Takkulanlaita 89. kaupunginosa, Lakisto Kortteli Asemakaava

Transkriptio

1 1(15) Asianumero 5452/ /2011 Aluenumero Takkulanlaita 89. kaupunginosa, Lakisto Kortteli Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 23. päivänä tammikuuta 2012 päivättyä, 27. päivänä elokuuta 2012 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Alue sijaitsee Takkulan kylässä, Vihdintien pohjoispuolella ja Lakistontien länsipuolella, osoitteessa Vihdintie 101. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on kuulutettu Espoon kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa.

2 (15) 2 Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Kaava- ja tonttiapu Ali Karjalainen Puh ali.karjalainen@kolumbus.fi

3 (15) 3 SISÄLLYSLUETTLO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Muut merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta Sopimukset SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SIVU

4 (15) Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavakartta ja selostus.

5 (15) 5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Alue sijaitsee Takkulan kylässä, Vihdintien pohjoispuolella ja Lakistontien länsipuolella. Kaavoitushakemuksen jättänyt maanomistaja omistaa Takkulan kylässä olevan tilan rn:o 1:90, osoitteessa Vihdintie 101. Alueella on osittain pysyvillä ja osittain tilapäisillä rakennusluvilla rakennettuja varastorakennuksia. Korttelialueen länsi- ja pohjoissivua reunustaa yksi varastohallikokonaisuus ja alueen eteläosassa on yksi erillinen varastorakennus. Rakennettujen rakennusten kerrosala on noin 7900 k-m Asemakaavan sisältö Nykyinen, pysyvillä ja pääosin tilapäisillä rakennusluvilla toteutettu varastoalue kaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti varastorakennusten korttelialueeksi (TV). Alueen rakennusoikeudeksi esitetään tehokkuuslukua e= Suunnittelun vaiheet Asemakaava on tullut vireille Kaakelikeskus Helsinki Oy:n päiväämällä asemakaavoitushakemuksella. Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Kaavoitusaloitteen tekijä on hakemuksessaan esittänyt mm. seuraavaa: Kaakelikeskus Helsinki Oy omistaa Espoon kaupungin Takkulassa kiinteistön, jonka kiinteistötunnus on Alueella on yhtiön varastohalleja sekä pysyvillä että tilapäisillä rakennusluvilla. Yritys on viimeksi hakenut poikkeuslupaa noin k-m2 suuruisten tilapäisten varastohallien paikallaan pysyttämiseksi 10 vuoden ajaksi. Kaupunkisuunnittelupäällikkö on tekemällään päätöksellä hylännyt haetun luvan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella. Päätöksessä todetaan, että mikäli varastohallien tarve on kyseisellä kiinteistöllä jatkuvaa, on hakemuksen kohteena olevat tilapäiset hallit ja tilapäinen laajennus syytä korvata pysyvillä varastorakennuksilla. Yrityksen toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että alueella voidaan edelleen harjoittaa varastointitoimintaa. Pysyvän luvan saanti varastohalleille edellyttää joko asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua. Hanketta on pidetty liian suurena, jotta se voitaisiin käsitellä suunnittelutarveratkaisuna. Kaavoitushakemuksen tehneen maanomistajan ja kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajien keskeisessä neuvottelussa on päädytty siihen, että alueelle tulee laatia asemakaava ja että kaavan laatiminen käynnistetään maanomistajakaavoituksena. Kaava-alueen rajausta määritettäessä on oltu yhteydessä itäpuolisiin rajanaapureihin. Heille on kaavan laatija lähettänyt ja päivätyt kirjeet. Viimeksi lähetyssä kirjeessä on rajanaapureille annettu aikaa saakka ilmoittaa haluavatko mukaan asemakaavaan. Elisa Oyj on ilmoittanut, ettei sillä ole tarvetta tulla mukaan kaavaan. Muilta rajanaapureilta ei ole tullut mitään palautetta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on ilmoittanut, ettei Vihdintien tälle osuudelle ole suunnitteilla parantamishankkeita tai suunnitteluhankkeita vuosien toteuttamissuunnitelmassa.

6 (15) 6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Niillä Helsingin seutua kehitetään kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Laaditulla asemakaavalla edesautetaan työpaikkojen säilyttämistä ja lisäämistä alueella Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös ). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja nähtävillä toukokesäkuussa Tässä vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alueelle ei ole esitetty erityistä käyttötarkoitusta (valkoinen alue). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan osoittaa merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja. Lakistontie ja Vihdintie on osoitettu maakuntakaavassa Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa II Kaava-alue käsittää eräin poikkeuksin Espoon luoteisosan, mm. Nuuksion. Kaava sai lainvoiman vuonna Suurin osa suunnittelualueesta on yleiskaavassa merkitty teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T), jolla voidaan sallia myös suuria varasto- ja myymälätiloja vaativaa alueelle soveltuvaa kauppaa. Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen. Ote yleiskaavasta on sisällytetty kaavaselostuksen liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Asemakaava Alueella ei ole aiemmin laadittua asemakaavaa Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112).

7 (15) 7 Rakennusjärjestys astui voimaan Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee noin viisi kilometriä Kalajärven aluekeskuksesta länteen, Vihdintien, Velskolantien ja Lakistontien risteyksen luoteispuolella. Alueella on Kaakelikeskus Helsinki Oy:n varastorakennuksia. Kaava-alue rajautuu eteläpuolella Vihdintiehen Maanomistus Kaakelikeskus Helsinki Oy omistaa kaavoituksen kohteena olevan tilan, jonka kiinteistötunnus on Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueella on Kaakelikeskus Helsinki Oy:n varastorakennuksia. Korttelialueen länsi- ja pohjoissivua reunustaa yksi varastohallikokonaisuus ja alueen eteläosassa on yksi erillinen varastorakennus. Rakennettujen rakennusten kerrosala on noin 7900 k-m2. Alueen liikenne tapahtuu Vihdintien kautta. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella ei ole asukkaita. Alueella on varastorakennuksia, joissa työskentelee neljä viisi henkilöä päivittäin. Yhdyskuntarakenne Alueen itäpuolella on Elisan puhelinkeskusrakennus. Kaupunki- / taajamakuva Vihdintie on keskeinen kaupunkikuvallinen elementti alueella. Välittömästi suunnittelualueen länsi-, pohjois- ja itäpuoli on rakentamatonta metsäaluetta Elisan puhelinkeskusrakennusta lukuun ottamatta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue rajautuu etelässä Vihdintiehen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikön laskentojen mukaan vuonna 2011 Vihdintiellä Lakistontien liittymän länsipuolella keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä (kavl) oli Lakistontien liittymän itäpuolella kavl oli 6100 vuonna Raskaiden ajoneuvojen osuus liikenteestä on n. 8 %. Maanomistajalta saadun selvityksen mukaan alueelle tulee ja alueelta lähtee viikoittain noin 6-8 rekkaa. Yrityksen kuorma-auto ajaa alueelle ja sieltä ulos noin kolme kertaa päivässä, joten keskimääräinen kuorma-autoliikenne on noin viisi sisään- ja ulosajoa alueelta vuorokaudessa. Lisäksi alueelle liikennöi kahdesta kolmeen työntekijää henkilöautoilla. Kevytliikenne Vihdintien tällä osalla ei ole kevyenliikenteenväyliä.

8 (15) 8 Julkinen liikenne Vihdintietä kulkevat seutulinjat 345 (Elielinaukio-Rinnekoti) ja 346 (Helsinki- Kalajärvi) ja Espoon linja 70 (Rinnekoti-Röylä-Kalajärvi) ja 70V (Rinnekoti- Vihdintie-Kalajärvi). Lakistontietä kulkevat näistä linjat 345 ja 70,70V. Lähimmät pysäkkiparit ovat nimeltään Mustasilta (Lakistontien puolella) sekä Lakistonristi (Vihdintiellä). Lisäksi Vihdintietä liikennöivät kaukoliikenteen linja-autot. Palvelut Alueella ei ole kaupallisia palveluja. Lähimmät palvelut sijoittuvat Kalajärven aluekeskukseen. Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle ei ole rakennettu vesijohtoa, viemäriä eikä kaukolämpöä Luonnonolosuhteet Suunnittelualueen pinta-alasta on lähes 2/3 asfaltoitua piha-aluetta Suojelukohteet Alueella ei ole rekisteröityjä suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Vihdintien liikenne aiheuttaa vähäisiä melu- ja päästöhaittoja alueelle. 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin tavoitteena on turvata olemassa olevan varastotoiminnan säilyminen alueella. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on ensisijaisesti mahdollistaa olemassa olevan varastotoiminnan säilyminen alueella. Kaavassa esitetty maankäyttö noudattaa voimassa olevassa yleiskaavassa esitettyjä tavoitteita. Alueella ei ole vesi- eikä viemäriverkostoa, joten on tarkoituksenmukaista rajata alueen pääkäyttötarkoitus varastorakennusten korttelialueeksi. Kaavassa esitetty rakennusoikeus mahdollistaa vähäisessä määrin lisärakentamisen alueelle. Maanomistajien tavoitteet Kaavoitusta hakeneen maanomistajan tavoitteena on luoda edellytykset alueella jo olevien varastorakennusten paikallaan pysymiseen. Samalla yrittäjän tavoitteena on turvata pienimuotoinen lisärakentaminen alueella. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Ennakkoon on tiedusteltu kaava-alueen itäpuolella olevien tilojen 1:137 ja 1:78 omistajien halukkuutta tulla mukaan kaavahankkeeseen. Ensiksi mainitun tilan omistajan kantaa ei ole saatu. Elisa Oyj on ilmoittanut, ettei sillä ole tarvetta tulla mukaan kaavaan.

9 (15) 9 Asukasmielipiteitä, mahdollisia muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan kohdassa ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaava vastaa yleiskaavallisia tavoitteita alueen maankäytöstä. Yleiskaavan mahdollistamaa teollisuus- ja liiketilaa ei ole osoitettu asemakaavassa. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m2. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.30 mukaan, jolloin alueen kokonaisrakennusoikeus on 9868 k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet TV-korttelit Kaava-alueesta muodostuu kortteli 89030, joka osoitetaan kokonaisuudessaan varastorakennusten korttelialueeksi (TV). Korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena. Tehokkuusluvuksi esitetään e=0.30, jolloin alueen kokonaisrakennusoikeus on 9868 k-m2. Rakennusoikeudesta on käytetty pysyvillä ja osaksi tilapäisillä rakennusluvilla noin 7910 k-m2. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 250 k-m2. Kaavaan on merkitty rakennusalan rajat sekä puilla ja pensailla istutettavan alueen osat. Vihdintien puoleinen rakennusalan raja on merkitty 15 metrin etäisyydelle korttelialueen rajasta. Rakentamatta jätettävä korttelinosa on osoitettu puilla ja pensailla istutettavan alueen osaksi, josta osa on maantien näkemäaluetta. Kaavassa on annettu määräys hulevesien käsittelystä. Tontilla tulee viivyttää ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytys- ja imeytysrakenteiden varastotilavuutta tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytys- ja imeytysrakenteiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla hallittu ylivuoto. Asemakaavassa on osoitettu liittymän sijainti Vihdintielle nykyisen käytössä olevan liittymän kohdalle, sekä vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema +78, Liikenne Nykytilanne Suunnittelualue liittyy muuhun Espoon liikenneverkkoon Vihdintien kautta. Liikennejärjestelyt Kaavassa ei esitetä muutoksia nykyiseen liikenneverkkoon eikä liittymäjärjestelyihin. Vihdintien suurimman sallitun ajonopeuden laskemista tällä kohtaa tulee jatkossa harkita. Tiehallinnon raportin Maantiet kaavoituksessa 2006 mukaan suositeltu liittymien minimiväli on metriä, poikkeustapauksissa 100 metriä. Kaavakartassa esitetystä liittymästä on matkaa Velskolantien liittymään noin 230 metriä. Näkyvyys korttelialueen liittymästä Vihdintielle on hyvä eikä merkittäviä korkeuseroja tien näkyvällä osalla ole. Nykyistä liittymää voidaan liikenneturvallisuudenkin kannalta pi-

10 (15) 10 tää perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Korttelialueelle on osoitettu asemakaavamerkinnöin tarvittavat näkemäalueet Palvelut Suunnittelualueelle ei osoiteta tiloja palvelujen rakentamiseen. Lähimmät palvelut sijoittuvat Kalajärven aluekeskukseen, suunnittelualueesta itään Yhdyskuntatekninen huolto Vesihuolto Alueella ei ole keskitettyä vesihuoltoa. Vesi- ja jätevesihuolto on hoidettava tonttikohtaisesti tai alueellisin järjestelyin. Energiahuolto Voimassa olevassa yleiskaavassa ei ole energiahuollon varauksia lähialueille, joten Pohjois-Espooseen ei ole tarkoitus rakentaa kaukolämpöverkkoa. Mahdollisesti tarvittavien muuntamoiden paikat tulee kaavakohtaisesti tutkia ja tehdä tarpeelliset aluevaraukset. Jätehuolto ja kunnossapito Jätehuollon lähin ja tärkein käsittelyalue on Ämmässuo, joka sijaitsee kaavaalueen ulkopuolella Maaperän rakennettavuus Kaava-alue rajautuu lännessä ja pohjoisessa kallioiseen ja moreeniseen alueeseen. Espoon kaupungin tuottaman maaperäkartan mukaan alue on maaperältään hiekka-savi-aluetta. Suunnittelualueen pihataso on korkeimmillaan alueen länsiosassa tasossa +65,6. Vihdintiehen rajautuvan alueen maanpinta on tasossa noin Kuva 1. Maaperäkartta ja merkkien selitykset. Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaava-alueen länsi-, pohjois- ja osittain myös itäosa on rakentamatonta metsäaluetta. Kaava-alue on kokonaisuudessaan osoitettu korttelialueeksi ja kaava-alueen reuna-alueille on osoitettu istutettavan alueen osat.

