TAPIOLA PANKIN SUHDANNEKATSAUS 1/2011: Tapiola nostaa Suomen talouden ennusteen 3,5 prosenttiin euroalueen kriisi johtanee velkajärjestelyihin

Transkriptio

1 TAPIOLA PANKIN SUHDANNEKATSAUS 1/2011: Tapiola nostaa Suomen talouden ennusteen 3,5 prosenttiin euroalueen kriisi johtanee velkajärjestelyihin LEHDISTÖTIEDOTE Julkinen klo 9.00 Suomessa talouden elpyminen käynnistyi euroalueen keskiarvoa myöhemmin, mutta viimeisen vuoden ajan talouskasvu on ollut jopa Saksan kasvuvauhtia ripeämpää. Tapiola nostaa Suomen talouden kuluvan vuoden kasvuennustetta prosenttiyksiköllä 3,5 prosenttiin. Inflaatio nousee tänä vuonna 3,2 prosenttiin. Kustannusten nousu ja euroalueen velkakriisi rapauttavat kuluttajien talousluottamusta. Tapiolan näkemyksen mukaan Kreikan ja Portugalin kriisit ovat räjähdysherkässä vaiheessa, ja velkajärjestelyt maissa ovat todennäköisiä. Suomen talous on kasvanut kuluneen vuoden ajan keskimäärin yli 5 prosentin vauhtia. Kokonaistuotannon taso on silti edelleen yli 3,5 prosenttia alempana kuin huippuaikana kolme vuotta sitten. Tapiolan ennusteen mukaan edellinen huipputaso saavutetaan vuoden 2012 aikana. Maailmanlaajuisen kysynnän heikkeneminen alkaa kuitenkin vähitellen heijastua myös Suomen talouteen. Nouseva kustannusinflaatio alentaa kotitalouksien reaalista ostovoimaa, luo painetta yritysten voittomarginaaleihin ja jarruttaa investointien elpymistä. Inflaatio yltää tänä vuonna 3,2 prosenttiin. Ensi vuodelle Tapiola ennustaa edelleen 2,0 prosentin inflaatiota. Kustannukset uhkaavat kuitenkin kohota ensi vuonna välillisten verojen ja korkotason mahdollisen nousun seurauksena. Työttömyys on alentunut odotetusti. Tapiola arvioi edelleen tämän vuoden työttömyysasteeksi 7,8 ja ensi vuodelle 7,4 prosenttia. Työllisyys on kääntynyt entistä selvemmin nousuun. Finanssikriisin yhteydessä Suomen teollisuustuotanto supistui lähes 25 prosenttia. Taantumassa hävinneet teolliset työpaikat on valtaosaltaan menetetty. Jatkossa kilpailukyvystä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeätä, ja inflaatio pitäisi kyetä pitämään kilpailijamaita alhaisempana. Verotuksen kiristyminen vaikeuttaa kilpailukyvyn ylläpitoa. Työn ja yritysten pääoman verottaminen on erityisen ongelmallista investointien ja uusien työpaikkojen syntymisen kannalta, sanoo Tapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala. Euroalueen uhkana uusi finanssikriisi, jos velkakierre syvenee Maailmantalouden kasvu on hidastumassa teollisuusmaiden johdolla. Euroalueen kasvu oli alkuvuonna vahvaa, mutta velkakriisin leviäminen, kansainvälisen talouden hidastuminen ja yliarvostettu euro hidastavat kasvua tänä ja ensi vuonna. Velkakriisin syveneminen voi pahimmillaan laukaista uuden finanssikriisin. Uusia apupaketteja, esimerkiksi Kreikalle, pidetään kuitenkin välttämättöminä. Näin pankeille ostetaan aikaa hankkia riittävästi pääomapuskureita uhkaavaa uutta kriisiä vastaan. Samalla muille ongelmamaille tarjotaan mahdollisuus hakea markkinoiden luottamus omalle taloudenpidolleen. Apupaketit ovat kuitenkin veronmaksajille epäedullisia, mikä syö niiden poliittista hyväksyntää. Riskinä on myös, etteivät Portugali ja Irlanti saa talouksiaan uskottavalle uralle riittävän nopeasti, Vesala sanoo. Euroopan keskuspankki EKP jatkaa koronnostoja, mutta kriisien sarjan jatkuessa nostoja tulee markkinaodotuksia vähemmän. Yhdysvaltain keskuspankki FED jatkaa nollakoron politiikkaa. Tapiola Varainhoidon suositus on pitää osakkeet edelleen alipainossa Raaka-aineiden hinnat ovat perinteisesti ennakoineet kysyntämuutoksia. Viimeaikainen hintojen nousu voi kertoa joko kasvun vauhdittumisesta tai spekulatiivisen kysynnän kasvusta. Myös erilaiset rahoitusja hyödykemarkkinamuuttujat sekä pörssikurssit ovat hyviä reaalitalouden ennustajia.

2 Tapiola Varainhoito muutti keväällä sijoitusstrategiaansa tuottohakuisesta enemmän pääomia suojaavaksi. Päätös perustuu keskipitkän aikavälin näkymiin, omaisuusluokkien suhteellisiin arvostuksiin ja riskeihin. Osakkeiden osuus laskettiin mallisalkussa alipainoon, 50 prosentista 40 prosenttiin. Tapiola Varainhoidon sijoitusnäkemyksessä suositus on edelleen pitää osakkeet alipainossa. Suosittelemme pitämään osakesalkussa Yhdysvallat ylipainossa, Euroopan neutraalissa ja Suomen, kehittyvät markkinat sekä Japanin alipainossa. Toimintaympäristö on haastava, sillä reaalitalous heikkenee ja rahatalous kiristyy. Riskinä on stagflaatio eli samanaikainen talouskasvun pysähtyminen ja inflaation nousu, Tapiola-ryhmän pääekonomisti, Tapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen sanoo. Maltti palasi asuntomarkkinoille Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat alkuvuonna noin prosentin verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat kohosivat vuoden takaisesta 4,3 prosenttia ja muualla Suomessa 3,6 prosenttia. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin 16,0 ja 7,7 prosentin kasvuluvut viime vuonna samaan aikaan. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudun vanhan kerrostalohuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli euroa ja muualla Suomessa euroa. Palkkataso on reaalisesti laskenut alkuvuonna nopeammin kuin kertaakaan 2000-luvulla, mikä osaltaan hillitsee myös asuntojen hintojen nousua. Yhä useampi asunnonostaja näyttää sisäistäneen ajatuksen, ettei viime vuosien poikkeuksellisen alhainen korkotaso ehkä olekaan pysyvää ja monet ainakin vakavasti harkitsevat suojautumista koronnousua vastaan. Epävarmuustekijöistä johtuen asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet kevään aikana, eikä ostajilta tule yhtä rohkeita tarjouksia kuin vuosi sitten. Oletamme hintakehityksen kuitenkin säilyvän positiivisena, sanoo Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen. Asuntotarjonta on selkeässä kasvussa, kun moni taantuman jälkeen käynnistetty asuntohanke on valmistunut kuluvan vuoden aikana. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana asuntoja valmistui asuinkuutioina mitaten 54 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. LISÄTIEDOT: Suhdannekatsaus: Timo Vesala ekonomisti, Tapiola Varainhoito Jari Järvinen pääekonomisti, Tapiola-ryhmä Asunto- ja kiinteistömarkkinat: Vesa Immonen toimitusjohtaja, Kiinteistö-Tapiola sähköpostit: etunimi.sukunimi@tapiola.fi Lue koko suhdannekatsaus Tapiolan sijoittaja-asiakkaiden verkkolehdestä

3 LIITE: SUHDANNEKATSAUKSEN TAULUKOT Taulukko 1. Kansainvälisen talouden ennusteet: BKT:n määrän muutos, % Tapiola IMF USA 2,5 2,3 2,8 2,9 Euroalue 1,5 1,5 1,6 1,8 Japani 0,0 2,5-0,7 2,9 Maailma 4,0 3,8 4,4 4,5 Lähteet: Tapiola-ryhmä ja IMF. Taulukko 2. Kansainvälisen talouden ennusteet: Inflaatio, % Tapiola IMF USA 2,3 2,0 2,2 1,6 Euroalue 2,0 1,5 2,3 1,7 Japani 0,3 0,5 0,2 0,2 Maailma 4,5 3,5 4,6 3,4 Lähteet: Tapiola-ryhmä ja IMF. Taulukko 3: Suomen talouden ennuste (Suluissa joulukuun 2010 suhdannekatsauksen ennuste) BKT, määrän muutos, % 3,5 (2,5) 2,0 (2,0) Yksityinen kulutus 2,0 (2,0) 2,0 (2,0) Vienti 7,5 (5,0) 4,0 (4,0) Tuonti 6,0 (4,5) 4,0 (4,0) Investoinnit 6,5 (4,0) 3,0 (3,0) Työttömyysaste, % 7,8 (7,8) 7,4 (7,4) Inflaatio, % 3,2 (2,2) 2,0 (2,0) Lähde: Tapiola-ryhmä

4 TIIVISTELMÄ: TAPIOLAN ENNUSTE VUOSILLE Teollisuusmaiden kasvu on hidastunut alkuvuonna ja ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun hidastuvan edelleen. Näkymiä heikentävät kustannusinflaation kiihtyminen ja teollisuusmaiden finanssipolitiikan kiristystoimet, joilla pyritään tasapainottamaan talouksia. Liian aikaisin toteutetut kiristykset voivat kuitenkin johtaa päinvastaisiin tulemiin: verotulojen supistumiseen ja alijäämien kasvuun. Myös kehittyvissä talouksissa voimakkaimman kasvun vaihe on ohitettu ja edessä on asettuminen uudelle, aiempaa alhaisemmalle kasvu-uralle. Kuluvana vuonna erityinen haaste on voimistuva inflaatio, jonka negatiiviset kasvuvaikutukset näkyvät jo selvästi mm. Brasiliassa ja Intiassa. Pitkällä aikavälillä ero teollisuusmaiden kasvuvauhtiin saattaa kuitenkin edelleen kasvaa, koska maailmantalouden epätasapainojen purkautuminen edellyttää kysynnän entistä voimakkaampaa siirtymistä kehittyville markkinoille. Yhdysvalloissa asuntomarkkinoiden heikkous jatkuu ja hinnat ovat kääntyneet uudelleen laskuun. Luottokanavan toimimattomuus (luoton kysynnän ja tarjonnan puute) ja velkojen takaisinmaksu leikkaavat kulutusta ja investointeja. Euroalueen velkakriisin laajeneminen uhkaa sysätä euroalueen uuteen taantumaan ja hintojen laskukierteeseen. Japanissa teollisuustuotanto romahti maaliskuussa, mutta toipui nopeasti huhtikuussa. Japanin tämän vuoden kasvu jää aikaisempaa alhaisemmaksi, mutta ensi vuosi näyttää paremmalta. Suomen talous on viimeisen vuoden ajan nauttinut vahvasta, keskimäärin yli 5 %:n kasvusta. Olemmekin nostaneet kuluvan vuoden kasvuennustettamme prosenttiyksiköllä 3,5 %:iin. Globaalin kysyntäympäristön heikkeneminen alkaa kuitenkin vähitellen heijastua myös Suomen talouteen. Samanaikaisesti kustannusinflaation voimistuminen alentaa kotitalouksien reaalista ostovoimaa sekä luo painetta yritysten voittomarginaaleihin jarruttaen investointien elpymistä. Työttömyyden aleneminen on Suomessa jatkunut jokseenkin odotetulla vauhdilla. Myös työllisyysaste on kääntynyt entistä selvemmin nousevalla uralle. Ruoan ja energian hintojen nousu voimistaa inflaation kuluvana vuonna 3,2 %:iin. Ensi vuoden ennusteemme kuluttajahintainflaatioksi on edelleen 2,0 %. Välillisten verojen ja korkotason mahdollinen nousu uhkaavat kuitenkin nostaa hintoja vuonna FED jatkaa nollakoron politiikkaa ja joutuu harkitsemaan määrällistä elvytystä uudelleen. Elvyttävällä rahapolitiikalla FED pyrkii torjumaan deflaatioriskiä. Resurssien (työvoima ja kapasiteetti) vajaakäyttö, asunto- ja rahoitusvarallisuuden lasku sekä yksityisen sektorin velkaantuminen ovat deflatorisia tekijöitä. Inflaatioriski on tarkastelujaksolla hallinnassa eikä määrällinen elvytys johda inflaatioon tarkastelujaksolla. EKP jatkaa koronnostoja, mutta nostoja tulee markkinaodotuksia vähemmän. Velkakriisin myötä EKP on joutunut ottamaan uudelleen käyttöön epätavanomaiset toimenpiteet. Kriisien sarja jatkuu eikä merkittäviin koronnostoihin ole mahdollisuutta ennustejaksolla. Euron yliarvostus dollaria vastaan oli toukokuun lopussa jo lähes 30 prosenttia ostovoimapariteetilla mitattuna. Hintakilpailukyvyn palauttaminen edellyttää heikompaa euroa. Nykyinen euron yliarvostus kasvattaa pitkittyessään deflaation riskiä euroalueella ja erityisesti Välimeren maissa. Öljyn tynnyrihinta on noussut jälleen selvästi yli 100 dollariin. Syitä voidaan hakea odotettua vahvemmasta kasvusta ja kiristyneestä Pohjois-Afrikan tilanteesta. Korkea öljyn hinta hidastaa maailmantalouden kasvua ja kasvattaa jyrkän laskun mahdollisuutta. Vaikka suhdanteiden heikkeneminen tuo öljyn hintaan laskupaineita, pitkällä aikavälillä öljyn hintaan kohdistuu nousupaineita ylikysynnän ja rajallisen jalostuskapasiteetin vuoksi.

5 Rahaliiton jatkuminen edellyttää nopeampaa kasvua, heikompaa euroa, EKP:n kevyempää rahapolitiikkaa, ydinmaiden kevyempää finanssipolitiikkaa ja tiiviimpää finanssipolitiikan koordinaatiota jäsenmaiden kesken. Valtaosa näistä tekijöistä on tällä hetkellä rahaliiton näkökulmasta väärässä asennossa. Euroalueen velkakriisin hoito edellyttää Euroopan Komission ja jäsenmaiden välistä tiiviimpää koordinaatiota finanssipolitiikan osalta. Tämän seurauksena kansallinen liikkumavara vähenee nykyisestä ja palkkaneuvottelujen merkitys kansallisen hintakilpailukyvyn ylläpitäjänä korostuu. Ylisuuret palkankorotukset heikentävät yritysten kilpailukykyä ja maksavat työpaikkoja. Finanssikriisin yhteydessä Suomen teollisuustuotanto supistui lähes 25 %; tuotannon taso on edelleen miltei viidenneksen edellisen huipun alapuolella. Taantumassa hävinneet teolliset työpaikat ovat valtaosaltaan pysyvästi menetetty. Jatkossa kilpailukyvystä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeätä. Verotuksen kiristyminen vaikeuttaa kilpailukyvyn ylläpitoa. Tuotantopanosten verottaminen (työ ja yrityksiin kerääntyvä pääoma) on erityisen ongelmallista investointien ja uusien työpaikkojen syntymisen kannalta. Suurimpia riskitekijöitä ovat talousluottamuksen nopea rapautuminen kasvun hidastuessa, euroalueen velkakriisi sekä politiikkavirheet sekä budjetti- että rahapolitiikassa. Suomen asuntomarkkinat rauhoittuivat vuoden 2011 alkupuoliskolla. Asuntojen nimellishinnat ovat maltillisesti nousseet, mutta nousuvauhti on jäänyt alle inflaation kasvun. Alkuvuoden aikana sekä pääkaupunkiseudun että muun Suomen vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat noin prosentin verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat kohosivat vuoden takaisesta 4,3 prosenttia ja muualla Suomessa 3,6 prosenttia. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin vuoden takaiset 16,0 ja 7,7 prosentin kasvuluvut. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudun vanhan kerrostalohuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli euroa ja muualla Suomessa euroa. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat tilastokeskuksen mukaan koko maassa keskimäärin 3,6 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 7,3 prosenttia ja muualla maassa 1,6 prosenttia. Seuraava suhdannekatsaus julkistetaan joulukuussa 2011.