KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut: Leena Hauhio Toimitustyöhön osallistunut/avustanut: Kati Kivistö Sirje Liukko Satu Patama Virve Pekkarinen Arja Salmenhaara Eija Zitting ISSN Helsinki 2008 Edita

2 2 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi oleva tiedekunnan opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Tutustu oppaaseen huolella, siinä on tietoa opiskelusta ja opinnoista kemian tekniikan, materiaalitekniikan ja puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi tekniikan kandidaatiksi ja diplomi-insinööriksi. Tutkintovaatimukset määräytyvät ensisijaisesti opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Siksi onkin tärkeää, että säilytät fuksi -vuoden opinto-oppaan. Tarvittaessa voit siirtyä opiskelemaan myöhemmän opinto-oppaan mukaan. Tutkintorakennemuutosten myötä tutkintovaatimuksiin voi tulla muutoksia ja tarkennuksia vielä tämän oppaan painamisen jälkeen, joten seuraa koulutus- ja tiedekuntaneuvoston päätöksiä, tiedekunnan www-sivuja ja laitosten ilmoitustauluja. Tämä opinto-opas, opintopolun varrella tarvittavia lomakkeita ja lisätietoa kursseista on tiedekunnan www-sivuilla: Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, käänny rohkeasti isohenkilön, opintoneuvojien, opettajatutorin, opintosihteerien ja opintojen suunnittelijoiden puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta! t. Leena Hauhio Suunnittelija (opintoasiat) Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelma

3 3 DEKAANIN TERVEISET Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta kouluttaa insinöörejä teollisuuden aloille, jotka vastaavat yli puolesta ulkomaankaupastamme ja siten merkittävällä tavalla maamme vauraudesta. Puunjalostus-, kemian-, öljynjalostus-, lääke-, elintarvike-, biotekniikka- ja materiaalien valmistusteollisuus ovat ihmiskuntaa kohtaavien merkittävien haasteiden keskipisteessä: riittääkö energia, riittävätkö raaka-aineet, riittääkö ruoka, riittääkö puhdas vesi, saastuuko luonto? Haluamme kouluttaa sinut ymmärtämään näitä haasteita ja etsimään niihin ratkaisuja. Tutkinto-ohjelmissamme kokeellinen luonnontiede yhdistyy insinööritieteisiin. Opit matematiikan ja fysiikan lisäksi myös kemian ja ehkäpä vielä biotieteidenkin perusteita, jotka luovat pohjan tuotteiden valmistamiselle ja tuotantoprosessien kehittämiselle. Juuri teorian ja käytännön yhdistäminen tekee opiskelusta kiinnostavan. Kiinnostavuutta lisää vielä se, että tiedekuntamme opetus ja tutkimus liittyy läheisesti yhteiskuntamme todellisiin tarpeisiin. Omasta biotekniikan opiskelustani ( ) jäi mieleen erityisesti opiskelijoiden yhteishenki, joka syveni laboratoriotöiden aikana eriväristen sakkojen, liekkien sekä erilaisten tuoksujen keskellä. Punnitsemiset, titraukset, uutot, suodatukset, analyysit, mikroorganismien kasvatukset ja suunnittelutehtävät tulivat tutuiksi. Kaikkein parhaiten muistan kuitenkin epäonnistumiset ja virheet erityisesti muiden tekemät. Toivon, että opiskelustasi tulee samanlainen mielenkiintoinen ja mieleenpainuva kokemus. Pyrimme opettajakunnan kanssa tekemään siitä antoisan. Matti Leisola Dekaani Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIEDEKUNNAN ESITTELY Yleistä Hallinto Virastomestarit Kirjastot TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelmien tavoitteet Kemian tekniikka Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka Opiskelun kulku Pääaineet Kemian tekniikka Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto-, kv-, abi- ja harjoitteluneuvojat... 34

5 5 4.4 Opintojen suunnittelija Opintosihteeri Muu neuvonta ja ohjaus sekä opintososiaaliset asiat Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus Kypsyysnäyte DIPLOMITYÖ Yleistä diplomityöstä Diplomityön toteutus Diplomityön kirjoittaminen Oikeudellisia kysymyksiä Hyödyllistä luettavaa TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Täydentävät opinnot Avoin yliopisto-opetus Opintoyhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatko-opintojen tutkimusalat Kemian tekniikka Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka Opinnäytetyö Lisätietoja jatko-opinnoista... 64

