BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA"

Transkriptio

1 Kemian tekniikan korkeakoulu BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut: Annika Mauno Toimitustyöhön osallistuneet: Heidi Flinkman Ritva Järvenpää Sirje Liukko Anna Mäkilä Margita Slätis Espoo 2011 Multiprint

2 2 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi oleva Kemian tekniikan korkeakoulun opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Tutustu oppaaseen huolella, siinä on tietoa opiskelusta ja opinnoista biotuotetekniikan, kemian tekniikan, materiaalitekniikan ja puunjalostustekniikan koulutusohjelmissa. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi tekniikan kandidaatiksi ja diplomi-insinööriksi. Tutkintovaatimukset määräytyvät alkuvaiheessa opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Myöhemmin noudatat sinulle vahvistettua opintosuunnitelmaa. Tämä opinto-opas toimii opintoasioiden käsikirjana myös fuksivuoden jälkeen, joten säilytä se huolellisesti. Tämä opinto-opas, opintopolun varrella tarvittavia lomakkeita ja lisätietoa kursseista löytyy opiskelijoille tarkoitetun Into-sivuston kohdasta Kandidaatti- ja maisteriopiskelijalle Kemian tekniikan korkeakoulussa (into.aalto.fi). Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, käänny rohkeasti opettajatutorin, opintoneuvojien, isohenkilön, opintosihteerien ja opintojen suunnittelijoiden puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta! t. Kemian tekniikan korkeakoulun opintojen suunnittelijat

3 3 DEKAANIN TERVEISET Kemian tekniikan korkeakoulu kouluttaa Aalto-yliopiston tavoitteiden mukaisesti diplomiinsinöörejä ja tekniikan tohtoreita asiantuntija-, tutkimus- ja johtotehtäviin niin teollisuuden eri aloille kuin akateemiseen maailmaan. Maailma muuttuu nopeasti ja tulevaisuuden tarpeiden ennustaminen on entistä vaikeampaa. Tämän vuoksi koulutuksessamme tavoitteena on antaa perustyökaluja, joiden avulla olet valmiimpi kohtaamaan eteesi tulevia haasteita. Uusia teknologisia ratkaisuja tarvitaan esimerkiksi energian tuottamiseen, varastointiin ja energian säästämiseen. Toisaalta niin uusiutuvat kuin uusiutumattomat luonnonvarat ehtyvät, joten materiaalitehokkuuden ja kierrätyksen rooli kasvaa entisestään. Monet koulumme tutkimushankkeista liittyvät näihin kysymyksiin, joten uusimman tiedon välittyminen opetukseen on näin varmistettu. Koulutusohjelmissamme kokeellinen luonnontiede yhdistyy insinööritieteisiin. Matematiikan ja fysiikan lisäksi opit myös kemian ja biotieteiden perusteita, jotka luovat pohjan niin uusien kuin vanhojenkin tuotteiden valmistamiselle ja tuotantoprosessien kehittämiselle. Teorian ja käytännön yhdistäminen on tärkeässä roolissa koulumme opinnoissa. Tavoitteenamme on, että usein kuivilta ja tarpeettomilta tuntuvat teoriaa sisältävät opintojaksot konkretisoituvat erilaisten laboratorio- ja suunnittelutöiden kautta. Usein nämä työt liittyvät käynnissä oleviin tutkimuksiin, joihin opiskelijat pääsevät näin läheisesti tutustumaan. Koulumme on osa Aalto-yliopistoa, mikä kannattaa muistaa, kun suunnittelet esimerkiksi sivuainetta ja vapaasti valittavia opintojasi. Aallon kaikki kuusi korkeakoulua tarjoavat kursseja, jotka saattaisivat sopia valintoihisi ja avata aivan uusia näkökulmia esimerkiksi ongelmien ratkaisemiseen. Aalto-yliopiston strategisina tavoitteina ovat opiskelijakeskeisyys, entistä parempi opetuksen laatu ja uuden oppimiseen kannustava oppimiskulttuuri. Näiden kehittämiseen tarvitaan meitä kaikkia, niin opiskelijoita kuin opettajia. Haastankin teidän kaikki mukaan tähän prosessiin. Toivotan kaikille menestyksellistä lukuvuotta Outi Krause Dekaani Kemian tekniikan korkeakoulu

