SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1996 N:o Asetus vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunnasta.

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1996 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 85 Asetus vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunnasta Asetus oikeustieteellisistä tutkinnoista Asetus taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta Asetus tavaramerkkilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston päätös opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikköhinnoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Sisäasiainministeriön päätös Lohjan kunnan ja Lohjan kaupungin lakkauttamisesta ja uuden Lohja -nimisen kunnan perustamisesta Verohallituksen päätös diplomaattisten edustustojen arvonlisäveron palautushakemukseen liitettävistä tiedoista N:o 85 Asetus vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunnasta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996 Puolustusministerin esittelystä säädetään puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/74) 2 :n 5a kohdan nojalla, sellaisena kuin se on 19 päivänä elokuuta 1994 annetussa laissa (740/94): 1 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämistä seuraavana, suosituksia tekevänä ja ohjaavana elimenä toimii puolustusministeriön alainen vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta. 2 Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään 10 ja enintään 15 eri kansalaisryhmiä ja erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä edustavaa jäsentä, jotka, samoin kuin henkilökohtaisen varamiehen viimeksi mainituille, määrää valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan puolustusministeriön esittelystä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi valtioneuvosto määrää samalla puolustusministeriön, sisäasiainministeriön ja pääesikunnan edustajan. Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, jäsen tai varamies taikka asiantuntija eroaa tai kuolee kesken toimikauden, määrää puolustusministeriö samaa viranomaista, yhteisöä tai järjestöä edustavan uuden puheenjohtajan, jäsenen, varamiehen tai pysyvän asiantuntijan hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 3 Neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) seurata vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja puolustusvoimien yhteistoiminnan järjestelyjä ja tehdä esityksiä sen kehittämisestä; 2) osaltaan ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustushenkeä ja maanpuolustustietoisuutta; sekä 3) muutoinkin edistää kansalaisten vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa ja maanpuolustusvalmiutta. 4 Neuvottelukunnalla on oikeus ottaa itselleen tarpeellinen määrä sivutoimisia sihteereitä A

2 210 N:o 85 5 Neuvottelukunnasta on muutoin soveltuvin osin voimassa mitä valtion komiteoista on määrätty. 6 Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa puolustusministeriö. 7 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Puolustusministeri Anneli Taina

3 211 N:o 86 Asetus oikeustieteellisistä tutkinnoista Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tutkinnot Oikeustieteellisiä tutkintoja ovat: 1) oikeusnotaarin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto; 2) oikeustieteen kandidaatin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto; 3) oikeustieteen lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; ja 4) oikeustieteen tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto. 2 Koulutusvastuu Oikeustieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Turun yliopistossa ja Lapin yliopistossa. Oikeusnotaarin tutkinto voidaan suorittaa myös Åbo Akademissa. Se, joka on hyväksytty opiskelemaan oikeustieteellistä tutkintoa varten Helsingin, Turun tai Lapin yliopistossa, saa suorittaa sekä oikeusnotaarin että oikeustieteen kandidaatin tutkinnon samassa yliopistossa. Oikeusnotaari, joka on suorittanut tutkintonsa Åbo Akademissa, voi jatkaa opintojaan oikeustieteen kandidaatin tutkintoa varten muussa yliopistossa sillä edellytyksellä, että hänet hyväksytään opiskelijaksi kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen samassa opiskelijavalinnassa kuin muut tähän koulutukseen valittavat opiskelijat. 3 Opinnot Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus-, aine- ja syventäviä opintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä 4) harjoittelua. 4 Tutkintojen laajuus Yliopistot järjestävät alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulu-

4 212 N:o 86 tuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa oikeusnotaarin tutkinnon kolmen vuoden ja oikeustieteen kandidaatin tutkinnon viiden vuoden kuluessa. Yliopistot järjestävät tieteellisen jatkokoulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon kahden vuoden ja tohtorin tutkinnon neljän vuoden kuluessa. 5 Kielitaito Opiskelijan tulee oikeusnotaarin tai oikeustieteen kandidaatin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. 2 luku Oikeusnotaarin tutkinto 6 Oikeusnotaarin tutkinnon tavoitteet Oikeusnotaarin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot oikeusjärjestyksen ja oikeusjärjestelmien sisällöstä sekä näihin tietoihin perustuvat valmiudet edistää oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa. Koulutuksessa annetaan erityisesti: 1) valmiudet toimia oikeudellista tietoa edellyttävissä tehtävissä; 2) valmiudet oikeudellisen ja muun informaation hankintaan ja hallintaan; 3) oikeudellisen ja muun viestinnän perustaidot; sekä 4) oikeustieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmiudet oikeustieteen kehityksen seuraamiseen. Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen. 7 Oikeusnotaarin tutkinnon suorittaminen Oikeusnotaarin tutkintoa varten opiskelijan on osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle 6 :ssä asetetut tavoitteet ja 5 :ssä tarkoitetun kielitaidon suorittamalla yliopiston hyväksymät pakolliset ja valinnaiset opinnot sekä lopputyön. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä lopputyön aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 5 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 3 luku Oikeustieteen kandidaatin tutkinto 8 Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteet Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taso tai niitä vastaavan koulutuksen taso. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle oikeusjärjestyksen ja oikeusjärjestelmien tuntemukseen perustuvat valmiudet edistää oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa. Koulutuksessa annetaan erityisesti: 1) valmiudet oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja tällaisten tehtävien vaatimien erityistietojen hankkimiseen; 2) valmiudet perusteltujen oikeudellisten ratkaisujen tekoon; 3) valmiudet oikeudellisen ja muun informaation hankintaan ja hallintaan sekä uuden tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen; 4) valmiudet oikeudelliseen ja muuhun viestintään;

5 N:o ) edellytykset tieteelliseen ajatteluun ja oikeustieteen menetelmien käyttöön; sekä 6) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen. 9 Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaminen Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle 8 :ssä asetetut tavoitteet ja 5 :ssä tarkoitetun kielitaidon suorittamalla yliopiston hyväksymät pakolliset ja valinnaiset opinnot sekä lopputyön. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä lopputyön aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon oikeusnotaarin tutkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa kandidaatin tutkintoa varten. Kun opiskelijalta ei vaadita 5 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 4 luku Tieteellinen jatkokoulutus 10 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon antavan riittävät valmiudet oikeustieteelliseen jatkokoulutukseen. Tieteellisessä jatkokoulutuksessa opiskelijan tulee saavuttaa kyky itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, hyvä perehtyneisyys omaan tieteenalaansa sekä syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa. 11 Tohtorin tutkinto Tohtorin tutkintoa varten tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, joissa väittelijällä on itsenäinen osuus. 12 Lisensiaatin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon sisältyy lisensiaatintutkimus. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös 11 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla tehty työ. 5 luku Erinäiset säännökset 13 Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston määräämällä tavalla lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. 14 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodis-

6 214 N:o 86 tuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 15 Koulutuksen kehittäminen Yliopiston tehtävänä on yhteistyössä muiden 2 :ssä mainittujen yliopistojen kanssa kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun ja monipuolisuuteen, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. 16 Tarkemmat määräykset Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista, rakenteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista. 17 Maisterin arvo Yliopisto voi hakemuksesta oikeuttaa henkilön, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon tai muun ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon, käyttämään oikeustieteen maisterin arvoa. 6 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 18 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tällä asetuksella kumotaan oikeustieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä lokakuuta 1974 annettu asetus (802/74) ja varanotaarin tutkinnosta 14 päivänä kesäkuuta 1985 annettu asetus (489/85) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 19 Kumotun asetuksen mukaista kandidaatin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittavien asema Tämän asetuksen tullessa voimaan oikeustieteen kandidaatin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa varten opiskelevalla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan 18 :ssä kumotun, oikeustieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista tutkintoa viimeistään 31 päivänä heinäkuuta Opiskelijan hakemuksesta yliopisto voi pidentää määräaikaa enintään kahdella vuodella. Yliopisto määrää 1 momentissa tarkoitetuista järjestelyistä. 20 Varanotaarin tutkintoa suorittavien ja tutkinnon suorittaneiden asema Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee varanotaarin tutkintoa varten, on oikeus suorittaa 18 :ssä kumotun, varanotaarin tutkinnosta annetun asetuksen mukainen tutkinto viimeistään 31 päivänä heinäkuuta Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee varanotaarin tutkintoa varten, on oikeus siirtyä opiskelemaan oikeusnotaarin tutkintoa varten. Yliopisto määrää siirtymistä koskevista järjestelyistä. Yliopisto voi ottaa varanotaarin tutkinnosta annetun asetuksen mukaisen tutkinnon suorittaneen henkilön opiskelijaksi täydentämään tutkinto oikeusnotaarin tutkinnoksi. Kukin yliopisto määrää, millä edellytyksillä 2 ja 3 momentin nojalla oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneet saavat kyseisessä yliopistossa jatkaa opintojaan oikeustieteen kandidaatin tutkintoa varten. 21 Opintojen hyväksilukeminen uusia tutkintoja varten sekä vanhojen tutkintojen suorittaminen Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mu-

7 N:o kaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla. Niiden opiskelijoiden osalta, jotka jatkavat opintojaan kumottujen asetusten mukaisia tutkintoja varten, sovelletaan soveltuvin osin kumottujen asetusten säännöksiä. Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Claes Andersson

8 216 N:o 87 Asetus taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996 Opetusministerin esittelystä muutetaan taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annetun asetuksen (440/94) 6 :n 1 momentti seuraavasti: 6 Lapin yliopiston koulutusohjelmat Lapin yliopistossa kandidaatin tutkintoon johtavat, kolmivuotiset koulutusohjelmat sekä maisterin tutkintoon kandidaatin tutkinnon pohjalta johtavat, kaksivuotiset koulutusohjelmat ovat: 1) audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma; 2) tekstiili- ja vaatetusalan koulutusohjelma; ja 3) teollisen muotoilun koulutusohjelma. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Opiskelijalla, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloittanut käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksista annetussa asetuksessa (495/87) tarkoitettuun artenomin tutkintoon johtavat opintonsa Rovaniemen taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksessa, on oikeus vuoden 2000 loppuun mennessä suorittaa artenomin tutkinto Lapin yliopistossa. Yliopisto järjestää tutkintoon johtavan koulutuksen soveltuvin osin mainitun asetuksen mukaan. Lapin yliopisto voi hakemuksesta ottaa artenomin tutkintoa varten opiskelevan 6 :n 1 momentissa mainittuun koulutusohjelmaan. Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Claes Andersson

9 217 N:o 88 Asetus tavaramerkkilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään: 1 Tavaramerkkilain muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annettu laki (1715/95) tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki A/13

10 218 N:o 89 Valtioneuvoston päätös opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikköhinnoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996 Valtioneuvosto on opetusministeriön esittelystä päättänyt muuttaa opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikköhinnoista 11 päivänä helmikuuta 1993 annetun valtioneuvoston päätöksen (165/93) 2 :n, 4 :n 1 momentin ja 6 :n, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä helmikuuta 1995 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (191/95), seuraavasti: 2 Kalleusluokkaan 100 kuuluvan toimitilan yksikköhinta hyötyalan neliömetriä kohden on markkaa. Muihin kalleusluokkiin kuuluvan toimitilan yksikköhinta saadaan kertomalla kalleusluokkaan 100 kuuluvan toimitilan yksikköhinta toimitilan kalleusluokalla ja jakamalla tulo luvulla Tämän päätöksen 2 ja 3 :n mukaisesti laskettua yksikköhintaa korotetaan varustamisen perusteella seuraavasti: mk a) peruskoulun ala-aste b) peruskoulun yläaste, lukio ja iltalukio c) ammattioppilaitos d) yleinen kirjasto Edellä 2 ja 4 :ssä tarkoitetut yksikköhinnat vastaavat marraskuun 1995 rakennuskustannusindeksin (1990 = 100) pisteluvun 103,2 kustannustasoa. Tämä päätös tulee voimaan 22 päivänä helmikuuta 1996 ja sitä sovelletaan perustamishankkeisiin, joille myönnetään valtionosuutta vuonna Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen Yli-insinööri Erkki Salmio

11 219 N:o 90 Sisäasiainministeriön päätös Lohjan kunnan ja Lohjan kaupungin lakkauttamisesta ja uuden Lohja -nimisen kunnan perustamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1996 Sisäasiainministeriö on kuntajaosta 21 päivänä tammikuuta 1977 annetun lain (73/77) 2a, 4, 5, 6 ja 14 :n, sellaisena kuin niistä kaksi ensimmäistä on 6 päivänä marraskuuta 1992 annetussa laissa (980/92); valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) 7 :n, sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1120/93); 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun valtioneuvoston ohjesäännön (1522/95) 5 :n 9 kohdan; ja 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain (148/22) 2 :n, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (10/75); nojalla päättänyt: 1 Lohjan kunta ja Lohjan kaupunki lakkautetaan ja tilalle perustetaan niiden molempien nykyiset alueet käsittävä uusi Lohja -niminen kunta. 2 Uusi Lohjan kunta määrätään vuoden 2002 loppuun saakka kaksikieliseksi. 3 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1996 Ministeri Jouni Backman Neuvotteleva virkamies Toivo Pihlajaniemi

12 220 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 91 Verohallituksen päätös diplomaattisten edustustojen arvonlisäveron palautushakemukseen liitettävistä tiedoista Annettu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1996 Verohallitus on 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun arvonlisäverolain (1767/95) 128 :n nojalla määrännyt: 1 Arvonlisäverolain 128 :ssä tarkoitettuun hakemukseen alkuperäisenä tai jäljennöksenä liitettävästä laskusta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: 1) myyjän verovelvollisuutta osoittava merkintä ALV rek.; 2) myyjän nimi, henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus sekä osoite; 3) selvitys myydystä tavarasta tai palvelusta; 4) yksittäisen tavaran tai palvelun verollinen hinta, veroton hinta ja myynnistä suoritettavan veron määrä sekä 5) ostajan nimi ja osoite. Jos tavaran tai palvelun toimituspäivä tai laskun maksupäivä ei ilmene laskusta, niistä liitetään hakemukseen eri selvitys. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1996 Pääjohtaja Jukka Tammi Ylitarkastaja Anita Wickström N:o 85 91, 1 1 /2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996