Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Transkriptio

1 Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

2 Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa kiinni, eivätkä ne vastaa. Jatkamme kyselykierrosta seuraavaksi haasteelliseen kohteeseen mitä mieltä UKK? Entä maan hallitus strategioita ja ohjelmia

3 Metsäalan strateginen ohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu uuden Metsäalan strategisen ohjelman käynnistäminen työ- ja elinkeinoministeriössä. - käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja Uusia mahdollisuuksia on puun käytössä biopolttoaineiden valmistuksessa, moduulirakentamisessa, komposiittimateriaaleissa, lääkeaineissa ja nanokuitutuotteissa. (päivitetty )

4 Puun käytön lisääminen, TEM/MSO ( ) Puuston kasvu vuodessa 100 milj. m³. Kotimaista puuta käytetään noin 50 milj. m³ Puun käyttöä voidaan lisätä bioenergialla, bioöljyllä, puupohjaisilla liikennepolttoaineilla sekä uusilla tuotteilla ja palveluilla. Puurakentamisohjelma ja puutuoteratkaisut,tem/mso ( ) -tavoitteena on nostaa puukerrostalojen uustuotannon markkinaosuus noin yhdestä prosentista kymmeneen tämän hallituskauden aikana. -Jalostettujen puutuotteiden viennin arvo on määrä kaksinkertaistaa. -Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat suurimittakaavaisessa rakentamisessa, kuten kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa. -Todennäköisesti mittavin markkinavolyymi saavutetaan lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja täydennysrakentamisessa.

5 Kansallinen metsäohjelma 2015 (VN:n periaatepäätös ) Uusia mahdollisuuksia puuhun perustuville tuotteille on puutuoteteollisuudessa, rakentamisessa, älypapereissa, pakkaamisessa, bioenergiassa ja biojalosteissa sekä elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Metsiemme kestävät hakkuumahdollisuudet ovat 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja nousevat 78 miljoonaan vuodesta 2017 lähtien. Vuoden 2015 tavoitteeksi asetetaan miljoonan kuutiometrin kotimaisen ainespuun hakkuut.

6 Kuinka vastaa oppositio uusia, yllättäviä avauksia?

7 Perussuomalaisten maaseutuohjelma Hajautettu bioenergia: työtä ja kriisivalmiutta Metsäenergian hyödyntäminen on tärkeä kansallinen voimavara, jonka käyttöä tulee edistää. Metsäteollisuuden ylösajo Puurakentaminen, puurakentaminen ja puurakentaminen! Metsäalan hallinnointia on kevennettävä ja säästyneitä varoja on suunnattava uusien puu-innovaatioiden kehittelyyn.

8 Keskustan tavoiteohjelma 2010-luvulle Metsien kasvusta suuri osa voidaan käyttää myös energiaksi. Keskustan tavoitteena on lisätä metsähakkeen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa 15 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tavoitteemme on että maahamme syntyy myös useita biojalostamoita, jotka valmistavat puuraaka-aineesta liikennepolttonesteitä.

9 Etujärjestöjen ääni

10 Suomen Luonnonsuojeluliitto Hakkuutähteet käyttöön Kestävän energiajärjestelmän kehittämisessä biopolttoaineiden käytöllä on tärkeä osa. Hakkuutähteistä tehtävän metsähakkeen käyttö voitaisiin moninkertaistaa. Monimuotoisuuden kannalta keskeisimpiä ovat hakkuutavoitteet, mutta myös energiapuun korjuulla on merkitystä metsien ravinnetaseeseen ja lahopuusta riippuvaisille lajeille. Metsäteollisuuden energiasivutuotteet kuten puru ja kuori eivät aiheuta näitäkään haittoja luonnon monimuotoisuudelle. ( ) Rakennusmateriaaleista puu on kaikissa laskelmissa ympäristöä vähiten kuormittava. Rakennustyypeistä kerrostalot ovat kaikilla mittareilla pientaloja ekotehokkaampia. ( )

11 MTK Metsässä on ylivoimaisesti suurin uusiutuvan energian lisäämispotentiaali. MTK:n tavoitteena on metsähakkeen ja muiden puupolttoaineiden käytön kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Tämä on mahdollista metsähakkeen korjuuta tehostamalla ja metsäteollisuuden kotimaisen puun käyttöä lisäämällä. Perinteisen teollisuuden tarpeiden lisäksi MTK:n mielestä on viimein aika satsata uusiin kasvualueisiin kuten puurakentamiseen. Metsänomistajan kannalta puurakentaminen on tärkeä puun käyttökohde. Suomesta pitää tehdä puurakentamisen mallimaa. ( )

12 Metsäklusterin tutkimusstrategia 2010 Tavoite vuoteen 2030 Tuotteiden ja palveluiden arvo on kaksinkertaistettu vuodesta Vähintään puolet arvosta tulee tuotteista ja palveluista, joita ei vuonna 2006 vielä valmistettu. Vuodelle 2030 asetettu tavoite on haastava. Sen toteutuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että Suomessa on menestyvä, uudistuva ja kestävälle bioyhteiskunnalle tietä näyttävä metsäklusteri myös tulevaisuudessa.

13 Metsäteollisuus ry:n strategia 2012 Ala voi toimia biotalouteen perustuvan kasvun suunnannäyttäjänä, kun sen menestymisen edellytyksiä vahvistetaan Varmistetaan puun monipuolinen käyttö energia- ja ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi Puurakentaminen on ratkaisu (metsäteollisuus ry 5/2011) Puurakentamista voidaan lisätä huomattavasti Suomen metsien kestävät käyttömahdollisuudet ovat 72 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Teolliseen käyttöön noin 56 miljoonaa kuutiometriä Vuotuiseen kotimaiseen asuntotuotantoon tarvittava puumäärä kasvaa metsissämme vajaan työpäivän aikana. Vaikka siis rakentaisimme kaiken puusta, meille jää puuta vielä yllin kyllin.

14 Suomen asuntotuotanto (asuntojen lukumäärä) Aloitetut asuntorakennukset 23,500 23,100 33,700 30,500 27,000 Yksityinen rahoitus 19,600 13,100 22,500 23,000 22,000 Valtion avustamat 3,900 10,000 11,200 7,500 5,000 Source: Statistics Finland. Ministry of Labour. ARA. Bank of Finland. RT.

15 Sahatavaran kotimaisen käytön jakautuminen Uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen yht. 2,5 milj. m3 (arvio 2012) m * 2012* Muu teollisuus (sis. välillisen viennin) Rakennuspuusepänteo ll. (sis. Liimapuu) Piharakenteet Maa- ja vesirakentaminen Korjausrakentaminen Uudisrakentaminen LÄHDE: VTT, * arvio

16 Energiasektorin epävarmuus ja vaikea ennustettavuus Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa. (Asiantuntijatyöryhmän raportti ) On arvioitu, että raakaöljyn nykyhinnoin, $/tynnyri, vain jäte- sekä metsätähdepohjaiset 2. sukupolven biopolttoaineet voisivat olla kilpailukykyisiä. Perinteisten 1. sukupolven etanoli- ja biodieseltuotteiden rajahinta olisi 85 95$/tynnyri. Eräissä lähteissä on arvioitu raakaöljyn hinnaksi vuonna 2010 jo 100$/tynnyri, toisissa lähteissä se arvioidaan saavutettavan vasta 2030, jos silloinkaan.

17 Arvioita parilta vuosikymmeneltä Hakkila 1992 Päätehakkuilta kerättävä latvusm. ja runkohukkapuu 3 milj. m3/v Alle 11 cm (d1.3) puuta oksineen 2 milj. m3/v Ensiharvennusleimikoista kuitupuun mitat täyttävää 5 milj. m3/v Hakkila 2006 (teknisesti korjuukelpoinen) Energiapuuharvennukset Ensiharvennukset Päätehakkuut (hakkuutähteet) Kannot 2 milj. m3 3 milj. m3 8 milj. m3 2 milj. m3

18 Arvio Suomen vuosittaisesta metsäenergiapotentiaalista eri rajoitteilla milj. m³ % teoreettisesta Teoreettinen potentiaali 27, % Teknis-taloudellinen potentiaali 12, 0 43 % Tarjontahalukk. muk. potentiaali 7, 9 29 % METSÄENERGIAPOTENTIAALIT SUOMEN MAAKUNNISSA Marjo Maidell, Perttu Pyykkönen, Ritva Toivonen Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen Työpapereita Nro 106 (helmikuu 2008)

19 KMO:n tavoitteet ja haasteet Kansallisessa metsäohjelmassa (2010) metsähakkeelle tavoitteena 5 miljoonan kuutiometrin vuotuinen käyttö vuoteen 2010 mennessä (toteutuma ,2 milj. m3). Kansallisessa metsäohjelmassa (2015) vuotuinen tavoite miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä (toteutuma ,8 milj. m3). Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2011 kaikkiaan 16,8 milj. m3. Käyttö lisääntyi vuodessa 0,8 miljoonaa kuutiometriä eli 5 prosenttia. Metla: Metsätilastotiedote 23/2012,

20 Kansallinen metsäohjelma 2015 (valtioneuvoston periaatepäätös ) Metsähakkeen (uudistushakkuualoilta korjattavaa oksa- ja latvusmassaa, kantoja sekä nuorten metsien harvennuksista saatavaa pienpuuhaketta) teknis-taloudelliseksi tuotantomahdollisuudeksi on arvioitu noin miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen saatavuus riippuu voimakkaasti markkinahakkuiden määrästä. EU-velvoitteen mukaisesti Suomen tulee lisätä uusiutuvan energian osuus 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Komissiolle toimitetun kansallisen uusiutuvan energian toimintasuunnitelman mukaisesti puusta tuotetun energian osuus lisäyksestä olisi yli puolet (8-9 milj. m3/v lisää).

21 Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee aiheen tiimoilla syvä konsensus MUTTA? Mistä tulevat puheet risu- ja käpytaloudesta sekä tukkien poltosta? Miksi yhdistetään ravintokasvien käyttö ja puun energiakäyttö? Viimeksi selluloosaa syötettiin hevosille jatkosodan aikana!

22 MISSÄ KIIKASTAA Biomassatiedoissa ja laskennassa EHKÄ TÄSSÄ todelliset asenteet

23 Yksityiset perhemetsänomistajat, joita on noin , omistavat metsistä runsaat 60 % ja toteuttavat vuosittaisista hakkuista noin 80 %.

24 Minulla on tahtoa, Ja puuta riittää KIITOS 8/15/2012 University of Eastern Finland 24