Aikuisopiskelijan opinto-opas. Tähän kuva

Transkriptio

1 Aikuisopiskelijan opinto-opas Tähän kuva Oppaasta löydät tietoa mm. näyttötutkinnoista, opiskelumuodoista ja -tavoista, henkilökohtaistamisesta, osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, ammattitaidon arvioinnista näyttötutkinnoissa sekä opiskeluun liittyviä yhteisiä toimintaohjeita ja sääntöjä.

2 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on Pohjois-Suomen toiseksi suurin ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä, ja sillä on merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen toimijana ja aluekehittäjänä. Koulutuskuntayhtymän työelämäyhteistyö on monipuolista ja molempia osapuolia hyödyntävää kaikilla koulutusaloilla. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaan on liitetty maininta työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä (=TYKE-tehtävä). Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymään kuuluu seitsemän ammattiopistoa, jotka sijaitsevat kahdeksalla paikkakunnalla: Haapavedellä, Haapajärvellä, Kalajoella, Nivalassa, Oulaisissa, Piippolassa, Pyhäjärvellä ja Ylivieskassa. Lisäksi JEDUssa on Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut -yksikkö sekä Nivalan autokoulu. Ammattiopistot toteuttavat JEDUn aikuiskoulutuksen. Aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla ja sitä säädetään seuraavilla lailla ja asetuksilla: laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009), hallintolaki (434/2003), opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista (1323/2001), opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetusta laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (179/2011), opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001) Näyttötutkinnot - ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomat tutkinnot Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Lain (631/1998) mukaan ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavaa koulutusta. Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisväestölle joustava tapa osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamista tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä uuteen ammattiin. Näyttötutkinnoissa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnistaa ja tunnustaa osaksi tutkintoa riippumatta siitä, onko osaaminen hankittu työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näin opiskeluaika lyhenee ja valmistuminen nopeutuu. Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellytettävät tiedot ja taidot. Perustutkintojen nimellislaajuus on 120 ov. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijän edellyttämä ammattitaito. Ammattitutkinnon ammattitutkintovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyt- 1

3 tää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja ja vähintään kolmen vuoden työkokemusta. Erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Tutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja ja vähintään viiden vuoden työkokemusta vastaavaa osaamista. Aikuiskoulutuksen lainsäädännössä korostetaan sitä, että aikuisten näyttötutkinnoissa tulee erityisesti ottaa huomioon työelämän tarpeet. Näyttötutkintoja suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä työelämän kanssa. Näyttötutkintojärjestelmän tavoite on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, työelämän kehittämiseen ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Näyttötutkinnot muodostuvat pakollisista tutkinnonosista, osaamisalan pakollisista ja/tai valinnaisista osista sekä vapaasti valittavista osista. Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää tutkinnossa vaadittavien pakollisten ja valinnaisten osien hyväksyttyä suorittamista. Tutkinnon suorittaja voi halutessaan suorittaa vain osatutkinnon yhden tai useampia tutkinnon osien suorittamista. Tutkintojen suorittamisen lähtökohtana ovat valtakunnalliset tutkinnon perusteet, joissa on määritelty kunkin tutkinnon ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit. Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvomisesta vastaavat eri alojen tutkintotoimikunnat ja tutkinnon järjestämisoikeuden saaneen oppilaitokset toimivat tutkintojen järjestäjinä. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan tutkinnon järjestäjä perii näyttötutkinnon suorittajalta tutkintomaksun (58 ), joka tilitetään Opetushallitukselle. Lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista tutkinnon järjestäjä voi periä tutkintomaksun lisäksi tutkinnon suorittajalta kohtuullisen kurssimaksun. Opiskelumuodot ja -tavat Aikuiskoulutus voi olla omaehtoista koulutusta, oppisopimuskoulutusta, henkilöstökoulutusta tai työvoimakoulutusta. Koulutuksen tavoitteena voi olla ammatillinen perustutkinto, tutkintotavoitteinen ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai omaa osaamistaan täydentävä lisä- ja täydennyskoulutus. Opiskelu on mahdollista myös työn ohella, mutta kuitenkin pääsääntöisesti omalla ajalla. Koulutusta järjestetään päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Lähiopetuksen ohella tänä päivänä opiskellaan myös verkossa ja etäopetuksena. Omaa osaamistaan voi täydentää myös lyhytkursseilla. Aikuiskoulutuksen mahdollistamat jatko- ja täydennyskouluttamisen tarpeet ovat kasvamassa, sillä tämän päivän työelämä ja työmarkkinat muuttuvat nopeasti, ja työtehtävien vaatimukset kasvavat. Alueellamme tarvitaan jatkossakin osaavaa, motivoivaa ja hyvinvoivaa työväestöä. Aikuisilla on monipuolista elämän- ja työelämänkokemuksia, joita voidaan hyödyntää opiskelus- 2

