Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Transkriptio

1 Jäsenmaksuohjesääntö Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosittain valtuuston syyskokous. Esityksen jäsenmaksun suuruudesta tekee hallitus. Hallitus tekee esityksensä taloustilanteen ja liiton toiminnan vaatimien resurssien pohjalta. Tämä jäsenmaksuohjeisto määrittelee tarkemmin eri jäsenmaksulajit, tulorajat ja maksut sekä mikä jäsenmaksulaji jäsenelle määrätään. 2. Jäsenmaksulajit 2.1. Valtakirjaperintä Valtakirjaperintää sovelletaan aina kun se on mahdollista. Liiton työehtosopimusten mukaan se on aina mahdollista, kun työnantaja kuuluu alan työnantajaliittoihin. Myös useat muut kuin alan työnantajaliittoihin kuuluvat työnantajat sitoutuvat valtakirjaperintään. Jos työnantaja toimittaa perinnän, jäsen ei voi itse valita euromääräistä jäsenmaksua. Perintä toimitetaan bruttopalkasta. Perintä kohdistuu myös lomarahoihin, tulospalkkioihin ym. kuukausipalkan lisäksi maksettaviin palkkoihin ja palkkioihin. Valtakirjaperinnällä toimitettava jäsenmaksu sisältää työttömyyskassamaksun työsuhteisilta kassan jäseniltä. Valtakirjaperinnässä sovelletaan aina samaa kaikille yhteistä prosenttia siinäkin tapauksessa että jäsen ei kuulu työttömyyskassaan Itsemaksettava jäsenmaksu Jos työnantaja ei toimita valtakirjaperintää, jäsenelle määrätään prosenttipohjainen jäsenmaksu. Prosenttipohjainen jäsenmaksu määrätään myös freelance- ja yrittäjäjäsenille. Jäsenmaksut perustuvat ensisijaisesti tuloihin. Prosenttipohjaista jäsenmaksua maksetaan journalistisesta työstä, myös lomarahasta, tulospalkoista ym. kuukausipalkan lisäksi maksettavista palkoista ja palkkioista. Tilapäisissä määräaikaisissa muissa kuin alan töissä, jäsenmaksua maksetaan kyseisen työn tuomasta koko ansiosta. SJL Jäsenmaksuohje 2014 v6 1 (5)

2 Verottomasta apurahasta peritään perusmaksua. Veronalaisesta apurahasta peritään prosenttipohjainen jäsenmaksu. Jäsenen on pyydettäessä toimitettava verotustodistus jäsenmaksun oikeellisuuden tarkistamista varten. Lukuun ottamatta eläkeläisiä ja kunniajäseniä, sekä opiskelijoita jäljempänä määritetyllä poikkeuksella, kaikki jäsenet maksavat vähintään perusmaksua. Perusmaksua maksavat siten myös jäsenet, jotka ovat tilapäisesti pois työelämästä eivätkä saa ansiotuloa (esim. perhevapaat, asevelvollisuus, työttömyys). Mikäli osa-aikatyötön saa etuuksien lisäksi tuloja alan töistä, maksaa hän niistä prosenttipohjaisen jäsenmaksun. Prosenttipohjaista jäsenmaksua ei makseta etuuksista, kuten työttömyyskorvauksesta. Jäsenmaksua on maksettava kuitenkin vähintään perusmaksun verran. 3. Itse maksettavien jäsenmaksujen määrittely 3.1. Opiskelijat Päätoimisesti opiskelevalta jäseneltä ei peritä jäsenmaksua ensimmäiseltä kalenterivuodelta eikä sitä edeltäviltä kuukausilta, mikäli opiskelu on alkanut elojoulukuussa. Vapaavuoden jälkeen Journalistiliiton työttömyyskassaan kuuluvan opiskelijan jäsenmaksu on perusmaksu ja kassaan kuulumattoman opiskelijan jäsenmaksu 50 % perusmaksusta siihen saakka, kun hänen opintonsa tosiasiallisesti jatkuvat, kuitenkin enintään 66 kuukauden (5,5 vuoden) ajan opintojen alkamisesta. (Esimerkiksi ammattikorkeakoulussa opintojen kesto on tätä lyhyempi, tavallisesti neljä vuotta.) Opiskelijan oikeus vapaavuoteen, perusmaksuun tai alennettuun perusmaksuun lasketaan aina opintojen tai hänen suorittamansa opintolinjan todellisesta alkamisajankohdasta. Opiskelijan liittyminen liittoon myöhemmin kuin opintojensa alusta lyhentää siis käytännössä edellä esitettyjen etuuksien hyödyntämisaikaa. Työllistyessään yli 6 kuukauden työsuhteeseen opiskelija maksaa työsuhteisen jäsenmaksua Maksujen määräytymiseen vaikuttavat valtuuston määrittämät ja päättämät luvut Valtakirjaperinnässä ja itsemaksaville työsuhteisille jäsenille sovellettava prosentti on 1,30. Itsemaksaville freelance-jäsenille, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, sovellettava prosentti on 1,00. Kassattomien 1,00 % osuuden perusteena on työttömyyskassaan kuuluvien työsuhteisten maksama jäsenmaksu 1,30 % tuloista, mistä on vähennetty työttömyyskassalle tilitettävä osuus ja pyöristetty tasaprosenttiin kymmenyksen tarkkuudella. SJL Jäsenmaksuohje 2014 v6 2 (5)

3 (Ohjeen laadintahetkellä kassalle tilitettävä osuus on 20 % jäsenmaksusta ja tästä laskettava tarkka prosentti 1,04.) Perusmaksun määrittelee vuosittain valtuusto ja se on vähintään työttömyyskassan jäsenmaksun suuruinen. Vuonna 2014 perusmaksu on 12 euroa kuukaudessa Itsemaksavien työsuhteisten jäsenmaksut Itsemaksavat työsuhteiset maksavat ansiotulonsa mukaan saman prosentin kuin valtakirjaperinnässä olevat jäsenet. Itsemaksava työsuhteinen maksaa jäsenmaksun voimassa olevan kuukausiansionsa mukaan. Valtakirjaperinnässä olevien tulee maksaa jäsenmaksu myös muista alan töistä. Jäsenmaksu maksetaan myös määräaikaisesta päätoimisesta muun alan ansioista Freelancereiden jäsenmaksut Freelancer maksaa jäsenmaksun viimeksi vahvistetun verotuksensa perusteella jäsenkelpoisuuden perusteena olevasta työstä. Freelancer voi myös esittää välitilinpäätöksen osoittaakseen, että hänen tulonsa ovat pienentyneet oleellisesti verotuspäätöksen jälkeen. Freelancerin jäsenmaksu on 1,00 prosenttia hänen jäsenkelpoisuuden perusteena olevista tuloistaan, kuitenkin vähintään perusmaksun suuruinen. Päätoimensa ohella tehtävästä muun alan työstä jäsenmaksua ei tarvitse maksaa. Freelanceriksi siirtyvien tai uusien freelancer-jäsenten jäsenmaksu perustuu heidän ilmoittamaansa arvioon, mutta on kuitenkin vähintään perusmaksun suuruinen. 4. Alennukset ulkomailla asuville ja sivujäsenille Vähintään vuoden ulkomailla työskentelevä jäsen voi hakea ulkomaan jakson jäsenmaksusta 30 prosentin alennusta. Edellytyksenä on, että jäsen on liittynyt asemamaansa journalistiliittoon tai maassa toimivaan kansainväliseen journalistiyhteisöön, tai osoittaa ettei liittyminen esimerkiksi ao. järjestön sääntöjen takia ole mahdollista. Itse maksava jäsen voi hakea alennusta vastaavin edellytyksin jo etukäteen, jos ulkomailla työskentely jatkuu vähintään vuoden. Jäsen, joka ei ole Journalistiliiton sopimusten piirissä ja joka kuuluu toiseen ammattiliittoon ja sen työttömyyskassaan, saa hakemuksesta 30 prosentin alennuksen. Esimerkkinä tästä ovat alan opettajat, jotka haluavat kuulua ensisijaisesti Opetusalan Ammattijärjestöön, mutta myös Journalistiliittoon. Alennettu jäsenmaksu ei voi olla alempi kuin perusmaksu. SJL Jäsenmaksuohje 2014 v6 3 (5)

4 5. Jäsenmaksujen periminen Valtakirjaperinnässä työnantaja tilittää kunkin työntekijänsä jäsenmaksut liiton jäsenmaksutilille. Työnantaja tekee myös selvityksen siitä, kenen jäsenmaksusta on kysymys. Liitossa saapuneet jäsenmaksut kohdistetaan kullekin jäsenelle erikseen. Jäsenmaksu kirjautuu maksetuksi vasta kun selvitys on tehty. Itse maksaville jäsenille toimitetaan vuosittain ohjeet jäsenmaksun maksamiseksi. Jäsenmaksu on maksettava kunkin jäsenyyskuukauden loppuun mennessä. Jäsen voi halutessaan maksaa jäsenmaksut myös etukäteen esim. puolivuosittain, mutta vain saman kalenterivuoden osalta. Jäsenelle, jonka tuloista valtakirjaperintä kattaa vain osan, määritellään neljän kuukauden tarkastelujaksolla jäsenmaksu, joka on vähintään perusmaksu. Muutoksenhaku Muutoksen jäsenmaksuun voi saada toimittamalla selvityksen esim. äitiyslomasta, työttömyydestä tai muusta olosuhteiden muutoksesta. 6. Rästien periminen Jos jäsen ei maksa jäsenmaksuaan, liiton toimisto lähettää hänelle yhden karhukirjeen. Jäsentä muistutetaan rästikirjeessä myös työttömyyskassan jäsenyyden vaarantumisesta. Mikäli rästit ovat ehtineet kasvaa, jäsenen kanssa voidaan sopia maksuajasta. Rästiä peritään jäsenen aiemman jäsenmaksuhistorian perusteella. Perittävää summaa voidaan jälkikäteen muuttaa, jos jäsen jälkikäteen selvittää, että olisi ollut oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen eläkkeen perusteella, alempaan jäsenmaksuun tai perusmaksuun. Jäsenen kanssa asioidaan pääsääntöisesti kirjeitse, mutta myös sähköpostilla ja puhelimitse tehdyt selvitykset otetaan huomioon. 7. Erottaminen rästien perusteella Jos jäsen ei huomautuksesta huolimatta maksa rästejään, hänet erotetaan. Ennen erottamista jäsenelle lähetetään tieto päivämäärästä, jolloin ero tulee voimaan, ellei hän siihen mennessä selvitä asiaansa. Erottamisen aikaraja pidetään yhtenäisenä työttömyyskassan kanssa. Huomioon otetaan myös tuoreet, vielä karhuamattomat rästikuukaudet. Rästit jäävät voimaan erotettaessa. Mikäli rästien takia erotettu hakee uudelleen jäsenyyttä, edellyttää jäseneksi hyväksyminen rästien maksamista. Lisäksi on maksettava uudelleenliittymismaksu, joka vuonna 2014 on 25 euroa. SJL Jäsenmaksuohje 2014 v6 4 (5)

5 Muun selvityksen tai tiedon puuttuessa rästikertymä lasketaan vuoden vaihteessa määritellyn mukaan. Jäsenen erottamispäätöksen tekee jäsenvaliokunta, jonka päätökset liiton hallitus vahvistaa. 8. Eron peruuttaminen Mikäli jäsen erottamisensa jälkeen esittää selvityksen siitä, että hänellä eläkkeelle siirtymisen takia olisi ollut oikeus jäsenmaksuvapautukseen tai osoittaa virheen rästien perinnässä, erottaminen voidaan peruuttaa. 9. Liikaa perityn jäsenmaksun palauttaminen Jäseneltä liikaa peritty jäsenmaksu palautetaan. Liikaa perittyjä jäsenmaksuja voidaan niiden veroedun vuoksi palauttaa vain kuluvalta ja edelliseltä vuodelta. 10. Työttömyyskassan maksut Jäsenmaksuun (sekä valtakirjalla perittävään että itse maksettavaan mukaan lukien opiskelijajäsenet) sisältyy työttömyyskassan jäsenien osalta myös kassan jäsenmaksu. Vuonna 2014 työttömyyskassamaksu on 11,25 euroa/kk (135 /vuosi). Mikäli jäsen jättää maksamatta liiton jäsenmaksun, myös kassan maksu jää maksamatta. Mikäli jäsen erotetaan rästien takia liitosta, myös hänen kassajäsenyytensä päättyy. SJL Jäsenmaksuohje 2014 v6 5 (5)