Tutkimustulokset käytäntöön Metka-koulutushankkeen avulla

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 7/2014 (778) Tutkimustulokset käytäntöön Metka-koulutushankkeen avulla Erikoisasiantuntija Pertti Hourunranta, TTS Metsäenergian kannattavaa ja laadukasta hankintaa tutkittiin ja koulutettiin METKA-hankkeissa vuosina Kuva: Arto Mutikainen EU- ja kansallisen tason tavoitteet energia- ja ilmastoasioissa ovat vaikuttaneet voimakkaasti metsähakkeen käyttöön ja sen tutkimus- ja kehitystoimintaan Suomessa. Metka-tutkimushanke ja sen tuloksia käytäntöön vienyt Metka-koulutushanke ovat omalta osaltaan tukeneet metsäenergian käytön lisääntymistä eteläisessä Suomessa. Koulutushankkeen päättyessä vuoden 2014 lopussa metsäenergian kilpailutilanne näyttäytyy haastavana, mutta monet alueelliset ja valtakunnalliset investoinnit ja investointisuunnitelmat luovat uskoa alan tulevaisuuteen. Energiapuun hankinta kehittyy yhä vauhdilla ja uusille alan tutkimuksille ja niiden tulosten käytäntöön viennille on edelleen tarvetta. Metka-koulutushankkeen päätyttyä hankkeen aikana tuotettu koulutusmateriaali avataan vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi. Huoli ilmaston lämpenemisestä, fossiilisten polttoaineiden riittävyydestä ja energiaomavaraisuudesta olivat lähtökohtana, kun EU-tasolla laadittiin energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2020 saakka. EU:n laajuisen strategian pohjalta Suomeen laadittiin oma Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. EU-tason strategiassa vuonna 2020 uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian tavoiteosuudeksi energian loppukulutuksesta asetettiin 20 prosenttia. Suomi asetti oman kansallinen tavoitteensa 38 prosenttiin ja painotuksen metsäenergian käytön lisäämiseen. (Taulukko 1) Kansallisessa strategiassa metsähakkeen käytölle asetettiin keskeinen rooli. Metsähakkeen käytölle asetettiin muun muassa seuraavia strategisia tavoitteita: 1. Vuonna 2020 metsähakkeella tuotetaan sähköä ja lämpöä 25 TWh (vuonna 2013 tuotanto oli 17,4 TWh), 2. Metsäpohjaisen biomassan käyttöä edistetään niin, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin loppuu vuoteen 2025 mennessä, 3. Maakaasun käytöstä korvautuu noin 10 prosenttia puusta valmistetulla synteettisellä maakaasulla. Metka-hankkeella vauhtia tavoitteiden toteutumiselle Asetettujen tavoitteiden nähtiin edellyttävän metsäenergialähteiden entistä laajem-

2 Taulukko 1. Energia ja ilmastostrategian tavoitteet 2020 (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013) Tavoite EU Suomi Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (vrt. 1990) -20 % -20 % Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 20 % 38 % Energiatehokkuuden parantaminen (vrt 2007 arvioitu kehitys) +20 % +20 % paa ja tehokkaampaa hyödyntämistä, joka puolestaan edellytti alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehostamista. Hämeen alueella haasteeseen tartuttiin käynnistämällä Metsäenergiaa kannattavasti (METKA) -hanke vuonna Metka-hankkeen tavoitteena oli kehittää metsäenergian korjuun kustannustehokkuutta ja volyymia sekä metsäenergiatietoisuutta metsänomistajien ja koneyrittäjien keskuudessa. Hanketta toteuttivat metsänhoitoyhdistykset Kanta-Häme ja Päijät-Häme, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura. Metsänhoitoyhdistyksissä keskityttiin energiapuun hankinnan toimintamallien luomiseen ja energiapuun hankinnan ohjausjärjestelmän kehittämiseen sekä tiedotukseen. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä oli kehittää energiapuun korjuukohteiden arviointia helpottavia ennakkomittaus- ja laskentatyökaluja sekä energiapuuvarastojen laskennallista kosteuden ennustamista ja Työtehoseura tutki pienpuun ja kantojen korjuumenetelmiä, teknologiaa ja toimitusketjuja. Energiapuun hankintamäärien kasvaessa, uusien toimijoiden tullessa mukaan toimintaan ja vakiintumattomien toimintatapojen takia käytännön toimijat tarvitsivat tutkittua tietoa metsäenergian korjuusta ja koko energiapuuketjun kannattavuudesta. Metka-tutkimushanke tuotti paljon uutta tietoa energiapuun hankinnasta ja tutkimustulokset haluttiin levittää tehokkaasti käytännön toimijoille. Tutkimustiedon viemiseksi käytäntöön päätettiin käynnistää tutkimustulokset jalkauttava Metka-koulutushanke. Koulutus keinona tutkimustiedon käytäntöön viennille Kuluvan vuoden loppuun saakka jatkuva Metka-koulutushanke käynnistyi vuonna 2011 ja sen päätavoitteena oli edistää energiapuun kestävää käyttöä lisäämällä metsätaloudessa ja energiapuun hankinnassa toimivien henkilöiden tietoa ja osaamista koulutuksen avulla. Koulutus kohdistui laajasti energiapuun hankinnassa toimiviin yrittäjiin, työntekijöihin, toimihenkilöihin sekä metsänomistajiin. Hankkeen tavoitteena oli järjestää koulutusta noin tuhannen oppilastyöpäivän verran. Metka-koulutushanketta olivat toteuttamassa Metsänhoitoyhdistykset Kanta-Häme ja Päijät-Häme, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Työtehoseura. Alun perin Metka-koulutushankkeelle luotiin Metka-tutkimushankkeen pohjalta koulutustarjotin, joka koostui valmiiksi suunnitelluista päivän mittaisista koulutuspaketeista. Näistä koulutuspaketeista jokainen kohderyhmään kuuluva osallistuja pystyi kasaamaan omaan tietotarpeeseensa parhaiten soveltuvan opintokokonaisuuden. Käytännössä kävi kuitenkin pian ilmi, että koulutustarjottimen päivän mittaiset koulutusmoduulit eivät tarjonneet riittävän pitkälle vietyä koulutusten räätälöintimahdollisuutta. Vuoden 2012 alusta lähtien koulutustilaisuudet räätälöitiinkin yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa entistä tarkemmin vastaamaan alueellisia ja ajallisia erityistarpeita. Koulutusten runko on kasattu Metka-koulutuksen koulutustarjottimelta löytyvien teemojen ympärille, mutta tarvittaessa ohjelmaan on lisätty myös muita aiheita. Metka-koulutusten tärkeinä alueellisina ja paikallisina yhteistyökumppaneina toimivat Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt, metsänhoitoyhdistykset, Suomen etämetsänomistajien liiton alueyhdistykset ja alueilla toimivat muut energiapuun käyttöä ja metsänhoitoa edistävät hankkeet. Koulutussisältöjen toteuttamisessa yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Metsäteho, Metla ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä monet konevalmistajat. Pirkanmaa Etelä-Savo Varsinais- Suomi Päijäthäme Kanta- Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Uusimaa Metka-koulutushanke järjesti vuosina energiapuun hankinnan koulutuksia kuuden eteläisen ELY-keskuksen alueella. 2

3 Metka-koulutushankkeen koulutustilaisuuksiin osallistui vuosien aikana satoja metsäammattilaisia, koneyrittäjiä ja metsänomistajia. Kuva: Pertti Hourunranta Metka-hankkeen määrälliset saavutukset Metka-koulutushankkeen lähestyessä loppuaan hankkeen määrälliset tavoitteet ovat hyvää vauhtia täyttymässä. Maantieteellisesti koulutuksia on järjestetty eniten Uudenmaan, Hämeen, Etelä-Savon ja Pirkanmaan alueilla. Näillä alueilla energiapuun kysyntä ja korjuu ovat pysyneet koko Metka-koulutuksen toteutusajan vireinä. Sen sijaan Kaakkois- ja Lounais-Suomessa energiapuun hankinnan koulutuksille on ollut vähemmän kysyntää. Kaakkois-Suomessa energiapuuta on perinteisesti käytetty suurten metsäteollisuuslaitosten yhteydessä ja kun metsäteollisuuden tehtaita on ajettu alas, myös energiapuun kysyntä on vähentynyt. Lounais-Suomessa koulutusten kysyntää vähensi hankkeen alkuvaiheessa Tapanimyrskyn tuhojen siivous, joka vuonna 2012 työllisti laajasti alueen metsänomistajia, metsäammattilaisia ja koneyrittäjiä. Myöhemmin rannikon suurten voimalaitosten lisääntynyt kivihiilen käyttö vähensi myös kiinnostusta energiapuun hankinnan koulutuksiin. Metka-koulutushankkeen aikana järjestettiin lähes 30 koulutustilaisuutta. Kolmen ensimmäisen koulutustilaisuuden jälkeen jokainen koulutus räätälöitiin tarkkaan paikallisten tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi. Räätälöinnistä huolimatta tietyt teemat toistuivat koulutuksissa muita teemoja enemmän. Energiapuun korjuun laatua voidaan parantaa Energiapuun korjuun laatu toistui koulutuksissa koko hankkeen ajan. Energiapuun korjuussa laatu on perinteisesti ollut heikompaa kuin ainespuun korjuussa. Energiapuuleimikoissa runkoja on enemmän kuin myöhemmissä harvennuksissa ja hakkuukoneenkuljettajalla on siksi heikompi näkyvyys hakkuulaitteelle. Tästä voi aiheutua vaurioita kasvamaan jätettävälle puustolle, ainakin jos ennakkoraivaus on jätetty tekemättä. Jos energiapuuharvennus tehdään kokopuumenetelmällä, ei ajouralle saada kantavuutta lisäävää oksa- ja latvusmassaa ja seurauksena voi olla urapainumia. Metka-koulutuksen alkuvaiheessa energiapuun korjuun laatukoulutuksissa esiteltiin uutena ajatuksena hakkuun yhteydessä suoritettavaa alustan raivausta. Markkinoille oli tuolloin tullut kaksi laitetta, joilla alustan raivauksen pystyi tekemään hakkuun yhteydessä. Testitulosten perusteella koneellinen raivaus oli kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto silloin, kun työ tehtiin näkemäraivauksena ja raivattavaa puustoa oli alle runkoa hehtaarilla. Tulosten perusteella koneellisella raivauksellakin pystyttiin korjuuvaurioita vähentämään selvästi raivaamattomaan tilanteeseen verrattuna. Viralliset korjuunlaatutilastot perustuvat Suomen metsäkeskuksen viranomaistoimintana tekemiin mittauksiin. Mittauksia tehdään alueilla vuositasolla joitakin kymmeniä, joten yksittäinen toimija, kuten koneyritys saa omasta korjuutyönlaadustaan mitattua palautetta hyvin harvoin. Metka-koulutushankkeen viimeisenä vuonna energiapuun korjuun laatukysymyksiä lähestyttiin omavalvonnan ja kohdevalinnan kautta. Omavalvonnan tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia viranomaismittausten tulosten kanssa, koska omavalvontarutiinista on pyritty tekemään riittävän kevyt koneenkuljettajan itse tehtäväksi. Vaikka tulokset eivät ole suoraan vertailtavissa, omavalvonnan avulla energiapuutoimija pystyy seuraamaan oman korjuutoimintansa laatua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia systemaattisesti ja puuttumaan tilanteeseen nopeasti, jos korjuun laatu heikkenee. Jo pelkästään huomion kiinnittäminen laatukysymyksiin voi nostaa korjuun laatua. Kohdevalinnalla on myös tärkeä rooli energiapuun korjuun laadussa. Tietylle kohteelle ei voida mennä ennen ennakkoraivausta, toisella kohteella voidaan sulan maan aikana korjata vain karsittua energiapuuta, koska maaperä vaatii suojakseen oksa- ja latvusmassaa. Tietyillä kohteilla järkevin ratkaisu voi olla energiapuuharvennuksen sijasta taimikonhoito. Liian pienirunkoisessa kohteessa energiapuun korjuu ei ole kannattavaa ja koneenkuljettajan motivaatio laskee. Seurauksena voi olla huolimattomuutta ja runsaasti korjuuvaurioita. 3

4 Metsurityönä (30 /h) Konetyönä (70 /h) Metsurityönä (35 /h) Konetyönä (80 /h) Näkemäraivauksen kustannukset metsurin ja koneen tekeminä. Lähde: Väre Näkemäraivauksen hinta, /ha Raivatun puuston heys, kpl/ha Laadukas hake lisää kannattavuutta Myös hakkeen ja sen hankintaketjun laatukysymykset nousivat esille monissa Metka-koulutustilaisuuksissa. Koulutuksissa pyrittiin avaamaan koulutettavien silmiä näkemään energiapuun hankinta kokonaisuutena, jossa yhdessä vaiheessa tehty päätös vaikuttaa kaikkeen toimintaan hankintaketjun myöhemmissä vaiheissa. Metsäenergian toimitusketjun loppuasiakas on lämpölaitos, joka maksaa megawateista, toimitusvarmuudesta ja laadusta. Jos lämpölaitoksella on varma hakkeen toimittaja, joka pystyy toimittamaan tasalaatuista polttoainetta, voidaan hakkeen sisältämistä megawateista maksaa suurempi hinta kuin epävarman toimitusketjun laadultaan epätasaisesta hakkeesta. Varma toimitusketju ja tasalaatuinen hake mahdollistavat lämpölaitokselle pienemmät varmuusvarastot sekä häiriöttömämmän ja parempihyötysuhteisen polttoprosessin. Hakkeen laatuun voidaan vaikuttaa korjuuvaiheessa, jolloin hakkuu ja metsäkuljetus aikataulutetaan oikein ja toteutetaan sellaisilla työtekniikoilla ja -välineillä, että tienvarsivarastolle ajetaan jo valmiiksi kuivahtanutta sekä kivistä ja maa-aineksista puhdasta puutavaraa. Oikein sijoitettu ja riittävän tilava välivarasto mahdollistaa puutavaran tehokkaan kuivumisen sekä tehokkaan ja turvallisen tienvarsihaketuksen. Energiapuuterminaalit mahdollistavat polttoaineen tarkemman laadunhallinnan, mikäli terminaalissa on mahdollista sekoittaa eri lähteistä tulevia, toisistaan poikkeavia raaka-aineita. Systemaattinen harvennustapa pienpuun korjuussa Metsäenergian hankinta nuorista kasvatusmetsistä on kallista puuhaa, ja se on ollut harvoin kannattavaa ilman valtion tukia. Tuet näyttäisivät kuitenkin olevan tulevaisuudessa pienenemässä, joten kannattavuutta energiapuun korjuuseen on etsittävä muualta. Selkeä ratkaisu energiapuun korjuun kannattavuusongelmaan olisi taimikonhoitotöiden tekeminen oikea-aikaisesti ja riittävän voimakkaina. Tällöin metsiköt järeytyisivät nopeasti ja ensimmäisessä hakkuussa poistettaisiin nykyistä järeämpiä puita, joiden hakkuukustannus olisi selkeästi nykyistä alhaisempi. Tällöin puut voitaisiin ohjata kulloisenkin markkinatilanteen mukaan joko energia- tai ainespuuksi. Valitettavasti ajatus kaikkien taimikoiden hoitamisesta ajallaan ei ole realistinen, vaikka uusiutuva Kemera-laki näyttäisi nykylakia enemmän tähän kannustavankin. Todennäköistä on, että karanneet taimikot ovat keskuudessamme myös tulevaisuudessa. Näihin hoitamattomiin nuoren metsän kohteisiin voisi soveltua systemaattinen harvennustapa, eli niin kutsuttu geometrinen harvennus. Metka-koulutushankkeen viimeisenä syksynä järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta systemaattisesta harvennustavasta. Systemaattisella harvennustavalla tarkoitetaan hakkuutapaa, jossa käsittelykäytäviltä poistetaan kaikki puut ja käytävien välit jätetään kokonaan käsittelemättä. Poistettavia puita ei siis valita niiden heikon laadun tai kasvukilpailussa häviölle jäämisen perusteella. Aiheesta on olemassa vain vähän tutkimustietoa, mutta Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan niin sanotulla puomikäytäväharvennuksella saadaan pienirunkoisissa metsissä noin prosentin kasvu hakkuun tuottavuuteen, ja laitekehityksen myötä tuottavuuden kasvu voisi olla paljon suurempikin. Systemaattisen harvennustavan ongelmana on, että se vähentää perinteiseen valikoivaan hakkuutapaan verrattuna myöhemmissä hakkuissa saatavaa tukkipuun määrää. Perinteisesti metsätalouden kannattavuus on perustunut mahdollisimman suureen tukkipuun määrään. Toisaalta systemaattisen harvennustavan hakkuutyön tuottavuutta nostava vaikutus on suurimmillaan tiheissä pienirunkoisissa kohteissa, joissa kasvatettavan puuston laatu on jo ehtinyt heikentyä. Systemaattisen hakkuutavan ainoana realistisena vaihtoehtona voi tällöin olla hoitamattomuus, jolloin tukkisaanto myöhemmin jää todennäköisesti vieläkin pienemmäksi. Jos systemaattisesta harvennustavasta halutaan todellinen vaihtoehto, pitää sen erilaisia toteutustapoja ja vaikutuksia metsikköön tutkia nykyistä tarkemmin. Tutkimustiedon pohjalta voidaan käytännön toimijoita kouluttaa nykyistä paremmin ja ohjeistaa niin hakkuun toteutuksessa kuin kohdevalinnassakin. Vääränlaisilla kohteilla ja huonosti toteutettuina kiinnostus menetelmää kohtaan ja sen mahdollisesti mukanaan tuomat edut menetetään nopeasti. 4

5 Alaharvennus Geom. harvennus / suorakaide Geom. harvennus / viuhka Valikoivan ja geometrisen harvennuksen periaate. Geometrisessa harvennuksessa puuvalinta ei perustu puiden laatuun. Kuva mukaillen: Dan Bergström Ajoura = Poistettavat puut = Kasvatettavat puut Energiapuulla on tulevaisuutta Aivan viime aikoina energiapuun tilanne on näyttänyt monin paikoin huonolta. Suuret lauhdesähköä tuottavat laitokset ovat siirtyneet käyttämään halpaa kivihiiltä puun ja turpeen asemesta. Metsäpäässä laki pienpuun energiatuesta (Petu) ei näytä tulevan voimaan, ja Kemera-lain uudistuksen myötä nuoren metsän hoidon tukitaso ylipäätään alenee. Ympäristökysymykset koskevat myös energiapuuta ja erityisesti kantojen nostamista energiakäyttöön. Kantojen käyttö on viime vuosina vähentynyt lähinnä niiden poltossa ilmenneiden laatuongelmien takia, mutta myös keskustelulla uudistusaloille jäävän kantolahopuun määrästä on voinut olla vaikutusta kantojen kiinnostavuuteen polttoaineena. Ympäristökysymykset koskevat energiapuuta laajemminkin turpeen kautta. Monissa voimalaitoksissa puuta ja turvetta poltetaan samanaikaisesti niiden korroosiota ehkäisevien yhteisvaikutusten takia. Mikäli turpeen käyttöä ajetaan alas, myös puunkäyttö näissä laitoksissa vähenee niiden siirtyessä kivihiilen käyttäjiksi. Toisaalta aluetasolla on suunnitteilla ja jo päätettynäkin monia merkittäviä energiapuun käyttöä lisääviä investointeja. Näiden investointien vaikutukset näkyvät energiapuukaupassa ja -korjuussa joidenkin vuosien kuluttua. Valtakunnan tasolla on jo jonkin aikaa puhuttu erilaisista biojalostamoista, joissa voitaisiin tuottaa pitkälle jalostettuja polttoaineita esimerkiksi liikennekäyttöön tai muiden teollisuuden alojen raaka-aineiksi. Nämä