4 sa. Koulutuksen myötä opiskelijalle avautuu uusia mahdollisuuksia työllistymiseen, oman työn kehittämiseen, jatko-opintoihin ja ennen kaikkea uuden oppimiseen. Avoimuus ja positiivinen asenne uusia asioita kohtaan lisää mielenkiintoa ja edistää oppimista. Näyttötutkinnon henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan näyttötutkintojärjestelmässä näyttötutkintoa suorittamaan tai valmistavaan koulutukseen hakeutuvan henkilön ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Henkilökohtaistaminen sisältyy koulutuksen hakeutumisvaiheeseen, tutkinnon suorittamisvaiheeseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheeseen. Henkilökohtaistamisprosessissa tehdään yhteistyötä näyttötutkinnon järjestäjän, tutkinnon tai koulutuksen hankkijan, työelämän edustajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamissuunnitelmassa otetaan huomioon myös erilaiset kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet. Koulutuksen järjestäjän on noudatettava henkilökohtaistamisesta annettua OPH:n määräystä 43/11/2006. Hakeutumisvaihe: Tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan osaaminen ja muut lähtökohdat selvitetään hakijan esittämien luotettavien dokumenttien ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella. Osaamisen tunnistamiseen käytetään alalle soveltuvia menetelmiä. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan miltä osin hakijan esittämien asiakirjojen perusteella voidaan ehdottaa hänen osoittamansa osaaminen suoraan tunnustettavaksi hakija voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, tutkinnon osan tai osien suorittamiseen tai hakija ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen Hakijalle selvitetään erilaiset oppimisen mahdollisuudet ja arvioidaan niiden soveltuvuus hakeutujalle. Lisäksi selvitetään tutkinnon suorituksen järjestelyt sekä mahdollisen ohjauksen ja erityisten tukitoiminen tarve. Koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tulee koulutuksen järjestäjän huolehtia erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien sekä maahanmuuttajien tarpeista. Tutkinnon suorittaminen: Henkilökohtaistetussa tutkinnon suorittamisessa noudatetaan aina tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintotilaisuudet suunnitellaan tutkinnon suorittajan tilanteeseen ja aikatauluihin soveltuviksi ja ne pyritään järjestämään pääsääntöisesti oikeilla työpaikoilla. Tutkinnon suorittaja laatii henkilökohtaisen näyttötutkinnon tai sen osan suorittamisen suunnitelman yhteistyössä tutkinnonjärjestäjän ja mahdollisesti myös työpaikan kanssa. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen: Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet 3

5 ja työssä oppimisen mahdollisuus. Opiskelijalle suunnitellaan yhteisesti hänelle parhaiten soveltuvat opiskelu- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Dokumentointi kootaan henkilökohtaistamisesta koskevaksi asiakirjaksi. Asiakirjan ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset vahvistetaan tutkinnon suorittajan ja koulutuksen järjestäjän allekirjoituksella. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan ammattitaitto arvioidaan haastattelujen ja kartoituksen avulla. Arvioinnin ja kartoituksen apuvälineinä käytetään työ- ja koulutodistuksia, ym. dokumentteja. Arvioinnin perusteella määritellään yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa onko kyseinen tutkinto hänelle sopiva. Aiemmin saavutetun osaamisen tunnistamisen avulla voidaan tutkinnon suorittaja ohjata suoraan suorittamaan näyttötutkintoa tai tutkinnon osaa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla näyttötutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito. Tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaaditun ammattitaidon hallinnan tutkintotilaisuudessa aidoissa työtilanteissa. Tutkintotoimikunnat päättävät hyväksytyistä ja hylätyistä tutkintosuorituksista. Tutkintotoimikunta antaa tutkintotodistuksen, kun kaikki tutkinnossa vaadittavat osat on suoritettu hyväksyttävästi. Tutkintotoimikunta voi arvioijien ehdotuksesta tunnustaa tutkintosuoritukseksi tai sen osaksi myös aikaisemmin osoitetun tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen. Tutkinnon järjestäjän velvollisuutena on arvioida tutkinnon suorittamiseen hakeutuvan henkilön osaaminen ja muut edellytykset kyseisen näyttötutkinnon suorittamiseen. Näyttötutkintoon valmistava koulutus Tutkinnon suorittajat osallistuvat useimmiten näyttötutkintoon valmistavaa koulutukseen hankkiakseen tarvittavaa ammattitaitoa. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistujille järjestetään osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa siten näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeutumiselle ei ole asetettu ennakkoehtoja. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Valmistavan koulutuksen aikana on tärkeää, että erityistukea tarvitsevan ohjaus ja muut erityisjärjestelyt on otettu huomioon riittävän ajoissa, että tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa noudatetaan henkilökohtaistamisen periaatetta: tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja -järjestelyjä ohjataan opiskelijaa joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin. 4

6 Valmistavan koulutuksen arviointi ja arvioinnin oikaisu Valmistavan koulutuksen arvioinnista ja arvioinnin oikaisusta on säännökset ammatillisen lisäkoulutuksesta annetussa laissa (631/1998, 16 ). Kaikki tutkinnon henkilökohtaistamisen mukaiset valmistavan koulutuksen opinnot arvioidaan. Opinnot on suoritettu hyväksytysti, mikäli tutkinnon suorittaja osallistuu henkilökohtaistamissuunnitelmassa määriteltyyn opetukseen sekä tekee niihin kuuluvat tehtävät. Opintojen arvosanat merkitään opintorekisteriin, josta opiskelija saa kopion tarvittaessa ja opiskelun lopussa. Opiskelija saa tutkintoon valmistavasta koulutuksesta osallistumistodistuksen, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on hyväksytysti suoritettu. Valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen liitteenä on opintorekisteriote. Oppisopimusopiskelijoille osallistumistodistuksen tekee oppisopimustoimisto. Opetushallitus on antanut määräyksen (OPH 56/011/2009), joka koskee todistuksia näyttötutkinnoista, näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta, näyttötutkintoon valmistavasta oppisopimuskoulutuksesta, erotodistuksista ja tutkintotodistuksista. Valmistavan koulutuksen opiskelija-arviointi numerollinen asteikolla tyydyttävä (1) T1 - hyvä (2) H2 - kiitettävä (3) K3 Arvioinnin oikaisua opiskelija pyytää kirjallisesti tai suullisesti arviointipäätöksen tehneeltä opettajalta, muulta arviointipäätöksen tehneeltä henkilöltä tai rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus saada tietoonsa arvioinnin perusteet ja tulokset. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnoissa Ammattitaidon arviointi perustuu aina tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin, joihin tutkintosuoritusta verrataan. Ammattitaitoa arvioivat työnantajan, työntekijän sekä oppilaitoksen edustaja. Tutkinnon suorittajan ammattitaidon arvioijilla tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Näyttötutkinnan järjestäjä sitoutuu näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa perehdyttämään arvioijat tehtäväänsä ja yhdellä heistä tulee olla näyttötutkintomestarin koulutus. Myös tutkinnon suorittaja arvioi omaa osaamistaan. Kolminkantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan tai osien arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle, sen jälkeen, kun tutkintosuoritusten arvioinnit on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Esitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston (käytännössä osoitetun osaamisen, siihen liittyvien dokumenttien kuten asiakirjojen, valokuvien tai muun aineiston) pohjalta tutkintotoimikuntien ohjeistuksen mukaisesti. Tutkintotoimikunta hyväksyy näyttötutkinnon arvioinnin ja antaa näyttötutkinnon tutkintotodistuksen. Pyydettäessä tutkintotoimikunta antaa myös todistuksen osatutkinnosta. Arvioijat esittävät tutkintotoimikunnalle suorituksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Ammatillisissa perus- 5

7 tutkinnoissa käytetään myös numerollista arviointia 1-3. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto arvioidaan näyttötutkinnoissa arvosanoilla hyväksytty tai hylätty. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arviointiin tyytymätön voi pyytää arviointiin oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon arviointipäätöksestä. Kirjallinen pyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Näyttötutkintojen antama jatkokelpoisuus Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Opiskelijan opintososiaalinen asema Aikuisopiskelijan tukijärjestelmä Koulutuksen rahoitukseen liittyvät tuet ja tuen määrät vaihtelevat mm. koulutusmuodon, oppilaitoksen, opetusjärjestelyjen sekä opiskelijan opintojen aikaisten tulojen ja muiden taustatietojen mukaan. Tarkista aina ennen päätöstä henkilökohtaiseen tilanteeseesi liittyvät tiedot. Tukitietoa saa parhaiten tuen myöntäjäviranomaiselta, mutta myös työvoimatoimistojen koulutusneuvojilta ja oppilaitoksista. Lisätietoja eri tukivaihtoehdoista Opiskeluaika Opiskeluaika vaihtelee 4 kuukaudesta -3 vuoteen riippuen siitä, onko kyseessä ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ei-tutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus. Opiskeluaikaa vaikuttaa myös opiskelijan aikaisemmat opinnot ja työkokemus, joka otetaan huomioon koulutusta suunniteltaessa. Opiskelu eri oppimisympäristöissä Etäopiskelu/itsenäinen opiskelu on opiskelua, jossa opiskelija suorittaa itsenäisesti hänelle annettuja tehtäviä joko kirjallisesti tai verkossa. Monimuotona toteutuva koulutus hyödyntää eri oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia, joissa opiskelijan aktiivinen osallistuminen on osa onnistunutta oppimista. Monimuotoopiskeluun yhdistyvät lähiopetus, työssäoppiminen ja ohjattu etäopiskelu kotona, työpaikalla tai verkossa. Opiskelu voi kokopäiväistä tai työn ohella tapahtuvaa ilta- tai viikonloppukoulutusta. Työssäoppiminen tarkoittaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja se voi sisältyä näyttötutkintoperusteisiin koulutuksiin. Sen tarkoituksena on valmentaa tutkinnon suorittamista varten. Henkilökohtaistamisessa määritellään kunkin jakson tavoitteet, oppimistehtävät, kesto, ajoitus ja 6

8 arvioinnin menettelytavat. Tutkinnon suorittaja järjestää soveltuvan työssäoppimispaikan yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suorittaja hankkii oppisopimuspaikan itse ja oppisopimustoimisto vastaa työpaikan soveltuvuudesta työssäoppimiseen. Oppilaitos tekee työssäoppimispaikan ja opiskelijan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa mm. määritellään sopimusosapuolten vastuut ja velvollisuudet. Osan opinnoista voi suorittaa verkko-opintoina, jolloin opiskelu voi tapahtua joko kokonaan tai osittain verkossa. Opintojen tavoitteet, laajuus ja toteutustapa on kuvattu verkko-opintotarjonnassa. Verkko-opintotarjonta löytyy koulutuksen järjestäjän verkkosivuilta Verkko-opinnoissa työskennellään Moodle-oppimisalustalla, jonka käyttöön tarvitaan Internetyhteys ja käyttäjätunnukset. Opettajat ohjaavat opintoja verkossa. Myös muiden oppilaitosten verkko-opintojen tarjontaan voi hyödyntää omissa opinnoissaan. Kansainvälistyminen on keskeisimpiä koulutusvisioita oppilaitoksessamme. Erilaiset kansainväliset yhteistyöohjelmat ja -projektit tarjoavat opiskelijoille opiskelu- ja työssäoppimispaikkoja eri puolilla maailmaa. Kansainvälisten kokemusten merkitys on nykypäivänä tärkeää opiskelijoille sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Opiskelijapalaute Opiskelijoista kerätään opiskelijapalautetta sekä palautetta tutkintosuorituksista AIPAL- ja OPAL-järjestelmien avulla. AIPAL-järjestelmällä kerätään tietoa aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuudesta ja sen eri vaiheista: hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen OPAL-järjestelmän kautta kerätään työvoimakoulutuksen palautteet, joiden avulla valtakunnallisesti seurataan jokaisen koulutuksen työllistävyyttä työhallinnon asiakasrekisteristä tuotettavien tilastojen avulla. Seurantatietoja käytetään työvoimakoulutusten tarjonnan ja laadun kehittämiseen. Koulutuksen ja tutkintosuoritusten palautetieto käsitellään ja arvioidaan kuntayhtymän arviointisuunnitelman mukaisesti. Palautetieto raportoidaan yhtymähallituksen aikataulun mukaisesti vähintään osavuosikatsauksen yhteydessä, sen hetkisen tiedon mukaisesti yhtymähallitukselle, johtoryhmälle sekä aikuiskoulutustiimille. Palautteiden pohjalta aikuiskoulutusta kehitetään asiakaslähtöisempään ja laadullisempaan toimintaan. Opiskelijapalautetta kerätään myös lyhytkoulutuksista. Opiskeluun liittyviä yhteisiä toimintaohjeita ja sääntöjä Poissaolot Opiskelija on aina vastuussa poissaoloistaan. Saadaksesi opintotukea opintosi täytyy olla päätoimista eli noin 3 opintoviikko/kuukausi. Pitemmistä poissaoloista, yli 3 päivää, sovitaan ryhmänohjaajan kanssa. Pitempiin poissaoloihin opiskelijan on kysyttävä lupa rehtorilta kirjallisesti vapaamuotoisella hakemuksella, jossa on opiskelijan ja ryhmänohjaajan allekirjoitus. 7

9 Opiskelijoiden sähköposti Oppilaitos antaa opiskelijalle opintojen alussa sähköpostiosoitteen, yleensä muotoa Tähän osoitteeseen lähetetään opiskelijalle postia ja opiskelija on velvoitettu seuraamaan tätä sähköpostia säännöllisesti. Arvoesineet Oppilaitoksen eri yksiköissä kulkee myös asiakkaita ja ulkopuolisia henkilöitä, eikä oppilaitoksen tiloissa ole valvontaa. Älä jätä arvoesineitäsi, rahaa, kännykkää tms. taskuusi tai laukkuusi vartioimatta. Tilaisuus tekee varkaan, mitä enemmän tilaisuuksia järjestetään varkaille, sitä varmemmin varkauksia myös tapahtuu. Vakuutus Opiskelijat on vakuutettu koulumatkoilla ja opiskeluaikana sattuvien tapaturmien varalta. Tapaturman sattuessa ilmoita tapahtuneesta henkilökunnalle heti. Ensiavun jälkeen ilmoita asia myös yksikkösi toimistoon ja tee kirjallinen ilmoitus tapaturmasta, jotta siitä voidaan saada mahdollinen korvaus. Yhteiset pelisäännöt Opiskelija noudattaa työssäoppimisjaksolla ja harjoitustunneilla korujen ja pukeutumisen suhteen annettuja ohjeita Tupakointi on sallittu ainoastaan tupakointiin osoitetulla paikalla Päihtyneenä ja jälkihumalassa oleminen on kielletty opiskelu- tai työssäoppimispaikassa Opiskelija huolehtii luokan/työtilan järjestyksestä ovien ja ikkunoiden sulkeminen, valojen ja atk-luokan laitteiden sammuttaminen toiminnan päättyessä Järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä noudatetaan JEDUn ammattiopistojen eri alueilla työaikana sekä yksiköitten toimesta järjestetyissä tilaisuuksissa. 1. Alue käsittää ammattiopiston tontit ja tonttien ulkopuolella osoitetut paikoitus- ja muut alueet. 2. Työaika on työjärjestyksen mukainen työpäivä. 3. Ammattiopiston tilaisuuksia ovat mm. yritysvierailut, muut vierailut, messut ja muut edustamis- tai rekrytointitilaisuudet sekä kotimaassa että ulkomailla. Nämä tilaisuudet on voitu järjestää ammattiopiston alueella tai alueen ulkopuolella. Järjestyssääntöjä noudatetaan työssäoppimisessa soveltuvin osin. Päivittäinen työskentely 1. Opiskelijan opiskelun tulee olla säännöllistä. 2. Opiskeluun liittyvät tunnit, harjoitukset ja tehtävät alkavat ja päättyvät työjärjestyksessä ilmoitettuina ajankohtina. 3. Jokainen yhteisön jäsen on velvollinen pitämään oppilaitoksen alueet siistinä. 8

10 4. Ammattiopiston omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. 5. Päällysvaatteet säilytetään eteisnaulakoissa ja pukuhuoneissa. Rahaa ja arvoesineitä ei tule jättää päällysvaatteiden taskuihin, työpisteisiin tms. paikkoihin. Oppilaitos ei vastaa kadonneesta omaisuudesta. 6. Autot saa jättää vain erikseen osoitetuille pysäköintipaikoille. Pyörät on jätettävä pyörätelineeseen. 7. Päivittäisessä työskentelyssä noudatetaan hyviä käytöstapoja. Täsmällisyys, kohteliaisuus sekä toisten ihmisten huomioonottaminen tunneilla, harjoituksissa, ruokailussa, työssäoppimisessa ja muissa tilaisuuksissa vaikuttavat myönteisen työskentelyilmapiirin syntymiseen. Opettajat antavat tarvittaessa ohjeita hyvästä käyttäytymisestä. Opiskelijoiden tulee opiskeluaikana omaksua hyvä käyttäytyminen ja hyvien tapojen noudattaminen. 8. Työ- ja muita turvallisuusohjeita tulee noudattaa. Tapaturmasta on välittömästi ilmoitettava opettajalle ja terveydenhoitajalle ja annettava mahdollisuuksien mukaan ensiapu. Tupakointi, päihteet ja huumeet 1. Päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on JEDUn ammattiopistossa ja sen alueella kielletty. 2. Tupakoinnissa noudatetaan tupakkalakia. 9