OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Transkriptio

1 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

2 Toimitus ja taitto: Arja-Liisa Rossi Valokuvat: Ari Aalto, Kimmo Nuotio, Arja-Liisa Rossi ja Veikko Somerpuro YHTEYSTIEDOT Oikeustieteellinen tiedekunta Porthania Käyntiosoite: Yliopistonkatu 3 Postiosoite: PL Helsingin yliopisto Puhelin: Fax:

3 OIKEUSTIETEELLINEN - TIEDETTÄ JA KOULUTUSTA YHTEISKUNNAN PARHAAKSI Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on maan johtava oikeustieteellinen tutkimus- ja koulutusyksikkö. Tiedekunnan perustehtävänä on tuottaa kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja tutkimuslähtöisen opetuksen kautta osaavia ja eettisesti vastuuntuntoisia oikeuden ammattilaisia omaan maahamme sekä kansainvälisille työmarkkinoille. OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUN- NAN TEHTÄVÄT JA TOIMINTA Tutkimuksen ja opetuksen kansainvälisyys ja korkeatasoisuus ovat tiedekunnan toiminnan peruslähtökohtia. Oikeustieteellisessä tiede kun nassa työs kentelee noin 150 opet tajaa ja tutkijaa. Tiedekun nan opetusja tutkimustoiminta on järjestetty oppiaineittain. Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva voi toimia useamman oppiaineen yhteydessä. Lisäksi tiedekunnassa on erillisiä tutkimusyksiköitä. Tiedekunnassa on yli 2400 tutkintoopiskelijaa. Maisterin tutkintoja suorite taan vuosittain noin 240 ja tohtorin tu tkintoja toistakymmentä. Oikeustieteel lisen tutkinnon voi suorittaa suomen ja ruotsin kielellä ja englannin kielellä. Opiskelijavaihtoa on kehitetty siten, että noin puolet ylemmän korkeakoulututkinnon suo rittaneista sisällyttää tutkintoonsa ulkomailla suoritettuja opintoja. Tiedekun nassa opiskelee vuosittain yli 100 ulkomaista vaihto-opiskelijaa. TIEDEKUNNAN TAVOITTEET Kansainvälisesti suuntautuneessa oikeustieteellisessä tiedekunnassa kehitetään jatkuvasti tutkimuksen ja opetuksen laatua ottaen huomioon kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset. Tiedekunta profiloituu yliopiston y leisten linjausten mukaisesti korkeatasoisen opetuksen lisäksi tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen. Tiedekunnan ta voitteena on olla yksi pohjoismaiden johtavista oikeustieteellisen tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen yksiköistä ja tulla sellaisena tunnetuksi sekä vahvistaa tutkimustoimintansa kansainvälistä asemaa. Tiedekunta kokoaa piiriinsä korkeatasoisia tutkijoita, tutkimusryhmiä ja tutkimusyksiköitä, jotka nauttivat arvostusta sekä kotimaassa että ulkomail-

4 la. Tiedekunta pyrkii olemaan houkutteleva ja kiinnostava ympäristö huippututkijoille ja korkeatasoista tutkijankoulutusta tavoitteleville. Tiedekunnassa tehtävä tutkimus on laaja-alaista ja mahdollisimman monipuolista oikeustieteellistä tutkimusta. Teoreettinen perustutkimus muodostaa pohjan oikeustieteelliselle osaamiselle. Tutkimuksen hyvään tieteellisen laatuun kuuluu olennaisesti tutkimusetii kan noudattaminen. Tiede kunta on si toutunut siihen, että kai kessa tiedekunnassa harjoitettavassa tutkimuksessa noudatetaan hyvän tutkimuseettisen käytännön periaatteita. Tiedekunta pyrkii olemaan hyvä työnantaja, joka on sitoutunut työntekijöihinsä ja joka kilpailee parhaista työntekijöistä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tie dekunta kiinnittää jatkuvasti huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja ammatilliseen kehittymiseen, yhteisöllisyyden lisäämiseen, säännölliseen henkilöstösuunnit - te luun, tasa-arvon edistämiseen ja kan sainvälisyyden vahvistamiseen. Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan oikeudenmukaisesti, yhdenvertaisuutta edistäen ja läpinäkyvyyteen pyrkien. PERUSTUTKINNOT, TOHTORIN- TUTKINTO JA OPPIAINEET Tiedekunnassa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto eli oikeustieteen maisterin tutkinto on oikeudellinen yleistutkinto, joka soveltuu monipuolisuutensa vuoksi moniin erilaisiin oikeuslaitoksen, hallinnon ja elinkeinoelämän tehtäviin. Oikeustieteen maisterin tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. Oikeusnotaarin kandidaatin tutkintoa vastaava välitutkinto on pakollinen kaikille oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittaville. Oikeusnotaarin tutkinto luo perustan oikeudelliselle yleistutkinnolle ja se koostuu aloitusopinnoista, yleis- ja kieliopinnoista ja aineopinnoista. Oikeustieteen maisterintutkinnon suorittamisen loppupuolella opiskelija suoritta syventäviä opintoja, joissa hän keskittyy oman valintansa mukaan johonkin oikeudenalaan. Syventävissä opinnoissa opiskelija saa tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen liittyvää metodologista opetusta ja kirjoittaa myös harjoitustekstejä ja tutkielman. Vastuu ruotsinkielisestä opetuksesta Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tie - dekunta on valtakunnallisesti vastuus sa ruotsinkielen taitoisten ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suo - rittavien lakimiesten kouluttamisesta. Oi keustieteen maisterin tutkinnon voi suorittaa ruotsin kielen taitoisena sekä Helsingissä että myös tiedekunnan Vaasassa olevan yksikön kaksikielises sä maisterikoulutusohjelmassa. Master of International and Comparative Law Tiedekunta vahvistaa kansainvälisyyt tään ja kansainvälisiä suhteita tarjoamalla englannin kielellä tutkintoon johtavaa koulutusta. Master s Programme in International Business Law and Public International Law -koulutusohjelma aloitetaan syyslukukau-

5 della 2011 tarkoituksena kouluttaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä kotimaisen ja ulkomaisen oikeustieteellisen tai sen lähialan pohjatutkinnon suorittaneita perustutkinto-opiskelijoita. Koulutusohjel ma johtaa Master of International and Comparative Law (kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri) -nimiseen tutkintoon. Erityisenä tavoitteena on vahvistaa kansainvälisyyttä opinnoissa ja antaa siten opiskelijoille valmiudet edistää oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa yhä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Tavoitteena on myös tarjota vahva oikeusteoreettinen perusta, jotta opiskelija kykenee työskentelemään myös vieraitten oikeusjärjestelmien parissa ja eri kulttuureissa ja myös kotimaisen kentän kansainvälisissä tehtävissä. Varsinaisesta maisteriohjelmasta valmistuvien osalta työmarkkinat ovat odotettavasti hyvät. Tohtorintutkinto Oikeustieteellisessä tiedekunnassa tohtorin tutkinto on ensisijainen jatkotutkinto. Tohtorintutkinto suoritetaan opiskelijan valitsemassa oppiaineessa. Tohtorin tutkintoon kuuluu oman tutkimustyön ja siihen kuuluvien tutkimusalan opintojen lisäksi tieteenfilosofiaa, tutkimusetiikkaa ja kansainvälistä tieteellistä toimintaa sekä yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia osuuksia, joita voivat olla esimerkiksi johtaminen, yliopistopedagogiikka, opetustehtävät, tie teellinen viestintä ja projektityöskentely. Tutkintoon kuuluvien opintojen tulee tukea väitöskirjatyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Valtakunnallinen tohtorikoulu Tiedekunta koordinoi valtakunnallista oikeustieteen alan tutkijakoulua Oikeus muuttuvassa maailmassa. Tutkijakoulujärjestelmä uudistuu ja tutkijakoulut korvataan suuremmilla tohtoriohjelmilla. Toh toriohjelmat ja tavanomainen tohtorikoulutus nivelletään toisiinsa yhä tiiviimmin.

6 Oikeus muuttuvassa maailmassa -tutkijakoulun jatkumisen ainakin vuoden 2015 loppuun asti on turvannut Suomen Akatemian myöntämä jatkorahoitus. Oppiaineet Oppiaineiden merkitystä korostaa tiedekunnan oppiainepohjainen hallinnollinen organisoituminen. Perustutkinnoissa palkollisia oppiaineita ovat esineoikeus, eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallintooikeus, kansainvälinen oikeus, kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu, kauppaoikeus, maa-, vesi- ja ympäristöoikeus, oikeushistoria, oikeussosiologia, oikeustaloustiede, oikeusteoria, perhe- ja jäämistöoikeus, prosessi- ja insolvenssioikeus, rikosoikeus, työoikeus, valtiosääntöoikeus ja velvoiteoikeus. Vapaaehtoisia oppiaineita ovat lääkintä- ja bio-oikeus, oikeuden ja sukupuolen tutkimus, urheiluoikeus sekä viestintä- ja informaatio-oikeus. Oppiaineet voidaan jakaa julkisoikeuteen, rikos-ja prosessioikeuteen, yksityisoikeuteen sekä oikeuden yleistieteisiin. Yhteiskunnan muuttumisen myötä mainittu jako on kuitenkin hämärtynyt samoin kuin myös itse oppiaineiden rajat. Tiedekunnassa tehdäänkin hyvin paljon oppiaineiden rajat ylittävää tutkimusta ja opetusyhteistyötä. VAASAN JURISTIKOULUTUS Tie dekunnan järjestämä oikeustieteellinen koulutus on toiminut Vaasassa vuodesta 1991 lähtien Koulutus toteutetaan yhteistyössä Svenska handelshögskolanin ja Vaasan yliopiston kanssa. Vaasan juristikoulutus rahoitetaan Vaasan kaupungin, Mustasaaren kunnan ja muiden Vaasan seudulla toimivien yhteisöjen lahjoitusten turvin sekä yliopiston myöntämällä erityisrahoituksella. Vaasassa on mahdollista suorittaa alemman oikeustieteellisen tutkinnon eli oikeusnotaarin tutkinnon opinnot ja syksystä 2010 lähtien Vaasassa voi suorittaa myös oikeustieteen maisterin opinnot kokonaisuudessaan. Vaasassa työskentelee professorin lisäksi kolme muuta opettajaa ja noin 60 opiskelijaa vuosittain. Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen oikeusnotaarin tutkinto on mukana toisena pilottina Helsingin yliopiston käynnistämässä kaksikieliseen tutkintoon tähtäävässä koulutusohjelmassa. Kaksikielistä tutkintoa opiskeleva suorittaa vähintään yhden kolmasosan opinnoistaan toisella kotimaisella kielellä ja saa todistukseensa maininnan tutkinnon suorittamisesta kaksikielisenä. TIEDEKUNNAN TUTKIMUSTOI- MINTA Oikeustieteellinen tutkimus on perinteisesti ollut tutkijoiden suorittamaa yksilötutkimusta, jonka tuloksena on syntynyt monografioita ja artikkeleita. Yhteen teemaan liittyvä, tutkimusryhmissä tehtävä tutkimus on kuitenkin jatkuvasti laajenemassa. Tutkimusryhmissä tehdään tutkimusta sekä kilpaillulla rahoituksella että ulkopuolisella projektirahoituksella sekä tilaustutkimuksena.

7 TUTKIMUKSEN PAINOALAT Osana yliopiston strategiaprosessia myös oikeustieteellisessä tiedekunnassa on vuonna 2010 määritelty tutkimuksen painoalat. Painoalat on määritelty temaattisesti ja perinteiset oppiainerajat ylittäen. Painoalojen määrityksessä korostuu tiedekunnan tutkimukseen perustuva opetus ja se, että tiedekunnassa suoritettavat opinnot valmistavat erilaisiin juristin ammatteihin. Tiedekunnan nykyisen tutkimustoiminnan painoaloja ovat 1) oikeuden teoreettiset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset perusteet, 2) oikeus kansainvälistyvässä toimintaympäristössä, 3) oikeusturva, hyvinvointi ja ihmisoikeudet sekä 4) vaihdanta ja talouden instituutiot. Kaikki edellä mainitut pitävät sisällään monia lähestymistapoja ja oikeudenaloja. Näin ollen esimerkiksi oikeuden kulttuuriset perusteet kattavat muun muassa oikeushistorian, oikeusvertailun ja vieraiden oikeuskulttuurien tutkimuksen. Nousussa olevien painoalojen määrittelyyn ovat vaikuttaneet etenkin taloudellisen toiminnan kansainvälistymisestä ja nopeasta teknologian kehityksestä johtuvat uudet ongelmat ja niitä koskeva oikeustutkimuksen tarve. Uusia painoaloja ovat 1) teknologia, innovaatiot ja oikeus, 2) ihmisen elämä ja oikeus, 3) luonnonvarat, ympäristö ja oikeus sekä 4) markkinat, kilpailu ja oikeus. Nämä nousussa olevat alat pitävät sisällään monia oikeudenaloja ja lähestymistapoja. Näin ollen esimerkiksi kohdassa 3 määritelty painoala käsittää muun muassa energiaan ja ilmaston muutokseen liittyvän oikeudellisen tutkimuksen. Enemmän asiasta tiedekunnan verkkosivuilla osoitteessa: otdk.pdf). TIEDEKUNNAN TUTKIMUSYKSI- KÖT The Foundations of European Law and Polity -huippuyksikkö on valittu Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan vuosille Huippuyksikössä työskentelee oikeustieteen, yhteiskuntatieteen ja historian tutkijoita.huippuyksikön kotisivut: ti/fo u n dations/ Globaalin hallinnan tutkimuksen huippuyksikkö, the Centre of Excellence in Global Governance Research (HY, TY) on valittu

8 Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan vuosille Yksikköön kuuluu niin kansain vä lisen politiikan ja kansainvälisen oi keu den kuin sosiaaliantropologiankin tutkijoita. Huippuyksikön kotisivut: Tiedekunnassa on lisäksi kaksi perustutkimusta ja tilaustutkimusta tekevää pysyvää tutkimusryhmää, jotka toimivat kiinteästi tiedekunnan yhteydessä ja joiden talous on osa tiedekunnan budjettia. Erik Castrén Institute of International Law and Human Rights -yksikössä tehdään tutkimusta kansainvälisen oikeuden alalla. Kansainvälisen talousoikeuden instituutissa (KATTI) harjoitetaan nimestään huolimatta tutkimusta laaja-alaisesti. Tutkimusyksiköillä on huomattava merkitys tohtorikoulutuksen kannalta. Molemmissa tutkimusyksiköissä tehdään myös merkittävässä määrin post doc -tutkimusta. Yksityisoikeuden oppiaineiden ja prosessioikeuden oppiaineen yhteydessä toimii vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun keskittynyt COMI niminen tutkimusryhmä. OIKEUTTA SIIRTYMÄVAIHEEN YHTEISKUNNISSA Tiedekunnalla on yhteistyötä sekä Kiinan että Venäjän oikeustieteilijöiden kanssa. Huhtikuussa 2011 Helsingin yliopiston ja kiinalaisen Oikeudellisen instituutin kesken solmittiin sopimus laaja-alaisesta yhteistyöstä. Suunnitteilla on Kiinan oikeuden keskuksen perustaminen tiedekuntaan. Vuosina tiedekunnassa on käynnissä yliopiston rahoittama Kiinan ja Venäjän oikeuden tutkimusta koskeva hanke. YHTEISKUNNALLINEN VUORO- VAIKUTUS Sekä yliopiston että oikeustieteellisen tiedekunnan strategiassa yhteiskunnallinen vuorovaikutus on nostettu tärkeäksi tekijäksi opetuksen ja tutkimuksen rinnalle. Tiedekunta toteuttaa yhteiskunnallista vas tuutaan toteuttamalla perustehtäviään yhteiskunnallisena tehtävänä. Tiedekunta kehittää toimintaansa ottaen huomioon siihen yhteiskunnasta kohdistetut toiveet ja odotukset. Tiedekunnalla on dekaanin johdolla toimiva neuvottelukunta, joka on koottu alumneista ja sidosryhmien edustajista. Tiedekunnan opettajat ja tutkijat ovat ahkerasti käytetty asiantuntijaryhmä niin lainsäädäntöä valmisteltaessa kuin mediassakin. Tiedekunta kehittää ulkoista vies-

9 tintäänsä lisätäkseen näkyvyyttään ja vahvistaakseen yhteyksiään yhteiskuntaan. Tiedekunta tuntee vastuuta lakimieskun nan osaamisesta ja elinikäisestä op - pi misesta. Tiedekunnan antamassa tut kintokoulutuksessa hyödynnetään käy - t än nön lakimiesten asiantuntemusta. Tiedekunta on mukana valtakunnallisessa juridiikan alan täydennyskoulutuksen järjestelmässä. Oikeustieteelliset tiedekun nat tuottavat sen puitteissa erilaisia täydennyskoulutustapahtumia ja kursseja se kä omilla paikkakunnillaan että tarpeen mukaan eri puolilla maata. Tiedot koulutuksesta on koottu nettiportaaliin ristin.utu.fi/ portaali/. Oppiaineet toteuttavat tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan erilaista koulutusta sen mukaan kuin siitä sovitaan. Pitkäkestoisempiakin kursseja on toteutettu ja tiedekunnalla on valmiuksia toteuttaa räätälöityä maksullista koulutusta sekä kotimaisille että ulkomaisille tilaajille. Nämä voidaan niveltää ammatilliseen lisensiaatin tutkintoon. Täydennyskoulutusta toteutetaan liiketoiminnan toiminnan periaatteella, toisin kuin tutkintokoulutusta, joka on lain mukaan maksutonta. Yhteiskunnallista toimintaa on myös varainhankinta. Tällä hetkellä tiedekunnassa on kymmenkunta opetus- ja tutkimustehtävää, jotka rahoitetaan yliopiston ulkopuolisella rahoituksella. On todennäköistä, että lahjoitusvaroilla kustannettu jen opetustehtävien määrä tulevaisuudes sa vielä lisääntyy. Alumnitoiminta on tärkeä osa tiedekunnan toimintaa. Alumnit ovat tiedekunnasta valmistuneita lakimiehiä, jotka haluavat säilyttää yhteyden tiedekuntaansa. Vuosittain järjestetään ainakin yksi alumnitilaisuus. Tiedekunta toimii myös kustantajana ja julkaisee Forum Iuris -kirjasarjassaan korkeatasoisia tieteellisiä monografioita, väitöskirjoja ja oppikirjoja. julkaisut/forum_iuris/forum_iuris.htm. KUVA-ALUE

10 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA JURIDISKA FAKULTETEN FACULTY OF LAW