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTON JA KEMIAN TEKNIIKAN KORKEAKOULUN ESITTELY Aalto-yliopisto Yleistä Kemian tekniikan korkeakoulusta Hallinto Virastomestarit Kirjastot TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Koulutusohjelmien tavoitteet Biotuotetekniikka Kemian tekniikka Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka Opiskelun kulku Toisen vaiheen valinnan kautta hyväksytyt Pääaineet Biotuotetekniikka Kemian tekniikka Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Into-verkkosivusto Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Kurssit Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Koulutusohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Todistuksenjakotilaisuus Urapalvelut Alumnitoiminta OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto-, kv- ja harjoitteluneuvojat Opintojen suunnittelijat Opintosihteerit... 39

5 5 4.6 Muu neuvonta ja ohjaus sekä opintososiaaliset asiat Opintotuki Terveydenhoito AAY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Harjoittelua koskevat ohjeet Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaanharjoittelun apurahat AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS Aalto-yliopiston sisäisen liikkuvuuden haku Aalto-kurssit OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Joustava opinto-oikeus JOO Kansainvälinen opiskelu KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus Kypsyysnäyte DIPLOMITYÖ Yleistä diplomityöstä Diplomityön aloitus ja toteutus Diplomityön kirjoittaminen Oikeudellisia kysymyksiä TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Täydentävät opinnot Avoin yliopisto-opetus TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatko-opintojen tutkimusalat Opinnäytetyö Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID AALTO-UNIVERSITETETS HÖGSKOLA FÖR KEMITEKNIK Aalto-universitetet Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen Praktik Studier vid högskolan för kemiteknik... 66

6 Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Byte av utbildningsprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning Kontaktinformation BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Rakennekaaviot Kurssien suositellut suorittamisajankohdat Kurssien lisäykset ja poistot KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Rakennekaaviot Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelma (HEBIOT) Sivuainemoduulit muille koulutusohjelmille Kurssikuvaukset Kurssien suositellut suoritusajankohdat Kurssien lisäykset ja poistot Opetushenkilöstö MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Rakennekaaviot Kurssikuvaukset Kurssien suositellut suorittamisajankohdat Kurssien lisäykset ja poistot Opetushenkilöstö PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Rakennekaaviot Kurssikuvaukset Kurssien lisäykset ja poistot Opetushenkilöstö LIITTEET Liite 1 Liite 2 Perustutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita Jatkotutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita

7 7 1 AALTO-YLIOPISTON JA KEMIAN TEKNIIKAN KORKEAKOULUN ESITTELY 1.1 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa Aalto-yliopiston kuusi korkeakoulua - Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Insinööritieteiden korkeakoulu - ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aaltoyliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media- alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: into.aalto.fi 1.2 Yleistä Kemian tekniikan korkeakoulusta Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu aloitti toimintansa Sen perustana on Teknillisen korkeakoulun kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta. Korkeakouluun kuuluu neljä laitosta: biotekniikan ja kemian tekniikan laitos, kemian laitos, materiaalitekniikan laitos ja puunjalostustekniikan laitos. 1.3 Hallinto Korkeakoulun hallintoa hoitavat dekaani, akateeminen komitea, tohtorinkoulutusneuvosto ja koulutusneuvosto. Kemian tekniikan akateemisten asiain komitean tehtäviin kuuluu yliopiston akateemisten asiain komitean sekä korkeakoulun dekaanin sille osoittamien muiden tehtävien ohella tehdä esitys esim. - korkeakoulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

8 8 - korkeakoulukohtaisista tutkintovaatimuksista - korkeakoulukohtaisista valintaperuisteista - muista akateemiseen toimintaan liittyvistä asioista - muista korkeakoulua johtavan dekaanin määräämistä tehtävistä sekä päättää korkeakoulun promootion järjestämisestä ja kunniatohtorin arvon antamisesta. Kemian tekniikan akateemisen komitean jäsenet Varsinaiset jäsenet 1. varajäsen 2. varajäsen Professorikunta Ville Alopaeus Olli Dahl Simo Laakso Jari Koskinen Kari Heiskanen Simo-Pekka Hannula Kari Laasonen Reija Jokela Olof Forsen Katrina Nordström Pekka Taskinen Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela Tapani Vuorinen Jouni Paltakari Janne Laine Henkilökuntajäsenet Leena Hauhio Ilkka Penttinen Juha Linnekoski Jerri Kämpe Lasse Murtomäki Tero Eerikäinen Pia Lahti Kyösti Ruuttunen Marko Kekkonen Opiskelijajäsenet Outi Härkönen Emmi Rönkkö Essi Petäjistö Tiina Witikkala Valtteri Pitkänen Syed Farhan Hashmi Pöytäkirjanpitäjä: opintojen suunnittelija Heidi Flinkman Esittelijä: opintoasiain päällikkö Eija Zitting Tohtorinkoulutusneuvoston tehtävänä on - kehittää korkeakoulun tohtorinkoulutuksen sisältöä ja yhteisiä opintoja; - tehdä akateemiselle komitealle esitykset jatkokoulutuksen tutkimusaloista; - valmistella tohtorikoulutettavien valinta dekaanin päätettäväksi; - hyväksyä jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aihe ja päättää työn kielestä; - vahvistaa tohtorikoulutettavien opintosuunnitelmat; - nimetä väitöskirjatyön esitarkastajat ja päättää väitöskirjan käsikirjoituksen julkaisuluvasta; - arvostella väitöskirja; - nimetä lisensiaatintutkimuksen tarkastajat; - arvostella lisensiaatintutkimus; ja - käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. Tohtorinkoulutusneuvoston jäsenet Laasonen Kari, professori, puheenjohtaja Franssila Sami, professori, varapuheenjohtaja Laakso Simo, professori Laine, Janne, professori Sihvola, Ari, professori Sixta, Herbert, professori Pöytäkirjanpitäjä: suunnittelija Sirje Liukko Esittelijä: suunnittelija Sirje Liukko

9 9 Koulutusneuvoston tehtävänä on: - tehdä akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja valintaperusteista; - nimetä kandidaatintöiden hyväksyjät; - päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaaja(t); - arvostella diplomityöt; - päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistuksesta ja palautteen käsittelystä; ja - käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. Koulutusneuvoston jäsenet : Varsinaiset jäsenet 1. varajäsen Professori Tapani Vuorinen Professori Reija Jokela Professori Reija Jokela Professori Ville Alopaeus Professori Kari Heiskanen Professori Olof Forsen Professori Jouni Paltakari Opettava tutkija Anna-Stiina Jääskeläinen Tutkimuspääll. Marjatta Opettava tutkija Juha-Pekka Pokki Vahvaselkä Opettava tutkija Jari Aromaa Professori Michael Gasik Lehtori Gunilla Fabricius Lehtori Markus Valkeapää Tekn.yo Miamari Aaltonen Tekn.yo Ville Touronen Tekn.yo Tiina Witikkala Tekn.yo Essi Petäjistö Tekn.yo Emmi Rönkkö Tekn.yo Riitta Kujala (Opiskelijajäsenten toimikausi on kalenterivuosi.) Pöytäkirjanpitäjä: opintojen suunnittelija Anna Mäkilä Esittelijät: opintosihteeri Heidi Lehtonen, opintosihteeri Soile Saloranta, opintosihteeri Arja Salmenhaara Dekaani ja varadekaani Dekaani: prof. Outi Krause Varadekaani: prof. Simo-Pekka Hannula Dekaani ja varadekaani ovat tavattavissa sopimuksen mukaan. Opintoasiainpäällikkö Eija Zitting Opintoasiainpäällikkö on tavattavissa sopimuksen mukaan. Korkeakoulun yhteystiedot: Kemian tekniikka: postiosoite: PL 16100, AALTO käyntiosoite: Kemistintie 1 Materiaalitekniikka: postiosoite: PL 16200, AALTO käyntiosoite: Vuorimiehentie 2 A Puunjalostustekniikka 1: postiosoite: PL 16300,00076 AALTO käyntiosoite: Vuorimiehentie 1 Puunjalostustekniikka 2: postiosoite: PL 16400,00076 AALTO käyntiosoite: Tekniikantie 3 Puh. (09) 47001

10 1.4 Virastomestarit 10 Kemian tekniikka: Taisto Honkola, A Matti Kivinen, A Materiaalitekniikka: Ilppo Niemelä, 007a Puunjalostustekniikka: Ari Häkkinen, 108 (Puu2) Timo Jokinen, 108 (Puu2) Kirjastot Kemian tekniikan kirjasto Kemian tekniikan kirjat on sijoitettu tutkimusryhmien kirjastoihin ja materiaalitekniikan kirjastoon. Tutkimusryhmien kirjastoja: Fysikaalinen kemia yhteyshenkilö: Taina Petäys, Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia yhteyshenkilö: Annika Tuomola, Teknillinen kemia ja polymeeriteknologia yhteyshenkilö: Eija Ahonen, Kemian laitetekniikka ja tehdassuunnittelu yhteyshenkilö: Sirpa Aaltonen, Sähköpostiosoittteet muotoa Materiaalitekniikan laitoksen kirjasto Materiaalitekniikan laitoksen kirjasto on maan ainoa kaivosalan ja metallurgian erikoiskirjasto. Kokoelma koostuu alan kirjoista, aikakausilehdistä, sarjoista, käsi- ja kurssikirjoista, slavica- ja diplomi/lisensiaattityökokoelmista sekä väitöskirjoista. Huomattava osa kokoelmaan luetteloiduista hankinnoista on sijoitettu laitoksen tutkimusryhmien käsikirjastoihin tai työhuonekirjoiksi. Kurssikirjojen laina-aika on rajattu. Lehtien laina-aika on 1 3 vuorokautta ja muun materiaalin laina-aika on 1 kuukausi. Kirjastossa on käytössä atk-lainaus (Voyager, myös itsepalvelu), diplomitöistä ja lehdistä täytetään paperinen lainakuitti. Alan tärkeimpien kansainvälisten aikakausijulkaisujen tilauksia on vuosittain noin 80. Kaukopalvelutilauksia kirjasto vastaanottaa, paitsi pääkirjaston kautta, myös suoraan, esim. sähköpostitse ja puhelimitse. Kirjaston palveluita ovat mm. tiedonhaut, saatavuustiedustelut, laina- ja artikkelipyyntöjen välitys. Lukusalin lisäksi kirjastossa on ryhmätyötila, muutama lukupaikka ja 6 mikroa asiakaskäytössä. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana maanantaista perjantaihin klo sekä aattoina ja kesällä klo Puunjalostustekniikan kirjasto (PK) (Tekniikantie 3, PL 16400, AALTO) Kirjastosihteeri Lilija Stelmahova puh sähköposti: Kirjasto on avoinna ma-pe klo Henkilökunnalle ja laitoksen opiskelijoille lukusali on avoinna ma-to klo , pe klo (lukukauden ulkopuolella ma-pe ). Kirjastossa on paperi- ja painatustekniikkaan, puunjalostuksen kemiaan, sellu- ja ympäristötekniikkaan sekä puutekniikkaan liittyvää kirjallisuutta. Kaikki Aalto-yliopiston kirjastoihin

11 11 rajoittamattomin kampuslisenssein hankittu elektroninen aineisto lehdistä kokoteksti- ja viitetietokantoihin on käytettävissä kirjaston mikrotietoasemilla. NELLI-tiedonhakuportaalin kautta (www.nelliportaali.fi) tiedonhakuja voi tehdä yhteen tai useampaan aineistoon kerralla tai siirtyä suoraan yksittäisiin aineistoihin. Aalto-yliopiston kirjastojen aineistoa voi hakea mm. TEEMU- ja TENTTU- tietokannoista, LINDA-tietokannasta voi etsiä tietoa muiden yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen kirjoista ja sarjajulkaisuista. Lisätietoja palveluista, kokoelmista ja tiedonhausta on pääkirjaston kotisivuilla (http://otalib.aalto.fi/fi/) sekä puunjalostustekniikan kirjaston kotisivuilla (http://puu.tkk.fi/fi/kirjasto/). Aalto-yliopiston kirjasto Aalto-yliopiston kirjasto toimii kolmella kampuksella: Arabiassa, Otaniemessä ja Töölössä. Kirjaston toimipisteet ovat kaikille avoimia ja peruspalvelut kuten lainaus ja tietopalvelut ovat kaikkien käytettävissä. Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjasto Otaniementie 9, PL 17000, AALTO Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjasto on osa Aalto-yliopiston kirjastoa Arabian ja Töölön kampuskirjastojen ohella. Kirjasto palvelee kaikkia teknistä tietoa tarvitsevia asiakkaita. Kirjasto huolehtii siitä, että erityisesti korkeakoulun tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on käytettävissään ajanmukainen, ajantasainen ja tarpeisiin sopiva tietoaineisto. Opiskelijoille järjestetään kirjaston käytön ja tiedonhaun koulutusta opintojen eri vaiheissa. Yhteystiedot: Lainat ja lainojen uudistukset, puh. (09) , Informaatiopäivystys ja neuvonta, puh , Laina-ajat ja lainaus: Lainattavan aineiston pääsääntöinen laina-aika on 28 vrk. Kurssikirjojen laina-aika on 14 vrk. Nämä kirjat tunnistaa kirjan kannessa olevasta "laina-aika 2 viikkoa" -tarrasta. Kurssikirjojen lukusalikappaleita voi käyttää vapaasti kirjaston tiloissa sulkemisajankohtaan saakka ja niitä voi saada yö- ja viikonloppulainaan. Kurssikirjojen lukusalikappaleita annetaan myös yö- ja viikonloppulainaan, joita voi olla yhdellä asiakkaalla kaksi kerrallaan. Varauksia voi tehdä etukäteen lainaustoimiston asiakaspalvelupisteessä. Yö- tai viikonloppulainat saa lainata: - Arkisin aikaisintaan kahta tuntia ennen kirjaston sulkemista. - Kesäaukioloaikoina ja lauantaisin aikaisintaan tuntia ennen kirjaston sulkemista. Jos lainaksi haluttu teos on jollain asiakkaalla lukusalikäytössä, on lainaajan odotettava teoksen vapautumiseen tai kirjaston sulkemisajankohtaan saakka. Yö- tai viikonloppulainat pitää palauttaa seuraavana aukiolopäivänä ensimmäisen aukiolotunnin aikana. Niiden myöhästymismaksut ovat normaaleja huomattavasti korkeampia. Palauttamattomista kirjoista kertyy myöhästymismaksua 1 /tunti. Lehtiä sekä käsikirjaston ja arkiston aineistoa ei lainata lainkaan, mutta niiden käyttö, kopiointi tai skannaaminen kirjaston tiloissa on mahdollista. Lisätietoja laina-ajoista ja lainauksesta: Aalto-yliopiston Arabian kampuskirjasto palvelupiste puh. (09) Aalto-yliopiston Töölön kampuskirjasto tiedonhaun opastus puh. (09)

12 12 Muita kirjastoja Valtion teknillinen tutkimuskeskus, tietopalvelut: puh Helsingin yliopisto, pääkirjasto: Helsingin yliopisto, Kumpulan kampuskirjasto: matemaattis-luonnontieteellinen tiedekirjasto, Helsingin yliopisto, Viikin kampuskirjasto: bio- ja ympäristötieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, farmasian ja eläinlääketieteen kirjasto, Helsingin yliopisto, Meilahden kampuskirjasto: terveys- ja lääketieteellinen kirjasto, Kansalliskirjasto Suomen standardisoimisliiton kirjasto

13 13 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon (tekniikan kandidaatin tutkinnon) ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisemaarkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Kemian tekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (6 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; - edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; - kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; - edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; - riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: - koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja sisältävä moduuli (75 85 op); - koulutusohjelman yhteiset opinnot -moduuli (15 25 op) - kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (ainemoduulien laajuus op); - kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö (yhteensä 10 op); sekä - vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 180 op. Koulutusohjelman perusopintojen ja yhteisten opintojen yhteismäärä on 100 op. Alemman perustutkinnon rakenne on esitetty kuvassa 1. Aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. Alempaan perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu.

14 14 Jatkomoduuli A op Perusmoduuli B op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V Perusmoduuli A op Perusopinnot P op Ohjelman yhteiset opinnot O op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista ja sivuaine toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään tarkemmin luvussa 9. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 5 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan toinen kotimainen kieli määräytyy koulusivistyskielen mukaan. Jos koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava ruotsin kielessä. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava suomen kielessä. Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja jotka ovat saaneet koulusivistyksensä Suomessa. Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, on osoitettava kielitaitonsa kypsyysnäytteellä. Kun kypsyysnäytteen kieliasu on hyväksytty, tutkintotodistukseen tulee merkintä erinomaisesta kielitaidosta. Hyväksytysti suoritettu kypsyysnäyte osoittaa, että opiskelijalla on valtion virkamieheltä lain mukaan vaadittava koulusivistyskielen taito.

15 15 Jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoaan kypsyysnäytteellä. Suomeksi tai ruotsiksi kirjoitetun kypsyysnäytteen kieliasun voi kuitenkin halutessaan tarkastuttaa tässäkin tapauksessa. Jos kieliasu hyväksytään, opiskelija on osoittanut hyvää suullista ja kirjallista kielitaitoa (vrt. korkeakoulussa suoritetut toisen kotimaisen kielen opinnot tai koe arvosanalla hyvä). Jos opiskelija ei suorita toista kotimaista kieltä, hänen tulee suorittaa kahden opintopisteen verran muita vapaavalintaisia kieliopintoja. Tutkintosäännön mukaiseen alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvät vieraan kielen opinnot, joilla opiskelija osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellisen yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Tutkintosäännön vaatimia vieraan kielen opintoja ei voi koostaa usean eri kielen opintosuorituksista, kaikki opintopisteet tulee suorittaa samasta kielestä. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta löytyy Kielikeskusken sivuilta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelua on käsitelty tarkemmin luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Kemian tekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä - valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylempään perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: - tieteen metodiikan opintoja (9 11 op); - kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulien laajuus op); - diplomityö (30 op); sekä - vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 120 op. Ylemmän perustutkinnon rakenne on esitetty kuvassa 2. Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu.

16 16 Vapaasti valittavat opinnot W Tieteen metodiikka M 9 11 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A op Jatkomoduuli B op Erikoismoduuli C op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op, esimerkkikuva. Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine, mikäli hän suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli ja sen jatkomoduuli tai jatkomoduuli ja sen syventävä moduuli. Korkeakoulun tutkintosäännön 20 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai tai Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (18 22 op) voi olla koulutusohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön koulutusohjelma hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (9 11 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 10. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 5 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto, luku )

17 17 Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman opetussuunnitelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Jatkotutkinto Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Kemian tekniikan korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Kemian tekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (29 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Jatkotutkinnon rakenne on esitetty kuvassa 3.

18 18 Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T op Täydentävän aihealueen opinnot S op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5 15 op Kuva 3. Jatkotutkinnon rakennekaavio. Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 60 opintopistettä, suoritetaan opintokokonaisuuksina. Tutkimusalan opintojen laajuus on op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen aihealue, laajuudeltaan op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös Tieteen käytännöt ja periaatteet -kokonaisuus, 5 15 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat on esitetty luvussa 12 ja Kemian tekniikan korkeakoulun Into-sivuilla. Into-sivuilta löytyy myös tarkempia ohjeita jatko-opintojen suunnitteluun. Osasuorituksina jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Korkeakoulu voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. 2.4 Koulutusohjelmien tavoitteet Biotuotetekniikka Koulutusohjelman ytimenä on vahva matemaattis-luonnontieteellinen perusta, joka yhdistää matematiikan, fysiikan, kemian ja biotieteet uudella tavalla. Perusinsinööritaitojen ja biotuotetekniikan asiaosaamisen lisäksi opiskelijat saavat hyvät valmiudet liiketoiminnan, kommunikaation, ongelmanratkaisun sekä ryhmä- ja yhteistyötaitojen alueilla. Pääaineina voi opiskella biojalostamoja, uusiutuvien materiaalien tekniikkaa, kuitutuotetekniikkaa tai ympäristöasioiden hallintaa. Biotuotetekniikan perusopinnot syventävät ymmärrystä luonnonvaroista ja antavat perustaidot arvioida niiden vaihtoehtoisia käyttötapoja kestävän

19 kehityksen näkökulmasta. Opetuksessa käytetään laajasti erilaisia opetusmenetelmiä: laboratorio- ja ryhmätöitä sekä projekti- ja ongelmalähtöistä oppimista. 19 Biotuotetekniikan tutkimus painottuu biomassan eli uusiutuvien luonnonvarojen monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen. Alan kehitys on nousukiidossa: biomassan jalostamisessa hyödynnetään yhä enemmän viimeisintä tiedettä ja tekniikkaa. Uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen materiaalien, kemikaalien, energian ja polttoaineiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat hyödyntää biomassaa ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Valmistuneet pystyvät osallistumaan asiantuntijoina yhteiskunnassa käytävään keskusteluun Kemian tekniikka Koulutusohjelman tieteellisenä tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa kemian, kemian tekniikan, biokemian ja biotekniikan aloihin sekä antaa yhden tai useamman erikoisalan syventävä teoreettinen ja soveltava koulutus. Menetelmällinen valmius itsenäiseen työskentelyyn, alan kehityksen seuraamiseen, tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin ovat muita keskeisiä tavoitteita. Kemian tekniikan koulutusohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa valmiudet toimia prosessiteollisuuden sekä siihen liittyvien alojen monipuolisissa tehtävissä, joissa edellytetään kemian, biokemian, kemian laitetekniikan, tehdassuunnittelun, prosessiautomaation, teknillisen kemian tai bioprosessitekniikan asiantuntemusta. Ohjelmaan sisältyy harjoittelua, jonka tavoitteena on tukea opiskelijan kykyä arvioida ja soveltaa opittuja tietoja ja taitoja käytännössä ja sekä antaa opiskelijalle valmiuksia työelämään. Koulutusohjelma koostuu insinööritieteiden ja luonnontieteiden opinnoista. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan ottamaan kansantaloustieteen, yhteiskuntatieteen ja ympäristönsuojelun opintoja. Koulutusohjelmasta valmistuneilla kemisti-insinööreillä on vaadittu ammattipätevyys ja kokonaisvaltainen tuntemus tekniikan kehityksen yhteiskunnallisista syistä ja seurauksista. Saavutettujen tietojen ja taitojen avulla kemisti-insinöörit pystyvät lisäksi vastaamaan teknillisten ratkaisujen sosiaalisista seurauksista. Koulutusohjelman opintoihin sisältyy myös molempien kotimaisten kielten ja yhden tai useamman vieraan kielen opintoja Materiaalitekniikka Materiaalitekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä toimimaan tutkimus- ja kehitys-, suunnittelu-, tuotanto- ja myynti-insinöörin tehtävissä sekä alan eritasoisissa johtotehtävissä materiaalitekniikan laajalla alueella. Koulutusohjelma antaa valmiudet toimia esimerkiksi materiaalitieteiden, metallurgian, mekaanisen prosessi- ja kierrätystekniikan, materiaalien muokkauksen ja lämpökäsittelyn, materiaalien valmistuksen sekä korroosion ja hydrometallurgian asiantuntijan tehtävissä. Materiaalitekniikan koulutusohjelma antaa hyvät perustiedot matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin pyritään vastaamaan nopeasti muuttuvilla erikoismoduuleilla, jotka sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen. Koulutusohjelman suorittaneella tekniikan kandidaatilla on valmius diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamiseen ja diplomi-insinöörillä valmius tieteellisiin jatko-opintoihin Puunjalostustekniikka Puunjalostustekniikan koulutusohjelman ammatillisena perustana ovat mekaanisen ja kemiallisen puunjalostusteollisuuden, paperiteollisuuden, graafisen teollisuuden sekä näiden teollisuuksien koneita, laitteita ja järjestelmiä valmistavan teollisuuden teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia em.

20 teollisuuksien käyttö-, tehdassuunnittelu-, tuotannonsuunnittelu-, ympäristönsuojelu-, tutkimus-, kehitys-, markkinointi-, konsultointi- ja johtotehtävissä. 2.5 Opiskelun kulku 20 Opiskelu korkeakoulun eri koulutusohjelmissa keskittyy kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta matemaattis-luonnontieteellisen pohjan rakentamiseen sekä samalla oman alan perusteiden opiskeluun. Nämä opinnot ovat esitietoina myöhemmille opinnoille. Tämän opinto-oppaan luvuissa 14.2, 15.3 ja 16.3 on esitetty kurssien ohjeelliset suorittamisajankohdat. Suositukset ja kahden ensimmäisen opintovuoden mallilukujärjestykset helpottavat opiskelun suunnittelua. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta on tarkemmin luvuissa 3.4 ja 4.2. Opintojen edetessä opiskelijan tekemät yksilölliset valinnat vaikuttavat kurssien tarkoituksenmukaiseen suorittamisjärjestykseen. Tämän vuoksi on tärkeää suorittaa esitietoina olevat kurssit suositellussa järjestyksessä. Laboratoriotöiden suorittamiseen ajallaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska monissa laboratorioissa on mahdollista työskennellä vain tiettyinä aikoina. Mikäli laboratoriotöitä ei suorita ajallaan voi käydä niin, että keskenjääneitä töitä pääsee jatkamaan vasta vuoden kuluttua. Matematiikassa, fysiikassa ja tietotekniikassa voi suorittaa niin sanotun laajan oppimäärän. Opiskelijat kutsutaan ohjelmaan, mutta siihen voi myös itse hakea. Ohjelmaan hyväksyttyjen opiskelijoiden tulee ilmoittaa oman koulutusohjelman kansliaan, mikäli laajan oppimäärän suoritusoikeutta ei käytetä hyväksi. Lisätietoja laajasta oppimäärästä löytyy Perustieteiden korkeakoulun Into-sivuilta Toisen vaiheen valinnan kautta hyväksytyt Toisen vaiheen valinnan kautta tulleet opiskelijat tekevät heti opintojensa alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, lisätietoja luvuissa 3.4 ja 4.2. Mahdolliset täydentävät opinnot on syytä pyrkiä suorittamaan opintojen alussa. Huomattavaa on, että täydentävien opintojen käsittelyyn liittyy erilaisia säännöksiä, joista saa lisätietoja oman koulutusohjelman kansliasta. 2.6 Pääaineet Biotuotetekniikka Biotuotetekniikan koulutusohjelmassa on neljä (4) pääainetta: Biojalostamot (KM3001) Puu-23 prof. Herbert Sixta (vastuuprofessori) Puu-19 prof. Tapani Vuorinen Puu-19 prof. Adriaan van Heiningen, FiDiPro Kem-40 prof. Outi Krause Kem-42 prof. Ville Alopaeus Kem-70 prof. Matti Leisola Uusiutuvien materiaalien tekniikka (KM3002) Kem-100 prof. Jukka Seppälä (vastuuprofessori) Puu-19 prof. Janne Laine Kuitutuotetekniikka (KM3003) Puu-28 prof. Mark Hughes (vastuuprofessori) Puu-21 prof. Jouni Paltakari Puu-28 prof. Matti Kairi

BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kemian tekniikan korkeakoulu BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011 2012 Toimittanut:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2009 2010

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2009 2010 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Leena Hauhio Sirje

Lisätiedot

Kemiantekniikan kandidaattiohjelman pääainehaku syksy 2014

Kemiantekniikan kandidaattiohjelman pääainehaku syksy 2014 Kemiantekniikan kandidaattiohjelman pääainehaku syksy 2014 Kemian tekniikan korkeakoulu Pia Lahti 29.9.2014 Tänään 29.9. klo 15.15 -> Tavoite: Tilaisuuden jälkeen 2. vuoden opiskelijoille on selkeää mitä

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala

Lisätiedot

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015 Teknillinen tiedekunta Ohjelmat ja pääaineet Kauppatieteiden kandidaatti Tietotekniikan ja tuotantotalouden ohjelma Pääaine tietotekniikka

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2012-2013 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut: Annika Salama Multiprint Espoo 2011 Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu KOULUTUSOHJELMAN VASTUUPROFESSORIN TERVEHDYS

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010 1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Lisätiedot

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006. Kemian tekniikan osasto. Toimittanut Johanna Uusitalo

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006. Kemian tekniikan osasto. Toimittanut Johanna Uusitalo Kemian tekniikan osasto KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut Johanna Uusitalo Toimitustyöhön osallistunut kanslian väki. ISSN 1795-827X Helsinki 2005 Picaset TEKNILLINEN

Lisätiedot

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2012 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2011 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

Tavoitteena tutkinto

Tavoitteena tutkinto Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 1 (7) HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 5, 13 ja 32 muutokset hyväksytty tiedekuntaneuvostossa

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Kauppatieteellinen ala Väylä - Erillisvalinta Kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelmaan - Hakijoille, joilla ei

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT 1 (12) Tullessaan valituksi ns. perustason opiskelijavalinnassa opiskelija saa oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta

luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta JOENSUUN KAMPUS Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia Aineenopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia Biologia

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1039/2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011 1 (5) 7.11.2011 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011 Aika Maanantai 7.11.2011 kello 14.05 16.05 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 1593 Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus ja

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010 2011 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa opiskelmaan Aalto-yliopiston Tuotantotalouden

Lisätiedot

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä.

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä. Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2012-2013 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Biotuotetekniikka o Aalto-yliopiston uusi tutkinto-ohjelma o Aloittaa syksyllä 2010 o 40 aloituspaikkaa o Korvaa nykyisen Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10

O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPIS- KELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut:

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015 1 OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto ja sen yleiset tavoitteet... 1 2. Kandidaatin tutkintoon liittyvä kandidaatin

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 Informaatioverkostojen koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Toimittanut: Suunnittelija Susanna Reunanen Unigrafia Oy Helsinki 2012 Lukijalle Kädessäsi

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Opiskelijavalinta ja opiskelu Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Missä voi opiskella diplomi insinööriksi ja arkkitehdiksi? DIA yhteisvalintaan kuuluvat yliopistot OULU Vaasa

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kemian tekniikan korkeakoulu BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2014 2015 Toimittaneet:

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot