omalta pieneltä osaltaan. Miksi sitten on loukkaavaa, ellei miltei herjaavaa, jos kutsumussana pääsee huulilta? Pyöristän nyt vähän, kun totean, että ammattietiikassa on paljolti kyse samasta asiasta. Eettinen valveutuneisuus tarkoittaa asiakkaan hyvinvoinnin, laadukkaan hoidon ja oikeudenmukaisen kohtelun varmistamista. Sitä, että osaa ajatella ja tehdä päätöksiä asiakkaan näkökulmasta ja noudattaa arvoja, joihin on sitoutunut hoitajana. Tämän tavoitteen toteutumista käsitellään artikkelissa, johon SuPerin eettisen toimikunnan jäsen Anne Vuori-Kemilä on koostanut liiton jäsenten ajatuksia työnsä eettisistä haasteista. Toivottavasti tekstit kiinnostavat ja herättävät ajatuksia!. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Syyskuu Luottamusmiestutkinto, jatkokoulutus, Helsinki, SuPer ry 8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä 9.9. Keski-Suomen SuPer-Nuorten toiminnan suunnitteluilta, Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä, SuPer ry Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry Lähihoitaja2010, Helsinki, SuPer ry Maailman Alzheimerpäivä Turun SuPer-Nuorten piknikristeily, SuPer ry Maailman Sydänpäivä Hyvä ikä -messut, Tampere Lokakuu Kansainvälinen ikäihmisten päivä Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät, Helsinki, Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry Esiintymistaidon kurssi, Helsinki, SuPer ry PeSu Kokkola, Sokos Hotel Kaarle, SuPer ry Etelä-Pohjanmaan SuPer- Nuorten zumbaa ja kylpylää, Härmän kuntokeskus, SuPer ry Taloudenhoitajan peruskurssi, Oulu, SuPer ry Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Kuntapalveluihin panostettava SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on huolissaan kuntapalveluiden tulevaisuudesta. Valtiovallan edustajien esittämät hyvät ja ylevät tavoitteet, joissa luvataan edistää terveyttä ja toimintakykyä, lisätä työelämän vetovoimaa, vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä varmistaa toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva, uhkaavat Palomäen mukaan taas kerran jäädä pelkiksi korulauseiksi ja juhlapuheiden sanahelinäksi ensi vuoden budjetissa. Suomessa jää vuosittain noin 4000 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi. Pienipalkkaisten hoiva-alan työntekijöiden osuus tästä Valvira tutki vanhusten oloja Nyt on aika: ryhmästä on aivan liian suuri. Heikoilla työolosuhteilla ja erityisesti liian vähäisillä henkilöstöresursseilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus näihin lukuihin, Palomäki muistuttaa. SuPerin kesäkuussa tekemän selvityksen mukaan suomalaiset kokevat lisäpanostukset mielenterveystyöhön tehokkaimpana keinona vähentää syrjäytymistä. Suomi ei enää vuonna 2010 ole kaikille kansalaisille hyvinvointivaltio. Kuntien ja valtiovallan yhteisillä ponnisteluilla ja riittävillä panostuksilla ennaltaehkäisevään toimintaan sekä henkilöstöresursseihin kehityssuunta on vielä muutettavissa, Palomäki päättää.. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira teki keväällä kattavan kyselyn vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen tasosta. Tutkimustuloksissa käsiteltiin 942 sosiaalihuollon ympärivuorokautisia palveluita vanhuksille tuottavan yksikön toimintaa. Niissä oli yli asukasta. Mukana oli sekä yksityisen että julkisen puolen tehostettuja palveluasumispaikkoja, vanhainkoteja että muita yksiköitä. Kysely laajenee terveyskeskuksiin tänä syksynä. Tulosten mukaan noin 60 prosenttia asukkaista kykeni kulkemaan ja syömään itsenäisesti, mutta yhtä monella oli vähintään keskivaikeita muistihäiriöitä. Henkilökunnan määrässä julkisen sektorin yksiköistä 15 prosenttia ja yksityisen sektorin puolella 31 prosenttia saavutti hyvän mitoituksen eli vähintään 0,7 hoitotyöntekijää asukasta kohden. 77 prosenttia julkisen sektorin yksiköistä ja 43 prosenttia yksityispuolen yksiköistä ilmoitti, että tauko illan viimeisen ja aamun ensimmäisen ruokailun välillä oli 11 tuntia tai enemmän, mitä Valvira pitää liian pitkänä aikana. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ja lääkehoitosuunnitelmat oli suurimmaksi osaksi laadittu kaikissa yksiköissä. Yksiköitä, joissa kaikki asuivat yhden hengen huoneissa, oli julkisella puolella 26 prosenttia ja yksityisellä puolella 42 prosenttia. Noin 80 prosenttia yksiköistä ilmoitti tekevänsä kirjaukset säännöllisesti.. uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. osallistua Lähihoitaja2010-tapahtumaan Helsingissä. suunnitella matkaa Hyvä Ikä -messuille Tampereelle varata aikaa SuPer-illalle viikoilla 44 47, tiedot netissä ja lokakuun lehdessä. ansaita suosittelijan palkintoja jäsenhankinnalla. ilmoittautua syksyn PeSu-koulutuksiin. osallistua ammattiosaston syysrientoihin. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Lähihoitajia sairaalaan SuPer on käynyt sairaalasektorilla useamman vuosikymmenen ajan kiivasta väittelyä siitä, tarvitaanko erikoissairaanhoitoon lähi- ja perushoitajia. Tämä keskustelu on aina yhtä ajankohtainen erikoissairaanhoidossa työskentelevien superilaisten keskuudessa luvun lama-aikana Suomessa oli sairaanhoitajia työttömänä ja osa heistä lähti ulkomaille töihin. Silloin sairaanhoitajille kelpasivat myös lähi- ja perushoitajien työtehtävät kotimaassa. Nyt 2000-luvulla tilanne on toinen. Sairaanhoitajaliitto julkaisi viime keväänä gallup-kyselyn tulokset, joista selvisi, että lähes viidennes sairaanhoitajista oli sitä mieltä, että työyhteisössä työtä ei ole jaettu jokaisen ammattiryhmän ja yksilön osaamisen perusteella. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Katriina Laaksonen ihmetteli, miten Suomessa on edelleen varaa tuhlata resursseja tällä tavalla. Yleisenä keskustelun aiheena terveydenhuollossa on sairaanhoitajapula. Onko tämä totta? Todellisuudessa sairaanhoitajia on riittävästi, mutta esimerkiksi erikoissairaanhoidossa henkilöstörakenne on vääristynyt. Yhden eläkkeelle jäävän perushoitajan tilalle täytyy ottaa kaksi sairaanhoitajaa. Tällöin sairaanhoitajien työnkuva muuttuu, eivätkä he saa tehdä täysin koulu- tustaan vastaavaa työtä. Erikoissairaanhoidossa on tärkeä herätä katsomaan, mitä osaajia töihin tarvitaan ja minkä verran. Jos jokainen ammattikunta saa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä, se lisää kaikkien työhyvinvointia. Lääkäreiltä siirtyy tehtäviä sairaanhoitajille. Sairaanhoitajilta pitää siirtyä edelleen tehtäviä lähi- ja perushoitajille, jotta kaikkien työmäärä pysyy tasapainossa. Monipuoliset ja haastavat työtehtävät lisäävät työmotivaatiota. Sairaaloissa hoidetaan yhä enemmän ikääntyviä ja monisairaita potilaita. He tarvitsevat paljon muutakin kuin erilaisia temppuja ja lääkehoitoa. Potilaan hyvä hoito lähtee perushoidosta. Jos siitä ei huolehdita, koko potilaan hoidon pohja pettää. Lähi- ja perushoitajille löytyy selkeästi oma paikkansa erikoissairaanhoidossa. Heidän toimenkuviaan tulisi tarkastella uudelleen ja antaa mahdollisuus tehdä laaja-alaista ja koulutusta vastaavaa työtä. Osaamisen kokonaisvaltaisesta käyttämisestä hyötyisivät kaikki, erityisesti potilaat. SuPerin tavoitteena on, että tulevaisuudessakin erikoissairaanhoidosta löytyisi entistä enemmän työpaikkoja lähihoitajille, eivätkä esimiesten aatteelliset tai järjestöpoliittiset syyt vaikuttaisi vakanssimuutoksiin.. Erikoissairaanhoidossa on tärkeä herätä katsomaan, mitä osaajia töihin tarvitaan ja minkä verran. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt SuPerin paneelissa SuomiAreenalla keskusteluun osallistuivat Heikki Hiilamo, Maria Guzenina-Richardson, Harri Vainio, Sirpa Asko-Seljavaara ja Timo Kaunisto. SuPer SuomiAreenalla: Syrjäytyminen ehkäistävä ajoissa teksti ja kuva sari tirronen SuPer keskustelutti heinäkuussa SuomiAreenalla Porissa päättäjiä ja asiantuntijoita köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Paneelikeskustelun otsikko oli Työelämän pudotuspeli oletko sinä seuraava? Haasteena ei ole vain se, kuinka pysyä työelämässä vaan myös se, kuinka työelämään ylipäätään päästään. Asia on yhteinen ja vaatii monen toimijan saumatonta yhteistyötä. Kuluva vuosi on Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Aihetta käsitteleviä keskusteluja oli SuomiAreena-tapahtumassa useita, mutta Su- Perin tilaisuus kiinnosti yleisöä ja sai sen osallistumaan keskusteluun vilkkaasti. Alle 25-vuotiaat huolissaan toimeentulostaan SuPer oli selvittänyt ennen keskustelua kansalaisten huolenaiheita ja mielipiteitä syrjäytymisestä. Paneelissa haluttiin selvittää, vastaavatko päättäjien käsitykset kansalaisten tuntoja. Selvityksen mukaan vakava sairastuminen, huoli toimeentulosta, rikollisuus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus huolestuttavat suomalaisia eniten. 53 prosenttia alle 25-vuotiaista on huolissaan taloudellisesta toimeentulostaan. Huoli nuorten tulevaisuudesta nousi myös paneelikeskustelussa esiin. Paneelin puheenjohtaja, pääsihteeri Markku Silvennoinen piti huolestuttavana, että yli puolet alle 25-vuotiaista on huolissaan toimeentulostaan. Kelan tutkimusprofessorin Heikki Hiilamon mukaan on erittäin suuri yhteiskunnallinen ongelma, ettei iso osa työikäisistä edes pääse mukaan työelämän pudotuspeliin. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio oli huolissaan siitä, että joka kymmenes ei näytä kelpaavan työelämään. Hän kertoi myös, että alle 30-vuotiaista siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle nyt 50 prosenttia enemmän kuin vuonna Uudelleentyöllistyminen työttömyyden jälkeen huolettaa monia. SuPerin selvityksen mukaan 57 prosenttia syrjäytymisriskiä kokevista näkee työllistymisen jatkossa erittäin hankalaksi. Eläkeiän nostaminen ei ole ratkaisu siihen, että ihmiset saadaan pysymään työelämässä pidempään. Työelämän pelisääntöjen on muututtava. Riittävät resurssit auttavat jaksamaan Yleisökeskusteluissa nousi esiin riittävä palkka ja elämisen turvaaminen. Keskustan kansanedustaja Timo Kaunisto puhui kansalaispalkan puolesta. Yleisön joukosta kritisoitiin sitä, ettei kaikille kelpaa kaikki saatavilla oleva työ. Koulun merkitys työelämään pääsyssä tai sopeutumisessa nousi esiin erityisesti yleisöpuheenvuoroissa. Maria Guzenina- Richardson (sd) liputti pienien luokkakokojen puolesta. Paneelissa keskusteltiin lisäksi työelämästä ja järkevästä työnjaosta. Kokoomuksen kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara oli vahvasti sitä mieltä, että keskussairaaloissa tarvitaan lähi- ja perushoitajia. Lisäpanostusta mielenterveystyöhön Markku Silvennoinen oli huolissaan työpaikkakiusaamisesta. Yli puolet SuPerin kyselyyn vastanneista koki, että tiukka puuttuminen työpaikka- ja koulukiusaamiseen on keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tehokkaimpana keinona nähtiin lisäpanostukset mielenterveystyöhön.. 6 super

7 Miksi tyytyä minimiin, kun enemmänkin voi saada? SuPer teki palkkakyselyn yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskenteleville jäsenilleen toukokuussa. Sostesin mukaiset palkat nousevat lokakuun alussa. Tarkista, että palkkasi nousee! Kysely tehtiin sähköpostin välityksellä 7501 jäsenelle, jotka kuuluvat SuPerin jäsenrekisterin mukaan yksityisen sosiaalipalvelualan, Sostesin, työehtosopimuksen piiriin. Vastauksia tuli runsaasti 1163 kappaletta, mikä on hyvin kattava otos kyselylle. Sostesin palkat on ryhmitelty henkilöstön tehtävien mukaisesti eri palkkaryhmiin. Nämä ryhmät jakautuvat eri palkkaluokkiin työpaikan sijainnin mukaan: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet kuuluvat etupäässä tehtäviensä mukaisesti palkkaryhmään C, mikä muodostuu palkkaluokista G17 G20. Sostesin mukaan lähija perushoitajien tehtävissä työskenteleville tulee maksaa vähintään palkkaluokan G17 suuruista palkkaa. Tämä on siis työehtosopimuksen minimipalkkaluokka, jota korkeamman palkan voit neuvotella itsellesi. Kyselyn mukaan valtaosa superilaisista saa jo yli minimi- G17-palkkaluokan ja osa jopa yli palkkaryhmä C:n, joka on enemmän kuin palkkaluokka G20. Mikä on oma tilanteesi? Enemmistö eli 89 prosenttia pääkaupunkiseudulla työskentelevistä superilaisista ilmoitti saavansa korkeampaa palkkaluokkaa kuin Sostesin määrittelemä minimi G17. Pääkaupunkiseudulla työskentelevistä vain 11 prosenttia ilmoitti saavansa minimin G17 mukaista palkkaa ja loput 89 prosenttia vastaajista ilmoitti saavansa enemmän. Peräti 66 prosenttia pääkaupunkiseudulla työskentelevistä ilmoitti saavansa G20-palkkaluokan mukaista tai sitä korkeampaa palkkaa. Muualla Suomessa 61 prosentille kyselyyn vastanneista maksettiin G17:ää korkeampaa palkkaluokkaa. Toisaalta muualla Suomessa työskentelevistä vastaajista 22 prosenttia ilmoitti saavansa G20:tä tai sitä korkeampaa palkkaa. Näin ollen kyselyyn vastanneiden ilmoittamat palkkaluokkajakaumat poikkeavat toisistaan pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa, mikä ilmenee myös oheisesta taulukosta. Sostesin mukaiset palkat nousevat lokakuun alussa. Tarkista, että palkkasi nousee!. pirjo lukkari, suunnittelija tuomas hyytinen, lakimies sostes-palkkataulukko alkaen Pk-seutu 0 v 5 v 8 v 11 v G , , , ,24 G , , , ,40 G , , , ,97 G , , , ,88 G , , , ,12 G , , , ,13 G , , , ,77 G , , , ,24 Muu Suomi 0 v 5 v 8 v 11 v G , , , ,45 G , , , ,34 G , , , ,28 G , , , ,81 G , , , ,64 G , , , ,30 G , , , ,91 G , , , ,97 Pääkaupunkiseutu yhteenveto superin sostespalkkaluokkakyselystä Vastaajien lukumäärä %-osuus vastaajista Muu Suomi Palkkaluokka Palkkaluokka Vastaajien lukumäärä %-osuus vastaajista G % G % G % G % G % G % G % G % G % G % G % G % >G % >G % Yhteensä % % super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Leena Hannoselle SM-pronssia moukarinheitossa teksti sonja kähkönen kuva juho hannonen Lahtelainen Leena Hannonen sai pronssia 22,20 metrin moukarinheitollaan veteraaniyleisurheilun Suomen mestaruuskilpailuissa Tampereella heinäkuussa. 33 vuotta hoitotyötä tehnyt Leena Hannonen työskentelee Päijät- Hämeen keskussairaalan tarkkailuosastolla. En uskonut sijoitustani ennen kuin minut kutsuttiin palkintopallille. Mietin ennen kisoja, onko näin vähäisellä harjoittelulla mitään järkeä lähteä mukaan, Leena Hannonen kuvailee heinäkuun toisen päivän tunnelmia. Tampereen veteraanikisat olivat ensimmäiset vasta toukokuussa moukarinheiton aloittaneelle perushoitajalle. Entisenä kilpaurheilijana hän on saavuttanut 60-luvulla kaksi Suomen mestaruutta, 500 metrin pikaluistelussa ja viestiuinnissa. Vuosi sitten Hannonen oli työnsä puolesta mukana ensiapuryhmässä Lahdessa pidetyissä veteraaniyleisurheilun MM-kisoissa, jossa hän pääsi seuraamaan lajeja sivusilmällä. Kipinä moukarinheittoon syttyi. Sittemmin Leena hakeutui paikalliseen urheiluseuraan ja hänelle tehtiin tavoitteellinen kunto-ohjelma. Ensi vuonna tähtäimessä ovat sekä kansalliset että Pohjoismaiden mestaruuskisat. Mikäli Hannonen saa heittoon pituutta vielä parikymmentä metriä lisää, on mahdollista osallistua myös Yhdysvalloissa pidettäviin maailmanmestaruuskisoihin. Orimattilassa elokuun alussa pidetyissä kilpailuissa kolmekiloinen moukari lensi jo 24,25 metriä. Voimaa minulla on, sillä teen työni puolesta paljon raskaita nostoja. Kyllä tuo MM-kisoihin vaadittava neljänkymmenen metrin heitto on saavutettavissa, jos saan tekniikan kunnolla haltuun, tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Hannonen uskoo. Ensi vuonna pääsisin eläkkeelle. Tällä hetkellä tunnen itseni kuitenkin niin hyväkuntoiseksi, että jatkan työelämässä varmasti vielä muutaman vuoden.. Oili Tamminen kisasi runoillaan Turussa teksti sonja kähkönen kuva yle Lähihoitaja Oili Tamminen lausui runojaan Yleisradion järjestämässä Runopuulaaki-osakilpailussa Turussa heinäkuussa. Superilainen lähihoitaja Oili Tamminen alkoi kirjoittaa runoja Laitilan murteella vuonna selle sijalle. Oili Tammisen runojen aiheet kumpuavat parisuhteista, rakkaudesta ja Maaliskuun alkukarsinnoista parhailla pisteillä jatkoon selvinneen Oili Tammisen tie lavarunouden Suomen mestariksi katkesi 29. heinäkuuta järjestettyyn Turun osakilpailuun. Tuomaristo koostui viidestä nuorehkosta miehestä. Olin ainut naisosallistuja ja tunsin, ettei minun runoilleni ollut tällä kertaa tilaa, kilpailusta kesken lähtenyt Tamminen kuvailee. Vaikka Tammisen pisteet eivät riittäneet Helsingin Juhlaviikoilla pidettyyn loppukilpailuun, on hän menestynyt aiemmin. Vuonna 2005 Oilin runo valittiin runonkirjoituskilpailuissa tuhannen muun tekstin joukosta kolmannelle sijalle. Vuotta aiemmin hän sijoittui murrerunokisoissa jaetulle ensimmäimuusta eletystä elämästä. Lähihoitaja on kirjoittanut myös kolme runokirjaa taiteilija- ja tyttönimellään Oili Vainio. Minulla on aina on ollut halu sanoa jotain. Olen sellainen, että kun rupean juttelemaan, niin en lyhyesti pärjää. Runossa saan ja pystyn sanomaan lyhyesti. Tähän mennessä Tammisen tuottoisin kausi sijoittuu vuosituhannen alkupuolelle. Olin mukana maatalouden kehittämishankkeessa, jossa sain käyttää luovuuttani lähes mielin määrin. Myös avioero ja elämä sinkkuna saivat ajatukset pulppuamaan. Tekstiä syntyi oikein voimalla ja väellä. Yksityisessä hoivakodissa työskentelevä Tamminen kertoo, että lähihoitajaksi opiskelun ja alan töiden myötä kirjoittaminen on hieman vähentynyt. Kolmivuorotyö antaa luovuudelle hyvin vähän tilaa, hän pahoittelee.. 8 super

9 Uusi jäsentuotekauppa avataan syksyllä Teuvo Palomäki kiersi rataa neljässä lajissa 80-vuotiaiden sarjassa. SuPer esillä veteraanien SM-kisoissa teksti jukka järvelä kuva raija moilanen SuPer toimi näkyvästi Veteraaniyleisurheilun SM-kisojen pääsponsorina Tampereella heinäkuussa. Tampereelle oli kokoontunut liki tuhat yleisurheilijaa, joista vanhimmat osallistuivat 90-vuotisten sarjaan. SuPerilla oli kentän laidalla olevalla Terveystorilla oma näyttävä katos, jossa tarjottiin urheilijoille hellejuomaa nesteytykseen sekä mitattiin happisaturaatiota ja verenpainetta kilpailijoiden henkistä tukea unohtamatta. Myös Su- Perin Koukkuniemi-projekti sai näkyvyyttä, ja Koukkuniemi-adressiin kertyi satoja uusia nimiä. Kilpailun aikana lämpötila nousi 32 asteeseen, mutta pahoja uupumisia ei kentällä tapahtunut. Kolmipäiväisten kisojen aikana SuPerin pisteen ylläpidosta vastasivat liiton henkilökunta ja Tampereen superilaiset.. Raha ei kannusta jatkamaan työuraa Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan palkansaajista valtaosa haluaa jatkaa työssä vähintään 63 vuoden ikään asti, kun vuonna 2003 puolet halusi eläkkeelle jo aikaisemmin. Kiinnostus jatkaa töitä 63 vuoden iän jälkeen ei ole kuitenkaan noussut, eivätkä jatkamisen myötä paranevat eläke-edut ole sitä lisänneet. Suurituloiset ovat vähiten kiinnostuneita jatkamaan työssä eläkeiän saavuttamisensa jälkeen. Halukkuutta jatkamiseen ei ole myöskään silloin, jos odotettavissa oleva eläke on keskimääräistä pienempi. Ikääntyneet katsovat, että oma terveys, elämäntilanne ja työn mielekkyys yhdessä vaikuttavat työssä jaksamiseen enemmän kuin taloudelliset kannusteet. Hyvän terveyden ja koulutustason ohella työssä jatkamista edistävät työantajan tuki, työn hallinnan kokeminen ja työn mielekkyys. Eläkkeelle jääminen tuntuu houkuttelevalta, kun työ on kuormittavaa ja epävarmaa ja takana on pitkä työura. Etenkin kunta-alan työntekijät kokevat työtehtävänsä raskaana ja kiireen aiheuttavan rasitusta. Kuntasektorilla myös riitakokemukset esimiehen ja alaisten välillä ovat lähes kaksinkertaistuneet, kun tulostavoitteet ja säästövaatimukset aiheuttavat ristiriitoja.. SuPer avaa verkossa toimivan uuden jäsentuotekaupan syksyn aikana. Vanha jäsentuotekauppa on suljettu. Uusi verkkokauppa on aiempaa helppokäyttöisempi. Uusi kauppa tarjoaa uusia tuotteita, kuten t-paitoja, työhön tai vapaa-aikaan sopivan esiliinan ja lahjatavaroita, joita voi ostaa vaikkapa joululahjaksi. Tarkempia tietoja uuden kaupan aukeamisesta ja tarjonnasta on saatavilla lokakuun SuPer-lehdessä ja lähiaikoina SuPerin verkkosivujen kautta, Kuntatyötä suositellaan kiireestä ja henkilökuntapulasta huolimatta Yli 80 prosenttia kuntatyöntekijöistä suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen. Kuntien eläkevakuutus teki asiaa koskevan tutkimuksen kolmatta kertaa. Tänä aikana oman työpaikan suosittelu on lisääntynyt kahdeksan prosenttiyksikköä. Kiirettä kunnissa koetaan eniten terveysalalla ja vähiten sivistysalalla. Kiire näyttäisi helpottaneen hieman edellisestä vuodesta teknisellä sekä terveysja sosiaalialalla. Henkilökunnan riittävyyden kannalta huolestuttavin tilanne on sosiaalialalla ja etenkin terveysalalla, joissa enemmistön mielestä henkilöstön määrässä on vajetta. i n g r a m super

10 Syyskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Myöhemmin kouluun! Koulupäivän aloittaminen aamukahdeksaa myöhemmin voi auttaa koululaisia jaksamaan paremmin. Yhdysvaltalaistutkimuksessa teini-ikäisten väsymys ja alakuloisuus vähenivät ja keskittymiskyky ja koulumotivaatio paranivat, kun ensimmäistä tuntia lykättiin vain puolella tunnilla kello puoli yhdeksään. Puolen tunnin siirron jälkeen koululaiset nukkuivat keskimäärin 45 minuuttia pitempään ja menivät nukkumaan 18 minuuttia aikaisemmin. duodecim Lääkitys kahlitsee HIV:tä HIV-positiivisten hoitaminen antiviraalisilla yhdistelmälääkkeillä voi pienentää partnerin tartuntavaaraa peräti 90 prosenttia. Lääkkeet pudottavat veren viruspitoisuuden hyvin pieneksi, mikä luultavasti selittää ilmiön. duodecim Hygieniasta diabetesta? Liian hygieeninen kasvuympäristö on mahdollisesti yksi syy nuoruustyypin eli tyypin 1 diabeteksen yleistymiseen. Myös äidin lihavuus saattaa lisätä jälkeläisen diabetesriskiä. Yhdysvaltalaistutkijat havaitsivat diabetesriskin lähes puolet pienemmäksi lapsilla, joilla oli vähintään kolme sisarusta, mikä kertoo altistumisesta lapsuuden infektiotaudeille. Myös perheen alhaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta kertovat tekijät liittyivät pienempään sairastumisriskiin. duodecim Uutta tietoa myeloomasta Myelooma (multippeli myelooma) on krooninen luuytimen syöpäsairaus, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 200 henkilöä. Juuri avatulta fi-verkkosivustolta löytyy tietoa tästä toiseksi yleisemmästä verisyövästä, sen syistä, oireista, vaikutuksista potilaan elämään ja hoitovaihtoehdoista. Myelooma on kohtalaisen tuntematon sairaus, josta aikaisemmin on ollut saatavilla hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Sairaus on yleinen varsinkin vanhemman väestön keskuudessa janssen-cilag Kosteasta kodista allergianuhaa Kotona kosteusvaurioille tai homeelle altistuneet lapset sairastuvat todennäköisemmin allergiseen nuhaan kuin ikätoverit, joiden kotona ei esiinny kosteusongelmia. Tulos selviää Jouni Jaakkolan johtamasta lähes 2000 espoolaislapsen tutkimuksesta. Tutkimuksen tulokset ovat merkittävät, sillä ne tuovat vahvaa lisänäyttöä sisätilojen kosteusongelmien ja homeen roolista lasten allergisen nuhan synnyssä. duodecim Mies onkin terve Suomalainen mies kokee itsensä verrattain terveeksi ikään katsomatta. Omasta terveydestä ollaan kuitenkin huolissaan, ja huoli koskee useimmin syöpää. Eturauhassyöpä huolettaa jo alle 50-vuotiaita. Näin kertoo tuore tutkimus, johon vastasi 500 suomalaista vuotiasta miestä. cision Silmähoitoja yksityisiltä Vuonna 2009 Kela korvasi kaikkiaan 3,8 miljoonaa käyntiä yksityislääkärissä. Niistä 78 prosenttia oli erikoislääkärissäkäyntejä. Eniten korvattiin käyntejä silmätautien erikoislääkärin vastaanotolla, yhteensä käyntiä, mikä oli noin 18 prosenttia kaikista erikoislääkärissäkäynneistä. Toiseksi eniten korvattiin käyntejä naistentautien erikoislääkärin vastaanotolla, yhteensä käyntiä eli noin 17 prosenttia kaikista erikoislääkärissäkäynneistä. Uusi borrelioosi-puhelin Suomen Reumaliiton borrelioosi-puhelimen numero on vaihtunut. Uusi numero on (09) Borrelioosi-puhelin palvelee 6. lokakuuta asti tiistaisin klo Puhelimessa Reumaliiton kouluttamat vastaajat antavat perustietoa borrelioosista ja hoitoon hakeutumisesta. Heiltä saa myös vertaistukea. Borrelioosi voi olla hoitamattomana vakava sairaus, joka voi aiheuttaa muun muassa niveloireita. reumaliitto 10 super i n g r a m

11 muut lehdet Lapsen mielipidettä pitäisi kuulla ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. 17-vuotiaalla on enemmän sanavaltaa kuin kolmivuotiaalla. Lastensuojelun keskusliiton puheenjohtaja Pentti Arajärvi jyty 6 7/2010 Mitä mieltä? Elokuun kysymys oli: Teetkö hoitotyötä kutsumuksesta? Me naiset teemme edelleen 9 tuntia enemmän kotitöitä viikossa kuin miehet, vaikka miesten kotona puuhastelu onkin lisääntynyt koko EU:n alueella. Toimittaja Raija Kivinen kunto plus 12/2010 Seksuaalikasvatus on painottunut liikaa biologiaan, eikä sitä ole riittävästi siihen nähden, miten se askarruttaa lasten mieltä. Seksuaalivalistusta tutkinut kasvatustieteen lisensiaatti Liisa Kettunen tesso 5/ % Kyllä 31 % En 30 vuotta sitten Apuhoitajien ammatilliset opintopäivät pidettiin Lahdessa. Ohjelmassa oli muun muassa alustukset aiheista Työtovereiden merkitys työpanokseen, Säärihaavat ja Muuttuuko apuhoitajan asema 80-luvulla. Lehdessä esiteltiin alueellista toimintaa. Salon seudun vastaanotto- ja osastoavustajien yhdistys oli perustettu vuonna Tehtävissä toimi 18 henkilöä, joista kymmenkunta oli mukana yhdistystoiminnassa. Pienen paikallisyhdistyksen varoista pääosa meni kokousmatka-avustusten lisäksi opiskelijoiden kukitukseen ja stipendeihin. apuhoitajalehti 8-9/1980 Kyllä, koska hoitotyö on auttamisen iloa! ei tätä muuten jaksaisi huonolla palkalla ja vajaalla henkilöstöllä. pidän lapsista! koen, että lähihoitajan työ on arvokasta. tätä ei voi tehdä tunteettomasti vain rahasta. työ on ollut haaveena pikkutytöstä asti. työ on ihmisläheistä, palkitsevaa ja vaihtelevaa. tuntuu, että minun täytyy tehdä työtä ihmisten hyväksi. haluan olla lähellä, kun potilas tarvitsee apua. on mahtavaa auttaa muita, itseäni se palkitsee kovasti. olen palvelualtis. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. En, koska kutsumus on karissut vuosien varrella työn raskauden vuoksi. teen työtä rahasta. tämä on kovaa työtä, eikä mitään sisarhentovalkoista. se ei elätä. vaikka mielenkiintoista työtä, en pidä tätä unelma-ammattina. kutsumus on joutavanpäiväinen muinaisjäänne. työ on muuttunut kiireiseksi. ajauduin alalle elämänkriisissä. en tiedä vielä, kun työkokemusta on vasta vähän. työ on niin raskasta. jatkaisin opintoja, jos talous sallisi. työskentelen voidakseni hankkia ruokaa ja muuta tarpeellista. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Kuplavolkkari teksti ja kuvat marjo sajantola Kirkkaanpunainen Iivari on sympaattinen sirittäjä. Lähihoitaja Ismo Tuhkalainen on monitaitoinen mies. Hänen pihapiiriään Savitaipaleella koristavat itse tehdyt, vanerista muotoon sahatut ja ilmeikkäiksi taiteillut lehmät ja possut sekä kirjavat kukat. Herra Pölkyn talo paljastuu vasta lähietäisyydellä punaisella pressulla peitetyksi puupinoksi, sillä siinä on savupiippu, ikkuna ja ovi. Tälle pihalle ei mikään muhkea mersu tai tavallinen toyota sopisikaan. Tällä pihalla pihakoristeiden keskellä kiiltelee paloautonpunainen kuplavolkkari. En arvosta autoissa voimaa, vaan sympaattista ulkomuotoa. Ulkonäön lisäksi kuplassa viehättää ajotuntuma, moottorin siritys tuntuu ihan perskannikoissa. Ajomukavuus hmm, siihen tottuu kyllä, Ismo naureskelee. Ismon kuplavolkkari on vuosimallia 1972 ja hyvin säilynyt, myös maaleiltaan. Sisustuskin on alkuperäisessä kuosissa, se jopa tuoksuu alkuperäiseltä. Kuljettajan penkki on rutkasti notkolla, mutta Ismon mielestä niin kuuluu ollakin, eikä hän aio sitä vaihtaa niin kauan kuin suinkin pystyy siinä istumaan. Volkkarismiin kuuluu sekin, että autolla on nimi. Ismo nimesi kuplansa sen rekisterikilven pohjalta Iivariksi, vaikka autoille useimmiten annetaan naisen nimi. No, Iivarista tulee mieleen maalaisisäntä ja sehän sopii. Ismo toteaa, että hän ei edes koeajanut Iivaria ennen ostopäätöstä, sillä se oli ihastusta ensi silmäyksellä ja tilaisuus täyttää lähes parikymmentä vuotta kestänyt unelma. Laikka-Cabrioletista se alkoi Ismo Tuhkalainen omisti kuplavolkkarin jo nuorena miehenä, 1990-luvulla. Hän osti tuolloin halvalla huonokuntoisen kuplavolkkarin, josta pienellä laittamisella tuli upea ajokki. Siitä tehtiin avomalli, Laikka-Cabriolet. Laikalla vedettiin katto auki, vähän niin kuin purkinavaajalla säilyketölkki. Kupla oli punainen ja tykkäsin siitä kovasti. Möin sen akuutissa rahapulassa ja siitä lähtien olen haaveillut samanlaisesta. Ismo kertoo keränneensä vuosia taskunpohjan kolikoita laatikkoon ikään kuin kuplarahastoksi. Lapsiperheessä niille vain on aina löytynyt muutakin käyttöä, joten haaveen toteutuminen siirtyi viime talveen asti. Jo ensimmäisen kuplansa aikaan Ismo osallistui aktiivisesti Suomen Volkkariyhdistyksen toimintaan. Lappeenrannan jaoslaiset kokoontuvat nykyisin kerran kuussa Lappeenrannan Satamatorilla. Ismo kutsui heinäkuussa volkkariporukat perheineen viikonlopun viettoon omalle pihalleen. Pellolle mahtuu monta volkkaria parkkiin. Myös Volkkariyhdistys järjestää eri puolilla Suomea kesätapaamisia, jonne saapuu satoja volkkareita ulkomaita myöten. Tämän kesän tapaaminen Mikkelissä kuului Ismonkin kesäohjelmaan yhdessä 11- ja 13-vuotiaiden poikiensa kanssa. Myös pojat ovat kuplasta innoissaan. Leipurista lähihoitajaksi Ismo Tuhkalainen oli aikoinaan ammatinvalinnanohjauksessa harkinnut hoitoalaa, mutta lähti kuitenkin opiskelemaan leipuri-kondiittoriksi. Hän työskenteli eri leipomoissa ja laivoilla kondiittorina, ja viimeinen työpaikka sillä alalla oli Savitaipaleen leipomo. Kun leipomossa loppui kakunteko vuonna 2004, jouduin työttömäksi. Olin kuitenkin tavallaan tyytyväinen tilanteesta, sillä olin jo leipurinhommiin vähän leipääntynyt. Se on aika yksinäistä puurtamista ja olen mielestäni suhteellisen sosiaalinen tapaus. Ismo aloitti lähihoitajaopinnot Lappeenrannassa ja valmistui sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta keväällä Nykyisen työnantajansa, Kotiplus Oy:n palveluksessa hän oli jo opiskeluaikana kesätöissä Suomenniemen Luotolahdella. Nyt hän työskentelee yrityksen Savitaipaleella sijaitsevassa 16-paikkaisessa mielenterveyskuntoutujien palvelukodissa. Asiakkaina meillä on skitsofreenikoita, alkoholidementikkoja ja muita mielenterveyskuntoutujia. Työhön kuuluu kaikkea perushoidosta kodinhoitoon ja paljon keskustelua asiakkaiden kanssa. Ikinä en ole näin upeassa työporukassa ollut, Ismo hehkuttaa. Kurkistetaanpa työpaikalle: Osa asukkaista istuskelee pihalla sireenien varjossa odotellen lounaalle kutsua. Ruokailutilassa katetaan jo pöytiä. Tilat ovat viihtyisät, ja taidettakin on taloon hankittu. Yhdellä seinällä on kolme Ismon maalaamaa veikeää eläinaiheista taulua.. 12 super

13 super

14

15 Yö vuodeosastolla teksti ja kuvat jukka järvelä Tänäkin iltana sadat suomalaiset suuntaavat töihin pitämään huolta toisista ihmisistä. Elämä on turvattava kellon ympäri päivästä päivään, vuodesta toiseen. Vuodeosastot ovat monen vanhuksen ainoa mahdollinen hoitopaikka ja joillekin viimeinen koti. Tällainen oli kesäkuinen yö Hyrynsalmen terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kello Perushoitaja Aini Moilanen astelee kohti nykyaikaista punatiilistä rakennusta. Kesäyö on alkamassa, sadepilvet väistyvät hetkeksi. Kaukaa pihamännystä kiirii oravan kynsien rapina, lähipensaista kuuluu varpusten sirkuttelua. Sisällä on yhtä hiljaista. Vesijohtojen vaimean kohinan ja lamppujen surinan läpi kantautuu silloin tällöin vanhusten ääniä. Osa heistä valvoo vielä vuoteissaan ovien takana. Moilasen työpäivä alkaa tietokoneongelmilla: kaiken yli on pyyhältänyt ukkonen eivätkä salasanat tunnu toimivan. Potilastiedot pitäisi vähitellen saada alkavaan palaveriin lähihoitaja Päivi Kuoppamaan kanssa. No kuulehan, Kuoppamaa vihdoin aloittaa. No minähän kuulen, kun puhut, Moilanen virnuilee takaisin ja istuutuu kirjaamaan päivän tärkeimmät kuulumiset. Jollakin on lämpöä, toisella keuhkoputken tulehdus. Levottomuutta, pelokkuutta, äkäisyyttä, tippaa, lääkekuureja. Jokainen potilas käydään vuoronvaihdossa läpi tulevaa yötä varten. super

16 Aini Moilanen tyhjentää isoa tavararullakkoa. Varastot pitää täyttää pesuaineilla sekä muilla työ- ja hoitovälineillä. 2. Hyvin aseteltu peitto on kuuluu hyvin nukuttuun yöhön. 3. Joskus vaippa ei riitä, joten myös vaatteet on vaihdettava puhtaisiin. 4. Yksi osa yövuoroa on Tietokoneongelmat ovat ratkenneet hetkeksi. Valkotakkisten hoitajien määrä on osastolla pudonnut kahteen. Moilasen yökköparina on lähihoitaja Erja Kela, ja yhteistyö sujuu tutun parin kanssa. Moilasen puhelin soi. Kutsu tulee eristyshuoneesta, jossa asuva mies kaipaa apua wc-käyntiin. Mies haluaa myös mehun ja kyselee kipulääkityksestä. Moilanen noutaa lääkkeen. Nyt nukkumaan, hän kehottaa ystävällisesti Ensimmäinen kierto. Moilanen ja Kela käyvät neljän hengen pitkäaikaishuoneet ja kahden hengen akuuttihuoneet läpi vuode vuoteelta. Raportin kumpikin tekee vain omasta päädystään. Moilanen vastaa nyt pitkäaikaispotilaista. Ykköshuoneessa yhdellä on nälkä, jonkun jalka puolestaan on sotkeutunut peittoon. Osalle annetaan lisäpeitto. Seuraavasta huoneesta kuuluu vain tasaista kuorsausta. Oijoi, täällä on sattunut vesivahinko, Moilanen toteaa uuden oven takana. Kohta potilas on pesty vuoteessaan ja märät vaatteet siirretty pesulan säkkeihin. Kaikkia ei nukuta, silloin kasvot voidaan kääntää ikkunaan päin. Moilasen kierron katkaisee kansalaisen puhelu, jossa tiedustellaan särkylääkkeestä. Hän kehottaa soittajaa soittamaan keskussairaalaan Kajaaniin. Kohta sairaalasta soitetaan ja annetaan toimintaohjeet. Pian hyrynsalmelaismies käy ovella noutamassa tämän parilla puhelulla järjestyneen lääkityksen. Kuutoshuoneessa mies pyytää namuja. Niitä luvataan aamuksi. Seiskassa tippapussi on tyhjä: Voi helekkarin henkselit, Moilanen pistää käytävällä juoksuksi samalla käsidesiä hieroen ja noutaa lääkehuoneesta uuden infuusioliuospussin. Vajaassa puolessa tunnissa kaksitoista huonetta ja kolmekymmentä potilasta on käyty läpi. Rauhallista, sillä suurin osa nukkuu. Odotettavissa on vielä kolme kiertoa Moilanen tutkii asiakaspapereita kansliassa ja ryhtyy jakamaan lääkkeitä pitkäaikaispotilaiden viikkodosetteihin. Jos me perus- ja lähihoitajat emme saisi koskea lääkkeisiin, potilaat jäisivät niitä ilman. Lääkkeiden tilaamisoikeus on vain sairaanhoitajilla, mutta kukas näitä jakaisi. Yhden yön aikana Moilanen täyttää kolmesta neljään dosettia. Samalla voi vaihtaa kuulumisia, joten Kela käy näyttämässä lapsenlapsensa kuvaa ja jatkaa vuorostaan lääkkeenjakoa. Potilaiden kesäjuhlat lähestyvät, Moilanen valmistelee kirjettä omaisille. Yököt tekevät Hyrynsalmella niitä töitä, joita päivisin ei ehditä. Juhlapyhiksi se tietää vipinää: pääsiäiseksi yököt pesevät ja silittävät juhlaliinat joulun koristelusta puhumattakaan. Moilanen huomaa käytävällä liikkuvan rollaattoriherran ja lähtee saattamaan tätä wc-asioilleen suuntaavaa vanhusta. Toimet sujuvat hitaasti ja kiirehtimättä. Lopuksi niistetään yhdessä nenä Kuiskien toisilleen puhuva yökköpari lähtee yön toiselle kierrolle. Onko jo aamu, herää yksi asukas kysymään. Toisesta huoneesta lemahtaa terävä ulosteen haju. Moilanen ja Kela käärivät likavaatteet tottuneesti pusseihin ja vaihtavat kuivat tilalle. Toisessa pedissä vaipanvaihto sujuu yhtä kätevästi: sänky ylös, laidat alas, kumihanskat käteen, vanha vaippa pois ja uusi tilalle, laidat kiinni ja sänky alas. Ripeän hellästi muutamassa minuutissa, ei millään formulavarikkokiireellä. Täällä onneksi nukutaan, viime yönä ei nukuttu, Moilanen huokaisee viimeisessä huoneessa. 16 super

17 4 5 6 lääkityksestä huolehtiminen. Hyrynsalmella perus- ja lähihoitajat saavat osallistua lääkehuoltoon. 5. Osa vuodeosaston asukkaista kykenee itse käymään yötoimilla. Aini Moilanen seuraa mukana ja auttaa ongelmapaikoissa. 6. Lääkevaraston on oltava puhdas ja ajan tasalla Vuorokausi on vaihtunut hiljaisuudessa, joten tähän hetkeen kelpaa pitää ruokatauko. Kumpikaan hoitaja ei ole nauttinut edes kahvikupposta alkuyön aikana. Moilanen kaivaa varta vasten leipomiaan herkkuja esiin, ja mikroaaltouuni alkaa kilahdella. Aini Moilanen tekee pelkkiä yövuoroja. Yökköputken pituus vaihtelee kahdesta viiteen yöhön. Viiden valvotun yön jälkeen saa parhaimmillaan viisi vapaapäivää, mutta joskus selvästi vähemmän. Ensimmäinen yö on pitkässä putkessa vaikein, Kela kertoo. Kaikki yöt ovat samanlaisia, minulle yövalvominen sopii! Viiden yön putkenkin pystyy tekemään, Moilanen kuittaa. Moilanen alkaa muistella sydänjuttuaan. Pari vuotta sitten hän lähti kesälomalle. Lakkasuolla alkoi kolmantena lomapäivänä ahdistaa rinnasta, mutta se ei hidastanut ämpärin täyttymistä. Ajattelin, että kotona otettu aspiriini ja närästyslääke auttavat, joten lähdin vielä samana iltana teatteriin tekemään ensiapuvuoroani. Lopulta hän ystävien patistelemana meni lääkärin vastaanotolle. Ja kas, seuraavaksi tehtiinkin neljän suonen ohitusleikkaus sydämeen. Olin neljä kuukautta sairauslomalla, kun en yksinkertaisesti pystynyt nostotyöhön. Silloin tein ratkaisun, että jatkan vain yötöillä Moilanen ja Kela hilaavat ison tavararullakon käytävälle ja ryhtyvät täyttämään varastoja uusilla vaatteilla, kemikaaleilla ja hoitovälineillä. Pari kertaa työn keskeyttää tuttu hälytyspuhelimen ääni. Yhdessä huoneessa kysytään kelloa, toisessa virtsapullo kaipaa tyhjennystä Yököt siirtyvät tarkkailemaan erään potilaan tilaa. Harmaapäisen naisen hiusten korjaamisen ja huolellisen kasvojen pyyhkäisyn jälkeen he seisovat liikkumatta vuoteen vieressä ja kuuntelevat hengitystä. Lopulta parivaljakko kääntää naisen kyljelleen, asettaa tyynyn polvien väliin sekä vaaleanvihreän lakanan peitoksi. Vielä hetki hiljaista tarkkailua. Kumpikaan ei puhu mitään. Pöydällä on punaisia ruusuja, seinällä ruusutaulu. Moilanen toimii tämän pitkäaikaispotilaan omahoitajana. Pidämme potilaan puolta ja otamme tarvittaessa yhteyttä omaisiin. Monilla on omia vaatteita käytössä. Me muistamme myös lahjat merkkipäi vinä Käynnissä on nopea kierto pitkäaikaispotilaiden päädyssä. Osassa huoneista vielä valvotaan. Pitäisi alkaa nukkumaan, nyt on jo yö. Monet hieman paremmassa kunnossa olevat asiakkaat ovat koko yön ajan itse käyneet wc:ssä akuuttipäädyssä, jonne pikakierto siirtyy. Näihin huoneisiin kurkataan ensin varovasti. Yhdessä huoneessa avataan ikkuna. Sitten sattuu pikkuvahinko, kun hoitaja potkaisee pimeässä tuolia ja nainen herää sängyssään puhelemaan On kuukauden alku ja lääkevaraston huollon aika. Moilanen käy jokaisen lääkepaketin lävitse, katsoo tuotteen kunnon ja päiväyksen ja poistaa vanhentuneet pakkaukset. Siivouskärryssä on sangollinen pesuvettä, hyllyjä ei jätetä pölyisiksi Rollaattorimies käy toistamiseen wc-asioilla. Moilanen liittyy saattajaksi. Hän käy myös kuuntelemassa omapotilaansa hengityksen Moilanen on osaston vaate- ja vaippavastaava. Hän tutkii tietokoneelta vaatehinnastoa ja lähettää tilauksen. Uusia vaatteita tilataan neljästi vuodessa, ja vaipatkin tilataan joka kolmas kuukausi. super

18 3.05 Huoneesta yksitoista kiirii kutsu ja heti perään huoneesta kahdeksan. Kahdeksaisen ongelma on helpommin hoidettavissa, täysi pissapullo. Yhdessätoista asukas haluaa kysellä lääkityksen tarpeellisuudesta. Keskustelun jälkeen Moilanen siirtyy silittämään pöytäliinoja Kohta on aamu, mutta yököt ovat juoneet vasta yhden kupin kahvia. Satunnaisia hälytyksiä, joku käy wc:ssä. Hoitajat kirjaavat kertyneitä potilastietoja. Virtsat, lämmöt, tipat, lääkitykset. Unilääkkeitä ei anneta kenellekään jatkuvasti. Tiukan paikan tullen voimme antaa niitä, jos oikein levottomaksi menee. Niihinkin on lääkärin lupa. Yleensä selvitään pienellä syömisellä ja kyllä se uni sen jälkeen tulee. Joskus asiakkaat kysyvät meiltä, olemmeko me hoitajat varmasti saaneet nukuttua Alkaa työntäyteinen parituntinen eli aamukierto. Kela tarkistaa aluksi, että kaikki akuuttipäädyn asiakkaat ovat paikalla. Huoneisiin sytytellään valoja, sälekaihtimet avataan valoisaan, mutta sateiseen metsämaisemaan. Pissatuolit saavat istujansa, vanhat vaipat vaihtuvat uusiin, pesuhanskoilla on käyttöä, käytävälle ilmestyy pyykki- ja jätekärryjen tuoksahtava pikkukolonna. Mehumuki kaatuu vilskeessä huoneen pöydällä. Yksi pitkäaikaispäädyn miesasukas on wc-käyntiä vastaan. Yököt rauhoittelevat tätä käytävällä hangoittelevaa ja kiroilevaa. Sinä tiedät, ettei tuosta ole mitään apua. Älä nyt ala junturoimaan. Kohta mies on yhtä hymyä. Kaikkien kanssa ei tarvitse otella: Huomenta mussukka! lentää hoitajan toivotus eräälle heränneelle. Kello lähenee viittä. Joltakin mitataan verensokeri, toiselle annetaan aamulääke. Pesuja, puheita, pusseja, pyykkiä. Lähes parituntisen kierron päätteeksi molemmat hoitajat ovat väsyneitä, sillä märkiä vaippoja kertyi nyt poikkeuksellisen paljon Yön tapahtumat viimeistellään tietokoneen muistiin kansliassa. Joskus aamukierrossa menee puoli seitsemäänkin saakka. Vain muutamalla ei ollut tällä kertaa yövaippa märkänä, ja he saavat nukkua tauotta aamukahdeksaan, jolloin alkaa aamupala, Moilanen kertoo näpyttelyn lomassa Henkilökunnan tiloissa alkaa taas olla vilskettä. Talonmies ja osa aamuvuorolaisista aloittavat päiväänsä. Myös esimies Kari Keränen valmistautuu, hän on osaston ainoa mieshoitaja ja tekee normaaleja potilasvuoroja. Uudet hoitajat kokoontuvat vähitellen yökköjen kanssa aamupalaveriin. Aika vähän meillä on kerrottavaa, yön aikana ei tapahtunut mitään yllättävää, kuuluu helpottava avaushuikkaus. Aini Moilanen ja Erja Kela kiittelevät kahden yökön järjestelmää. Syksyllä osaston paikkajakoon voi kuitenkin tulla muutoksia. Samoin suullinen raportointi on joutumassa puntariin Moilanen aloittaa oman raporttinsa, uudet hoitajat kuuntelevat lämmöt, pissat, unet, pesut ja hengitykset. Vähän rohisee Enää ei sada. Aini Moilasenkin on aika päättää tämä työpäivänsä. Hän huikkaa läksiäiset ja vaihtaa pukuhuoneessa siviilivaatteet. Enää pitäisi jaksaa viiden kilometrin automatka kotiin.. Tänään töissä Kuka: Hyrynsalmelainen perushoitaja Aini Moilanen, 51. Valmistui apuhoitajaksi Kajaanista toukokuussa Työ ja työura: Yökkönä Hyrynsalmen terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tehnyt nyt yövuoroja puolitoista vuotta putkeen. Aiemmin pitänyt vielä pidempiä yökköputkia. Työskennellyt myös Ristijärvellä terveyskeskuksen vuodeosastolla, Hyrynsalmella kotisairaanhoidossa ja tehnyt keikkaa vanhainkodissa. Perhe: Ei perhettä. Harrastukset: Liikunta, hiihto, pyöräily, lenkkeily, marjastus. Lähinnä sydäntä on Lapin tuntureilla patikointi kesäisin. Ikävintä työssä: Kaikki ylimääräinen tekeminen, jota pidetään potilastyötä tärkeämpänä. Parasta työssä: Onnistumisen tunne tiukan yön jälkeen, kun kaikki on aamulla kunnossa. Myös asiakkaiden ja omaisten kiitokset kantavat eteenpäin. 18 super