paikalliset ja valtakunnalliset investointihankkeet lisäävät toteutuessaan pieniläpimittaisen puutavaran kysyntää ja tuovat lisää työmahdollisuuksia puunhankinnan parissa toimiville. Tuolloin olisi suotavaa, että olemassa oleva tutkimusaineisto ja siitä jalostettu koulutusmateriaali sekä hyvät käytännöt olisivat siirtyneet laajasti käytännön Hakkuun yhteydessä tapahtuva koneellinen alustan raivaus on yksi tapa parantaa energiapuun korjuun laatua. Kuva: Arto Mutikainen toimijoiden jokapäiväiseen toimintaan. Metka-koulutushanke pyrkii omalta osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen paitsi jo järjestettyjen koulutusten avulla myös avaamalla sähköisen aineistopankin kaikista hankkeen aikana järjestetyistä koulutuksista. Aineistopankki avataan Työtehoseuran Internet-sivuille hankkeen päätyttyä. 5

6 Hinta 6,90 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2014 Kesällä 2013 Metkakoulutushanke järjesti yhdessä kolmen metsänhoitoyhdistyksen kanssa Metsänhoitoja pienkonepäivän Nurmijärvellä. Satoja kävijöitä tavoittaneessa tilaisuudessa oli tarjolla tietoa energiapuun korjuusta ja kaupasta ja kymmenet näytteilleasettajat esittelivät omia metsänhoidon koneitaan. Kuva: Pertti Hourunranta PÄÄTELMIÄ Metka-koulutushanke perustettiin viemään käytäntöön Metka-tutkimushankkeen tuloksia. Koulutushanke kohdistui voimakkaassa kehitysvaiheessa olevalle toimialalle ja hankkeen aikana markkinoille tuli uusia laitteita ja menetelmiä ja joidenkin menetelmien merkitys väheni selvästi. Osittain tutkimustuloksista koostettu koulutusmateriaali ei siis hankkeen loppuvaiheessa ollut enää ajankohtaista ja toisaalta kaikista uusista innovaatioista ei ollut saatavilla laajaan tutkimustietoon perustuvaa koulutusmateriaalia. Tutkimustulosten jalkauttaminen nopeasti muuttuvalla toimialalla pitäisikin aloittaa jo tutkimushankkeen aikana, mikäli hankkeen luonne ja rahoitusinstrumentit sen sallivat. Tällöin koulutusmateriaali pysyy ajan tasalla. Koulutustilaisuudet ovat myös hyvä tapa kerätä palautetta ja saada laajemmin kentän ääntä tutkimus- ja kehittämistyöhön. Parhaimmillaan koulutustilaisuuksien tiivis kontakti tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulosten loppukäyttäjien kanssa voi jäntevöittää tutkimus ja kehityshankkeiden toteutusta. LÄHTEITÄ Bergström, D Nuorten tiheiden leimikoiden puomikäytäväharvennuksen tekniikoita ja menetelmiä. Forest Power -projekti. Bulletin tiedotteet. Hourunranta, P METKA metsäenergian hankinnan koulutusohjelma. Esitys Maaseudun tiedetreffeillä Hämeenlinnassa. Kettunen, A Systemaattisen harvennuksen periaate. Esitys Metka-koulutuksen Systemaattisen harvennuksen teemapäivässä Hartolassa. - Energiapuun hankinnan arvoketjut ja kannattavuus. Esitys Metka-koulutuksen Energiapuukauppa-koulutustilaisuudessa Espoossa. Luiro, J Tulevaisuuden näkymät. Onko energiapuulla tulevaisuutta? Esitys Metkakoulutuksen Energiapuukauppa-koulutustilaisuudessa Espoossa. Työ- ja elinkeinoministeriö Strategiapäivitys: Lisätoimia energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Tiedote Saatavissa: ajankohtaista/tiedotteet/tiedotearkisto/ vuosi_2013/strategiapaivitys_lisatoimia_energia-_ja_ilmastotavoitteiden_ toteuttamiseen news [Viitattu ] Väre, T Mense RT-25 -raivauslisälaite energiaharvennuksella. TTS:n tiedote. Metsätyö, -energia ja yrittäjyys TTS TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 6