Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet

Transkriptio

1 Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 1

2 Johdanto Kansalaiselle suunnattuja sote-palveluita kehitetty Suomessa ja muualla Kansalaisten valmius sähköiseen asiointiin on lisääntynyt Tavoitteena parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta, tehostaa sairauksien ennaltaehkäisyä, varhaista toteamista ja itsehoitoa sekä parantaa hoidon jatkuvuutta Kehittämistyön tulee perustua tietoon näyttö vielä vähäistä, mutta kiinnostus toimeenpanon ja vaikutusten seurantaan on kasvanut Keväällä 2014 toteutettiin Suomessa ensimmäinen valtakunnallinen kysely kansalaisille sähköisten sote-palveluiden käytöstä, kokemuksista ja tarpeista Seuraavassa vertaillaan kroonisesti sairaiden ja ei-sairaiden tuloksia Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 2

3 Tutkimusongelmat Lähtötilannekartoitus ennen valtakunnallisten sähköisten asiointipalveluiden laajamittaista käyttöön ottoa Missä määrin kroonisesti sairaiden ja ei sairautta omaavien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttö eroaa? Missä määrin nykyiset sähköiset palvelut vastaavat eri asiakasryhmien tarpeisiin? Mitä sähköisen asioinnin toiminnallisuuksia kroonisesti sairaat kaipaavat tulevaisuudessa? Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 3

4 Aineisto ja menetelmät Valtakunnallinen kyselytutkimus v. 2014, jossa hyödynnettiin soveltuvin osin kysymyksiä eri maiden vastaavista kyselyistä Tasaväliotanta (N=15000) VRKn rekisteristä, kohteena vuotiaat, suomea, ruotsia tai venäjää äidinkielenään puhuvat kotona asuvat henkilöt. Toteutus paperilomakkeella, johon mahdollisuus vastata myös sähköisesti. 2 karhukyselyä, lopullinen vastausmäärä 4403 (vastausaste 35%), josta internetissä 453, loput paperilla Aineisto painotettiin kielen, alueen, iän ja sukupuolen mukaan edustavaksi. Analyysimenetelminä suorat jakaumat, ristiintaulukot, logistinen regressioanalyysi Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 4

5 Vastaajien krooniset sairaudet ikäryhmittäin Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 5

6 Pitkäaikaissairaudet ja terveyspalveluiden käyttö Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 6

7 Kuvio 4. Kroonisen sairauden yhteys sähköisen yhteystavan käyttöön Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 7

8 Sähköistä asiointia ennustavat tekijät TH-palveluiden käyttö: palveluja paljon käyttävillä oli 10-kertainen todennäköisyys käyttää sähköisiä asiointikanavia (paljon käyttävistä 60%:lla fyysinen Ja 30%:lla psyykinen krooninen sairaus) Koulutustaso: korkeammin koulutetut olivat 3 kertaa todennäköisemmin sähköisten palveluiden käyttäjiä. Ikä: Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvilla (>76) oli 0,2-kertainen todennäköisyys käyttää sähköisiä palveluita nuorimpaan ryhmään verrattuna. Palvelusektori: Työterveyshuollon asiakkailla oli 1,5 kertainen todennäköisyys sähköisten palveluiden käyttöön. Alue: Etelä-Suomalaisilla, harvaan asutuilla alueilla oli 0,7 kertainen todennäköisyys sähköisten palveluiden käyttöön Hannele Hyppönen, Jarmo Reponen Mitä tietojärjestelmien on palveltava

9 tiedä Kyllä psyykkinen Kyllä fyysinen tiedä Kyllä psyykkinen Kyllä fyysinen tiedä Kyllä psyykkinen Kyllä fyysinen tiedä Kyllä psyykkinen Kyllä fyysinen tiedä Kyllä psyykkinen Kyllä fyysinen tiedä Kyllä psyykkinen Kyllä fyysinen 37% 43% 37% 39% 3% 1% % 1% 9% 7% 18% 18% 10% 16% 9% 12% 24% 29% 29% 23% 8% 8% 14% 10% etsinyt luotettavaa tietoa oman terveyden edistämise ksi, sairauksist a, niiden oireista ja hoidosta tehnyt riskitestejä liittyen sairauksiin ja terveydentil aan tai tehnyt kirjallisen arvion omasta toimintakyv ystä etsinyt tietoa tarjolla olevista terveydentai sosiaalihuo llon palveluista yksityisellä ja julkisella sektorilla alueellanne varannut ajan lääkärin, hoitajan, hammashu ollon vastaanotol le, sosiaalityö ntekijän tai sosiaaliohj aajan tapaamisell e tai laboratorio on saanut reseptin ja seurannut omia reseptitietoj anne (esim. reseptillä jäljellä olevat lääkkeet, uusimistarv e) toimittanut terveydenh uollon tai sosiaalihuo llon ammattilais elle omia mittaustulo ksia (kuten verensoker i, verenpaine ) tai muita terveyteen tai sosiaalihuo llon asiakkuute en liittyviä tietoja en ole kyllä, käynti tai soitto kyllä, tietokoneen välityksellä vastausta % 10%20%30%40%50%60%70%80%90%100% Taulukko 1. Sähköisistä toiminnallisuuksista yleisimmin käytetyt kroonisen sairauden mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 9

10 Eniten käytetyt th-verkkopalvelutkroonisen sairauden mukaan fyysinen psyykkinen sairautta Oman kunnan terveyden- ja sosiaalihuollon www-sivut n en tunne/ käytä % 60% 53% 62% käytän satunnaisesti % 31% 42% 33% käytän usein 131 4% 6% 3% 3% ei vastausta 110 4% 3% 2% 3% Mielenterveystalo.fi en tunne/ käytä % 84% 96% 93% käytän satunnaisesti 101 3% 11% 2% 2% käytän usein 7 % 2% % 1% ei vastausta 132 5% 4% 1% 3% Omakanta.fi (omat reseptit, suostumukset omien tietojen käyttöön en tunne/ käytä % 70% 84% 84% käytän satunnaisesti % 20% 12% 8% käytän usein 132 6% 6% 1% 3% ei vastausta 136 4% 4% 2% 4% tiedä Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 10

11 Esteitä Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 11

12 Kuinka tärkeä teistä on saada jatkossa seuraavia sote-palveluita sähköisesti? Tärkeä tai hyvin tärkeä luotettaviin lähteisiin perustuva, terveyttä, sairauksia ja hoitoa koskeva yleinen tieto ja hoitosuositukset palveluhakemisto oikean hoitopaikan löytämiseksi sähköinen ajanvaraus terveydenhuoltoon tekstiviestimuistutus lähestyvästä vastaanottoajasta pääsy katsomaan ja uusimaan omia reseptejä pääsy katsomaan omia potilastietoja pääsy katsomaan omien laboratoriokokeiden tai kuvantamistutkimusten tuloksia ja niihin liittyvää selittävää tietoa pääsy välittämään itse talletettuja tietoja (kuten verenpaine, verensokeri), kysymään neuvoa ja saamaan ohjeita lääkäriltä sähköisesti <XK28_P> henkilökohtainen sähköinen terveyskansio omien hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tietojen tallentamiseen yhteydenpitomahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen tietoturvallisen Internet-yhteyden välityksellä mahdollisuus täyttää erilaisia hakemuksia ja lomakkeita sekä laittaa asioita vireille Internetissä (esim. etuushakemukset, esitietolomakkeet, päivähoitohakemus) Kyllä fyysinen 58% Kyllä psyykkinen 59% 67% Kyllä fyysinen 58% Kyllä psyykkinen 55% 63% Kyllä fyysinen 62% Kyllä psyykkinen 53% 73% Kyllä fyysinen 65% Kyllä psyykkinen 61% 70% Kyllä fyysinen 68% Kyllä psyykkinen 65% 69% Kyllä fyysinen 67% Kyllä psyykkinen 63% 70% Kyllä fyysinen 70% Kyllä psyykkinen 65% 73% Kyllä fyysinen 51% Kyllä psyykkinen 46% 56% Kyllä fyysinen 49% Kyllä psyykkinen 50% 54% Kyllä fyysinen 49% Kyllä psyykkinen 48% 55% Kyllä fyysinen 52% Kyllä psyykkinen 55% 66% Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 12

13 Johtopäätökset, pohdintaa Tavoitteena parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta, tehostaa sairauksien ennaltaehkäisyä, varhaista toteamista ja itsehoitoa sekä parantaa hoidon jatkuvuutta Säästöä on luvassa, osin säästyneistä käynneistä, osin perinteisten käyntien korvaamisella sähköisillä Edellyttää, että palveluntuottajat uudistavat toimintaprosessinsa sähköisiä palveluita käyttöön otettaessa > kapasiteetin käyttöasteesta + prosessin vaiheista tuleva säästö! Kehitteillä olevat sähköiset palvelut niitä, joita kansalaiset eniten odottavat Kroonisesti sairaat usein palveluita paljon käyttäviä, joilla suuri todennäköisyys myös sähköiseen asiointiin, mutta kokevat myös enemmän esteitä. Ikä lisää kroonisen fyysisen sairauden riskiä, Ikäryhmä vedenjakajasukupolvi: käyttävät sähköisiä palveluita, ei niin paljon kuin nuoremmat, vanhemmat kokevat nuorempia enemmän esteitä Keskeisiä esteitä palveluiden esteellisyys, pelko ettei henkilökohtaista käyntiä voi korvata sähköisellä Viestintä ja koulutus, koulutusmateriaalit välttämättömiä kansalaisille ja palveluntuottajille. SADeSoTe- ja Kanta-palveluiden tuottamisessa tärkeä tehdä yhteistyötä - kansalaisen näkökulmasta tärkeää, että sähköiset palvelut muodostavat asiakkaan näkökulmasta asiointiprosessia tukevan kokonaisuuden Hannele Hyppönen, Jarmo Reponen Mitä tietojärjestelmien on palveltava 13

14 Kiitos mieleniinnosta Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele Hyppönen 14