19 Osallistu kampanjaan ja tule palkituksi! Suosittele SuPeria pyydä kavereitasi jäseniksi! Liity kampanja-aikana osallistut mahtavien palkintojen arvontaan! Kaikkien kampanja-aikana liittyneiden varsinaisten jäsenien kesken arvotaan 20 matkalahjakorttia, kunkin arvo 500 euroa. Suosittele SuPeria pyydä kavereitasi jäseniksi! SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuollon lähihoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattiliitto. Meitä superilaisia on jo Paras henkilö suosittelemaan SuPerin jäsenyyttä on aktiivinen ja tyytyväinen jäsen. Tule mukaan kasvattamaan SuPer-perhettä! Osallistu kampanjaan ja tule palkituksi! Ohjeet jäsenhankintaan: 1. Tulosta liittymislomake osoitteesta pyydä se superilaiselta yhdysjäseneltä tai tilaa liiton jäsenyksiköstä, tai (09) Merkitse oma nimesi ja henkilötunnuksesi liittymislomakkeeseen SUOSITTELIJAkohtaan tai, jos käytät vanhempaa lomaketta, kirjoita lomakkeen yläreunaan SUOSITTELIJA: nimi ja henkilötunnus. 3. Pyydä uutta jäsentä palauttamaan täytetty liittymislomake viivytyksettä SuPerin jäsenyksikköön. Huom! Jäsenhankintakampanja koskee varsinaisia jäseniä. Opiskelijajäsenten jäsenyys SuPerissa on maksuton! Kampanja-aika Kampanja-aika on Uusien jäsenten liittymislomakkeiden tulee olla liiton toimistossa viimeistään Matkalahjakorttien arvonta suoritetaan vuoden 2011 puolella. Suosittelijana saat jokaisesta uudesta varsinaisesta jäsenestä lahjaksi Marimekon kylpy- ja vieraspyyhkeen. C o p y r i g h t M a r i m e k k o O y j. K a i k k i o i k e u d e t p i d ät e tä ä n. SuPerin päättyneessä jäsenhankintakampanjassa jokainen uusi varsinainen jäsen palkittiin 50 euron lahjakortilla. Suosittelijat ovat saaneet riipuskorun ja Siskon pakinat -kirjan. Kaikkien suosittelijoiden kesken arvotun 500 euron lahjakortin voitti Maarit Sinkkonen Parikkalasta. SuPer-onnittelut voittajalle ja lämpimät kiitokset kaikille uusille jäsenille ja suosittelijoille. Arvonnan suorittivat Pasi Heiskanen ja Kati Nordström. SuPeriin liittyi yli 3100 varsinaista jäsentä. Suosittelijoita oli lähes 400. super

20 20 super

21 Lähihoitajatutkinto uudistui Oulun seudun ammattioppilaitoksen Kontinkankaan yksikkö on laatinut yhteistyökumppaneidensa kanssa kansalliset perusteet sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajatutkinnon muodostumiselle. Lähihoitajatutkinnon perusteiden tarkistaminen on ollut kokonaisuudessaan hyvin haastavaa. Tämän lisäksi on myös oppilaitoskohtaisesti huolehdittava, että opiskelijalla on mahdollisuus opiskella niitä tietotaitoja, joita tarvitaan vastaamaan lähihoidon eri toimintaympäristöjen ja asiakasryhmien vaatimuksia. Paikallisten tarpeiden muutoksia on myös osattava ennakoida, koulutusjohtaja Pirkko Kärki kertoo. Hän näkee, että uusissa tutkinnon perusteissa korostuvat asiakaslähtöisyys, voimavaralähtöisyys, osallisuuden vahvisteksti marjo sajantola kuvitus joonas väänänen Ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkinnon tutkinnonperusteet yhdistettiin. Opinnoissa on enemmän valinnan varaa ja suorittamismahdollisuuksia on monipuolistettu. Yrittäjäkoulutusta on lisätty. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen tutkintorakenteita on tarkistettu vastaamaan työelämän kehitystä ja uusia osaamistarpeita. Lähihoitajakoulutuksessa uudet tutkinnon perusteet tulivat voimaan elokuun alusta. Suun ja hammashoidon koulutusohjelman nimi muuttui suun terveydenhoidon koulutusohjelmaksi. Muuten lähihoitajatutkinnon osien nimet säilyivät ennallaan. Uudet tutkinnon perusteet ovat yhteiset ammatilliselle peruskoulutukselle ja näyttötutkinnoille. Ammatilliset tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit ovat yhteiset, mutta ammattiosaamisen osoittamistavoissa voi olla eroa. Ammattiosaamisen näytöt ovat keskeisin osaamisen arviointi myös ammatillisessa peruskoulutuksessa. Osaamisen arvioinneista tulevat arvosanat todistukseen ja oppimisen ja osaamisen arvioinnit erotetaan toisistaan. Tutkinnot muodostuvat työelämän toimintakokonaisuuksien mukaisista tutkinnon osista, ja ammattitaitovaatimukset on määritelty työelämässä edellytettynä käytännön osaamisena. Perustutkinto on mahdollista suorittaa tutkinnon osa kerrallaan, vaikka ensisijaisena tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen. Kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito sekä kuntoutumisen tukeminen ovat edelleen kaikille pakolliset tutkinnon osat. Ammatillisen peruskoulutuksen ammattitaitoa täydentävät opinnot, kuten kielet ja matemaattiset aineet, säilyvät ennallaan. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi myös lukio-opintoja tai suorittaa kaksoistutkinnon. Uutta on se, että opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoonsa osia muista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista, erikoisammattitutkinnoista tai ammattikorkeakouluopinnoista. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös vaadittuja opintoja enemmän tutkinnon osia. Nämä voivat olla esimerkiksi paikallisen työelämän tarpeiden pohjalta suunniteltuja opintokokonaisuuksia. Näyttötutkintoa suorittavalla on suppeammin valinnan varaa. Kaikkien tutkintojen ammatillisiin tutkinnon osiin on sisällytetty yrittäjyysosaamista ja terveyttä, turvallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä tukevia osioita. Oppilaitokset haasteiden edessä super

22 taminen, ammattieettisyys ja vastuullisuus. Työelämälähtöisyys ja uusien tutkinnon perusteiden mahdollistaman jouston ja henkilökohtaisten opintopolkujen toteutuminen työelämälähtöisesti asettaa lisähaasteita oppilaitoksille. Valinnaisuuden toteuttaminen voikin olla haastavaa pienissä oppilaitoksissa. Työelämälähtöisyyden ja uusien tutkinnon perusteiden antamien mahdollisuuksien toteutuminen edellyttävät koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien, oppisopimustoimijoiden, työpaikkojen ja ammattikoulutuksen sidosryhmien tiivistä yhteistyötä. Myös työpaikkaohjaajien rooli korostuu. Etenkin siirtymävaiheessa hekin tarvitsevat lisäkoulutusta. Toivomme, että työnantajat antavat heille mahdollisuuden osallistua koulutukseen ja aikaa hoitaa myös opiskelijaohjauksen aiheuttamat lisätyöt. Monipuolista ammattitaitoa Mitä uudistettiin? Kaikkien 52 ammatillisen perustutkinnon perusteet on uudistettu. Sosiaali- ja terveysalan sekä lääkealan perustutkintojen uudistetut perusteet otettiin käyttöön viimeisessä vaiheessa Myös maahanmuuttajien valmistava koulutus, vammaisten opiske- Uudet tutkinnon perusteet muodostuvat työelämän työ- ja toimintakokonaisuuspohjaisista tutkinnon osista ja niiden ammattitaitovaatimuksista. Tältä pohjalta koulutuksen järjestäjä voi suoraan suunnitella ammattitaidon arvioinnin, oppimisympäristöt, tarvittavan opetuksen ja ohjauksen. Lisäksi ammattiosaamisen arvioinnin kohteita ja kriteereitä sekä ammattitaidon osoittamistapoja on täsmennetty. Peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnossa voi kuitenkin olla eroja ammattiosaamisen osoittamistavoissa. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen valinnaisissa opintokokonaisuuksissa sisältää vielä avoimia kysymyksiä, koulutusjohtaja Kärki sanoo. Tutkinnon uudistus ei ollut pelkkä päivitys, vaan moni asia muuttui täysin. lijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, kotitalousopetuksen perusteet sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen perusteet on uudistettu. lisätietoa Hän pitää hyvänä sitä, että valinnaisuuden lisääntyminen tuo työpaikoille uutta monipuolista ammattitaitoa. Lähihoitajaopintoihin voi sisällyttää osia esimerkiksi kauneusalan tutkinnosta tai jalkojenhoidon opintoja. Vanhustyön koulutusohjelmaa tai osaamisalaa voi täydentää suorittamalla osan esimerkiksi mielenterveys ja päihdetyön tai suun terveydenhoidon ammattitutkinnosta. Opiskelija voi määritellä valinnaiseksi tutkinnon osaksi jo aiemmin suorittamansa ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon myös muulta kuin sosiaali- ja terveydenhoitoalalta. Tämä tarkoittaa sitä, että lähihoitajaopintoihin hyväksytään valinnaiseksi opintokokonaisuudeksi esimerkiksi jo aikaisemmin suoritettu puualan tutkinto. Tarkoitus on nopeuttaa alalle valmistumista aikuiskoulutuksen puolella, Kärki sanoo. Henkilökohtaiset opintopolut antavat myös ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeleville mahdollisuuden suorittaa opintoja tutkinnonosittain, siirtyä välillä täysipainoisesti työelämään ja palata taas opintojen pariin. Peruskoulutukseen sisältyy edelleen työssäoppimista vähintään 29 opintoviikkoa. Lukioopintoja lukuun ottamatta myös valinnaisesta tutkinnon osasta annetaan ammatillisen osaamisen näyttö. Työpaikkaohjaajat myös koulutettava SuPerin suunnittelija Soili Nevala näkee, että työelämän kannalta lähihoitajatutkinnon perusteiden uudistumisessa on paljon hyötyä. Kun tutkinnon käsitteitä ja perusteita on yhdenmukaistettu ja tutkinnon arviointikriteerit kuvataan osaamisena oikeassa työelämän kokonaisuudessa, lähihoitajan ammattitaidon laajuus avautuu työnantajillekin paremmin. Hyvänä Nevala näkee myös sen, että opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan nyt erikseen. Opiskelija saa koko opiskelunsa ajan palautetta oppimisensa etenemisestä, siitä mitä hän osaa ja mitä vielä pitää opetella. Palaute on ohjaavaa ja kehittävää, eikä siinä käytetä numeroarviointia, mutta keskeiset havainnot ja sopimukset tulisi kirjata. Opiskelijan ammatillinen kehittyminen tulisi näin dokumentoitua. Osaamisen arviointi tehdään kriteeriperusteisesti ammattiosaamisen näytön avulla, joko yhdessä näytössä tai useassa osanäytössä. Valinnaiset tutkinnon osat lisäävät lähihoitajan ammattitaidon monipuolisuutta. Opiskelija voi valita monenlaista koulutusta joko oman mielenkiintonsa tai paikallisen tarpeen pohjalta. Tässä onnistuminen vaatii kuitenkin erittäin hyvää opinto-ohjausta. Nevala toteaa, että tutkinnon uudistus ei ollut pelkkä päivitys, vaan moni asia muuttui täysin. Uudistuksen vieminen käytäntöön onkin oma prosessinsa ja se tuottaa alkuun oppilaitoksissa valtavan työmäärän, koska vielä jonkin aikaa on käytössä kahdet tutkinnon perusteet. Myös näyttötutkintotoimikunta on uusien haasteiden edessä. SuPer painottaakin sitä, että nyt on myös panostettava erityisesti työpaikkaohjaajien ja ammattitaidon arvioijien koulutukseen.. 22 super

23 Terhi Kotajärvi, Jonna Martin ja Taina Kajander valmistivat saattohoito-dvd:n, Ousman Bojang, Heidi Berglund ja Katja Markus tarjosivat laatuaikaa ikäihmisille. Keskellä Omnian yrittäjyyskoordinaattori Hannele Heikkinen-Hellsten. Opinnäytteenä syntyi yritys teksti ja kuva jukka järvelä Espoon Omniasta keväällä valmistuneet lähihoitajaopiskelijat perustivat lopputyönään yrityksen. Tehtävä oli paikoin raskas, mutta lopputulos hyvä, ja yritykset kukoistivat. Omnian lähihoitajakoulutus päättyi viime keväänä neljän koulutusohjelman osalta lopputyöhön, joka oli oman yrityksen pyörittäminen opinnäytetyönä. Yrityksiä syntyi kolmisenkymmentä. Vanhustyön opiskelijat Ousman Bojang, Heidi Berglund ja Katja Markus tarjosivat kotipalveluyrityksessään laatuhetkiä ikäihmisille. Sairaanhoidon ja huolenpidon opiskelijat Jonna Martin, Terhi Kotajärvi ja Taina Kajander valmistivat dvd-levyn saattohoidosta. Kotipalveluyrityksen tarkoituksena oli tarjota yksinäisille vanhuksille laatuaikaa heidän kodeissaan. Myös esimerkiksi kampaamo- tai teatterikäynnit kuuluivat henkistä hyvinvointia korostaneen yrityksen toimenkuvaan. Yritys oli onnistuneesti mukana Turun messuilla, johon se perusti rauhoittavan ja tunnelmallisen tilan hartiahierontapalveluineen ja sai aikaan asiakasjonon: viiden minuutin hieronta kahdella eurolla oli menestystuote. Saattohoidosta kertovalle dvd:lle puolestaan on ollut kysyntää esimerkiksi oppilaitoksissa, sillä vastaavaa tietopakettia ei aiemmin ollut tehty. Su- Perin tukema kokonaisuus sisälsi saattohoidon lisäksi tietoa vainajanlaitosta sekä suhteista omaisiin ja potilaaseen. Ensimmäiset kymmenen dvd:tä myytiin heti loppuun. Emme ole sulkeneet yrityksemme sähköpostia, joten lisätilauksiin on mahdollisuus. Olemme myös harkinneet, voisimmeko jatkaa toimintaa toiminimellä. Monta vaihetta Yrityksen perustaminen ei ole yksinkertaista. Hoitoalan opiskelijalle yhteistyö moneen suuntaan, markkinointi, budjetin teko tai vaikkapa dvd-levyn valmistaminen eivät kuulu aivan perusopintoihin. Yritykset luotiin yhteistyössä liiketalouden opiskelijoiden kanssa. He osallistuivat muun muassa budjetin tekoon. Pikkuisen meille tuli välillä tunne, että tehdäänkö meistä yrittäjiä vai lähihoitajia, sillä hoitotyön ja yrittäjyyden yhdistäminen on aika haastavaa, opiskelijat kritisoivat. Viime keväänä Omnian oppilasyritykset lakkautettiin. Vaikka vaativa yrittäjyysvuosi antoi paljon, haastatteluhetkellä kukaan kuudesta opiskelijasta ei ollut heti valmis astumaan yrittäjän saappaisiin, vaan sormet syyhysivät perinteisemmän hoitotyön suuntaan. Omnian sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyskoordinaattori Hannele Heikkinen- Hellsten kertoo, että yrittäjyyttä painottava oppilaitos käyttää lähihoitajien yritysja työelämäopinnoissa sekä opinnäytetyössä Nuori yrittäjyys -järjestön oppimateriaaleja. Opiskelijat testaavat nyt taitojaan aidoissa yrityksisssä oikealla rahalla.. super

24 24 super

25 Hoitotyön etiikkaa Hoitotyötä hyvällä omallatunnolla? Asiakkaan näkökulma ratkaisee eettiset valinnat teksti anne vuori-kemilä kuvitus joonas väänänen Hoitotyön tekijältä vaaditaan kykyä herkistyä tunnistamaan eettiset päätöksentekotilanteet asiakkaan näkökulmasta. Hänellä tulee olla rohkeutta ja aktiivisuutta puolustaa asiakkaansa ihmisarvoa ja oikeuksia. Superilaisten kokemukset kertovat, että arjen kiireen ja uupumuksen keskellä asiakkaat eivät aina tule kohdelluksi kunnioituksella. Myös työyhteisöilmapiiriin ja johtamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä tulisi käsitellä enemmän. Etiikka on juuri nyt erityisen ajankohtainen aihe. Sosiaali- ja terveysalan työntekijältä vaaditaan tänä päivänä aiempaa enemmän eettistä valveutuneisuutta ja kansalaisrohkeutta. Kun yksin työskentely ja kiire ovat lisääntyneet, joutuvat hoitajat yhä useammin itsenäisesti tekemään asiakasta koskevia merkityksellisiä päätöksiä. Usein nämä päätökset ovat luonteeltaan eettisiä, jolloin ne koskettelevat asiakkaan oikeuksia, kuten asiakkaan ihmisarvon ja itsemäärämisoikeuden toteutumista tai oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan kasvavat kustannukset ovat pakottaneet kunnat ja yksityiset palvelujen tarjoajat etsimään säästöjä kaikkialta mistä voidaan. Palvelujen tarjontaa on karsittu, palveluja ulkoistettu ja työntekijöiden määrää vähennetty. Säästötoimien myötä tehokkuus ja taloudellisuus ovat toki lisääntyneet, mutta yhtä lailla on käynyt myös päinvastoin: asiakkaan oikeuksien toteutuminen onkin heikentynyt. Näin on käynyt esimerkiksi silloin, kun asiakas on jäänyt vaille tarvitsemaansa riittävää apua tai asiakkaan tarvitsema palvelujen kokonaisuus on pirstoutunut eikä kokonaisvastuuta asiakkaan hoivasta tunnu olevan kenelläkään. Etiikan ajankohtaisuudesta kertoo myös se, että SuPer on vastikään uudistanut sosiaali- ja terveysalan eettisiä ohjeita. Lähihoitajille ja alaa opiskeleville tarkoitetut ohjeet on luotu tukemaan työntekijää tilanteissa, joissa joudutaan tekemään eettisiä päätöksiä. SuPerin laatimissa lähihoitajien eettisissä ohjeissa on kuvattu hoitotyön eettiset periaatteet. Ne ovat ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. super

26 Asiakkaan oikeudet etusijalle Eettisiä päätöksentekotilanteita on hoitotyössä päivittäin ja ne saattavat arkisuudessaan jäädä hoitajalta ikään kuin huomaamatta. Hoitajan näkökulmasta vähäiseltä tuntuva ratkaisu voi asiakkaalle olla perustavanlaatuinen. Kun hoitaja päättää jättää vaikeavammaisen asiakkaan kohdalla viikoittaisen ulkoilun tekemättä, sillä on asiakkaalle varmastikin melkoisesti väliä. Yhtälailla laitoshoidossa elävä vanhus tuntee nahoissaan sen, päättääkö hoitaja vaihtaa hänelle kuivan vaipan vai jättääkö makaamaan läpimärkänä. Palvelujen tarjontaa ja hoitotyön organisointia koskeva päätökset vaikuttavat asiakkaiden hyvinvointiin vahvasti. Ne ovat useimmiten päätöksiä, joihin hoitajat eivät suoranaisesti ole päässeet vaikuttamaan. Päätösten seuraukset he kuitenkin kohtaavat päivittäin. Avopalvelujen varassa asustava vanhus kokee todennäköisesti täysin eri tavoin sen, käykö hänen luonaan tuttu ja turvallinen hoitaja, vai pyörähtääkö kodissa päivisin ehkä viisi tai kuusikin eri työntekijää. Vanhuksen tai vammaisen kohdalla päätös siitä, onko hänellä oikeus yksityisyyteen, on niin ikään perustavanlaatuinen. Oman huoneen ja tilan sijasta asiakas voi joutua jakamaan saman huoneen itselleen täysin vieraan kanssa, ihmisen, joka kukkuu illalla myöhään, jolla käy tavan takaa vieraita ja jonka siisteys on ihan muuta kuin mihin toinen on tottunut. Yksityistä tilaa ei ole missään ja vessankin joutuu jakamaan huonekumppanin kanssa. Asiakkaan hyvinvoinnin ja laadukkaan hoidon ja huolenpidon varmistamiseksi työntekijän tulisikin tänä päivänä herkistyä tunnistamaan eettiset päätöksentekotilanteet asiakkaan näkökulmasta. Hänellä tulisi olla rohkeutta ja aktiivisuutta tarvittaessa puolustaa asiakkaansa ihmisarvoa ja oikeuksia. Tällainen eettinen tinkimättömyys vaatii yksittäiseltä työntekijältä paljon. On ylläpidettävä ammattitaitoa, omattava riittävät tiedot asiakkaan oikeuksista ja niiden toteutumisesta sekä rohkaistuttava omien näkemysten esilletuomiseen. Tehtävä ei ole helppo, etenkään, jos työ on kiireistä, omille näkemyksille ei saa tukea tai hoitajalla on epävarmuus oman työsuhteensa jatkumisesta. Eettisyys ei toteudu arjen työssä SuPer-lehdessä avattiin kuluneena keväänä kirjoituskilpailu, jossa pyydettiin superilaisia kertomaan oman työnsä eettisistä haasteista. Kirjoituskilpailun satona kertyi kiitettävä määrä superilaisten kertomuksia hoitotyön arjesta ja etiikan kysymyksistä. Kirjoitelmissaan superilaiset nostivat esille monia sosiaali- ja terveysalaa yleisesti koskettavia etiikan ongelmia. Olikin hienoa nähdä miten niin monet hoitotyön ammattilaiset tekevät työtään herkällä eettisellä omallatunnolla. Hoitotyötä ei voi enää tehdä puhtaalla omallatunnolla. Erityisesti kirjoituksia tuli vanhustenhoidosta, palveluasumisesta ja kotihoidosta. Aiheet, joita kirjoitelmissa tuotiin esiin, olivat varsin yhteneväisiä keskeisimpinä asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Myös asiakkaan ihmisarvon toteutuminen puhutti; muutamat kirjoittajat olivat huolissaan siitä, että hoitajien kiireen ja uupumuksen keskellä asiakkaat eivät aina tule kohdelluksi kunnioituksella. Myös johtaminen ja siihen liittyvät oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvät aiheet saivat huomiota. Superilaisten huoli asiakkaiden hyvinvoinnista ja hoitotyön eettisyyden toteutumisesta tuli kirjoitusten myötä selvästi esille. Jotakin hyvin huolestuttavaa tämän päivän hoitotyön tilanteesta kertonee se, että kovin moni kirjoittaja koki kamppailevansa työssä jatkuvan eettisen ristiriidan kanssa. Arvot, joihin ammattiin tullessaan oli väkevästi sitoutunut, eivät näyttäisi enää toteutuvan tämän päivän työpaikoilla. Eli kuten eräs kirjoittaja sanoi: "Hoitotyötä ei voi enää tehdä puhtaalla omallatunnolla." Näitä tuntemuksiaan kuvasi kirjoituksessaan myös pitkään vanhustyötä tehnyt lähihoitaja: "Olen usein ajatellut, että jos minulla olisi taloudellinen mahdollisuus, menisin yksityishoitajaksi että saisin noudattaa eettiseksi oikein katsomaani kokonaisvaltaista hoitotyötä." Hän jatkaa kirjoituksessaan vielä seuraavasti: "Olen kuitenkin päättänyt mahdollisuuksien mukaan tehdä hoitajan työtä 68 vuoden ikään. Mitä muuta voin tehdä kuin olla niiden ihmisten tukena, jotka kärsivät? Siihen ei tarvita edes sanoja. Hiljainen myötätunto, kuunteleminen, ystävällinen sana, uskominen ihmisen puheisiin ja heidän ongelmiensa kertominen eteenpäin lääkärin ja sairaanhoitajien tietoon on minun työni ja saan siitä itselleni hyvän mielen." Heikoimmat kaikkein haavoittuvimpia Hoitotyön asiakkaat ovat eri tavoin toisten avusta riippuvaisia. Eettisesti kaikkein haavoittuvin tilanne on niillä, joiden avuntarve on suurin. Etenkin kiireen ja työpaineen keskellä kärsijöinä ovat usein juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. He, jotka erityisesti tarvitsisivat hoitohenkilökunnan huolenpitoa ja välittämistä ja jotka eivät kykene itse äänekkäästi vaatimaan oikeuksiaan tai heillä ei ole omaisia ääntä pitämässä. Toisten avusta riippuvainen asiakas tarvitsee apua saadakseen suoritetuksi toimia, joista terve ihminen suoriutuisi itsenäisesti. Perustarpeiden hoitaminen, liikkuminen ja mahdollisuus virikkeisiin edellyttävät toiselta saatua apua. Mitä enemmän työpaikassa on kiirettä ja asiakkaita yhtä työntekijää kohden, sitä suurempi riski asiakkaan kohdalla on sellaisten tarpeiden sivuuttamiseen, joita työyksikössä ei koeta välttämättöminä. Fyysisen perushoidollisen avun tarpeen ohella asiakas on usein myös sosiaalisesti riippuvainen hoitajasta. Etenkin vanhukset kokevat usein yksinäisyyttä. Asiakkaalla, jolla ei ole omaisia tai ystäviä, ehkä ainoa ihminen jonka hän tapaa ja joka häntä koskettaa, on hoitaja. Mikäli hoitajalla on kohtaamiseen ja kosketukseen aikaa. Tästä kirjoittaa eräs superilainen seuraavasti: "On todella ikävää ettei vieläkään huomioida riittävästi esimerkiksi ulkoilun ja viriketoiminnan merkitystä terveydelle ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisijänä. Vieläkin on liikaa hoitoyksiköitä, joissa siivoaminen on tärkeämpää kuin viriketoiminta... Viriketoiminnaksi sopii hyvin monenlainen toiminta ja parhaimpia ovat yksinkertaiset asiat. Kaikki ihmiset haluavat kokea itsensä tarpeellisiksi, joten esimerkiksi osallistuminen ruoan valmistukseen, vaikkapa perunoita kuorimal- 26 super

27 la tai kattamalla pöytä, olisivat parasta toimintaa monelle." Samaa asiaa pohditaan myös toisessa kirjoituksessa seuraavaan tapaan: "Eettisesti on vaikea hoitaa ja huomioida kaikki tasapuolisesti. Se vaatii aina enemmän ja koen hoitajana, etten saa tehtyä kuin aivan välttämättömän. Nythän palveluasumisessa hoitajat hoitavat kaiken ruoasta puhtauteen, arkiaskareet vievät paljon aikaa. Ei jää aikaa vain istua asiakkaan viereen, kuunnella. Myös ulkoilun järjestäminen on hankalaa yksin eikä onnistukaan. Monesti omaiset asuvat kaukana. Onneksi edes kolmas sektori avustaa kerran kuukaudessa, kiitos heille." Itsemääräämisoikeuteen liittyy myös asiakkaiden hoitotahdon toteutuminen. Jotkut kirjoittajat kantoivat huolta siitä, miten asiakkaan toiveiden kuuleminen toteutuu saattohoidossa. Tilanteessa, missä omaiset tiukasti vaativat elämää pitkittävän, mutta kivuliaan hoidon jatkamista, vaikka potilas itse on suullisesti esittänyt hoitotahdokseen päinvastaista, hoitoa koskevien päätösten tekeminen on eettisesti hyvin hankalaa. Kirjoittaja pohtiikin hoitajien roolia näissä päätöksentekotilanteissa. Löytyykö hoitajilta kylliksi rohkeutta tuoda saattohoitopotilaan tahdonilmausta esille ja puolustaa sitä hoitoratkaisuja tehtäessä? Työyhteisön pelisäännöt puhuttivat Osa kirjoittajista toi esille työyhteisöilmapiiriin ja johtamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Muutamissa kirjoituksissa kaivattiin johtamiseen enemmän oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Esimerkiksi työvuorojen sopimisessa koettiin olevan kehittämisen varaa. Eräs kirjoittajista kertoi, että hänen työpaikallaan työvuorojen jakaminen perustui lähinnä esimiehen suosikkijärjestelmään. Esimies järjesti suosimilleen työntekijöille parhaat vuorot ja jätti huomiotta muiden toivomukset. Toinen kirjoittaja puolestaan toi esille työvuorojen järjestämiseen liittyvän eriarvoisuuden perheettömien työntekijöiden kohdalla. Kirjoittajan työpaikalla kun esimies piti itsestään selvänä, että lapsettomille ja yksineläville saattoi laittaa aina epämukavimmat vuorot, kuten joulun, juhannuksen ja heinäkuun viikot. Useammassa kirjoituksessa viitattiin myös työyhteisön ilmapiiriin. Kovin moni kirjoittaja koki, että omassa työyhteisössä oli vaikea tuoda epäkohtia esille niin, että niihin suhtauduttiin rakentavasti. Eräs kirjoittaja totesikin suoraan, ettei hän enää yrittänytkään tuoda näitä asioita esimiehen tai työyhteisön tietoon, koska ei halunnut leimautua hankalaksi työntekijäksi tai työkaveriksi. Onneksi nämä kuvaukset eivät kuitenkaan jääneet koko totuudeksi työyhteisöjen johtamisesta ja ilmapiiristä. Moni kirjoittaja antoi myönteistä palautetta esimiehensä toiminnasta ja oman työyhteisönsä ilmapiiristä. He olivat kokeneet että omassa työpaikassa sai itselleen tukea ja asioita eteenpäin, kunhan vain jaksoi rakentavasti ja perustellen tuoda näkemyksiään kuuluville. Asioihin vaikuttaminen asiakkaan hyväksi koettiin hoitajan roolin yhtenä, ja palkitsevana, ydintehtävänä. Tähän tehtävään kovin moni superilainen kirjoittaja halusi sitoutua äänitorvena sekä työpaikallaan että Su- Per-lehden sivuilla.. kirjoittaja työskentelee lehtorina helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa hesotessa. hän on myös superin eettisen toimikunnan jäsen. super

28 Maahanmuuttajan oppimisvaikeudet on hyvä tunnistaa teksti liisa uusiniitty Entistä useampi hoitoalan opiskelija on maahanmuuttaja, jonka opinnot eivät aina suju odotetulla tavalla. Opettajan on hyvä tunnistaa, mistä oppimisvaikeudet johtuvat. Taustalla voi olla muutakin kuin kieliongelmia. Helsingin Diakonissalaitoksen ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Oma tie -projektissa kertyi neljän vuoden ajan käytännön tietoa nuorten maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja arvioinnista. Projektin jatkorahoituksen turvin maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistamisesta syntyi myös kirja. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksia on ollut vaikea tunnistaa, koska soveltuvat menetelmät ovat puuttuneet. Tunnistamisen keinot ovat sidoksissa kieleen ja kulttuuriin eivätkä ne sellaisenaan sovellu eri maista ja kulttuureista saapuneiden maahanmuuttajien arviointiin. Maahanmuuttajanuorena pidetään henkilöä, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Jos oppimisvaikeudet ovat aikanaan jääneet tunnistamatta, oppijalla on ollut heikentyneet mahdollisuudet edetä opinnoissa ja aikanaan työllistyä. Oppimisvaikeudet ovat saattaneet haitata myös hänen arjessa selviytymistään. Maahanmuuttajanuorena pidetään henkilöä, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Nuoret ovat saattaneet muuttaa Suomeen tai ovat täällä syntyneiden vanhempien lapsia. Oma tie -projektiin osallistui noin sata nuorta. Heidän joukossaan kuvastui maahanmuuttajien elämänhistorioiden, kielen ja kulttuuritaustojen kirjo. Nuoret olivat iältään vuotiaita. Nuorimmat kävivät vielä kotoaan peruskoulua, vanhimmat elivät itsenäistä nuoren aikuisen elämää. Monet nuorista olivat siirtymässä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Heidän koulutuksensa vaihteli kouluja käymättömästä suomalaisen peruskoulun suorittaneeseen tai vuosien koulunkäyntiin kotimaassa. Nuorilla oli yli 20 erilaista äidinkieltä. Selkeän enemmistön muodostivat Suomessa seitsemän tai kahdeksan vuotta asuneet nuoret. Myös muuttamisen syyt vaihtelivat: joillakin oli pakolaistausta, jotkut olivat muuttaneet perhesyistä tai vanhempien työn vuoksi. Nuorten oppimisongelmat tarkentuivat muun muassa koulutuksen vähäisyyteen ja lyhytaikaiseen maassaoloon, eivät niinkään oppimisvaikeuksiin. Osalla nuorista oli laajaalaisia oppimisvaikeuksia. Joillakin ne liittyivät lähinnä sosiaaliseen elämään sekä terveyden ja mielenterveyden ongelmiin. Nuoria kannustettiin hakeutumaan palvelujen pariin, ja perheiden kanssa keskusteltiin oppimisvaikeuksista ja tuen mahdollisuuksista. Projektin tekijät saattoivat olla varsinaisen oppimisvaikeuksien selvitystyön ohessa mukana myös nuoren arjen ja vapaa-ajan vieton selvittelyssä. Projektin osana kokeiltiin oppimisen tukemista esimerkiksi tarjoamalla lukiopetusta. Matematiikan perustaitoja vahvistavaa opetusta tarjottiin ensisijaisesti niille nuorille, jotka olivat vain vähän aikaa käyneet koulua. Joustavaa opiskelua Ennen ammatillista koulutusta maahanmuuttajataustainen opiskelija voi suorittaa maahanmuuttajille tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen. Sillä halutaan antaa opiskelijalle valmiudet siirtyä ammatilliseen koulutukseen. Maahanmuuttajataustainen opiskelija voi opiskella suomea toisena kielenä, jolloin se, sekä oman äidinkielen ope- 28 super

29 tus vahvistavat hänen identiteettiään ja luovat pohjan hänen kaksikielisyydelleen. Aikuisten maahanmuuttajien koulutuksella halutaan taata, että heidän hankkimansa ammattikoulutus säilyisi ja antaisi heille heidän suomalaisessa työelämässä tarvitsemansa koulutuksen. Jos heillä on ennestään ammattitutkinto, selvitetään sen vastaavuus suomalaiseen tutkintoon. On tärkeää saada selville myös oppijan muun kuin muodollisen koulutuksen tarjoama osaaminen sekä hänen suomenkielen taitonsa. Ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa aikuiset suorittavat tutkinnon näyttötutkintona, johon on yleensä saatavana valmistavaa koulutusta. Aikuisten maahanmuuttajien erilaiset lähtökohdat otetaan huomioon muun muassa henkilökohtaisissa opetusohjelmissa ja -suunnitelmissa. Vaikeuksien tunnistaminen Jos tiedon omaksuminen on maahanmuuttajaoppijalle vaikeaa, syitä on etsittävä oppijan elämäntilanteesta. Oppimisvaikeuksien takaa löytyvät usein ympäristö ja erilaiset taustat. On otettava huomioon nuoren koko elämänkaari ja kasvuympäristöt, jotka ovat vaikuttaneet tämänhetkiseen tilanteeseen ja nuoren hallitsemiin taitoihin. Nuoren kasvuympäristöjen tunteminen edellyttää, että tuntee tämän perheen yksilönä, koska jokaisella maahanmuuttajaperheellä on oma perhekulttuurinsa. Maahanmuuttajaperheet ovat myös lähtökohdiltaan erilaisia. Yksilöiden kannalta on tärkeää lähtömaan turvallisuus tai turvattomuus, perheen sosiaalinen asema lähtömaassa tai se, ovatko he asuneet maaseudulla vai kaupungissa. Samoin tärkeitä ovat syyt, miksi he ovat muuttaneet. On suuri merkitys sillä, onko maasta jouduttu lähtemään vapaaehtoisesti vai pakosta. Myös koulutustausta voi vaihdella asuinalueen tai perheen yhteiskunnallisen aseman takia. Maassa vallinnut sotatila on saattanut katkaista säännöllisen koulunkäynnin pitkäksi aikaa. Toisaalta maahanmuuttajanuori on voinut käydä kansainvälisiä kouluja useissa maissa. Hidas oppiminen oire vaikeuksista Maahanmuuttajan oppimisvaikeuksissa joudutaan selvittämään se, milloin kyse on taitojen harjaantumattomuudesta, milloin vaikeudesta omaksua annettu tieto. Yleensä oppimisvaikeutta kuvaa se, että koulussa opetettavien taitojen oppiminen on hidasta eikä etene odotetulla tavalla. Erikseen mainitaan lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan oppimisvaikeudet. Oppimisvaikeusiin kuuluvat myös laajemmat kysymykset, esimerkiksi se, miten aikuistuva nuori selviytyy omassa arjessaan. Maahanmuuttajaoppijan vaikeuksien taustalla voi löytyä esimerkiksi se, ettei matematiikkaa ole harjoiteltu riittävästi, jolloin taidot eivät ole päässeet vakiintumaan. Laskeminen on hidasta, jos peruslaskutoimituksetkin ovat vielä harjaantumatta. Oppimisvaikeuksien arviointi lähtee aina oppijan yksilöllisestä tilanteesta, siitä, miltä pohjalta hän ponnistaa. Päätelmiä tehtäessä joudutaan nojaamaan tietoon, joka on saatu oppijan elämänhistoriasta, oppimishistoriasta sekä kieli- ja kulttuuritaustasta. Oppijan suorituksia ei voida verrata muiden samassa ryhmässä opiskelevien suorituksiin. Oppimisvaikeuksien arvioinnissa ei pitäisi tarkastella kapeasti akateemisia taitoja vaan myös sitä, miten nuori selviytyy kokonaisuudessaan. Siksi arviointi sisältää taustatietojen kokoamista, haastatteluja, hänen työskentelynsä tarkkaa havainnoimista sekä tarvittaessa testien käyttämistä. Kielitaito selvitettävä Oppimisvaikeuksien arvioinnissa ei pitäisi tarkastella kapeasti akateemisia taitoja vaan myös sitä, miten nuori selviytyy kokonaisuudessaan. Jos yksittäisen oppiaineen kanssa on hankaluuksia, kannattaa selvittää, ymmärtääkö oppija oppiaineen keskeisiä suomenkielen käsitteitä. On myös selvitettävä tunteeko oppija opetuksen sanastoa omalla äidinkielellään. Oppijalta testataan myös, miten sujuvasti hän pystyy lukemaan annettuja tehtäviä ja oppiaineen vaatimia tekstejä tai miten hän ymmärtää opettajan puhetta. On myös syytä selvittää nuoren aikaisempi tausta: millaista opetusta hän on saanut näiden taitojen hankkimiseen. Jos oppimisvaikeuksien taustalla on kyse puhtaasti kielitaito-ongelmista, kannattaa antaa tukea kielenopetukseen. Jos oppijalla ei ole lukutaitoa tai häneltä puuttuu peruslaskutaito, hänelle pitäisi taata aikaa harjoitella näitä aineita, sillä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oppijalta vaaditaan hyviä lukemisen ja laskemisen perustaitoja. Mikäli oppimisessa on edelleen kaikesta varmistuksista huolimatta vaikeuksia, on oppijaa ryhdyttävä tukemaan esimerkiksi yleisen oppimisen tuen piirissä tai osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Opettajan tukena voi toimia erityisopettaja, joka ammattitaitonsa ansiosta pystyy kartoittamaan mistä oppijan vaikeudet johtuvat. Hän voi päätellä johtuvatko vaikeudet esimerkiksi lukemisen ongelmista. Jos laskeminen ei suju, hän voi kartoittaa, mistä matematiikan ongelmista on kyse.. lähde: anu arvonen, liisa katva ja anne nurminen: maahanmuuttajan oppimisvaikeuksien tunnistaminen, ps-kustannus super

30 Muista miten muistat......kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. -2,2 snt/l polttoaineesta Alennukset ovat voimassa kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla 30 super ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta.

31 Parantaako ginkgo muistia? Viimeistään eläkeiän lähestyessä moni huolestuu omasta tai läheisensä muistamattomuudesta. Tunnetuin ja yleisin muistihäiriöitä ja dementiaa aiheuttava sairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa lähes joka viides yli 85-vuotiaista. Alzheimerin tautia ei voida parantaa eikä merkittävästi ehkäistä. Sen etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa lääkkeillä. Mikään yksittäinen ravintoaine, luontaistuote tai ravintolisä ei ehkäise eikä lievitä dementiaa, mutta ravinnolla ja etenkin sen rasvakoostumuksella voi olla positiivista vaikutusta. Neidonhiuspuu ikivanha aasialainen puu Useita kasviuutteita on kokeiltu muistihäiriöiden hoitoon. Eniten on tutkittu kiinalaisen neidonhiuspuun lehdistä valmistettua uutetta. Puu tunnetaan myös nimellä ginkgo sen latinankielisen nimen Ginkgo biloba mukaan. Euroopassa neidonhiuspuu-uutteita ryhdyttiin 1960-luvulla käyttämään ääreisverenkierron häiriöissä, esimerkiksi kylmäraajaisuudessa. Suomessa uutteet ovat lääkelain alaisia kasvirohdosvalmisteita, joilla pitää olla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean myöntämä myyntilupa tai rekisteröinti. Tuotteet eivät vaadi lääkärin reseptiä, ja niitä saa myydä myös muualla kuin apteekeissa eli luontaistuoteja elintarvikeliikkeissä. anna-liisa enkovaara lääkäri, tietokirjailija Ei paranna muistia eikä lievitä dementiaa Yhdysvaltain terveysvirasto käynnisti 2000-luvun alussa tutkimuksen, johon osallistui noin 3000 yli 70-vuotiasta, joilla ei ollut muistisairauksia. Puolet heistä käytti päivittäin kuuden vuoden ajan neidonhiuspuun erityisuutetta ja puolet lumevalmistetta. Hoito- ja lumeryhmissä ilmeni saman verran muistihäiriöitä, ajatustoiminnan heikentymistä ja dementiaa. Tulokset julkaistiin joulukuussa 2009 arvostetussa lääketieteen lehdessä. Kansainvälisen Cochrane-yhteistyön asiantuntijat ovat vuosien aikana kolmasti arvioineet neidonhiuspuu-uutteilla tehdyt tutkimukset ja julkaistun kirjallisuuden. Vuonna 2002 he päätyivät siihen, että tutkimukset olivat lupaavia ja neidonhiuspuu saattaisi lievittää dementiaoireita. Tutkimusten lisääntyessä ja tulosten tarkentuessa asiantuntijat kuitenkin totesivat, että neidonhiuspuuvalmisteiden ei ole osoitettu hidastavan eikä lievittävän dementiaa. Verenvuototaipumus voi lisääntyä Neidonhiuspuuvalmisteilla on todettu vain vähäisiä haittavaikutuksia, joskus esiintyy vatsavaivoja, päänsärkyä ja allergisia ihoreaktioita. Valmisteiden mahdollisia yhteisvaikutuksia dementialääkkeiden kanssa ei ole tutkittu. Neidonhiuspuu-uutteet vaikuttavat verenhyytymiseen ja saattavat pidentää veren vuotoaikaa ja lisätä verenvuotoja. Kirjallisuudessa on julkaistu parikymmentä yksittäistä tapausta, joissa kasviuutteen käytön yhteydessä on todettu vakava verenvuoto. Useissa tapauksissa on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta arvioida, onko neidonhiuspuu-uute ollut verenvuodon todellinen syy. Hoitotutkimusten yhteydessä uutteet eivät ole aiheuttaneet verenvuotoja. Varovaisuus on tarpeen tilanteissa, joissa verenvuotovaara on lisääntynyt, esimerkiksi veren hyytymistä estävien lääkkeiden tai asetyylisalisyylihapon yhteydessä. Turvallisinta on lopettaa neidonhiuspuu-uutteen käyttö pari vuorokautta ennen suunniteltua leikkausta.. super

32 Perushoitaja Eija Sipilä Lahdesta: Opiskelijavastaavien tietämystä tarvitaan teksti ja kuva sonja kähkönen Lahdessa toistakymmentä vuotta SuPer-opona toiminut Eija Sipilä muistuttaa, että hyvällä yhteistyöllä työmarkkinoille saadaan laadukkaita lähihoitajia. Eija Sipilän kasvoilla ei näy merkkejä siitä, että yöunet jäivät vain muutaman tunnin pituisiksi. Hän pääsi työvuorosta kukonlaulun aikaan, mutta hymyilee jo puolilta päivin pirteänä ja kaataa kahvia mukiin. Sipilä on esittänyt työnantajalleen toiveen, että voisi tehdä mahdollisimman paljon yövuoroa, sillä päivisin aika kuluu pitkälti opiskelijatyön parissa. Ja siitä hän ei malttaisi tinkiä. Joskus jotkut ihmettelevät, miten jaksan hoitaa näitä kaikkia asioita ja kiiruhtaa yövuoron jälkeen intoa täynnä erilaisten hankkeiden ja projektien pariin. Mutta tämä on sydänjuttuni, koen tehtävän erityisen tärkeäksi. Eija Sipilä myöntää jääneensä opotyöhön koukkuun, vähän niin kuin jo- 32 super

33 Vuosia opotyötä tehneen Eija Sipilän mukaan opiskelijat olivat ennen vaatimattomia ja kuuliaita. Nykyään he tuovat reippaasti esiin omia näkökulmiaan ja ovat tietoisia omista oikeuksistaan sekä velvollisuuksistaan. honkin harrastukseen. Yhdeksäntoista vuotta sitten kollega houkutteli hänet mukaan toimintaan. Silloin työsarkaa oli huomattavasti vähemmän. Aloittavia opiskelijoita oli vain muutama ryhmä ja pidin SuPerin tietoiskuja kerran, pari lukukaudessa. Niistä ajoista ovat muuttuneet sekä koulutuksen sisältö että opiskelutyyli. Tänä päivänä Eija on mukana useissa oppilaitosten työ- ja ohjausryhmissä niin liiton kuin työnantajankin edustajana. Periaatteensa mukaisesti hän ei koskaan kieltäydy, kun häntä on pyydetty mukaan lähihoitajakoulutusta kehittäviin projekteihin. Minusta kieltäytyminen olisi vain huonoa mainosta edustamilleni tahoille ja olisi siten iso takapakki yhteistyön rakentamisessa, hän kiteyttää. Projekteihin oppilaitosten pyynnöstä Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman laatiminen on ollut yksi suuremmista projekteista, joissa Eija Sipilä on ollut hiljattain mukana. Jokin aika sitten ryhmässä pohdittiin, onko kaikkien hoitoalalle hakeutuvien maahanmuuttajien suoritettava lähihoitajan koulutus. Vaihtoehdoksi esitettiin lyhyempää hoiva-alan koulutusta. Pidän koulutusta tärkeänä ja esitin lyhyeen koulutukseen kielteisen kannan. Kun kenttätyössä tehdään pitkälti samoja töitä, niin eihän pari alan kurssia suorittanut henkilö voi saada lähes samaa palkkaa kuin työntekijä, joka on kahlannut läpi kolmivuotisen tutkinnon. Elämässä kannattaa muutenkin katsoa eteenpäin pidemmällä tähtäimellä ja silloin koulutus on investointi. Näkemyksiään Sipilä on tuonut esiin myös Taitajana työelämässä -hankkeessa, jossa on etsitty uutta mallia lähihoitajien työssäoppimisjaksoille. Hankkeen tarkoituksena on ollut hakea kokemuksia siitä, tuleeko opiskelijoista itsenäisempiä työntekijöitä, kun ohjaajat eivät puutu heidän työntekoonsa perinteiseen tapaan. Olen tarkastellut kenttätyössä, onko oma-aloitteisempi työote tuottanut tulosta. Tuntumaa asiaan olen hakenut tutustumalla työpisteisiin, tapaamalla opiskelijoita ja kysymällä heidän mielipiteitään asiasta. Sipilä on ollut mukana projektin väliarvioinneissa. Ensi keväänä on tarkoitus tarkastella laajemmin, mitä tuloksia on saatu ja missä on parantamisen varaa. Olen päätynyt projekteihin useimmiten oppilaitosten pyynnöstä. Vuosien opotyön myötä olen tullut koulun edustajille tutuksi, joten he tietävät keneen ottaa tarvittaessa yhteyttä. Työelämän asiantuntijoita tarvitaan Oppilaitoksen, työelämän ja opon välisestä yhteistyöstä hyötyvät kaikki. Koska moni opettaja on etääntynyt kentällä tehtävästä hoitotyöstä, on ajan tasalla olevan hoitotyöntekijän mukanaolo eri työryhmissä sekä oppilaille järjestetyillä tunneilla tärkeää. 36 vuotta hoitoalalla työskennellyttä Eija Sipilää pyydetään usein tunneille SuPer-opo Eija Sipilä Elämässä kannattaa muutenkin katsoa eteenpäin pidemmällä tähtäimellä ja silloin koulutus on investointi. puhumaan esimerkiksi ammattietiikasta, ammatti-identiteetistä ja työsuhdeasioista. Eri työryhmissä hän tuo esiin näkemyksiään ja kokemuksiaan käytännön työstä. Sipilä pitää tärkeänä myös tehtäväänsä työelämän edustajana, sillä sitä kautta esimerkiksi oma työnantaja saa tarvittaessa palkkalistoilleen väkeä. Tietysti myös opiskelijat hyötyvät, mikäli voin auttaa heitä löytämään työpaikan opiskeluajaksi tai valmistumisen jälkeen. Vinkkaan aina avoimista työpaikoista, jos satun niistä tietämään. Lähihoitajakoulutus uudistuu. Erilaisia hankkeita ja työryhmiä tulee lisää, työelämä kehittyy ja työvoimapula uhkaa. Sipilä toteaa, että muiden osapuolten ohella näiden muutosten tuomia haasteita ratkomaan tarvitaan myös opiskelijavastaavia. Työelämän hyvin tuntevan opon vinkit ja ehdotukset voivat olla kullanarvoisia. Eija Sipilä uskoo, että toimivan yhteistyön tuloksena työmarkkinoille saadaan laadukkaita ja päteviä lähihoitajia. Työelämän, koulujen ja ammattiliiton tehtävänä on aina ollut pitää yllä hyvää koulutustasoa. Ainakin Lahdessa tällaiselle asialle ja yhteistyölle annetaan arvoa.. 60-vuotias perushoitaja ja SuPerin opiskelijavastaava Lahdesta. Työskentelee vanhuksille asumispalveluja tarjoavassa senioritalo Mainio Vireessä. Perheeseen kuuluu aikuinen tytär, joka on niin ikään perushoitaja. On mukana useissa hankkeissa ja työryhmissä Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden Diakoniaopiston kutsumana. Vapaa-aikanaan lenkkeilee, tanssii ja sauvakävelee, minkä opon tehtäviltään ehtii. super

34 Nuorista SuPer-Voimaa ammattiosastoihin Tämän päivän nuorille on tarjolla paljon aktiviteetteja, jotka kilpailevat ammattiyhdistystoiminnan kanssa. Kilpailutekijöitä ovat myös vuorotyö ja työn kuormittavuus. Tämän vuoksi ammattiosastojen on tehtävä itsestään houkuttelevia. Matalin kynnys päästä mukaan on osallistua ammattiosaston järjestämiin aktiviteetteihin. Voit myös itse tehdä ehdotuksia ammattiosastollesi. Ammattiosastosi yhteystiedot löydät osoitteesta sari erkkilä SSuPerin jäsenistöstä on SuPer-Nuoria eli alle 30-vuotiaita varsinaisia jäseniä kaikkiaan noin Kaikkia superilaisia, iästä riippumatta, yhdistää työ sosiaali- ja terveydenhuollossa. Enenevässä määrin superilaisia löytyy myös opetustoimen puolelta. Toiminnan jatkumisen kannalta ja nuorten odotusten selvittämiseksi on tärkeää, että ammattiosastot saavat nuoria mukaan toimintaan. Tämän hetkisillä ammattiosastokonkareilla on sitä paljon puhuttua hiljaista tietoa, jonka siirtyminen seuraaville sukupolville on ensiarvoista. Ammattiosastotoiminta tuo parhaimmillaan vaikuttamismahdollisuuksia, yhdessä tekemisen meininkiä, halvan harrastuksen, iloa ja riemukkaita hetkiä sekä kollegiaalisen vertaistuen voimaa. Tee ehdotuksia osastollesi! liitto.fi > ammattiosastot. SuNu eli SuPer-Nuorten valtakunnallinen työryhmä suunnittelee ja toteuttaa nuorten toimintaa alle 30-vuotiaille varsinaisille jäsenille. Työryhmässä nuoret suunnittelevat nuorille toimintaa. SuNu auttaa mielellään ammattiosastoja toiminnan toteuttamisessa. Sunulaiset löydät osoitteesta www. superliitto.fi > opiskelijat ja nuoret > Super-Nuoret > SuNu esittelyssä. Uusia SuNuja kaivataan erityisesti Lapin, Savon, Kymen ja Satakunnan alueilta eli rempseät SuPer-Nuoret edellä mainituilta alueilta, ottakaa rohkeasti yhteys osoitteeseen Uudenmaan SuPer-Nuoret tutustumassa Tallinnan Diakooniahaiglaan eli Diakoniasairaalaan. SuPerRaksa-joukkue Yyteri BeachFutiksessa heinäkuussa. Lapin SuPer-Nuorten koulutus- ja virkistysviikonloppu Pellossa maaliskuussa. Tulevia tapahtumia SuPer-Nuorille Varsinais-Suomen SuPer-Nuorten Piknik-risteily Turusta PeSu Kokkola, Sokos Hotel Kaarle Etelä-Pohjanmaan SuPer-Nuorten SuPerZumbaa ja kylpylää, Härmän kuntokeskus SuPer-Nuorten toiminnan suunnitteluilta, Rovaniemi Itä-Suomen SuPer-Nuorten koulutus- ja virkistysviikonloppu, Ilomantsi Möhkö PeSu Kittilä, Hullu Poro PeSu Helsinki, Scandic Simonkenttä Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet: puh. (09) > opiskelijat ja nuoret > menossa nyt. > SuPer-Nuoret. Nämä nuorille, vastavalmistuneille ja opiskelijoille suunnatut sivut ilmestyvät muutaman kerran vuodessa SuPer-lehdessä. Onko sinulla asioita tai teemoja, joista tahtoisit kirjoitettavan näillä teemasivuilla? Laitathan palautetta sivuista ja ideoita sähköpostilla osoitteeseen sonja 34 super

35 Tumpin kolumni Tuomo Tumppi Valokainen on lähihoitaja ja monipuolinen musiikkimies joonas väänänen Yhteistyön pitää toimia. Taaksemme hiljaa lipuva kesä oli kuumin miesmuistiin. Kova viime talvi tuotti lupauksia, moni suu sanoi kunhan kesä tulee. Kesä tuli aaltona. Aurinko porotti päiviä, viikkoja miltei pilvettömältä taivaalta. Turistitkin pyyhkivät hikeä otsaltaan kuvatessaan Helsingin Tuomiokirkkoa. Ne, kenellä oli loma hellekuukausina, olivat varmasti tyytyväisiä oloonsa ainakin ilmojen puolesta. Mittari kipusi kolmeenkymmeneen plusasteeseen. Varjossakin saattoi olla hiostavaa. Voi niitä, jotka toteuttivat talkootyönä omakotitalonsa kattoremontin. Kesäloma on aikaa, jolloin olisi aikaa vain lukea ja nauttia loikoilusta. Kesälomallahan ei tarvitsisi tehdä mitään, eihän? Mutta mökille oli päästävä. Valtaväestö pakkaa autonsa ja lapsensa autoihin, suuntana jokin suomenniemen kolkka. Mökillä saattoi olla tukalaa, jos janoa lievitettiin liialla alkoholilla. Mökillä paljastuu minä ja sinä -kuva. Mökillä ei ole aina rentoa, jos sinne kasautuu muita purkamattomia töitä tai paineita. Kaikki tietävät tarinan Turmiolan Tommista. Monet jäivät kuitenkin kaupunkiin. Koteihin hankittiin tuulettimia ja jääpalapusseja. Oli myös niitä lomalaisia ja humalaisia, jotka valvoivat aamutunneille asti grillaten ja hermostuttaen naapurinsa, jotka taas koettivat nukkua ikkunat mahdollisimman avoimina tuulettaakseen kaupungin öistä kuumuutta pois makuuhuoneistaan. Miltä kuulostaa Dannyn Kesäkatu-laulu aamuyöstä? Kallion sisäpihalla? Meitä on moneksi. Hukkuneita oli paljon, samoin toikkarointeja ja rattijuoppoja. Ja kaikki tämä oli ihanan, odotetun lämmön, valon, eli kesäisen ilman syytä. Tosin toukokuu oli suhteellisen viileä. Kyllä tää on taas tätä Suomen kesää, kuulin jonkun sanovan Helsingin uimastadionilla. Kun helleaalto sitten pukkasi kehiin, viilensin itseäni vapaapäivinä Helsingin rannoilla ja maauimaloissa. Nautin lukemisista ja eväistäni. Kuulin moneen otteeseen miten ilma on liian kuuma. Saisi olla asteen pari viileämpää. Todellinen kuumuus koettiin Helsingin Malmin sairaa- lan päivystyspoliklinikalla. Ihmiset paiskivat töitä aamusta iltaan ja illasta aamuun kolmessa vuorossa. Ulkona oli siis helle ja kansa sairasteli jonoiksi asti. Malmin sairaalan vanha, ahdas rakennus kerää lämpöä seiniinsä, ja työt esimerkiksi päivystyspolilla tehdään subtrooppisissa tunnelmissa. Työnjohto lievitti nestehukkaa tarjoamalla työläisille Vichyä. Hieno ele. Täytyy ihmetellä sairaaloittemme henkilökuntaa miten he jaksavat. Meno on kovaa ja kiireellistä. Vastuu painaa ja hoidon on mentävä oikein. Itse teen keikkahommia sairaaloissa ja voin pitää lomapäivän, kaksi silloin, kun paine ja kuumuus käyvät liian koviksi. Voin vain tajuta sen kun helteet ovat ohi, mutta hoitoruuhka jatkuu miten hyvä yhteishenki takaa työn onnistumisen ja jaksamisen. Esimerkiksi Helsingissä muutamassa sairaalassa yhteishenki toimii, joten niihin on hyvä mennä hommiin. Yhteistyön siis pitää toimia helteellä ja hieman viileämmälläkin säällä, sillä meitä ihmisiä on erilaisia. Tätä samaa yhteistyöhenkeä toivon sairaaloittemme ylihoitajilta. Kaikki eivät voi asettua johonkin tiettyyn muottiin, jonka joku arvonsa tunteva ylihoitaja on itsekkäästi laatinut. Hoitotyö on raskas ammatti. Siinä tarvitsee olla sopivasti joustoa ja vapaata, jotta voi nauttia elämästä niin kuumilla kuin kylmilläkin säillä, sitä sopivaa ilmanlaatua etsien. Meitähän on moneksi, onneksi.. super

36 Suunnittele sohva voita rahaa koulusi taukotilan kunnostukseen syyskuun Vertailu Koeputki- hedelmöityksiä tehtiin vuonna kappaletta. Vuonna 2008 määrä oli 8226 lähde: thl Nettiryhmä auttaa äitejä eroon päihteistä Savuton Sohva Sakille -hanke järjestää Tuunaa Sohva! -kilpailun ammatillisissa oppilaitoksissa ja IRC-galleriassa. Tavoitteena on saada ammattiin opiskelevat kunnostamaan oppilaitostensa mahdollisia taukotiloja ja tehdä tai kunnostaa sinne sohva. Valmiilla sohvilla otetaan kuvia työn tehneestä kaveriporukasta ja kuvat laitetaan IRC-galleriaan, jossa äänestetään kilpailun voittajat. Kilvan päämääränä on aktivoida ammattiin opiskelevia mukavalla toiminnalla oman oppilaitoksen viihtyvyyden lisäämiseen. Tavoitteena on myös lisätä mahdollisuuksia savuttomaan toimintaan välitunneilla. Voittajille on luvassa muun muassa 500 euroa rahaa taukotilan kunnostusta varten.. lisätietoja kilpailusta: osallistu/tuunaa-sohva Päihteitä käyttäville äideille käynnistyy internetissä toimiva keskusteluryhmä, jonka tavoitteena on auttaa äitejä vähentämään tai lopettamaan kokonaan päihteiden käytön. Ryhmässä jaetaan kokemuksia siitä, millaista on olla äiti tai odottava äiti, jolla on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden päihdekäytön kanssa. Ryhmä kokoontuu Päihdelinkin suljetulla keskustelupalstalla syys- ja joulukuun välisenä aikana. Ryhmään voivat osallistua raskaana olevat ja eri-ikäisten lasten äidit. Keskusteluun osallistuu myös kolme vauva- ja päihdetyön ammattilaista. Ilmoittautumiset otetaan vastaan sähköpostilla osoitteessa: Toiminnasta vastaavat Ensi- ja turvakotien liitto ja A-klinikkasäätiö.. lisätietoja: Nuorten kannabiskokeilut yleistyneet Ota sykemittari käteen. Kun sydän lyö yli 90 kertaa minuutissa, on turha jatkaa riitaa, sillä sanot vain asioita, joita et tarkoita, etkä kuule, mitä toinen oikeasti sanoo. näin riitelet oikein -ohje trendi 8/2010 Nuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet erityisesti lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien piirissä. Tuoreessa Kouluterveyskyselyssä 22 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 16 prosenttia lukiolaisista ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Vuoden 2008 kyselyssä osuudet olivat noin neljä prosenttiyksikköä pienemmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn johtajan Riikka Puusniekan mukaan kannabiksen kokeilu on selvästi yleisintä pääkaupunkiseudulla, jossa noin joka kahdeksas peruskoululainen, noin joka neljäs lukiolainen ja noin joka kolmas ammattiin opiskeleva ilmoitti kokeilleensa kannabistuotteita vähintään kerran. Poikien kannabiskokeilut ovat tyttöjen kokeiluja hieman yleisempiä sekä peruskoulussa, lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Kannabista kertoi kokeilleensa 18 prosenttia lukiolaispojista ja 14 prosenttia lukiolaistytöistä, ammattiin opiskelevista pojista 23 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia, peruskoulun pojista 10 prosenttia ja tytöistä 6 prosenttia. Muiden laittomien huumeiden kokeilussa ei ollut nähtävissä merkittävää muutosta.. 36 super

37 osa 10/10 Lauri ja Saara Kaipainen eivät pidä rokotuspiikeistä. Joskus on tarvittu äitiäkin avuksi, jotta rokotus onnistuisi. Rokotus lapsen oikeus teksti päivi hujakka kuvat jukka järvelä Pienen lapsen rokottaminen tai rokottamatta jättäminen herättää keskustelua ja antaa aihetta pohdintaan. Onko rokottaminen tarpeellista? Kärsiikö lapsi myöhemmin, jos rokotus jääkin antamatta? Mervi Suomisen ja Teppo Kaipaisen molemmat lapset on rokotettu. Vanhemmat pitivät lasten rokottamista oikeastaan itsestäänselvyytenä. Meidät vanhemmat on pienenä rokotettu, eikä lasten ollessa pieniä tullut mieleenkään jättää heitä rokottamatta. Esikoisen ollessa vauva mietin, onko rokotteen ottaminen lapselle turvallista. Neuvolassa ei kuitenkaan kertaakaan kysytty tai annettu edes vaihtoehtoa rokottamatta jättämiselle. Olenkin pohtinut joskus, ovatko rokottamatta jätetyt lapset ylipäätään neuvolaseurannan piirissä, miettii vantaalainen lähihoitaja Mervi Suominen. Perheen yhteinen harrastus on uinti. Liikunnallisesti lahjakas Lauri arastelee vieraita aikuisia, mutta on erittäin sosiaalinen toisten lasten kanssa. Saara on topakka pikkuneiti jonka saparot heilahtelevat määrätietoisesti kun hän laittaa veljeään kuriin. Kun rokotuspiikkiä ei näy, leikit sujuvat. Pöydän alle piiloon Viisivuotias Lauri ei pidä rokottamisesta. Pelkästään vieraan aikuisen kosketus tuntuu pojasta pahalta. Vielä vauvana Lauri ei juuri rokotuspiikkiin reagoinut. Laurin kasvaessa tilanne muuttui, ja niin äiti kuin neuvolahenkilökuntakin on joutunut pitelemään poikaa kiinni, jotta rokotus onnistuisi. super

38 Lauri on hyvin haasteellinen rokotettava. Hän ei todellakaan pidä lääkärikäynneistä eikä rokotustilanteista. Olemme joskus joutuneet jopa konttaamaan pojan perässä pöydän alle ja pitämään kahden aikuisen voimin poikaa kiinni, kun häntä on rokotettu, Suominen muistaa. Kaksivuotias Saara suhtautuu hieman veljeään paremmin itse rokotukseen, mutta kiinni pitämisestä hänkään ei pidä. Jos lapset sattuvat saamaan rokotuksen samalla neuvolakäynnillä, on myötätuntoitku ilmeinen. Pientä lämpöilyä ja pitkittyneitä päiväunia kummempia sivuvaikutuksia ei Laurin ja Saaran rokotuksista ole ilmaantunut. Saaran ollessa vauva, Mervi Suominen otti hänelle rotavirusrokotteen, joka neuvolassa annettiin suun kautta tippoina. Suomen rokotusjärjestelmä on mielestäni erinomainen. Rokotteet kuuluvat neuvolan piiriin, niitä tutkitaan ja kehitetään. Nykyään rotavirusrokotteenkin saa neuvolasta, sitä ei tarvitse itse ostaa. Myös sikainfluenssarokote hankittiin äidille ja lapsille. Täytyy myöntää, että annoin tunteelle vallan. Hätäännyin, podin hysteriaa suuren yleisön tavoin. Mediamyllytys lietsoi, enkä osannut ajatella järkevästi. Otimme rokotteet, koska Saara kuului ikänsä puolesta riskiryhmään sekä Laurilla olleen infektioastman vuoksi. Rokotus on turva lapselle Mervi Suominen on aina luottanut neuvolaan ja sen henkilökuntaan. Hänen mielestään neuvolatoiminta suomessa on kattavaa. Rokottamatta jättäminen on Suomisen mukaan kaksipiippuinen juttu. Ymmärrän, jos lapsensa jättää rokottamatta sen vuoksi, ettei kyseistä tautia Suomessa enää ole. En kuitenkaan ymmärrä rokottamatta jättämistä, jos joku tauti maapallolla ylipäätään on. Taudithan voivat palata, jos rokotukset lakkautettaisiin kokonaan. En tunne kuitenkaan ketään, joka olisi jättänyt lapsensa rokottamatta, joten en voi tietää syytä, miksi joku toisin tekisi. Suominen jää pohtimaan vanhempia, jotka kieltäytyvät rokottamasta lapsiaan. Kokevatko vanhemmat ehkä syyllisyyttä, syyllistääkö vai tukeeko neuvola heidän kantaansa. Entä jos lapset aikuisena kysyvät miksi heitä ei ole rokotettu? Minusta on hienoa, että lapsella on oikeus rokotuksiin ja lasten vanhemmilla vapaus valita rokottavatko he lapsensa vai eivät. Joskus kuitenkin mietin, että olisi mielenkiintoista tietää, miksi aiheesta ei keskustella enempää. Miksi vanhemmat eivät halua rokottaa lapsiaan, miksi asiasta ei puhuta? Pelkäävätkö lapsensa rokottamatta jättäneet vanhemmat leimaantumista, Suominen ihmettelee.. Saaran kuvaushetkellä sairastama pikku kuume ei tullut rokotuksesta, mutta niinkin on joskus käynyt. Myös Lauri on joskus lämpöillut piikin jälkeen. 38 super

39 Rokotukset Rokotukset ovat tärkeä osa suomalaisten lasten terveydenhuoltoa. Rokotuksilla luodaan suojaa infektiotauteja vastaan. Osa näistä taudeista on pystytty kokonaan hävittämään rokotuksin. Kansallisen rokotusohjelman tavoitteena on suojata väestöä mahdollisimman hyvin tarttuvilta taudeilta rokotteilla. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 421/2004 antaa ohjeet rokotusohjelmasta. Ohjelman lisäksi on muutoksin päätetty Ahvenanmaalla vuosina toteutettavasta rokotuskampanjasta puutiaisaivotulehduksen torjumiseksi. Tämän lisäksi on päätetty että henkilöille, joilla on lisääntynyt vaara saada tuberkuloosi, annetaan Calmette-rokotus (BCG) Kansanterveyslaitoksen määrittelemien rokotusaiheiden mukaisesti. Myös influenssarokotus on vuosittain saatavissa 6 35 kuukauden ikäisille lapsille. Ohjeita ja ohjelmia RONJA on Rokotusten jatkaminen uudessa ohjelmassa -ohje. Ennen vuotta 2005 aloitettuja rokotuksia jatketaan erillistä ohjetta noudattaen. Siirtymävaiheen yksilöllinen ohjeistus takaa kaikille lapsille samanlaisen perussuojan riippumatta siitä, missä vaiheessa rokotusohjelmaa he olivat vuoden 2005 alussa. Aiemmin aloitettuja rokotuksia täydennetään vuoden 2005 alusta uusin rokottein. Näin erillisten rokotteiden käyttö vähenee. Vuonna 2005 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kaikki lasten rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Tämä käy ilmi THL:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lapsuusiän rokotusten toteutumista vuosina Rokotuskattavuus oli noussut edellisestä tutkimuksesta. Kansallinen rokotusohjelma uudistuu tänä syksynä. Pneumokokkirokote tuli rokotusohjelmaan syyskuun alussa. Kaikki ja sen jälkeen syntyneet lapset voivat saada rokotteen maksutta neuvolasta. Pneumokokki-bakteeri on yksi yleisimmistä korvatulehduksen aiheuttajista. Se on myös yleinen keuhkokuumeen, verenmyrkytyksen ja aivokalvotulehduksen aiheuttaja. Lasten ja nuorten rokotukset DTaP-IPV-Hib-rokote ehkäisee kurkkumätää (diphteria=d), jäykkäkouristusta (tetanus=t), solutonta hinkuyskää (acellular pertussis=ap), poliota (IPV) ja Haemophilus influenzae tyyppi b:tä (Hib). Rokote annetaan kolmena rokotteena 3, 5, 12 kuukauden sekä tehoste 4 vuoden ikäisenä. Kurkkumätä on äkillisesti alkava peitteinen nielutulehdus. Jäykkäkouristuksen aiheuttaa Clostridium tetani -niminen bakteeri. Sitä löytyy maaperästä, joten pienikin likainen haava tai eläimen purema voi johtaa tartuntaan. Hinkuyskä on epidemioina esiintyvä hengitysteiden sairaus. Tyypillistä taudille on puuskittainen oksennuksiin päättyvä yskä. Poliomyeliitti eli lapsihalvaus on polioviruksen aiheuttama. Se voi jopa vaurioittaa keskushermoston soluja ja aiheuttaa erityisesti alaraajojen lihasten halvauksen. Hib-taudit tarttuvat pisaratartuntana ja aiheuttavat erilaisia vakavia tulehdustauteja pikkulapsille. MPR on tuhkarokkoa (morbilli=m), sikotautia (parotitis=p) ja vihurirokkoa (rubeola=r) vastaan annettava rokote, joka annetaan kahtena rokotteena: ensimmäinen kuukauden ja toinen 6 vuoden ikäisenä. Rotavirusrokote annetaan ennen 6 kuukauden ikää erillisen ohjeen mukaan riippuen valmisteesta. Rokotteet estävät rotavirusten aiheuttamia vakavia ripulitauteja. DTaP-rokote eli kurkkumätä (d), jäykkäkouristus (t) ja soluton hinkuyskä (ap) tehostetaan vuoden iässä. Suomessa lasten ja nuorten rokotusohjelma on suunniteltu meidän oloihimme ja tarpeisiimme perusteellisen harkinnan tuloksena.. johanna rosenberg, suunnittelija lisätietoa: sarja lasten sairauksista päättyy tähän. > rokottaminen neuvolan rokotusopas, mll ja thl nohynek hanna ym: rokottajan käsikirja, kustannus oy duodecim super

40 40 super

41 Vaikka nykyajan hoitaja karttaa kutsumus-sanaa Ihmisläheiset arvot vetoavat edelleen teksti tommi-tapio hämäläinen kuvitus salla pyykölä Jokainen hoitoalalle päätynyt miettii ainakin jossakin vaiheessa, miksi valitsikaan juuri tämän työn. Eräs paljon kiistelty ammattiin hakeutumisen lähtökohta on kutsumuksellisuus. Uuden ajan hoitajat eivät käytä kutsumus-sanaa, mutta painottavat olevansa voimakkaasti motivoituneita työhönsä ja haluavat tehdä parhaansa ihmisten hyväksi. Hoitoammatti ei ole lainkaan itsestään selvä uravalinta. Odotettavissa on todennäköisesti paljon omien käsien ja selän varassa tehtävää työtä. Kiirettä ja vastuullisia valintoja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi toisen ihmisen terveydentilaan. Useimmat tekevät vuorotyötä. Palkkauskin on herättänyt runsaasti keskustelua ja neuvotteluja. Jokaisella hoitajalla on omat motiivinsa, joita seuraten juuri hän päätyi hoitotyöhön, lähihoitajaksi, perushoitajaksi. Monet liittävät kutsumus-sanan ensisijaisesti hoitoalan historiaan. Näemme entisajan hoitajan joko vakaumustaan seuraavana nunnana tai hurskaana vanhanapiikana. Uhrautuvaisena hahmona, joka sitoo haavoja ja pesee eritteitä silmät väsymyksestä kiiltäen mutta mieli kirkkaana, kiitollisena siitä, että saa seurata kutsumustaan... Kutsumus-aihe puhuttaa ihmisiä kuitenkin vilkkaasti vielä tänäänkin. Internet-sivujen keskustelupalstoilta voi lukea, että siitä puhuminen saattaa jopa raivostuttaa joitakin. He ko- kevat, että nimitystä käytetään ensisijaisesti silloin, kun yritetään perustella, että työstä ei tarvitse tai oikeastaan edes kuulu maksaa ainakaan kovin korkeaa palkkaa. Nettipalstoilla on paljon mielipiteitä, mutta sisällöllinen anti rajoittuu useimmiten yksiulotteisiin juupas-eipäs-väittelyihin. Mistä sitten voisimme saada syvempää tietoa siitä, millaisilla arvoilla hoitajat tekevät työtään? Vieläkö kutsumuksesta voidaan puhua? Eräänä hyvänä yleistettävän tiedon lähteenä voidaan tarkastella hoitotyöläisten omia muistelmia. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto oli vuosina mukana yhteistyössä muiden alan järjestöjen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa järjestämässä Hoitotyön muistot -muistitietokeruuta. Talteen saatu kokoelma on ainutlaatuinen sekä sisältönsä määrältä että ajalliselta kattavuudelta. Sadoilta hoitajilta kootuista teksteistä voidaan tarkastella hoitajien arvoja ja niiden kehitystä aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä 1990-luvun loppuun. Muistelmat kertovat, että kutsumuksellisuudesta puhuminen on muuttunut paljon vuosikymmenten varrella mutta hoitajat sitoutuvat työhönsä edelleen vahvoilla arvoilla. super

42 Hoitajat kertovat arjen kokemuksista Tunnen sylissäni lämpimän hengityksesi ja pienen elämän tahtoa täynnä olevan kehosi. Sinä pieni poika olet laitoselämäsi alkutaipaleella. Näenkö sinut viidentoista vuoden päästä talon suojatöissä, vai näenkö sinut vuodeosastolla liikuntakyvyttömänä, vai näetköhän sinä auringonnousua enää viidentoista vuoden kuluttua? Sitä emme voi tietää. Emmehän tiedä vielä edes kehitysvammasi syvyyttä ja vaikeutta. Tällä hetkellä elämme päivän kerrallaan ja ihastelemme kasvuasi ja kehitystäsi. lähihoitaja nimimerkillä piia s työnkuvaus 1990-luvun lopusta. sks kra hoitotyö 1: 175. Hoitotyön muistot -keruulla saatiin talteen erittäin mittava kokoelma alkuperäisiä elämäkertamuistelmia. Kirjoituskeruu tuotti yli 6000 sivua tekstiä 186 kirjoittajalta. Kokonaisuuteen sisältyy myös kirjeitä, päiväkirjoja, asiakirjoja ja lehtileikkeitä hoitotyöstä eri vuosikymmeniltä. Kirjoitusten pituudet vaihtelevat arkin mittaisista tapauskuvauksista aina monikymmensivuisiin pienoiselämäkertoihin. Kirjoitusten lisäksi hankkeessa kerättiin haastatteluja 102 henkilöltä yhteensä noin 200 tuntia. Aineistosta on julkaistu Hoitotyön muistot -kokoelmateos. Hoitajien muistelmat ovat erittäin omakohtaisia ja tekstejä. Ne sisältävät huomattavan yksityiskohtaisia kuvauksia työmenetelmistä ja työpaikkojen arjesta eri aikakausilta. Monet kertovat myös kokemuksiaan työyhteisöjen sisäisistä suhteista ja ristiriidoista. Suurella osalla vastaajista oli takanaan jopa vuosikymmenten työura, ja he pohtivat työelämäänsä suhteessa pitkään elämänkaareensa. Muistitietokeruuseen osallistui myös nuoria hoitajia, jotka kuvasivat työelämää nykyajassa, aivan viime vuosituhannen lopussa. Monet kertoivat siitä, miksi olivat valinneet juuri tämän alan elämäntehtäväkseen. Kutsumus ja arvot ennen ja nykyajassa Kirjoituksista käy ilmi, että entisajan hoitajat ovat olleet sanalla sanoen kutsumushoitajia. Monet 1900-luvun alkuvuosikymmeniä muistelleista korostavat omaa uskonnollisuuttaan ja kertovat myös suoraan, miksi ovat tulleet alalle. Näin kertoi esimerkiksi eräs vuonna 1912 syntynyt, koko työikänsä alalla toiminut hoitaja. Hän kuvasi omaa työhön hakeutumistaan painottaen erityisesti: Lopuksi haluan sanoa: olen elämässäni katunut monia asioita, mutta en koskaan ammatinvalintaani. Tämä on ollut minun kutsumustyöni, nuorena saatu rukousvastaus. (SKS KRA Hoitotyö 12: 2794). Toinen vuosikymmeniä alalla työskennellyt kirjoittaja puolestaan kertoi, että hänen käsityksensä mukaan suurin osa hakeutui vielä 1940-luvun lopulla alalle juuri kutsumuksesta. Hän korostaa myös itse olevansa kutsumushoitaja, ja toteaa, että Myöhemmin sana on täysin hämärtynyt. (SKS KRA Hoitotyö 20: 4826). Onko kutsumus-sanan merkitys sitten hämärtynyt lähemmäs nykyaikaa tultaessa? Vastaus on ainakin kaksitahoinen. Kertomuksista voidaan havaita, että kirjoittajat käyttivät nimenomaista kutsumus-sanaa pääasiassa 1900-luvun alkuvuosikymmeniä kuvaavissa teksteissä. Itse sanan käyttö siis näyttää vähentyneen ainakin näissä muistelmakirjoituksissa nykyaikaa lähestyttäessä. Samalla teksteistä ilmeni kuitenkin toinen asia. Vaikka kutsumus-sanan käyttö väheni, lukuisat hoitajat ilmaisivat vastaavaa suuntautuneisuutta monilla muilla sanoilla. Viime vuosituhannen lopun työelämää kuvaavat kirjoittajat esimerkiksi kertoivat, että heillä oli ollut voimakas tarve tehdä juuri tätä työtä. Heitä oli ajanut alalle omaan perusluonteeseen kuuluva hoivaamisen tarve tai auttamisen halu. Uuden ajan hoitajat eivät käyttäneet kutsumus-sanaa, mutta kertoivat ja painottivat sitäkin enemmän muilla tavoin olevansa voimakkaasti motivoituneita työhönsä. He kertoivat haluavansa tehdä parhaansa ihmisten hyväksi. Vieläkö vakaumus velvoittaa? Vanhempien aikakausien kuvauksista on helppo ymmärtää, että syvästi uskonnolliset ihmiset ovat voineet kokea kutsumuksellisen työnsä myös voimakkaasti velvoittavaksi. Samanlainen vakaumuksellisuus voi luonnollisesti velvoittaa myös tämän päivän uskonnollisesti sitoutuneita kutsumustyöläisiä, niin lähihoitajien keskuudessa kuin muissakin yhteisön ja lähimmäisten palvelemiseen tähtäävissä ammateissa. Sitouttavatko ja velvoittavatko uuden ajan hoitajien maallistuneet motiivit sitten heitä työhönsä samalla tavalla kuin uskonnollinen vakaumus? Vastaus on kyllä; kirjoitukset kertovat vahvasta sitoutumisesta. Myös nykyajan maallistuneet hoitajat ilmaisivat arvostavansa voimakkaasti työtään. Monet kertoivat kokevansa juuri tällaisen työn henkilökohtaiseksi velvollisuudekseen. Vahva velvollisuudentunne saattoi myös aiheuttaa huolta omasta selviytymisestä. Uuden ajan hoitajat kertoivat usein arvojensa perustuvan yleiseen inhimillisyyteen. Voimakkaat eettiset näkemykset eivät edellyttäneet ainakaan tunnustuksellista uskonnollisuutta. He pitivät työnsä moraalisena lähtökohtana esimerkiksi sitä, että potilas on samanvertainen olento kuin hoitaja itsekin. Osa kirjoittajista mainitsi, että tämä työ oli ollut hänen itsensä valitsema elämäntehtävä, jonka toteuttamista kohti

43 hän oli pyrkinyt määrätietoisesti. Hoitajat kokivat työn velvollisuudekseen, koska potilaat ansaitsivat heidän mielestään hyvää hoitoa ja inhimillistä kohtelua. Riippumatta siitä, olivatko nämä nuorempia vai vanhempia, akuutisti sairastuneita vaiko kroonikkoja. Jälleen kerran olemme jättäneet yhden yön pimeät tunnit taaksemme. Kanssasisaresi ja -veljesi nukkuvat rauhallisina, tietämättöminä yömme ponnisteluista. Heidän rauhallista untaan katsoessani tunnen elämän kosketuksen sydämessäni. Silloin taas tiedän ja muistan, miksi haluan ja jaksan tehdä tätä hoitotyötä, vaikka välillä olen väsynyt antamaan ja jakamaan itseni teidän kanssanne. lähihoitaja nimimerkillä piia s työnkuvaus 1990-luvun lopusta. sks kra hoitotyö 1: 175. Jää nähtäväksi, jaksaako tämä hoitaja työssään ja kestääkö hänen katsomuksensa vielä tulevaisuudessakin. Kulttuurintutkijalle on selvää, että jos haluamme, että jotakin työtä arvostetaan yleisesti sen arvomaailman vuoksi nimenomaan alalla olevien on itse pidettävä yllä henkistä kulttuuria, jossa nämä arvot tunnustetaan. Hyvään hoitoon tähtäävän kulttuurin säilyminen on jo itsessään erittäin arvokas asia. Samalla voidaan myös toivoa, että suomalaisten lähihoitajien vahva sitoutuminen työhönsä ja eettisiin arvoihinsa nostaisi alan arvostusta tulevaisuudessa myös palkasta ja muista resursseista vastaavien silmissä.. kirjoittaja tekee helsingin yliopistossa väitöskirjatutkimusta kutsumustyöhön liittyvistä käsityksistä ja moraalinäkemyksistä suomalaisten hoitotyöläisten elämäkerrallisessa muistelukirjoitusaineistossa aineistonäytteet Hoitotyö Hoitotyön muistot -keruukilpailu. SKS, SLS, Sairaanhoitajien koulutussäätiö, Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO ry, SSY Sjuksköterskeföreningen i Finland rf, Suomen Kätilöliitto ry, Suomen Lastenhoitoalan liitto SLaL ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry, Ylihoitajayhdistys ry. 21 sidosta, sivua, 169 vastaajaa. Lähihoitajan työnkuvaus on julkaisu kokonaisuudessaan kirjoituskokoelmassa Hoitotyön muistot. Toimittaneet Helga Tahvanainen & Juha Nirkko. Helsinki: SKS super

44 HIV on mestarisoluttautuja HI-virus infektoi ja tuhoaa ihmisen immuunijärjestelmälle tärkeitä soluja. Infektiota voidaan hoitaa, mutta HI-virusta ei voida häätää elimistöstä nykykeinoin. Viruksen perimä on integroitunut ihmissolun oman DNA:n sisään. virukset tarvitsevat isäntäsolun lisääntyäkseen, koska niillä ei ole omaa solurakennetta tai aineenvaihduntaa. Niillä on kuitenkin omaa perintöainesta, kuten HI-viruksella on RNA:ta. Lentiviruksiin kuuluvalla HI-viruksella on useita keinoja välttää isännän puolustusjärjestelmä. Virus infektoi puolustussoluja ja vaurioittaa niiden toimintaa. Se on kehittänyt kyvyn hyödyntää puolustusjärjestelmän normaalia toimintaa lisääntymiseensä. Lisäksi RNA:n kopioitumisprosessissa syntyy geenimuutoksia, jotka vaikeuttavat puolustautumista. Imusolut tunnistavat ja tuhoavat mikro-organismeja, vieraita molekyylejä ja syöpäsoluja. Imusoluihin kuuluvien T-solujen tehtävänä on soluvälitteisen immuniteetin tuottaminen. CD4+ -auttaja-t-solujen toiminta on ihmisen puolustusjärjestelmän toiminnan kannalta oleellisen tärkeää. HI-virus infektoi pääasiassa juuri näitä soluja. Virus infektoi myös monosyyttimakrofageja ja lisääntyy niissä kulkeutuen muun muassa luuytimeen, keskushermostoon ja keuhkoihin. HI-virusta ei voida häätää nykykeinoin elimistöstä, koska viruksen perimä on integroitunut ihmissolun oman DNA:n sisään. HIV paljastuu veren vasta-aineista HIV-infektion kulku jaetaan neljään eri vaiheeseen: ensitautiin, oireettomaan ja vähäoireiseen, yleisoireita aiheuttavaan ja immuunipuutosoireyhtymään, AIDSiin. Muutamien viikkojen sisällä ensitaudin aikana ihmisellä on tavallisia flunssan oireita ja joskus oireet ovat niin vähäisiä, ettei niihin kiinnitetä mitään huomiota. Virusmäärä on korkea jopa miljoonia kopioita millilitrassa verta. Kun CD4+ T-soluja on normaalisti noin solua kuutiomillissä, ensitaudin aikana määrä voi alentua huomattavasti. Tänä aikana ihminen on tartuttavimmillaan tautia eteenpäin. Ajanjaksoa, joka kuluu tartunnasta vasta-aineiden kehittymiseen, kutsutaan ikkunaperiodiksi. Nykyään länsimaissa käytetään lisääntyvässä määrin ikkunaperiodia lyhentäviä vasta-aine-antigeeni yhdistelmätestejä. Koska testin antigeeniosa tunnistaa itse virusta, testitulos voi olla positiivinen jo ennen vasta-aineiden kehittymistä. Oireeton ja vähäoireinen jakso kestää arviolta kahdesta viiteentoista vuoteen. Tänä aikana oireina ovat lähinnä suurentuneet imusolmukkeet. Veressä CD4+ T-solutaso on alun notkahduksen jälkeen kohonnut ja HI-virustaso alun rajun nousun jälkeen vaihtelevasti madaltunut. Tämä hivuttautuu kuitenkin koko ajan hiljalleen korkeammalle. Tänä aikana ihminen voi hyvin ja tietämättömänä tartunnastaan voi altistaa muita tartunnalle. Yleisoireita aiheuttava HIV-infektio on kestoltaan noin puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Oireita ovat kuumeilu, pitkäkestoiset ripulit, painonlasku, yölliset hikoilut ja väsymys. Vesirokkovirus voi ponnahtaa vyöruusuna pintaan. Suuhun ja ruokatorveen voi pesiytyä sammas. Veritutkimuksissa voidaan todeta anemia ja verihiutaleiden Joka kolmas ilmi vasta AIDS-vaiheessa i n g r a m 44 super

45 sekä valkosolujen vähäisyyttä. CD4+ T-solujen määrä laskee ja HI-virusmäärä nousee. Monen tartunnan saaneen ihmisen HIV-positiivisuus selviää vasta tässä vaiheessa. Noin prosenttia HIV-diagnooseista tehdään vasta AIDS-vaiheen aikana, kun ihminen jo kärsii vakavista infektio- ja syöpäsairauksista. Monet näistä ovat niin sanottuja opportunisti-infektioita, joihin ihminen ei sairastuisi, jos puolustusjärjestelmä olisi normaali. Näitä ovat tuberkuloosi, ruoansulatuskanavan sieni-infektio, Pneumocystis jiroveci -bakteerin aiheuttama keuhkokuume, Kaposin sarkooma, Mycobacterium avium -infektiot, sytomegaloviruksen aiheuttama verkkokalvon tulehdus ja toksoplasman aiheuttama aivotulehdus. HI-virus kopioi itseään minkä ehtii ja CD4+ T-solujen määrä hipoo pian nollaa. Tämä vaihe kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen ja lopulta seuraa kuolema. Lapsilla HIV-infektion kulku poikkeaa edellä kuvatusta. Viidesosalla tartunnan saaneista tauti etenee nopeasti, ja puolet näistä lapsista kuolee ennen kahta ikävuotta. Neljälle viidestä kehittyy hitaammin etenevä, aikuisten taudin kulkua muistuttava tauti, joka ilman lääkehoitoa johtaa kuolemaan keskimäärin yhdeksässä vuodessa. HIV-infektiota voidaan hoitaa, mutta ei parantaa HIV-infektion luonnollinen eteneminen saattaa näyttää lohduttomalta. Todellisuudessa infektiota on kuitenkin vuosien kuluessa opittu hoitamaan sekä lääkkein että elintapaohjauksella. Hoidon onnistuessa HIV-infektoitunut voi elää melko normaalia elämää, tehdä työtä, perustaa perheen ja saada lapsia. HIV-lääkkeiden teho perustuu viruksen lisääntymisen estämiseen. Lääkkeet jaetaan viiteen ryhmään vaikutusmekanismiensa avulla. Käänteiskopioijaentsyymin estäjät estävät HI-viruksen RNA:n muuntumisen ihmisen DNA:n kaltaiseksi, jolloin viruksen kopioitumisprosessi keskeytyy. PI-lääkkeet estävät proteaasientsyymin virusta kypsyttävän toiminnan, jolloin syntymässä oleva virus ei saa elinkykyistä muotoaan. Fuusion estäjät estävät HI-viruksen läpipääsyn CD4+ -auttaja-tsolun sisään. Kaksi uusinta lääkeryhmää ovat integraasin estäjät, jotka estävät viraalisen DNA:n liittymisen isäntäsolun oman DNA:n sisään ja CCR5 antagonistit, jotka estävät tätä apureseptoria käyttävän viruksen pääsyn solun sisään. Aluksi käytettiin vain yhtä HIV-lääkettä vaatimattomin tuloksin. Sitten siirryttiin kahden lääkkeen yhtäaikaiseen käyttöön. Nykyään kehittyneissä maissa käytetään yhtä aikaa kolmea tai erityistapauksissa useampaa lääkettä. Lääkityksestä käytetään nimitystä HAART, Highly Active Antiretroviral Treatment, ja sillä kyetään vähentämään kuolleisuutta jopa prosentilla. Säännöllinen lääkitys ehdotonta Päätyypit HI-viruksen kaksi päätyyppiä, HIV-1 ja HIV-2 aiheuttavat samankaltaisen taudin, mutta kakkostyypin infektio on hitaampi ja huonommin tarttuva kuin ykköstyypin viruksen aiheuttama. Alun perin näillä on ollut yhteinen esivirus, joista nykyvirukset ovat kehittyneet. HIV1-virus voidaan jakaa kolmeen ryhmään ja näistä yleisin ryhmä edelleen yhdeksäksi alatyypiksi. Näistä esimerkiksi alatyyppi A on yleinen Keski- ja Länsi- Afrikassa sekä entisen Neuvostoliiton alueella, B Pohjois- Amerikassa ja Länsi-Euroopassa. ja C itäisessä ja eteläisessä Afrikassa sekä Intiassa. Tartuntatiet HI-virustartuntaan tarvitaan limakalvo- tai verikontakti infektoituneeseen vereen, spermaan tai sukuelinten eritteisiin tai veriseen limakalvoon. Tartuntariskiä äidistä lapseen lisäävät äidin raskauden aikainen korkea virusmäärä, alatiesynnytys virusmäärän ollessa korkea ja rintaruokinta varsinkin silloin, jos äidin rinnanpäät ovat rikkonaiset tai lapsella on suolistoinfektio. Kehitysmaissa tartunnan voi saada myös puutteellisesti puhdistetuista terveydenhuollon hoitotarvikkeista. Myös perinteisten parantajien käyttämistä ihoa läpäisevistä teristä, useaan kertaan käytetyistä kertakäyttövälineistä ja testaamattomista verituotteista on mahdollista saada tartunta. Potilasta tulisi neuvoa niin, että hän ymmärtää lääkehoidon tarkoituksen ja toteuttamisen. HIV-lääkkeet tulee ottaa säännöllisesti, jotta lääkeresistenssiä ei pääsisi syntymään. Kuten kaikkiin tehokkaisiin lääkkeisiin, myös HIV-lääkkeisiin liittyy haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Haitat esiintyvät yksilöllisesti: haitat voivat alkuvaiheen jälkeen lieventyä, kun taas toisilla haitat saattavat johtaa lääkityksen vaihtamiseen. Yhteisvaikutusten välttämiseksi hoitavalla lääkärillä tulee olla tiedossaan kaikki potilaan käyttämät lääkkeet, myös reseptivapaat lääkkeet. Lääkehoidon tehoa seurataan mittaamalla veren viruspitoisuutta ja CD4+ auttaja T-solujen määrää yleensä kolmen neljän kuukauden välein. On tärkeää, että myös hoitohenkilökunnan tiedot HIVin tarttumisesta ja HIV-infektion hoitamisesta ovat ajan tasalla. Näin voidaan häivyttää mahdollisia sairauteen liittyviä pelkoja ja luodaan lisää välineitä HIV-infektion ennaltaehkäisytyöhön.. jaana auvinen, tarja suominen, jussi sutinen ja maritta välimäki lähdeluettelon saa tarvittaessa jaana auviselta tampereen yliopiston hoitotieteen laitokselta jaana.auvinen@uta.fi toimituksen linkkivinkki: super

46 Jaana Särkilä-Paananen valmistautuu aamukierrolle. Hän työskenteli Espanjassa kuukauden ajan. 2. Asukkaat viihtyvät perhekodin oleskelutiloissa. Työssäoppimisjakso Perhekoti Helenassa: Suomen teoriasta hyötyä Espanjassa teksti ja kuvat jaana särkilä-paananen Kuukauden pituinen työssäoppimisjakso Espanjan aurinkorannikolla antoi rautaisannoksen uutta tietoa ja kasvatti itseluottamusta. Teoriassa opitut asiat tuli soveltaa hyvinkin suomalaisesta poikkeavaan käytäntöön. Niin välineet, lääkkeet kuin olosuhteet antoivat työhön omat haasteensa. Suomenkielinen Perhekoti Helena on toiminut Espanjan aurinkorannikolla noin 16 vuoden ajan. Se tarjoaa leppoisat, kodinomaiset ja laadukkaat asumisolot suomalaisille ikääntyville ihmisille. He ovat usein asuneet jo pitempään alueella, mutta eivät enää selviydy arjesta yksin. Asukkaat ovat iältään vuotiaita, ja monilla on pitkäaikaissairauksia kuten dementiaa, mielenterveys- ja päihdeongelmia tai tarvetta kuntoutukseen esimerkiksi leikkausten jälkihoitona. Asukas voi olla perhekodissa elämänsä loppuun saakka, saattohoitovaiheenkin ajan. Vaikka suuri osa perhekodin asukkaasta onkin paikalliset tavat jopa kielen tuntevia, on ikääntyville asukkaille hyvin tärkeää, että lähettyviltä löytyy yhteyksiä muihin suomalaislähtöisiin ihmisiin. Alueelle on vuosikymmenten kuluessa muuttanut suomalaisia lähes , ja suomalaisyhteisö on tiiviisti tekemisissä toistensa kanssa. Perhekoti Helenan lisäksi alueella toimii useita suomalaistaustaisia yrityksiä ja lähes kaikkia palveluita on saatavissa myös suomen kielellä. Perhekotia pyörittää rautaisella ammattitaidolla työtuntejaan laskematta Helena Tanskanen. Helenan perhekoti toimi aiemmin Suomessa, mutta kuin sattuman kaupalla hän 46 super

47 Perhekodissa hoidetaan myös huonokuntoisia vuodepotilaita vuotias Matti Väyrynen on tyytyväinen perhekoti Helenan palveluihin Espanjan aurinkorannikolla. 90-luvun puolivälissä siirtyi silloisten asiakkaidensa kanssa Espanjaan; ensin väliaikaisesti talvea pakoon, mutta myöhemmin lopullisesti. Työntekijöitä perhekodissa on yrittäjän lisäksi viisi henkilöä. Talon työtapoihin kuuluu, että kaikki tekevät kaikkea, eli hoitajat osallistuvat myös ruuan valmistukseen tai vaatehuoltoon. Aamu- ja iltavuoroissa työskentelee asukasmäärästä riippuen yksi tai kaksi hoitajaa, suomalaisia lähi- ja sairaanhoitajaopiskelijoita on vielä ylimääräisinä käsinä paikalla lähes ympäri vuoden. Myös huonokuntoisia asukkaita Päästyäni työn alkuun vuorot lähtivät useimmiten käyntiin seitsemän aikoihin aamulla hoitotyöhön liittyvine kuvioineen. Kuivitukset, pesut, pukemiset, aamupala ja lääkkeet sekä pyykkihuolto näissä tehtävissä opiskelija oli yleensä vakituisen hoitajan parina. Iltavuoroon tultiin kello ja yövuoroon kymmenen aikoihin. Viikonloppuisin paikalla oli vain yksi hoitaja apunaan työssäoppija. Myös siivous ja ruuanlaitto ovat viikonloppuna vuorossa olevan hoitajan tehtävänä, joten viikonloput olivat todella kiireisiä. Vanhusten ulkoiluttamiset ja virkistyskäynnit ajoittuvat aamupalan ja lounaan väliin sekä päiväkahvin jälkeen. Lounaan ja päiväkahvin välillä vietetään espanjalaisittain siestaa. Monella on paljon tuttuja, jotka vierailevat usein heidän luonaan ja käyttävät myös ulkona. Aikamoinen yllätys oli, että perhekodissa asui myös huonokuntoisia, vuoteeseen hoidettavia asukkaita. Heidän hoitamisensa työllisti aina kaksi hoitajaa, koska heillä oli vaativaa hoitoa tarvitsevia makuuhaavoja. Olosuhteet eivät kuitenkaan vastanneet sairaalaolosuhteita. Haavan hoito poikkesi koulussa opitusta muun muassa hygienian tasossa, mutta työskentelyyn tottui eikä infektioita kuitenkaan ollut. Suomessa ehkä tämäntasoiset painehaavat hoidetaan sairaalassa. Myös ergonominen työskentely oli vain muistikuva oppikirjoista, koska vuodepotilaista vain yhdellä oli sänky, jonka korkeutta voi säätää. Samoin apuvälineitä potilaan siirtämiseen ei ollut lainkaan. Lääkkeistä oli aina muistettava katsoa vaikuttava aine, koska kauppanimet eivät ole samoja kuin Suomessa. Tiivis jakso Tavoitteenani oli tutustua Espanjan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään, oppia hoitotyötä eri kulttuurissa ja hoitaa asiakkaita ja potilaita kuntouttavalla työotteella. Mielestäni pääsin aika hyvin kaikkiin tavoitteisiini, vaikka kuukausi kuluikin aivan liian äkkiä. Jos aika olisi ollut pidempi, myös tutustumiskäyntejä erilaisiin paikkoihin olisi ollut mahdollista järjestää enemmän. Ehdin kuitenkin käydä tutustumassa paikalliseen terveyskeskukseen, apteekkiin sekä suomalaiseen kouluun. Selvisi myös, että Espanjassa on hyvin yleistä, että yrittäjä ostaa palvelut toiminimen omaavalta toiselta yrittäjältä. Suomalaisen tyyppiset vakinaiset työsuhteet etenkin yksityisellä puolella ovat jokseenkin harvinaisia. Toiminimellä toimiva työntekijä on yleensä useassa työpaikassa työntekijänä, harva yksityinen työpaikka tarjoaa täyttä kahdeksan tunnin työaikaa. Moni hoitoalalla työskentelevä saattaa olla esimerkiksi yöhoitajana ja jatkaa siitä sitten suoraan muutaman tunnin aamuvuoroon toiseen työpaikkaan. Julkisella puolella tilanne on erilainen, ja työsuhteet ovat enimmäkseen kokopäiväisiä. Tunnen ammattitaitoni karttuneen huimasti näinkin lyhyessä ajassa. Pääsin soveltamaan teoriassa opittuja asioita hyvinkin erilaiseen käytäntöön, koska kaikki välineet, lääkkeet ja olosuhteet eivät olleet samanlaisia kuin Suomessa. Myös lähihoitajan ammatin arvostus nousi silmissäni entisestään, Perhekoti Helenan hoitajat olivat todella ammattitaitoisia, ja heidän työskentelynsä seuraaminen antoi paljon oppia pitkälle tulevaisuuteen.. kirjoittaja opiskelee lähihoitajaksi oulun seudun ammattiopistossa. lisätietoa työssäoppimisjakson suorittamisesta ulkomailla: paula.soivio@superliitto.fi super

48 Löytyyköhän tällaista kävelykeppiä tukevampaa apuvälinettä Suomesta? Kokovartalokuivaaja korvaa tarvittaessa pyyhkeen ammeessa käynnin jälkeen. Englantilainen Ridgeons on edelläkävijä Kotona tarvitaan yhä enemmän apuvälineitä teksti ja kuvat leena kaasinen-parkatti Apuvälinekeskus Ridgeons on esimerkki uudesta bisnesajattelusta. Liike on keskittynyt itsenäisen asumisen tukemiseen ja sen valikoimissa on satoja erilaisia tukiratkaisuja. kun heidän tarpeensa on arvioitu siten, että se oikeuttaa apuvälineen käyttöön joko kokonaan tai osittain. Tarjolla on myös sellaisia laitteita ja välineitä, joita julkinen terveydenhuolto ei korvaa vaan jokainen maksaa ne itse. Palvelu on yksilöllistä ja välineitä myös lainataan. SuPerin keväisen opintomatkan yksi tutustumiskohde oli apuvälinekeskus Ridgeons. Se sijaitsee Englannin Cambridgessa ja sen esittely- ja myyntitilat levittäytyvät yli 3000 neliön alalle. Esillä on moottoroituja apuvälineitä, sähköskoottereita, hissejä, ramppeja, rollaattoreita, erilaisia pyörätuoleja, kävelytukia, jalkineita, kävelykeppejä, sänkyjä ja mitä moninaisimpia pienempiä apuvälineitä. Pelkästään suihku-, kylpyhuone- wc- ja keittiöratkaisuja on tarjolla 11 erilaista mallia. Poiketen kilpailijoistaan Ridgeons tarjoaa myös toimintaterapeutin palvelua. Hän pystyy ammatillisesti opastamaan asiakkaita, omaisia sekä hoitajia apuvälineiden käytössä. Asiakkaat maksavat apuvälineet joko itse tai julkisen terveydenhuollon tuella silloin Liikeidea laajeni Taitettavien kävelykeppien kuoseissa riittää valinnanvaraa. Ridgeons Group on edelleen Englannin suurin itsenäinen puutavara- ja rakennustarvikekauppa. Noin viisi vuotta sitten yrityksessä mietittiin uusia haasteita ja päätettiin selvittää sadan erilaisen liikeidean joukosta tarkemmin kahta. Apuvälineet valittiin analyysien ja markkinatutkimuksen jälkeen suunnittelun kohteeksi. Valinnan taustalla on sama trendi kuin Suomessa eli tavoite tukea ihmisiä selviytymään mahdollisimman pitkään kotona itsenäisesti. Muutaman suunnitteluvuoden jälkeen apuvälinekeskus avattiin vuonna Ridgeons-apuvälinekeskus on mukana tukemassa vammaisurheilijoita Lontoon olympialaisissa vuonna verkkosivuilla pääset virtuaalivierailulle apuvälinekeskukseen. 48 super

49 Edunvalvontayksikkö tiedottaa Hyvä tietää sopimusedunvalvonnasta Työskentely osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana Olen jäänyt osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Nyt minulla olisi mahdollisuus kokeilla kokoaikaista työskentelyä muutaman kuukauden ajan. Minua pohdituttaa eläkkeeni kohtalo. Menetänkö eläkkeeni, jos otan työn vastaan? Entäpä jos huomaankin, etten kykene jatkamaan työssä. Miten saan eläkkeen uudelleen maksuun? Tässä on kiinnitettävä huomiota osatyökyvyttömyyseläkkeen ansaintarajaan sekä mahdollisuuteen jättää eläke niin sanotusti lepäämään enintään kahdeksi vuodeksi. Lähtökohta on, että osatyökyvyttömyyseläkkeellä voi ansaita 60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiosta ilman, että se vaikuttaa eläkkeeseen. Vuosina voi kuitenkin joka tapauksessa ansaita 600 euroa kuukaudessa ilman vaikutusta eläkkeeseen, mikäli 60 prosentin ansioraja jää alle 600 euron. Tärkeää on muistaa se, että työansioita tarkastellaan kuukausitasolla. Työansiot voivat vaihdella kuukausittain, mutta tällöinkin ansioiden tulee pysyä ilmoitetuissa ansiorajoissa. Vuosina eläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää ja eläke jättää lepäämään mikäli työansiot ylittävät yllä mainitut rajat. Osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta eläke voidaan jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lepäävänä olevan eläkkeen maksaminen aloitetaan uudelleen ilman uutta työkyvyn arviointia sen jälkeen, kun ilmoitatte eläkelaitokselle työskentelyn päättymisestä tai työansioiden vähentymisestä enintään ansaintarajan suuruisiksi. Lisäksi on huomattava se, että jos eläkettä ei vaadita uudelleen maksettavaksi kahden vuoden kuluessa, eläke lakkautetaan lepäämään jättämisestä lukien.. tuomas hyytinen, lakimies Yksityisen sektorin palkankorotukset syksyllä 2010 Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Työntekijöiden henkilökohtaisia voimassa olleita kuukausi- ja taulukkopalkkoja korotetaan alkaen seuraavasti: Palkkaryhmät Korotus G ,5 % G ,8 % G ,9 % G ,8 % Tuntipalkkalaisilla työntekijöillä toteutetaan vastaavat korotukset. Terveyspalvelualan työehtosopimus. Työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan alkaen 0,8 prosenttia. Näin ollen vaativuusryhmän 3 vähimmäispalkka edellä mainitusta ajankohdasta lukien on: pk-seutu 1923,68 I pkl 1874,36 II pkl 1824,78 Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus. Työntekijöiden peruspalkkaa korotetaan alkaen 1,3 prosenttia muun muassa seuraavissa palkkaryhmissä: SOH, SOI, HOA, HOB, HOC. SOJ-ryhmässä palkkaa korotetaan 0,7 prosenttia. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimus. Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 0,3 prosentin yleiskorotuksella lukien. Tämän lisäksi palkkausjärjestelmän käyttöönottoon käytetään 0,8 prosenttia työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkkasummasta edunvalvontayksikön yhteystiedot Päivystys ma pe kello numerossa (09) Sähköposti edu@superliitto.fi. Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@superliitto.fi Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, Helsinki Fax: (09) Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liittyvissä erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa. super

50 SuPerin edunvalvontakoulutus Monelle tuttu tilanne. Kesä takana, lomat pidetty ja syksy edessä toivottavasti olet rentoutunut. Syksy on yleensä täynnä uusia mahdollisuuksia. Nyt on hyvä ajankohta palauttaa mieliin koulutusasiat sekä edunvalvontakoulutuksen ympärivuotisesti tarjoamat mahdollisuudet. Edunvalvontakoulutukset ovat nähtävissä SuPerin nettisivuilla, jonne pyrimme merkitsemään myös mahdolliset vuoden aikana tulevat muutokset, esimerkiksi tiedon siitä, että kurssi on täynnä. Edunvalvontakoulutukset ovat nähtävissä myös erikseen painetussa koulutuskalenterissa. Mikäli et saanut sitä helmikuussa postitse, niin ota yhteyttä. Edunvalvontakoulutuksen osalta koulutuskalenterissamme julkaistut koulutukset ovat palkallisiksi neuvoteltuja koulutuspäiviä. Niiltä ei makseta päivärahoja eikä ansionmenetyksen korvauksia. EDUNVALVONTAYKSIKÖN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS Luottamusmiestutkinto Luottamusmiestutkinto sisältää kolme opintojaksoa, jotka suoritetaan vuoden välein (5pv+5pv+3pv). Vuosittain on uusia aloituskursseja ja ne pyritään sijoittamaan eri puolille Suomea. Tarkoitus on, että kukin hakeutuu lähimpänä kotipaikkaa pidettävään tilaisuuteen. Kohderyhmä kyseisessä koulutuksessa on kuntasektorin pääluottamusmiehet, luottamusmiehet ja heidän varamiehensä sekä ammattiosastojen puheenjohtajat, jotka eivät ole suorittaneet luottamusmiestutkintoa. Luottamusmiestutkinnon jatkokoulutus Jatkokoulutuksen tavoitteena on pitkään luottamusmiehenä toimineen tietojen päivittäminen ja syventäminen. Kurssille voivat hakeutua kuntasektorin pääluottamusmiehet, luottamusmiehet ja heidän varamiehensä sekä ammattiosastojen puheenjohtajat, jotka ovat suorittaneet luottamusmiestutkinnon eri opintojaksot. Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät ja työmarkkinapäivät Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät järjestetään kerran vuodessa. Kaksipäiväiset neuvottelupäivät on tarkoitettu nimenomaan pääluottamusmiehille. Yleensä ohjelma koostuu sen hetkisistä ajankohtaisista asioista. Viime huhtikuussa pidettyjen päivien teemana oli tuloksellisuus, josta käytiinkin vilkasta keskustelua. Vastapainoksi päivien tiiviille ohjelmalle pyritään yleensä järjestämään myös muuta ohjelmaa. Viime kerralla päivien kevyemmästä, joskin hikisimmästä osiosta vastasi Marco Bjurström, joka muistutti, että koko kehon hyvinvointi on tärkeää. Lisää virtaa saatiin muun muassa afrotanssin, Bollywood-rytmien ja 70-luvun Travolta-koreografian kautta. Tyylinäyte Marcon tunnilta. Työmarkkinapäivät pidetään yleensä marraskuussa, ja osallistujamäärä on viime vuosina ylittänyt jo 300. Työmarkkinapäivät on tarkoitettu pääluottamusmiehille, luottamusmiehille ja heidän varamiehilleen sekä ammattiosastojen puheenjohtajille. Ohjelma koostuu ajankohtaisista asioista. Mikäli aiot osallistua pidettäville päiville, niin olethan muistanut ilmoittautua WebLyytin kautta! Yksityissektorin koulutus Myös yksityisen sektorin sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville luottamusmiehille on viime vuosina järjestetty oma neuvottelupäivä. Päivät pidettiin Aiheina olivat muun muassa ajankohtaiset asiat, yt-menettely ja tapaturmavakuutuslain uudistus. Innokkaita osallistujia oli 25. AKTIIVI-INSTITUUTISSA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS Aktiivi-Instituutti järjestää vuosittain koulutusta luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja järjestöaktiiveille. Kurssivalikoima on laaja ja monipuolinen. Palkallisiksi neuvotellut kurssit on merkitty koulutuskalenteriimme. Sopimusala on merkitty kunkin kurssin kohdalle. Koulutukset pidetään Aktiivi-Instituutin tiloissa Helsingissä, Töölöntullinkadulla hyvien kulkuyhteyksien päässä. SuPerilaisten osalta ilmoittautumiset menevät SuPerin sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän, WebLyytin kautta. Tarkemmat tiedot kurssien sisällöstä löytyvät Aktiivi-Instituutin nettisivuilta, Työmarkkinatutkinto ja työsuojelukonsultin tutkinto Työmarkkinatutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle monipuolinen kuva suomalaisesta ja eurooppalaisesta työelämästä. Tutkinto koostuu kuudesta neljän päivän mittaisesta kaikille yhteisestä lähijaksosta. Lähijaksojen välillä tehdään ohjattuja oppimistehtäviä lähijakson aiheeseen liittyen. Tutkintoon vaadittavat muut opinnot opiskelija voi itse valita Aktiivi-Instituutin täydennyskoulutustarjonnasta tai avoimen yliopiston työmarkkinatutkintoon soveltuvasta opetustarjonnasta. Työsuojelukonsultin tutkinto koostuu kuudesta kolmen päivän lähiopetusjaksosta sekä kehittämishankkeesta, jonka jokainen opiskelija toteuttaa koulutuksen aikana omalla työpaikallaan. Tälle kehittämishankkeelle vaihtoehtona on osallistuminen Jyväskylän Yliopiston avoimen yliopiston Työ ja ihminen muutoksessa -opintoihin. Tutkinnon tavoitteena on, että kukin opiskelija kehit- 50 super

51 tyy työsuojelun asiantuntijaksi ja pystyy pitkäjänteisesti ja laajaalaisesti toimimaan työsuojelun ja työhyvinvoinnin edistäjänä. Mikäli olet kiinnostunut suorittamaan työmarkkinatutkinnon tai työsuojelukonsultin tutkinnon, niin hakemukset pitää lähettää SuPerin edunvalvontayksikköön ajoissa ja viimeistään mennessä. Ota ensin yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostilla, niin kerromme lisää voimassaolevista valintakriteereistä. Tutkinnot suoritetaan Aktiivi-instituutissa. Koulutuksiin ilmoittautuminen Koulutuksiin ilmoittaudutaan vain ja ainoastaan sähköisen asiointijärjestelmä WebLyytin kautta seuraavasti: kirjaudu jäsensivuille klikkaa sähköinen asiointi 24 h -painiketta, jolloin saat auki ohjesivun ja linkin WebLyytiin klikkaa WebLyyti ja saat näkyville WebLyytin etusivun klikkaa Kurssit-otsikkoa valitse oikea kurssi ja tarkista, että kuulut varmasti kohderyhmään! Noudatathan hakuaikoja! Kunkin kurssin kohdalle on merkitty viimeinen ilmoittautumispäivä. Ohjeet koulutuksiin osallistumisesta Kun saat työnantajaltasi palkallista virkavapautta tai työlomaa koulutuksiin osallistumista varten, velvollisuutesi on olla paikalla ohjelman mukaisesti. Ilmoittautuminen liiton järjestämään koulutukseen on sitova. Ilmoitathan esteestä viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Tämä on tärkeää kurssijärjestelyjen kannalta. Äkillisestä sairastumistapauksesta on ilmoitettava heti esteen sattuessa. Majoitus Majoitus järjestetään hotellissa kahden hengen huoneissa. Ilmoittautumisen yhteydessä voi tehdä mahdollisen huonekaveritoivomuksen. Muutoin majoitusluettelo menee aakkosjärjestyksen mukaan. Huonekaveria ei voi sopia enää hotellissa majoittautumisen yhteydessä. Mikäli haluat yhden hengen huoneen, mainitse siitä erikseen, jolloin tiedämme, että maksat erotuksen itse. Huomioithan yöpymissäännön. Mikäli Sinun pitää lähteä kotoa aamulla ennen klo 5.00, niin Sinulla on mahdollisuus lisäyöpymiseen. Ei muussa tapauksessa. Mitä tehdä vapaa-aikana kurssiviikolla? Kurssiviikon aikana ei ole liiton puolesta erikseen järjestettyä iltaohjelmaa. Kursseja järjestetään Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Kuopiossa. Kyseisten kaupunkien tapahtumakalenterit löytyvät seuraavilta www-sivustoilta: helsinki.fi, oulu.fi, tampere.fi ja kuopio.fi Lisävinkkinä Helsinkiin tulijoille. Käykääpä tutustumassa Mäkelänrinteen uintikeskukseen Suomen suurimpaan uimahalliin. Vuoden 2011 koulutukset mennessä, jolloin ilmoittautumiset voivat alkaa. Uusi kouluttaja Tämän vuoden alusta luottamusmieskursseillamme on ollut uusi neuvottelutaidon kouluttaja. Espoolainen Riikka Tuominen on toiminut pitkään alalla ja kouluttanut neuvottelutaitoa monissa eri yhteyksissä. Alla kouluttajan ajatuksia Luottamusmies neuvottelijana -koulutuspäivästä. Luottamusmies neuvottelijana -koulutuspäivä Neuvottelutaidon koulutuspäivän tarkoituksena on antaa eväitä oikeanlaiseen valmistautumiseen ja omien henkilökohtaisten neuvottelutaitojen kehittämiseen sekä opettaa tekemään itsearviointia omista taidoista. Hyvä valmistautuminen ja asianhallinta ovat perusedellytyksiä neuvottelussa menestymiselle. Koska valmistautuminen vaatii aikaa, on hyödyllistä osata keskittyä valmistautumisessa juuri oikeisiin asioihin. Toisen osapuolen toiminnan ennakointi auttaa sujuvuuden ja reagointikyvyn parantamisessa. Ajoituksen hallinta edellyttää aitoa kuuntelemista ja kokonaisvaltaista tarkkailua nämä taas edellyttävät hyvää etukäteisvalmistautumista. Neuvottelupöydässä voi oma henkilökohtainen neuvottelutyyli olla ratkaiseva tekijä: Herätänkö luottamusta neuvottelukumppaneissani? Saanko toisen osapuolen kuuntelemaan? Kykenenkö asettumaan toisen asemaan ja löytämään oikean lähestymistavan? Pystynkö perustelemaan niin, että neuvottelukumppanini kokee esittämäni asian tärkeäksi? Näenkö ja kuulenko mitä neuvottelupöydässä tapahtuu vai keskitynkö vain itseeni? Osaanko kiteyttää sanottavani vai uuvutanko toiset pitkillä jaaritteluillani? Pitääkö itsehillintä ja asiaan keskittyminen kiperissäkin tilanteissa? Näitä ja monia muita tärkeitä asioita käsitellään neuvottelutaidon koulutuspäivänä sekä teoriassa että käytännön harjoitteluna, rakentavan palautteen kera. Riikka Tuominen Riikka Tuominen ja LM2-kurssilaiset toukokuussa. Kurssilaiset täyttävät kurssin jälkeen palautelomakkeen. Tässä erään kurssilaisen vastaus kysymykseen: Ensimmäinen asia, johon pyrin saamaani oppia soveltamaan palattuani työpaikalle. Neuvottelutaidot tulee heti käyttöön. Siitä on hyvä jatkaa. Kouluttautuminen kannattaa! Ensi vuoden koulutuskalenteri pyritään saamaan valmiiksi joulukuun puolivälin aikoihin. Koulutukset viedään WebLyytiin jouluun Tarja Sundqvist koulutussihteeri Sari Kaartoaho edunvalvontasihteeri super

52 Superristikko Tuuli Rauvola PAL- JAS- TA- VAA AARI- OILLA LAHOTA TUO- RE SUKU- LAIS- TALO KALA SODAN- KYLÄÄ SEELA RA- HOJA LÄHELLÄ LAPPEEN- RANTAA SAAT KAIK- KI SOOLO- OSIA AH- DIS- TAA KORU- KIVI YLI- VUOTI- NEN KASKI JU- LIN ISMAILIN NIMISIÄ TUKIA UNEL- MA JUOTU VESI- VAAKA OPE MET- SÄLLÄ HYVÄ KORTTI MERKATA TYTTÖ JA TUNTURI SUPERI- LAISIA VOI TAUTI YLLÄT- TÄEN RIS- KIT TILI- IITISTÄ JOEN- SUU HUNNI TII- NA SUPERILAISEN EDUSTAMA ELO SUPERI- LAISILLE KOIVU RAT- SAIN TOU- HUILUT SEURA- LAISET? SUPERI- LAISENKIN TEKEMÄ? HAUKI ON KALA ALMILAN KAIMAT UNELMA LIN- NUILLE SILMÄ- SAIRAUS JUOK- SUA KULKU- PUHE SYVÄ JÄRVI +T TUN- NE PAUL JOSKUS KOR- VASSA AUH! MI- NÄ LEEN JÄL- TR Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 15. syyskuuta mennessä ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti, Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Ratkaisijan nimi Katuosoite Postiosoite 52 super

53 Mitä mieltä? vastaa kuukauden kysymykseen Vastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausittain mielipiteitä erilaisista asioista tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat esimerkiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa lehdessä kerromme, mitä mieltä vastaajat ovat. Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 15. syyskuuta mennessä. Postimaksu on maksettu puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: kirjoita aihekenttään tunnus Mitä mieltä? Kaipasiko alamme koulutus uudistusta? KYLLÄ EI Vastaanottaja maksaa postimaksun Lähetä mielipiteesi 15. syyskuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan. Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi. huomioi viimeinen vastauspäivä! Miksi? SUPER-LEHTI Nimi Osoite Puhelin VASTAUSLÄHETYS Tunnus Ratamestarinkatu HELSINKI Olen iältäni alle yli 60 Voit osallistua myös sähköpostitse: Kirjoita sähköpostin aihekenttään Mitä mieltä? ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen. super

54 54 super

55 Sarin hopeakorut viedään käsistä teksti liisa uusiniitty kuvat laura vesa Tartu toimeen! Tee käsilläsi jotakin, niin pääset helpommin huonojen päivien yli, lähihoitaja Sari Tuominen kannustaa. Parin vuoden ajan Sari on valmistanut vapaa-aikoinaan hopeakoruja, joita oman työpaikan väki on ihastellen ostanut. Sari Tuominen, 49, tarttuu tottuneesti pihteihin ja katkaisee tangon ympärille kierrettyä hopealankaa pieniksi renkaiksi. Käden ulottuvilla on hohtimia ja tonkeja, joita hän tarvitsee töiden eri vaiheissa. Sarin korupaja sijaitsee hänen rivitalokaksionsa makuuhuoneessa. Mies sanoo, että miten voit pitää pöytäsi noin sotkuisena, mutta löydän tästä kaikki tavarat heti kun alan töihin. Teen koruja vapaa-aikanani aina silloin kun huvittaa, Sari juttelee ja kiinnittää pientä hopearengasta toiseen. Tuota pikaa hopeinen, helmikoristeinen korvakoru on valmis. Pari vuotta sitten Sari innostui hopeakoruista tehtyään sitä ennen koruja romumetallista ja muovista. Oppinsa hän kävi hakemassa viikonloppukursseilta Vilppulan käsityökeskuksessa. Kun näin lehdestä, että käsityökeskus järjestää hopeatyökurssin, päätin että tuonne menen. Kursseja pidetään kerran, pari vuodessa, ja järjestelen työvuoroni niin, että pääsen mukaan. Kursseilla oppii kivasti uusia malleja. Hopealangan taivuttaminen vaatii näppäriä sormia ja suurta kärsivällisyyttä. Sari Tamminen on hakenut oppinsa Pirkanmaan Kotityön kursseilta, mutta luovuus ja innostus ovat syntymälahjoja. Sarin korut ovat löytäneet paikkansa työtovereiden kaulassa, korvissa ja ranteissa. Kun kysyjiä riittää, hänellä on tapana mennä työpaikalleen Mäntän aluesairaalaan pieni korupussi mukanaan. Toisinaan teen tilaustöitä, kun joku haluaa pukuunsa tietynlaisen korun. Olen korujeni ansiosta saanut myös mukavia uusia tuttavuuksia. Korumenekki ei ole ainakaan hinnasta kiinni ottaen huomioon, että materiaalina on hopea. Korvakorut maksavat kuudesta eurosta ylöspäin. Paksu hopeaketju voi kivuta 200 euroon. Korvakorut saatan tehdä illassa, mutta hopeaketjua ei synny tunnissa kovinkaan pitkää pätkää. Sterling-hopeavyyhti maksaa kuusi ja puoli euroa metri eikä metristä synny paljon. Käytän hopeaa, koska se sopii kaikille eikä allergisoi, Sari kertoo. Kultaa kovemman hopean pitoisuus ilmoitetaan promilleina, koska hopeaseoksen lujiteaineena käytetään kuparia. Sterling-hopeassa hopean osuus on 925 milligrammaa. Sarin suosikki on turkoosi kiinalainen kivi, jota hän tilaa maahantuojalta. Hän käyttää myös makeanveden-, muovi- ja lasihelmiä. Muita arvokiviä tai timantteja Sari ei ole ajatellutkaan laittaa koruihinsa. Vaikka saisinkin jostain raakatimantteja, niiden hiominen on kova työ eikä minulla ole tarvittavia laitteita, hän selittää. super

56 Velanmaksua isovanhemmille Aurinko helottaa kuumasti Mäntän Isonniementien rivitaloalueen yllä. Asukkaat ovat töissä ja pihapiiri aamupäivän unelias. Sarille osui kaunis vapaapäivä. Pitäisi nostaa kukkapenkit ylös ja istuttaa kukat uudelleen. Mies on ostamassa multaa, hän selittää ja katselee ulos keittiön ikkunasta. Maistelemme Sarin mainiota kinkkupiirakkaa samalla kun kuuntelemme emännän reipasta sanatulvaa, jota höystää railakas nauru. Sari valmistui 1996 Keuruulta lähihoitajaksi. Ensimmäiset työpaikat irtosivat vanhainkodilta ja toimintakeskuksesta. Mäntän aluesairaalan vuodeosastolle hän tuli viitisen vuotta sitten. Potilaat ovat enimmäkseen iäkkäitä ja vaativat monenlaista hoitoa. Sari vakuuttaa pitävänsä työstään: Huonotkin ajat on tarkoitettu kestettäväksi. Olen saanut paljon voimaa, kun olen ottanut kädet avukseni. On se sitten ollut kankaan kutomista, savitöiden tai korujen valmistamista, Sari Tamminen kertoo. Onko ihmisillä liian suuria vaatimuksia? Ei osata tyytyä siihen, mitä on saavuttanut. Minut ovat isovanhempani hoitaneet. Maksan tavallaan heille takaisin velkaani hoitamalla muita vanhuksia, hän selittää. Sarin vanhemmat muuttivat luvun puolivälissä monien muiden suomalaisten tapaan Eskilstunan lähelle Ruotsiin, josta isä sai metsätöitä. Kun Sarin olisi pitänyt aloittaa peruskoulunsa ruotsalaisessa koulussa, hän pakkasi pienen punaisen matkalaukkunsa ja ilmoitti palaavansa kyläilemässä olleen kummitätinsä mukana takaisin Multialle. Muutin mummun ja papan luokse ja menin Nikaran kansakouluun. Kun vanhempani aikanaan palasivat, menin asumaan heidän luokseen Keuruulle, jossa kävin keskikoulun. Sari perusti jo nuorena perheen ja sai kaksi poikaa. Hän oli töissä farkkutehtaassa, ja kun se lakkautettiin, siirtyi toimintakeskukseen. Siellä hän opetteli tekemään savi- ja keramiikkatöitä. Sain ammentaa luovuuttani niin paljon kuin osasin, ja saatoin opettaa myös työtovereitani. Jo silloin huomasin, että jos vain uskaltaa olla avoin uusille asioille, niistä saa todella paljon. Muistona savenvalajan ajoiltaan Sari on säilyttänyt kaunista turkoosia ruukkua, joka käy vaikka kukkaruukun suojukseksi. Eläkkeellä korusepäksi Savenvalaja on krouvin käsityön taitaja kun taas pikkutarkalta korusepältä vaaditaan paitsi kärsivällisyyttä ja sorminäppäryyttä myös hyvää näkökykyä. Kumarassa työskentelevän hartiat ovat koetuksella. Toisinaan elämänkumppani Jukka auttelee sahaamisessa, kun Sarin niskat väsyvät. Sahaaminen on rankka vaihe, koska hopealanka on paksua. Sen on oltavakin, jotta renkaat kannattelisivat kiviä, Sari sanoo. Sarin koruilla on niin kova kysyntä, että on hyvä, jos hän ehtii tehdä niitä kaikille halukkaille. Voisitko vaihtaa kokonaan ammattia ja ryhtyä korusepäksi? Siinä tapauksessa, etten voisi enää tehdä hoitotyötä. Jos joudun selkäni takia sairauseläkkeelle, voisin tehdä koruja, mutta olisiko tämä enää yhtä kivaa, kun siitä tulisi työ, Sari epäilee. Lääkäri on ilmoittanut, että selän säästämiseksi Sarin pitäisi lopettaa nostelu, mutta se on hiukan hankalaa hoitotyössä. Joskus rankan iltavuoron jälkeen uni ei tahdo tulla, kun selkää särkee. Selkävaivoista huolimatta Sari ei haluaisi vaihtaa kevyempiin paperihommiin. En aio selkäni takia masentaa mieltäni. Sen kanssa vain eletään. Olen peruspositiivinen ihminen. Perin asenteeni varmaankin sodat käyneeltä vaariltani, joka 96-vuotiaana on vielä täydessä järjessä. Olen aina ollut vaarille jotain ihmeellistä. Mieheni Jukka muistuttaa paljon vaariani. Oman elämänsä hyväksyjä Korujen tekeminen on Sarille hauska harrastus, mutta hänen sinivoittoisessa 56 super

57 Persoonalliseen koruun riittää muutama korukivi, hopealankaa ja hyvät pihdit. Kiviä ja helmiä voi työstää myös luonnosta tekemistään löydöistä. Kansalaisopistot järjestävät harrastajille erilaisia koru- ja kivityökursseja. kodissaan näkyy muukin innostuksen jälki. Sari kerää kahvipannuja, joilla jokaisella on tarinansa. Hän kerää myös lasia ja posliinia. Uusi harrastus on liikunta. Käyn kaksi kertaa viikossa vesijuoksussa ja ajelen kuuden kilometrin työmatkani iltavuoroon pyörällä. Voin sanoa, että löysin 48-vuotiaana liikunnan. Siihen asti kammosin sitä. Elämä on riepotellut Saria välillä kovakouraisesti. Kahden lähiomaisen lähes samanaikainen kuolema oli musertaa, samoin eroon päättynyt vaikea avioliitto. Vaikeuksiensa keskellä Sari alkoi opiskella surun käsittelyä. Hän uskoo olevansa sinut itsensä kanssa ja oppineensa myös omista virheistään. Tutustuin entiseen mieheeni hyvin nuorena ja olimme naimisissa kymmenen vuotta. Eiväthän vaikeudet pelkästään mieheni syytä olleet. Olen luonteeltani räväkkä. Emme vain sopineet yhteen. Sari on huomannut, miten jotkut ikätoverit alkavat palaa loppuun vaikka monella olisi nyt helppoa. Lapset ovat aikuisia ja itselle ja harrastuksille olisi enemmän aikaa. Hän sanoo olevansa onnellinen asuessaan kaksiossaan vanhapoikakissansa Maukun kanssa, joka onkin muhkea ilmestys: ikää 14 vuotta ja painoa 15 kiloa. Mies asuu omassa asunnossaan parinkymmenen kilometrin päässä. Onko ihmisillä liian suuria vaatimuksia? Ei osata tyytyä siihen, mitä on saavuttanut, Sari pohtii. Hän ihmettelee, mistä masentuneet nuoret tulevat. Elämän kolhuissa hänellekin on tarjottu jos jonkinlaista mielenpiristyspillereitä, mutta hän ei ole huolinut. Ehkä ihmiset vain lakkaavat jaksamasta. Elämän helppousko tuo masennusta? Lapsuudessani ja nuoruudessani 1970-luvulla saattoi yksi nuori sadasta olla masentunut, jos koko sanaa edes tunnettiin. Jos lapsia pyöri tusina jaloissa, ei siinä perheenäitikään ehtinyt masentua. Sari sanoo oppineensa myös armahtamaan itseään: Minulle on tärkeää, että illalla nukkumaan mennessäni voin laittaa silmät kiinni ja ajatella, että tein omalta osaltani tänäänkin sen minkä kykenin.. super

58 Jäsenyysasiat Yhteystiedot: s-posti: puh: (09) osoite: SuPer jäsenyksikkö, pl Helsinki. Muutosilmoitus jäsentietoihin -lomake. Täytä lomake, kun jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia. Muista allekirjoitus ja päiväys. Palauta lomake maksutta osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus , VASTAUSLÄHETYS. Ajankohtaista: Sähköpostiosoite voimassa? SuPer tiedottaa jäsenille aktiivisesti sähköpostin välityksellä. Tiedon perille tulon edellytys tietysti on, että rekisteritiedoissa on voimassa oleva sähköpostiosoite. Sähköpostiosoitteen tarkistaminen ja korjaaminen käy helpoiten sähköisen jäsenpalvelun kautta: klikkaa Etusivun oikeasta alareunasta keltaista palloa klikkaamalla pääset suoraan kirjautumaan palveluun. Oletko keväällä valmistunut? Opiskelijajäsen, nyt viimeistään on aika liittyä varsinaiseksi jäseneksi. Maksuton opiskelijajäsenyys päättyy ilmoitettuun valmistumispäivään, mikäli varsinaiseksi jäseneksi liittymislomaketta ei saavu SuPerin jäsenyksikölle. Helpoiten teet liittymisen netin kautta sähköisesti osoitteessa > Jäsenyys > Liittymislomakkeet. Jäsenmaksu bruttotulosta. Jäsenmaksu on prosentuaalinen (1,2 %) bruttotuloista eli ennakonalaisesta palkkatulosta. Ennakonalainen palkkatulo on se tulo, josta ei vielä ole tehty vähennyksiä (esimerkiksi verot). Laske kalenterikuukauden aikana maksetut ansiot yhteen, laske summasta jäsenmaksu ja maksa seuraavan kuukauden 15. päivä. Esimerkiksi elokuun jäsenmaksu erääntyy Muutosilmoitus jäsentietoihin Ändringar i medlemsuppgifterna Nimi Namn Henkilötunnus Personbeteckning Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: alk. Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: Uusi työpaikka: Voimassa ajalla: Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser alk. Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgift Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden / 20 / 20 rastita SYY * anteckna orsaken palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd muu ilmoitus / annan anmälan palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt) Ajalla / för tiden / 20 / 20 rastita SYY * anteckna orsaken jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 /kk) * fortbildning virkavapaa/oma loma (6 /kk) * tjänstledighet kotona oleva (6 /kk) * hemmavarande ulkomailla (6 /kk) * utomlands yrittäjänä (10 /kk) * företagsverksamhet pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 /vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua) haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta * jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan alk.*fr.o.m. / 20 allekirjoitus underteckning päiväys datum

59 Siskon pakina Pakinoitsija Sisko on 30 vuotta perushoitajan työtä tehnyt superilainen Ohituskielto Raskainta hoitotyössä on ihmisen ohittaminen. Kun oikeasti on niin kiire, että ihmisen kohtaaminen ja hoitaminen on vain ohittamista. Pitää ohittaa, että ehtisi ohittaa kaikki vuorollaan. Ei voi pysähtyä vaikka tilanne niin vaatisi. Jos pysähdyt, joku jää kokonaan ilman, jotain ei edes ohiteta. Eikös meillä ole oikein laki ja asetukset potilaan oikeuksista? Eikös niissä sanota, että jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus tulla ainakin ohitetuksi? Ei ehkä ihan noilla sanoilla, mutta sitähän se käytännössä tarkoittaa, kun ei mahdollisteta muuta. En ole vielä ollenkaan vakuuttunut siitä, että lain vaatimat suuret muutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat pelkästään hyväksi asiakkailleen ja työntekijöille. Perusturvajohtajat sanovat kauniisti ja viisaasti lehtihaastatteluissa, että muutokselle pitää antaa aikaa. Kuinka paljon? Sinä aikanakin, kun muutos vielä velloo upottavana suona, ihmistä on hoidettava. On ihan eri asia elää muutosta toimistossa päätteen ääressä, palavereissa ja lounailla, kuin elää sitä potilaana, asiakkaana, omaisena ja työntekijänä ihan siellä myrskynsilmässä tai rämpiä upottavassa muutoksen suossa. On raskasta tulla vain ohitetuksi ja on raskasta vain ohittaa. Mutta sellaiseksi koen työni tällä hetkellä. Eräässä iltavuorossa jokin aika sitten, ehdin ohittaessani mitata vanhan sairaan ihmisen kuumeen. Lukema oli huipussaan, ja ehdin antaa hänelle jopa kuumetta alentavan lääkkeen. Mutta muuta en sitten ehtinytkään. Jossain vaiheessa iltavuoroa mietin, onkohan hän jo kuollut? Mutta en ehtinyt s o n j a k ä h k ö n e n hänen luokseen, en yksinkertaisesti ehtinyt. Sillä ohittamista oli paljon sille illalle. Työvuoron jälkeen kotona saunassa tuli itku. Minä en halua enää tehdä tätä työtä näin huonosti. Minä en jaksa enää ohittaa. Riittää kun tekee parhaansa, lohdutetaan usein. Mutta meidän hoitajien paras on paljon enemmän mihin tällä hetkellä pystymme. Varmasti teemme sen, minkä pystymme ja se on kaukana parhaasta. Se ei yksinkertaisesti riitä. Se ei yksinkertaisesti saa riittää. Sen taakse ei saa paeta. Paras ei ole koskaan alennusmyynnissä, parasta ei tehdä ohittaen. Parhaansa tekemiseen olisi annettava realistiset mahdollisuudet. Oikeasti. Mutta ohittamiseenkin tottuu ja turtuu. En minäkään joka työvuoron jälkeen itke, huokaisen vain helpotuksesta kun vuoro päättyy. Ohitettavan osa se surkein on. Joskus elämä vain menee niin, että ohitettavien kaistalle joutuu yllättäen, nuorikin ihminen voi sairastua. Omaa kohtaloaan ei voi ohittaa. Se on vain kohdattava silmästä silmään. Ihan kuin minut olisi työnnetty monttuun ja sanottu että kiipeä sieltä miten parhaaksi näet, kertoi hiljattain nuori ihminen joka oli sairastunut yllättäen. Hän lähti sairaalasta hölmistyneenä kädessään lääkeresepti eikä tarkalleen edes tiennyt diagnoosiaan. Se oli hienosti suoritettu ohitus. Kaikki tahot tekivät varmasti parhaansa. Ja se paras riitti juuri sinne montun pohjalle asti. Pitäisi tehdä lakimuutos: ohituskielto. Sillä meidän jokaisen ihmisen elämän tiellä on yhtenäistä keltaista viivaa koko matkalta. Ihmistä ei saa ohittaa.. super

60 SuPerTk Super työttömyyskassa Takana kiireinen kesä teksti sirkka rytinki kuva janne harju Mennyt kesä yllätti niin helteillään kuin ukkosmyrskyillään. Se yllätti päivärahojaan odottelevat, mutta työmäärällään myös käsittelijät, joiden työpäivät venyivät usein liki kymmentuntisiksi.. Työttömien määrä sosiaali- ja terveydenhoitoalalla kasvaa juuri kesän kynnyksellä. Koulut ja päiväkodit sulkevat ovensa. Se tuo määräaikaiset ja lomautetut kassan asiakkaiksi. Myös valmistuneet kilpailevat avoinna olevista työpaikoista eikä sijaisuuksia riitä kaikille. Myös vuoden alussa kassaan fuusioituneen SVTL:n jäsenistä ovat monet lomautettuja juuri kesäkuukausina. Tämä kaikki selittää lisääntyneen hakijoiden määrän ja työmäärän kasvun. Ennen kesää kassa varautui lisääntyvään työmäärään muun muassa lomia porrastamalla. Uusien hakijoiden määrä kasvoi kuitenkin siinä määrin, että käsittelyaikojen venymiseltä ei voitu välttyä. Hakijoita oli lähes tuhat enemmän kuin viime kesän kynnyksellä. Puhelinpalvelua rajoitettiin käsittelyajan lisäämiseksi varmistamalla kuitenkin hyvä tavoitettavuus. Ammattitaitoisia sijaisia ei ole kovinkaan hyvin saatavilla. Työt ovat lisääntyneet kassoissa myös vuoden vaihteen lakimuutoksista johtuen, ja käsittelijät ovat nyt hyvin työllistettyjä. Loppukesästä Super työttömyyskassa on kuitenkin onnistunut lisäämään henkilöstön määrää. Tämän uskotaan vaikuttavan käsittelyaikaan. Hakemusten täydentäminen vie aikaa Noin 80 prosenttia hakemuksista vaatii lisätietoa. Tietoja tarvitaan ennen kaikkea palkkoihin liittyen. Vaikka tietojen toimittaminen on lain mukaan hakijan vastuulla, käsittelijät voivat tietyissä tilanteissa pyytää tietoja myös itse suoraan palkanlaskijoilta. Kesällä tietojen saaminen on erityisen hankalaa monien kaupunkien ja kuntien sulkiessa ovensa osin tai kokonaan. Tämä osaltaan viivästyttää käsittelyä. Käsittelyn nopeuttamiseksi hakemus ja liitteet kannattaa aina käydä huolellisesti läpi ennen kassalle lähettämistä. Hakemuksen lisäksi erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että myös lähetettävät palkkatiedot ovat oikein. Päivänkin katkos työsuhteessa aiheuttaa sen, että palkat on ilmoitettava erikseen kultakin työjaksolta, samoin kuin lomaraha, lomakorvaus ja palkattomat päivät. Keikkatöissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olleiden ei siis edes kannata lähettää kassalle todistusta, jossa kaikki vuoden palkat, lomarahat ja lomakorvaukset on ilmoitettu yhtenä summana, vaan pyytää suoraan uusi palkkatodistus, jossa palkat on ilmoitettu työjaksoittain. Jos tiedot toimitetaan ennen palkanmaksua saaduilla palkkalaskelmilla, kassa tarvitsee kaikki työsuhteen aikaiset palkkalaskelmat. Jos päivärahaa edellisen kerran on haettu siten, että työtä on hakemisen jälkeen ollut yli 34 kalenteriviikkoa, viimeisimmän 34 kalenteriviikon palkat riittävät. Käsittely saapumisjärjestyksessä Käsittely kassassa tapahtuu pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä. Mitä enemmän käsittelijät joutuvat hankkimaan ja pyytämään lisäselvityksiä, sitä pidemmäksi muodostuu käsittelyaika myös niiden hakijoiden kohdalla, joiden hakemuksiin lisäselvityksiä ei tarvita.. Kassan nettisivuja uudistetaan Kassan nettisivut saavat uuden ilmeen syksyn kuluessa. Tarjolla tulee olemaan ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa muun muassa työttömyyskassan toiminnasta ja sen maksamista etuuksista. Osa kassan sivuista voidaan sulkea päivityksen ajaksi. WebTytti -toiminto pidetään kuitenkin auki, joten sähköisiä hakemuksia voi lähettää myös sivujen uudistamisen aikana. super ty öttömyyskassa hakemusten postitusosoite: Super työttömyyskassa PL 117, helsinki Käyntiosoite Kellosilta 3 Fax (09) , Toimisto avoinna arkisin klo Palvelunumerot arkisin klo 9 15 (09) , (09) tkpalvelu@supertk.fi 60 super

61 TALVIKAUSI Loma-asunnot haussa SuPerin loma-asunnot ovat jäsenistön vuokrattavissa ajanjaksoksi Etusijalla ovat ne jäsenet, jotka eivät ole aikaisemmin vuokranneet loma-asuntoja tai käyttäneet SuPerin jakamia lomatukia. Loma-asunnot vuokrataan viikon jaksoissa. Vaihtopäivä on joko perjantai tai lauantai. Vuokra sisältää huoneiston vapaan käytön, liinavaatteet (lukuun ottamatta Nauvoa), takkapuut ja vaihtosiivouksen. KOLARIN ÄKÄSLOMPOLOSSA on paritalo Huilinki, jossa on kaksi 43 neliön parvellista asuntoa. Vuoteita on avoimella parvella 4 6 henkilölle. Vaihtopäivä on lauantai. A-puolelle ei saa tuoda lemmikkieläimiä. Vuokra: vkot 45 51, 2 7 vkot 52 1, e/vko 430 e/vko KUUSAMON RUKATUNTURILLA on 116 neliön lomaosake Ruska-Ruka. Vuoteita on 10 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai. Vuokra: vkot 45 51, 2 7 vkot 52 1, e/vko 630 e/vko NAUVOSSA, Käldön saarella on 100 neliön huvila Villa Etel. Vuoteita on 6 henkilölle (ei liinavaatteita). Vaihtopäivä on perjantai. Lemmikkieläimiä ei saa tuoda. Vuokra: vkot 45 51, 2 7 vkot 52 vkot 1, e/vko 470 e/vko 390 e/vko PUNKAHARJULLA ovat Tuunaantuvan lomaosakkeet nro 41 ja 53. Lomaosakkeen koko on 35 neliötä jossa vuoteita on 4 6 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai. Nro 53:n puolelle ei saa tuoda lemmikkieläimiä. Vuokra: vkot 45 51, 2 7 vkot 52 vkot 1, e/vko 250 e/vko 190 e/vko PUUMALASSA Saimaan rannalla on 150 neliön huvila Äimänkäki. Vuoteita on 8 10 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai. Vuokra: vkot 45 51, 2 7 vkot 52 vkot 1, e/vko 630 e/vko 530 e/vko PUUMALASSA Saimaan rannalla on 73 neliön huvila Pikku-äimä. Vuoteita 4 6 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai. Lemmikkieläimiä ei saa tuoda. Vuokra: vkot 45 51, 2 7 vkot 52 vkot 1, e/vko 470 e/vko 390 e/vko VIERUMÄELLÄ on 65 neliön Loma-aika-paritalohuoneistoja. Vuoteita on 6 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai. Lemmikkieläimiä ei saa tuoda. Vuokra: vkot 5, 6, 7, 9 ja e/vko Loma-asuntojen esittelyt ja hakulomake löytyvät osoitteesta tai loma-asuntoja haetaan oheisella lomakkeella mennessä osoitteella Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Loma-asunto, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Jos samalle viikolle on useampi hakija, suoritamme hakijoiden kesken arvonnan. Etusijalla ovat ne hakijat, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet SuPerin lomaetuja. Lähetämme loma-asunnon saaneille ilmoituksen viimeistään viikolla 44. SuPerin loma-asuntojen hakulomake 9/2010 täytä tekstaten Nimi Loma-asunto ja aika, TOIVE 1 Syntymäaika Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Loma-asunto ja aika, TOIVE 2 Kotikunta Puhelin Sähköposti En ole ollut liiton loma-asunnoissa aikaisemmin Olen ollut liiton loma-asunnoissa v. Mukana lemmikkieläin. Mikä? Olen saanut SuPerin lomatuen tai kuntoremonttituen v. super

62 Suuntana Laurea, päämääränä elämä. Opiskele sairaanhoitajaksi SAIRAANHOITAJA (AMK), 210 op Laurea Hyvinkää Laurea Tikkurila Opiskele sairaanhoitajaksi aikuiskoulutuksessa: SAIRAANHOITAJA (AMK), 210 op Laurea Hyvinkää Laurea Porvoo Laurea Lohja Opiskele terveydenhoitajaksi TERVEYDENHOITAJA (AMK), 240 op Laurea Tikkurila Opiskele sosionomiksi SOSIONOMI (AMK), 210 op Laurea Tikkurila Ylempään AMK-tutkintoon johtava koulutusohjelma sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinnon suorittaneille: Terveyden edistämisen koulutusohjelma, aluelähtöinen johtaminen ja kehittäminen (90 op) Laurea Tikkurila Syksyn 2010 yhteishaku UUTUUKSIA KÄSIKIRJASTOOSI Vierimaa Laurila KEHO. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA Uusi, värikäs oppikirja esittelee selkeän tekstin ja kuvien avulla terveen ihmiselimistön rakennetta ja toimintaa. Lisäksi asiayhteyksiin on koottu kliinisiä esimerkkejä sekä syventävää tietoa. Anatomiset termit ovat suomeksi, latinaksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi, mikä helpottaa opetusta monikulttuurisissa ryhmissä. turvallisen lääkehoidon perusteet Tilaa suoraan asiakaspalvelustamme puh Minna Taam-Ukkonen Susanna Saano t u rva l l ise n lääkehoidon perusteet Taam-Ukkonen Saano TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON PERUSTEET Kirjan lähtökohtana on lähihoitajien uusi opetussuunnitelma sekä STM:n Turvallinen lääkehoito orem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diem nonummy nibh euismod tincidunt ut lacreet dolore magna aliguam erat volut- -opas. Kirjassa käydään läpi L tärkeät teoreettiset pat. Ut wisis enim ad minim veniam, quis nostrud exerci tution ullam corper suscipit lobortis nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis te feugi facilisi. Duis autem dolor in hendrerit in vulputate velit esse molestie consequat, vel illum dolore eu feugiat nulla facilisis at vero eros et accumsan et ius- perustiedot ja ohjataan turvallisen lääkehoidon to odio dignissim qui blandit praesent luptatum zzril delenit au gue duis dolore te feugat nulla facilisi. toteuttamiseen. Kirja sisältää tärkeimpien sairauksien lääkehoidon sekä potilaan seurannan ja Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diem nonummy nibh euismod tincidunt ut lacreet dolore magna aliguam erat volutpat. Ut wisis enim ad minim veniam, quis nostrud exerci tution ullam corper suscipit lobortis nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis te feugi facilisi. Duis autem dolor in hendrerit in vulputate velit esse molestie consequat, vel illum dolore eu feugiat nulla facilisis at vero eros et accumsan et iusto odio dignissim qui blandit praesent asiat. luptatum zzril delenit au gue duis dolore te feugat nulla ohjauksen kannalta keskeiset facilisi. 2. painos Hinta 39,36. ISBN Kxx ISBN Lastensuojelulain soveltaminen Sirpa Taskinen Lastensuojelulain soveltaminen Sirpa Taskinen 1. painos Hinta 53,49. ISBN Taskinen LASTENSUOJELULAIN SOVELTAMINEN Lastensuojelulain soveltaminen on käytännönläheinen opas. Lakiteksti saa tässä selkeässä kirjassa elävän sisällön lukuisten havainnollisten esimerkkien ansiosta. Kirja soveltuu oppikirjaksi sekä ammattitaidon täydentämiseen kaikille, jotka ovat työssään tekemisissä lasten ja nuorten kanssa. 1. painos Hinta 32,00. ISBN a Sanoma company

63 Turku Helsinki Tampere Jyväskylä Kuopio Joensuu Oulu Rovaniemi Muistihoitajan/ muistineuvojan koulutusohjelma on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle, jotka päivittäisessä työssään kohtaavat muistihäiriöisiä ja heidän läheisiään. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Kontaktiopetusta on noin kerran kuussa. Koulutuksen tavoitteena on selkiyttää ja antaa uusia valmiuksia vanhustyön osaamiseen ja toimia dementoituvien ja heidän omaistensa/läheistensä ammatillisena tukena. Muistihoitajan/ Muistineuvojan koulutusohjelma 20 op 1-12/2011 Keskeiset sisällöt: Vanhustyön etiikka Muistioireisen hyvän hoidon kriteerit Muistisairaudet ja niiden erityiskysymykset Aivoterveys Muistisairaan palveluohjaus Läheiset osana hyvää hoitoa Cerad-testi ja muut toimintakykytestit pääpiirteittäin Muistitestien tulkinta Muistisairauksien lääkehoidon erityiskysymykset Kuntoutumista edistävä toimintaympäristö Työyhteisön vuorovaikutus- ja viestintä Palveluohjaus Koulutuksen hinta 890 e Koulutus alkaa tammikuussa 2011! Lisätiedot ja hakemukset: Suomen Psykologinen Instituutti Fredrikinkatu 61 VI krs Helsinki puh Lataa esite ja pyydä lisätietoja: Folkhälsan söker till det nya Folkhälsanhuset i Esbo Vårdpersonal till tre grupphem för personer med minnesstörningar och äldre med högt vårdbehov. Vi arbetar utgående från ett rehabiliterande arbetssätt i en hemlik miljö. Om du har en positiv människosyn och är intresserad av att utvecklas i arbetet, är du den vi söker. Ta kontakt med Annika Vahanen, tfn , så fort som möjligt. se också folkhalsan.fi Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuspäivä Helsingissä Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatienkatu 4 Koulutuspäivä on suunnattu kaikille perusterveydenhuollossa työskenteleville lähi- ja perushoitajille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Aihealueet antavat ajankohtaista tietoa hoitotyöhön. Koulutuspäivä on ammatillista täydennyskoulutusta. Liity MAKSUTTA Lähihoitajaopiskelija opiskelijajäseneksi SuPeriin Tarjolla SuPer-sykettä opiskeluun Alustava ohjelma Ilmoittautuminen ja kahvi Koulutustilaisuuden avaus Hygienia hoitotyössä Tauko Inkontinenssi Lounas Työaika-autonomia Rakenteinen kirjaaminen Kahvi Suun perushoito eri ikäkausina Päätössanat Osallistumismaksu: 120 e/superin jäsenet, 60 e opiskelijat/ eläkeläiset/työttömät, 150 e/ei jäsenet. Hinta sisältää luennot, materiaalin sekä lounaan ja kahvit. Ilmoittautumiset mennessä kirjaudu jäsensivuille sähköinen asiointi weblyyti kurssit. Ei-jäsen, ilmoittaudu sähköpostilla raili.nurmi@superliitto.fi. Lisätietoja koulutuksesta antavat suunnittelijat Johanna Rosenberg puh. (09) , johanna.rosenberg@superliitto.fi ja Maria Erkheikki-Kurtti puh. (09) , maria.erkheikki-kurtti@superliitto.fi. Käytännön asioissa vastaa Raili Nurmi puh. (09) , raili. nurmi@superliitto.fi. super