Ilo kasvaa yhdessä toimien. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategiapohjainen arviointi- ja kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 1 (20) Ilo kasvaa yhdessä toimien Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategiapohjainen arviointi- ja kehittämissuunnitelma alkaen 2016 kansikuva: Maija Elmnäinen Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Internet PL 12 Lautakunnankatu 4 (02) KAARINA KAARINA (02) (Faksi)

2 2 (20) Sisällys 1 Johdanto Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategia, visio, arvot ja tavoitteet Vaikuttavuus Taloudellisuus Prosessien laatu Uudistuminen ja työkyky Arvioinnin vuosikello pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta Arvioinnin kehittämissuunnitelma pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta Arviointisuunnitelman tarkistaminen Käytetyt lomakkeet Lähteet... 20

3 3 (20) 1 Johdanto Kaarinan kaupungin nykyinen strategia on voimassa ja pitää sisällään myös vision ja toiminta-ajatuksen. Kaarinan kaupungin arvot ovat asukaslähtöisyys, yritysystävällisyys, avoimuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Toiminta- ajatuksena on järjestää kaarinalaista hyvinvointia edistävää, hyvää kunnallista palvelua oikeudenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Kaarinan kaupungin visiona on : Maailma muuttuu Kaarina toimii. Kaarinan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategia on tehty Kaarinan kaupungin strategian pohjalta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laatua arvioidaan vaikuttavuuden, taloudellisuuden, palveluketjun toimivuuden ja henkilöstön työkyvyn näkökulmasta. Nämä tekijät on koottu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tuloskortiksi. Tässä arviointi- ja kehittämissuunnitelmassa on koottuna yhteen kaikki varhaiskasvatustoimintaan liittyvä arviointi. Se myös liittää strategiset näkökulmat käytännön varhaiskasvatustyöhön. Arvioinnin tavoitteena on toiminnan laadun tarkastelu. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa arvioinnilla on kaksi tehtävää. Sen avulla suunnitellaan ja kehitetään ja arvioidaan kasvatuksen, hoidon ja opetuksen kokonaisuutta sekä tuetaan jokaisen yksittäisen lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämis- ja arviointisuunnitelma on linjassa marraskuussa 2016 voimaan tulevien varhaiskasvatuksen valtakunnallisten perusteiden ja jo voimassa olevien esiopetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2014) kanssa. VASU:ssa ja EOPS:sissa korostuu sosiopedagoginen arviointi. Sosiopedagogisessa näkökulmassa opetuksen yksilöityjä tavoitteita tai sisältöjä ei ole etukäteen määritelty, vaan opetus rakentuu lasten kannalta mielekkäiden aihepiirien ympärille. (Rintakorpi K. 2016, ) Kaarinassa varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta arvioidaan lapsen, kasvattajan, toteutetun toiminnan, toimintaympäristön ja toimintakulttuurin näkökulmasta. Tämä tapahtuu pedagogisen dokumentoinnin avulla. Kaarinan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on erityisesti nostettu lapsen osallisuus arvioinnin ja samalla toiminnan kehittämisen kohteeksi. Keskeistä on kuulla lasten omia laatukäsityksiä ja keskittyä havainnoimaan lapsen toimintaan sitoutuneisuutta. Tavoitteena on, että lapsi on sitoutunut toimintaan ja voi emotionaalisesti hyvin. Sosiopedagogisessa näkökulmassa keskitytään siihen, mikä on merkityksellistä ja tärkeää lapselle. Lasten omien laatukäsitysten kuuleminen on laadukkaan varhaiskasvatuksen tunnusmerkki, koska lasten kuuleminen lisää lasten osallisuutta heitä itseään koskevissa asioissa. Puutteena on usein se, että vaikka lapsen ulkoista toimintaa voikin tulkita, niin lapsen sisäistä maailmaa on vaikeaa tavoittaa. (Turja 2004, 9,15.)

4 4 (20) Sitoutuneisuus ja emotionaalinen hyvinvointi ovat edellytyksinä laadukkaalle varhaisvastukselle ja esiopetukselle. Näiden käsitteiden avulla arvioidaan laatua lapsen ja pedagogisen prosessin näkökulmasta. Pedagogista prosessia arvioidaan sen mukaan, miten sitoutunut lapsi on toimintaan. Lapsen sitoutuneisuuden taso voidaan määritellä tietyistä tunnusmerkeistä lapsen käyttäytymisestä. Toimintaan sitoutunut lapsi on keskittänyt tarkkaavaisuutensa tiiviisti toimintaan. (Laevers 1997,13.) Hakkarainen (2002) on pohtinut esiopetusta ja näkee, että kehittävän esiopetuksen tulee olla leikkikeskeistä, koska leikki on keskeinen oppimisen muoto ja kehitysympäristö esikouluiässä (2002, ). Leikkikeskeinen työote edellyttää sitä, että esiopetuksen laatua ja tuloksellisuutta ei mitatakaan lapsen oppimistulosten perusteella, vaan keskitytään leikissä tapahtuvaan aktiiviseen oppimiseen. Tällöin ajatuksena on, että luova mielikuvitus ja ajattelu ovat oppimisvalmiuksien perustana. Leikki ei suoraan kehitä lapsen taitoja, kykyjä tai tietoja, vaan toimintapotentiaalia. Tätä on pyritty konkretisoimaan osoittamalla, miten rikas leikkikokemus ja kehittynyt mielikuvitus näkyy eri toimintatilanteissa ja ongelmien ratkaisemisessa myöhemmin elämän varrella (Hakkarainen 2002, 130.)

5 5 (20) 2 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategia, visio, arvot ja tavoitteet Päivi Kemppainen Kaarinan kaupungin strategisina päämäärinä on hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti, laatu- ja kustannustehokas johtaminen, ekologisesti viihtyisä ympäristö sekä luova Kaarina. Näistä on johdettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tuloskortit ja tavoitteet. Kaarinan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategia muodostuu neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, taloudellisuus, prosessien laatu sekä uudistuminen ja työkyky. Lähtökohtana on, että kaikkien neljän näkökulman tasapuolinen kehittäminen on koko varhaiskasvatuksen kehittämisen ja arvioinnin perusta. Seuraavaksi käydään läpi nämä vuoden 2016 tuloskorttien tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu ja vastuutahot tavoitteiden saavuttamiseksi.

6 6 (20) 2.1 Vaikuttavuus Vaikuttavuus Lapsen hyvä päivä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Tavoitteena on siis lapsen hyvä päivä päivähoidossa ja että varhaiskasvatusta koskevat lasten arviot, asiakastyytyväisyyskyselyt ja henkilöstön itsearviointi sekä vertaisarviointi ja ulkopuolisen auditoijan arviot ovat pääosin positiivisia. Strateginen päämäärä Lapsen hyvä päivä päivähoidossa Strategisen päämäärän mittari (mistä tiedämme, että päämäärä on saavutettu Varhaiskasvatusta koskevat lasten arviot, asiakastyytyväisyyskyselyt ja henkilöstön itsearviointi sekä vertaisarviointi ja ulkopuolisen auditoijan arviot ovat pääosin positiivisia. Kriittinen menestystekijä (missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava) Varhaiskasvatuksen laatu on varhaiskasvatussuunnitelman mukaista Hoitajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen arvioiminen toteutuu itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja ulkopuolisen auditoinnin avulla. Satuhieronta, miniverso, ICDP koulutukset sekä skeemavalmennus jatkuvat (P) Toimenpiteet (mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme) Toimenpiteen aikataulu (kesto) jatkuvaa Vastuutaho (kuka vastaa toimenpiteestä) Varhaiskasvatuksen koko henkilöstö Toteutuminen: Lasten liikunnan lisääminen Ohjatun ulkoliikunnan lisääminen (mahdollisuus osallistua Ilo kasvaa liikkuen projektiin) jatkuvaa Varhaiskasvatuksen koko henkilöstö Toteutuminen: Esiopetussuunnitelman laatiminen Toteutuminen: Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja lomakkeiden yhtenäistäminen Esiopetussuunnitelma vahvistetaan sivistyslautakunnassa 6/2016 vuodet 2016 ja 2017 Esiopetustyöryhmä ja varhaiskasvatuksen johtaja Vasutyöryhmä ja varhaiskasvatuksen johtaja

7 7 (20) Lasta koskevat arviot: Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen oppimissuunnitelma. Koko varhaiskasvatuksessa on käytössä Kasvun Kansiot. Lapsen kasvun kansioon ja lapsen varhaiskasvatus- ja esiopetuksen oppimissuunnitelmaan dokumentoidaan tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Kasvun kansio on tarina lapsen kasvusta ja kehityksestä. Siinä on kuvia lapsen arjesta ja tilanteista joissa lapsi on ollut osallisena. Dokumentointiin osallistuvat lapsi, hänen vanhempansa sekä lasta hoitava henkilökunta. Kasvunkansioon voidaan tallettaa esim. lapsen piirustuksia, hänen kertomuksiaan, vanhempien kertomuksia lapsesta, sekä vanhempien, isovanhempien, kummien tai muun tärkeän aikuisen kirjeitä lapselle jne. Lapsi on osallisena arvioimassa omaa kehitystään, toimintaa ja oppimis- ja leikkiympäristöä ikätasolleen sopivalla tavalla. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - ja esiopetuksen oppimissuunnitelma on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelun ja arvioinnin väline. Se on asiakirja, johon dokumentoidaan lapsen havainnoimisesta kerätty tieto. Suunnitelmaan on kirjattu lapsen vahvuudet ja tuen tarve. Lapsi on mukana varhaiskasvatus ja esiopetustoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lapsen varhaiskasvatus ja oppimissuunnitelma kasvaa lapsen mukana. Se sisältää lapsen kehityksen painopisteet ja kehitystä tukevat suunnitelmat ja tavoitteet sekä keinot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lasten varhaiskasvatus- ja oppimissuunnitelmat luovat pohjan lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmalle (ryhmävasu) ja esiopetussuunnitelmalle (ryhmän esiopetussuunnitelma). Henkilöstön itse- ja vertaisarviointi: Lapsiryhmässä tehtävää hoito-, kasvatus ja opetustyötä arvioidaan työntekijöiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jatkuvasti. Tässä menetelmänä ovat: Ryhmävasu ja esiopetussuunnitelma, Tiimisopimus, Lasten osallisuuden arviointi, Lapsen toimintaan sitoutuneisuuden arviointi (Lis-YC). Lis-yc on toimintaan sitoutuneisuuden arviointiasteikko leikki-ikäisille lapsille (The Leuven Involvement Scale for Yong Children - LIS-YC). Lapsen hyvä sitoutuneisuus toimintaan ja leikkiin kertoo toiminnan laadusta lasten näkökulmasta katsottuna: toimintaan sitoutunut lapsi voi hyvin, on innoissaan, motivoitunut ja oppii. Työntekijöitä koulutetaan Lis-yc -arvioinnin tekemiseen. Tavoitteena on, että jokaisessa yksikössä on Lis-yc -koulutuksen saaneita työntekijöitä. Erityisenä painopistealueena vaikuttavuuden arvioinnissa kaarinalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Tarvittaessa arvioimiseen voidaan käyttää myös organisaation ulkopuolista auditointia. Kaarinan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa annettava kasvun ja oppimisen yleinen tuki perustuu seuraaviin elementteihin (Lapsen tuen käsikirja s. 7) : Yhteistyö vanhempien kanssa Turvallinen, lasta kunnioittava ilmapiiri

8 8 (20) Lapsen ja kasvattajan välinen hyvä vuorovaikutus Lapsen kuuleminen Osallistava toimintakulttuuri Vertais- ja pienryhmätoiminta Oppimisympäristön rakentamisessa huomioitu lapsen kiinnostuksen kohteet, mahdollisuus aktiiviseen toimintaan, lapsen erilaiset tavat oppia Oppiminen tapahtuu leikkien Esiopetus perustuu laaja-alaisen oppimisen periaatteelle Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki Tarvittaessa moniammatillisen asiantuntijaryhmän tuki Apuvälineet Lisäksi arvioinnin kohteena ovat pienryhmätoiminnan ja lasten liikunnan lisääminen. Lapsen kohtaamiseen ja kasvattajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittämiseenpanostetaan kohdennetulla koulutuksella. varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koulutusteemoja ovat: Satuhieronta miniverso ICDP -koulutukset Skeemavalmennus Lis-YC- havainnointi

9 9 (20) 2.2 Taloudellisuus TALOUDELLISUUS "Kustannustietoinen palvelutuotanto" Strateginen päämäärä Vastuutaho (kuka vastaa toimenpiteestä) Kustannustietoinen palvelutuotanto Strategisen päämäärän mittari (mistä tiedämme, että päämäärä on saavutettu Kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon kustannusero pysyy vuoden 2014 tasolla eikä ero ainakaan kasva. Yksiköiden käyttöaste on jatkuvasti vähintään 87 %. Kriittinen menestystekijä (missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava) Varhaiskasvatuksen resurssit ovat kohdistuneet tarvetta vastaavasti. Kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon kustannusvertailun pohjalta asetetut tehostamistoimenpiteet toteutuvat -Lomat keskitetään -Suhdeluvut tarkistaan kuukausittain -Lapsiryhmien rakennemuutokset tehdään tarvetta vastaaviksi - Henkilöstöresursseja käytetään tehokkaasti ja tiedonkulku on yksiköiden välillä hyvä -Työrajoitteisille tarjotaan varhaista tukea ja uudelleen sijoittumista -Hajasijoitetuista yksiköistä luovutaan (L) Toimenpiteet (mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme) Toimenpiteen aikataulu (kesto) Jatkuva Varhaiskasvatuksen esimiehet, varhaiskasvatuksen johtaja sekä koko henkilöstö Toteutuminen: Kustannustietoinen palvelutuotanto edellyttää sekä esimiesten, että henkilöstön sitoutumista. Varhaiskasvatuksen esimiehet sisäistävät omien toimenpiteidensä vaikutukset palvelutuotannon kustannuksiin. Esimiehet jalkauttavat kustannustietoisen ajattelumallin edelleen koko henkilökunnalle. Myös henkilökunnalla on näkemys omien toimenpiteidensä vaikutuksista palvelutuotannon kustannuksiin. Kun resurssit on kohdistettu tarvetta vastaavasti, se palvelee myös lasta ja on osaltaan tukemassa lapsen hyvää hoitopäivää. Esimerkiksi henkilökunnan vuosilomien keskittäminen ajankohtiin, jolloin lapsia on paljon poissa, tarkoittaa lapsen kannalta sitä, että henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä eikä lapselle vieraita aikuisia lapsiryhmässä juurikaan ole.

10 10 (20) Taloudellisuuden arviointi: Taloudellisuutta ja toiminnan tehokkuutta arvioidaan sekä kuukausittain että kalenterivuosittain. Arvioinnin apuna ovat varhaiskasvatuksen omat tilastot mm. lapsimääristä, päivähoidon käyttöasteista ja päivähoitopaikkojen ja läsnäolopäivien hinnoista. Talouden toteutumista seurataan kolmannesvuosiraportein ja tilanne viedään tiedoksi sivistyslautakunnalle. Käyttöasteet lasketaan kuukausittain ja yksiköittäin. Päivähoidon esimiehet saavat tiedot käyttöasteista kuukausittain ja tekevät mm. vuosilomajärjestelyt siten, että voimavarat on kohdistettu järkevästi ja taloudellisesti. Tarvittavat tilastotiedot ja käyttöasteiden tiedot saadaan Pro Consona ohjelmasta.

11 11 (20) 2.3 Prosessien laatu PROSESSIEN LAATU "Palveluketjun toimivuus" Strateginen päämäärä Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Strategisen päämäärän mittari (mistä tiedämme, että päämäärä on saavutettu Varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen välinen yhteistyö toimii hyvin Kriittinen menestystekijä (missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava) Palveluketjun toimivuus Yhteistyöstä on laadittu yhteisiä prosessikuvauksia (V) Toteutuminen: Toimenpiteet (mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme) Toimenpiteen aikataulu (kesto) Jatkuva Vastuutaho (kuka vastaa toimenpiteestä) Varhaiskasvatuksen esimiehet ja varhaiskasvatuksen johtaja Hyvälle hoitosuhteelle on tärkeää, että hoitosuhteen aloitusvaihe on hoidettu hyvin. Lapsen aloittaessa päivähoidon muutos on suuri sekä lapselle että vanhemmille. Tunteet tulevat helposti esiin uudessa tilanteessa. Hyvä asiakaspalvelu päivähoitopaikkaa haettaessa ja hoitopaikkaan ja henkilökuntaan tutustuminen ennen hoidon aloittamista auttavat lasta ja perhettä uudessa tilanteessa. Kun aloitusvaihe sujuu hyvin, on lapsen hyvälle hoitopäivälle luotu heti alusta asti hyvät edellytykset.

12 12 (20) Prosessin laadun arviointi: Palveluprosessia ja palvelujärjestelmää arvioidaan asiakaskyselyn avulla. Kysely toteutetaan sähköisen kyselyn avulla. Palautteet käsitellään sekä päivähoidon esimiesten kokouksissa että yksikkötasolla yhdessä työntekijöiden kanssa. Toimintaa kehitetään palautteen perusteella. Myös yksityiset palveluntuottajat ovat mukana asiakaskyselyssä. Esimiehet arvioivat palveluprosessin toimivuutta ja palvelujärjestelmää lisäksi alueryhmissä ja itsearvioinnin sekä vertaisarvioinnin avulla.

13 13 (20) 2.4 Uudistuminen ja työkyky UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY "Pysyvä, kasvatustietoinen ja osaava henkilöstö. Hyvinvoiva työyhteisö" Strateginen päämäärä Pysyvä, kasvatustietoinen ja osaava henkilöstö Hyvinvoiva työyhteisö Strategisen päämäärän mittari (mistä tiedämme, että päämäärä on saavutettu Henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä ja työtyytyväisyys on hyvä. Uudet työntekijät perehdytetään hyvin. Kunta 10 kyselyyn ja muihin vastaaviin kyselyihin vastataan aktiivisesti ja Kaarinan tulokset ovat vähintään samalla tasolla kuin vertailukuntien. Kriittinen menestystekijä (missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava) Hyvä varhaiskasvatuksen johtaminen ja toimivat rakenteet mahdollistavat pedagogiikan toimimisen käytännössä. Varhaiskasvatus vastaa eri työhyvinvoinnin kyselyihin aktiivisesti. Yhteisöllisyyttä vahvistavaa koulutusta järjestetään eri yksiköissä mm. miniversokoulutus, Henkilöstön koulutukset toteutuvat ja noudatetaan ikäohjelmaa. Perehdytyskansiot ovat käytössä (P) Toteutuminen: Kannustetaan henkilöstöä yhteisöllisyyteen. Sitoudutaan yhdessä sovittuihin. Luodaan mahdollisuuksia yhteisiin kohtaamisiin esim. vasutyöskentely Hyvien käytäntöjen jakaminen arjessa esim. työillat, lomaajat (P) Toteutuminen: Toimenpiteet (mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme) Toimenpiteen aikataulu (kesto) Jatkuva Jatkuva Vastuutaho (kuka vastaa toimenpiteestä) Varhaiskasvatuksen esimiehet Varhaiskasvatuksen esimiehet ja koko henkilöstö Työntekijät ovat varhaiskasvatuksen tärkein voimavara. Lapsen hyvän hoitopäivän ehdoton edellytys on, että työntekijät ovat ammattitaitoisia ja osaavat oman työnsä sekä jaksavat tehdä työnsä. Ammattitaitoa pidetään yllä henkilökuntaa kouluttamalla. Myös oppisopimukset ovat mahdollisia. Uusien työntekijöiden ja sijaisten hyvä perehdyttäminen nopeuttaa työhön

14 14 (20) sitoutumista ja uuteen työyhteisöön sopeutumista. Henkilökunnan työssä jaksaminen koostuu ammattitaidon lisäksi fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Henkilökunnalle annetaan mahdollisuus mm. sisäisen työnkierron avulla kokea uusia tuulia. Samalla hyvät työkäytännöt siirtyvät työntekijöiden mukana työyhteisöstä toiseen. Uudistumisen ja työkyvyn arviointi: Johtamista arvioidaan varhaiskasvatuksen johtajan, varhaiskasvatuksen foorumin ja yksikön esimiesten osalta. Varhaiskasvatuksen johtajan johtamista arvioidaan kerran vuodessa käytävässä kehityskeskustelussa ja lisäksi yhteisesti varhaiskasvatuksen esimiesten kokouksessa kerran vuodessa (vuoden lopussa). Varhaiskasvatuksen esimiesten yhteistyöfoorumin työskentelyä arvioidaan kehityskeskustelun yhteydessä ja esimiesten kokouksessa kerran vuodessa. Yksikön esimiesten johtamista arvioidaan kerran vuodessa kehityskeskusteluissa. Johtajuus tulee arvioiduksi myös työhyvinvointikyselyn yhteydessä. Työsuoritusta arvioidaan henkilökohtaisen lisän keskusteluissa tarvittaessa. Henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia arvioidaan tarpeen mukaan, vähintään kuitenkin kerran vuodessa käytävän kehityskeskustelun yhteydessä. Koko kaupungin tasolla tehdään lisäksi koko henkilökunnalle työtyytyväisyyskysely parittomina vuosina 2011, ja Kaarinan kaupunki on lisäksi mukana Kunta10 tutkimuksessa vuonna 2012, ja mahdollisesti jatkossakin joka toinen vuosi, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Kyselyiden tulokset käsitellään esimiesten kokouksessa ja työyhteisöissä ja tarvittavat korjaustoimenpiteet tehdään palautteiden perusteella.

15 15 (20) 3 Arvioinnin vuosikello pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta Lapsen kasvun ja kehittymisen arviointi: Aloituskeskustelu Vasu/ esiopetuksen oppimissuunitelma Synttärikeskustelut Keskustelut tarvittaessa Yhteistyö (siirtyminen esiopetukseen ja kouluun) Kasvun Kansio Pedagogiikan arviointi: Vuorovaikutteinen arviointi arjessa (tavat: äänestäminen, kysyminen, kuuntelu, reagointi. Lis- Yc) Osallisuuden arviointi (lomake) Lapsen toiminnan sitoutuneisuuden arviointi Ryhmän esiops/vk suunnitelma yhdessä lasten ja vanhempien kanssa, arviointi keväällä (lomake) Kehityskeskustelut (lomake) Tiimisopimukset arviointi (lomake) Asiakastyytyväisyyskysely vanhemmille (sähköinen) Kasvun Kansio Yhteistyön arviointi Esiopetuksen toimintakertomus

16 16 (20) Arvioinnin vuosikello pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta Lapsen kasvun ja kehittymisen arviointi: mitä miten/koska kuka Aloituskeskustelu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen alkaessa (elokuu) varhaiskasvatuksessa(pk, pph, puistotoiminta) Vasu/esiopetuksen oppimissuunnitelma mennessä tuksessa keskustelut käyty lokakuun loppuun lapsen varhaiskasvattaja, esiope- lto Synttärikeskustelu (ei esiopetuksessa) lapsen syntymäpäivän tienoilla, tieto neuvolaan perheen mukana lapsen varhaiskasvattajat tarvitta- Keskustelu/yhteistyö essa tarpeen mukaan lapsen varhaiskasvattajat Yhteistyö (siirtyminen esiopetukseen ja kouluun) tammi-toukokuu ryhmän lto Kasvun Kansio jatkuva lapsen varhaiskasvattajat Pedagogiikan arviointi (kasvattaja, toteutettu toiminta, toimintaympäristö, toimintakulttuuri): mitä miten/koska kuka Vuorovaikutteinen arviointi jatkuva / osallisuuden arvioinnin lapsen varhaiskasvattajat / lto arjessa (lapsi/lapsiryhmä, kasvattaja/huoltaja) avulla Osallisuuden arviointi (lomake) jatkuvaa / väh. 2 krt toimintakausi lapsen varhaiskasvattajat/ ryhmän lto / vk:n esimies Lapsen toimintaan sitoutuneisuuden arviointi män lto / vk:n esimies jatkuvaa lapsen varhaiskasvattajat / ryh- Kasvun Kansio jatkuva lapsen varhaiskasvattajat/ ryhmän lto Ryhmän esiops/vk yhdessä lasten ja vanhempien kanssa ryhmän lto suunnitelma / syksy /kevät Kehityskeskustelut (lomake) 1 krt / vuosi (kevät) työntekijä esimies / tiimit Tiimisopimukset arviointi (lomake) Asiakastyytyväisyyskysely vanhemmille (sähköinen) Yhteistyön arviointi 2 krt / vuosi / syksy/kevät tiimi / esimies kevät (maaliskuu) Koulujen rehtoreiden ja päiväkodinvarhaiskasvatusjohtaja ja johtajien yhteinen neuvottelupäivä: johtava rehtori suunnittelu ja arviointi varhaiskasvatuksen johtaja elokuu Pedagogiikan kehittäminen Hyvät käytännöt foorumi ( alue) varhaiskasvattajat, esimiehet Esiopetuksen toimintakertomus eo:n lto.t ja esimiehet

17 17 (20) 4 Arvioinnin kehittämissuunnitelma pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta Kaarinan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kehitetään oppimisympäristön prosessikeskeistä arviointia, jolloin keskitytään kasvattajien toiminnan sekä fyysisten ja rakenteellisten tekijöiden arvioimiseen lapsilähtöisyyden näkökulmasta. Toiseksi kehitetään oppimisen pedagogiikkaa; lapsilähtöisen toiminnan kehittämistä arjessa, jolloin keinoina ovat kasvattajien ja lasten sitoutuneisuuden ja leikin havainnointitaitojen, pienryhmätoiminnan sekä lasten leikin tukemisen kehittäminen ja liikunnan lisääminen arjessa. Toteutunutta toimintaa arvioidaan omassa kasvatustiimissä ja toimintayksikössä arvioinnin vuosikellon mukaan. Alueittain järjestetään kerran toimintakaudessa Hyvät käytännöt foorumi, jossa arvioidaan, kehitetään ja jaetaan osaamista. Lisäksi arvioidaan toteutunutta toimintaa kokonaisuudessaan tuloskorttien pohjalta 2-3 kertaa toimintakaudessa. Kaarinassa on parhaillaan meneillään toimenkuvien määrittely ja henkilöstön osaamiskartoituksia ollaan aloittamassa. Tavoitteena on vuoden 2017 aikana siirtyä KuntaHR ohjelman käyttöön, sitten että osaamiskartoitukset löytyvät sieltä, samoin kehityskeskustelut. Ulkopuolisen auditoinnin järjestäminen on vireillä.

18 18 (20)

19 19 (20) 5 Arviointisuunnitelman tarkistaminen Kaarinan kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointi- ja kehittämissuunnitelma on dynaaminen ja kehittyvä asiakirja. Tästä syystä arviointisuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa kuitenkin viimeistään aina varhaiskasvatuksen strategian uudistamisen yhteydessä. Varhaiskasvatuksen johtaja huolehtii päivittämisestä. Arvioinnin kehittämistarpeita tulevaisuudessa ovat: henkilöstön osaamiskartoitukset kasvu- ja oppimisympäristö; Lis-yc osaamisen lisääminen ja laajentaminen sekä toiminnan arviointi lapsen osallisuuden näkökulmasta VASUtyöskentely toiminta on varhaiskasvatus- ja esiopetussuunitelman mukaista kaikissa yksiköissä lapsiryhmän varhaiskasvatus- ja esiopetussuunitelmat suunnittelun ja arvioinnin välineenä 6 Käytetyt lomakkeet (ovat esiopetussunnitelman liitteenä ja löytyvät Kaarinan kaupungin nettisivuilta Esiopetus: Liite 1 / Aloituskeskustelu Liite 2 / Esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 3 / Tiedonsiirtolupa Liite 4 / Ryhmävasu ja esiopetussuunnitelma Liite 5 / Lasten osallisuuden arviointi Liite 6 / Esiopetustodistus Liite 7 / Tiimisopimus Varhaiskasvatus (uusiutuvat syksyn 2016-kevään 2017 aikana) Liite 8 / Aloituskeskustelu Liite 9/ 1-2 -vuotiaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Liite 10 / 3-5 -vuotiaan lapsen varhaiskasvatussunnitelma Liite 11 / Lapseni leikkipuistossa Liite 12 / Varhaiskasvatuksen havaintoja neuvolaan Liite 13 / S2 Esitiedot ja suunnitelma

20 20 (20) 7 Lähteet Esiopetuksen opetussuunitelman perusteet Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2016:1 Hakkarainen, P Kehittävä esiopetus ja oppiminen. Jyväskylä: PS-Kustannus. Laevers, F The innovative Project Experiential Education and the Definition of quality in education. Teoksessa: Laevers, F. (Ed.) Defining and assessing quality in early childhood education. Leuven: Leuven University Press, 168. Lapsen tuen käsikirja Kaarinan esiopetuksessa Rintakorpi, R Pedagoginen dokumentointi arviointimenetelmänä. Teoksessa Roos, P. Mitä kuuluu? Lasten kertomukset ja osallisuus päiväkotiarjessa. Waasa Graphics Oy, Turja, L Lapset laadun määrittäjinä ja arvioijina. Teoksessa P. Kupila (toim.) Arvioidaan yhdessä. Näkökulmia arviointiin varhaiskasvatuksessa. Tampere: Tammer-Paino Oy.