11 (15) Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueella ei ole rekisteröityjä suojelukohteita. 4.5 Ympäristön häiriötekijät 4.6 Nimistö Vihdintien liikennemäärät ovat vähäisiä, eikä siitä aiheudu merkittäviä melu- eikä päästöhaittoja alueelle. Asemakaava-alue sijaitsee Lakiston kaupunginosassa, Takkulan kylässä. Takkula on nykyisin myös osa-alueen nimenä. Kaava-alueelle annettiin syyskuussa 2011 Takkulaan liittyvä, sijaintia kuvaava nimi Takkulanlaita Tackskogsliden. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole sanottavia vaikutuksia olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen eikä ympäristöön. Alueella nyt oleva rakennuskanta on toteutettu osittain pysyvillä rakennusluvilla ja osittain tilapäisillä rakennusluvilla. Kaavan mahdollistama lisärakentaminen on noin 2000 k-m Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavassa ei esitetä uusia liikenneratkaisuja eikä muutoksia nykytilanteeseen. Kaava-alue liittyy muuhun Espoon liikenneverkkoon Vihdintien kautta. Kaavassa on osoitettu likimääräinen ajoneuvoliittymän sijainti Vihdintielle olemassa olevan liittymän kohdalle. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on ilmoittanut, ettei Vihdintien tälle osuudelle ole suunnitteilla parantamishankkeita tai suunnitteluhankkeita vuosien toteuttamissuunnitelmassa. Maanomistajalta saadun selvityksen mukaan alueelle tulee ja alueelta lähtee viikoittain noin 6-8 rekkaa. Edelleen yrityksen kuorma-auto ajaa alueelle ja sieltä ulos noin kolme kertaa päivässä, joten keskimääräinen kuorma-autoliikenne on noin viisi sisään- ja ulosajoa alueelta vuorokaudessa. Edelleen alueelle liikennöi kahdesta kolmeen työntekijää henkilöautoilla. Kaavan mahdollistama rakennusoikeus ei merkittävästi lisää liikennettä nykyisestä. Kaavassa on korttelialueen Vihdintien puoleiselle osalle merkitty rakennusalan raja, joka on 15 metrin etäisyydellä korttelialueen rajasta. Osa korttelialueen ja rakennusalan rajan välisestä alueesta on merkitty maantien näkemäalueeksi ja osa istutettavan alueen osaksi. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaava-alueesta noin 2/3 on rakennusten peitossa ja asfaltoitua aluetta. Kaavamääräyksillä on annettu ohjeet alueen hulevesien käsittelystä. Kaavalla ei ole sanottavia vaikutuksia alueen luontoon ja maisemakuvaan. Vihdintietä vastaan on kaavakartassa osoitettu 15 metriä leveä alue, joka maantien näkemäaluetta lukuun ottamatta on istutettavan alueen osaa. Hulevesiratkaisulla voidaan kortteliin rakentaa vesiaihe ja parantaa alueen luonto- ja maisemakuvaa. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)

12 (15) 12 Alueen kaavoittaminen on hyvin pitkälle olemassa olevan nykytilanteen vahvistamista. Vähäisessä määrin alueelle on osoitettu lisärakentamista. Kaavalla ei muuteta olemassa olevaa tilannetta eikä sillä ole nykytilanteeseen nähden muuttavia vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä. Kaavalla ei myöskään ole vaikutuksia sosiaalisiin oloihin tai kulttuuriin. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Hanke ei merkittävästi muuta kaupunki-, eikä yhdyskuntarakennetta, eikä sillä ole vaikutuksia liikkumisyhteyksiin alueella tai palveluiden saatavuuteen. 5.6 Muut merkittävät vaikutukset Asemakaava tukee Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa II (Ympäristöministeriön vahvistama) mukaista maankäyttöä. Suunnittelualueesta on yleiskaavassa merkitty teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T), jolla voidaan sallia myös suuria varasto- ja myymälätiloja vaativaa alueelle soveltuvaa kauppaa. Alueella ei ole vesi- eikä viemäriverkostoa, joten tältä osin on perusteltua osoittaa korttelialue asemakaavassa varastorakennusten korttelialueeksi. 6 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Alue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Maanomistajan tarkoituksena on saada pysyvät rakennusluvat kaikille alueen varastorakennuksille. Lisärakentamisen mahdollisuus on varauksena. Lisärakentaminen ei ole lähivuosien suunnitelmissa. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Maaperän puhdistustarve ennen rakentamista tulee selvittää ja tarvittaessa maapohja puhdistaa. Hulevesimääräyksen huomioiminen ja toteutus tulee osoittaa rakennuslupavaiheessa. 6.3 Toteutuksen seuranta Tarkemmin toteutus määräytyy rakennuslupavaiheessa. Kaupunkisuunnittelukeskus antaa pyydettäessä lausunnon rakennusluvasta. 6.4 Sopimukset Kaavahanke saattaa edellyttää maankäyttösopimusta, joka tulee neuvotella ja allekirjoittaa ennen asemakaavan hyväksymistä. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Asemakaava on tullut vireille Kaakelikeskus Helsinki Oy:n päiväämällä asemakaavoitushakemuksella. Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä; Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa

13 (15) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty (kaavaselostuksen liite nro 2). 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan valmisteluaineisto on laadittu maanomistajakaavoituksena. Maanomistajan kaavakonsulttina on toiminut Kaava- ja tonttiapu Ali Karjalainen / Ali Karjalainen, maanmittausteknikko YKS 182. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen puolesta on työtä valvonut ja ohjannut aluearkkitehti Leena Kaasinen, asemakaavainsinööri Tiina Aalto ja liikennesuunnitteluinsinööri Silja Savolainen. Ehdotusvaiheen valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Ehdotusvaiheen valmisteluun on lisäksi osallistunut kaupunkisuunnittelukeskuksesta aluearkkitehti Leena Kaasinen, liikennesuunnitteluinsinööri Silja Savolainen ja maisema-arkkitehti Aino Aspiala yhteistyössä maanomistajan kaavakonsultin, Ali Karjalaisen kanssa. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelutyön kuluessa on selvitetty eri vaihtoehtoja kaava-alueen rajaukseksi. Koska kyseessä on maanomistajakaavoituksena tapahtuva kaavan valmisteluaineiston laatiminen, on päädytty ratkaisuun, jossa muiden maanomistajien maaalueita ei ole otettu mukaan kaavaan vastoin heidän tahtoaan. Alueen pääkäyttötarkoitukseksi esitettiin valmisteluaineistossa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Ely-keskuksen lausunnon ja vesi- viemäriverkoston puuttumisen johdosta on alueen pääkäyttötarkoitus ehdotusvaiheessa muutettu varastorakennusten korttelialueeksi (TV). 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Ajankohta Käsittelytieto Asia tulee vireille Kaakelikeskus Helsinki Oy:n asemakaavoitushakemuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan vireille tulosta on kulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa kp Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa.

14 Valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään mielipidettä. Lausunnot ja kannanotot saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), tekniseltä keskukselta sekä tontti- ja kaupunkimittausyksiköltä. ELY-keskus esitti lausunnossaan, että alueen käyttötarkoitus tulisi muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta varastorakennusten korttelialueeksi. Lisäksi tulisi tutkia liikenneyhteyden järjestämistä Lakistontien kautta. Tekninen keskus esitti, että tulisi tutkia korttelialueen istutettavan alueen muuttamista tiealueeksi. Kaupunkimittaus- ja tonttiyksikkö totesi, ettei kaavan valmisteluaineistoon ole huomautettavaa. Kaava saattaa edellyttää maankäyttösopimusta Valmisteluaineistoa ehdotetaan tarkistettavan seuraavasti: - alueen pääkäyttötarkoitus muutetaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) varastorakennusten korttelialueeksi (TV) - lisätään määräys, jonka mukaan korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena - merkintä ohjeellisesta hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen varatusta alueenosasta, johon saa rakentaa altaan, poistetaan. Hulevesien käsittelyyn liittyen lisätään seuraava kaavamääräys: Tontilla tulee viivyttää ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytys- ja imeytysrakenteiden varastotilavuutta tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytys- ja imeytysrakenteiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla hallittu ylivuoto. - istutettava alueen osa muutetaan puilla ja pensailla istutettavan alueen osaksi - rakennusalan rajaa tarkistetaan Vihdintien puoleisella korttelialueen osalla siten, että raja siirretään 15 metrin etäisyydelle korttelialueen rajasta. Tämä alue osoitetaan puilla ja pensailla istutettavan alueen osaksi, josta osa on maantien näkemäaluetta. - lisäksi tehdään vähäisiä teknisiä tarkistuksia Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutosehdotuksen Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti.

15 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Ossi Keränen Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö