Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia"

Transkriptio

1 tieteessä Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suvi Vainiomäki LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja Turun yliopisto Johanna Kaipio TkT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto ja käytettävyysasiantuntija, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke Hannele Hyppönen FT, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jarmo Reponen LT, radiologian ylilääkäri, Raahen sairaala ja professori, Oulun yliopisto, FinnTelemedicum Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri, HUS/HYKS Tulehduskeskus ja kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia Lähtökohdat Tietojärjestelmiä koskevia käyttäjäkokemuksia kartoitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti vuonna Tutkimuksessa lääkärit kritisoivat voimakkaasti järjestelmien käytettävyyttä ja toimivuutta. Tutkimus toistettiin alkuvuodesta Tavoitteena on saada ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta sekä seurata tietojärjestelmien käytettävyydessä ja käyttäjäkokemuksissa tapahtunutta kehitystä. Menetelmät Tiedot kerättiin sähköisellä kyselytutkimuksella keväällä Tutkimuksen kohdejoukkona olivat potilastyötä tekevät työikäiset lääkärit. Tutkimukseen vastasi lääkäriä. Tutkimusaineisto on rakenteeltaan edustava näyte kohdejoukosta. Artikkelissa esitetään eri lääkäriryhmien potilastietojärjestelmille antamia kouluarvosanoja sekä jakaumia valituista järjestelmien käyttöä ja toiminnallisuuksia koskevista asenneväittämistä. Saatuja tuloksia verrataan vuoden 2010 tietoihin. Tulokset Yleinen potilastietojärjestelmille annettu kouluarvosana jäi alle seitsemään, kuten myös vuonna Kouluarvosanat olivat yhteydessä lääkärin toimipaikkaan, ikään, erikoisalaan, järjestelmän käyttökokemukseen ja tuotemerkkiin. Sairaaloiden lääkärit suhtautuivat edelleen tietojärjestelmiin kriittisimmin. Kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa. Sairaaloiden lääkäreistä yli 40 % koki järjestelmän virheellisen toiminnan olleen yhteydessä potilaalle aiheutuvaan haittatapahtumaan. Puolet lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua hoitajien ja lääkärien välillä. Vain harva lääkäri näki tietojärjestelmien auttavan lääkärien ja potilaiden välistä yhteydenpitoa. LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 49/2014 Päätelmät Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat edelleen kriittisiä. Käyttäjäkokemuksissa ei ole keskimäärin tapahtunut muutosta vuodesta Yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin. Uudet toiminnallisuudet (esim. sähköinen resepti) on otettu vastaan ristiriitaisesti. Järjestelmäkehityksessä on käyttäjäkokemukset huomioitava aiempaa paremmin. Kehittämistyön keskiöön on nostettava järjestelmien vakauden ja nopeuden parantaminen sekä tiedonkulku eri organisaatioiden välillä. Hyvin toimivat tietojärjestelmät ovat edellytyksenä sote-uudistuksen onnistumiselle. LINKKI KYSELYLOMAKKEESEEN Liite 1 Vertaisarvioitu VV Tietojärjestelmien käyttö on vakiintunut osaksi lääkärin työtä. Niiden käytettävyyteen on havaittu liittyvän ongelmia, joiden on todettu olevan yhtey dessä potilasturvallisuuden heikentymiseen (1,2,3,4,5). Tehostamisodotusten vastaisesti potilastietojärjestelmien käytön on havaittu hankaloittavan työnkulkuja ja vievän merkittävän osan lääkärien työajasta (6,7). Tietojärjestelmiin liittyvä rasittuneisuus on lisääntynyt ja erityisesti julkisessa terveydenhuollossa heikosti toimivat tietojärjestelmät aiheuttavat lääkäreille stressiä (8). Yksi keskeinen syy käyttäjien tyytymättömyyteen on potilastietojärjestelmien heikko käytettävyys (9,10). Käyttäjien tyytyväisyys puolestaan liittyy järjestelmien mukautettavuuteen, käyttöliittymiin, luotettavuuteen ja käyttöönottoon (10). Käytettävyys on keskeisessä roolissa onnistuneen käyttöönoton ja tarkoituksenmukaisen 3351

2 Kirjallisuutta 1 Kaipio J. Usability in healthcare: Overcoming the mismatch between information systems and clinical work. Department of Computer Science and Engineering. Aalto university, Helsinki Kushniruk A, Kaipio J, Nieminen M ym. Human factors in the large: experiences from Denmark, Finland and Canada in moving towards regional and national evaluations of health information system usability. IMIA Yearbook 2014 (painossa). 3 McCoy AB, Wright A, Eysenbach G ym. State of the art in clinical informatics: evidence and examples. Yearb Med Inform 2013; Magrabi F, Ong M-S, Runciman W, Coeira E. Using FDA reports to inform a classification for health information technology safety problems. J Am Med Inform Assoc 2012;19; Beuscart-Zéphir MC, Borycki E, Carayon P, Jaspers MWM, Pelayo S. Evolution of human factors research and studies of health information technologies: The role of patient safety. Yearb Med Inform 2013; Taulukko 1. käytön saavuttamisessa sekä osana järjestelmän laadun arviointia. Tyytyväisyys on yksi käytettävyyden osa-alue (11). Edelleen tutkimusten pääpaino on järjestelmien käytön laajuuden tai kertaluontoisten käyttökokemusten selvittämisessä, ei pidempikestoisten käyttäjäkokemusten kartoittamisessa (2). Käyttäjäkokemus viittaa määritelmän mukaisesti ennen käyttöä oleviin, käytön aikana syntyviin ja käytön jälkeisiin koke muksiin (12). Yksittäisen tietojärjestelmän käytettävyyden arviointiin suunnattuja kyselypatteristoja (13,14) ei voitu käyttää sellaisenaan tutkimuksessamme, sillä ne eivät huomioi tehtävien ja toimintaympäristöjen erilaisuutta. Tarvitaan terveydenhuollon toimintaympäristöön sovitettua käyttäjäkokemusten kartoitusta. Käyttäjäkokemusten kartoittaminen kyselyllä tuottaa erilaista, mutta yhtä validia tietoa tietojärjestelmien onnistumisesta kuin objektiivisemmat mittarit (15). Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojärjestelmistä kartoitettiin Suomessa ensimmäistä Tutkimuksen kohdejoukon ja tutkimukseen vastanneiden jakaumat taustamuuttujittain. Tutkimukseen vastanneet (n = 3 781) Potilastyössä olevat lääkärit (n = ) Kaikki työikäiset lääkärit (n = ) Sukupuoli, % miehiä 38,1 41,9 41,0 naisia 61,9 58,1 59,0 Ikäryhmä, % 34 19,3 21,1 21, ,3 24,9 24, ,2 29,0 26, ,3 25,0 26,9 Keski-ikä, vuotta miehet 48,5 46,3 47,3 naiset 45,6 44,7 44,3 kaikki 46,7 45,4 45,5 Erikoistumisvaihe, % erikoistumaton 33,1 38,4 40,2 erikoistunut 66,9 61,6 59,8 Toimipaikka, % sairaala 46,4 45,3 terveyskeskus 24,4 22,6 yksityinen/muu 29,3 32,1 kertaa vuonna Lääkärien kyselytutkimuksessa antamat arviot olivat kriittisiä. Tulokset osoittivat, että järjestelmät tukevat lääkärin työtä heikosti; negatiivisimmat arviot antoivat julkisella sektorilla, erityisesti sairaaloissa työskentelevät lääkärit (16,17,18). Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto toteuttivat Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä tutkimuksen potilastyössä toimiville lääkäreille. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta: selvittää lääkärien kokemuksia järjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä, nostaa esiin keskeisiä ongelmia ja toisaalta hyviä toiminnallisuuksia, sekä seurata tuotemerkeittäin tapahtunutta kehitystä. Tutkimus on osa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden arviointikokonaisuutta (19). Tutkimuslomake on myös yhtenä lähtökohtana kansainvälisten ehealth-indikaattorien rakentamisessa (20). Tutkimus tehtiin keväällä 2014, jolloin terveydenhuollon organisaatioissa oli toistakymmentä eri perusjärjestelmien tuotemerkkiä. Lisäksi oli käytössä satoja erillisjärjestelmiä (21). Valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista (Kantapalvelut) sähköinen resepti oli ollut käytössä julkisessa terveydenhuollossa 1 3 vuoden ajan. Myös osa yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköistä oli jo liittynyt sähköiseen reseptiin. Tutkimushetkellä ainoastaan Itä-Savon sairaanhoitopiiri käytti potilastiedon arkistoa. Tutkimus raportoidaan erillisartikkeleina. Tässä ensimmäisessä artikkelissa kuvataan tutkimusaineistoa, esitetään potilastietojärjestelmille annetut kouluarvosanat ja keskeisimmiksi koetut kehittämiskohteet ja parhaat toiminnallisuudet. Lisäksi kuvataan käyttäjäkokemuksia valikoitujen asenneväittämien valossa sekä tarkastellaan näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2010 ja 2014 välillä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteena olivat työikäiset (alle 65 v) ja potilastyötä tekevät lääkärit. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena helmi maaliskuussa Suurin osa kyselylomakkeen kysymyksistä oli väittämiä, jotka esitettiin pääsääntöisesti saman tapaan kuin vuonna Vastaajat arvioivat niitä 5-luokkaisilla Likert-asteikoilla. Väittämät 3352

3 tieteessä Taulukko 2. Pääasiallisesti käytössä olevat potilastietojärjestelmät. 6 Menachemi N, Collum TH. Benefits and drawbacks of electronic health record systems (viitattu ). Risk Manag Healthc Policy. 2011;4; gov/pmc/articles/pmc / 7 Winblad I, Hyppönen H, Salo S ym. Onko tietokone vastaanoton aika varas? Suom Lääkäril 2009;63; Heponiemi T, Vänskä J, Aalto AM, Elovainio M. Potilastyöhön ja tietojärjestelmiin liittyvä stressi lisääntyi: Kyselyt lääkäreille Suom Lääkäril 2012;67; Edsall RL, Adler KG. The 2011 EHR User Satisfaction Survey. Responses from 2719 family physicians. Family Practice Management 2011 (siteerattu ). www. praxisemr.com/specialdownloads/ AAFP_2011_Survey_of_User_ Satisfaction_with_EHR.pdf. 10 Anon State of the Ambulatory EHR Market. Black Book Rankings. Brown-Wilson Group, Inc. 11 ISO /ISO 9241 Ergonomic requirements for office work with visual display terminals, Part 11: Guidance on Usability, 1998, International Organization for Standardization, Geneve. 12 ISO , International Standard: Ergonomics of Human System Interaction Part 210: Human- Centred Design for Interactive Systems, 1st edition , Reference number ISO :2010(E). 13 Brooke J. SUS: a quick and dirty usability scale. Kirjassa: Jordan P, Thomas B, Weerdmeester T, McClelland A, toim. Usability Evaluation in Industry. Lontoo: Taylor and Francis Sairaala, % Terveyskeskus, % Yksityinen/ muu, % Kaikki, % Acute 10,0 3,3 DynamicHealth (Doctorex) 39,6 11,7 Effica 24,5 46,1 5,0 24,1 Esko 10,6 5,4 Graafinen Finstar 4,0 1,3 Mediatri 2,7 7,7 2,7 3,9 Medicus 2,3 0,7 Pegasos 6,0 37,0 5,2 13,4 Radiologien PACS/RIS 5,2 1,1 3,0 Softmedic 10,3 3,1 Uranus 46,0 9,4 24,1 Jokin muu 5,0 5,2 14,4 6,0 Kaikki, % n liittyivät muun muassa seuraaviin aihealueisiin: tekniset ominaisuudet, käytettävyys, potilasturvallisuus ja hoidon laatu sekä yhteistyö ja tiedon kulku. Vastaajat antoivat kouluarvosanan (4 10) käyttämälleen potilastietojärjestelmälle ja valitsivat sen hyvin toimivat ominaisuudet ja keskeisimmät kehityskohteet. Uutena asiana kysyttiin sähköisestä reseptistä. Tutkimuksessa oli kolme uutta erillisosiota: tietojärjestelmien tuki johtamiselle, radiologian erillisjärjestelmien ominaisuudet ja potilasturvallisuus (kyselylomake artikkelin sähköisen version liitteenä: > Sisällysluettelot > 49/2014, liiteaineisto 1). Kyselylomake testattiin etukäteen. Testiryhmän muodostivat kahdeksan potilastyössä toimivaa lääkäriä eri erikoisaloilta ja toimintaympäristöistä. Testauksen perusteella lomakkeeseen tehtiin tyylillisiä tarkennuksia. Tutkimushenkilöiden osoitetiedot poimittiin Lääkäriliiton rekisteristä. Suomessa oli vuoden 2014 alussa alle 65-vuotiasta lääkäriä (22), joista 91 %:lle (n = ) lähetettiin tutkimusviestit sähköpostitse. Rekisteritiedoista ei voitu eritellä potilastyötä tekeviä lääkäreitä ( taulukko 1). Lääkäriliiton Työmarkkinatutkimuksen mukaan (julkaisematon tieto) potilastyössä on noin lääkäriä, mikä edustaa tutkimuksen teoreettista kohdejoukkoa. Tutkimukseen vastasi lääkäriä, joista lähes kaikki (99 %) ilmoittivat tekevänsä potilastyötä. Tutkimukseen pystyi vastaamaan suomeksi tai ruotsiksi. Tutkimusaineisto edustaa vajaata neljännestä (23,1 %) potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2010 (27,2 %). Aineistoa arvioitiin vertaamalla kyselyyn vastanneita rekisteritietoihin ja vuoden 2014 Työmarkkinatutkimuksen tietoihin potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Naisten osuus on tutkimusaineistossa suurempi kuin vertailuryhmissä. Nuorten ikäryhmien osuus oli hieman pienempi kuin vertailuryhmissä. Erikoistuneet lääkärit ovat hieman yliedustettuina tutkimusaineistossa, samoin terveyskeskusten lääkärit. Sen sijaan ryhmä yksityinen/muu on vastanneiden ryhmässä lievästi aliedustettuna. Tähän ryhmään kuuluvista 66 % työskenteli päätoimisesti yksityisen sektorin toimipaikoissa, 14 % kunnissa (pois lukien sairaalat ja terveyskeskukset), 12 % yliopistolla ja 8 % valtiolla. Kerättyä aineistoa voidaan metodologisesti pitää taustaominaisuuksiltaan hyvin koko kohdejoukkoa edustavana satunnaisnäytteenä (23). Kouluarvosanoista raportoidaan keskiarvot, luottamusvälit ja arvosanojen prosenttijakaumat. Väittämäkysymysten vastauksia tarkastellaan kolmiluokkaisina. Lääkäriryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä testataan khiin neliö -testillä. Ryhmittäisiä keskiarvoja ja jakaumia verrataan vuoden 2010 tilanteeseen. Tilastoanalyysit tehtiin SPSS 19 -ohjelmistolla. Tulokset Neljännes vastaajista käytti työssään pääasiallisesti Efficaa ja neljännes Uranusta (taulukko 2). Ryhmässä yksityinen/muu eniten käyttäjiä oli DynamicHealthilla. Yli 80 % terveyskeskusten lääkäreistä käytti Efficaa tai Pegasosta. Sairaaloiden lääkäreistä lähes joka toisella oli potilastietojärjestelmänä Uranus. Joka viides kirjautuu vähintään neljään eri kliiniseen järjestelmään potilastyötä tehdessään. Yli 70 % oli käyttänyt potilastietojärjestelmää vähintään 3 vuotta, kymmenesosalla oli alle vuoden kokemus arvioimastaan järjestelmästä. Joka toinen vastaaja oli käyttänyt työssään säännöllisesti vähintään kolmea eri tuotemerkkiä, reilu viidennes vain yhtä tuotemerkkiä. Yli 70 % 3353

4 Taulukko 3. Kouluarvosanoja koskevat tunnusluvut taustamuuttujittain. % Keskiarvo 95 %:n LV Arvosanojen %-osuudet Kaikki (n = 3 675) 100 6,6 6,6 6,7 5,7 19,6 Sukupuoli Miehet 38 6,6 6,5 6,7 7,8 22,8 Naiset 62 6,7 6,6 6,7 4,5 17,3 Ikäryhmä ,6 6,5 6,6 3,0 19, ,6 6,5 6,7 5,0 17, ,6 6,5 6,7 6,2 21, ,8 6,7 6,9 7,8 18,3 Käyttökokemus Alle puoli vuotta 4 6,4 6,2 6,6 3,3 27,3 Yli puoli vuotta, mutta 4 6,3 6,1 6,5 3,7 28,7 alle vuoden 1 3 vuotta 16 6,5 6,4 6,6 4,2 21,2 3 6 vuotta 25 6,6 6,5 6,7 4,9 20,3 Yli 6 vuotta 50 6,8 6,7 6,8 7,0 17,3 Erikoisala Anestesiologia ja 5 6,6 6,4 6,8 5,9 21,2 tehohoito Kirurgiset alat 7 6,3 6,2 6,5 9,0 31,1 Lastentaudit 3 6,7 6,5 7,0 7,2 19,8 Naistentaudit ja 4 6,8 6,6 7,0 3,1 18,5 synnytykset Psykiatriset alat 7 6,4 6,3 6,6 3,3 24,0 Radiologia 2 7,3 7,0 7,5 17,7 7,6 Sisätautien erikoisalat 7 6,4 6,2 6,6 4,1 25,7 Muut erikoisalat 34 6,8 6,7 6,8 6,1 16,7 Ei erikoistunut 33 6,6 6,6 6,7 4,8 19,0 Toimipaikka Sairaala 47 6,5 6,4 6,6 4,9 23,0 Terveyskeskus 25 6,6 6,5 6,7 3,0 17,2 Yksityinen/muu 29 6,9 6,8 7,0 9,5 16,2 Sairaala Effica 25 6,5 6,4 6,6 2,4 21,5 Esko 11 7,3 7,1 7,5 15,8 7,7 Mediatri 3 7,2 6,8 7,6 11,4 15,9 Pegasos 6 6,4 6,1 6,6 3,9 23,3 Radiologien PACS/RIS 5 7,0 6,7 7,3 17,6 15,4 Uranus 46 6,2 6,1 6,3 1,0 28,9 Terveyskeskus Effica 45 6,6 6,5 6,7 2,0 16,8 Graafinen Finstar 4 7,4 7,0 7,7 8,1 5,4 Mediatri 8 7,0 6,7 7,3 8,6 8,6 Pegasos 38 6,4 6,3 6,6 2,1 20,6 vastanneista arvioi kokemuksensa vähintään tasolle 4 (1 = aloittelija, 5 = erittäin kokenut). Terveyskeskusten lääkäreistä valtaosa (75 %) haki pääasiallisesti tietoja toiselta rekisterinpitäjältä aluetietojärjestelmän tai muun vastaavaan järjestelmän avulla. Noin 21 % käytti paperia tai faksia. Sairaaloissa työskentelevillä vastaavat osuudet olivat 47 % ja 46 %. Vuonna 2010 vielä 40 % terveyskeskusten ja 67 % sairaaloiden lääkäreistä turvautui tiedon hakemisessa pääsääntöisesti paperiin tai faksiin. Potilastietojärjestelmille annetut kouluarvosanat Keskimääräinen kouluarvosana pääasiallisesti käytetylle potilastietojärjestelmälle oli < 7 ja joka viides lääkäri antoi kouluarvosanaksi korkeintaan 5 (taulukko 3). Kiitettävät arvosanat erityisesti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa olivat harvinaisia. Keskimäärin tilanne on pysynyt vuoden 2010 tasolla. Kuntasektorilla toimivat lääkärit antoivat järjestelmille heikommat kouluarvosanat (keskiarvo 6,5) kuin yksityisen sektorin lääkärit (keskiarvo 7,1). Kouluarvosanat olivat yhteydessä myös lääkärin ikään, järjestelmän käyttökokemukseen ja erikoisalaan. Yli 55-vuotiaiden antama keskiarvo oli korkeampi kuin muissa ikäryhmissä. Pisimpään arvioitua järjestelmää käyttäneet antoivat korkeimmat arvosanat, kun taas alle vuoden järjestelmää käyttäneillä arvosanat olivat matalimmat. Erikoislääkäreistä kriittisimpiä olivat kirurgisten, psykiatristen ja sisätautialojen lääkärit. Radiologit olivat ainoa tarkasteltu erikoislääkäriryhmä, jonka kouluarvosanan keskiarvo oli yli seitsemän. Graafinen Finstar (GFS) ja Mediatri saivat terveyskeskusten lääkäreiltä keskimääräistä korkeammat arvosanat, ne saivat myös eniten kiitettäviä arvosanoja. Sairaaloissa käytetyistä tuote merkeistä Eskon ja Mediatrin arvosanojen keskiarvot olivat korkeimmat, kun taas Uranuksen ja Pegasoksen käyttäjät antoivat keskiarvoa heikommat arvosanat. Sairaaloissa työskentelevistä lääkäreistä eniten kiitettävän arvosanan antaneita oli Eskon, Mediatrin ja radiologian järjestelmien käyttäjissä. Terveyskeskusten tuotemerkeistä Effican keskiarvo laski ja GFS:n nousi vuodesta Sairaaloiden tuotemerkeistä merkittävin muutos oli tapahtunut Mediatrin käyttäjien arvioissa: keskiarvo nousi erittäin heikosta (5,6) vuoden 3354

5 tieteessä Kuvio 1. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevien lääkärien käyttämilleen potilastietojärjestelmille antamat kouluarvosanat vuosina 2010 ja Terveyskeskus, kaikki 1 Effica Graafinen Finstar Mediatri Pegasos Sairaala, kaikki Effica Esko 1 Mediatri Pegasos Uranus Tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05) muutos vuosien 2010 ja 2014 välillä. teella on helppo muodostaa kokonaiskuva potilaan tilasta. Sairaalassa vastaava osuus oli noussut 14 %:ista 29 %:iin. Vain reilu neljännes terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreistä piti rutiinitehtävien suorittamista suoraviivaisena. Sen sijaan ryhmässä yksityinen/muu vastaava osuus on huomattavasti korkeampi eli lähes puolet. Terveyskeskusten lääkäreistä aiempaa harvempi koki rutiinitehtävien suorittamisen suoraviivaiseksi (taulukko 4). Lähes kaksi kolmasosaa (65 %) lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua ja yhteistyötä samassa organisaatiossa toimivien lääkärien välillä. Puolet (50 %) lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua hoitajien ja lääkärien välillä (43 % vuonna 2010). Sen sijaan vain harva lääkäri (11 %) näki tietojärjestelmien auttavan lääkärien ja potilaiden välistä yhteydenpitoa. Tässäkään suhteessa ei ollut tapahtunut muutosta (13 % vuonna 2010). Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien arvioissa viisi eniten mainintoja saaneet hyvät toiminnallisuudet ja viisi keskeisintä kehittämiskohdetta esitetään taulukossa Kirakowski J. The use of questionnaire methods for usability assessment, Background Notes on the SUMI Questionnaire, 1994 (siteerattu ). sumi.ucc.ie/ index.html 15 Patrick JD. The validity of personal experiences in evaluating HIT. Appl Clin Inf 2010;1: Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65; Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu. Kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65; Lääveri T, Winblad I, Hyppönen H, Reponen J, Viitanen J, Antila KJ. Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu kritiikkiä, mutta kiitostakin. Suom Lääkäril 2011;66; THL. Sosiaali- ja terveyden huollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (siteerattu ). 20 Hyppönen H, Faxvaag A, Gilstad H ym. Nordic ehealth indicators: organisation of research, first results and plan for the future. Stud Health Technol Inform 2013;192; tasosta yli puolitoista arvosanaa (7,2). Myös Pegasoksen saama arvosana nousi (kuvio 1). Potilastietojärjestelmien käyttöä koskevat väittämät Kuten vuonna 2010, kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa. Lääkäreistä edelleen lähes kolmannes ilmoitti järjestelmän virheellisen toiminnan aiheuttaneen tai olleen lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle. Sairaaloiden lääkäreillä osuus oli keskiarvoa suurempi (41 %) ja ryhmässä yksi tyinen/muu selvästi keskiarvoa pienempi (14 %). Useam pi kuin joka viides ei osannut ottaa kantaa väittämään. Yhteenvetonäkymien suhteen on tapahtunut hieman kehitystä: Vuonna 2010 noin 44 % lääkäreistä ilmoitti, että ominaisuutta ei ole tietojärjestelmässä lainkaan, kun nyt vastaava osuus oli pudonnut 29 %:iin. Niillä vastaajilla, joiden käyttämässä järjestelmässä on yhteenvetonäkymä, vain neljännes (24 %) koki, että sen perus Pohdinta Loppukäyttäjien kokemuksilla on suuri merkitys, kun tavoitellaan tietojärjestelmien käyttöönoton onnistumista tai tarkoituksenmukaista käyttötapaa (24). Tutkimuksemme vastaajat olivat kokeneita potilastietojärjestelmien käyttäjiä. Vaikka lääkäri ei ole käytettävyysasiantuntija, hän pystyy kokemuksensa perusteella paikantamaan järjestelmän ongelmakohtia. Käyttäjäkokemukset toimivat hyvänä perustana sekä ohjaavan normiston että yksittäisten tietojärjestelmien kehittämiselle. Tutkimus kohdistettiin kaikkiin potilastyössä oleviin lääkäreihin. Puutteellisten rekisteritietojen takia kohdejoukkoa ei voitu tarkasti rajata. Vastaajakadon analyysia hankaloitti myös se, että käytettävissä ei ollut tietoa lähetettyjen tutkimuskutsujen perillemenosta. Tämä on yleinen sähköisiä tiedonkeruita vaivaava ongelma (25). Suurempien ryhmien tarkasteluissa tulosten pohjalta tehtyjä johtopäätelmiä voidaan pitää koko kohdejoukkoa edustavina. Pienemmissä osajoukoissa tuloksiin on suhtauduttava suuntaa-antavina. Lähes lääkärin vastaukset antavat hyvän pohjan järjestelmien jatkokehitykselle. 3355

6 21 Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2011: tilanne ja kehityksen suunta. Raportti no. 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2012 (siteerattu ). fi/thl-client/pdfs/825d0af8-f97c bf5b-ba5e1bf773aa 22 Suomen Lääkäriliitto. Vuositilasto Helsinki. 23 Tilastokeskus. Virsta Virtual Statistics. Satunnaisnäyte (siteerattu ). virsta/tkeruu/03/05/lt_01.html 24 Cresswell K, Morrison Z, Crowe S, Robertson A, Sheikh A. Anything but engaged: user involvement in the context of a national electronic health record implementation. Inform Prim Care 2011;19; Ruskoaho J, Vänskä J, Heikkilä T ym. Postitse vai sähköisesti? Näkemyksiä tiedonkeruumenetelmän valintaan Lääkäri tutkimuksen pohjalta. Soslääk Aikakausl 2010;47; Alanko H, Leinonen T, Reponen J, Niinimäki T, Karhunen-Lappalainen P, Aura A. ESKO-verkkokertomus sairauskertomustietoa yli organisaatiorajojen. Suom Lääkäril 1998;63; Terveydenhuoltolaki 1326/ (siteerattu ). 28 Hyppönen H, Winblad I, Reponen J, Lääveri T, Vänskä J. Lääkärien kokemukset alueellisesta potilastiedon vaihdosta (siteerattu ). Raportti 5/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki pdfs/f4191f01-b6f7-46c0-b0eb- 8358a66aca39 29 Hyppönen H, Hyry J, Kyrki A. Kansalaisten kokemukset sosiaalija terveydenhuollon sähköisistä asiointipalveluista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014, raportin käsikirjoitus. 30 Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna Suom Lääkäril 2014;69: Taulukko 4. Tutkimukseen vastanneiden lääkärien käyttäjäkokemuksia koskevat jakaumat toimipaikan mukaan vuonna 2014 ja muutos vuodesta 2010 niiden osuudessa, jotka vastasivat väittämiin samaa mieltä. Eri mieltä, % Ei samaa eikä eri mieltä, % Samaa mieltä, % (muutos, %-yks.) Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa (n = 3 613, p < 0,001) Sairaala (+5) Terveyskeskus (0) Yksityinen/muu (+5) Kaikki (+4) Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle (n = 3 684, p < 0,001) Sairaala ( 1) Terveyskeskus (+3) Yksityinen/muu ( 1) Kaikki ( 1) Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. kuumekurvan tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta (n = 2 543, p < 0,001). Sairaala (+15) Terveyskeskus (+3) Yksityinen/muu (0) Kaikki (+8) Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja (n = 3 674, p < 0,001) Sairaala (0) Terveyskeskus ( 11) Yksityinen/muu ( 5) Kaikki ( 3) sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Suvi Vainiomäki: korvaus käsikirjoituksen kirjoittamisesta tai tarkistamisesta (Suomen Lääkäriliitto). Hannele Hyppönen: muu (STM). Tinja Lääveri: johtokunnan/ hallituksen jäsenyys (Suomen Lääkäri liitto, hallituksen jäsen , valtuuskunnan, työryhmien ja jaoksien jäsen), luentopalkkiot (Talentum, Suomen Lääkäriliitto, GSK, Lääkäripäivät), muu (STM). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. Tietojärjestelmien käyttökokemuksen pituudella on merkitystä, yli kuusi vuotta järjestelmiä käyttäneet antoivat niille parhaat arvosanat. Mediat rin sairaalaympäristössä saaman arvosanan huomattava paraneminen liittynee siihen, että vuonna 2010 järjestelmä oli käyttöönottovaiheessa, nyt vakiintuneessa käytössä. Eniten kiitettäviä arvosanoja oli radiologian järjestelmillä sekä Eskolla ja Mediatrilla. Tätä voi selittää se, että käyttäjät ovat voineet vaikuttaa järjestelmien suunnitteluun ja prosessien hiomiseen (26). Lääkärien osallistumista järjestelmien kehittämiseen tulee edistää. Potilastietojen haku toisesta organisaatiosta koettiin edelleen ongelmalliseksi, vaikka alueellisten järjestelmien käyttö oli selvästi lisääntynyt. Terveydenhuoltolaki on antanut alueelliseen tiedonhallintaan perustan salliessaan rekisterien yhteiskäytön terveydenhuollon sairaanhoitopiirien alueella (27). Osa alueellisista tietojärjestelmistä tukee kuitenkin edelleen paremmin terveyskeskus- kuin sairaalalääkärien tiedonsaantia (28). Kanta-arkiston ja siihen liittyvän tiedonhallintapalvelun käytön sujuvuus on jatkossa avainasemassa, kun tehdään organisaatiorajat ylittäviä tietohakuja. Kansallisessa ohjauksessa tulisi varmistaa arkityön sujuvuus. Edelleen erityisesti sairaaloiden lääkärit kokivat tietojärjestelmien virheiden aiheuttavan tai olleen lähellä aiheuttaa vaaraa potilaalle. Koke 3356

7 tieteessä Taulukko 5. Potilastietojärjestelmien hyvin toimivat ominaisuudet ja kehittämiskohteet, valinnan tehneiden vastaajien osuudet. Hyvin toimivat ominaisuudet % Kehittämiskohteet % TERVEYSKESKUS TERVEYSKESKUS Lääkityksen interaktiotarkistus 49 Järjestelmien hitaus tai yllättävät käyttökatkot Digitaalinen sanelu 47 Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta Työ-, vastaanotto- ja ajanvarauslistojen hallinta 46 Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus 41 Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä Sähköinen resepti 39 Sähköisen reseptin toteutus 37 SAIRAALA Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta SAIRAALA 60 Järjestelmien hitaus ja yllättävät käyttökatkot Digitaalinen sanelu 52 Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys Sähköinen resepti 39 Saman asian kirjaaminen moneen paikkaan Lääkityksen interaktiotarkistus 32 Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen 38 Mahdollisuus kerätä eri erikoisalojen tekstejä kronologiseksi kertomukseksi Tärkeää on tiedonkulun parantaminen eri organisaatioiden välillä. 25 Epäloogisuus muksen taustalla voi olla monia syitä lähtien teknisistä ominaisuuksista järjestelmän logiikkaan, työprosesseihin ja koulutuksen määrään. Aiheesta tarvitaan lisätutkimusta. Yhteenvetonäkymien puute tai huono laatu nostettiin vuonna 2010 yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi, niiden on tämän jälkeen koettu yleistyneen. Yhteenvetonäkymä on oleellinen tiedon jäsentämisen kannalta. Jos järjestelmän yhteenvetonäkymä ei palvele tarkoitustaan, saattavat käyttäjät kokea sen puuttuvan koko naan. Potilastietojärjestelmissä tiedon rakenteisuus ei ole edelleenkään riittävällä tasolla, jotta järjestelmät pystyisivät muodostamaan kokonaiskuvan automaattisesti. Tietojärjestelmien pitäisi säästää lääkäriä sellaisen asian toistamiselta, joka on jo järjestelmän tiedossa. Tulosten perusteella rutiinitehtävien sujuvuudessa on tapahtunut jopa negatiivista kehitystä. Erikseen olisi analysoitava, johtuuko tämä pelkästään järjestelmistä, onko hoito tilanteeseen lisätty uusia tehtäviä, tai onko työprosessia osattu uudistaa sähköisen työvälineen käyttöönoton yhteydessä. Tietojärjestelmät tukevat lääkärien välistä yhteistyötä saman organisaation sisällä. Sen sijaan lääkärien ja hoitajien välisen yhteistyön tukeminen on jo vaikeampaa: se edellyttäisi prosessin ohjausta ja selkeää toimintojen ja toimintatilojen monitorointia. Lääkärien ja potilaiden välinen yhteistyö tietojärjestelmien avulla on vielä alkutekijöissään. Sähköinen asiointi ei toistaiseksi kata kuin pienen osan terveydenhuollon ja potilaan välisistä kontakteista (29). Jatkossa potilaan pääsy omiin terveystietoihinsa sekä potilaan itsestään kirjaamat tiedot lisäävät osaltaan tätä vuorovaikutusta. Hyvin toimivina ominaisuuksina mainittiin edelleen potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta ja digitaalinen sanelu. Uusina hyvinä ominaisuuksina nousivat esiin lääkkeiden interaktioiden tarkistus ja sähköinen resepti. Tämä on loogista, koska sähköisen reseptin käyttöönotto ja lääkitysosioiden uudistus on osu Tästä asiasta tiedettiin Potilastietojärjestelmät ovat keskeinen osa lääkärin työtä. Lääkärit suhtautuivat tietojärjestelmiin kriittisesti, kun käyttäjäkokemuksia kartoitettiin vuonna Käyttäjäkokemuksissa oli eroja eri lääkäriryhmien ja tuotemerkkien välillä. Tämä tutkimus opetti Lääkärien käyttäjäkokemuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosien aikana. Havaitut muutokset ovat liittyneet yksittäisiin toiminnallisuuksiin ja tuotemerkkeihin. Uusista toiminnallisuuksista sähköinen resepti on otettu vastaan ristiriitaisesti. Jatkotutkimusta tarvitaan tietojärjestelmien yhteydestä potilasturvallisuuteen sekä akuutimpien kehittämiskohteiden hitauden ja käyttökatkojen sekä organisaatioiden välisen tiedonkulun ongelmien syistä ja ratkaisumalleista. 3357

8 English summary > in english Electronic Patient Record systems as physicians tools in 2014: no significant changes in user experience reported by physicians nut vertailuvälille. Sähköisen reseptin esiintyminen tuloksissa sekä hyvin toimivien ominaisuuksien että kehittämiskohteiden joukossa viittaa mielipiteiden eriytymiseen tuotemerkeittäin (30). Interaktioiden tarkistusten nousu listalle osoittaa lääkärien arvostavan potilasturvallisuutta lisääviä ominaisuuksia. Työprosessia tukevien ominaisuuksien tarvetta korostaa se, että terveyskeskuslääkärit arvostivat ajanvarauslistojen hallintaa ja sairaalalääkärit mahdollisuutta koostaa eri erikoisalojen tekstejä kokonaisuuksiksi. Tutkimuksen seuraavissa osajulkaisuissa tullaan raportoimaan yksityisen sektorin järjestelmiä koskevat käyttäjäkokemukset, tarkempia tietoja järjestelmien käytettävyydestä, tiedonkulusta sekä tietojärjestelmien ja potilasturvallisuuden välisestä yhteydestä. Järjestelmäkehityksessä ovat tärkeimpiä vakauden ja nopeuden parantaminen ja tiedon kulun kehittäminen eri organisaatioiden välillä. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaisi jo aiempaa sujuvamman tiedonsiirron (27), eivät tietojärjestelmät ole kehittyneet samassa tahdissa. Lainsäädännön on jatkossakin mahdollistettava uusien palvelumallien kehittäminen. Hyvin toimivat tietojärjestelmät ovat edellytyksenä soteuudistuksen onnistumiselle. n Tutkimuksen toteuttamista on tukenut taloudellisesti sosiaali- ja terveysministeriö. Kirjoittajat muistavat kiitollisuudella edesmennyttä dosentti Ilkka Winbladia, jonka mittava kokemus eterveydestä oli keskeistä edellisessä 2010 tutkimuksessa. Hänen tarkat kommenttinsa ja kannustuksensa havaintojen yhdistämiseen laajempiin kokonaisuuksiin ovat rohkaisseet jatkamaan aloitettua työtä tällä seurantatutkimuksella. 3358

9 tieteessä english summary Jukka Vänskä Research Chief, M.Soc.Sc. Finnish Medical Association Suvi Vainiomäki Johanna Kaipio Hannele Hyppönen Jarmo Reponen Tinja Lääveri Electronic Patient Record systems as physicians tools in 2014: no significant changes in user experience reported by physicians Background Electronic Patient Record (EPR) systems have become entrenched in the everyday life of physicians. Physicians experience with respect to EPR systems was first surveyed on the national level in In this research, the physicians strongly criticized the usability and functionality of the systems. The study was repeated at the beginning of The goal was to obtain up-to-date information about the current status of EPR systems as well as to monitor what developments have taken place with regard to usability and user experience. Methods Data were collected by electronic survey in early The survey targeted physicians of working age in clinical work. A total of 3,781 physicians responded to the survey. In structure, the data are a representative sample from the target group. The article reports the school grades given for the EPR systems, together with descriptive statistics of selected assertions. The findings obtained are compared to the data from Results The average grade given to the EPR systems remained below seven, as was the case in The grades were associated with the physician s workplace, age, specialization, system usage experience and the brand. Hospital physicians continued to give the EPR systems the most critical assessments. Three out of four physicians found obtaining patient information from another organization too time-consuming. Of the physicians working at hospitals, over 40% regarded faulty operations in EPR systems as having been connected with an adverse event suffered by the patient. Half of the physicians considered that the information systems supported the information flow between nurses and physicians. Only a few physicians viewed information systems as aiding communication between physicians and patients. Conclusions The assessments by physicians with regard to EPR systems remain critical. In individual functionalities, progress has taken place. New functionalities (e.g. electronic prescriptions) received contradictory assessments. User experience must be taken into consideration more effectively in system development. Information flow between organizations must be made the core of the development work. Well-functioning information systems play a key role in the success of social welfare and health care reform (SOTE). 3358a

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Käytettävyys vai käyttäjä ongelmana kokemuksia lääkäreitten potilasjärjestelmäkoulutuksista

Käytettävyys vai käyttäjä ongelmana kokemuksia lääkäreitten potilasjärjestelmäkoulutuksista Käytettävyys vai käyttäjä ongelmana kokemuksia lääkäreitten potilasjärjestelmäkoulutuksista Lauri Lammi Hallintoylilääkäri, keuhkosairauksien ylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala Etelä-Karjalan sosiaali-ja

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014

Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Suvi Vainiomäki LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja Turun yliopisto sujova@utu.fi Hannele Hyppönen FT, tutkimuspäällikkö Terveyden

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Jukka Vänskä, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hyvä kuolema -seminaari Säätytalo 6.10.2016 Kyselyn tarkoitus Kartoittaa lääkärien mielipiteitä ja kokemuksia

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Yksityisen sektorin tilastotietoja Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Työmarkkinatutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2016. Tutkimuksen kohdejoukkona alle 70-vuotiaat lääkärit,

Lisätiedot

Parempaa käytettävyyttä

Parempaa käytettävyyttä Parempaa käytettävyyttä Towards Better Usability Usability and End-User Participation in Healthcare Information Technology Systems Development PhD, Lead UX specialist Susanna Martikainen Facts Väitöstutkimus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille. Case Hämeenlinna. Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut

Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille. Case Hämeenlinna. Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille Case Hämeenlinna 8.10.2015 Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut 8.10.2015 Hämeenlinnassa on lähes 68 000 asukasta

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä 20.5.2014 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Terveydenhuoltopiiri, joka hoitaa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

Soveltaen sujuvaan käyttökokemukseen, miten CGI:n mentorointipalvelu käytännössä toimii?

Soveltaen sujuvaan käyttökokemukseen, miten CGI:n mentorointipalvelu käytännössä toimii? Soveltaen sujuvaan käyttökokemukseen, miten CGI:n mentorointipalvelu käytännössä toimii? Heikki Aatola ja Virpi Pelto 9.10.2014, WICT Forum 2014 CGI Group Inc. 2014 Miksi mentorointi? Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Vertaisarviointipalvelut terveydenhuollossa

Vertaisarviointipalvelut terveydenhuollossa Vertaisarviointipalvelut terveydenhuollossa Kari Lappalainen Director Tieto, Healthcare & Welfare kari.a.lappalainen@tieto.com Tieto Healthcare & Welfare Pohjoismaiden johtava toimittaja, merkittävä myös

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä

Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä Johanna Viitanen, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Susanna Martikainen ja Mikko Korpela, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS Johanna Tulonen-Tapio Kehittämispäällikkö THL Tarve Potilaiden lääkitystieto ja kokonaislääkitys eivät ole kattavasti ja luotettavasti kirjattuna sairauskertomuksissa

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1. Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot