PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2008 Y

Transkriptio

1 Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2008 Y ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee asfalttiaseman toimintaa sekä asfalttijätteen käsittelyä ja hyödyntämistä. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan muutos. NCC Roads Oy Äyritie 8 C VANTAA LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koukkujärven asfalttiasema Koukkujärventie Nokia LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Toiminta sijaitsee Nokian kaupungin Kankaantaan kylän tilalta Heikkilä RN:o 8:124 vuokratulla määräalalla. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 7 e ja 3 momentti Toimivalta on asfalttijätteen hyödyntämisen osalta ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d mukaan alueellisella ympäristökeskuksella ja asfalttiaseman osalta ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 7 b mukaan kunnalla. Pirkanmaan ympäristökeskus käsittelee hakemuksen, koska toiminnoilla katsotaan olevan ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, jolloin ratkaisuvalta on ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin perusteella alueellisella ympäristökeskuksella. Hakemus on toimitettu Pirkanmaan ympäristökeskukselle , jolloin asia on tullut vireille. KÄSITTELYMAKSU 2 540

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nokian kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta on myöntänyt Interasfaltti Oy:lle (myöhemmin NCC Roads Oy) ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan (Dnro YMPKE/1574/1), joka koskee asfalttiaseman toimintaa sekä asfalttijätteen vastaanotto ja murskaustoimintaa. Nokian kaupungin Kyynijärven Juhansuon osayleiskaavassa alue on merkitty EV 1 merkinnällä. Merkinnällä tarkoitetaan suojaviheraluetta, jossa puiden kaataminen, kaivamis, louhimis, tasoittamis ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten maanrakennuslain 128 :ssä on säädetty. Nokian kaupunginhallitus on antanut päätöksen (Dnro YMPKE 3545/2008), jolla se hyväksyy poikkeamisen ympäristöministeriön vahvistamasta Nokian kaupungin Kyynijärven Juhansuon osayleiskaavasta. Alue on vuokrattu NCC Roads Oy:lle lupahakemuksessa mainittuun käyttötarkoitukseen. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Laitosalue sijaitsee Nokian kaupungin Kankaantaan kylän tilalta Heikkilä, RN:o 8:124, vuokratulla 1,51 ha:n suuruisella määräalalla. Alue sijaitsee valtatie 11 (Porintie) pohjoispuolella noin 4 km:n etäisyydellä Nokian keskustasta. Laitosalueen läheisyydessä on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus sekä Stena Metalli Oy:n jätemateriaalien käsittely ja kierrätyskeskus. Lisäksi asfalttiaseman lähiympäristössä on kivenlouhimo ja murskaamo, speedwayrata, ajoharjoittelurata, rengastehtaan testirata ja rallicrossrata. Laitoksen lähiympäristön metsäalueet ovat metsätalouskäytön lisäksi retkeily ja virkistyskäytössä. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Alueen valuma alueeseen kuuluvat Haukijärvi ja Kyynijärvi, josta vedet purkautuvat Kyyniojaa myöten Nokianvirtaan. Laitosalue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Tuotantoalueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Lähin Natura alue on Kaakkurijärvien (FI ) Natura 2000 alue, joka sijaitsee laitosalueen pohjoispuolella noin 850 metrin etäisyydellä kiinteistöstä. Kaakkurijärvet on erämainen luonnontilaisten pienten järvien ja lampien kokonaisuus, joka on tärkeä pesimäalue uhanalaisille kaakkureille. Kaakkureiden pesimäpopulaatio on alueella harvinaisen suuri ja lajin tiheys alueella on Etelä Suomen suurimpia. Alue on myös tärkeä retkeilykohde. 2

3 Myllypuron alue (FI ), joka kuuluu valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelmaan sekä Natura 2000 alueeseen, sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä kiinteistön länsi ja kaakkoispuolella. Myllypuro on yli kaksi kilometriä pitkä puronvarsilehto kaupunkialueen tuntumassa ja se on tyypiltään tuoretta ja kosteaa lehtoa. Alue on tärkeä opetus ja virkistyskohde. Ympäristöhallinnon Hertta tietokannan mukaan laitosalueen eteläpuolella, noin 200 metrin etäisyydellä laitoksesta, on havaittu hajuheinäesiintymä (Cinna latifolia). Hajuheinä on luontodirektiivin liitteessä IV (b) tarkoitettu kasvilaji sekä luonnonsuojeluasetuksen nojalla rauhoitettu kasvilaji ja uhanalainen laji. Hajuheinän kannalta merkityksellistä on se, että esiintymäalueen pienilmasto ja vesiolosuhteet pysyvät vakaina. Vuonna 1999 tehdyllä havaintokäynnillä hajuheinän esiintymispaikka todettiin kuitenkin rakennetuksi ja hajuheinäbiotoopille tärkeä louhikko tuhoutuneeksi. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin asutus sijaitsee asfalttiaseman eteläpuolella ajoharjoitteluradan sekä speedway ja rallicrossradan välissä Koukkujärventien välittömässä läheisyydessä. Asfalttiasemalta on noin 400 metriä matkaa lähimpään asutukseen. Ajoharjoitteluradan toimisto ja koulutustilat ovat noin 250 metrin etäisyydellä laitosalueesta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitosalueella valmistetaan kiinteällä asfalttiasemalla asfalttia, uusioasfalttia sekä pehmeää asfalttibetonia. Asfaltin valmistuksen lisäksi alueelle otetaan vastaan työmailta poistettavaa asfalttijätettä, joka murskataan ja hyödynnetään uusioasfaltin valmistuksessa. Lupahakemus koskee voimassa olevan ympäristöluvan muuttamista. Muutosta haetaan asfalttijätteen vastaanotto ja käsittelymäärän lisäämiseen seuraavasti: Asfalttijätteen käsittely Voimassa oleva lupa Lupahakemus Asfalttijätteen vastaanottomäärä Enintään t/a Enintään t/a Asfalttijätteen käsittelymäärä Enintään t/a Enintään t/a Laitoksen toiminta ajat pysyvät samoina asfalttijätteen käsittelymäärän kasvusta huolimatta. Asfalttiasema on toiminnassa pääosin päällystyskauden aikana Päällystyskauden ulkopuolella voidaan kuitenkin valmistaa satunnaisesti yksittäisiä kuormia asfalttia, joita käytetään päällystevaurioiden korjauksiin. Asfaltin valmistuksen toiminta ajat ovat arkisin maanantaista perjantaihin klo Lisäksi päällystyskauden aikana enintään 14 vuorokauden ajan asfalttia voidaan poikkeustapauksissa valmistaa myös yöaikaan. 3

4 Asfalttijätettä vastaanotetaan ympäri vuoden arkisin klo 6 21 ja sen murskaus tapahtuu välisenä aikana maanantaista torstaihin klo 7 21 ja perjantaisin klo Asfalttijätteen murskauksen toiminta ajat ovat samat kuin viereisellä tilalla RN:o 2:135 toimivan murskauslaitoksen toiminta ajat. Mikäli asfalttikappaleita on tarpeen rikottaa, tapahtuu rikotus arkisin maanantaista perjantaihin klo 8 18 välisenä aikana. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Laitoksella valmistetaan tuotteita seuraavasti: Tuotteet Päällystemassat Asfalttimassa Uusioasfalttimassa Pehmeä asfalttibetoni Arvioitu vuosituotanto (t/a) Keskiarvo Maksimi Asfalttirouhe Voimassa olevaan ympäristölupaan nähden asfalttijätteen vastaanotto ja käsittelymäärät kasvavat. Nykyisin asfalttijätettä saa vastaanottaa ja käsitellä alle tonnia vuodessa. Prosessit Päällystemassojen valmistus Alueella valmistetaan kiinteällä asfalttiasemalla asfalttia, uusioasfalttia sekä pehmeää asfalttibetonia. Asfalttiasema koostuu kiviaineksen syöttöyksiköstä, sekoitinyksiköstä, pölynsuodattimesta, asfalttisiiloista sekä säiliöistä, joissa säilytetään tuotannossa tarvittavaa bitumia ja täytejauhetta. Koukkujärven asfalttiasemalla kiviaineslajikkeet varastoidaan avoimiin varastokasoihin. Siirto varastokasoista syöttölaitteeseen tapahtuu kauhakuormaajalla. Asfalttiasemalla kiviaineslajikkeet syötetään valmistusohjeen mukaisessa suhteessa kuivausrumpuun, jossa kiviaines kuumennetaan raskaalla polttoöljyllä valmiin massan lämpötilavaatimusten edellyttämään lämpötilaan. Kuivattu kuuma kiviaines seulotaan kuumalajikkeiksi, jotka välivarastoidaan kuuman kiviaineksen siiloihin. Kuuman kiviaineksen siiloista punnitaan kutakin lajiketta valmistusohjeen mukaiset määrät sekoittimeen, johon punnitaan myös lisätäytejauhe ja kiviaineksesta pölynpoistossa talteen otettu ns. syklonipöly sekä kuumennettu sideaine. Sekoittimesta asfalttimassa pudotetaan suoraan kuorma auton lavalle tai siirretään kuljettimella välivarastoon kuumamassasiiloihin, joista se puretaan kuljetusauton lavalle. 4

5 Uusioasfalttia valmistettaessa asfalttijätteen lämmitys riippuu asfalttiaseman ja valmistettavan massan tyypistä. Yleisesti käytössä olevia vaihtoehtoja on kolme: 1. RC syöttimellä varustettu asema, jolla voidaan valmistaa 50 %:sta uusiomassaa. Asfalttijäte lämmitetään erillisessä rummussa omalla polttimellaan. 2. Perinteinen asema ilman RC:n syöttölaitetta, jossa asfalttijäte syötetään kiviainesrummun loppupäähän ja asfalttijäte lämpenee kiviaineksen lämmityksen "jälkilämmöllä". 3. Asfalttijäte voidaan syöttää suoraan sekoittajaan, jolloin sitä ei erikseen lämmitetä. NCC Roads Oy käyttää kaikkia kolmea valmistustapaa. Asfalttijätteen murskaus Alueelle otetaan vastaan vanhaa asfalttia eli jäteasfalttia enintään t vuodessa. Uusiokäyttöön soveltuvaa asfalttijätettä muodostuu työmailla, jossa vanha asfaltti kuoritaan ennen uuden päällysteen levittämistä tai se poistetaan jonkin muun syyn vuoksi. Kuoriminen tapahtuu joko kaivinkoneella tai jyrsimellä. Jyrsimellä kuorittaessa asfalttijäte muodostuu suoraan rouheeksi, eikä sitä tarvitse erikseen murskata vastaanottopaikassa. Kaivinkoneella kuorittaessa asfalttijäte puolestaan irtoaa asfalttipaloina, jotka kuljetetaan vastaanottopaikalle kuorma autoilla ja läjitetään odottamaan jatkokäsittelyä. Pääosa Koukkujärven tuotantoalueelle toimitettavasta asfalttijätteestä on asfalttipaloja, jotka on murskattava ennen niiden jatkokäyttöä. Asfalttijätteen murskauksessa käytetään samaa murskainta kuin viereisellä tontilla tapahtuvassa kiviaineksen murskauksessa. Murskain on Lokotracktyyppinen laitos, joka on siirrettävä B luokan murskauslaitos. Asfalttikappaleet murskataan kiviaineksen murskausjaksojen yhteydessä joko ennen tai jälkeen kiviaineksen murskauksen. Asfalttijätettä ei kuitenkaan välttämättä murskata alueella joka vuosi, vaan murskaus tapahtuu keskimäärin 2 3 vuoden välein, jolloin asfalttijätettä murskataan kerrallaan noin t. Asfalttijätteen murskaus tapahtuu kaksivaiheisesti. Asfalttikappaleet syötetään murskauslaitoksen syöttimeen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Tarvittaessa asfalttikappaleita voidaan rikottaa hydraulivasaralla eli ns. rammerilla, mikäli asfalttipalat ovat liian suuria syötettäväksi murskaimeen. Syöttimestä asfalttikappaleet siirtyvät murskaimen kidan kautta esimurskaimeen, jossa syötteestä tehdään tasakokoista murskauksen toista vaihetta varten. Esimurskauksesta syöte siirtyy hihnakuljetinta pitkin jälkimurskaukseen. Jälkimurskaimelta asfalttirouhe siirtyy seulastolle, jossa poistetaan liian suurta raekokoa oleva aines, joka palautetaan murskausprosessin toiseen vaiheeseen uudelleen murskattavaksi. Seulaston läpäisevä asfalttirouhe on valmista tuotetta uusioasfalttimassan raaka aineeksi. Murskauslaitteiston sekä asfalttijätteen ja asfalttirouheen varastokasojen sijoittelu alueella on suunniteltu siten, että toiminnasta aiheutuvat kuljetukset pystytään minimoimaan. 5

6 Raaka aineet, polttoaineet ja lisäaineet Tuotannossa käytetään alla olevassa taulukossa mainittuja raaka aineita. Raaka aineiden maksimikulutus on laskettu valmistettaessa vuosittain asfalttiaseman maksimikapasiteetti eli t asfalttimassoja. Käytettävä aine maksimikulutus (t/a) Bitumi Kiviaines Raskas polttoöljy 420 Kevyt polttoöljy 63 Asfalttirouhe Täytejauhe (lentotuhka, kalkkifilleri tai fillerikiviaines) Lisäaine 9,8 Tartuke 0, (josta lentotuhkan osuus 1 000) Koukkujärven asfalttiaseman tuotannossa käytettävä kiviaines on peräisin tilan Heikkilä RN:o 8:124 naapuritilalla toimivalta kalliolouhokselta. NCC Roads Oy:n asfaltin valmistuksessa käyttämä lentotuhka on peräisin polttolaitoksilta, jotka käyttävät polttoaineena kivihiiltä. Asfaltin valmistuksessa käytettävä täytejauhe ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole lentotuhkaa, vaan täytejauheena käytetään myös kalkkifilleriä sekä kiviainesfilleriä. Lisäksi täytejauheena käytetään asfalttiaseman pölynsuodattimista saatavaa hienoainesta. Käytettävä täytejauhe on osin riippuvainen valmistettavasta asfalttityypistä, joten eri täytejauhetyyppien osuuksien arviointi ei toiminnanharjoittajan mukaan ole mahdollista etukäteen. Asfalttiaseman käyttöenergiana on sähkö, joka otetaan sähköverkosta. Asfalttijäte murskataan siirrettävällä murskauslaitoksella, jonka käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla kevyellä polttoöljyllä. Asfalttimassojen valmistuksessa kiviaineksen kuumennukseen käytetään raskasta polttoöljyä. Varastointi Asfalttijätteen ja asfalttirouheen varastointi Asfaltin valmistuksessa käytettävä kiviaines sekä asfalttijäte varastoidaan kiinteistöllä varastokasoilla. Asfalttijätteen varastointiaika alueella tulee olemaan enintään 3 vuotta. Asfaltin sisältämän sideaineen eli bitumin vuoksi asfalttirouheella on taipumus kovettua, mikäli rouhetta varastoidaan liian pitkiä aikoja. Tästä syystä asfalttirouhe pyritään käyttämään viimeistään murskausta seuraavana päällystyskautena tai viimeistään sitä seuraavana. Asfalttijäte ja asfalttirouhe varastoidaan erillisillä varastokasoilla. Asfalttijätteen varastokasan halkaisija on toiminnanharjoittajan arvion mukaan noin 30 metriä ja korkeus noin 5 metriä. Asfalttijätteen varastokasa olisi tilavuudeltaan noin m 3, ja asfalttijätettä mahtuisi varastokasalle noin t. Toiminnanharjoittajan mukaan varastokasan kapasiteetti voidaan tarvittaessa kuitenkin kolminkertaistaa esimerkiksi laajentamalla varastokasan halkaisijaa 6

7 15 metrillä ja korottamalla varastokasaa 2 metrillä, jolloin asfalttijätettä voidaan varastoida alueella enintään t. Murskatun asfalttirouheen varastokasan halkaisija on puolestaan noin 40 metriä ja sen tilavuus on noin m 3, jolloin varastokasaan mahtuisi asfalttirouhetta noin t. Toiminnanharjoittajan mukaan myös asfalttirouheen varastokasan tilavuus voidaan tarvittaessa kaksinkertaistaa, jolloin asfalttirouhetta voidaan varastoida alueella enintään t. Voimassaolevaan ympäristölupaan verrattuna varastokasojen keskimääräiset vuosittaiset koot kaksinkertaistuvat. Varastokasat voivat muodostua myös tätä suuremmiksi, koska asfalttijätettä ei ole tarkoitus murskata vuosittain vaan 2 3 vuoden välein. Raaka aineiden varastointi Lämmitykseen ja kalustoa varten tarvittava kevyt polttoöljy varastoidaan alueella kahdessa katetussa valuma altaallisessa säiliössä, joiden tilavuudet ovat 2,7 m 3 ja 16 m 3. Murskauslaitteen kevyt polttoöljy puolestaan varastoidaan kaksoisvaipallisessa siirrettävässä säiliössä. Asfalttiaseman kiviaineksen kuumennukseen käytettävää raskasta polttoöljyä varastoidaan lämmitettävässä kaksoisvaipallisessa säiliössä, jonka tilavuus on 38 m 3. Voiteluaineet, joita käytetään laitteiden ja liikkuvan kaluston huoltoon, varastoidaan 200 l:n tynnyreissä valuma altaallisessa metallikontissa. Bitumia varastoidaan 60 m 3 :n säiliössä, joka on lämpöeristetty ja varustettu tuliputkilla. Alueella voidaan lisäksi satunnaisesti varastoida asfaltin liimaamisessa käytettävää bitumiemulsiota 19 m 3 :n säiliöperävaunussa. Nestekaasua varastoidaan vähäisiä määriä lukitussa nestekaasukaapissa. Täytejauheet säilytetään täytejauhesäiliöissä, sillä niiden hienon rakeisuuden vuoksi täytejauheen tulee olla käsiteltäessä kuivaa. Alueella on siirrettävä laboratoriovaunu, jossa tehdään asfaltin laadunvalvonta. Asfalttimassan laadunvalvonnassa liuottimena käytettävää metyleenikloridia säilytetään 200 l:n tynnyreissä, jotka ovat sijoitettuina lukittuun valumaaltaalliseen säilytyskaappiin. Asfaltin laadunvalvonnassa käytettävä metyleenikloridi on valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista liitteessä 1 D mainittu vesiympäristölle haitallinen aine. Liikenne Keskimääräisellä vuosituotannolla asfalttimassan kuljetuksia alueelta syntyy päällystyskauden ( ) aikana noin 15 kuormaa vuorokaudessa. Maksimituotannosta aiheutuva liikennemäärä puolestaan on keskimäärin 32 kuormaa päivässä. Asfalttiaseman tarvikkeiden ja raaka aineiden kuljetuksista aiheutuu 2 3 raskaan liikenteen kuljetusta viikossa päällystyskauden aikana. Maksimituotannolla vastaava määrä puolestaan on 4 6 kappaletta raskaan liikenteen kuljetusta viikoittain. Toiminnasta aiheutuva raskas liikenne ajoittuu laitoksen toiminta aikoihin. 7

8 Toiminnanharjoittajan mukaan massan kuljetuksissa voi kuitenkin olla merkittäviä vaihteluita edellä mainituista päivittäisistä liikennemääristä. Suuret päällystysurakat voivat aiheuttaa jaksoja, jolloin liikenne on huomattavasti suurempaa, mutta toisaalta myös hiljaisempia jaksoja esiintyy. Asfalttijätteen kuljetukset alueelle pyritään järjestämään massaa tai kiviainesta noutavien autojen paluukuljetuksena, jolloin tämä ei aiheuta liikennemäärän lisääntymistä. Alueelle kuljetaan Koukkujärventietä, joka on päällystetty. Koukkujärventieltä alueelle kuljetaan päällystämätöntä työmaatietä, jonka pölynsidonta hoidetaan kastelemalla ja tarvittaessa sidonta aineita käyttämällä. Vedenhankinta Asfalttiaseman toiminnassa ei käytetä vettä. Vettä käytetään pääasiassa vain työmaateillä syntyvän pölyn sidontaan. Kasteluvetenä käytetään alueella olevissa ojissa olevaa vettä. Henkilökunnan käyttämä vesi tuodaan alueelle. Arvioitu veden kulutus on enintään 1 m 3 /d. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Päällystealalle ei ole toistaiseksi laadittu yleiseurooppalaisia BAT asiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan kuitenkin pitää päästöjen ja ylipäätään toiminnan ympäristövaikutusten minimointia. Toiminnanharjoittajan mukaan asfalttiaseman toiminnan osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa voidaan katsoa sovellettavan silloin, kun toiminnan melu ja pölypäästöt ovat hallinnassa ja ne alittavat kyseessä oleville päästöille annetut raja arvot. Toiminnanharjoittajan mukaan tämä on mahdollista nykyaikaista ja säännöllisesti huollettua laitteistoa käytettäessä. Pölyn osalta asfalttiaseman toiminta ei tule aiheuttamaan merkittäviä päästöjä, sillä prosessin pölyäminen on estetty koneen torniosan alipaineistamisella. Kiviaineksen syöttöyksikköön syötettävä kiviaines pölyää jonkin verran, mutta ei merkittävässä määrin, koska kyseessä on luonnonkostea kiviaines, jota kiviainestoiminnan pölynhallinnan vuoksi mahdollisesti on myös kasteltu varastokasalla. Valmis tuote ei pölyä. Melun syntyä alueella on rajoitettu toiminta aikoja rajoittamalla. Lisäksi melun syntyä voidaan oleellisesti vähentää kaluston säännöllisellä kunnossapidolla ja huolloilla. Laitos ei toiminnanharjoittajan mukaan sijaitse häiriöetäisyydellä häiriintyviin kohteisiin nähden. Muina päästöinä asfalttiasema tuottaa ilmaan kiviainesta kuumennettaessa raskaan polttoöljyn palamiskaasuja. Kiviaineksen kuumennuksessa käytettävän öljyn kulutukseen vaikuttaa oleellisesti käytettävän kiviaineksen kosteus sekä tuotantoprosessin valvonta ja etukäteissuunnittelu. Toiminnan suunnittelu perustuu pitkälliseen kokemukseen alan töistä. Toiminnan ympäristövaikutukset on arvioitu ja esitetty ympäristölupahakemuksen yhteydessä, eivätkä ne toiminnanharjoittajan mukaan ylitä sallittuja rajaarvoja. Kohteen suunnittelussa voidaan katsoa noudatetun parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita. Kaikki vaikutukset ympäristöön on pyritty 8

9 huomiomaan jo lupaprosessivaiheessa, jolloin toimintaan liittyvät riskejä aiheuttavat epävarmuustekijät on saatu hallintaan. Asfalttirouheen hyödyntäminen massanvalmistuksessa säästää luonnonvaroja sekä edistää jätteiden hyötykäyttöä, jotka molemmat ovat luonnon ja kestävän kehityksen kannalta erittäin suositeltavia. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä NCC Roads Oy:llä on ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, joka osaltaan takaa ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyn ja seurannan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Asfalttiaseman toiminnassa ei synny päästöjä vesiin tai viemäriin, sillä asfalttimassan valmistusprosessissa ei käytetä vettä. Asfalttiaseman laitosalue on päällystetty kenttä. Syntyvät hulevedet kerätään kahden sadevesikaivon avulla ja johdetaan laitosalueen eteläpuolella olevalle louhosalueelle, josta vesi kulkeutuu edelleen pintavaluntana eteenpäin. Alueella ei ole öljynerotuskaivoja. Alueella majoittuvan tuotantohenkilökunnan sosiaalitilojen vedet kerätään umpisäiliöihin ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi. Päällystetyille liikennöidyille pinnoille kertyy erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainetta, raskasmetalleja sekä öljyperäisiä yhdisteitä, jotka sateella siirtyvät veden kuljetettavaksi. Koukkujärven asfalttiasema alueen hulevesiin siirtyvien epäpuhtauksien voidaan olettaa olevan samoja kuin ajoneuvoliikenteestä aiheutuvien epäpuhtauksien. Toiminnanharjoittajan mukaan on kuitenkin huomattava, että talviaikana asfalttiaseman toiminta on erittäin vähäistä, eikä sulamisvesissä ole siten asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvia epäpuhtauksia. Asfalttijätteen murskauksesta aiheutuu epäpuhtauksia vain silloin, kun asfalttijätettä murskataan, eli ei joka talvi. Toiminnanharjoittajan mukaan Koukkujärven asfalttiaseman hulevesien voidaan olettaa keskiarvoisesti olevan puhtaampia kuin esimerkiksi kaupunkien vilkkaasti liikennöityjen katualueiden hulevesien. Laitosalueen, jolta vedet sadevesikaivoihin kootaan, pinta ala on noin m 2. Vuotuinen sademäärä Tampere Pirkkalan säähavaintoasemalla, ja siten myös Koukkujärvellä, on pitkän ajan keskiarvona 601 mm/a. Täten laitosalueella syntyvien hulevesien määrä keskimääräisellä vuotuisella sademäärällä olisi noin m 3. Syntyvät hulevedet kulkevat pintavaluntana louhosalueen halki kohti etelämpänä sijaitsevaa Kyynijärveä. Louhosalueella virtaavasta vedestä sedimentoituu hienoaines louhoksen pohjalle, koska virtausta ei ole nopeutettu ojittamalla. Koska toiminta asfalttiasemalla on vilkkaimmillaan kesällä, ajoneuvoliikenteestä aiheutuvat öljypäästöt haihtuvat suurimmaksi osaksi pintavedestä louhosalueella virratessaan. Kyynijärvi laskee Nokian keskustan läpi Kyyniojaa pitkin Nokianvirtaan osaksi Kokemäenjoen virtaus 9

10 ta. Koska Kyynioja kerää sadevedet noin 10,3 km 2 :n alueelta, on asfalttiaseman laitosalueen osuus tästä noin 0,1 %. Kertyvästä vesimäärästä asfalttiaseman laitosalueen osuus on kuitenkin hieman suurempi, koska esimerkiksi Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen vedet johdetaan pääosin viemäriverkostoon ja Nokian keskustassa on pintavesien määrään vaikuttavia viemäröintiratkaisuja. Asfalttijätteen käytön lisäämisellä ei ole vaikutuksia hulevesien määrään tai laatuun, sillä toiminnanharjoittajan mukaan ei ole olemassa tutkimusta, josta kävisi ilmi, että jäteasfaltti olisi veden laadulle haitallista. Päästöt ilmaan Toiminnan laskennalliset päästöt ilmaan ovat seuraavat: Aine Kun otetaan huomioon asfalttiaseman hulevesijärjestelmä sekä Kyyniojan valuma alueen koko, voidaan toiminnanharjoittajan mukaan todeta, ettei asfalttiaseman toiminnalla ole vaikutusta alueen pintavesien laatuun normaalitilanteessa. Vuosipäästö enintään (t/a) Keskimääräinen vuosipäästö (t/a) Suurin vuorokausipäästö (kg/d) Suurin tuntipäästö (kg/h) SO 2 9,95 3,31 5,9 88,4 NO x 4,48 1,50 2,7 39,8 CO ,35 652, , ,4 Hiukkaset 1,53 0,51 0,9 13,6 Piippujen korkeus ja korkeusasema (m) 10 Päästöjen enimmäismäärä on laskettu ja keskimäärä asfalttitonnin vuosituotannolle ja murskauksen osalta keskimäärin t vuosittaiselle murskaukselle. Päästöjen laskentaperuste perustuu toiminnassa käytetyn polttoaineen kulutukseen. Asfalttiasema tuottaa ilmaan kiviainesta kuumennettaessa raskaan polttoöljyn palamiskaasuja. Kiviaineksen kuumennuksessa käytettävän öljyn kulutukseen vaikuttaa oleellisesti käytettävän kiviaineksen kosteus sekä tuotantoprosessin valvonta ja etukäteissuunnittelu. Asfalttiaseman pölyäminen on estetty koneen torniosan sisäisellä alipaineella. Asemassa on lisäksi pölynsuodattimet, jotka ottavat talteen kiviaineksesta irtoavan hienoaineksen. Hienoaines irrotetaan suodattimesta automaattisesti paineilmapulssilla ja palautetaan prosessiin osaksi asfalttimassaa. Asfaltin valmistuksessa pölyämistä aiheuttavat prosessit ovat murskeen kuljetus kiviaineksen syöttöyksikköön sekä valmiin massan kuljetus. Kiviaineksen syöttöyksikköön syötettävä kiviaines on varastokasalta otettavaa kiviainesta, joka sisältää kosteutta, eikä pölyäminen siten ole merkittävää. Lisäksi alueella torjutaan pölyä kiviainestoimintaan liittyen varastokasojen kastelulla kuivina jaksoina. Valmis asfalttimassa ei pölyä. A luokan asfalttiaseman aiheuttama leijuvan pölyn pitoisuus 0,4 mg/m 3 alitetaan Tielaitoksen ohjeiden (1994) mukaan vapaassa tilassa 150 m etäisyydellä asfalttiasemasta. 10

11 Asfalttijätteen murskaus ei ole pölyävä työvaihe, sillä jätteen ja sen kiviaineksen sisältämä hienoaines on sitoutuneena sideaineeseen. Näin ollen asfalttijäte ei pölyä murskattuna asfalttirouheenakaan. Alueen kulkuteiden pölyämistä torjutaan ajoreittien kastelulla. Laitosalue on päällystetty. Pölyntorjuntaa hoidetaan puhdistamalla päällystetyltä alueelta sille kulkeutuva kiviaines harjaamalla tai pesemällä. Melu ja tärinä Asfalttiasemalla melua aiheuttaa kiviaineksen kuivaaminen kuivausrummussa, rummun poltin ja sen puhaltimen moottori. Myös asfalttiaseman suodatinlaitteiston imuri sekä seulasto synnyttävät käydessään ääntä. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvan melun syntyä on rajoitettu rajaamalla aseman toiminta aikoja. Asfalttijätteen murskauksessa syntyy myös melua, joka on kuitenkin esimerkiksi kiviaineksen murskauksessa syntyvää melua vähäisempää. Murskauslaitoksen melua vähennetään laitteiston säännöllisellä huollolla, kumisilla vaimentimilla sekä toiminta aikojen rajaamisella. Toiminnanharjoittajan mukaan murskauslaitos ei sijaitse häiriöetäisyydellä mihinkään häiriintyvään kohteeseen nähden laitoksen toiminta ajat huomioon ottaen. Toiminnasta aiheutuvan melun vaikutukset on arvioitu vuonna 2004 Ramboll Finland Oy:n laatimassa meluselvityksessä. Meluselvityksessä on otettu huomioon melut toiminnoittain sekä kaikkien toimintojen yhteisvaikutus. Meluselvitys on toteutettu tekemällä alueelle melumallilaskenta, jossa on otettu huomioon mm. maaston muodot, äänen etäisyysvaimentuminen sekä heijastuminen. Varsinaisia melumittauksia ei ole tehty. Lähimpänä häiriintyvänä kohteena voidaan pitää Kaakkurijärvien Natura 2000 aluetta, joka sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä laitosalueesta. Meluselvityksessä käytetyt asfalttiaseman ääniemissiotasot perustuvat Tielaitoksen vuonna 1994 julkaisemaan asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun yleisohjeisiin, jonka mukaan melutaso on 78 db 25 metrin etäisyydellä asfalttiasemasta. Melumallinnuksen perusteella asfalttiaseman toiminta ei ylitä lähimmissä asuinkohteissa suositeltua 55 db:n melutason rajaa eikä Kaakkurijärvien Natura 2000 alueella suositeltua 45 db:n melutason rajaa. Asfalttijätteen murskauksessa asfalttikappaleita on toisinaan tarpeen rikottaa, mikäli murskaus tapahtuu talvipakkasilla, kun asfalttipalat ovat kiinni toisissaan. Melumallinnuksessa myös rikotuksesta aiheutuva melu on otettu huomioon, ja mallinnuksesta voidaan havaita, että Kaakkurijärville aiheutuva melu ei ylitä 45 db:n rajaa. Lisäksi toiminnanharjoittajan mukaan on huomattava, etteivät kaakkurit ole talviaikana järvillä, kun murskausta ja rikotusta tehdään, eikä niiden pesintä voi siten häiriintyä. 11

12 Päästöt maaperään (estäminen) Laitosalue on päällystetty. Alueella ei pestä koneita tai autoja. Koneiden ja autojen huoltoja ei myöskään suoriteta alueella akuutteja rikkoontumisia lukuun ottamatta. Tällöin alueelle tuodaan huoltovaunu, joka sisältää asianmukaiset varusteet korjausten turvalliseen tekemiseen. Työkoneiden tankkauspaikka on myös asfaltoitu ja sen läheisyydessä säilytetään imeytysainetta mahdollisten polttoainevuotojen varalle. Jätteet ja niiden käsittely Lupahakemuksen mukaan laitosalueella syntyy seuraavia jätteitä: Jätelaji Määrä ( /a) Toimituspaikka Sekajäte 0,5 t Loppusijoitukseen kaatopaikalle Metalliromu 2 t Hyötykäyttöön romuliikkeeseen Jäteöljyt, öljynsuodattimet sekä muut kiinteät öljyiset jätteet l Ongelmajätteen käsittelylaitokseen Toiminnassa syntyvä sekajäte kerätään 1,5 m 3 :n suuruiseen jäteastiaan, joka tyhjennetään tarvittaessa. Metalliromu varastoidaan alueella erilliselle kuormalavalle. Jäteöljyt kerätään valuma altaallisessa metallikontissa sijaitseviin tynnyreihin. Jäteöljy toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. Muut toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kerätään erillisiin asianmukaisiin astioihin tai säiliöihin, jotka tyhjentää joko kyseisen jätelajin käsittelyyn erikoistunut yritys tai vaihtoehtoisesti jätteet toimitetaan itse ongelmajätteiden keräyspisteisiin. NCC Roads Oy pitää ongelmajätteiksi luokiteltavista jätteistä kirjanpitoa, josta ilmenee jätteen laatu, varastointi, loppuvastaanotto sekä tapahtumapäivämäärät. Kirjanpito arkistoidaan NCC Roads Oy:n toimintajärjestelmän ohjeiden mukaisesti vähintään kolmeksi vuodeksi. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan toiminnanharjoittajan mukaan jätelain ja asetuksen velvoitteita sekä kunnan jätehuoltomääräyksiä. Alueelle on tehty jätehuoltosuunnitelma, jota alueella toimivat aliurakoitsivat velvoitetaan noudattamaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Laitosalueen pohjoispuolella noin 850 metrin etäisyydellä kiinteistöstä sijaitsee Kaakkurijärvien Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Laitosalueelle tehdyn riskianalyysin perusteella todennäköisyydeltään suurin riski on hallitsematon melu tai pölypäästö. Melu tai pölypäästöjen ei ole hallitsemattominakaan havaittu matemaattisissa mallinnuksissa aiheuttavan 850 metrin etäisyydellä raja arvot ylittävää haittaa. Lisäksi laitosalueen pohjoispuolella sijaitsevan Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen jätevuori toimii asfalttiaseman ja Kaakkurijärvien välissä melua ja pölyä torjuvana maastonesteenä. Asfalttijätteen rikotus ja murskaus eivät toiminnanharjoittajan mukaan aiheuta häiriötä kaakkureiden pesinnälle, koska ne tapahtuvat talviaikana kaakku 12

13 reiden pesimäajan ulkopuolella. Mahdolliset päästöt veteen tai maaperään eivät kulkeudu Kaakkurijärvien suuntaan, koska pintavesien virtaussuunta on järviltä kohti asfalttiasemaa. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminta ei merkittävästi heikennä alueen Natura arvoja. Laitosalueesta noin 4 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Myllypuron alue, joka kuuluu valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelmaan sekä Natura 2000 alueeseen. Kyynijärvi Juhansuon alueelle tehdyn hydrologisen selvityksen mukaan alue ei kuulu Myllypuron valuma alueeseen, joten sillä ei toiminnanharjoittajan mukaan ole vaikutusta Myllypuron alueen vesitasapainoon eikä lupahakemuksen mukainen toiminta siten heikennä suojelun perusteena olevia luontotyyppejä. Näin ollen toiminta ei luvan hakijan mukaan heikennä Myllypuron Natura 2000 alueen luonnonarvoja. Laitosalueen eteläpuolella, noin 200 metrin etäisyydellä laitoksesta on havaittu hajuheinäesiintymä. Kyseinen esiintymispaikka on kuitenkin vuonna 1999 tehdyn havaintokäynnin perusteella todettu rakennetuksi ja hajuheinäbiotoopille tärkeä louhikko tuhoutuneeksi. Vaikutus maaperään sekä pinta ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Tavanomaisessa käyttötilanteessa hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia maaperään tai pinta ja pohjaveden laatuun. Toiminta ei sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Laitosalue on päällystetty. Toiminnanharjoittajan mukaan asfalttiaseman pölypäästöt ovat vähäiset, sillä asemaan syötettävä kiviaines on luonnonkosteaa kiviainesta. Prosessin pölyntorjunta tapahtuu aseman tornin sisäisellä alipaineella. Asemassa on lisäksi pölynsuodattimet, jotka ottavat talteen kiviaineksesta irtoavan hienoaineksen. Valmis asfalttimassa ei pölyä. Toiminnanharjoittajan mukaan murskattava asfalttijäte ei pölyä paljoa sen sisältämästä sideaineesta johtuen. Toiminnanharjoittajan mukaan häiriötä aiheuttavaa pölyämistä voi tapahtua liikenteen johdosta. Alueelle johtava tie Koukkujärventien osalta on päällystetty. Lisäksi kuljetuksista aiheutuvaa pölyämistä torjutaan tuotantoalueella ajoreittien kastelulla. Melun ja tärinän vaikutukset Lähimpinä häiriintyvinä kohteina voidaan pitää Kaakkurijärvien Natura 2000 aluetta noin 850 metrin etäisyydellä asfalttiasemalta luoteeseen sekä lähintä asuintaloa noin 400 metrin etäisyydellä alueesta etelään. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminta ei sijoitu häiriöetäisyydelle lähimmistä kohteista. Suurinta melua aiheuttava asfalttijätteen murskaus tapahtuu talviaikana, jolloin Kaakkurijärvillä ei ole häiriintyvää lintujen pesintää. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuva melu on lähtötasoltaan niin alhaista, ettei se ylitä ohjearvoja lähimmissäkään kohteissa. 13

14 Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta ei aiheudu häiriötä tai rakenteita vaurioittavaa tärinää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Pölyn, melun ja tärinän syntyminen sekä leviäminen ympäristöön minimoidaan tuotannon huolellisella suunnittelulla sekä jatkuvalla tuotannonaikaisella tarkkailulla. Mikäli poikkeamia havaitaan, tullaan niihin puuttumaan viipymättä sekä korjaamaan ongelma. Laitoksen toiminta aikana pidetään jatkuvasti työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki toimintaan liittyvät seikat. Vuosi ilmoitukset päästöistä sekä muista edellytetyistä ilmoituksista tehdään vuosittain lupaviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnanharjoittajan mukaan nykyaikaisiin, säännöllisesti huollettuihin laitoksiin liittyy hyvin vähän riskejä. Henkilövahinkojen estämiseksi alueella toimivilta henkilöiltä edellytetään suojaimien käyttöä sekä turvasäännösten osaamista ja noudattamista. NCC Roads Oy:n henkilökunta osallistuu työturvallisuuskoulutukseen työsuhteen alussa. Ympäristöriskeistä merkittävimpiä ovat öljyvuodot. Öljyvuotojen estämiseksi laitteiden säännöllinen huolto ja oikea käyttö ovat keskeisessä asemassa. Öljyvuotojen riskit pyritään estämään jo ennakkoon käyttämällä kaksoisvaippaisia öljysäiliöitä. Lisäksi laitteistoa pyritään kunnostamaan ja huoltamaan säännöllisesti ja toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta. Metyleenikloridia käyttävä testausprosessi on suljettu yksikkö, josta ainetta ei normaalitilanteessa pääse ympäristöön. Mahdolliset metyleenikloridipäästöt voivat käytännössä liittyä laiterikkoon, jolloin metyleenikloridivuoto tapahtuisi kenttälaboratorion sisätiloissa. Vuoto voisi enimmillään olla 3 litran suuruinen. Mahdollinen metyleenikloridivuoto on toiminnanharjoittajan mukaan kuitenkin erittäin epätodennäköinen, ja tästä aiheutuvat haitat kohdistuvat pääasiassa kenttälaboratorion henkilökunnalle, eivätkä ne todennäköisesti ulotu ympäristöön. Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen lähistöllä. Mahdollisista onnettomuus ja häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset Nokian kaupungin viranomaisille. NCC Roads Oy:llä on ISO mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka mukaisesti toimenpiteet suunnitellaan ennakkoon. Lisäksi ympäristöjärjestelmän mukaisesti otetaan huomioon mahdolliset toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet niiden varalle. 14

15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , , sekä tarkastuksella Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Nokian kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Nokian Uutiset lehdessä. Niille asianosaisille joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Nokian kaupungin ympäristökeskuksen rakennusvalvontayksikössä osoitteessa Harjukatu 21. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kiinteistölle on tehty tarkastus Lausunnot Nokian kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että sillä ei ole huomautettavaa NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Nokian kaupunginhallitus on todennut antamassaan lausunnossa, että "sillä ei ole huomautettavaa NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa asfalttiaseman paikka sijoittuu suojaviheralueelle (EV 1). Erillisenä asiana kaupunginhallituksessa ratkaistaan hankkeen edellyttämä poikkeamislupa yleiskaavan vastaisesta käyttötarkoituksesta." Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ilmoittanut ettei tällä ole huomautettavaa tai lisättävää lausuntoihin. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää NCC Roads Oy:lle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee asfalttiaseman toimintaa sekä asfalttijätteen käsittely ja hyödyntämistoimintaa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ei esitetty vaatimuksia. 15

16 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi NCC Roads Oy:n on asfalttiaseman toiminnassa sekä asfalttijätteen käsittelyja hyödyntämistoiminnassa noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Toiminta ajat 1. Asfalttiasema saa toimia maanantaista perjantaihin, poislukien arkipyhät, klo 6 21 välisenä aikana. Poikkeustapauksissa toimintaa saa harjoittaa myös muina aikoina, kuitenkin vuosittain yhteensä enintään 14 vuorokautena. Normaalista poikkeavista työajoista on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 ) 2. Asfalttijätteen käsittelyä saa alueella tehdä välisenä aikana seuraavasti: Asfalttijätteen murskausta saa harjoittaa arkisin maanantaista torstaihin klo 7 21 sekä perjantaisin klo Asfalttikappaleiden rikotus on sallittua arkisin maanantaista perjantaihin klo Arkipyhinä asfalttijätteen murskaus ja rikotus on kielletty. (YSL 42, 43, NaapL 17 ) Toiminnan kapasiteetti ja raaka aineet 3. NCC Roads Oy:n Koukkujärven asfalttiasemalla saa ottaa vastaan, murskata ja käyttää asfaltin raaka aineena asfalttijätettä noin t/a. Lisäksi asfalttiasemalla saa ottaa vastaan ja käyttää asfaltin raaka aineena lentotuhkaa noin t/a. (YSL 43, 45 ) 4. Laitosalueelle ei saa ottaa vastaan muita kuin lupamääräyksessä 3 mainittuja jätteitä. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei tässä luvassa ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tällaista jätettä, tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 43, 45, JäteL 3, 6, 9, 15, 51 ) Varastointi 5. Laitosalueella saa kerralla varastoida murskaamatonta ja murskattua asfalttijätettä yhteensä enintään t. Murskattu ja murskaamaton asfalttijäte on varastoitava erillään ja erikseen muista materiaaleista. Asfalttijätettä ja asfalttimursketta saa varastoida laitosalueella yhtäjaksoisesti enintään kolme (3) vuotta. (YSL 43, 45, JäteL 6, JäteA 8, VNp 861/97) 6. Lentotuhka ja kalkkifilleri on varastoitava tiiviissä suljetuissa säiliöissä tai vastaavissa siten, etteivät ne pölyä, eikä sadevesi pääse huuhtomaan niitä ympäristöön. (YSL 43, 45, JäteL 6, JäteA 8 ) 16

17 7. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Ongelmajätteet on varastoiva katetussa ja suljetussa tilassa, varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Samansisältöisiä ongelmajätteitä voidaan yhdistää, mutta ei kuitenkaan laimentaa. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 15, JäteA 5, 6, VNp 659/96) 8. Polttoainesäiliöt on säilytettävä tiiviiksi päällystetyllä alueella. Polttoaineet tulee varastoida joko kaksoisvaippasäiliöissä tai säiliöissä, jotka on varustettu katetulla valuma altaalla. Valuma altaan tilavuuden tulee olla raskaalle polttoöljylle vähintään 0,2 kertaa ja kevyellä polttoöljyllä vähintään 1,0 kertaa kyseisen säiliön tilavuus. Muut alueella varastoitavat kemikaalit on varastoitava suojatussa tilassa varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksissa kemikaalit saadaan kerättyä talteen. (YSL 43, JäteA 8, NaapL 17 ) 9. Polttoaineita, raaka aineita, kemikaaleja ja jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 43, JäteL 4, 6, 19, JäteA 8 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu tai jätelain edellyttämällä tavalla. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 4, 6, 9, 15 ) 11. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, öljynsuodattimet ja muut öljyä sisältävät jätteet, on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen (3) vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 15, JäteA 5, 6, VNp 659/96, YMA 1129/01) 17

18 Melu ja tärinä 12. Laitoksen toiminnoista aiheutuva melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä eikä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melun keskiäänitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Luonnonsuojelualueilla laitoksen melutaso ei saa ylittää melun keskiäänitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 45 db. Melutilannetta on tarvittaessa Pirkanmaan ympäristökeskuksen määräyksestä selvitettävä joko mittauksin tai tarvittaessa melumallilaskennalla melulle altistuvissa kohteissa. (YSL 43, YSA 43, 46, NaapL 17, VNp 993/92) 13. Asfalttijätteen murskausta suoritettaessa murskain on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Murskattavat materiaalit sekä valmiit tuotekasat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Varastokasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. (YSL 43, YSA 19, NaapL 17 ) Päästöt ilmaan 14. Asfalttiaseman elevaattorit, seulastot, välivarastot ja sekoittimet on koteloitava ja niissä syntyvä pöly on johdettava yhdessä savukaasujen kanssa pölynerottimiin. Pölynerottimien puhdistustehon on oltava vähintään sellainen, ettei ulos johdettavan kaasuvirran hiukkaspitoisuus ylitä raja arvoa 50 mg/m 3 (n) redusoituna 17 %:n happipitoisuuteen. Raja arvo katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen mittauksen keskiarvo ei ylitä asetettua raja arvoa. Luvansaajan on tarvittaessa Pirkanmaan ympäristökeskuksen määräyksestä selvitettävä toiminnasta aiheutuvia pölypitoisuuksia. (YSL 43, 46, JäteL 6, JäteA 8 ) 15. Asfalttiaseman pölynerotin on pidettävä hyvässä kunnossa ja sen kunto on tarkistettava päivittäin asfalttiaseman ollessa toiminnassa. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta välittömästi keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö on poistettu. (YSL 43, 46 ) 16. Asfalttijätteen murskauksessa on käytettävä vähintään B luokan murskauslaitosta, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kastelemalla tai suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteen peittein tai koteloinnein. 18

19 Murskauslaitoksen pölyntorjuntajärjestelmä on pidettävä hyvässä kunnossa ja sen kunto on tarkistettava päivittäin murskauslaitoksen ollessa toiminnassa. Pölyntorjuntajärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta välittömästi keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö on poistettu. (YSL 43, 46 ) 17. Asfalttimurskeen varastokasoja sekä aluetta, jolla työkoneet liikkuvat on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. (YSL 43, 46, JäteL 6, JäteA 8 ) 18. Asfalttiasemalla käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1, 0 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 689/06) Päästöt maaperään, vesiin ja viemäreihin 19. Sosiaalitilojen WC:n jätevedet on johdettava umpisäiliöön, ja ne on toimitettava viemärilaitokselle käsiteltäväksi tai muutoin käsiteltävä vastaavantasoisesti. (YSL 43 ) 20. Asfalttiaseman polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytön estävällä laitteistolla sekä laponestojärjestelmällä. Polttoaineen jakelulaitteiden täyttöpistoolit on oltava lukittuina aina, kun alueella ei työskennellä. (YSL 7, 8, 43, JäteA 8, NaapL 17 ) 21. Työkoneiden tankkaus on tapahduttava tiiviillä polttoaineen kestävällä materiaalilla päällystetyllä alueella ja tankkauksessa tulee huolehtia siitä, että polttoaineroiskeita ei pääse maaperään. Tankkauspaikan läheisyyteen on varattava riittävästi imeytysainetta mahdollisten polttoainevuotojen varalta. (YSL 7, 8, 43, JäteA 8, NaapL 17 ) 22. Huoltotoimissa on käytettävä imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, joilla estetään haitallisten aineiden pääsy maaperään. (YSL 7, 8, 43, JäteA 8, NaapL 17 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 23. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua, laitteet on saatava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. (YSL 43, 45, 62, YSA 19, 30, JäteL 52 ) 19

20 24. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään, on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine ja kemikaalivuodoista maaperään on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. (YSL 43, 62, YSA 19, 30 ) 25. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 43 ) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 26. Jätteiden hyödyntämistoiminnoille on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, muutos on saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. (YSL 43, 45, JäteA 10 ) 27. Kuljetettaessa asfalttijätettä laitosalueelle on varmistuttava siitä, ettei jätettä pääse ympäristöön kuljetuksen aikana. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava. (YSL 43, JäteL 4, 6, 19, JäteA 7, 8 ) 28. Piha alueen rakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, sekä kemikaali ja ongelmajätesäiliöiden ja jätevesien umpisäiliön tiiviyttä on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava viipymättä. (YSL 43, 45, 46, YSA 19, JäteL 4, JäteA 8 ) Toiminnan mahdollinen lopettaminen 29. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90, YSA 19, JäteL 6 ) Tarkkailu ja raportointimääräykset 30. NCC Roads Oy:n on raportoitava vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sen päästöistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa, joka soveltuvin osin on toimitettava sähköisesti, on esitettävä asfalttiaseman toiminnasta seuraavat tiedot: Asfalttiaseman tuotantotiedot ja raaka ainetiedot eriteltyinä (raaka aineen laatu, määrä ja alkuperä) Käytettyjen polttoaineiden laatu ja kulutustiedot (t/a) Mitatut ja/tai laskennalliset vuosipäästöt ilmaan, ominaispäästötiedot 20

21 (hiukkas ja typenoksidi ja hiilidioksidipäästöt), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten edustavuudesta Asfalttiasemalla muodostuneet ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut jätteet sekä ongelmajätteet, niiden laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen Asfalttijätteen murskauksesta on toimitettava seuraavat tiedot: Laitokselle tuodun asfalttijätteen määrä ja sen tuontiajankohta Toiminta ajat ja tuotantotiedot Tiedot varastossa olevasta murskaamattoman ja murskatun asfalttijätteen määrästä vuoden lopussa Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Myös tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista aseman toiminnassa on raportoitava. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisia varten. (YSL 43, JäteL 51 ja 52, JäteA 22 ) Lupamääräysten tarkistaminen 31. Luvan saajan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Hakemukseen on ympäristönsuojeluasetuksen 15 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailusta ja seurannasta sekä tiedot toiminnan vaikutuksista ympäristöön. (YSL 55, YSA 19 ) Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudatetaan, toiminta täyttää ympäristönsuojelu ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti, laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteissa annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupa asiaa ratkaista 21