6 6 12 STUDIERÅDGIVNING Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Perustutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita Jatko-tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita Rakennekaaviot: kemian tekniikka Kurssikuvaukset: kemian tekniikka Suositellut kurssien suoritusajankohdat: kemian tekniikka Kurssien lisäykset ja poistot lukuvuoden opetusohjelmaan: kemian tekniikka Opetushenkilöstö: kemian tekniikka Rakennekaaviot: materiaalitekniikka Kurssikuvaukset: materiaalitekniikka Suositellut kurssien suoritusajankohdat: materiaalitekniikka Kurssien lisäykset ja poistot lukuvuoden opetusohjelmaan: materiaalitekniikka Opetushenkilöstö: materiaalitekniikka Rakennekaaviot: puunjalostustekniikka Kurssikuvaukset: puunjalostustekniikka Suositellut kurssien suoritusajankohdat: puunjalostustekniikka Kurssien lisäykset ja poistot lukuvuoden opetusohjelmaan: puunjalostustekniikka Opetushenkilöstö: puunjalostustekniikka

7 7 1 TIEDEKUNNAN ESITTELY 1.1 Yleistä Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan toiminta käynnistyi Teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen myötä. Tiedekuntaan kuuluu neljä laitosta: biotekniikan ja kemian tekniikan laitos, kemian laitos, materiaalitekniikan laitos ja puunjalostustekniikan laitos. 1.2 Hallinto Tiedekunnan hallintoa hoitavat dekaani, tiedekuntaneuvosto ja koulutusneuvosto. Tiedekuntaneuvoston kokoonpano : Jäsenet: Varajäsenet: Leisola, Matti dekaani, puheenjohtaja Vuorinen, Tapani laitoksen johtaja, varadekaani Kairi, Matti laitoksen varajohtaja Hannula, Simo-Pekka laitoksen johtaja Forsén, Olof laitoksen varajohtaja Karppinen, Maarit laitoksen johtaja Koskinen, Ari laitoksen varajohtaja Seppälä, Jukka laitoksen johtaja Nordström, Katrina laitoksen varajohtaja Mattila-Sandholm, Tiina, tutkimus- ja Toivonen, Hannu, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Valio Oy teknologiajohtaja, Kemira Oyj (myös Hännisen varajäsen) Hänninen, Pauli teknologiajohtaja, Knuutila, Kari teknologiajohtaja UPM-Kymmene Oyj Outotec Oyj, (myös Mattila- Sandholmin varajäsen) Murtomäki, Lasse opettava tutkija Westerlund, Lasse laboratorioinsinööri Klemetti, Ursula laboratorioinsinööri Louhenkilpi, Seppo opettava tutkija Aro, Oskari tekniikan ylioppilas Ikonen, Leena tekniikan ylioppilas (myös Tammisen varajäsen) Tamminen, Teemu tekniikan ylioppilas Jansson, Jani tekniikan ylioppilas (myös Aron varajäsen) Opiskelijajäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Pöytäkirjanpitäjä: osastosihteeri Tuija Mäkinen Esittelijät: Hallintopäällikkö Marjukka Petänen Suunnittelija Leena Hauhio Suunnittelija Sirje Liukko Suunnittelija Virve Pekkarinen

8 8 Koulutusneuvoston kokoonpano : Jäsenet: Varajäsenet: Professori Kari Heiskanen puheenjohtaja Professori Olof Forsén Professori Reija Jokela Lehtori Minna Nieminen Professori Jouni Paltakari Professori Tapani Vuorinen Yliopisto-opettaja Pirjo Pietikäinen Opettava tutkija Jari Aromaa Tutkija Annika Mauno Tekniikan ylioppilas Minna Väkevä Tekniikan ylioppilas Tiia Nousiainen Tekniikan ylioppilas Juha Pääkkönen Opiskelijajäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Professori Markku Hurme Opettava tutkija Ilkka Penttinen Tutkija Pia Lahti Tekniikan ylioppilas Pekka Peljo Tekniikan ylioppilas Pekka Pohjonen Tekniikan ylioppilas Suvi Rantanen Pöytäkirjanpitäjä: opintosihteeri Satu Patama Esittelijät: Hallintopäällikkö Marjukka Petänen Suunnittelija Leena Hauhio Suunnittelija Sirje Liukko Suunnittelija Virve Pekkarinen Opintosihteeri Satu Patama Opintosihteeri Arja Salmenhaara Dekaani ja varadekaani Dekaani: prof. Matti Leisola, D418 (Kemistintie 1) Varadekaani: prof. Tapani Vuorinen, 350 (Otakaari 7) Dekaani ja varadekaani ovat tavattavissa sopimuksen mukaan. Tiedekunnan hallintopäällikkö Marjukka Petänen (huone C208, Kemistintie 1, PL6100) Tiedottaja N. N. Tiedekunnan yhteystiedot: Kemian tekniikka: postiosoite: PL 6100, TKK käyntiosoite: Kemistintie 1 Materiaalitekniikka: postiosoite: PL 6200, TKK käyntiosoite: Vuorimiehentie 2 A Puunjalostustekniikka: postiosoite: PL 6400,02015 TKK käyntiosoite: Tekniikantie 3 Puh. (09) 4511

9 9 1.3 Virastomestarit Kemian tekniikka: Taisto Honkola, A Matti Kivinen, A Materiaalitekniikka: Tuomo Laakkonen, 007a Jari Vuori, 161b Puunjalostustekniikka: Ari Häkkinen, 108 (Puu2) 8176 tai Timo Jokinen, 108 (Puu2) 8323 tai Kirjastot Kemian tekniikan kirjasto Kirjasto on avoinna lukukausien aikana 8-18 (kirja ja aikakauslehtilainoja saa kuitenkin vain kirjastonhoitajan virka-aikana) sekä kesällä Kirjasto sijaitsee luentosaliaulan vieressä huoneessa D301. Kirjastoamanuenssi Marjukka Patrakka työskentelee sekä Kemian että ja Materiaalitekniikan kirjastoissa. Hänet tavoittaa aamupäivisin MT-talosta p ja iltapäivisin KEtalosta, huoneesta D301, p tai parhaiten sähköpostitse Muutamalla tutkimusryhmällä on oma kirjastonsa: Fysikaalinen kemia yhteyshenkilö: Margit Hagberg, , Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia yhteyshenkilö: Annika Tuomola, , Teknillinen kemia ja polymeeriteknologia yhteyshenkilö: Tuula-Riitta Viljava, , Kemian laitetekniikka ja tehdassuunnittelu yhteyshenkilö: Sirpa Aaltonen, , Materiaalitekniikan laitoksen kirjasto Materiaalitekniikan laitoksen kirjasto on maan ainoa kaivosalan ja metallurgian erikoiskirjasto. Kokoelma koostuu alan kirjoista, aikakausilehdistä, sarjoista, käsi- ja kurssikirjoista, slavica- ja diplomi/lisensiaattityökokoelmista sekä väitöskirjoista. Huomattava osa kokoelmaan luetteloiduista hankinnoista on sijoitettu laitoksen tutkimusryhmien käsikirjastoihin tai työhuonekirjoiksi. Kurssikirjojen laina-aika on rajattu. Lehtien laina-aika on 1-3 vuorokautta ja muun materiaalin laina-aika on 1 kuukausi. Kirjastossa on käytössä atklainaus (Voyager, myös itsepalvelu), diplomitöistä ja lehdistä täytetään paperinen lainakuitti. Alan tärkeimpien kansainvälisten aikakausijulkaisujen tilauksia on vuosittain noin 80. Kaukopalvelutilauksia kirjasto vastaanottaa, paitsi pääkirjaston kautta, myös suoraan, esim. sähköpostitse ja puhelimitse. Kirjaston palveluita ovat mm. tiedonhaut, saatavuustiedustelut, laina- ja artikkelipyyntöjen välitys. Lukusalin lisäksi kirjastossa on ryhmätyötila, muutama

10 10 lukupaikka ja 6 mikroa asiakaskäytössä. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana maanantaista perjantaihin klo sekä aattoina ja kesällä klo Puunjalostustekniikan kirjasto (PK) (Tekniikantie 3; PL 6400, TKK) kirjastoamanuenssi Kati Mäenpää puh , fax sähköposti: puu-kirjasto@tkk.fi Kirjasto on avoinna ma-pe klo Henkilökunnalle ja laitoksen opiskelijoille lukusali on avoinna ma-to klo , pe klo (lukukauden ulkopuolella mape ). Kirjastossa on paperi- ja painatustekniikkaan, puunjalostuksen kemiaan, sellu- ja ympäristötekniikkaan sekä puutekniikkaan liittyvää kirjallisuutta. Kaikki Teknillisen korkeakoulun (TKK) kirjastoihin rajoittamattomin kampuslisenssein hankittu elektroninen aineisto lehdistä kokoteksti- ja viitetietokantoihin on käytettävissä kirjaston mikrotietoasemilla. NELLI tiedonhakuportaalin kautta ( tiedonhakuja voi tehdä yhteen tai useampaan aineistoon kerralla tai siirtyä suoraan yksittäisiin aineistoihin. TKK:n kirjastojen aineistoa voi hakea TEEMU- ja TENTTU- tietokannoista, LINDAtietokannasta voi etsiä tietoa muiden yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen kirjoista ja sarjajulkaisuista. Lisätietoja palveluista, kokoelmista ja tiedonhausta on pääkirjaston kotisivuilla ( sekä puunjalostustekniikan laitoksen kirjaston kotisivuilla ( Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto Otaniementie 9; PL 7000, TKK Kirjasto palvelee kaikkia teknistä tietoa tarvitsevia asiakkaita. Kirjasto huolehtii siitä, että erityisesti korkeakoulun tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on käytettävissään ajanmukainen, ajantasainen ja tarpeisiin sopiva tietoaineisto. Aineisto- ja tietopalvelujen lisäksi TKK:n opiskelijoita perehdytetään informatiikkakursseilla kirjaston ja tiedonlähteiden käyttöön. Yhteystiedot: Lainat ja lainojen uudistukset, puh , lainaus@tkk.fi Informaatiopäivystys ja neuvonta, puh , infolib@tkk.fi Laina-ajat ja lainaus: kirjat ja raporttisarjat 4 viikkoa kurssikirjat 2 viikkoa Kurssikirjojen lukusalikappaleita saa yö- ja viikonloppulainaan. Yölainan voi hakea illalla klo ja viikonloppulainan lauantaina klo (kesällä poikkeavat ajat). Laina on palautettava seuraavana kirjaston aukiolopäivänä viimeistään klo 9, lauantaisin klo 10. Jos kurssikirja palautetaan myöhässä, kirjasta peritään 1 /tunti myöhästymismaksua. Myös muista myöhässä palautetuista tai myöhässä uusituista kirjoista on maksettava myöhästymismaksu voimassaolevan hinnaston mukaan. Lainassa olevia julkaisuja voi varata. Saapumisilmoitus lähetetään ensisijaisesti sähköpostitse. Noutamattomasta tai peruuttamattomasta varauksesta peritään 1.

11 11 Tarkempia tietoja kirjaston palveluista ja kokoelmista on www-sivuilla osoitteessa: Muut kirjastot Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Tietopalvelu, Vuorimiehentie 5 A, Otaniemi; postiosoite PL 2000, VTT; vaihde puh. 4561; kirjaston lainaustoimiston suora ohivalinta puh Keskuslaboratorio Oy: Tekniikantie 2, Otaniemi, vaihde, puh Helsingin yliopisto: Pääkirjasto, Unioninkatu 36, vaihde 1911; palvelutoimiston suora ohivalinta puh ; opiskeluosasto, Vuorikatu 7, kurssikirjalainaamo ja yleinen lainaamo, puh Kumpulan tiedekirjasto, Gustaf Hällströminkatu 2, puh Viikin tiedekirjasto, Viikinkaari 11 A, puh HY Terveystieteiden keskuskirjasto (entinen Lääketieteen keskuskirjasto) Haartmaninkatu 4, lainaustoimisto puh tai

12 12 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomiinsinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; - edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; - kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; - edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; - tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä - työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: - perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; - ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä - kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op).

13 13 Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusmoduuli A1 20 op P901-P Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on

14 14 hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä - valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

15 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: - tieteen metodiikan opinnoista (10 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä - diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op; esimerkkikuva Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja.

16 16 Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tutkinto-ohjelma hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä tiedekunta voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6.

17 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T op Täydentävän aihealueen opinnot S op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3. Jatkotutkinnon rakennekaavio Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 60 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa

18 18 jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 5-15 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat on julkaistu TKK:n opetusohjelmassa ( ja jatkokoulutussivuilla ( Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Tiedekunta voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. 2.4 Tutkinto-ohjelmien tavoitteet Kemian tekniikka Kemian tekniikan tutkinto-ohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa valmiudet toimia prosessiteollisuuden sekä siihen liittyvien alojen suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, käyttö-, koulutus- ja johtotehtävissä, joissa edellytetään kemian, biokemian, kemian laitetekniikan, tehdassuunnittelun, teknillisen kemian tai bioprosessitekniikan asiantuntemusta. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa kemian, kemian tekniikan ja teknillisen biokemian tuntemus, yhden tai useamman erikoisalan syventävä teoreettinen ja soveltava tietous, ja näihin perustuva teoreettinen ja metodinen valmius itsenäiseen työskentelyyn ja alan kehityksen seuraamiseen sekä valmius tutkimustyöhön, jatko opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Tutkinto-ohjelman opinnot sisältävät insinööritieteiden ohella luonnontieteiden, kansantaloustieteen, yhteiskuntatieteen, ympäristönsuojelun ja työsuojelun opintoja siinä määrin, että valmistuneet kemisti insinöörit saavuttavat vaaditun ammattipätevyyden ja tuntevat tekniikan kehityksen yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset kokonaisvaltaisesti sekä pystyvät vastaamaan teknillisten ratkaisujen sosiaalisista seurauksista. Lisäksi tutkintoohjelman opintoihin sisältyy molempien kotimaisten kielten ja yhden tai useamman vieraan kielen opintoja Materiaalitekniikka Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät perustiedot matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa sekä laaja materiaalitekniikan osaaminen.

19 19 Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin pyritään vastaamaan nopeasti muuttuvilla erikoismoduuleilla (mm. APD), jotka sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen Puunjalostustekniikka Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat mekaanisen ja kemiallisen puunjalostus-teollisuuden, paperiteollisuuden, graafisen teollisuuden sekä näiden teollisuuksien koneita, laitteita ja järjestelmiä valmistavan teollisuuden teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia em. teollisuuksien käyttö-, tehdassuunnittelu-, tuotannonsuunnittelu-, ympäristönsuojelu-, tutkimus-, kehitys-, markkinointi-, konsultointi- ja johtotehtävissä. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettinen ja menetelmällinen valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja teknillistaloudellisten ongelmien ratkaisuun. Tutkinto-ohjelman opinnot sisältävät insinööritieteiden ohella luonnontieteiden, taloustieteen, yhteiskuntatieteen ja ympäristötekniikan opintoja siinä määrin ja laajuisena, että vastavalmistuneet puunjalostusinsinöörit saavuttavat vaaditun ammattipätevyyden ja tuntevat tekniikan kehityksen yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset kokonaisvaltaisesti sekä pystyvät vastaamaan teknillisten ratkaisujen sosiaalisista seurauksista. 2.5 Opiskelun kulku Opiskelu tiedekunnan eri tutkinto-ohjelmissa keskittyy kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta matemaattis-luonnontieteellisen pohjan rakentamiseen sekä samalla oman alan perusteiden opiskeluun. Nämä opinnot ovat esitietoina myöhemmille opinnoille. Tämän opinto-oppaan liitteenä ovat kurssien ohjeelliset suorittamisajankohdat (liitteet 5, 10 ja 15). Ne ja kahden ensimmäisen opintovuoden mallilukujärjestykset helpottavat opiskelun suunnittelua. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta on tarkemmin luvuissa 3.3 ja 4.2. Opintojen edetessä riippuu opiskelijan tekemistä moduulivalinnoista, missä järjestyksessä kurssit on tarkoituksenmukaista suorittaa. Puutteelliset esitiedot voivat aiheuttaa tarpeetonta opintojen viivästymistä. Tämän vuoksi on tärkeää suorittaa esitietoina olevat kurssit suositellussa järjestyksessä. Laboratoriotyöt muodostavat merkittävän osan opiskelusta kemian tekniikan ja puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmissa. Niiden suorittamiseen ajallaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska monissa laboratorioissa on mahdollista työskennellä vain tiettyinä aikoina. Mikäli laboratoriotöitä ei suorita ajallaan voi käydä niin, että keskenjääneitä töitä pääsee jatkamaan vasta vuoden kuluttua. Matematiikassa, fysiikassa ja tietotekniikassa voi suorittaa niin sanotun laajan oppimäärän. Opiskelijat kutsutaan ohjelmaan, mutta siihen voi myös itse hakea. Ohjelmaan hyväksyttyjen opiskelijoiden tulee ilmoittaa oman tutkinto-ohjelman kansliaan, mikäli laajan oppimäärän suoritusoikeutta ei käytetä hyväksi. Tietoja laajasta oppimäärästä saa osoitteesta:

20 20 ja sieltä kohta Perusaineiden laaja oppimäärä. 2.6 Pääaineet Kemian tekniikka Kemian tekniikan tutkinto-ohjelmassa on neljä (4) pääainetta: Kemia (KE3001) Kem-4: Prof. Reija Jokela Kem-4: Prof. Ari Koskinen Kem-31: Prof. Kyösti Kontturi Kem-35: Prof. Sakari Kulmala Kem-35: Prof. Maarit Karppinen Biotekniikka ja elintarviketekniikka (KE3002) Kem-30: Prof. Katrina Nordström Kem-30: Prof. Simo Laakso Kem-70: Prof. Matti Leisola Prosessit ja tuotteet (KE3003) Kem-40: Prof. Outi Krause Kem-42: N.N. Kem-100: Prof. Jukka Seppälä Kem-107: Prof. Markku Hurme Process Systems Engineering (KE3004) Kem-42: N.N. Kem-90: Prof. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela Kem-107: Prof. Markku Hurme Pääainetta haetaan toisen vuosikurssin I periodin aikana. Pääainevalinnat tehdään jättämällä kansliaan hyväksyttäväksi moduulitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä HOPS, tiedekunnan www-sivuilta ( löytyvällä lomakkeella (opinnot -> lomakkeet). Valinnat vahvistaa opintojen suunnittelija. Ennen pääaineen valintaa I opetusperiodilla järjestetään informaatiotilaisuuksia (Pääaineinfot), joissa tiedotetaan eri pääaineiden ja syventymiskohteiden opetuksen tavoitteista ja sisällöstä, käytännön työalueista, sijoittumisesta työelämään ja työllisyystilanteesta.

21 21 Kuvassa 4 on yleiskuva kemian tekniikan tutkinto-ohjelman perusrakenteesta. Moduulien sisältö ja muut moduulit, kuten erikoismoduulit, on esitelty liitteessä 3. Alemman perustutkinnon moduulit Ylemmän perustutkinnon moduulit Perusmoduulit A1 Jatkomoduulit A2 Syventävät moduulit A3 KE211-3 Analyyttinen kemia KE200-1 KE210-2 KE212-3 Epäorgaaninen kemia Kemia Kemia KE213-3 Fysikaalinen kemia KE214-3 Orgaaninen kemia KE300-1 KE310-2 KE311-3 Bioprosessitekniikka Biotekniikka ja Biotekniikka ja KE312-3 Biokemia ja Mikrobiologia Elintarviketekniikk a Elintarviketekniikk a KE313-3 Elintarvikekehitys KE410-2 KE411-3 Kemian laitetekniikka KE400-1 Prosessit ja KE412-3 Tehdassuunnittelu Prosessit ja Tuotteet KE413-3 Teknillinen kemia Tuotteet KE414-3 Polymeeriteknologia KE420-2 Process Systems Engineering KE411-3 Chemical Engineering KE430-3 Plant Design KE425-3 Process Automation Kuva 4. Kemian tekniikan tutkinto-ohjelman rakenne eri moduulivaihtoehtoineen Materiaalitekniikka Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmassa on kaksi (2) pääainetta: Soveltava materiaalitiede (MT3001) MT-0 prof. N.N MT-0 prof. Olof Forsén MT-0 prof. Mikhail Gasik MT-0 prof. Simo-Pekka Hannula MT-0 prof. Kari Heiskanen MT-0 prof. Lauri Holappa MT-0 prof. Seppo Kivivuori MT-0 prof. Antti Korhonen MT-0 ma. prof. Roman Nowak MT-0 prof. N.N Materiaalien prosessointi (MT3002) MT-0 prof. Mikhail Gasik MT-0 prof. Olof Forsén MT-0 prof. Simo-Pekka Hannula

22 22 MT-0 prof. Kari Heiskanen MT-0 prof. Lauri Holappa MT-0 prof. Seppo Kivivuori MT-0 prof. Antti Korhonen MT-0 prof. N.N MT-0 ma. prof. Roman Nowak MT-0 prof. N.N Pääaine valitaan toisen opintovuoden kolmannen periodin lopussa. Tutkinto-ohjelma järjestää asiasta niin sanotun pääaineinfon, jossa kumpikin pääaine esittäytyy muiden materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman moduulikokonaisuuksien kanssa. Ole aktiivinen ja keskustele opiskelijatovereidesi, pääaineiden professorien sekä opetushenkilökunnan kanssa pääaineen sisällöstä, sen vaikutuksesta tulevaisuuden työtehtäviin sekä oman asiantuntemuksesi rakentumiseen. Kuvassa 5 on yleiskuva materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman perusrakenteesta. Moduulien sisältö on esitelty liitteessä 8. Kuva 5. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman rakenne eri moduulivaihtoehtoineen.

23 Puunjalostustekniikka Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa on kolme (3) pääainetta: Puutuotetekniikka (P3001) Puu-28 prof. Matti Kairi Puu-28 prof. Mark Hughes Puu-19 prof. Tapani Vuorinen Puu-19 prof. Janne Laine Puu-127 prof. Olli Dahl Sellutekniikka (P3002) Puu-23 prof. Herbert Sixta Puu-127 prof. Olli Dahl Puu-19 prof. Tapani Vuorinen Puu-19 prof. Janne Laine Paperi- ja painatustekniikka (P3003) Puu-21 prof. Hannu Paulapuro Puu-21 prof. Jouni Paltakari Puu-21 prof. Patrick Gane Puu-19 prof. Tapani Vuorinen Puu-19 prof. Janne Laine Puu-127 prof. Olli Dahl Pääainetta haetaan ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa. Samaan aikaan opiskelija hyväksytyttää virallisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Pääaineen hausta järjestetään tiedotustilaisuuksia kevätlukukauden aikana. Hakuaika päättyy Pääaineen haun yhteydessä opiskelijan on haettava virallisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) hyväksymistä. Lisäksi hakuedellytyksiin kuuluu opetutorkeskustelun käynti. Pääaineen opiskelijamäärää päätettäessä otetaan huomioon alan insinööritarve ja opetuskapasiteetti. Jos tiettyyn pääaineeseen on enemmän hakijoita kuin sinne voidaan ottaa, niin hakijoiden välillä suoritetaan karsintaa. Karsintakriteerinä toimivat ns. vertailupisteet, jotka lasketaan seuraavasti: vertailupisteet = opintopistemäärä / läsnäololukukausien määrä Tällöin hakijoita valitaan ko. pääaineeseen tietty lukumäärä vertailupisteiden mukaisessa järjestyksessä. Tutkinto-ohjelma voi määrittää myös muita valintakriteereitä. Vertailupisteitä laskettaessa otetaan huomioon vain Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijana suoritetut opintopisteet/opintoviikot. Näihin opintopisteisiin ei huomioida opintohyvityksiä aiemmista opinnoista eikä muissa korkeakouluissa tai koulutusohjelmissa ennen puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmaan siirtymistä suoritettuja opintoja. Vertailupisteet lasketaan opintorekisterissä olevien suoritusten perusteella.

24 24 Puunjalostustekniikan opintojen jo alettua opiskelijavaihdon aikana suoritetut opintorekisteriin merkityt, tutkintoon hyväksytyt, opintopisteet/-viikot huomioidaan kokonaisopintopistemäärässä. Läsnäololukukausiin ei huomioida ennen puunjalostustekniikan opintoja ollutta läsnäoloa muissa koulutusohjelmissa tai yliopistoissa. Hakija, joka läsnäolevaksi ilmoittautumisesta huolimatta ei ole voinut suorittaa opintoja, mutta haluaa silti poissaolon tulevan huomioiduksi läsnäololukukausia laskettaessa, tulee osoittaa erityinen syy poissaoloonsa (esim. asevelvollisuus tai äitiysloma). Syy poissaloon on osoitettava ehdottomasti virallisella asiakirjalla. Tarkempia tietoja pääaineen valinnasta antavat opintosihteeri, opintojen suunnittelija sekä opintoneuvojat. Kuvassa 6 on yleiskuva puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman perusrakenteesta. Moduulien sisältö ja muut moduulit, kuten erikoismoduulit, on esitelty liitteessä 13. Puutuotetekniikan perusmoduuli Puutuotetekniikan jatkomoduuli Puutuotetekniikan syventävä moduuli Puunjalostuksen kemian syventävä moduuli Perusopinnot ja ohjelman yhteiset opinnot Kemiallisen puunjalostuksen perusmoduuli Sellutekniikan jatkomoduuli Sellutekniikan syventävä moduuli Metsäteollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli DI-työ Paperi- ja painatustekniikan jatkomoduuli Paperinvalmistustekniikan syventävä moduuli Paperinjalostustekniikan syventävä moduuli Kandidaatintyö Painatustekniikan syventävä moduuli Kuva 6. Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman rakenne eri moduulivaihtoehtoineen.

25 3 OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: 1. tenttijakso I opetusjakso tenttijakso II opetusjakso tenttijakso tenttijakso III opetusjakso tenttijakso IV opetusjakso tenttijakso Pääsiäisloma on TKK 100 v. pääjuhla Lukuvuoden avajaiset pidetään Lauantaitentit syyslukukaudella 2008: 6.9., , , 8.11., , , , Lauantaitentit kevätlukukaudella 2009: 17.1., 7.2., 28.2., 7.3., 14.3., 28.3., 25.4., 9.5., Luku- ja tenttijärjestykset Tutkinto-ohjelmista vastaavat tiedekunnat laativat luku- ja tenttijärjestykset lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla, lukukausien aikana sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys. Luku- ja tenttijärjestyksiä saa tiedekunnan www-sivuilta: Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: Tietoa kursseista löytyy myös WebOodi- (ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin) ja Noppajärjestelmistä (kotisivut). 3.3 HOPS Opiskelija suunnittelee opintojaan itse Teknillisessä korkeakoulussa. Suunnittelun apuvälineenä hänellä on henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. TKK:lla on käytössä kahdenlaisia HOPSeja. - Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä HOPS. - Opiskelijan oma kurssitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä omahops. HOPSeista lisää luvussa 4.2.

26 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Teknillinen korkeakoulun uusi tutkintosääntö tuli voimaan Uuden tutkintosäännön mukaan tutkintorakenne on kaksiportainen, jolloin opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukainen opetus annetaan kursseina, joiden laajuus lasketaan opintopisteinä. Opintopisteen laajuus on määritelty tarkemmin luvussa 2. Opiskelijan tavoitteellisen opiskelutahdin mukaan opiskelijan tulisi suorittaa 60 opintopistettä vuodessa. Tutkintosäännön mukaan kandidaatin tutkintoon johtava opetus järjestetään kursseina lukuvuodesta alkaen vuosiluokka kerrallaan. Tiedekunnat voivat tarjota myös vuoden 1995 tutkintosääntöön perustuvaa, opintojaksoihin pohjautuvaa opetusta. Opintojaksojen laajuus määritellään opintoviikkoina, jolloin 1 opintoviikko vastaa 40 työtuntia. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan opiskeleva opiskelija voi suorittaa myös opintojaksoja, mikäli opetus järjestetään siinä muodossa. Tällöin opintojaksosuoritukset kirjataan opintorekisteriin opintoviikkoina. Opiskelijan opintorekisterissä voi siis olla sekä opintopisteitä että opintoviikkoja. Tulevina lukuvuosina siirrytään uusimuotoiseen opetukseen vaiheittain siten, että alempaan ja ylempään perustutkintoon kuuluva opetus annetaan kokonaisuudessaan kurssimuotoisena viimeistään lukuvuonna Varsin monet laitokset käyttävät kuitenkin hyväkseen tutkintosäännön tarjoamaa mahdollisuutta siirtyä antamaan uuden rakenteen mukaista opetusta nopeammassa tahdissa. Monilla laitoksilla (aiemmin osastoilla) opetusta on tarjottu jo lukuvuonna pääsääntöisesti kurssimuotoisena. Siirtymäsäännöksistä kerrotaan tarkemmin tutkintosäännön 66 :ssä. 3.5 Kurssit ja opintojaksot Alla esitetyt ohjeet ja käytännöt koskevat myös opintojaksoja. Kurssille ilmoittautuminen Tutkintorakenteen moduulit koostuvat kursseista. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Normaalisti kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WebOodilla ( Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin esim. kurssin Noppa-kotisivuilta ( Kurssin osittain muuttuminen tai lakkauttaminen Kurssille ilmoittautunut opiskelija saa suorittaa kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos tutkintovaatimukset ovat koehetkeen mennessä muuttuneet, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista järjestetään tenttejä ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy tutkintosäännön 58 :ssä.

27 27 Päällekkäiset kurssit Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. 3.6 Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, kokeita suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Tenttiin on ilmoittauduttava vähintään viikkoa ennen tenttiä. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa. Tenttiin ilmoittautuminen, mutta itse tenttitilaisuuteen saapumatta jättäminen katsotaan tenttiin osallistumiseksi. Tenttiin voivat osallistua vain ilmoittautuneet. Lisätietoja tiedekunnan tenttiohjeista ja tenttikäytänteistä www-sivuilta: Kokeessa kolmasti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Lukuvuoden ajaksi poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija ei saa osallistua tentteihin. Ainoastaan asevelvollisuuttaan suorittavan opiskelijan on lupa osallistua tentteihin myös poissaolevaksi ilmoittautuneena. 3.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijoiden suoritukset kirjataan opintorekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu sillä laitoksella/tutkinto-ohjelman kansliassa, joka vastaa kurssin opetuksesta. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot opintosuorituksen hyväksymisestä/hylkäämisestä ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Syksystä 2008 lähtien kurssien tulokset julkaistaan Noppa-järjestelmässä. Mikäli kurssiin kuuluu harjoitustöitä tms., jotka on mahdollista suorittaa kuulustelujen jälkeen, annetaan lopullinen suoritusmerkintä vasta näiden tultua suoritetuiksi. Suorituksesta tulee ilmoitus kansliaan, missä se kirjataan opintorekisteriin. Opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostitse osoitteesta: Tämä edellyttää, että opiskelijan s-postiosoite on merkitty opintorekisteriin ja että opiskelijalla on voimassaoleva opinto-oikeus. Virallisen paperille tulostetun ja virkailijan allekirjoittaman sekä leimatun opintosuoritusotteen opiskelija saa oman tutkinto-ohjelmansa kansliasta. S-postiosoite ja mahdolliset muut muutokset tulee ilmoittaa tutkinto-ohjelman kansliaan tai s-postilla opintoasiaintoimiston opiskelijapalveluun osoitteeseen WebOodin käyttöönoton edetessä opiskelijalla on mahdollisuus käydä itse Oodissa muuttamassa yhteystietojaan sekä seurata omia Oodiin kirjautuneita suorituksiaan.