Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia"

Transkriptio

1 tieteessä Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suvi Vainiomäki LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja Turun yliopisto Johanna Kaipio TkT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto ja käytettävyysasiantuntija, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke Hannele Hyppönen FT, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jarmo Reponen LT, radiologian ylilääkäri, Raahen sairaala ja professori, Oulun yliopisto, FinnTelemedicum Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri, HUS/HYKS Tulehduskeskus ja kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia Lähtökohdat Tietojärjestelmiä koskevia käyttäjäkokemuksia kartoitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti vuonna Tutkimuksessa lääkärit kritisoivat voimakkaasti järjestelmien käytettävyyttä ja toimivuutta. Tutkimus toistettiin alkuvuodesta Tavoitteena on saada ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta sekä seurata tietojärjestelmien käytettävyydessä ja käyttäjäkokemuksissa tapahtunutta kehitystä. Menetelmät Tiedot kerättiin sähköisellä kyselytutkimuksella keväällä Tutkimuksen kohdejoukkona olivat potilastyötä tekevät työikäiset lääkärit. Tutkimukseen vastasi lääkäriä. Tutkimusaineisto on rakenteeltaan edustava näyte kohdejoukosta. Artikkelissa esitetään eri lääkäriryhmien potilastietojärjestelmille antamia kouluarvosanoja sekä jakaumia valituista järjestelmien käyttöä ja toiminnallisuuksia koskevista asenneväittämistä. Saatuja tuloksia verrataan vuoden 2010 tietoihin. Tulokset Yleinen potilastietojärjestelmille annettu kouluarvosana jäi alle seitsemään, kuten myös vuonna Kouluarvosanat olivat yhteydessä lääkärin toimipaikkaan, ikään, erikoisalaan, järjestelmän käyttökokemukseen ja tuotemerkkiin. Sairaaloiden lääkärit suhtautuivat edelleen tietojärjestelmiin kriittisimmin. Kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa. Sairaaloiden lääkäreistä yli 40 % koki järjestelmän virheellisen toiminnan olleen yhteydessä potilaalle aiheutuvaan haittatapahtumaan. Puolet lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua hoitajien ja lääkärien välillä. Vain harva lääkäri näki tietojärjestelmien auttavan lääkärien ja potilaiden välistä yhteydenpitoa. LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 49/2014 Päätelmät Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat edelleen kriittisiä. Käyttäjäkokemuksissa ei ole keskimäärin tapahtunut muutosta vuodesta Yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin. Uudet toiminnallisuudet (esim. sähköinen resepti) on otettu vastaan ristiriitaisesti. Järjestelmäkehityksessä on käyttäjäkokemukset huomioitava aiempaa paremmin. Kehittämistyön keskiöön on nostettava järjestelmien vakauden ja nopeuden parantaminen sekä tiedonkulku eri organisaatioiden välillä. Hyvin toimivat tietojärjestelmät ovat edellytyksenä sote-uudistuksen onnistumiselle. LINKKI KYSELYLOMAKKEESEEN Liite 1 Vertaisarvioitu VV Tietojärjestelmien käyttö on vakiintunut osaksi lääkärin työtä. Niiden käytettävyyteen on havaittu liittyvän ongelmia, joiden on todettu olevan yhtey dessä potilasturvallisuuden heikentymiseen (1,2,3,4,5). Tehostamisodotusten vastaisesti potilastietojärjestelmien käytön on havaittu hankaloittavan työnkulkuja ja vievän merkittävän osan lääkärien työajasta (6,7). Tietojärjestelmiin liittyvä rasittuneisuus on lisääntynyt ja erityisesti julkisessa terveydenhuollossa heikosti toimivat tietojärjestelmät aiheuttavat lääkäreille stressiä (8). Yksi keskeinen syy käyttäjien tyytymättömyyteen on potilastietojärjestelmien heikko käytettävyys (9,10). Käyttäjien tyytyväisyys puolestaan liittyy järjestelmien mukautettavuuteen, käyttöliittymiin, luotettavuuteen ja käyttöönottoon (10). Käytettävyys on keskeisessä roolissa onnistuneen käyttöönoton ja tarkoituksenmukaisen 3351

2 Kirjallisuutta 1 Kaipio J. Usability in healthcare: Overcoming the mismatch between information systems and clinical work. Department of Computer Science and Engineering. Aalto university, Helsinki Kushniruk A, Kaipio J, Nieminen M ym. Human factors in the large: experiences from Denmark, Finland and Canada in moving towards regional and national evaluations of health information system usability. IMIA Yearbook 2014 (painossa). 3 McCoy AB, Wright A, Eysenbach G ym. State of the art in clinical informatics: evidence and examples. Yearb Med Inform 2013; Magrabi F, Ong M-S, Runciman W, Coeira E. Using FDA reports to inform a classification for health information technology safety problems. J Am Med Inform Assoc 2012;19; Beuscart-Zéphir MC, Borycki E, Carayon P, Jaspers MWM, Pelayo S. Evolution of human factors research and studies of health information technologies: The role of patient safety. Yearb Med Inform 2013; Taulukko 1. käytön saavuttamisessa sekä osana järjestelmän laadun arviointia. Tyytyväisyys on yksi käytettävyyden osa-alue (11). Edelleen tutkimusten pääpaino on järjestelmien käytön laajuuden tai kertaluontoisten käyttökokemusten selvittämisessä, ei pidempikestoisten käyttäjäkokemusten kartoittamisessa (2). Käyttäjäkokemus viittaa määritelmän mukaisesti ennen käyttöä oleviin, käytön aikana syntyviin ja käytön jälkeisiin koke muksiin (12). Yksittäisen tietojärjestelmän käytettävyyden arviointiin suunnattuja kyselypatteristoja (13,14) ei voitu käyttää sellaisenaan tutkimuksessamme, sillä ne eivät huomioi tehtävien ja toimintaympäristöjen erilaisuutta. Tarvitaan terveydenhuollon toimintaympäristöön sovitettua käyttäjäkokemusten kartoitusta. Käyttäjäkokemusten kartoittaminen kyselyllä tuottaa erilaista, mutta yhtä validia tietoa tietojärjestelmien onnistumisesta kuin objektiivisemmat mittarit (15). Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojärjestelmistä kartoitettiin Suomessa ensimmäistä Tutkimuksen kohdejoukon ja tutkimukseen vastanneiden jakaumat taustamuuttujittain. Tutkimukseen vastanneet (n = 3 781) Potilastyössä olevat lääkärit (n = ) Kaikki työikäiset lääkärit (n = ) Sukupuoli, % miehiä 38,1 41,9 41,0 naisia 61,9 58,1 59,0 Ikäryhmä, % 34 19,3 21,1 21, ,3 24,9 24, ,2 29,0 26, ,3 25,0 26,9 Keski-ikä, vuotta miehet 48,5 46,3 47,3 naiset 45,6 44,7 44,3 kaikki 46,7 45,4 45,5 Erikoistumisvaihe, % erikoistumaton 33,1 38,4 40,2 erikoistunut 66,9 61,6 59,8 Toimipaikka, % sairaala 46,4 45,3 terveyskeskus 24,4 22,6 yksityinen/muu 29,3 32,1 kertaa vuonna Lääkärien kyselytutkimuksessa antamat arviot olivat kriittisiä. Tulokset osoittivat, että järjestelmät tukevat lääkärin työtä heikosti; negatiivisimmat arviot antoivat julkisella sektorilla, erityisesti sairaaloissa työskentelevät lääkärit (16,17,18). Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto toteuttivat Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä tutkimuksen potilastyössä toimiville lääkäreille. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta: selvittää lääkärien kokemuksia järjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä, nostaa esiin keskeisiä ongelmia ja toisaalta hyviä toiminnallisuuksia, sekä seurata tuotemerkeittäin tapahtunutta kehitystä. Tutkimus on osa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden arviointikokonaisuutta (19). Tutkimuslomake on myös yhtenä lähtökohtana kansainvälisten ehealth-indikaattorien rakentamisessa (20). Tutkimus tehtiin keväällä 2014, jolloin terveydenhuollon organisaatioissa oli toistakymmentä eri perusjärjestelmien tuotemerkkiä. Lisäksi oli käytössä satoja erillisjärjestelmiä (21). Valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista (Kantapalvelut) sähköinen resepti oli ollut käytössä julkisessa terveydenhuollossa 1 3 vuoden ajan. Myös osa yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköistä oli jo liittynyt sähköiseen reseptiin. Tutkimushetkellä ainoastaan Itä-Savon sairaanhoitopiiri käytti potilastiedon arkistoa. Tutkimus raportoidaan erillisartikkeleina. Tässä ensimmäisessä artikkelissa kuvataan tutkimusaineistoa, esitetään potilastietojärjestelmille annetut kouluarvosanat ja keskeisimmiksi koetut kehittämiskohteet ja parhaat toiminnallisuudet. Lisäksi kuvataan käyttäjäkokemuksia valikoitujen asenneväittämien valossa sekä tarkastellaan näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2010 ja 2014 välillä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteena olivat työikäiset (alle 65 v) ja potilastyötä tekevät lääkärit. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena helmi maaliskuussa Suurin osa kyselylomakkeen kysymyksistä oli väittämiä, jotka esitettiin pääsääntöisesti saman tapaan kuin vuonna Vastaajat arvioivat niitä 5-luokkaisilla Likert-asteikoilla. Väittämät 3352

3 tieteessä Taulukko 2. Pääasiallisesti käytössä olevat potilastietojärjestelmät. 6 Menachemi N, Collum TH. Benefits and drawbacks of electronic health record systems (viitattu ). Risk Manag Healthc Policy. 2011;4; gov/pmc/articles/pmc / 7 Winblad I, Hyppönen H, Salo S ym. Onko tietokone vastaanoton aika varas? Suom Lääkäril 2009;63; Heponiemi T, Vänskä J, Aalto AM, Elovainio M. Potilastyöhön ja tietojärjestelmiin liittyvä stressi lisääntyi: Kyselyt lääkäreille Suom Lääkäril 2012;67; Edsall RL, Adler KG. The 2011 EHR User Satisfaction Survey. Responses from 2719 family physicians. Family Practice Management 2011 (siteerattu ). www. praxisemr.com/specialdownloads/ AAFP_2011_Survey_of_User_ Satisfaction_with_EHR.pdf. 10 Anon State of the Ambulatory EHR Market. Black Book Rankings. Brown-Wilson Group, Inc. 11 ISO /ISO 9241 Ergonomic requirements for office work with visual display terminals, Part 11: Guidance on Usability, 1998, International Organization for Standardization, Geneve. 12 ISO , International Standard: Ergonomics of Human System Interaction Part 210: Human- Centred Design for Interactive Systems, 1st edition , Reference number ISO :2010(E). 13 Brooke J. SUS: a quick and dirty usability scale. Kirjassa: Jordan P, Thomas B, Weerdmeester T, McClelland A, toim. Usability Evaluation in Industry. Lontoo: Taylor and Francis Sairaala, % Terveyskeskus, % Yksityinen/ muu, % Kaikki, % Acute 10,0 3,3 DynamicHealth (Doctorex) 39,6 11,7 Effica 24,5 46,1 5,0 24,1 Esko 10,6 5,4 Graafinen Finstar 4,0 1,3 Mediatri 2,7 7,7 2,7 3,9 Medicus 2,3 0,7 Pegasos 6,0 37,0 5,2 13,4 Radiologien PACS/RIS 5,2 1,1 3,0 Softmedic 10,3 3,1 Uranus 46,0 9,4 24,1 Jokin muu 5,0 5,2 14,4 6,0 Kaikki, % n liittyivät muun muassa seuraaviin aihealueisiin: tekniset ominaisuudet, käytettävyys, potilasturvallisuus ja hoidon laatu sekä yhteistyö ja tiedon kulku. Vastaajat antoivat kouluarvosanan (4 10) käyttämälleen potilastietojärjestelmälle ja valitsivat sen hyvin toimivat ominaisuudet ja keskeisimmät kehityskohteet. Uutena asiana kysyttiin sähköisestä reseptistä. Tutkimuksessa oli kolme uutta erillisosiota: tietojärjestelmien tuki johtamiselle, radiologian erillisjärjestelmien ominaisuudet ja potilasturvallisuus (kyselylomake artikkelin sähköisen version liitteenä: > Sisällysluettelot > 49/2014, liiteaineisto 1). Kyselylomake testattiin etukäteen. Testiryhmän muodostivat kahdeksan potilastyössä toimivaa lääkäriä eri erikoisaloilta ja toimintaympäristöistä. Testauksen perusteella lomakkeeseen tehtiin tyylillisiä tarkennuksia. Tutkimushenkilöiden osoitetiedot poimittiin Lääkäriliiton rekisteristä. Suomessa oli vuoden 2014 alussa alle 65-vuotiasta lääkäriä (22), joista 91 %:lle (n = ) lähetettiin tutkimusviestit sähköpostitse. Rekisteritiedoista ei voitu eritellä potilastyötä tekeviä lääkäreitä ( taulukko 1). Lääkäriliiton Työmarkkinatutkimuksen mukaan (julkaisematon tieto) potilastyössä on noin lääkäriä, mikä edustaa tutkimuksen teoreettista kohdejoukkoa. Tutkimukseen vastasi lääkäriä, joista lähes kaikki (99 %) ilmoittivat tekevänsä potilastyötä. Tutkimukseen pystyi vastaamaan suomeksi tai ruotsiksi. Tutkimusaineisto edustaa vajaata neljännestä (23,1 %) potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2010 (27,2 %). Aineistoa arvioitiin vertaamalla kyselyyn vastanneita rekisteritietoihin ja vuoden 2014 Työmarkkinatutkimuksen tietoihin potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Naisten osuus on tutkimusaineistossa suurempi kuin vertailuryhmissä. Nuorten ikäryhmien osuus oli hieman pienempi kuin vertailuryhmissä. Erikoistuneet lääkärit ovat hieman yliedustettuina tutkimusaineistossa, samoin terveyskeskusten lääkärit. Sen sijaan ryhmä yksityinen/muu on vastanneiden ryhmässä lievästi aliedustettuna. Tähän ryhmään kuuluvista 66 % työskenteli päätoimisesti yksityisen sektorin toimipaikoissa, 14 % kunnissa (pois lukien sairaalat ja terveyskeskukset), 12 % yliopistolla ja 8 % valtiolla. Kerättyä aineistoa voidaan metodologisesti pitää taustaominaisuuksiltaan hyvin koko kohdejoukkoa edustavana satunnaisnäytteenä (23). Kouluarvosanoista raportoidaan keskiarvot, luottamusvälit ja arvosanojen prosenttijakaumat. Väittämäkysymysten vastauksia tarkastellaan kolmiluokkaisina. Lääkäriryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä testataan khiin neliö -testillä. Ryhmittäisiä keskiarvoja ja jakaumia verrataan vuoden 2010 tilanteeseen. Tilastoanalyysit tehtiin SPSS 19 -ohjelmistolla. Tulokset Neljännes vastaajista käytti työssään pääasiallisesti Efficaa ja neljännes Uranusta (taulukko 2). Ryhmässä yksityinen/muu eniten käyttäjiä oli DynamicHealthilla. Yli 80 % terveyskeskusten lääkäreistä käytti Efficaa tai Pegasosta. Sairaaloiden lääkäreistä lähes joka toisella oli potilastietojärjestelmänä Uranus. Joka viides kirjautuu vähintään neljään eri kliiniseen järjestelmään potilastyötä tehdessään. Yli 70 % oli käyttänyt potilastietojärjestelmää vähintään 3 vuotta, kymmenesosalla oli alle vuoden kokemus arvioimastaan järjestelmästä. Joka toinen vastaaja oli käyttänyt työssään säännöllisesti vähintään kolmea eri tuotemerkkiä, reilu viidennes vain yhtä tuotemerkkiä. Yli 70 % 3353

4 Taulukko 3. Kouluarvosanoja koskevat tunnusluvut taustamuuttujittain. % Keskiarvo 95 %:n LV Arvosanojen %-osuudet Kaikki (n = 3 675) 100 6,6 6,6 6,7 5,7 19,6 Sukupuoli Miehet 38 6,6 6,5 6,7 7,8 22,8 Naiset 62 6,7 6,6 6,7 4,5 17,3 Ikäryhmä ,6 6,5 6,6 3,0 19, ,6 6,5 6,7 5,0 17, ,6 6,5 6,7 6,2 21, ,8 6,7 6,9 7,8 18,3 Käyttökokemus Alle puoli vuotta 4 6,4 6,2 6,6 3,3 27,3 Yli puoli vuotta, mutta 4 6,3 6,1 6,5 3,7 28,7 alle vuoden 1 3 vuotta 16 6,5 6,4 6,6 4,2 21,2 3 6 vuotta 25 6,6 6,5 6,7 4,9 20,3 Yli 6 vuotta 50 6,8 6,7 6,8 7,0 17,3 Erikoisala Anestesiologia ja 5 6,6 6,4 6,8 5,9 21,2 tehohoito Kirurgiset alat 7 6,3 6,2 6,5 9,0 31,1 Lastentaudit 3 6,7 6,5 7,0 7,2 19,8 Naistentaudit ja 4 6,8 6,6 7,0 3,1 18,5 synnytykset Psykiatriset alat 7 6,4 6,3 6,6 3,3 24,0 Radiologia 2 7,3 7,0 7,5 17,7 7,6 Sisätautien erikoisalat 7 6,4 6,2 6,6 4,1 25,7 Muut erikoisalat 34 6,8 6,7 6,8 6,1 16,7 Ei erikoistunut 33 6,6 6,6 6,7 4,8 19,0 Toimipaikka Sairaala 47 6,5 6,4 6,6 4,9 23,0 Terveyskeskus 25 6,6 6,5 6,7 3,0 17,2 Yksityinen/muu 29 6,9 6,8 7,0 9,5 16,2 Sairaala Effica 25 6,5 6,4 6,6 2,4 21,5 Esko 11 7,3 7,1 7,5 15,8 7,7 Mediatri 3 7,2 6,8 7,6 11,4 15,9 Pegasos 6 6,4 6,1 6,6 3,9 23,3 Radiologien PACS/RIS 5 7,0 6,7 7,3 17,6 15,4 Uranus 46 6,2 6,1 6,3 1,0 28,9 Terveyskeskus Effica 45 6,6 6,5 6,7 2,0 16,8 Graafinen Finstar 4 7,4 7,0 7,7 8,1 5,4 Mediatri 8 7,0 6,7 7,3 8,6 8,6 Pegasos 38 6,4 6,3 6,6 2,1 20,6 vastanneista arvioi kokemuksensa vähintään tasolle 4 (1 = aloittelija, 5 = erittäin kokenut). Terveyskeskusten lääkäreistä valtaosa (75 %) haki pääasiallisesti tietoja toiselta rekisterinpitäjältä aluetietojärjestelmän tai muun vastaavaan järjestelmän avulla. Noin 21 % käytti paperia tai faksia. Sairaaloissa työskentelevillä vastaavat osuudet olivat 47 % ja 46 %. Vuonna 2010 vielä 40 % terveyskeskusten ja 67 % sairaaloiden lääkäreistä turvautui tiedon hakemisessa pääsääntöisesti paperiin tai faksiin. Potilastietojärjestelmille annetut kouluarvosanat Keskimääräinen kouluarvosana pääasiallisesti käytetylle potilastietojärjestelmälle oli < 7 ja joka viides lääkäri antoi kouluarvosanaksi korkeintaan 5 (taulukko 3). Kiitettävät arvosanat erityisesti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa olivat harvinaisia. Keskimäärin tilanne on pysynyt vuoden 2010 tasolla. Kuntasektorilla toimivat lääkärit antoivat järjestelmille heikommat kouluarvosanat (keskiarvo 6,5) kuin yksityisen sektorin lääkärit (keskiarvo 7,1). Kouluarvosanat olivat yhteydessä myös lääkärin ikään, järjestelmän käyttökokemukseen ja erikoisalaan. Yli 55-vuotiaiden antama keskiarvo oli korkeampi kuin muissa ikäryhmissä. Pisimpään arvioitua järjestelmää käyttäneet antoivat korkeimmat arvosanat, kun taas alle vuoden järjestelmää käyttäneillä arvosanat olivat matalimmat. Erikoislääkäreistä kriittisimpiä olivat kirurgisten, psykiatristen ja sisätautialojen lääkärit. Radiologit olivat ainoa tarkasteltu erikoislääkäriryhmä, jonka kouluarvosanan keskiarvo oli yli seitsemän. Graafinen Finstar (GFS) ja Mediatri saivat terveyskeskusten lääkäreiltä keskimääräistä korkeammat arvosanat, ne saivat myös eniten kiitettäviä arvosanoja. Sairaaloissa käytetyistä tuote merkeistä Eskon ja Mediatrin arvosanojen keskiarvot olivat korkeimmat, kun taas Uranuksen ja Pegasoksen käyttäjät antoivat keskiarvoa heikommat arvosanat. Sairaaloissa työskentelevistä lääkäreistä eniten kiitettävän arvosanan antaneita oli Eskon, Mediatrin ja radiologian järjestelmien käyttäjissä. Terveyskeskusten tuotemerkeistä Effican keskiarvo laski ja GFS:n nousi vuodesta Sairaaloiden tuotemerkeistä merkittävin muutos oli tapahtunut Mediatrin käyttäjien arvioissa: keskiarvo nousi erittäin heikosta (5,6) vuoden 3354

5 tieteessä Kuvio 1. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevien lääkärien käyttämilleen potilastietojärjestelmille antamat kouluarvosanat vuosina 2010 ja Terveyskeskus, kaikki 1 Effica Graafinen Finstar Mediatri Pegasos Sairaala, kaikki Effica Esko 1 Mediatri Pegasos Uranus Tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05) muutos vuosien 2010 ja 2014 välillä. teella on helppo muodostaa kokonaiskuva potilaan tilasta. Sairaalassa vastaava osuus oli noussut 14 %:ista 29 %:iin. Vain reilu neljännes terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreistä piti rutiinitehtävien suorittamista suoraviivaisena. Sen sijaan ryhmässä yksityinen/muu vastaava osuus on huomattavasti korkeampi eli lähes puolet. Terveyskeskusten lääkäreistä aiempaa harvempi koki rutiinitehtävien suorittamisen suoraviivaiseksi (taulukko 4). Lähes kaksi kolmasosaa (65 %) lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua ja yhteistyötä samassa organisaatiossa toimivien lääkärien välillä. Puolet (50 %) lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua hoitajien ja lääkärien välillä (43 % vuonna 2010). Sen sijaan vain harva lääkäri (11 %) näki tietojärjestelmien auttavan lääkärien ja potilaiden välistä yhteydenpitoa. Tässäkään suhteessa ei ollut tapahtunut muutosta (13 % vuonna 2010). Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien arvioissa viisi eniten mainintoja saaneet hyvät toiminnallisuudet ja viisi keskeisintä kehittämiskohdetta esitetään taulukossa Kirakowski J. The use of questionnaire methods for usability assessment, Background Notes on the SUMI Questionnaire, 1994 (siteerattu ). sumi.ucc.ie/ index.html 15 Patrick JD. The validity of personal experiences in evaluating HIT. Appl Clin Inf 2010;1: Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65; Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu. Kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65; Lääveri T, Winblad I, Hyppönen H, Reponen J, Viitanen J, Antila KJ. Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu kritiikkiä, mutta kiitostakin. Suom Lääkäril 2011;66; THL. Sosiaali- ja terveyden huollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (siteerattu ). 20 Hyppönen H, Faxvaag A, Gilstad H ym. Nordic ehealth indicators: organisation of research, first results and plan for the future. Stud Health Technol Inform 2013;192; tasosta yli puolitoista arvosanaa (7,2). Myös Pegasoksen saama arvosana nousi (kuvio 1). Potilastietojärjestelmien käyttöä koskevat väittämät Kuten vuonna 2010, kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa. Lääkäreistä edelleen lähes kolmannes ilmoitti järjestelmän virheellisen toiminnan aiheuttaneen tai olleen lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle. Sairaaloiden lääkäreillä osuus oli keskiarvoa suurempi (41 %) ja ryhmässä yksi tyinen/muu selvästi keskiarvoa pienempi (14 %). Useam pi kuin joka viides ei osannut ottaa kantaa väittämään. Yhteenvetonäkymien suhteen on tapahtunut hieman kehitystä: Vuonna 2010 noin 44 % lääkäreistä ilmoitti, että ominaisuutta ei ole tietojärjestelmässä lainkaan, kun nyt vastaava osuus oli pudonnut 29 %:iin. Niillä vastaajilla, joiden käyttämässä järjestelmässä on yhteenvetonäkymä, vain neljännes (24 %) koki, että sen perus Pohdinta Loppukäyttäjien kokemuksilla on suuri merkitys, kun tavoitellaan tietojärjestelmien käyttöönoton onnistumista tai tarkoituksenmukaista käyttötapaa (24). Tutkimuksemme vastaajat olivat kokeneita potilastietojärjestelmien käyttäjiä. Vaikka lääkäri ei ole käytettävyysasiantuntija, hän pystyy kokemuksensa perusteella paikantamaan järjestelmän ongelmakohtia. Käyttäjäkokemukset toimivat hyvänä perustana sekä ohjaavan normiston että yksittäisten tietojärjestelmien kehittämiselle. Tutkimus kohdistettiin kaikkiin potilastyössä oleviin lääkäreihin. Puutteellisten rekisteritietojen takia kohdejoukkoa ei voitu tarkasti rajata. Vastaajakadon analyysia hankaloitti myös se, että käytettävissä ei ollut tietoa lähetettyjen tutkimuskutsujen perillemenosta. Tämä on yleinen sähköisiä tiedonkeruita vaivaava ongelma (25). Suurempien ryhmien tarkasteluissa tulosten pohjalta tehtyjä johtopäätelmiä voidaan pitää koko kohdejoukkoa edustavina. Pienemmissä osajoukoissa tuloksiin on suhtauduttava suuntaa-antavina. Lähes lääkärin vastaukset antavat hyvän pohjan järjestelmien jatkokehitykselle. 3355

6 21 Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2011: tilanne ja kehityksen suunta. Raportti no. 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2012 (siteerattu ). fi/thl-client/pdfs/825d0af8-f97c bf5b-ba5e1bf773aa 22 Suomen Lääkäriliitto. Vuositilasto Helsinki. 23 Tilastokeskus. Virsta Virtual Statistics. Satunnaisnäyte (siteerattu ). virsta/tkeruu/03/05/lt_01.html 24 Cresswell K, Morrison Z, Crowe S, Robertson A, Sheikh A. Anything but engaged: user involvement in the context of a national electronic health record implementation. Inform Prim Care 2011;19; Ruskoaho J, Vänskä J, Heikkilä T ym. Postitse vai sähköisesti? Näkemyksiä tiedonkeruumenetelmän valintaan Lääkäri tutkimuksen pohjalta. Soslääk Aikakausl 2010;47; Alanko H, Leinonen T, Reponen J, Niinimäki T, Karhunen-Lappalainen P, Aura A. ESKO-verkkokertomus sairauskertomustietoa yli organisaatiorajojen. Suom Lääkäril 1998;63; Terveydenhuoltolaki 1326/ (siteerattu ). 28 Hyppönen H, Winblad I, Reponen J, Lääveri T, Vänskä J. Lääkärien kokemukset alueellisesta potilastiedon vaihdosta (siteerattu ). Raportti 5/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki pdfs/f4191f01-b6f7-46c0-b0eb- 8358a66aca39 29 Hyppönen H, Hyry J, Kyrki A. Kansalaisten kokemukset sosiaalija terveydenhuollon sähköisistä asiointipalveluista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014, raportin käsikirjoitus. 30 Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna Suom Lääkäril 2014;69: Taulukko 4. Tutkimukseen vastanneiden lääkärien käyttäjäkokemuksia koskevat jakaumat toimipaikan mukaan vuonna 2014 ja muutos vuodesta 2010 niiden osuudessa, jotka vastasivat väittämiin samaa mieltä. Eri mieltä, % Ei samaa eikä eri mieltä, % Samaa mieltä, % (muutos, %-yks.) Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa (n = 3 613, p < 0,001) Sairaala (+5) Terveyskeskus (0) Yksityinen/muu (+5) Kaikki (+4) Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle (n = 3 684, p < 0,001) Sairaala ( 1) Terveyskeskus (+3) Yksityinen/muu ( 1) Kaikki ( 1) Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. kuumekurvan tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta (n = 2 543, p < 0,001). Sairaala (+15) Terveyskeskus (+3) Yksityinen/muu (0) Kaikki (+8) Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja (n = 3 674, p < 0,001) Sairaala (0) Terveyskeskus ( 11) Yksityinen/muu ( 5) Kaikki ( 3) sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Suvi Vainiomäki: korvaus käsikirjoituksen kirjoittamisesta tai tarkistamisesta (Suomen Lääkäriliitto). Hannele Hyppönen: muu (STM). Tinja Lääveri: johtokunnan/ hallituksen jäsenyys (Suomen Lääkäri liitto, hallituksen jäsen , valtuuskunnan, työryhmien ja jaoksien jäsen), luentopalkkiot (Talentum, Suomen Lääkäriliitto, GSK, Lääkäripäivät), muu (STM). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. Tietojärjestelmien käyttökokemuksen pituudella on merkitystä, yli kuusi vuotta järjestelmiä käyttäneet antoivat niille parhaat arvosanat. Mediat rin sairaalaympäristössä saaman arvosanan huomattava paraneminen liittynee siihen, että vuonna 2010 järjestelmä oli käyttöönottovaiheessa, nyt vakiintuneessa käytössä. Eniten kiitettäviä arvosanoja oli radiologian järjestelmillä sekä Eskolla ja Mediatrilla. Tätä voi selittää se, että käyttäjät ovat voineet vaikuttaa järjestelmien suunnitteluun ja prosessien hiomiseen (26). Lääkärien osallistumista järjestelmien kehittämiseen tulee edistää. Potilastietojen haku toisesta organisaatiosta koettiin edelleen ongelmalliseksi, vaikka alueellisten järjestelmien käyttö oli selvästi lisääntynyt. Terveydenhuoltolaki on antanut alueelliseen tiedonhallintaan perustan salliessaan rekisterien yhteiskäytön terveydenhuollon sairaanhoitopiirien alueella (27). Osa alueellisista tietojärjestelmistä tukee kuitenkin edelleen paremmin terveyskeskus- kuin sairaalalääkärien tiedonsaantia (28). Kanta-arkiston ja siihen liittyvän tiedonhallintapalvelun käytön sujuvuus on jatkossa avainasemassa, kun tehdään organisaatiorajat ylittäviä tietohakuja. Kansallisessa ohjauksessa tulisi varmistaa arkityön sujuvuus. Edelleen erityisesti sairaaloiden lääkärit kokivat tietojärjestelmien virheiden aiheuttavan tai olleen lähellä aiheuttaa vaaraa potilaalle. Koke 3356

7 tieteessä Taulukko 5. Potilastietojärjestelmien hyvin toimivat ominaisuudet ja kehittämiskohteet, valinnan tehneiden vastaajien osuudet. Hyvin toimivat ominaisuudet % Kehittämiskohteet % TERVEYSKESKUS TERVEYSKESKUS Lääkityksen interaktiotarkistus 49 Järjestelmien hitaus tai yllättävät käyttökatkot Digitaalinen sanelu 47 Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta Työ-, vastaanotto- ja ajanvarauslistojen hallinta 46 Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus 41 Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä Sähköinen resepti 39 Sähköisen reseptin toteutus 37 SAIRAALA Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta SAIRAALA 60 Järjestelmien hitaus ja yllättävät käyttökatkot Digitaalinen sanelu 52 Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys Sähköinen resepti 39 Saman asian kirjaaminen moneen paikkaan Lääkityksen interaktiotarkistus 32 Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen 38 Mahdollisuus kerätä eri erikoisalojen tekstejä kronologiseksi kertomukseksi Tärkeää on tiedonkulun parantaminen eri organisaatioiden välillä. 25 Epäloogisuus muksen taustalla voi olla monia syitä lähtien teknisistä ominaisuuksista järjestelmän logiikkaan, työprosesseihin ja koulutuksen määrään. Aiheesta tarvitaan lisätutkimusta. Yhteenvetonäkymien puute tai huono laatu nostettiin vuonna 2010 yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi, niiden on tämän jälkeen koettu yleistyneen. Yhteenvetonäkymä on oleellinen tiedon jäsentämisen kannalta. Jos järjestelmän yhteenvetonäkymä ei palvele tarkoitustaan, saattavat käyttäjät kokea sen puuttuvan koko naan. Potilastietojärjestelmissä tiedon rakenteisuus ei ole edelleenkään riittävällä tasolla, jotta järjestelmät pystyisivät muodostamaan kokonaiskuvan automaattisesti. Tietojärjestelmien pitäisi säästää lääkäriä sellaisen asian toistamiselta, joka on jo järjestelmän tiedossa. Tulosten perusteella rutiinitehtävien sujuvuudessa on tapahtunut jopa negatiivista kehitystä. Erikseen olisi analysoitava, johtuuko tämä pelkästään järjestelmistä, onko hoito tilanteeseen lisätty uusia tehtäviä, tai onko työprosessia osattu uudistaa sähköisen työvälineen käyttöönoton yhteydessä. Tietojärjestelmät tukevat lääkärien välistä yhteistyötä saman organisaation sisällä. Sen sijaan lääkärien ja hoitajien välisen yhteistyön tukeminen on jo vaikeampaa: se edellyttäisi prosessin ohjausta ja selkeää toimintojen ja toimintatilojen monitorointia. Lääkärien ja potilaiden välinen yhteistyö tietojärjestelmien avulla on vielä alkutekijöissään. Sähköinen asiointi ei toistaiseksi kata kuin pienen osan terveydenhuollon ja potilaan välisistä kontakteista (29). Jatkossa potilaan pääsy omiin terveystietoihinsa sekä potilaan itsestään kirjaamat tiedot lisäävät osaltaan tätä vuorovaikutusta. Hyvin toimivina ominaisuuksina mainittiin edelleen potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta ja digitaalinen sanelu. Uusina hyvinä ominaisuuksina nousivat esiin lääkkeiden interaktioiden tarkistus ja sähköinen resepti. Tämä on loogista, koska sähköisen reseptin käyttöönotto ja lääkitysosioiden uudistus on osu Tästä asiasta tiedettiin Potilastietojärjestelmät ovat keskeinen osa lääkärin työtä. Lääkärit suhtautuivat tietojärjestelmiin kriittisesti, kun käyttäjäkokemuksia kartoitettiin vuonna Käyttäjäkokemuksissa oli eroja eri lääkäriryhmien ja tuotemerkkien välillä. Tämä tutkimus opetti Lääkärien käyttäjäkokemuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosien aikana. Havaitut muutokset ovat liittyneet yksittäisiin toiminnallisuuksiin ja tuotemerkkeihin. Uusista toiminnallisuuksista sähköinen resepti on otettu vastaan ristiriitaisesti. Jatkotutkimusta tarvitaan tietojärjestelmien yhteydestä potilasturvallisuuteen sekä akuutimpien kehittämiskohteiden hitauden ja käyttökatkojen sekä organisaatioiden välisen tiedonkulun ongelmien syistä ja ratkaisumalleista. 3357

8 English summary > in english Electronic Patient Record systems as physicians tools in 2014: no significant changes in user experience reported by physicians nut vertailuvälille. Sähköisen reseptin esiintyminen tuloksissa sekä hyvin toimivien ominaisuuksien että kehittämiskohteiden joukossa viittaa mielipiteiden eriytymiseen tuotemerkeittäin (30). Interaktioiden tarkistusten nousu listalle osoittaa lääkärien arvostavan potilasturvallisuutta lisääviä ominaisuuksia. Työprosessia tukevien ominaisuuksien tarvetta korostaa se, että terveyskeskuslääkärit arvostivat ajanvarauslistojen hallintaa ja sairaalalääkärit mahdollisuutta koostaa eri erikoisalojen tekstejä kokonaisuuksiksi. Tutkimuksen seuraavissa osajulkaisuissa tullaan raportoimaan yksityisen sektorin järjestelmiä koskevat käyttäjäkokemukset, tarkempia tietoja järjestelmien käytettävyydestä, tiedonkulusta sekä tietojärjestelmien ja potilasturvallisuuden välisestä yhteydestä. Järjestelmäkehityksessä ovat tärkeimpiä vakauden ja nopeuden parantaminen ja tiedon kulun kehittäminen eri organisaatioiden välillä. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaisi jo aiempaa sujuvamman tiedonsiirron (27), eivät tietojärjestelmät ole kehittyneet samassa tahdissa. Lainsäädännön on jatkossakin mahdollistettava uusien palvelumallien kehittäminen. Hyvin toimivat tietojärjestelmät ovat edellytyksenä soteuudistuksen onnistumiselle. n Tutkimuksen toteuttamista on tukenut taloudellisesti sosiaali- ja terveysministeriö. Kirjoittajat muistavat kiitollisuudella edesmennyttä dosentti Ilkka Winbladia, jonka mittava kokemus eterveydestä oli keskeistä edellisessä 2010 tutkimuksessa. Hänen tarkat kommenttinsa ja kannustuksensa havaintojen yhdistämiseen laajempiin kokonaisuuksiin ovat rohkaisseet jatkamaan aloitettua työtä tällä seurantatutkimuksella. 3358

9 tieteessä english summary Jukka Vänskä Research Chief, M.Soc.Sc. Finnish Medical Association Suvi Vainiomäki Johanna Kaipio Hannele Hyppönen Jarmo Reponen Tinja Lääveri Electronic Patient Record systems as physicians tools in 2014: no significant changes in user experience reported by physicians Background Electronic Patient Record (EPR) systems have become entrenched in the everyday life of physicians. Physicians experience with respect to EPR systems was first surveyed on the national level in In this research, the physicians strongly criticized the usability and functionality of the systems. The study was repeated at the beginning of The goal was to obtain up-to-date information about the current status of EPR systems as well as to monitor what developments have taken place with regard to usability and user experience. Methods Data were collected by electronic survey in early The survey targeted physicians of working age in clinical work. A total of 3,781 physicians responded to the survey. In structure, the data are a representative sample from the target group. The article reports the school grades given for the EPR systems, together with descriptive statistics of selected assertions. The findings obtained are compared to the data from Results The average grade given to the EPR systems remained below seven, as was the case in The grades were associated with the physician s workplace, age, specialization, system usage experience and the brand. Hospital physicians continued to give the EPR systems the most critical assessments. Three out of four physicians found obtaining patient information from another organization too time-consuming. Of the physicians working at hospitals, over 40% regarded faulty operations in EPR systems as having been connected with an adverse event suffered by the patient. Half of the physicians considered that the information systems supported the information flow between nurses and physicians. Only a few physicians viewed information systems as aiding communication between physicians and patients. Conclusions The assessments by physicians with regard to EPR systems remain critical. In individual functionalities, progress has taken place. New functionalities (e.g. electronic prescriptions) received contradictory assessments. User experience must be taken into consideration more effectively in system development. Information flow between organizations must be made the core of the development work. Well-functioning information systems play a key role in the success of social welfare and health care reform (SOTE). 3358a

Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu 2014

Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu 2014 Tieteessä terveydenhuoltotutkimus TINJA LÄÄVERI LL, sisätautien erikoislääkäri, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri HYKS, tulehduskeskus Helsingin yliopisto Kehittämispäällikkö Helsingin kaupunki, Apotti-hanke

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu

Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT TIETEESSÄ ILKKA WINBLAD LKT, dosentti, lääkintöneuvos FinnTelemedicum, Oulun yliopisto ilkka.winblad@oulu.fi HANNELE HYPPÖNEN FT, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lääkärien arviot potilastieto - järjestelmistä kriittisiä

Lääkärien arviot potilastieto - järjestelmistä kriittisiä TIETEESSÄ JUKKA VÄNSKÄ VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto jukka.vanska@fimnet.fi JOHANNA VIITANEN TkL, tutkija Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu HANNELE HYPPÖNEN FT, tutkimuspäällikkö Terveyden

Lisätiedot

Hoitoa tietokoneille vai potilaille? KanTabaselineselvitys

Hoitoa tietokoneille vai potilaille? KanTabaselineselvitys Hoitoa tietokoneille vai potilaille? KanTabaselineselvitys Hannele Hyppönen THL, Tinja Lääveri Lääkäriliitto 23.5.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 KanTatavoitteet Kehittämisen laatu Kehitetyn järjestelmän

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Yksityislääkärien potilastieto - järjestelmät arvioitu

Yksityislääkärien potilastieto - järjestelmät arvioitu POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT TIETEESSÄ TINJA LÄÄVERI LL, sisätautien erikoislääkäri, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri HUS, infektioklinikka kehittämispäällikkö HUS, tietotekniikka ILKKA WINBLAD LKT, dosentti,

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

ehealth-indikaattorit kansallisten terveydenhuollon ratkaisujen seurannassa

ehealth-indikaattorit kansallisten terveydenhuollon ratkaisujen seurannassa ehealth-indikaattorit kansallisten terveydenhuollon ratkaisujen seurannassa Jarmo Reponen, LT, Radiol. erikoislääk. Tutkimuspääll., FinnTelemedicum/ Oulun yo Ylilääkäri, Radiologia, Raahen sair. Puh.joht.,

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

Lisätiedot

VASTAUSOHJE. Tervetuloa vastaamaan potilastietojärjestelmiä koskevaan tutkimukseen.

VASTAUSOHJE. Tervetuloa vastaamaan potilastietojärjestelmiä koskevaan tutkimukseen. VASTAUSOHJE Tervetuloa vastaamaan potilastietojärjestelmiä koskevaan tutkimukseen. Arvioi lomakkeella olevia kysymyksiä ja väittämiä tämänhetkisen päätyösi mukaan. Jos et ole tällä hetkellä työssä, vastaa

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Tiedonkulku erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen takkuaa yhä

Tiedonkulku erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen takkuaa yhä Terveydenhuoltotutkimus Irma Virjo LT, professori (emerita) Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö, yleislääketiede irma.virjo@uta.fi Kari Mäkelä FT, professori Tampereen teknillinen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! 1 Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti, STM 2 Primum est non nocere - Do not harm Hippocrates Hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin sen antamatta

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

Regional Digital Agendas for Healthcare. Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL

Regional Digital Agendas for Healthcare. Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL Regional Digital Agendas for Healthcare Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL 1 Ohjelma * Avaus: Oulu Health ja e-health, Maritta Perälä-Heape, (CHT) * Readi for Health: Mitä,

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

Terveyskeskusten toimivuus ei ole viime vuosina parantunut

Terveyskeskusten toimivuus ei ole viime vuosina parantunut TIETEESSÄ HARRI HAIMAKAINEN LL, aluejohtaja Attendo MedOne Oy harri.haimakainen@attendo.fi ARTO VEHVILÄINEN LT, dosentti Sisä-Savon Lääkäriasema Oy Attendo MedOne Oy ESKO KUMPUSALO LKT, yleislääketieteen

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä

Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä Alkuperäinen artikkeli julkaistu THL:n julkaisussa: Kristiina Häyrinen (toim): Sosiaali ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn tutkimuspäivät 2011. Raportteja 13/2011. Julkaisu FinJeHeW:ssä THL:n ja kirjoittajien

Lisätiedot

Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä

Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä Johanna Viitanen, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Susanna Martikainen ja Mikko Korpela, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Kanta-palveluiden kokonaistilanne. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

Kanta-palveluiden kokonaistilanne. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kanta-palveluiden kokonaistilanne Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Esityksen sisältö Kanta-palveluiden hyödyntäminen terveydenhuollossa Potilastiedon arkiston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari Hotelli Lasaretti, Oulu 26.-27.3.2014 Terveyden ja THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen

Lisätiedot

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Pia Alava Suunnittelija Welfare ICT Forum 10.10.2014 Uudistuksen taustaa Palautteet Lomakkeissa liian vähän tilaa, täyttäminen vie liikaa aikaa, epäselviä

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Diagnostiset alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Diagnostiset erikoisalat Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Perusura: Muutos, lkm Perusura: Muutos,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v - mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos UEF // University

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot

Sosiaalitoimen tietojärjestelmät

Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Tilanne valtakunnallisen kyselyn valossa kehittämispäällikkö Jarmo Kärki 6.5.2015 1 Tietojärjestelmien käyttö sosiaalihuollossa? Kuinka paljon asiakasdokumentaatiosta kirjataan

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa

Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa Tulevaisuuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Keski-Suomessa Uusi sairaala ja uuistuvat sote-palvelut lääkärityön näkökulmasta Info- ja keskustelutilaisuus Keski-Suomen keskussairaala 4.11.2015 Elina

Lisätiedot

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS Terveydenhuollon ATK-päivät 13.5.2015 Tampere -talo Lasse Ilkka/STM/THL Markku Saarinen/STM Ensihoitokertomus on osa uutta viranomaisten yhteistä kenttäjärjestelmää Turvallisuusviranomaisille

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Nuorten palvelukokemukset Uudenmaan ELY-keskuksen alueen TE-toimistoissa

Nuorten palvelukokemukset Uudenmaan ELY-keskuksen alueen TE-toimistoissa Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Artikkeleita Nuorten palvelukokemukset Uudenmaan ELY-keskuksen alueen TE-toimistoissa Tuunia Keränen 1 Artikkelin tausta ja tarkoitus Vuoden 2008 lopussa alkaneen taloudellisen

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot