Lapin yliopiston KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Lapin yliopiston KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS

2 Toimittanut: Anne Kontsas ja Terhi Mella Taitto: Riitta Saapunki Lapin yliopiston yliopistopaino ISSN Rovaniemi 2006

3 SISÄLLYS LUKIJALLE 4 1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA 5 Tiedekunnan hallinto 5 Henkilökunta 6 2 TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT JA OPINNOT 13 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot 13 Kasvatustieteelliset jatkotutkinnot 13 Opettajan pedagogiset opinnot 14 3 OPINTO-OIKEUDET 15 Perustutkinto-opiskelijat 15 JOO-opiskelijat 15 Avoin yliopisto-opetus, PIA-opinnot, kaikille avoimet opinnot 15 Opinto-oikeus siirron kautta 16 Ryhmäopetukseen ilmoittautuminen 16 4 OPINTOJA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA 17 Opintojen suorittaminen 17 Opintojen hyväksilukeminen ja korvaaminen 17 Kirjalliset kuulustelut 18 Opintosuoritusten ja -kokonaisuuksien hyväksyminen ja arviointi 20 Tutkielmaa ja kypsyysnäytettä koskevia määräyksiä 20 Tutkintotodistuksen anominen 22 Kansainvälinen opiskelijavaihto 23 5 SIIRTYMÄ- JA VOIMAANTULOSÄÄDÖKSET 24 6 TUTKINTOIHIN JOHTAVAT OPETUSSUUNNITELMAT 26 Kasvatustiede pääaineena 28 Aikuiskasvatus pääaineena 81 Mediakasvatus pääaineena 104 Luokanopettajankoulutus 139 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kieli- ja viestintäopinnot SIVUAINEOPINNOT (25 35 op) 245 Erityispedagogiikka 245 Kasvatuspsykologia 251 Naistutkimus 258 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön opinnot 278 LIITTEET LIITE 1 Ohjeita pro gradu -tutkielman tekijälle LIITE 2 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 LIITE 3 Lapin yliopiston opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskeva johtosääntö

4 LUKIJALLE Tässä opinto-oppaassa esitellään tärkeimmät opiskelua koskevat ohjeet ja opetussuunnitelmat sekä opiskelua koskevat asetukset. Opiskelu kannattaa aloittaa perehtymällä hyvin tähän kirjaan, sillä siten saat kattavan yleiskuvan opintojen kulusta ja vaatimuksista. Pidä opinto-opas aina mukanasi, niin säästyt huhujen aiheuttamilta säikähdyksiltä ja turhilta kyselyiltä. Oppaassa esitellään myös kasvatustieteiden tiedekunta, sen hallinto ja henkilökunta. Opas on tarkoitettu kaikille kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoille. Tiedekuntien opinto-oppaiden lisäksi yliopistolla on yleisopas. Yleisoppaassa esitellään opiskelua koskevia yleisiä määräyksiä, opintoneuvontaa, opintososiaalista toimintaa, kirjastopalveluja, opiskelijayhteisöt sekä yliopiston toimitilat. Opinto-oppaassa esitettyihin tietoihin voi tulla sen voimassaoloaikana muutoksia. Niistä tiedotetaan kasvatustieteiden tiedekunnan www-sivuilla ja ilmoitustauluilla. Oppaassa ei ole myöskään tietoja kurssien alkamisajankohdista eikä luentosaleista. Ne ovat löydettävissä tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta sekä WebOodista osoitteesta 4

5 TIEDEKUNNAN HALLINTO 1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta PL ROVANIEMI Käyntiosoite: Yliopistonkatu 8 puh. (016) / vaihde faksi: (016) sähköpostiosoitteet: Etunimi.Sukunimi@ulapland.fi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta on perustettu vuonna 1979 silloiseen Lapin korkeakouluun kasvatustieteiden osastona. Osasto toimi aluksi opettajankoulutuslain (844/71) mukaisena opettajankoulutusyksikkönä. Vuonna 1983 alkoi kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelma, joka vastaa nykyisiä kasvatustieteen pääaineopintoja. Vuonna 1993 kasvatustieteiden tiedekunnassa alkoi aikuiskasvatuksen pääainevaihtoehto (laki Lapin yliopistosta annettiin , 1202/91). Syksyllä 1997 tiedekunnassa aloitettiin mediakasvatuspainotteinen luokanopettajankoulutus. Opintojen sisäänotto muuttui vuonna 2004 ja syksyllä 2004 tiedekunnassa käynnistyi kasvatustieteen, erityisesti mediakasvatuksen suuntautumisvaihtoehto. Pääaineeksi mediakasvatus tuli vuonna Luokanopettajankoulutukseen kuuluvasta opetusharjoittelusta vastaa Lapin yliopiston harjoittelukoulu. 1.1 TIEDEKUNNAN HALLINTO Lapin yliopiston hyväksytyn johtosäännön mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. kehittää tieteellistä tutkimusta, siihen perustuvaa opetusta ja muuta toimintaa, päättää opiskelijavalintaperusteista ja hyväksyä opetussuunnitelmat. Tiedekuntaneuvosto tekee myös yliopiston hallitukselle ehdotuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä hyväksyy tiedekunnan toimintakertomuksen. Tiedekuntaneuvostossa on yhdeksän jäsentä. Niistä ovat keskuudessaan valinneet tiedekunnan professorin viranhaltijat kolmanneksen, muut opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta kolmanneksen ja opiskelijat kolmanneksen. Tiedekunnan toimintaa johtaa dekaani, jonka tiedekuntaneuvosto valitsee yliopistolain 15 :n mukaisesti tiedekunnan professoreiden joukosta toimikaudekseen. Dekaanin tehtävänä on mm. johtaa, valvoa ja kehittää tiedekunnan toimintaa, toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana, valita opiskelijat tiedekuntaan sekä käsitellä ne tiedekunnalle kuuluvat asiat, joista ei toisin säädetä tai johtosäännössä määrätä. 5

6 HENKILÖKUNTA 1.2 HENKILÖKUNTA Dekaani Määttä, Kaarina, KT saakka Varadekaani Lauriala, Anneli, KT saakka Kanslia Heinonen, Hannele, opintoasiainsihteeri Sähköposti: p Jounila, Satu, toimistosihteeri Sähköposti: p Juntunen, Helena, hallintosihteeri Sähköposti: p Nissinen, Pirkko, taloussihteeri Sähköposti: p Remes, Ritva, opintoasiainsihteeri Sähköposti: p Tähtisaari, Leena, opintoasiainsihteeri Sähköposti: p Hallintopäällikkö Kärnä, Kati, HTM Sähköposti: p Opintopäällikkö Mella, Terhi, KM Sähköposti: p Professorit Kurtakko, Kyösti, KT kasvatustiede Sähköposti: p Lauriala Anneli, KT, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus Sähköposti: p Määttä, Kaarina, KT, kasvatuspsykologia Sähköposti: p Naskali, Päivi, KT, naistutkimus Sähköposti: p

7 HENKILÖKUNTA Nurmi, Kari E., FT, kasvatustiede, erityisesti aikuiskoulutus Sähköposti: p Poikela, Esa, FT, kasvatustiede saakka Sähköposti: p Rajala, Raimo, KT, kasvatustiede Sähköposti: p Ruokamo, Heli, KT, kasvatustiede, erityisesti mediakasvatus Sähköposti: p Dosentit Aaltola, Juhani, YTT, kasvatustiede, erityisesti kasvatuksen filosofia Aho, Seppo, Ph.D., yhteiskuntatiede Laurila, Anneli, KT, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus Liukkonen, Jarmo, LitT, kasvatustiede, erityisesti liikuntakasvatus Luukkonen, Jaakko, KT, kasvatuspsykologia Moberg, Sakari, KT, erityispedagogiikka Nupponen, Heimo, LitT, liikuntakasvatus Poikela, Sari, KT, kasvatustiede, erityisesti ongelmaperustainen pedagogiikka Podolskij, Andrei, Dr.Sc., PH.D., yleinen ja sovellettu kehityspsykologia Saarnivaara, Marjatta, KT, kasvatustiede, erityisesti naistutkimus Tuomisto, Jukka, FT, kasvatustiede, erityisesti aikuiskoulutus Vadén, Tere, FT, kognitiotieteen filosofia Lehtorit Alssen, Elizabeth, KL, MA, englannin kielen didaktiikka Sähköposti: p Aura, Leena, TaK, kuvaamataidon lehtori osittainen v.vap. toistaiseksi Sähköposti: p Tirroniemi, Anne-Mari, tait.yo osittainen vs. toistaiseksi Sähköposti: Enbuska, Jukka, MusO, FM, musiikin didaktiikka Sähköposti: p

8 HENKILÖKUNTA Hast, Miia, KL, teknisen työn didaktiikka Sähköposti: p Kaasila, Raimo, KT, FM, matematiikan didaktiikka Sähköposti: p Kalske, Marja, FT, kirjallisuuden ja suomen kielen didaktiikka saakka Sähköposti: p Karhu, Marko, FL, maantieteen ja biologian didaktiikka Sähköposti: p Koskinen, Helena, FT, kasvatustiede, erityisesti aikuis- ja ammatillinen koulutus saakka Sähköposti: p Kunnari, Ari, KM, liikunnan didaktiikka saakka Sähköposti: p Kursu, Antti, FL, TK, uskonnon ja historian didaktiikka Sähköposti: p Leinonen, Jorma, FL, matematiikan, fysiikan ja kemian didaktiikka Sähköposti: p Linnansaari, Päivi, KtyO, HuK, tekstiilikäsityön didaktiikka Sähköposti: p Maevskaja, Polina, MK, soitto p Maevski, Juri, ML, soitto Sähköposti: p Matikainen, Tuula, KT, erityispedagogiikka Sähköposti: p Pehkonen, Mikko, LitT, KM, liikunnan didaktiikka Sähköposti: p Pekkala, Leo, KT, kasvatustiede, erityisesti mediakasvatus Sähköposti: p Rantala, Leif, FK, saamen kieli ja kulttuuri, Sähköposti: p Taina, Anna, MusO, soitto Sähköposti: p

9 HENKILÖKUNTA Toivonen, Klaus, KT, kasvatustiede Sähköposti: P Tuovila, Seija, FT, äidinkielen didaktiikka Sähköposti: p Turunen, Tuija, KL, esi- ja alkuopetuksen didaktiikka Sähköposti: p Ulkuniemi, Seija, TaT, KM, kuvaamataidon didaktiikka v.vap saakka Salakari, Jenni, TM vs saakka Sähköposti: p Päätoimiset tuntiopettajat Jackson, Cathrine, BEd, englannin kieli Sähköposti: p Yliassistentit Keskitalo-Foley, Seija, KT, kasvatustiede Sähköposti: p Lehtonen, Miika, KM, mediakasvatus Sähköposti: p Poikela, Sari, KT, kasvatustiede Sähköposti: p Assistentit Autti, Mervi, YTM, naistutkimus v.vap saakka Sinevaara-Niskanen, Heidi, YTM vs saakka Sähköposti: p Hakkarainen, Päivi, YTM, kasvatustiede, erityisesti aikuiskasvatus Sähköposti: p Kontsas, Anne, KL, kasvatustiede Sähköposti: p Kutuniva, Mervi, KM, kasvatustiede Sähköposti: p Suunnittelija, kansainväliset asiat Izadi, Partow, KT Sähköposti: p

10 HENKILÖKUNTA Atk-amanuenssi Vaattovaara, Virpi, KL v.vap saakka Saapunki, Riitta, KM vs saakka Sähköposti: p Amanuenssi Sinevaara-Niskanen, Heidi, YTM saakka, josta saman ajan virkavapaalla Autti, Anne, KM vs saakka Sähköposti: p Mediapedagogiikkakeskus Professori Ruokamo, Heli, KT, kasvatustiede, erityisesti mediakasvatus Sähköposti: p Lehtori Pekkala, Leo, KT, kasvatustiede, erityisesti mediakasvatus Sähköposti: p Yliassistentti Lehtonen, Miika, KM, mediakasvatus Sähköposti: p Naistutkimusyksikkö Professori Naskali, Päivi, KT, naistutkimus Sähköposti: p Assistentti Autti, Mervi, KM, naistutkimus v.vap saakka Sinevaara-Niskanen, Heidi, YTM vs saakka Sähköposti: i p Oppimisen, opiskelun ja opetuksen tutkimuskeskus, OUNAS Nurmi, Kari E., FT, johtaja, professori, kasvatustiede, erityisesti aikuiskoulutus Sähköposti: p Kaasila, Raimo, KT, FM, Opettajankoulutuksen ja ainedidaktiikan tutkimusohjelman koordinaattori, lehtori, matematiikan didaktiikka 10

11 HENKILÖKUNTA Sähköposti: p Matikainen, Tuula, KT, Pohjoisen erityiskasvatuksen tutkimusohjelman koordinaattori, lehtori, erityispedagogiikka Sähköposti: p Rajala, Raimo, KT, Kasvatuksen ihmissuhteiden ja tunteiden tutkimusohjelman koordinaattori, professori, kasvatustiede Sähköposti: p Poikela, Sari, KT, Kontekstuaalisen tiedon ja osaamisen tutkimusohjelman koordinaattori, yliassistentti, kasvatustiede Sähköposti: p Opetus- ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö Koulutuspäällikkö Tolppi, Tuula, KM v.vap saakka Tolppi-Raittimo, Janette, KM vs saakka Sähköposti: p Lehtori Koskinen, Helena, FT, kasvatustiede, erityisesti aikuis- ja ammatillinen koulutus saakka Sähköposti: p Suunnittelija Kannelsuo, Katri, KM, opettajien pätevöittämis- ja täydennyskoulutus saakka Sähköposti: p Koulutussihteeri Tuisku, Tarja Sähköposti: p Harjoittelukoulu Luokat 1-6 Pohjolankatu 23, ROVANIEMI Puhelin: (rehtori), (kanslia), (opett.huone), fax: Rehtori Valanne, Eija, KT Sähköposti: p , gsm

12 HENKILÖKUNTA Vararehtori Kuru, Jari, KL Sähköposti: p , gsm Kanslia Venäläinen, Anneli, koulusihteeri p Satokangas, Raili, vanhempi virastomestari p v.vap saakka Pohjolainen, Jouni vs saakka Tuisku, Teija, kirjastosihteeri p Salmela, Antero, ATK- ja AV-asiantuntija p , p Luokanopettajina toimivat lehtorit Alaoja, Kaarlo, HuK, PkO, p Haataja, Anita, KM, p Hast, Eija, HuK, PkO, p Heikkilä, Anne, KM, p Karppinen, Jukka, KM, p Kivilompolo, Ulla, KM, p Kumpulainen, Satu, KM, p Kärkkäinen, Lauri, HuK, PkO, p Määttä, Hanna-Maija, KM, p Nikkilä-Rautajoki, Paula, KM, p Niva, Ali, KM, p Ojanaho, Mikko, KM, p Ollakka, Ilkka, HuK, PkO, p Polojärvi, Hanna-Mari, KM, Salmela, Laura, KM, p Sivula-Chavez, Sinikka, KM, p Tuomi, Taina, KM, p Turpeenniemi, Rainer, KM, p Ylinampa, Juha, HuK, PkO, p Erityisopettajana toimivat lehtorit Koskela, Teija, KM, p Lakkala, Suvi, KM, p Englannin kielen lehtorit Izadi, Anne, FK, englanti, p Saloheimo, Inkeri, FK, englanti, saksa, p Tekstiilityön lehtori Niemelä, Miia, KM, puh Musiikin lehtori Laine, Janne, MuM, KM, p Tekninen työ Kivijärvi, Kimmo, KM, p

13 2 TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT JA OPINNOT TUTKINNOT JA OPINNOT 2.1 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT Kasvatustieteiden tiedekunnassa järjestettävä koulutus perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Yliopistojen tutkintorakenteet uudistuivat Tällöin otettiin käyttöön kaksiportainen tutkintorakenne, joka tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa sekä alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinto) että ylemmän korkeakoulututkinnon (maisterin tutkinto). Perusopiskelijavalinnassa opiskelemaan valittu opiskelija saa suoraan oikeuden suorittaa kasvatustieteen maisterin tutkinnon. Kandidaatin tutkinto ja maisterin tutkinto ovat erillisiä tutkintoja eikä niihin voi käyttää samoja opintoja. Tutkintorakenteiden uudistamistyön yhteydessä yliopistot ovat tarkistaneet opintojen sisällöt ja mitoitukset. Samalla opintoviikoista siirryttiin opintopistejärjestelmään. Yhden lukuvuoden täysipäiväiset opinnot vastaavat 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon (180 op) laskennallinen suoritusaika on kolme vuotta ja maisterin tutkinnon (120 op) kaksi vuotta. Opintojen kokonaislaajuus on 300 opintopistettä. Tutkintojen yleisistä tavoitteista, rakenteista ja laajuuksista on päätetty kaikkia yliopistoja koskevassa tutkintoasetuksessa (794/2004). Lisäksi opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen sellainen taito, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta, korkeakoulututkinnon suorittaneelta virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa ja joka opiskelun, oman alan seuraamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Opiskelijan on myös hallittava riittävät viestintätaidot. Kasvatustieteiden tiedekunnassa voidaan suorittaa kasvatustieteellisen alan perustutkintoina - kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK), joka on alempi korkeakoulututkinto, - kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM), joka on ylempi korkeakoulututkinto; sekä muina opintoina - opettajan pedagogiset opinnot, - muita kasvatustieteellisiä opintoja ja muiden aineiden opintoja, jotka voivat olla osia edellä mainituista tutkinnoista tai opinnoista. 2.2 KASVATUSTIETEELLISET JATKOTUTKINNOT Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritetaan tieteellisinä jatkotutkintoina: - kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) - filosofian tohtorin tutkinto (FT) - kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL). Tutkintojen pääaineena voi olla kasvatustiede, aikuiskasvatus tai mediakasvatus (kasvatuspsykologia, yleinen kasvatustiede). 13

14 TUTKINNOT JA OPINNOT Jatko-opiskelun edellytykset Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaava koulutus. Erityisestä syystä jatkokoulutus voidaan aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa muun kuin kasvatustieteen alan perustutkinnon tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomalaista tutkintoa vastaavan tutkinnon tai jos väitöskirja tulee olemaan monitieteinen. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet kasvatustieteelliseen jatkokoulutukseen. Väitöskirjan tulee osoittaa kykyä käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja siinä tulee olla uutta tietoa tuova tieteellinen kontribuutio ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot. Lisensiaatintutkimusta koskevat samat säännöt kuin väitöskirjaakin. Lisätietoa jatko-opiskelusta on saatavilla erillisestä jatkotutkinto-oppaasta ja tiedekunnan www-sivuilta ( 2.3 OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT Opettajan pedagogiset opinnot ovat kasvatustieteellisiä aineopintoja, jotka painottuvat didaktisesti ja sisältävät harjoittelua. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Lapin yliopistossa opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät peruskoulun luokkien opettajien koulutukseen ja kuvataiteen opettajien koulutukseen. Muiden koulutusalojen opiskelijat voivat suorittaa erilliset opettajan pedagogiset opinnot sisällyttäen ne tutkintoonsa tai ne voi suorittaa erillisinä myös tutkinnon jälkeen. Erilliset opettajan pedagogiset opinnot (60 op) antavat pedagogisen kelpoisuuden koko koulutuskentälle. Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja lisäksi eri oppilaitosmuodoissa vaaditaan opettajalta ko. koulutus- ja tieteenalaan kuuluvat ko. ainelaitoksien mukaiset opetettavan aineen / aineiden opinnot. Lapin yliopiston erilliset opettajan pedagogiset opinnot painottuvat sisällöltään aikuiskoulutukseen ja opinnoista on erillinen opas. Lisätietoja saa myös osoitteesta 14

15 TUTKINNOT JA OPINNOT 3 OPINTO-OIKEUDET 3.1 PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT Kandidaatin ja maisterin tutkinto-oikeus kasvatustieteiden tiedekunnassa on kaikilla tiedekuntaan peruskoulutukseen varsinaisiksi opiskelijoiksi hyväksytyillä. Tutkinnon opiskelija voi suorittaa vain siitä pääaineesta tai koulutusohjelmasta, johon hänet on hyväksytty opiskelemaan. Kasvatustieteiden tiedekuntaan voidaan valita opiskelijoita suorittamaan uusitun yliopistolain tarkoittamalla tavalla pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa. Opiskelemaan valitut saavat siten vain maisterin tutkinnon suorittamisoikeuden Lapin yliopistoon. Sivuaineena kasvatustieteiden tiedekunnan opintoja voivat vapaasti suorittaa kaikki Lapin yliopiston opiskelijat, kuitenkin oppiaineiden resurssien mukaan siten, että tiedekunnan omat opiskelijat ovat etusijalla muiden tiedekuntien opiskelijoihin nähden. 3.2 JOO-OPISKELIJAT Muissa suomalaisissa yliopistoissa tutkintoa opiskelevat voivat suorittaa sivuaineopintoja kasvatustieteiden tiedekunnassa kansallisen Joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksen kautta. JOO-opinnot maksaa opiskelijan kotiyliopisto ja opinto-oikeuden saaminen edellyttääkin kotiyliopiston puoltoa. Lapin yliopiston JOO-opintoihin on haku kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa. Hakijoille myönnetään opinto-oikeus Lapin yliopiston määräämien kriteerien mukaan ottaen huomioon esim. ryhmien koot. Hakulomakkeen voi täyttää ja lähettää JOOPAS -verkkopalvelusta ( Samasta verkko-osoitteesta löytyy myös paljon lisätietoa JOO-opinnoista. Lapin ja Oulun yliopistojen välillä on yhteistyösopimus, jonka mukaan opiskelija voi opiskella sivuaineita ilmaiseksi kummassa tahansa yliopistossa edellyttäen, että opetusryhmissä on tilaa. Sivuaineoikeuksia haetaan JOOPAS-palvelun kautta. 3.3 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS, PIA-OPINNOT, KAIKILLE AVOIMET OPINNOT Tiedekunnan opintoja voi suorittaa myös avoimen yliopiston kautta (ks. Avoimessa yliopistossa voi opiskella pohjakoulutuksesta riippumatta. Opinnot järjestetään pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin ja ne vastaavat yliopiston perusopetusta. Avoimessa yliopistossa voi opiskella Lapin yliopiston kaikkien tiedekuntien ja opetusta antavien yksiköiden opintoja. Avoin yliopisto-opiskelu on maksullista. Avoimessa yliopistossa voi opiskella myös nk. PIA-oikeudella (PIA = päiväopetukseen integroitu avoin opetus). Tällöin opiskellaan yhdessä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kanssa pääasiassa päiväsaikaan. Lapin yliopistossa tutkinnon suorittanut voi jatkaa opintojaan avoimessa yliopistossa tai PIA-opiskelijana. Lapin yliopistosta valmistuneelle PIA-opinnot ovat maksuttomia kahden vuoden ajan, jos haettu opintokokonaisuus on ollut kesken valmistumishetkellä. 15

16 TUTKINNOT JA OPINNOT Lapin yliopiston luennot ovat avoimia kaikille. Suoritusmerkinnän kurssista voi kuitenkin saada vain henkilö, jolla on tiedekunnassa (tai avoimessa yliopistossa) opintojen suoritusoikeus. Kymmentä vuotta vanhempien opintokokonaisuuksien tietoja tai arvosanalla tyydyttävät tiedot suoritettuja opintokokonaisuuksia voidaan edellyttää täydennettävän silloin, kun opiskelija jatkaa opintojaan oppiaineessa hierarkkisesti seuraavaan opintokokonaisuuteen. 3.4 OPINTO-OIKEUS SIIRRON KAUTTA Tiedekunta voi myöntää toisen yliopiston tai tiedekunnan opiskelijalle siirron kasvatustieteiden tiedekuntaan voimassa olevien valintaperusteiden mukaan. Siirtoa haetaan kevään haussa Lapin yliopiston hakulomakkeella. Lisätietoja siirroista saa opintopäälliköltä. 3.5 RYHMÄOPETUKSEEN ILMOITTAUTUMINEN Opetusryhmiin on ilmoittauduttava. Opiskelijat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, mikäli muita kriteereitä ei ole annettu. Pääaineen / koulutusohjelman omat opiskelijat ovat kuitenkin etusijalla muiden koulutusalojen / tiedekuntien / yliopistojen opiskelijoihin nähden. Ilmoittautuminen tapahtuu weboodin kautta ( 16

17 MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA 4 OPINTOJA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA 4.1 OPINTOJEN SUORITTAMINEN Kandidaatin tutkinto on suoritettava ennen maisterin tutkintoa. Opiskelijan tulee pääsääntöisesti edetä opinnoissaan perusopinnoista aineopintojen kautta syventäviin opintoihin ja noudattaa opetusohjelmassa annettuja suosituksia tai määräyksiä opintojaksoja edeltävistä opinnoista. Opintojakson alussa sovitaan periaatteista, joiden mukaan opiskelija voi korvata sairauden tai muun pakottavan syyn takia aiheutuneet poissaolonsa harjoitusmuotoisesta opetuksesta. HUOM! Opiskelijan on itse huolehdittava mahdollisten korvaustehtävien pyytämisestä. Maisterin tutkinnon opinnot voi aloittaa kandidaatin tutkinnon valmistuttua. Opintojen etenemisen kannalta voi olla tarkoituksenmukaista suorittaa maisteriopintoja jo ennen kandidaatin tutkinnon valmistumista. Opiskelijoilla on oltava kandidaatin tutkintoon kuuluva tutkielma suoritettuna ennen kuin he aloittavat maisterivaiheen suunnitteluseminaarin. Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen arvosanojen yhdistäminen samaan tutkintoon on mahdollista vain perustellusta syystä. Asiasta on sovittava myöhemmin suoritettavasta arvosanasta vastaavan opettajan kanssa. Tätä arvosanaa suoritettaessa yhteisten opintojaksojen suoritusten sijasta suoritetaan vastaava opintopistemäärä opettajan kanssa sovittavia kyseisen aineen opintoja. Eri opintojaksoissa voi olla päällekkäistä kirjallisuutta. Tällaisessa tapauksessa opiskelijan vastuulla on sopia tentaattorin kanssa uutta kirjallisuutta. Opetusharjoittelujaksot suoritetaan pääsääntöisesti opetussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. 4.2 OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN JA KORVAAMINEN Tutkintoihin voidaan tiedekunnan päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muualla kuin Lapin yliopistossa suoritettuja opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja muualla suoritetuilla vastaavilla opinnoilla, jos tutkinnolle kuuluvat tavoitteet saavutetaan. Opiskelija saa kolme opintopistettä vapaavalintaisiin opintoihin toimimisestaan vähintään vuoden ajan yliopiston tai ainejärjestön hallituksessa tai tiedekuntaneuvostossa. Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin ei sellaisenaan voi sisällyttää toiseen yliopistotutkintoon jo sisältyviä opintosuorituksia. Toiseen samantasoiseen tai ylempään tutkintoon sisältyviä perusopintoja voidaan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon kuitenkin käyttää edellyttäen, että opintoja laajennetaan vähintään 35 opintopisteellä. Maisteriopintoja ei voi korvata kandidaatin tutkintoon sisältyvillä opinnoilla. Kieli- ja viestintäopinnot sekä metodiopinnot voidaan sisällyttää toiseen tutkintoon edel- 17

18 MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA lyttäen, että ne ovat samanlaiset molemmissa tutkinnoissa. Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen korvaavuuksia arvioitaessa kriteereinä ovat opintosuoritusten laajuus, sisältö ja vaatimustaso. Opintokokonaisuuksia ja -jaksoja voidaan korvata joko kokonaan tai osittain. Yksittäisen opintojakson korvaavuudesta päättää opintojakson opetuksesta vastaava opettaja. Muualla kuin Lapin yliopistossa suoritettujen opintojen ja opintokokonaisuuksien arvosanojen hyväksi lukemiset valmistelee tiedekunnan opintopäällikkö ja niistä päättävät tapauskohtaisesti dekaani, opintokokonaisuuksista vastaavat professorit tai eri aineiden lehtorit. Korvaavuutta / hyväksi lukemista anotaan erillisillä lomakkeilla. Lomakkeita on saatavilla tiedekunnan kansliasta. Anomukset liitteineen toimitetaan tiedekunnan opintopäällikölle. Korvaavuuspäätösten oikaisumenettelystä on säädetty tarkemmin Lapin yliopiston opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä (liite 3). Opintosuoritusten vanheneminen Perustutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet, metodiopinnot ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät vanhene perustutkintojen suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon. Opiskelija voi laskea saman opintojakson hyväkseen vain kerran opintojen kokonaislaajuuteen. Kolme vuotta tai sitä vanhempien opintojaksojen keskeneräiset osasuoritukset vanhenevat. Mikäli koulutusalan opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, tulee opiskelijan ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden ja/tai opintojakson loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuuden ja/tai opintojakson vastaavan opettajan kanssa. 4.3 KIRJALLISET KUULUSTELUT Kirjallisina kuulusteluina tiedekunta järjestää: a) opintojaksojen tai niiden osien loppukuulusteluja, jotka suoritetaan vastaavan opettajan määräyksen mukaan luentosarjan tai kurssin päätyttyä b) yleisiä kirjallisia kuulusteluja, jotka järjestetään tiedekuntaneuvoston vahvistamina kuulusteluajankohtina yliopiston tiloissa ja joihin ilmoittaudutaan vähintään kymmenen (10) päivää ennen kuulustelua WebOodin kautta tai tentti-ilmoittautumiskuorta käyttäen. Tiedekunnan yleisiä tenttejä koskevat seuraavat erityismääräykset: - Jos opiskelija on ilmoittautunut tenttiin ja jää siitä ilmoittamatta pois, hän ei saa osallistua saman opintojakson kuulusteluun välittömästi seuraavana tenttipäivänä. Peruutusilmoitus on tehtävä tiedekunnan kansliaan. - Jos opiskelija on kolme kertaa hylätty saman opintojakson kuulustelussa, hänen on otettava yhteyttä tentaattoriin, ennen kuin hän voi yrittää suoritusta uudelleen. Luentokuulustelujen yhteydessä oleva kirjallisuus ja syventävien opintojen kirjallisuuden osat tentitään sekä hyväksytään / hylätään kokonaisuuksina, ei yksittäisinä kirjoina. 18

19 MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA Opintojaksoon liittyvästä luentosarjasta järjestetään kolme (3) kuulustelua saman lukuvuoden aikana. Tentaattori ilmoittaa rästitenttien ajankohdan opiskelijoiden kanssa neuvoteltuaan sekä toimii valvojana. Harjoitusten korvaukset on suoritettava viimeistään opintojakson päättymisestä seuraavan lukuvuoden aikana. Muussa tapauksessa opintojakso on käytävä uudestaan. Suoritettua arvosanaa voi korottaa, jolloin suorituksista parempi jää voimaan. Kuulustelujen tulokset tiedotetaan tiedekunnan ilmoitustaululla viimeistään kolmen viikon kuluttua kuulustelusta. Kesällä suoritettujen opintojen tulokset ilmoitetaan viimeistään kolmen viikon kuluttua elokuussa pidetystä kuulustelusta. Kuulusteluja koskevat ohjeet löytyvät opinto-oppaan liitteenä olevasta Lapin yliopiston opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevasta johtosäännöstä (liite 3). Yleiset tenttipäivät Kasvatustieteiden tiedekunnan yleiset tenttipäivät Lukuvuosi , syyslukukausi lauantaisin Lukuvuosi , kevätlukukausi lauantaisin Kasvatustieteiden tiedekunnan yleiset tentit järjestetään Fellman-salissa lauantaisin kello Tenttiin ilmoittaudutaan WebOodin kautta tai kasvatustieteiden tiedekunnan tenttikuorilla kymmenen päivää ennen kuulustelua. Muiden tiedekuntien järjestämissä tenteissä noudatetaan ao. tiedekuntien tenttimiskäytäntöä. Tentteihin on ilmoittauduttava määrättynä ajankohtana ja ilmoittautumiskuori on hoidettava ao. tiedekuntaan. Tenttiohjeet Kuulustelusta ei saa poistua, ennen kuin puoli tuntia on kulunut sen alkamisesta. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuvalle opiskelijalle valvojan tulee antaa mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli hän saapuu puolen tunnin kuluessa kuulustelun alkamisesta. Tämän jälkeen opiskelijalla on oikeus osallistua kuulusteluun, mikäli kukaan ei ole poistunut tilaisuudesta. Kuulustelusta poistuessaan opiskelijan on voitava todistaa henkilöllisyytensä tentinvalvojan sitä pyytäessä. 19

20 MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA Kuulusteluista säädetään tarkemmin Lapin yliopiston opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä (liite 3). 4.4 OPINTOSUORITUSTEN JA -KOKONAISUUKSIEN HYVÄKSYMINEN JA ARVIOINTI Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla hyväksytty, hylätty korjattavaksi tai hylätty. Hyväksytystä opintosuorituksesta voidaan antaa mainesana välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä tai erinomainen tai käyttää vastaavaa numeroasteikkoa 1-5. Numeerisesti arvosteluna alin hyväksytty arvosana on 1, puolikkaita ei arvostelussa käytetä. Opintojaksojen ja niiden osien arvioinnissa on suositeltavaa käyttää numeerista arviointia. Myös opintokokonaisuudet arvostellaan samalla asteikolla. Pyöristäminen lähimpään kokonaislukuun tapahtuu normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti, esimerkiksi jos opintokokonaisuuden osien arvosanojen keskiarvo on 2,5, on kokonaisarvosana hyvä (3). Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta ja hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen opintosuoritukseensa. Hänellä on oikeus pyytää siihen oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Arvostelun oikaisumenettelystä on säädetty tarkemmin Lapin yliopiston opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä (liite 3). 4.5 TUTKIELMAA JA KYPSYYSNÄYTETTÄ KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ Kandidaatin tutkielma Alempaa korkeakoulututkintoa varten laaditaan aineopintoihin sisältyvä kandidaatin tutkielma (ks. tavoite- ja sisältökuvaus oppaan kohdasta aineopinnot). Tutkielma tulee laatia noudattaen hyvää tieteellistä käytäntöä. Ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista löytyy tiedekunnan www sivuilta (Opinnot - perusopiskelu Tutkimuseettiset ohjeet). Kandidaatin tutkielma arvostellaan asteikolla 5-1/hylätty. (arvostellaan asteikolla 1 5. Todistukseen arvosana merkitään arvostelulauseena: 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen. Kandidaatintutkielman lisäksi alempaan korkeakoulututkintoon on suoritettava kypsyysnäyte (kypsyysnäytteestä ks. myös kohta ) Pro gradu -tutkielma Ylempää korkeakoulututkintoa varten laaditaan syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma. Tutkielman tulee osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja kykyä tieteelliseen viestintään. Tutkielman tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista löytyy tiedekunnan www-sivuilta (opinnot - perusopiskelu - tutkielmaa, pro gradu -kirjoitusta ja kypsyysnäytettä koskevia määräyksiä). Tutkielma voidaan laatia myös kahden opiskelijan yhteistyönä tai osana laajempaa tutkimusprojektia edellyttäen, että kunkin opiskelijan oma osuus tutkielmasta pystytään tarvittaessa osoittamaan ja arvioimaan. 20

21 MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA Saatuaan kirjallisen kansitusluvan tutkielmalleen työnsä ohjaajalta opiskelija jättää tutkielman kolmena nidottuna kappaleena opintopäällikölle, minkä jälkeen tiedekuntaneuvosto määrää tutkielmalle tarkastajat. Pro gradu -tutkielmasta tulee laatia erillinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmä laaditaan lomakkeelle, joka on saatavissa Internetistä osoitteesta - kirjasto - opinnäytteet. Tutkielman tiivistelmä tulee viedä myös Lapin yliopiston GRADU-tietokantaan. Ohjeet ja sovellus tietojen tallentamiseksi löytyvät yliopiston kirjaston Internet-sivuilta ( - kirjasto opinnäytteet). Tallentamista varten opiskelijalla on oltava voimassa oleva mikroverkon käyttäjätunnus. Tallentaminen kannattaakin tehdä heti tutkielman painoon saattamisen jälkeen. Tiivistelmä tulee näkyviin tietokantaan sen jälkeen, kun tutkielma on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa. Maisterin tutkinnon suorittaminen edellyttää kypsyysnäytteen suorittamista hyväksytysti (kypsyysnäytteestä ks. myös kohta ). Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielman ohjaaja on antanut tutkielmalle kirjallisen kansitusluvan. Tutkielmasta antaa lausunnon vähintään kaksi tiedekuntaneuvoston määräämää tarkastajaa, joista toinen tavallisesti on tutkielman ohjaaja. Tarkastajien on annettava lausuntonsa kohtuullisessa ajassa siitä, kun työ on jätetty tarkastettavaksi. Tarkastajien lausunnot pyritään toimittamaan tiedekuntaneuvoston jäsenille ja tutkielman laatineelle samanaikaisesti ja siten, että opiskelija saa lausunnon vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Opiskelijalla on oikeus pyytää tutkielmansa arvostelun siirtämistä tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. Tutkielman tekijä voi tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa käsittelyä varten esittää oman vastineensa. Pro gradu -tutkielma säilytetään yhtenä kappaleena Lapin yliopiston kirjastossa ja tiedekunnan arkistossa. Tarkastajien antamat lausunnot tutkielmasta säilytetään tiedekunnan kansliassa. Tutkielman tiedot ja tiivistelmä (sekä halutessa myös kokoteksti) tallennetaan myös Lapin yliopiston GRADU-tietokantaan. Pro gradu -tutkielmasta annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Kypsyysnäytteen on oltava hyväksytty ennen tutkielman arvostelua. Tutkielmasta annetaan maisterin todistukseen arvolauseet: approbatur lubenter approbatur non sine laude approbatur cum laude approbatur magna cum laude approbatur eximia cum laude approbatur laudatur. Arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta neljäntoista päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tutkintolautakunnalta neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. 21

22 MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA Kypsyysnäytteestä Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatin tutkielman ja pro gradu -tutkielman aihepiiristä. Sen tulee osoittaa hyvää suomen kielen taitoa ja perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin. Maisterin tutkinnon kypsyysnäytteessä ei suomen kielen taitoa enää tarkisteta, jos kypsyysnäyte on kirjoitettu jo kandidaatin tutkintoon. Samoin, jos kypsyysnäyte kirjoitetaan muulla kuin suomen kielellä, kypsyysnäyte tarkistetaan ainoastaan sisällön kannalta. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa myös muulla kuin tutkielman kielellä. Kypsyysnäyte suoritetaan tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä ja siihen ilmoittaudutaan tenttikuorella normaaleja ilmoittautumisaikoja noudattaen. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun kandidaatin tutkielma on jätetty tai kun pro gradu - tutkielman ohjaaja on antanut tutkielmalle kansitusluvan. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta, joka valitaan kolmesta opettajan antamasta vaihtoehdosta. Kypsyysnäytteen sisältö ja kieliasu tarkastetaan, ja se on samalla virallinen suomen kielen koe. Kypsyysnäytteen tarkastavat sekä tutkielman ohjaaja että suomen kielen asiantuntija. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen on varattu aikaa neljä tuntia. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Kypsyysnäytteen on oltava hyväksytysti suoritettu ennen kuin tutkielma voidaan arvostella. 4.6 TUTKINTOTODISTUKSEN ANOMINEN Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset on suoritettu, opiskelija anoo todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus laaditaan tiedekunnan lomakkeelle, jota on saatavissa tiedekunnan kansliasta ja Internetistä osoitteesta - kasvatustieteiden tiedekunta - opinnot - perusopiskelu tutkintotodistuksen anominen. Anomus palautetaan tiedekunnan kansliaan. Todistusanomusta jätettäessä on opintorekisterissä oltava merkinnät kaikista tutkintoon vaadittavista opintosuorituksista. Tutkintotodistuksesta käyvät ilmi pääaineen kokonaisopintopistemäärä ja arvosana sekä vähintään 25 opintopisteen laajuisten sivuaineiden opintopistemäärät ja arvosanat. Opiskelijoiden on etukäteen pyydettävä kokonaismerkinnät ko. aineista. Kieliopintojen laajuudet merkitään myös todistukseen. Alle 25 opintopisteen sivuaineet ja muut pakolliset opinnot merkitään todistukseen kohtaan "muut opinnot". Tutkintotodistukseen merkitään myös pro gradu -tutkielmasta annettu arvolause. Tutkintotodistuksen mukana on opintorekisteriote, jossa on yksityiskohtainen selvitys tutkintoa varten suoritetuista opinnoista. Tutkintotodistuksen liitteenä annetaan myös englanninkielinen rekisteriote ja Diploma Supplement, jossa kerrotaan suomalaisesta tutkintorakenteesta, tutkinnon laajuudesta ja sisällöstä. Ulkomailla vaihto-opiskelijana olleille todistukseen merkitään yliopiston nimi sekä aika, jolloin opiskelija on ollut ulkomailla. 22

23 MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA 4.7 KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAVAIHTO Kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat voivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita lukuun ottamatta hakeutua 3-12 kuukaudeksi opiskelemaan ulkomaille. Tällainen opiskelu on erittäin suositeltavaa ja yleensä vaihdon aikana suoritettujen opintojen katsotaan korvaavan oman tutkinnon opintoja. Opiskelijavaihto perustuu yleensä ohjelmiin, kuten Erasmus ja Nordplus. Tarkempia tietoja kansainvälisestä opiskelijavaihdosta saa tiedekunnan kansainvälisten asiain suunnittelijalta sekä kirjasesta "Matkalippu", jota saa yliopiston opintotoimistosta. 23

24 MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA 5 SIIRTYMÄ- JA VOIMAANTULOSÄÄDÖKSET Tämä opetussuunnitelma ja nämä määräykset tulivat voimaan Uusi tutkintoasetus astui voimaan , jolloin siirryttiin kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen omana erillisenä tutkintona maisterin tutkinnon. Kandidaatin tutkinto on suoritettava ennen maisterin tutkintoa. Opintojen mitoituksen perustana on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden vuoden opinnot vastaavat 60 opintopistettä, joka vastaa 1600 tunnin ohjattua ja itsenäistä työskentelyä. Kolmivuotisen kandidaatin tutkinnon laajuudeksi tulee 180 op ja sen jälkeisen kaksivuotisen maisterin tutkinnon laajuudeksi 120 op. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin ei voi käyttää samoja opintoja. Siirtymäsäännökset: Ennen aloittaneella opiskelijalla on mahdollisuus oman valintansa mukaan suorittaa tutkintonsa joko uuden tai vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti. Tiedekunta suosittelee, että opiskelijat pääsääntöisesti siirtyisivät uuteen tutkintorakenteeseen lukuvuoden aikana. Poikkeustapauksia ovat opiskelijat, joilla nykyisen tutkintorakenteen mukainen maisterin tutkinto on lähes valmis. Jos opiskelija päättää siirtyä uuden tutkintoasetuksen mukaisiin opintoihin, hänen on ilmoitettava siitä tiedekunnalle kirjallisesti erityisellä lomakkeella. Ilmoitus on sitova eikä sitä voi enää perua. Siirtynyttä opiskelijaa koskevat tässä oppaassa esitetyt tutkintojen rakennetta ja opintoja koskevat määräykset. Siirtyneen opiskelijan on siis esim. suoritettava kandidaatin tutkinto, vaikka opinnot olisivat edenneet jo maisterivaiheeseen. Siirtyä voi milloin tahansa siirtymäajan aikana ( ). Siirtymäajan päätyttyä kaikki opiskelijat, joilla tutkinnon suorittaminen on vielä kesken, siirtyvät automaattisesti uuteen järjestelmään. Tiedekunta tarjoaa opetusta syyslukukaudesta 2005 lähtien ainoastaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti sekä uuden että vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opiskeleville. Siirtymäajan aikana opintojaksot (kurssit) tallentuvat opintorekisteriin sekä opintopisteinä että opintoviikkoina. Vanhan järjestelmän mukaan suoritetut opintokokonaisuudet vastaavat uuden järjestelmän mukaisia, sisällöltään vastaavaksi katsottuja opintokokonaisuuksia. Pysyessään vanhassa tutkintojärjestelmässä opiskelijat saavat suorittaa opintonsa loppuun opetussuunnitelman mukaisesti. Uuden opetussuunnitelman mukaisille opintopisteinä suoritettaville opintojaksoille on määritelty tiedekuntaneuvoston vahvistamat opintoviikot. Opintopisteiden ja opintoviikkojen vastaavuusmallit ovat saatavilla tiedekunnan Internet-sivuilla. Vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti tutkintoja voidaan suorittaa asti. Yliopistoissa siirryttiin myös uuteen arvosteluasteikkoon. Kolmiportainen asteikko korvattiin kansainvälisesti vertailukelpoisella viisiportaisella asteikolla. Arvosteluasteikon vaihtumisessa ei ollut siirtymäaikaa, vaan kaikkien opiskelijoiden kaikkien suo- 24

25 MÄÄRÄYKSIÄ JA KÄYTÄNNÖN OHJEITA ritusten arvostelut muutettiin uudelle asteikolle yhtä aikaa. Muuntaminen tapahtui alla olevan mukaisesti. 1,00 1,24 = 1 (välttävä) 1,25 1,74 = 2 (tyydyttävä) 1,75 2,24 = 3 (hyvä) 2,25 2,74 = 4 (kiitettävä) 2,75 3,00 = 5 (erinomainen) Myös opintokokonaisuudet on arvosteltu alkaen viisiportaisella asteikolla. Ennen loppuun saatetut opintokokonaisuudet arvostellaan kuitenkin asteikolla tyydyttävä (2) - hyvä (3) - erinomainen (5) alkuperäisten arvosanojen ja arvosanarajojen mukaisesti. (ks. lukuvuoden opinto-opas). Tiedekunta voi antaa tarkempia siirtymäsäännöksiä myöhemmin. 25

26 OPETUSSUUNNITELMAT 6 TUTKINTOIHIN JOHTAVAT OPETUSSUUNNITELMAT Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kasvatusalan opetus-, tutkimus-, suunnittelu- ja hallintotehtäviin tieteelliset ja ammatilliset valmiudet ottaen huomioon myös yliopiston ulkopuolisen työelämän ja tutkimuksen vaatimukset. Koulutus antaa myös valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen kasvatustieteessä ja aikuiskasvatuksessa. Kasvatustiedettä pääaineenaan opiskelevat voivat sijoittua kasvatusalan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin koulutoimen, julkishallinnon, aikuiskasvatuksen, päivähoidon, vapaan sivistystyön, työelämän jatko- ja täydennyskoulutuksen ja järjestöjen piirissä. Aikuiskasvatusta pääaineenaan opiskelevat saavat koulutuksen ammatillisen aikuiskoulutuksen, työelämän koulutuskysymysten, yksityisen sektorin kehittämisen, työelämän tutkimuksen konsultoinnin tai vapaan sivistystyön asiantuntijoiksi. Suuntautuminen eri aloille toteutetaan valitsemalla sitä tukevat sivuaineet. Mediakasvatusta pääaineenaan opiskelevat työskentelevät mm. opetuksen suunnittelijoina, aikuisopettajina sekä verkkopedagogiikan ja mediakasvatuksen asiantuntijoina. Opinnot antavat opiskelijalle tieteellisiä, teoreettisia ja menetelmällisiä valmiuksia mediakasvatuksen tutkijana toimimiseen. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on: 1) tutkintoon kuuluvien oppiaineiden tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus ja edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; 3) edellytykset maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä; 5) riittävä viestintä- ja kielitaito. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää seuraavat kokonaisuudet: 1. Pääaineen opinnot (60 opintopistettä), jotka koostuvat - kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai mediakasvatuksen perus- ja aineopinnoista ( op). Kandidaatin tutkielma (10 op) sisältyy aineopintoihin. 2. Sivuaineiden perus- ja aineopintokokonaisuudet ( op). 3. Muut opinnot (13 op). 4. Kieli-, viestintä-, metodi- ja orientaatio-opinnot (22 op). Kasvatustieteen maisterin tutkinto Kasvatustieteen maisterin tutkinnon tavoitteena on: 1) pääaineen hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito. 26

27 OPETUSSUUNITELMAT Tutkinnoissa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen. Kasvatustieteen maisterin tutkinto (120 op) sisältää seuraavat kokonaisuudet kandidaatin tutkintoon sisältyvien opintojen tai niitä vastaavien opintojen lisäksi: 1. Pääaineen syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma (80 op). 2. Sivuaineopinnot ja/tai monitieteellisiä opintoja vähintään 30 op. 3. Kieliopinnot (10 op). Opiskelijan on kirjoitettava myös kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Maisterin tutkinnon kypsyysnäytteessä ei suomen tai ruotsin kielen taitoa enää tarkisteta, jos kypsyysnäyte on kirjoitettu jo kandidaatin tutkintoon. Sivuaineopinnoiksi opiskelija voi valita kasvatustieteiden tiedekunnassa tarjolla olevista opinnoista erityispedagogiikan tai kasvatuspsykologian ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta mm. hallintotieteen, julkisoikeuden, kansainväliset suhteet, kuntoutuksen, psykologian, sosiaalipolitiikan, sosiologian tai valtio-opin. Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnasta voi valita sivuaineeksi esimerkiksi johtamisen, kansantaloustieteen, laskentatoimen, markkinoinnin ja matkailuntutkimuksen sekä taiteiden tiedekunnasta mm. taidehistorian. Menetelmätieteiden laitoksella voi opiskella mm. filosofiaa, informaatioteknologiaa, kulttuurihistoriaa, matematiikkaa ja tilastotiedettä. Monitieteisinä opintokokonaisuuksina voi sivuaineeksi valita lisäksi Arctic Studies Programin, mediakasvatuksen tai naistutkimuksen. Valinnaisina opintoina opiskelija voi lisätä kasvatustieteen osa-alueiden ja muiden tieteenalojen tuntemusta. Opiskelijan tulee pääsääntöisesti edetä opinnoissaan perusopinnoista aineopintojen kautta syventäviin opintoihin ja noudattaa opetusohjelmassa annettuja suosituksia tai määräyksiä opintojaksoja edeltävistä opinnoista. Luokanopettajankoulutuksen opetussuunnitelmasta on tarkemmin sivulla

28 KASVATUSTIEDE 6.1 KASVATUSTIEDE PÄÄAINEENA KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO KYLE0000 KANDIDAATIN TUTKINNON YLEISOPINNOT 22 OP sivu KYLE0201 Yliopisto-opintoihin orientoituminen (2 op) 32 KYLE0100 Kieli- ja viestintäopinnot 13 op XPUH0001 Puheviestintä (2 op), valitaan yksi seuraavista: XPUH0001 Puheviestintä 32 XPUH0002 Esiintymistaito 33 XPUH0003 Ryhmäviestintä 34 XPUH0004 Esiintymisvarmuuden kehittäminen 35 KENG0001 English: Reading Comprehension (2 op) 35 KENG0002 English: Oral Skills (3 op) 36 KRUO0001 Ruotsin kieli (4 op) 36 Akateemiset tekstitaidot (2 op), valitaan yksi seuraavista: XKIR0001 Kielen- ja tekstinhuolto (2 op) 38 XKIR0002 Erilaiset asiatekstit (2 op) 38 KSUO0001 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet (2 op) 39 KYLE0200 Menetelmäopinnot 7 op SMEN0306 SPSS-kurssi (2 op) 40 SMEN0308 Tietotekniikan perusteet (3 op): TPER0001 Tietotekniikan perusteet ja tekstinkäsittely (1 op) 41 TPER0002 Tietoliikenne (1 op) 42 TPER0003 Power Point (1 op) 43 YMEN1804 Tieteellisen tiedonhankinnan kurssi (2 op) 43 KKAS1000 KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 25 OP KKAS1001 Kasvatustiede tieteenä, kasvatuksen historia ja filosofia (3 op) 44 KKAS1002 Psykologinen näkökulma kasvatukseen (3 op) 45 KKAS1003 Yhteiskunta ja kulttuuri kasvatuksen kontekstina (3 op) 45 KKAS1004 Opetuksen suunnittelu ja oppimisteoriat (3 op) 46 KKAS1005 Koulutuksen sukupuolistavat käytännöt (3 op) 46 YMEN1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen (4 op) 47 MKAS1001 Johdatus mediakasvatukseen (3 op) 110 KKAS1006 Organisaatiot, koulutus ja johtaminen (3 op) 48 KKAS2000 KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 35 OP KKAS2001 Kasvatusfilosofian suuntaukset (4 op) 48 KKAS2006 Työelämän koulutuksen teoriat ja käytännöt (4 op) 49 28