KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 2 Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 2 Kuntastrategia ja palveluorganisaatio 3 Talousarvion laadintaperusteet 4 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä 7 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 11 Kunnanvaltuusto 11 Kunnanhallituksen päävastuualue 12 Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualue 29 Sivistystoimen päävastuualue 32 Teknisen toimen päävastuualue 48 Päävastuualueiden talousarviot yhteensä TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA VUODELLE LIITTEET: Liite 1: Henkilöstösuunnitelma Liite 2: Tilastoja Liite 3: Investointiohjelma 1

3 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT SUUNNITELMIEN YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta on tapahtunut erittäin haasteellisissa olosuhteissa. Valtakunnallisesti kunnallishallinnon tila on hyvin epävakaa. Viimeisten vuosien aikana on valmisteltu erittäin merkittäviä uudistuksia kuntakentässä. Valmistelun vaikeudet ja ristiriitaisuudet yhdistettynä yleiseen talouden näkymään ovat luoneet erittäin epävarman ilmapiirin. Kuntarakenne- ja sote-uudistukset sekä valtionosuusuudistus ovat kuntien toiminnan kannalta aivan keskeisiä kokonaisuuksia, joiden tulevaisuuden epäselvyydet eivät voi olla näkymättä kuntien elämässä ja kehittämisessä. Karstulan yritystoiminnan kannalta vuosi 2013 on pitänyt sisällään sekä rohkaisevia että haasteellisia näkymiä. Kunnan suurimman yrityksen päätös keskittää tuotantonsa Karstulaan on luonut uskoa tulevaisuuteen, mikä on näkynyt myös muutoin positiivisena ilmapiirinä. Kuitenkin maailmantalouden ja erityisesti Suomen talouden heikot näkymät luovat pilviä tulevaisuuden näkymiin myös Karstulassa. Kunnan alueella on meneillään merkittäviä investointeja. Humpille rakentuvan tuotantotilan lisäksi kunnan keskustaan on nousemassa jäähalli, jossa ensimmäiset luistimen potkut on tarkoitus potkaista alkuvuodesta Myös monta muuta uutta ajatusta ja aktiviteettia on virinnyt keskusteluihin yksityisesti ja yleisemmin. Kuntalaisten palveluiden kannalta keskeisessä roolissa ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtakunnallisen uudistuksen toteutustavoista ei vielä ole varmuutta. Todennäköisimmältä näyttää koko Keski-Suomen kokoinen sote-alue. Vielä ei ole selvillä millaisia vaikutuksia uudistuksella tulee olemaan palveluiden tuottamiseen alueellamme. Perusturvaliikelaitos Saarikka on osoittanut noin asukkaan kokoisena olevansa sopiva kokonaisuus perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Karstulan kunta haluaa omalta osaltaan aktiivisesti vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu Hyvinvoiva Karstunen -toimintaohjelmaa, jonka käytännön toimenpiteiden käynnistäminen ajoittuu vuodelle Toiminnan tavoitteena on ensisijaisesti edistää kuntalaisten hyvinvointia ja sitä kautta myös ennaltaehkäisevästi vaikuttaa palveluiden kysyntään tulevaisuudessa. Edellä kuvattujen, niin positiivisten kuin negatiivisten näkymien ympäröimänä, Karstulan kunnan talousarviota vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaa vuosille on valmisteltu siitä lähtökohdasta, että kunnan palvelut tullaan edelleenkin säilyttämään laadukkaina ja korkeatasoisina. Valtion vetäytyminen omasta osuudestaan kansalaisten palveluiden rahoituksessa valtionosuuksia leikkaamalla on siirtänyt rahoitusvastuuta entistä enemmän kunnille. Tämä on johtanut merkittävällä tavalla kunnallis- ja kiinteistöverojen korottamiseen koko maassa. Vuoden 2014 talousarvion yhteydessä Karstulassakin korotetaan kunnallisveroprosenttia ensimmäisen kerran sitten vuoden Karstulan veroprosentit säilyvät edelleenkin erittäin kilpailukykyisinä verrattuna Keski-Suomen kuntiin ja erityisesti saman kokoluokan verrokkikuntiin koko maassa. Veroprosenttien maltillisilla korotuksilla paikataan valtionosuuksien pienentymistä, mutta samalla varaudutaan myös tulevien vuosien merkittäviin kunnan elinvoimaa ja palvelutarjontaa ylläpitäviin investointeihin. Kunnan tulevaisuutta suunniteltaessa ja kaikkia päätöksiä tehtäessä tulee asioita tarkastella kulloinkin voimassa olevan strategian lähtökohdista käsin. Tämänkin talousarvion laadintaa ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymä Karstulastrategia

4 KUNTASTRATEGIA JA PALVELUORGANISAATIO Keskeisin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja on Karstulastrategia Sen pohjalta kullekin hallintokunnalle, palvelukeskukselle ja palveluyksikölle on hyväksytty oma strategiansa. KARSTULASTRATEGIA 2015 Kunnanvaltuusto PERUSTEHTÄVÄ (Minkä vuoksi Karstulan kunta on olemassa? Mikä on Karstulan kunnan olemassaolon oikeutus?) PÄÄMÄÄRÄ (Miten Karstulan kunnan perustehtävä suoritetaan? Miten turvataan karstusten hyväksyntä Karstulan kunnan olemassaololle ja tarjotaan muun kuntavaihtoehdon omaavalle / sitä harkitsevalle kilpailukykyinen vaihtoehto?) VALITUT STRATEGIAT (Miten Karstulan kunnan päämäärään päästään? Millaisin periaattein kunta toimii?) TOIMINTALINJAT (Miten kuntapalvelujen keskeiset kehittämistoimet suunnataan vuosina ) TARJOAMME TYÖN TEKEMISEEN JA YRITTÄMISEEN KANNUSTAVAN SEKÄ ASUMISEEN JA VAPAA-AIKAAN VIIHTYISÄN MAASEUTUMAISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN! TUOTAMME KUNTAPALVELUT KUNNAN OMANA PALVELUNA TÄYDENNETTYNÄ KUNTIEN YHTEISILLÄ, YRITYSTEN JA KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUILLA. TOIMIMME TULEVAISUUSLÄHTÖISESTI, YRITTÄJÄMÄISESTI, TALOUDELLISESTI JA AKTIIVISEN VUOROVAIKUTTEISESTI VIESTIEN. OLEMME KUNTASEKTORIN EDELLÄKÄVIJÄ (VISIONÄÄRI). VAHVISTAMME ELINKEINOELÄMÄN, KOLMANNEN SEKTORIN JA KUNNAN YHTEISTYÖTÄ. TOTEUTAMME KARSTUSTEN YHTEISTÄ TAHTOA STRATEGIAMME MUKAISESTI. HUOLEHDIMME TYÖN TEKEMISEN JA YRITTÄJYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN AJANMUKAISUUDESTA MONIPUOLISTAMME ASUMISEN JA VAPAA-AJAN MAHDOLLISUUKSIA EDISTÄMME KUNTALAISTEN OMAEHTOISTEN HYVINVOINTIPALVELUJEN TARJONTAA KEHITÄMME PAIKALLISIA PERUS- JA 2.ASTEEN KOULUTUSPALVELUITA HUOLEHDIMME PAIKALLISISTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA PALKKAAMME STRATEGIAN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMIIN KUNTAPALVELUIHIN TARVITTAESSA UUTTA HENKILÖSTÖÄ Karstulan kunnan palveluorganisaatio luottamustoimielinten osalta esitetään seuraavassa kaaviossa. Palkatun henkilöstön organisaatio esitetään talousarvion liitteenä olevassa henkilöstösuunnitelmassa. Työnjaosta ja päätösvallasta annetut määräykset sisältyvät kunnanvaltuuston hyväksymiin johtosääntöihin. 3

5 KUNNANVALTUUSTO KUNNAN TOIMINTA JA TALOUS = KUNTASTRATEGIA, JÄRJESTETTÄVÄT KUNTAPALVELUT, ORGANISOITUMISEN JA KONSERNIOHJAUKSEN PERIAATTEET, TALOUDEN PERIAATTEET, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA KUNTALAKI JA VAALILAKI TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNTALAKI 9 LUKU KUNNANHALLITUS JÄRJESTETTÄVIEN KUNTAPALVELUJEN ORGANISOINTI SEKÄ KONSERNIJOHTO JA OHJAUS/TOIMINTA JA TALOUS, Konserniohjaus ja -talous, kunnan edunvalvonta, elinkeino- ja työllisyysasiat, maaseutupalvelut, asuntopalvelut, kaavoitus- ja maapolitiikka, kiinteistöt, ruokahuolto, hankinnat, Kunnanhallituksen jaostoille ja lautakunnille johtosäännöillä siirretyt sekä toimikunnille annetut tehtävät ja konsernipalvelut KSL KVA OY KS OY Henkilöstöjaosto Työnantajapalvelut Sosiaali- ja terveysjaosto Sosiaali- ja terveyspalveluiden konserniohjaus Viestintäjaosto Sisäinen ja ulkoinen tiedotus, tietoverkot Maaseutujaosto Lomitus- ja maaseutupalvelujen ohjaus KLV OY PLE OY SHP KY, SOTE KY, APS PK-SVP SIVISTYSLAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Päivähoito, esi- ja perusopetus, lukio ja muu 2. aste, kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri, nuoriso, liikunta, TEKNINEN LAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Viranomais-, tila-, kunnallistekniikka, palo- ja pelastus-, jätehuolto- ja yksityistiepalvelut SAMMAKKOKANGAS OY POKE PK-S MUSIIKKIOPISTO ALUEELLINEN PALO- JA PELASTUSLAITOS JÄTELAUTA- KUNTA KUNTAPALVELUJEN KÄYTTÄJÄT Palvelufoorumit TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteet ja mittarit Talousarvion tavoiteasettelussa pyritään kuvaamaan tarkemmin niiden sitovuutta valtuusto- ja lautakuntatasolla. Tavoitteiden ja mittareiden hahmottamista sekä kehittämistä jatketaan edelleen sekä luottamustoimielinten että päätöksiä valmistelevien viranhaltijoiden osalta. Käyttötalousosassa esitetään vertailutietoina talouden tunnuslukuja vuodelta Vertailuun soveltuvia kustannustietoja on peruspalveluiden osalta koottu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoista. Mittareilla euroa/asukas ja euroa/asiakas lasketut tunnusluvut kertovat, paljonko kunta käyttää rahaa jonkin peruspalvelun tuottamiseen. Huomattavan suuret asukaskohtaiset kustannukset voivat viitata joko suureen palvelutarpeeseen tai palvelutuotannon ylikapasiteettiin. Huomattavan matalat asukaskohtaiset kustannukset voivat puolestaan viestittää palvelutuotannon alikapasiteetista, jolloin palveluita ei tuoteta tarpeita vastaavasti tai toimitaan alimitoitetulla tavalla. Mittarilla euroa/suorite puolestaan kuvataan palvelun järjestämisen taloudellisuutta ja siitä voi tehdä päätelmiä palvelutuotannon tehokkuudesta. Kustannustehokkuus ei kuitenkaan kuvaa palvelujen laatua ja sisältöä. Vertailutietojen tarkastelussa on syytä huomioida, että vaihtelut ovat varsin suuria ja tilastointiin voi liittyä kustannusten oikean kohdentamisen ongelma. Palkat ja henkilöstömenot Palkat on budjetoitu talousarvioon varaamalla laskennallisesti olevalle henkilöstölle lokakuussa 2013 tehdyn työmarkkinaratkaisun mukainen lisäys henkilöstömenoihin. Kunta-alan uusi sopimuskausi alkaa ja sopimukset ovat voimassa saakka. Sopimusjaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan lukien sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 % sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa

6 lukien ja tämän korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Toisen sopimusjakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat kesäkuussa Kunnan henkilöstömenojen arvioidaan olevan vuonna 2014 kaikkiaan euroa. Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Kunnan käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: SoTe kuntayhtymä - Perusturvaliikelaitos Saarikan oma toiminta - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupunki, palo- ja pelastustoimi Viitasaaren kaupunki, - ympäristöterveydenhuolto - eläinlääkintähuolto Pihtiputaan kunta, maaseutuhallinto Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry, Leader-ohjelma euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Avustusmäärärahat Talousarvioon on sisällytetty avustusmäärärahat seuraaviin jo aikaisemmin käytettyihin tukijärjestelmiin: - Uudisasukkaan asumistuki - Maksuton päivähoito tai kotihoidon kuntalisä - Yksityistieavustukset - Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien vauhdittaminen - Nuorten kesätyöllistäminen yrityksissä tai yhteisöissä - Vanhusten siivouspalvelujen oston tukeminen - Sotaveteraanien ateriapalvelut - Sivistyslautakunnan myöntämät avustukset yhdistysten ja järjestöjen toimintaan. Verotulot Kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2014 on määrätty 19,5 %. Kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2014 on määrätty - yleinen kiinteistövero 0,80 % - vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,40 % - muiden asuinrakennusten kiinteistövero 0,90 % - voimalaitosten kiinteistövero 1,00 % - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00 %. Talousarvioon on budjetoitu seuraava arvio verotuotoista: Tuloveron (kunnallisveron) tuotto Kiinteistöveron tuotto Yhteisöveron tuotto Verolajien tuotot yhteensä Verotuotot, /asukas ( asukaslukuennuste 4 298) euroa euroa euroa euroa 2 675,66 euroa Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (1704/2009) sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuu- 5

7 teen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Talousarvioon on budjetoitu seuraava arvio valtionosuuksista: Valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet, /asukas ( asukaslukuennuste 4 298) euroa 3 606,33 euroa Maksut ja muut toimintatuotot Maksut ja muut toimintatuotot ovat monilta osin lainsäädännön määrittämiä. Niiltä osin kuin päätösvalta on kunnalla, maksut ja muut toimintatuotot pyritään pitämään kohtuullisina. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Lainanotto on viime vuosina tapahtunut kuntatodistuksilla, koska lyhytaikaisten (1 3 kk) kuntatodistusten korkotaso on ollut todella matala eli viime kuukausina noin 0,15 %:n luokkaa. Näillä näkymin tällaista lainanottoperiaatetta on tarkoitus jatkaa. Mikäli korkotasossa kuitenkin tapahtuu tai näyttää tapahtuvan oleellisia muutoksia, on siihen syytä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla. Kunnanhallitus voi markkinatilanteen muuttuessa muuttaa lyhytaikaisia lainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi ilman kunnanvaltuuston erillistä päätöstä enintään puolet kunnan kokonaislainamäärästä. Kunnanhallitus voi ryhtyä toimiin korkosuojausten ottamiseksi kunnan lainoihin valtuuston hyväksymän erillisen valtuutuksen mukaisesti. Kunnalla on ns. Valo-rahoja sijoitettuna tätä talousarviota laadittaessa noin 6,5 miljoonaa euroa. Näiden sijoitusten tuotto on ollut pitkään selkeästi lainoista maksettua korkoa suurempi. Viimeisen vuoden aikana sijoitusten tuotto on ollut melko alhaista, mutta myös korkotaso on ollut erittäin alhainen. Kunnan sijoitusten ja lainamäärän suhdetta on jatkuvasti syytä tarkastella sijoitusten tuoton ja lainojen korkotason muutosten kannalta. Samalla tulee kiinnittää huomiota kunnan lainamäärään ja sen kasvuun. Taloussuunnitelma Taloussuunnitelman laatiminen vuosille on erittäin haasteellista. Kuntien talouden ja rahoituksen osalta on menossa erittäin merkittäviä uudistuksia, merkittävimpänä valtionosuusuudistus. Edellä mainitun lisäksi valtakunnallinen ja kansainvälinen taloustilanne luo merkittäviä haasteita kuntien omille verotuotoille, mutta myös paineita valtiolle tervehdyttää valtiontaloutta kuntien rahoitusta leikkaamalla. Karstulan kunnan osalta voidaan arvioida valtionosuusrahoituksen lievää kasvua, mikäli valtionosuusperusteet myös jatkossa perustuvat merkittävältä osin palvelutarpeeseen. Kasvu ei kuitenkaan riittäne kattamaan palvelutarpeen kasvusta syntyvää kustannusten nousua. Verotulojen kehitys on hyvin riippuvaista yleisen taloustilanteen kehityksestä. Merkittävää vaikutusta voi olla myös kuntaan tehtyjen investointien ja keskittämispäätösten työllisyysvaikutuksilla. Kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa suunnitelmavuosien talouteen hyvin rajallisesti. Merkittävimmin voimme vaikuttaa ylläpitämällä hyvinvointia ja ennaltaehkäisemällä kustannusten kasvua muun muassa Hyvinvoiva Karstunen -ohjelman toimenpitein. Edellä mainituista syistä taloussuunnitelma vuosille on varsin ohjeellinen ja tarkentuu oleellisesti varsinaisen talousarviovuoden aikana. 6

8 Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kunnanvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden 2014 talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi. Kunnanhallitus saattaa vahvistetun talousarvion täytäntöönpano-ohjeineen lautakuntien noudatettavaksi. Erillisiä käyttösuunnitelmia ei tehdä. Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavilla talousarviokokonaisuuksilla: - kunnanhallitus - sosiaali- ja terveystoimi - sivistystoimi - tekninen toimi - tuloslaskelma - investoinnit - rahoituslaskelma. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet tehtäväalueittain. Investointimäärärahat myönnetään hankkeittain. Talousarvio on kunnanvaltuustoon nähden sitova nettomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta päävastuualueittain ja investointien osalta hankkeittain. Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen ja lyhytaikaisten lainojen yhteismäärän muutos ja antolainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. Käyttötalouden osalta talousarvio on kunnanhallitukseen ja lautakuntiin nähden sitova kustannuspaikoittain. Sitovuustasona menoihin ja tuloihin nähden ovat nettomenot. Henkilöstömenoja tai niiden säästöjä ei saa käyttää muiden menolajien katteeksi. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat - tilivelvolliset luottamushenkilöt: kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet - tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja ja palvelukeskusten johtajat. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä alkaen valtuusto päättää myös kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Koko kuntakonsernin kassavarojen ja lyhytaikaisten lainojen järkevän käytön varmistamiseksi, vuoden 2014 aikana selvitetään konsernitilijärjestelmän käyttöönotto. Kunnan omistuksessa olevien yrityskiinteistöjen omistusrakenne tarkastellaan vuoden 2014 aikana ja selvitetään mahdollisuus ja järkevyys yhtiöittää yrityskiinteistöt omaan kiinteistöyhtiöön. Kunnanvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella on annettu toimintaohjeet ja periaatteet Karstulan kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille. Edellä olevassa luottamushenkilöorganisaatiokaaviossa on virallisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen lisäksi esitetty muutkin sellaiset yhteisöt, joiden toiminta on kunnan kannalta merkittävää ja joiden konserniohjaus on näin ollen tärkeää. Konserniohjauksen sisältö on määritelty konserniohjeissa ja vastuutus kunnanvaltuuston hyväksymillä johtosäännöillä. Kunnanhallitus esittää talousarviossa 2014 ja taloussuunnitelmassa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi seuraavat kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja konserniohjauksen periaatteet: Kunnanvaltuuston hyväksymä kulloinkin voimassaoleva kuntastrategia on kunnan toiminnan ja talouden keskeinen lähtökohta. Kunnan talouden tasapainottamista jatketaan edelleen tavoitteena olla riiittävän vahva peruskunta järjestämään tarvittavat kuntapalvelut kuntalaisille. Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen mukaisen vuosikatteen avulla, laatimalla keskeisistä päätöksistä strategiavaikuttavuuden arviointi sekä tarkastelemalla, miten aiemmat, keskeisten päätösten strategiavaikuttavuuden arvioinnit ovat toteutuneet. 7

9 Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa vuosittain konserniohjauksen periaatteet kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta. Konserniohjauksen periaatteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen ja erillisten infotilaisuuksien tietojen pohjalta. KARSTULAN KUNTAKONSERNI TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUSYHTEISÖT Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy 100 % Karstulan Vuokra-asunnot Oy 100 % Karstulan Lämpöverkko Oy 100 % Puulaakson Energia Oy 59 % As Oy Vuokrakelsa 100 % As Oy Vuokrakarstu 68 % SoTe kuntayhtymä 23,46 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2,07 % Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 4,2 % Keski-Suomen liitto 1,4 % Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Yhtiön toimialana on Karstulan kunnan elinkeinoelämän edistäminen ja sen rakenteen monipuolistaminen. Tässä tarkoituksessa yhtiö voi toimia yhteistyössä myös Karstulan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Elinkeino- ja yritysasioita yleensä käsitteleviä infoja pidetään ajankohtaisten hankkeiden yhteydessä kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden lisäksi 2 3 / vuosi sekä kunnanvaltuustoinfo vähintään 1 / vuosi. Puulaakson Sijoituksen neuvottelukunta toimii ohjeensa mukaisesti yhteistyöelimenä. Yhtiö kehittää yrittämisen toimintaympäristöä kilpailukykyisemmäksi sekä edistää asiakkaidensa kannattavan liiketoiminnan kehittymistä, rahoituksen järjestymistä ja osaamista. Työpaikkaomavaraisuus Yritysten määrä Työpaikkaomavaraisuus 100 %. Yritysten määrä entisellä tasolla. Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti: luottamuksellisuus, nopeus, yritysja asiakaslähtöisyys, joustavuus ja ennakkoluulottomuus. Yhtiön toiminta on tehokasta ja taloudellista. Asiakastyytyväisyyskyselyt Tilikauden tulos Asiakastyytyväisyys keskimäärin hyvä. Nollatulos. 8

10 Karstulan Vuokra-asunnot Oy Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuksia ja huoneistoja, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Yhtiön keskeisistä asioista annetaan infoa kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden käsittelyn yhteydessä. Yhtiö tarjoaa monipuolista ja viihtyisää vuokra-asumisympäristöä karstulalaisille ja kuntaan muuttaville. Asuntojen kuntoonpano Asuntohakemusten käsittelyaika Asuntojen kunnostuksesta on alle 10 vuotta 30 % asunnoista, vuotta 60 % asunnoista. Päätöksen saa 1 viikon kuluessa asuntohakemuksen jättämisestä. Vuokra-asunnot ovat käyttötarkoi- Vuokrausaste Vuokrausaste 85 % tuksensa mukaisessa käytössä. Yhtiön toiminta on taloudellisesti kannattavaa vuokratuloihin perustuen. Tilinpäätös Tilikauden tulos positiivinen. Vieraan pääoman määrä taseessa vähenevä. Vuokrasaamiset < 5 % liikevaihdosta. Karstulan Lämpöverkko Oy Yhtiön toimialana on kaukolämmön siirto- ja jakeluverkon sekä siihen liittyvien lämpölaitosten omistaminen ja käyttäminen, kaukolämmön myyminen ja välittäminen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. Mahdollisimman moni yhtiön kannalta taloudellisesti liitettävissä oleva kiinteistö tulee kaukolämmön piiriin. Vuotuiset ja yhteenlasketut liittyjätiedot Alueellisesti kilpailukykyisellä asiakashinnalla pienehkön osingon jakaminen omistajille. Hintavertailut Tilinpäätöstiedot Puulaakson Energia Oy Yhtiön toimialana on prosessihöyryn, prosessilämmön, kaukolämmön ja sähkön tuottaminen, osakassopimuksen mukaisesti puupohjaisen polttoaineen avulla omakustannushintaan osakkaille. Kunta omistaa yhtiöstä noin 59 %. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat yhtiön hallituksen jäseniksi. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. 9

11 Yhtiö tuottaa osakassopimuksen Omakustannushinnan kehitys mukaisesti omakustannusperiaatteella kaukolämpöenergiaa Karstulan Lämpöverkko Oy:lle Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja pystyy vastaamaan käyttösekä investointikustannuksistaan. Hintavertailu Tilinpäätöstiedot Muut Karstulan kunnan kannalta keskeiset yhteisöt Karstulan kunnan konserniohjaukseen ja -talouteen sekä edunvalvontaan liittyen keskeisiä, viralliseen kuntakonserniin kuulumattomia yhteisöjä ovat mm. Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky, SoTe ky, Karstulan Asumispalvelusäätiö, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy, POKE, Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto, Sammakkokangas Oy ja jätelautakunta, sekä Keski-Suomen palo- ja pelastuslaitos. Näiden yhteisöjen osalta konserniohjauksesta vastaava luottamushenkilötoimielin on määritelty johtosäännöillä. Keskeinen periaate toiminnan ja talouden ohjauksessa on Karstulastrategia 2015 sekä yleinen toiminnallis-taloudellisuus. Konserniohjauksessa tulee huomioida riittävä ja säännöllinen yhteistyö asianomaisten yhteisöjen hallinnossa mukana erityisesti Karstulasta olevien henkilöiden kanssa. 10

12 2. KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANVALTUUSTO Toimielimet: KUNNANVALTUUSTO, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielinten tehtävät: Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättävä elin, joka vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta.valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, konserniohjauksen periaatteista sekä hallinnon järjestämisen, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto hyväksyy kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta. Lisäksi valtuusto huolehtii, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikaudekseen. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnallisvaalien ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kunnassa vaalilainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävät on määritelty kunnan tarkastussäännössä (kvalt / 37). Perustelut ja informatiiviset tiedot: Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valittiin uusi kunnanvaltuusto valtuustokaudelle Toimielimissä on siirrytty nykyaikaiseen sähköiseen kokouskäytäntöön ja ajantasaista tiedottamista sekä luottamushenkilöille, tiedotusvälineille että kuntalaisille on pyritty kehittämään. Kunnanvaltuuston kustannuspaikalle varataan määräraha kunnanvaltuuston toimintaan. Vaalien kustannuspaikalle varataan määräraha europarlamenttivaalien toimittamiseen toukokuussa Tilintarkastuksen kustannuspaikalle varataan määräraha tarkastuslautakunnan toimintaan sekä ulkoisen tarkastuksen eli tilintarkastuksen ostopalveluun auktorisoidulta JHTT-tilintarkastusyhteisöltä. Luottamushenkilöiden kokousjärjestelmän kustannuspaikaille varataan määräraha kokousjärjestelmän ylläpitoon ja laitehankintoihin. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni Kunnanvaltuusto (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos , Vaalit (SM) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Tilintarkastus (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,6 Tulos , Kokousjärjestelmä (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos ,0 11

13 KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus vastaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti kunnan järjestämisvastuulla olevien kuntapalvelujen organisoinnista, konsernijohdosta ja - ohjauksesta, kunnan edunvalvonnasta, kunnanhallitukselle määrätyistä tehtäväalueista sekä yhteensovittaa lautakuntien sekä niiden alaisina toimivien palvelukeskusten toiminnan kunnanvaltuuston taloudellisesti kestävällä tavalla määrittämien voimavarojen mukaisesti. Palvelukeskukset: KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS huolehtii, että kunnan ja kuntakonsernin hallinnossa, taloudenhoidossa sekä muussa toiminnassa noudatetaan kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa. Lisäksi palvelukeskus huolehtii kuntakonsernin keskitettyjen palvelujen järjestämisestä. HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS tukee kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia asiantuntija- ja tukipalveluja. Lisäksi palvelukeskus huolehtii joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Palveluja tuotetaan sopimusperusteisesti myös kuntakonsernille ja kuntaorganisaation ulkopuolelle. LOMITUSPALVELUKESKUS toimii sopimusperusteisena Melan paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut pohjoisen Keski-Suomen kahdeksan kunnan alueella. Tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni, lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2014 KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintatuotot ,9 Myyntituotot ,2 Maksutuotot ,7 Tuet ja avustukset ,7 Muut toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,6 Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset ,5 Muut toimintakulut ,1 TOIMINTAKATE ,6 Poistot ja arvonalentumiset ,3 TILIKAUDEN TULOS ,7 Kunnanhallituksen päävastuualueen talousluvuissa on mukana edellä kuvattu kunnanvaltuuston toiminta (kunnanvaltuuston, vaalien, tilintarkastuksen ja luottamushenkilöiden kokousjärjestelmän kustannuspaikat). 12

14 Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset KUNNANHALLITUS Toimielimet: KUNNANHALLITUS, KUNNANHALLITUKSEN JAOSTOT (HENKILÖSTÖJAOSTO, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO, VIESTINTÄJAOSTO, MAASEUTUJAOSTO), VANHUSNEUVOSTO, TOIMIKUNNAT Toimielinten tehtävät: Kunnanhallitus toteuttaa valtuuston hyväksymää strategiaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan sekä arvioi strategian toteutumista kaikissa kunnan toiminnoissa ja toiminnan tasoilla. Kunnanhallitukselle kuuluvien lakisääteisten tehtävien lisäksi erityisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan strategiaprosessi on toimiva ja että kunnanvaltuustolla on riittävät mahdollisuudet strategian käsittelyyn sekä välineet raportoinnin ja seurannan varmistamiseen. Kunnanhallitus ohjaa, johtaa, valvoo ja sitouttaa järjestelmällisesti kunnan omaa organisaatiota sekä omistajaohjauksen ja muun yhteydenpidon kautta keskeisiä yhteistyöverkostoja. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto huolehtii, että kuntapalveluja tuottava palkatun henkilöstön palveluorganisaatio toimii kuntastrategian mukaisella tavalla tulevaisuuslähtöisesti, yrittäjämäisesti ja taloudellisesti, ja että kunnan työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvista velvoitteista huolehditaan asianmukaisesti. Kunnanhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto huolehtii kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kuntastrategian mukaisesti ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Jaosto vaikuttaa konserniohjauksella siihen, että kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti ja taloudellisesti, edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja huomioivat palvelukysynnän muutokset. Kunnanhallituksen viestintäjaosto huolehtii, että kuntaviestintä vahvistaa kuntastrategiassa määriteltyä mielikuvaa Karstulasta. Kunnanhallituksen maaseutujaosto huolehtii, että lomituspalvelukeskuksen henkilöstö toimii lomituslain ja Melan asetusten ja ohjeiden mukaisesti, ja toimii hallintohenkilöstön tukena päätöksissä. Jaosto valvoo maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta koskevan kuntien välisen sopimuksen toteutumista. Vanhusneuvosto on perustettu kunnanhallituksen päätöksellä / 71 kunnan ja sen alueella asuvien ja toimivien ikäihmisten ja heidän järjestöjensä yhteistyöelimeksi. Toimikunnat ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien määrätyn tehtävän hoitamiseksi asettamia toimielimiä. Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kustannuspaikoille varataan määrärahat toimielinten toimintaan. Kunnanhallituksen kustannuspaikalle kirjataan myös kunnanjohtajan ja osin hallintojohtajan palkkauskulut. Toimikuntien kustannuspaikalle kirjataan myös kustannuksia osallistumisista nimettynä kunnan edustajana seudullisiin ym. yhteisiin toimikuntiin. Vanhusneuvoston kustannuspaikalle aiemmin varattu avustusmääräraha vanhusten siivouspalvelujen oston tukemiseen ja sotaveteraanien ateriapalveluihin on siirretty sosiaalitoimeen vanhusten kotipalvelun kustannuspaikalle. 13

15 KUNNANHALLITUS Strategian mukainen aktiivinen ja ennakoiva kotikunnan kehittäminen. Yrittämisen ja työllisyyden edistäminen. Kunnan näkökulman esilletuominen sote- ja kuntauudistushankkeissa. Päätösten strategianmukaisuus Yritysten lukumäärä Työllisyystilastot Strategiavaikuttavuuden arviointi kaikista keskeisistä päätöksistä. Elinkeinopoliittisen ohjelman laatiminen. Uudistusten eri vaiheissa päätöksentekoon vaikutetaan aktiivisesti ja oikea-aikaisesti. KUNNANHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine, jota rakennetaan henkilöstöjaoston strategian mukaisesti. Henkilöstöjaoston strategian osaalueiden toteutuminen. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Esimiestyön tukeminen ja esimiestaitojen vahvistaminen. Toteutetut toimenpiteet Esimiestyötä ja henkilöstösuunnittelua tukevien työkalujen ja toimintatapojen Kunnan palkkausjärjestelmä on taloudellisesti kestävä ja kannustava. Toteutetut toimenpiteet kehittäminen. Työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän kehittäminen edelleen. KUNNANHALLITUKSEN SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso tehokkaasti ja taloudellisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuus Päätetään prosessisuunnitelman laatimisen yhteydessä Prosessisuunnitelman mukainen toteutus. KUNNANHALLITUKSEN VIESTINTÄJAOSTO Kuntaviestintä vahvistaa myönteistä kuntakuvaa. Mediajulkisuus Kuntalaisilla ja sidosryhmillä, luottamushenkilöillä ja henkilöstöllä sekä medialla on ajantasainen tieto valmisteltavista asioista ja päätöksistä. 14

16 KUNNANHALLITUKSEN MAASEUTUJAOSTO Melan toimeksiantosopimuksen ja maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen toteutuminen Sopimusten asianmukainen toteutuminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Jaosto toimii yhteisten asioiden kanavana maatalousyrittäjien, hallinnon, Melan, ELY-keskuksen ja Mavin kanssa. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. VANHUSNEUVOSTO Vanhusneuvosto tuo ikäihmisten näkökulmaa päätöksiin ja palveluihin. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Vanhusneuvoston oman toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni, lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen, rehtori Hannu Patamaa Kunnanhallitus (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 164 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos , Henkilöstöjaosto (SM) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos , Sote-jaosto (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,5 Tulos , Viestintäjaosto (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,4 Tulos ,4 15

17 Maaseutujaosto (KV) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,1 Tulos , Vanhusneuvosto (HP) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,1 Tulos , Toimikunnat (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

18 Tehtäväalue: ELINKEINOT JA KEHITTÄMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntastrategian mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Elinkeinotoimi vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin kunnassa. Kustannuspaikalle varataan määräraha elinkeinopalvelujen ostoon Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä ja rahoitusosuuksiin EU-projekteihin osallistumiselle sekä kunnanhallituksen erikseen päättämiin avustuksiin. Viisarin LEADER-ohjelman rahoitusosuuden määräraha varataan omalle kustannuspaikalleen. Työllistämisen kustannuspaikalle on varattu määräraha työllisyyttä edistävien käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen, kunnan velvoitetyöllistämiseen ja nuorten kesätyöllistämiseen kunnan omissa työkohteissa ja yritysten/yhteisöjen kesätyöavustuksella. LAPE-projektiin osallistuminen on yksi työllistämisen väline. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä. Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä sähköisten palvelujen käytön tukemista. Yhteispalvelupisteen toiminta aloitettiin ja piste oli mukana valtakunnallisessa määräaikaisessa etäpalvelukokeilussa. Etäpalvelua jatketaan vuonna Kustannuspaikalle varataan määräraha yhteispalvelupisteen kustannuksiin. Kuntamarkkinointia toteutetaan pääsääntöisesti kunnan kotisivujen ja yleisen suhdetoiminnan avulla, näille varataan määrärahat omille kustannuspaikoilleen. Tukimuodot: Avustusmäärärahat uudisasukkaan asumistukeen ja maksuttomaan päivähoitoon/kotihoidon kuntalisään sekä oppisopimuskoulutuksen tukemiseen varataan omille kustannuspaikoilleen. Taitava Karstula -hankekokonaisuudella pyritään osaltaan turvaamaan rakentamiseen ja puutuoteteollisuuteen osaajia samoin kuin työssäoppimisen kautta antaa mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto. Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuudelle on varattu määräraha, jota käytetään erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Tulomuutto ja uudisrakentaminen kehittyvät kunnassa myönteisesti. Työllisyys kehittyy kunnassa myönteisesti. Kunnan elinvoimaisuuden ja suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen Kunnassa olevien työpaikkojen ja yritysten määrän sekä muiden keskeisten elinvoimatekijöiden ke- Elinvoimatekijät eivät heikkene. hitys. Väestön ja rakentamisen kehitys. Tukijärjestelmien toimivuus: tehtyjen päätösten määrä, rakennuslupien määrä, rakennushankkeiden kokonaisarvo. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys. Nuorten työllistymisen kehitys. Tukijärjestelmien säilyttäminen: Uudisasukkaan asumistuki Maksuton päivähoito / kuntalisä Tukijärjestelmien jatkaminen: Oppisopimustuki Nuorten kesätyöllistämisen tuki KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Pitkäaikaistyöttömyyden Kelamaksun määrä. Kela-maksun pienentyminen. Ennakointityö yhteisen toimintamallin Yleisimmät alue- ja paikallishallinnon palvelut ovat kuntalaisten saatavilla yhteispalvelupisteessä. Kunnan tunnettuutta ja myönteistä kuntakuvaa luodaan aktiivisella markkinointiviestinnällä. Saatavilla olevien palvelujen mahdollisimman laaja käyttö. Kotisivujen käyttömäärä Asiakaspalaute mukaan. Yhteispalvelun toiminnan tunnetuksi tekeminen ja toimintamallin vakiinnuttaminen. Kunnan kotisivujen ajantasaisuus ja palvelevuus. 17

19 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Elinkeinotoimi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos , Viisari Leader TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos , Työllistäminen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos , LAPE-projekti TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Yhteispalvelu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,5 Tulos , Hyvinvoiva karstunen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,5 Tulos , Asumistuki / kuntalisä TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos , Oppisopimustuki TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

20 Suhdetoiminta, edustus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos , Laajakaistaliittymät TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

21 Tehtäväalue: MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntastrategian mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kaavoituksen osalta ajantasaiset tiedot kaavoitustilanteesta esitetään kunnan kotisivuilla ja kunnanvaltuuston käsittelyyn vuosittain tulevassa kaavoituskatsauksessa. Kaavoituksen tavoitteena on turvata riittävät maa-alueet kunnan kehittymisen kannalta keskeisiin tarpeisiin. Muita kaavoitukseen liittyviä tavoitteita esitetään jäljempänä teknisen toimen päävastuualueen tehtäväalueella Aluearkkitehtitoiminta. Käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava ja Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos. Keskustan asemakaavan ajantasaistaminen on aloitusvaiheessa. Asuntotoimen tehtävänä on kunnan vuokra-asuntojen vuokraus- ja kunnossapitotoiminnasta huolehtiminen sekä asumiseen liittyvien valtionavustusten viranomaistehtävät. Kunnan asuntosihteeri toimii kunnan täysin omistaman Karstulan Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtajana. Maa- ja metsätilojen osalta tehtävänä on huolehtia kunnan omistamista maa- ja metsätiloista. Metsätilojen osalta vuotuiset päätehakkuut ja hoitotoimenpiteet tehdään metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva kaavoitus. Tonttitarjonta Kysynnän mukainen tonttitarjonta, omakoti- ja rivitalotonttien saatavuus 100 %. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavoitus valmistuu vuonna Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös vuoden 2014 aikana. Hyväksymisprosessi toteutuu suunnitellussa aikataulussa. Metsänhoito on suunnitelmallista ja siitä kertyy metsänmyyntituloa. Metsänmyyntitulojen määrä TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt:kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola Talousarvioon suunniteltujen tulojen toteutuminen Kaavoitus (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,6 Tulos , Asuntotoimi (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,0 Tulos , Maa- ja metsätilat (MS) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,2 Tulos ,2 20

22 Tehtäväalue: IT-PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan palvelutuotantoa tukevien IT-palvelujen keskitetty hoitaminen Tehtäväalueen vastuuhenkilö: IT-suunnittelija Kaija Tupamäki Perustelut ja informatiiviset tiedot: IT-palvelujen keskeisenä tehtävänä on laitteiden ja ohjelmistojen asennus- ja ylläpitotehtävät, järjestelmien ja tietoverkkojen suunnittelu ja toteuttaminen, laitteistojen hankinta sekä käyttäjien opastaminen. Osana kokonaisuutta huolehditaan myös puhelin- ja viestintäratkaisuista. IT-palvelut tukee osaltaan toimintaprosessien sähköistämistä ja ohjelmistojen täyttä hyväksikäyttöä, mitä kuntapalvelujen tuottavuuden lisääminen edellyttää. Kustannustehokkuutta tuovat myös videoneuvotteluyhteyksien hyödyntäminen palavereissa ja asiakaspalvelussa sekä verkon vikatilanteiden väheneminen hyvien kuituyhteyksien rakentamisen vuoksi. Lähivuosien aikana on suunnitelmissa isompina projekteina luopua omista palvelimista, ottaa käyttöön asianhallinta- ja arkistointijärjestelmät, tehostaa tietohallintoa ja tietoturvaa sekä jatkuvasti vahvistaa henkilöstön valmiuksia ohjelmistojen käyttöön. Keväästä 2013 käynnissä ollut palvelinten virtualisointi jatkuu vielä vuodelle Samoin aloitetaan asianhallinta- ja arkistointijärjestelmien käyttöönoton suunnittelu. Viestintäpalvelujen seudulliseen kilpailutukseen saataneen vuoden 2014 aikana lainvoimainen markkinaoikeuden ratkaisu, jonka jälkeen kunta järjestää oman kilpailutuksensa tai liittyy ko. puitesopimukseen. Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy toteuttaa alkuvuonna 2014 seutuverkon kilpailutuksen, jossa mahdollinen operaattorin vaihtuminen vaikuttaisi myös kuntien lähiverkkoihin. Seudullisen IT-yksikön kokoamista Verkkopalvelut Oy:n alaisuuteen alkaen valmistellaan parhaillaan ja asia tullee kuntien päätettäväksi keväällä IT-palvelut tukevat osaltaan kunnan palvelutuotannon sujuvuutta ja tehokkuutta. Työprosessien sujuvuus Vikatilanteet Keskeisten järjestelmäkokonaisuuksien jatkuvan toimivuuden varmistaminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET IT-palvelujen jatkuva kehittäminen harkitusti ja itse päätettävässä kiireellisyysjärjestyksessä. Suunnitelman mukaiset toteutetut toimenpiteet Suunnitelma IT-palvelujen kehittämisestä kohti Tiera Oy:n hahmottelemaa palvelukokonaisuutta. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN IT-palvelut TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate Tulos

23 Tehtäväalue: KIINTEISTÖT Tehtäväalueen tarkoitus: Kaikki kunnan omistamat kiinteistöt ovat talousarviossa kunnanhallituksen päävastuualueella. Muut hallintokunnat ovat tilojen sisäisiä vuokralaisia. Perusturvaliikelaitos Saarikka vuokraa kunnalta toimintojensa tarvitsemat tilat. Talousarviossa kiinteistöt on jaotelty niiden keskeisen käyttötarkoituksen perusteella neljään ryhmään: teollisuus-, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muut kiinteistöt. Tehtäväalueen tilivelvollinen viranhaltija: kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola Kunnassa on tarjolla elinvoimaisen Tilojen vuokrausaste Vuokrausaste 100 %. elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvia teollisuustiloja. Kunnallisessa palvelutuotannossa käytettävät tilat ovat tarkoitukseensa soveltuvassa kunnossa. Käyttöaste Tehdyt korjaukset Käyttöaste 100 %. Tilojen jatkuva huolto ja korjaus käyttötarkoituksen mukaan. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. Tilinpäätös Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tilojen kunnossapitoa ja tarvittavia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tehdyt selvitykset ja korjaussuunnitelmat Jatkuva seuranta ja yhteistyö käyttäjien kanssa korjaustarpeita varten. Palvelutuotannossa tarpeettomat kiin- Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN TEOLLISUUSKIINTEISTÖT, vastuuhenkilö kunnanjohtaja Eino Nissinen teistöt pyritään myymään. Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos ,0 SIVISTYSTOIMEN KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,1 Tulos ,5 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,1 Tulos ,3 22

24 MUUT KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,1 Tulos MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Kunnallisverotuksen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus verohallitukselle kunnallisverotuksen suorittamisesta. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Kunnallisverotus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos ,9 Muut yleishallinnon kustannukset kustannuspaikalle kirjataan Kuntaliiton, Kuntien eläkevakuutuksen ja Keski- Suomen liiton kuntaosuudet. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Muut yleishallinnon kust. TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Lomapalkkavelka kustannuspaikalle kirjataan kirjanpitolainsäädännön mukainen lomapalkkavelka. Vastuuhenkilö: kirjanpitäjä Vuokko Isopoussu Lomapalkkavelka TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Maaseututoimen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus yhteistoiminta-alueelle siirtyvästä maaseutuhallinnosta isäntäkunta Pihtiputaalle. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Maataloustoimi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,6 Tulos ,6 Asioimisliikenteen kustannuspaikalle kirjataan kunnan ostopalvelusopimuksin hankkima osin kutsuohjattu asiointiliikenne, joka palvelee erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeita. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Asioimisliikenne TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos ,3 23

25 Tehtäväalue: HENKILÖSTÖHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Toimeenpanna kunnanhallituksen henkilöstöjaoston linjauksia ja tavoitteita sekä huolehtia kunnan työnantaja-asemasta johtuvista yhteistoiminta- ym. velvoitteista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöhallinnon kustannuspaikalle varataan määräraha yhteisen henkilöstöhallinnon toimintaan ja yhteisten henkilöstökoulutusten järjestämiseen. Henkilöstön terveydenhuollon kustannuspaikalle kirjataan kustannukset työterveyshuoltosopimuksen mukaisesta lakisääteisestä työterveyshuollosta (ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta) sekä yleislääkäritasoinen sairaanhoito työterveyspalvelujen piiriin kuuluvalle henkilöstölle. Henkilöstön TYKY-toiminnan kustannuspaikalle varataan määräraha henkilöstöedusta omaehtoiseen työhyvinvoinnin tukemiseen. Vuonna 2014 etuna annetaan 50 euron arvosta Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Työsuojelun kustannuspaikalle kirjataan lakisääteisen työsuojelun toimintaorganisaation toiminnan kustannukset ja yhteiset työsuojeluun liittyvät kustannukset. Työsuojeluorganisaation uusi toimintakausi on Työmarkkina-kustannuspaikalle kirjataan yhteistoimintajärjestelmän mukaiset luottamusmiestoiminnan kustannukset. Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine, jota rakennetaan henkilöstöjaoston Henkilöstöjaoston strategian osaalueiden toteutuminen. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. strategian mukaisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Esimiestyön tukeminen ja esimiestaitojen Toteutetut toimenpiteet vahvistaminen. Kunnan palkkausjärjestelmä on taloudellisesti kestävä ja kannustava. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja työturvallisuustyön kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Toteutetut toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Henkilöstösäännön päivitys valmiiksi maaliskuun 2014 aikana. Työhyvinvointikortti-koulutus kaikille esimiehille keväällä Työajanseurantajärjestelmien käytön jatkuva kehittäminen. HL-lisien tarkemmat myöntämisperusteet valmiiksi vuoden 2014 aikana. Päivitettävän työsuojelun toimintaohjelman ja työkyvyn varhaisen tuen toimintamallin toteuttaminen Henkilöstöhallinto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,5 Tulos , Henkilöstön terveydenhuolto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

26 Henkilöstön TYKY TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos , Työsuojelu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos , Työmarkkina TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos ,2 Tehtäväalue: TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota keskitetysti talous- ja hallintopalveluja varmistaen talous- ja hallintotehtävien lakisääteisten velvoitteiden täyttyminen kuntaorganisaatiossa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Talous- ja hallintopalvelut huolehtii kunnan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista, palvelukeskusten taloushallinnon toimintojen koordinoinnista ja sisäisestä valvonnasta sekä kunnan keskushallinnossa tarvittavista asiantuntija- ja toimistotehtävistä. Lisäksi huolehditaan joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Toteutetut toimenpiteet Tehtäväkokonaisuudet hoidetaan taloudellisesti, oikea-aikaisesti ja Hallinnon kustannukset Valmistelu- ja käsittelyajat ammattitaitoisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Sähköisten taloushallinnon järjestelmien käytön kehittäminen. Toteutetut toimenpiteet Talousohjeistuksen ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukainen toiminta. Tarvittavista toimenpiteistä on valmis suunnitelma ja toteuttaminen on käynnissä kevään 2014 aikana Talous- ja hallintopalvelut TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,9 Tulos ,9 25

27 Tehtäväalue: HENKILÖSTÖYKSIKKÖ Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota palkanlaskentapalveluja ja henkilöstöhallinnon asiantuntijapalveluja ikunnalle ja sopimusperusteisesti palkanlaskentansa ulkoistaneille SoTe kuntayhtymälle ja lähikunnille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vastaava palkkasihteeri Liisa Taipale Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöyksikön tehtävänä on osaltaan huolehtia kunnan ja yhteistyöorganisaatioiden työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvien velvoitteiden asianmukaisesta hoitamisesta. Palvelutuotanto perustuu palvelusopimuksiin ja suoriteperusteiseen hinnoitteluun. Yhteistyösopimukset jatkuvat jälkeen toistaiseksi voimassaolevina vuoden irtisanomisajalla. Vuonna 2012 tuotettiin suoritetta (palkkatosite), keskimääräinen suoritehinta oli 21,24. Vuoden 2013 alusta suoriteperusteista hinnoittelua tarkennettiin ja samalla varauduttiin suoritemäärien vähenemiseen. Vuonna 2014 suoritemäärien arvioidaan edelleen hieman vähenevän. Palvelut järjestetään yhteistyösopimusten mukaisesti. Asiakastyytyväisyys Palvelut toteutuvat sopimusten mukaisina. Palkkahallinnon palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Hinnoittelun kustannusvastaavuus, suoritehinta laskeva. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hyödynnetään tietojärjestelmien mahdollisuuksia palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon työprosessien jatkuvaan kehittämiseen. Toteutetut toimenpiteet Käytössä olevien tietojärjestelmien ominaisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Henkilöstöyksikkö TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,7 Tulos ,7 26

28 Tehtäväalue: RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia ateria- ja siivouspalveluita. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Kaija Hakala Perustelut ja informatiiviset tiedot: Ruoka- ja siivouspalvelujen suurimmat sisäiset asiakkaat ovat perusopetus, lukio ja päivähoito.yksikkö myy ateriapalveluja sopimusperusteisesti myös kuntaorganisaation ulkopuolelle Perusturvaliikelaitos Saarikalle sekä järjestää kokous- ja henkilöstöruokailussa tarvittavat ateriapalvelut. Ruokapalvelut toteutetaan kahden valmistuskeittiön mallilla, mikä takaa jatkuvan toimintavalmiuden. Tolppilan valmistuskeittiö huolehtii opetustoimen ja päivähoidon ateriapalveluista seitsemään jakelupisteeseen sekä kokousvarauksista ja -ruokailuista. Terveysaseman valmistuskeittiö huolehtii terveysaseman osastojen, Uusjokelan ja Valkaman ateriapalveluista ja kanttiinista, ryhmäperhepäiväkodin ateriapalveluista sekä kotipalvelun asiakkaille kuljetettavista ateriapalveluista. Keittiö valmistaa myös pääosan sotaveteraanien ateriapalveluista. Siivouspalvelujen tehtävänä on huolehtia koulujen, koulukeskuksen kiinteistöjen ja kirjaston, päiväkodin ja ryhmäperhepäiväkodin, nuorisotalon sekä yhteispalvelupisteen puhtaanapidosta tehtyjen siivoustyön mitoitusten mukaisena. Siivouspalvelut toteutetaan pääsääntöisesti omana palvelutuotantona hyödyntäen lisäksi sopivissa kohteissa ostopalvelua alan yrityksiltä. Vuonna 2012 terveysaseman keittiö tuotti ,26 suoritetta (lounas), suoritehinta 4,59. Suoritemäärä on kasvanut noin 15 % ja vuoden 2014 suoritemääräksi arvioidaan Vuonna 2012 kouluruokailussa tuotettiin ,98 suoritetta (koululounas), suoritehinta 3,12. Vuoden 2014 suoritemääräksi arvioidaan Siivouspalvelut huolehtii noin m² puhtaanapidosta, 88 % omana työnä ja 12 % ostopalveluna. Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Siivoustyön hinta ja sen kehitys Suoritemäärä työntekijää ja työtuntia kohti maan keskitasossa. Suoritehinta alle maan keskitason KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Ruoka- ja siivouspalvelujen laatutaso Eri-ikäisten ravitsemussuositukset on suositusten mukainen. Mitoituksen mukainen siivous Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan palvelusopimusten mukaisina. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Asiakastyytyväisyys Ikäryhmän suosituksia vastaavat ateriapalvelut. Siivouksen mitoitusohjelman hankinta ja mitoituksen jatkuva ajantasaistaminen muutosten mukaan. Kaikkien asiakkaiden kanssa on tehty ajantasainen palvelusopimus Terveysaseman keittiö TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,6 Tulos , Kouluruokailu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,1 Tulos , Siivoustoimi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos ,2 27

29 Tehtäväalue: LOMITUSPALVELUKESKUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lomituspalvelukeskus toimii sopimusperusteisena Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut Karstulan, Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella. Tehtäväalueen tilivelvollinen viranhaltija: lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen (vs. Sirpa Friman saakka) Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lomituspalvelujen paikallisyksikön tehtävänä on huolehtia maatalousyrittäjien vuosiloma-, sijaisapu- ja maksullisen lomituksen toiminnasta järjestämällä maatalouslomittaja tilalle em. tarpeen mukaan. Näkyvissä on lomaoikeutettujen maatalousyrittäjien määrän väheneminen, josta seuraa sekä tuotettavien lomituspäivien että lomituspalvelujen hallintoon käytettävissä olevan hallintorahan määrän väheneminen. Syksyllä 2013 lomaoikeutettuja yrittäjiä on 543 ja tiloja 364. Tiloista 6 % on itsejärjestetyssä lomituksessa, 94 % käyttää kunnallista lomituspalvelua. Edellisvuodesta yrittäjien määrä on vähentynyt 7 % ja tilojen määrä 6 %. Lomituspalvelut järjestetään Melan toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Lomituspäivien määrä suhteessa kysyntään Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat Yrittäjien vuosilomien ja sijaisapulomitusten toteutuminen. Kaikilla tiloilla on ajantasainen palve- Lomituspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. 28 Lomituspäivän hinta Hallintorahan riittävyys lusuunnitelma. Melan määrittämä päivähinta. Hallintoraha kattaa hallintokustannukset. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hallinnon hyvä saavutettavuus, asiakaspalvelu ja tiedottaminen yrittäjille. Asiakaspalaute Asiakaskyselyssä tyytyväisyys hallintoon keskiarvo >3,5. Tehokas lomittajien työnsuunnittelu. Riittävä, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Lomittajien työmatkakustannusten osuus lomituspäivän hinnasta Tuetun maksullisen lomituksen määrä Kuukausipalkkaisten lomittajien työtunnit Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä Työmatkakustannusten pysyminen kohtuullisella tasolla. Kuukausipalkkaisten lomittajien täysi työaika. Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä vähenevä. Ammattitaitoa tukevan koulutuksen järjestäminen Lomitushallinto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,8 Tulos , Lomituspalvelut TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate Tulos TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula keskimäärin halvin neljännes kallein neljännes Lomituspäivän nettohinta, /pv 164,39 180,10 <170,34 >192,34

30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Palvelukeskukset: KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Tilivelvollinen viranhaltija: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisen jälkeen ns. laajan perusturvan sosiaali- ja terveystoimen palvelut toteutetaan ostopalveluina SoTe kuntayhtymältä (perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä (erikoissairaanhoito). Ympäristöterveydenhuolto ja elänlääkintähuolto ovat siirtyneet yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi, ko. kustannuspaikoille kirjataan isäntäkunta Viitasaarelle maksettava osuus. Päävastuualueen talousarvio sisältää lisäksi kunnan vastuulle edelleen kuuluvia sosiaali- ja terveystoimen eläkemenoperusteisia maksuja, joihin on varattu määräraha sosiaali- ja terveystoimen eri kustannuspaikoille. Muun toiminnan kustannuspaikalle kirjataan tilastoinnissa sosiaalihuoltoon kuuluva osuus oppilashuoltotyöstä (koulukuraattoripalvelun järjestämisen kustannukset ja tulot naapurikunnilta). Vanhusten kotipalvelun kustannuspaikalle on varattu avustusmääräraha vanhusten siivouspalvelujen oston tukemiseen ja sotaveteraanien ateriapalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus. Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Maaseutukuntien keskitaso KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2014 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintatuotot ,0 Myyntituotot ,0 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut ,8 Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,0 TILIKAUDEN TULOS

31 Päävastuualueen toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Vanhusten laitospalvelut, / asukas Vanhainkotihoito, / hoitopv Kotipalvelut, / asukas Perusterveydenhuollon avohoito, / asukas Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, / asukas Hammashoito, / asukas Erikoissairaanhoito, / asukas Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, / asukas TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Perusterveydenhuolto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos , Erikoissairaanhoito TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos , Ympäristöterveydenhuolto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,5 Tulos ,5 30

32 Eläinlääkintähuolto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,7 Tulos , Muu toiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,9 Tulos , Vanhusten kotipalvelu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos , Eläkemenoperusteiset TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos ,0 31

33 SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunnan tehtävänä on - vastata lautakunnan alaisuuteen kuuluvan oman ja ostetun palvelutuotannon laadusta ja saatavuudesta - valvoa ja huolehtia eri tahoilta tulleiden voimassa olevien määräysten ja velvoitteiden toteutumista palvelutuotannossa - valvoa kunnan omien päätösten ja linjausten toteutumista. Palvelukeskukset: SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen perustehtävänä on järjestää kasvatus- ja koulutuspalvelut sekä kulttuuripalvelut valtakunnallisten vaatimusten ja kunnan omien linjausten mukaisesti. Tavoitteena on palvelujen määrän ja laadun säilyttäminen eri toteuttamistavat ja kustannustehokkuus huomioiden. Tilivelvollinen viranhaltija: sivistysjohtaja Anitta Rasi KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2014 SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintatuotot ,2 Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,8 Tuet ja avustukset ,5 Muut toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,0 Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,6 TOIMINTAKATE ,4 Poistot ja arvonalentumiset ,5 TILIKAUDEN TULOS ,0 Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 32

34 Tehtäväalue: SIVISTYSHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia palvelukeskuksen resursseista ja vastata palvelujen järjestämisestä kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan. Hallinnon tehtävänä on myös sivistyspalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Sivistyshallinnon kustannuspaikalle kirjataan myös sivistyslautakunnan myöntämien avustusten määräraha. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Kehitysnäkymät: Sivistyspalvelukeskus vastaa koulutus- ja kulttuuripalvelujen, päivähoitopalvelujen, liikuntapalvelujen ja nuorisopalvelujen toteutumisesta. Tavoitteena on säilyttää palvelujen taso entisellä tasolla. Tulossa olevat koulutuksen opetussuunnitelmamuutokset työllistävät hallintoa. Valtakunnalliset, alueelliset sekä oman kunnan rakenteisiin liittyvät seikat aiheuttavat epävarmuutta eikä asioita voi juuri muuta kuin seurata. Ikärakenne ja esim. oppilasmäärien väheneminen on tarpeen huomioida tulevaisuutta ennakoiden, esim. henkilöstö- ja tilaratkaisuissa. Hyvinvoiva karstunen -ohjelma liittyy olennaisesti myös sivistyspalvelukeskuksen tarjoamiin palveluihin. Kaikkiin palveluihin liittyvä laadun arviointi on tärkeä kehittämiskohde. Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisesti. Käynnistetään palveluiden laadunarviointityö. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Päätösten strategiavaikuttavuuden arviointi Kustannusvertailut palveluittain Sivistyshallinto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos ,3 33

35 Tehtäväalue: PÄIVÄHOITO Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota paikkakunnan lapsiperheille päivähoitolaissa määritellyt palvelut sekä kehittää niitä ottamalla huomioon kunnan väestörakenteen, syntyvyyden, työllisyyden sekä lasten / lapsiperheiden yksilölliset tarpeet. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: päivähoidon johtaja Jukka Lentonen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Päivähoito koostuu hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta, jotka tukevat lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Kaikilla vanhemmilla on oikeus saada alle kouluikäisille lapsilleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin sitä tarvitaan. Ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoa tarjotaan ainoastaan silloin kun lapsen molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa ansiotyössä tai yötyön jälkeisessä lepovuorossa. Päivähoito tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tippamäen päiväkoti: Paikkoja 40. Esioppilaiden päivähoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Ryhmäperhepäiväkoti Rypäle: Paikkoja 20. Vuorohoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Perhepäivähoito: Perhepäivähoitajia 14, paikkoja 70. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaikilla vuoden 2013 loppuun mennessä syntyneillä karstusilla lapsilla on oikeus vuoden mittaiseen maksuttomaan päivähoitoon tai vaihtoehtoisesti sadan euron suuruiseen kotihoidontuen kuntalisään alle kolmivuotiaana vuoden ajan. Talousarvioon on sisällytetty järjestelmän jatkaminen samanmuotoisena vuonna 2014 syntyville lapsille. Lokakuussa 2013 hoitolapsia oli 128, joista osapäivähoidossa 62. Hoitolapsien määrä laskee hieman edellisvuosien tasosta. Ilta- ja viikonloppuhoidon tarve näyttää pysyvän samansuuruisena verrattuna edellisiin vuosiin. Päivähoito järjestetään asiakaskeskeisesti Odotusaika hakemuksen jättämi- Lakisääteinen <14 vrk ja joustavasti. sestä hoitopaikan saamiseen. Päivähoito tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso Kiinteät paikat täysin käytössä SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lasten kehitykseen liittyvät erityistarpeet huomioidaan ja lapsiperheille tarjotaan yksilöllistä apua vanhemmuuden tukemiseen. Henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat Kaikilla ajantasainen vasu. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelu saatavilla kaikissa hoitomuodoissa. Moniammatillinen yhteistyö on suun- Pyritään vähentämään subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttöä (kotilapset). Hallinnon tehostaminen siirtymällä työajan kirjauksissa sähköisiin tiedonsiirtoihin. TALOUS: TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ nitelmallista. Pienimuotoisen kerhotoiminnan järjestäminen yhteistyössä seurakunnan kanssa. Flexim työajanseurannan käytön kehittäminen päiväkodeissa. Mobiili työajanseurannan käyttöönotto perhepäivähoidossa. TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,3 Tulos ,7 34

36 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Päivähoito, / 0-6 vuotias Päiväkotihoito, / hoitopv Perhepäivähoito, / hoitopv TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Päiväkoti TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,9 Tulos , Perhepäivähoito TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,6 Tulos , Ryhmäperhepäiväkoti TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,2 Tulos , Lasten kotihoidon tuki TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos ,2 35

37 Tehtäväalue: ESI- JA PERUSOPETUS Tehtäväalueen tarkoitus: Järjestää perusopetuslain mukainen esiopetus, oppivelvollisuusikäisten perusopetus ja siihen liittyvä kasvatus. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: Rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Eero Päivinen ja Suvi Västi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Esi- ja perusopetus on suunnitelmallista ja perustuu seudullisiin ja koulukohtaisiin opetus- ja vuosisuunnitelmiin. Esiopetuksella parannetaan lasten valmiuksia aloittaa peruskoulu ja tarjotaan mahdollisuus joustavaan koulun aloittamiseen. Laadukas lakisääteinen perusopetus antaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet. Yhtenäinen perusopetus mahdollistaa opettajien osaamisen hyödyntämisen joustavasti eri vuosiluokilla. Erityisopetuksella vahvistetaan oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä, lisätä annettavan tuen suunnitelmallisuutta sekä tehostaa käytössä olevia tukitoimia ja moniammatillista yhteistyötä. Aamu- ja iltapäivätoiminta on oppituntien ulkopuolista vapaa-ajan toimintaa, joka on suunnattu perusopetuksen 1. ja 2. luokan sekä erityisopetuksen oppilaille. Toiminta järjestetään kirkonkylällä ostopalveluna ja kyläkouluilla koulunkäynninohjaajien ja päivähoidon yhteistyönä. Tolppilan koulu: Lukuvuonna koulussa toimii 15 opetusryhmää, joista 2 on esiopetusluokkia ja 1 pienluokka. Toinen esiopetusluokista toimii Tippamäen päiväkodin yhteydessä, missä järjestetään esioppilaiden päivähoitoa. Oppilaita oli syyskuussa 2013 yhteensä 269, joista esioppilaita on 37. Pienluokassa on 5 oppilasta. Koulukuljetusoikeus on 116 oppilaalla. Laaksolan koulu: Lukuvuonna koulussa on 11 opetusryhmää, joista 1 on pienluokka. Koulussa oli syyskuussa 2013 yhteensä 166 oppilasta, joista pienluokassa oli 5. Koulukuljetusoikeus on 86 oppilaalla. Rantakylän koulu: Lukuvuonna koulussa toimii 2 opetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2013 yhteensä 34, joista esioppilaita 3. Koululle myönnetty tuntikehys kieltenopetus ja erityisopetus mukaan lukien on 68 tuntia. Koulukuljetus järjestetään 25 oppilaalle. Vastingin koulu: Lukuvuonna koulussa toimii 2 opetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2012 yhteensä 27, joista esioppilaita 0. Koululle myönnetty tuntikehys kieltenopetus ja erityisopetus mukaan lukien on 63 tuntia. Koulukuljetus järjestetään 17 oppilaalle. Tämänhetkisten oppilasennusteiden perusteella koulun oppilasmäärä tulee syksyllä 2015 laskemaan alle kahteenkymmeneen, mikä on kunnassa ollut kyläkoulujen toiminnan lakkauttamisen rajana. Lapsille ja nuorille luodaan edellytykset hyvään oppimiseen ja turvataan jatko-opiskelun mahdollisuudet. Päättötodistuksen saaneiden ja jatko-opiskelupaikan saaneiden määrä Perusopetuksen päättävistä päättötodistuksen saa 100 % ja jatko-opiskelupaikan 100 %. Esi- ja perusopetus tuotetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laadukas opetus. Valtakunnalliset kokeet ja oppi- Vähintään valtakunnallinen keskitaso Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö. Erityisopetuksen tuen riittävyys ja tehokkuus. mistulosten arvioinnit Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, koulukuljetus, siivous, kiinteistönhoito) Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon toimivuus Laaja-alaisen erityisopetuksen käyttömäärät Palvelusopimusten toteutuminen. Päivittäisten toimintojen sujuminen luotettavasti. Kiinteistöt: tarvittavien remonttien toteutus nopeasti ja ammattitaitoisesti. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tulokset yli maan keskitason. Erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö. Laaja-alaista erityisopetusta tarjotaan kaikilla luokka-asteilla viikoittain. 36

38 Aamu- ja iltapäivätoiminnan hyvä tarjonta. Käyttäjämäärät Yhteistyön tiivistäminen päivähoidon, nuorisotoimen, koulujen kerhotoiminnan ja järjestöjen ohjatun toiminnan kanssa. Toimintaan osallistuvien lasten määrän seuranta ja kysely huoltajille. TALOUS: TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,4 Tulos ,1 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Esiopetus, / oppilas Esiopetus, / opetustunti Perusopetus, / oppilas Perusopetus, / opetustunti TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Eero Päivinen ja Suvi Västi Esiopetus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,8 Tulos , Tolppila ja Laaksola (JV) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,1 Tulos , Rantakylän koulu (EP) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,1 Tulos , Vastingin koulu (SV) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos , Erityisopetus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,5 Tulos ,5 37

39 Aamu- ja iltapäivätoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,6 Tulos ,6 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Perusopetuksen sekalaisia tuloja ja kustannuksia kirjataan erillisille kustannuspaikoille. Oppilaan ohjauksen kustannuspaikkaa käytetään opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaamiseen liittyvien mahdollisten tulojen ja kustannusten kirjaamiseen. Koulutapaturmien kustannuspaikalle kirjataan tapahtuneiden koulutapaturmien kustannukset ja saadut vakuutuskorvaukset. Jakamattomien erien kustannuspaikalle kirjataan perusopetuksen jakamattomia kustannuksia ja tuloja: eläkemenoperusteisia maksuja, tietoliikenne- ja mikrotukipalveluita, muissa kunnissa koulua käyvien koulunkäyntikulujen korvaukset ja muita koulujen yhteisiä menoja, tulopuolella on vastaavasti saadut kotikuntakorvaukset. Projektien tulot ja menot kirjataan erillisille kustannuspaikoille saadun rahoituksen seurattavuuden vuoksi. Muiden kustannuspaikkojen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Liikkuva koulu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Kerhotoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Oppilaan ohjaus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Koulutapaturmat TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Jakamattomat erät TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,4 Tulos ,4 38

40 Tehtäväalue: LUKIOKOULUTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lukion oppimäärän suorittamiseen ja ylioppilastutkintoon tähtäävän toisen asteen koulutuksen järjestäminen seutukunnan nuorille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta. Lukion käyneet hakeutuvat yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin sekä ammatilliseen koulutukseen. Osa opiskelijoista voi suorittaa lukioaikana yliopistokursseja tai ammatillisia opintoja. Lukiossa voi opiskella myös aikuislukion opetussuunnitelman mukaan ja tehdä joillekin aloille kaksoistutkintoja. Lukuvuonna lukiossa toimii 6 perusopetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2013 yhteensä 90 sekä yksi kaksoistutkinto-opiskelija. Koululle myönnetty tuntikehys opetukseen on 151,5 tuntia. Paikkakunnalla on monipuolista toisen asteen koulutustarjontaa nuorille ja aikuisille. Lukion toiminta Ammatillinen koulutus mahdollista Koulutuksen järjestäjien yhteistyö tiivistä (ammatilliset oppilaitokset, kansanopisto, kansalaisopisto). Lukiokoulutus toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Opiskelijamäärä Maaseutukuntien keskitaso Opiskelijamäärä yli 100 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laadukas opetus. Opetusryhmien koko Yo-tulokset Päättötodistuksen saaneet Keskeyttäneet Opetusryhmien keskikoko vähintään 16. Yo-tulosten keskiarvo vähintään 4 3. vuositason päättää 100 %. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö. Opetusteknologian hyödyntäminen lähiopetuksessa, itsenäisessä opiskelussa ja etäopinnoissa. Koulutuksen työelämäyhteydet. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, siivous, kiinteistönhoito) Opiskelijahuollon ja -terveydenhuollon suunnitelmallisuus ja toimivuus Laitteiden käyttö Itsenäisesti suoritetut opinnot ja etäopinnot Suoritetut työpaikkavierailut Ammatteihin tutustumiset Keskeyttäneitä alle 5 %. Palvelusopimusten toteutuminen. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tulokset yli maan keskitason. Tietokoneet ja tabletit käyttöön jokaisella kurssilla, opettajille koulutusta laitteiden pedagogiseen käyttöön. Henkilöstölle 3-4 vierailua tai koulutusta. Kaikki opiskelijat tutustuvat ainakin yhteen ammattiin tai yritykseen / lukuvuosi Lukio TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,8 Tulos ,9 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Lukiokoulutus, / oppilas Lukiokoulutus, / opetustunti

41 Tehtäväalue: KANSALAISOPISTO Tehtäväalueen tarkoitus: Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitoksena matalan kynnyksen harrastusja oppimispaikka sosiaaliselle kasvulle, itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiselle. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Hannu Patamaa Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kansalaisopisto on OKM:n järjestämislupaan perustuva, yleissivistävää koulutusta ja taiteen perusopetusta antava oppilaitos. Vapaan sivistystyön oppilaitoksena sen tehtävänä on tukea kuntalaisten omaehtoista opiskelua, itsensä ja kansalaisvalmiuksien kehittämistä. Opetus on suunnattu pääasiassa aikuisille, mutta varsinkin taiteen perusopetuksen ryhmissä on lapsia ja nuoria. Opiston toimialueena on Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. Taiteen perusopetusta järjestetään teatteri-ilmaisussa, kuvataiteessa ja käsityötaiteessa. Vuonna 2012 järjestettiin valtionosuustunteja 5034 ja maksupalvelukoulutusta (tilaus-) 16 oppituntia. Paikkakunnalla on monipuolista vapaan sivistystyön opiskelu- ja harrastustarjontaa kaikenikäisille. Valtionosuustuntien määrä Osallistujien määrä Valtionosuustunteja Netto-opiskelijamäärä Paikallisten koulutuksen järjestäjien Toiminta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset / opetustunti Opintomaksukertymä yhteistyö on tiivistä. Maaseutukuntien keskitaso, 10 / opetustunti. Opintomaksukertymä 11 / oppitunti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Toiminta tukee ja edistää kuntalaisten omaehtoista hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Opintotarjonnan määrä Osallistujien määrä Piirejä ja kursseja 190. Yleisöluentoja 10. Brutto-opiskelijoita Luodaan aikuisille mahdollisuuksia täydentää perustaitojaan ja kehittää ammatillista osaamistaan Järjestetään senioreille henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaa toimintaa. Laaditaan kansalaisopistolle Hyvinvoiva karstunen -ohjelman pohjalta kehittämissuunnitelma. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Maksupalvelukoulutuksen määrä Maksupalvelukoulutustunteja 80. Senioreille suunnatun toiminnan ja osallistujien määrä Suunnitelma sivistyslautakuntaan toukokuussa Seniorikursseja 30. Netto-opiskelijamäärä 800. Perustetaan asiaa valmisteleva työryhmä Kansalaisopisto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,4 Tulos , Taiteen perusopetus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,5 Tulos ,5 40

42 Maksupalvelukoulutus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,6 Tulos ,6 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2012 alin ylin Kansalaisopisto, / opetustunti Tehtäväalue: KULTTUURIPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Laadukkaiden, kaikkiin ikäluokkiin kohdistuvien kulttuuripalvelujen ja omaehtoisten kulttuuriharrastusten edellytysten järjestäminen paikkakunnalla asuvalle ja vierailevalle väestölle. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Hannu Patamaa Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kulttuuripalvelut vaikuttavat osaltaan kuntalaisten viihtyvyyteen tuottamalla erilaisia toimialaan liittyviä palveluja (esim. kulttuuritilaisuudet, taidetapahtumat), luomalla edellytyksiä järjestöjen omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle ja tukemalla yksityisiä taiteenharrastajia. Paikkakunnalla on monipuolista ja Tapahtumien kävijämäärä Toiminnan uudelleenorganisointi vetovoimaista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuripalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Myönnetyt avustukset Järjestöjen ja taiteenharrastajien opastus ja tukeminen TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Kulttuuritoimi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,5 Tulos ,5 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Yleinen kulttuuritoimi, / asukas

43 Tehtäväalue: KIRJASTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Järjestää kirjastolain mukaiset kirjasto- ja tietopalvelut kunnassa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Eija Koskela Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto toimii oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelukeskuksena kaikenikäisille. Seudullista kirjastoyhteistyötä jatketaan Keski-kirjastojen toimesta koko Keski-Suomen alueella (Keskipisteessä asiakas -hanke). Vuonna 2012 kirjastokäyntejä oli , verkkokäyntejä ja lainauksia Kuntalaiset käyttävät kirjastopalveluja Lainaus- ja kävijämäärät Yli maan keskitason aktiivisesti. Kirjastopalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laatusuositusten mukainen kokoelmatyö ja aineistojen saatavuus. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, aineiston ajankohtaisuus. Kannustetaan asiakkaita omatoimiseen kirjastonkäyttöön. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Uutuushankintojen määrä Lehtikokoelman vuosikerrat Musiikki-, elokuva- ja nuottiaineistot Varausten toimitusajat Aineiston poisto ja alle 5 vuoden ikäisen aineiston osuus Automaattilainausten määrä Verkkoasioinnin määrä Uutuushankinnat vähintään 400 kirjaa / 1000 as. Lapsille ja nuorille suunnatut hankinnat vähintään 1 kirja / alle 15-vuotias. Lehtikokoelman vuosikertoja vähintään 15 / 1000 as. Toimitusaika alle 30 pv Poistotaso 8 % Automaattilainauksia 15 % Järjestetään opastusta. Kehitetään Axiel Arena verkkoasiointia edelleen Kirjasto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,6 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,9 Tulos ,9 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Kirjasto, / asukas Kirjasto, / lainaus 3,01 3,33 3,94 42

44 Tehtäväalue: NUORISOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja parantaa lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteita paikkakunnalla. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi saakka, vapaa-aikasihteeri Risto Manni alkaen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Nuorisopalveluiden toiminta perustuu ennaltaehkäisevällä tavalla nuorten terveiden elämäntapojen, päihteettömyyden, sosiaalisen vahventumisen sekä turvallisen kasvuympäristön tukemiseen. Ohjattua nuorisotoimintaa järjestetään nuorisotalolla talvikaudella kolmena iltana viikossa. Pienryhmä- ja kerhotoimintaa järjestetään yhteistyössä 4H-yhdistyksen ja seurakunnan kanssa, samat tahot osallistuvat kouluyhteistyöhön koulukahvilassa Laaksolan koululla. Nuorten osallisuutta tuetaan ohjaamalla nuorisovaltuuston toimintaa. Lastenleirejä järjestetään vuosittain kolme, suurleiri Nuohari joka toinen vuosi. Retkiä ja tapahtumia järjestetään yhteistyössä nuorisovaltuuston ja 4H-yhdistyksen kanssa sekä seutukuntayhteistyössä. Nuorisotyötä tehdään monipuolisessa yhteistyössä eri järjestäjien kesken. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Toimintaa toteutetaan OKM:n hankerahoituksella. Mahdollisen avustuksen turvin pilotointijakson jälkeen toteutetaan myös luovan toiminnan työpaja. Lapsille ja nuorille on tarjolla mielekkäitä ja turvallisia vapaa-ajanvieton mahdollisuuksia. Ohjatun nuorisotoiminnan ja toimintaan osallistuneiden määrä Toiminnan säilyttäminen entisellä tasolla. Eri toimijoiden välinen yhteistyö. Nuorisopalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä nuorten omaehtoiselle osallistumiselle ja toiminnalle. Myönnetyt avustukset Nuorisovaltuuston ja -järjestöjen opastus ja tukeminen. Lasten ja nuorten harrastustoimin- Nuorten elämänhallinnan tukeminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä ja sijoittuminen palveluihin nasta tiedottaminen. Etsivän nuorisotyön toimintamuodon vakiinnuttaminen Nuorisotoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 484 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos , Nuorisotalo TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,2 Toimintakate ,2 Tulos , Nuorisovaltuusto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

45 Etsivä nuorisotyö TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Nuorten luova paja TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Nuoharileiri TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2012 alin ylin Nuorisotoimi, / asukas

46 Tehtäväalue: LIIKUNTAPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Liikuntapalvelujen keskeisenä tehtävänä on edistää kuntalaisten monipuolisia liikuntaharrastuksia ja aktiivisuutta sekä huolehtia liikunta- ja ulkoilupaikkojen käyttökunnosta. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Liikunnanohjaajan palkkaukseen varataan rahoitus koko vuodelle, pyritään työpanoksen vakinaistamiseen. Liikunnanohjaajan työpanosta hyödynnetään koulujen ja kansalaisopiston liikuntaryhmien ohjaamiseen sekä Hyvinvoiva karstunen -ohjelmassa eri-ikäisten omaehtoisen liikunnan tukemiseen. Liikunta- ja ulkoilupaikkojen hoito järjestetään ostopalveluna tekniseltä palvelukeskukselta. Määräaikainen kehittämisprojekti Liikkuva koulu. Paikkakunnalla on monipuolisia liikuntaharrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille. Järjestetyn liikuntatoiminnan ja toimintaan osallistuneiden määrä Monipuoliset ja turvalliset liikunta- ja ulkoilupaikat. Liikuntapalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten Tapahtumien määrä omaehtoiselle liikunnalle. Tuettujen järjestöjen määrä Lasten ja nuorten liikunnallsen elämäntavan edistäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Lapsille ja nuorille suunnatun liikuntatoiminnan määrä Liikuntajärjestöjen ja kyläkuntien tukeminen. Yhteistyön lisääminen naapurikuntien kanssa. Liikunnanohjauspalvelujen turvaaminen. Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen Liikuntatoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,0 Tulos , Liikuntapaikat (ostopalvelu tekniseltä palvelukeskukselta) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos ,1 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2012 alin ylin Liikunta ja ulkoilu, / asukas

47 Tehtäväalue: TYÖPAJA Tehtäväalueen tarkoitus: Työpajatoiminta edistää ja tukee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ammatillisten valmiuksien kehittymistä ja nuorten työllistymistä sekä kuntouttaa ja valmentaa vanhempia pitkäaikaistyöttömiä elämänhallintaan ja työelämään. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: työpajan johtaja Markku Saastamoinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Työpaja tarjoaa mahdollisuuksia työkokeiluun, työvalmennukseen tai -harjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan, oppisopimuskoulutukseen, määräaikaiseen tukityöllistymiseen ja yhdyskuntapalvelun suorittamiseen. Työpaja toteuttaa oppisopimuksella puualan ammattitutkintoon johtavaa koulutusta yhteistyössä POKE:n ja JAIKO:n kanssa. Pajatoiminta tukee asiakkaiden elämänhallintaa, luo polkuja tulevaisuuteen ja on osa paikkakunnan sosiaalista ja tuotannollista verkostoa. Pajan tuotanto koostuu pääsääntöisesti paikallisille yrityksille tehtävistä alihankintatöistä. Lokakuussa 2013 työpajalla oli 10 työllistettyä ja 1 oppisopimusopiskelija. Työpajan valmennustoiminnalla edistetään ja ylläpidetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työja toimintakykyä. Vuoden aikana työllistettyjen määrä ja sijoittuminen työpajajakson jälkeen Oppisopimustutkintojen määrä Mahdollisimman monelle löydetään paikka vapailta työmarkkinoilta tai koulutuksesta. Pitkäaikaistyöttömien työllistämismahdollisuudella vaikutetaan kunnan Kela-maksun suuruuteen. Työpaja toimii tehokkaasti ja taloudellisesti Tilinpäätöstiedot Hallinnoijan osuudeksi varatun määrärahan riittävyys. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Työpajan toiminnalla ehkäistään syrjäytymistä ja parannetaan elämänhallintaa. Pajalla olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen Työpajajakso kohentaa yksilöiden elämäntilannetta. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Työpaja TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,6 Tulos ,6 46

48 Tehtäväalue: KÄSITYÖTALO Tehtäväalueen tarkoitus: Käsityötalo tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille monipuolisen käsityöperinteeseen ja -tekniikkoihin tutustumis- ja toteuttamismahdollisuuden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Käsityötalo täydentää koulujen ja kansalaisopiston kädentaitojen kehittämismahdollisuuksia ja toimii käsityöalan harrastajille ja toimintakeskukselle tuotteiden myyntikanavana, käsityöalan tarvikemyyntipisteenä ja kunnan matkailuinfona. Käsityötalo tarjoaa mahdollisuuksia käsityön ja taiteen perusopetuksen toteuttamiselle sekä alasta kiinnostuneiden työharjoittelulle, työelämävalmennukselle ja oppisopimuskoulutukselle. Käsityötalon toiminta edistää kuntalaisten Kävijämäärät Toiminnan jatkuvuus. aktiivisuutta, yhteisölli- syyttä ja hyvinvointia. Käsityötalo toimii tehokkaasti ja taloudellisesti. Vuosikate Myyntitulot Toiminta on taloudellisesti kannattavaa. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle käsityöharrastukselle. Kävijämäärät Kausikortin lunastaneet Annetun ohjauksen määrä Kävijämäärät vähintään ennallaan Ammattitaitoinen henkilökunta. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Käsityötalo TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,1 Tulos ,1 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Musiikkiopiston kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopiston toiminnasta. Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto on kunnallinen valtionosuutta saava musiikkioppilaitos, jonka hallinnosta vastaa Saarijärven kaupunki. Karstula on yksi opiston ylläpitäjäkunnista. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Musiikkiopisto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos ,0 47

49 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, että tekninen palvelukeskus järjestää kuntastrategian ja oman strategiansa mukaisesti viranomais-, tila-, kunnallistekniikka- ja yksityistiepalvelut. Palvelukeskukset: TEKNINEN PALVELUKESKUS Teknisen palvelukeskuksen perustehtävänä on toteuttaa ja tukea kunnan sisäistä ja ulkoista palvelutuotantoa ja vastata oman toimialansa hallinnon, yhdyskuntateknisten palvelujen, kiinteistötoimen, kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönhoidon, yksityisteiden / tiehallinnon viranomaistehtävistä ja jätehuollon valvontatehtävistä sekä vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta. Tilivelvollinen viranhaltija: tekninen johtaja Marko Savola KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2014 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintatuotot ,2 Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot Toimintakulut ,2 Henkilöstökulut ,7 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,5 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE ,8 Poistot ja arvonalentumiset ,1 TILIKAUDEN TULOS ,8 Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 48

50 Tehtäväalue: TEKNINEN HALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus:vastata sujuvasta päätöksenteosta lautakunta- ja virkamiestasolla kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan, huolehtia palvelukeskuksen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä sekä seurata toiminnan toteutuksia ja tuloksia. Hallinnon tehtävänä on myös huolehtia yhteyksistä ja yhteistyöstä muiden hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa. Tekniseen hallintoon sisältyy keskeisten toimialojen toimisto- ja hallintotehtävät sekä kunnan rakennushankkeiden yleissuunnittelu ja valvonta, myös yritystoiminnalle annettava suunnitteluapu. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola Kehitysnäkymät: Veronumerorekisterin käyttöä ja seurantaa jatketaan ja kehitetään omien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden henkilökunnan osalta kunnan rakennustyömailla työmaakohtaisesti. Tilaajavastuulain muutoksien aiheuttamat lisäselvitystarpeet vuodelle 2014 aiheuttavat seurantaa ja raportointia omien rakennustyömaiden, aliurakoitsijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden osalta kunnan kohteissa ja niihin tehtävissä hankinnoissa. Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hallinnon asiakaspalvelu on sujuvaa. Käsittelyyn kulunut aika Kunnan hankkeet toteutuvat asianmukaisesti ja ajallaan. Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Hankesuunnitelman aikataulu Saatu asiakaspalaute Lautakuntakäsittely < 6 viikkoa vireilletulosta, ympäristö- ja maa-ainesluvat < 3 kk vireilletulosta. Sisäiset tehtävät viikon kuluessa. Hankkeiden toteutuminen suunnitellussa aikataulussa. Nopea reagointi ilmi tulleisiin epäkohtiin Tekninen hallinto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,0 Tulos ,0 49

51 Tehtäväalue: ALUEARKKITEHTITOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia ja ohjata kunnan kaavoitusta ja kaavaprosesseja, kehittää kunnan kaavoitustoimea sekä avustaa kunnan viranomaisia ja kuntalaisia kaavoitus- ja rakennusasioissa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Viiden kunnan aluearkkitehtitoiminta perustuu toistaiseksi voimassa olevaan yhteistyösopimukseen. Palvelu ostetaan Saarijärven kaupungilta, Karstulan osuus aluearkkitehdin työtunneista on noin 30 %. Aluearkkitehti huolehtii kunnan kaavoituksen tarpeiden ja tavoitteiden kartoituksesta sekä kunnan omien kaavaprosessien etenemisestä suunniteltujen aikataulujen mukaisesti, valvoo kaavoitustyön laatua ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön kaavoitushankkeissa ja muissa maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvissä asioissa. Aluearkkitehti osallistuu kunnan kulttuuriympäristön ja taajamailmeen kehittämishankkeisiin. Syksyllä 2013 käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava ja Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos. Keskustan asemakaavan ajantasaistaminen on aloitusvaiheessa. Uusien asuntoalueiden asemakaavat ovat valmistuneet. Kunnan kaavoituksen nykytilanne ja tavoitteet alueiden käytön ja rakentamisen Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma Kaavoituskatsaus ja -ohjelma laaditaan vuosittain. ohjaamisessa ovat sel- villä. Kaavahankkeet etenevät asianmukaisesti ja aikataulussa. Kaavaprosessien hallinta Kaavoitusohjelman mukainen aikataulu. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kaavat ovat ajantasaisia ja laadukkaita. Kaavaprosessien hallinta Kunnan rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä vaalitaan taajamailmeen kehittämishankkeiden ja ympäristöhankkeiden avulla. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Käynnissä olevat ja valmistuneet hankkeet, suunnittelu- ja selvitystyöt Kaavojen ajantasaistaminen ja muuntaminen numeeriseen muotoon kaavoitusohjelman mukaisella aikataululla. Ulkopuolisen kaavoitustyön laadun valvonta. Keskustan kulttuuriympäristön selvitystyö Aluearkkitehtitoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,6 Toimintakate ,0 Tulos ,0 50

52 Tehtäväalue: RAKENNUSTARKASTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lakisääteisen rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, taloudellisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän toiminta- ja asuinympäristön luomista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jaakko Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Rakennusvalvontaviranomainen valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoo rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rakennuslupien sekä rakentamiseen liitttyvien lupien, ilmoitusten ja lausuntojen valmistelut ja päätöksenteot. Rakentamisaikaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantatehtävät. Rakentamisen ja kiinteistöjen tietopalvelut. Maa-aineslupien valmistelut ja oton valvonta. Kunnan rakennusmääräysten ja -ohjeiden sekä kaavoituksen ohjaus- ja valmistelutehtävät. Vuonna 2012 luvilla ja ilmoituksilla toteutettiin 128 rakennuskohdetta ja rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluvia tarkastuksia suoritettiin 283 kappaletta. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva rakentaminenkastuksien Toteutunut rakentaminen. Lupapäätöksien ja tehtyjen tar- Lakien ja kunnan rakentamisohjeiden mukainen taso. lukumäärä. Rakennusvalvonta toteutetaan tehokkaasti Tarkastus- ja valvontamaksujen Maksukertymä 50 % menoista. ja taloudellisesti. kertymä TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lupakäsittelyn sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat rakennusluvat < 6 viikkoa, maa-ainesluvat < 3 kk.viranhaltijan ratkaistavat rakennusluvat ja toimenpideilmoitukset < 3 viikkoa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Rakennustarkastus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,8 Tulos ,8 51

53 Tehtäväalue: MITTAUSTOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan mittaustoimen keskitetty hoito. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Mittaustoimen käytössä on takymetrikalusto ja neljän kunnan yhteinen GPS-mittauskalusto sekä kunnan oma mittausohjelmisto. GPS-laitteisto uusittiin Kunnan omistamien maa-alueiden ja kaavojen maastoon merkitseminen, omien soranotto- ym. suunnitelmiin liittyvien maastomittausten tekeminen, kaikkien uusien johtolinjojen kartoittaminen ja tallentaminen numeeriseen muotoon. Yhteistyön tekeminen naapurikuntien kanssa yhteisellä GPS-laitteistolla. Yksityisille tehtävät mittauspalvelut resurssien mukaan. Mittaustoiminta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Omana työnä tehdyt / ulkopuolisilla teetetyt mittaustyöt. Kaikki kunnan mittaukset tehdään omana työnä. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Mittaustietojen ajantasaisuus ja kattavuus. Rakennetut / mitatut Kaikki mittaus- ja sijaintitiedot on tallennettu sähköiseen muotoon. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Mittaustoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,1 Tulos , Kuntien yhteinen GPS TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

54 Tehtäväalue: YMPÄRISTÖNSUOJELU Tehtäväalueen tarkoitus: Vastata kunnan ympäristönsuojelun lakisääteisistä tehtävistä samalla kannustaen kuntalaisia toimimaan aktiivisesti ympäristönsuojelu huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vuosittain käsitellään 3-6 ympäristölupaa, annetaan lausuntoja mm. turvetuotannon ympäristölupahakemuksiin ja valituksiin sekä muihin eri viranomaisissa vireillä oleviin lupahakemuksiin. Jätehuollon valvontatehtävät. Pääjärven kunnostus mm. vähäarvoisen kalan pyynti ja kaislikon niitto. Viemärilaitoksen ulkopuolisille alueille myönnettävä avustusmääräraha. Taksat tarkistetaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Viihtyisä maaseutumainen asuinja toimintaympäristö. Toteutuneet ympäristönsuojelua tukevat hankkeet Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien kunnostuksen vauhdittaminen. Vesiensuojelu ja vesistöjen vedenlaadun Toteutuneet vesiensuojelua tuke- Pääjärven kunnostuksen jatkaminen. parantaminen. vat hankkeet TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lupa- ja lausuntokäsittelyjen sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat ympäristöluvat < 12 viikkoa, viranhaltijan ratkaistavat ympäristöluvat < 6 viikkoa, lausunnot < 4 viikkoa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Ympäristönsuojelu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,5 Toimintakate ,2 Tulos , Saarijärven reitti TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos ,0 53

55 Tehtäväalue: YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia kunnan hallinnoimien liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja uudisrakentamisesta kustannustehokkaasti turvallisuus ja ympäristö huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yhdyskuntatekniikan tehtävänä on liikenneväylien liikennöitävyyden varmistaminen, yleisten alueiden hoidon järjestäminen sekä kaatopaikkojen jälkihoidosta huolehtiminen. Tehtävä toteutetaan oman organisaation sekä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kaavateitä, kunnan omistamia liikenneväyliä, puistoja ja ulkoilualueita rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Kaavateiden perusparannuksia ja päällystämisiä toteutetaan aluekokonaisuuksina. Tievalaistuslinjoja rakennetaan ja ylläpidetään kirkonkylän alueella ja sivukylillä. Valoja valmistaudutaan uusimaan uudella valaisintekniikalla toimiviksi. Ulkoliikuntapaikat, uimarannat ja uimapaikat, venevalkamat rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Liikuntapaikkojen hoito tuotetaan ostopalveluna sivistyslautakunnalle. Irtokoirien yms. eläinten tilapäinen hoito järjestetään ostopalveluna. Kunnan omistamia sora-alueita hyödynnetään kunnan omaan käyttöön. Konekeskus ja varastot palvelevat muita toimintoja: konetyön myynti ja laitteiden vuokraus kunnan omiin kohteisiin sekä yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa teknisen lautakunnan hyväksymin taksoin. Jätehuollon osalta tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu ja pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle. Vuoden 2012 lopussa kunnalla oli kunnossapidettäviä kaavateitä 25,0 km, joista päällystettyjä 12,9 km ja sorapintaisia 12,1 km. Kevyenliikenteenväylää oli 5,5 km. Kunnossapitokustannukset olivat 2,73 /jm. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneväylät ja yleiset alueet. Liikenneväylien ja yleisten alueiden toimivuuden ja teknisen kunnon ylläpito on jatkuvaa. Yhdyskuntatekniset palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Investointiohjelman aikataulu. Hankkeiden tilinpäätös. Kunnossapitokustannukset. Investointiohjelman toteutuminen. Peruskorjausten suunnittelu aikataulullisesti vuoden edellä rakennustyön toteutusta. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Liikenneväylien ja yleisten alueiden kohteiden peruskorjausten ja uudisrakentamisen laatu sekä kunnossapito vastaa hyväksyttyjä laatuvaatimuksia (RYL). Yleisöpalaute ja määräajoin tehtyjen tarkastusten havainnot Havaittujen poikkeamien korjaaminen välittömästi. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Kaavatiet TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,8 Tulos , Muut liikenneväylät TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

56 Kirkonkylän tievalaistus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,9 Toimintakate ,9 Tulos , Sivukylien tievalaistus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos , Puistot ja torit TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,7 Tulos , Liikuntapaikat TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,6 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,0 Tulos , Uimarannat TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,0 Toimintakate ,0 Tulos , Venevalkamat TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,2 Tulos , Sora-alueet TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Irtokoirat TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Varastot TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,7 Tulos ,7 55

57 Konekeskus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,2 Tulos ,3 Tehtäväalue: YKSITYISTIET JA LIIKENNETURVALLISUUS Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntalaisten liikenneyhteyksien turvaaminen, tieolojen ja tieverkon kehittäminen sekä liikenneturvallisuustyö. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen, yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yksityistielain mukaisissa tehtävissä toimii lautakunnan tie- ja katselmusjaosto. Yksityisteiden perusparannus- ja kunnostushankkeita tuetaan noin 10 km/vuosi (2-4 yksityistietä vuosittain). Valtionavustusta saaviin hankkeisiin annetaan kunnan avustusta 30 %, muihin 75 %. Isoista hankkeista tehdään erillispäätökset. Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen, hoito- ja kunnostustason seuranta ja tiekuntien toiminnan kehittäminen. Avustusperusteena tien vähimmäispituus 500 m ja vakituinen asunto tien varrella. Tehtävä toteutetaan osittain omana työnä ja osin ostopalveluna paikkakunnan palveluntuottajilta. Valtion tiepolitiikan seuranta (tiehankkeet, yleisten teiden hoitotaso ja muutosesitykset). Liikenneturvallisuustyö suunnitelman mukaisilla painopistealueilla ja turvallisuusriskien kartoittaminen. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneyhteydet. Toteutuneet perusparannukset Toteutuneet kunnossapitoavustukset Yksityisteiden perusparannusten avustaminen päätettyjen periaatteiden mukaan. Kunnossapitoavustusten seuranta: 1/3 tukea saavista yksityisteistä tarkastetaan vuosittain. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Vaikuttaminen yleisten teiden hoito- ja kunnostustasoon. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Tiehankkeiden listaus. Kuntalaispalaute yleisten teiden hoitotasosta välitetään eteenpäin Yksityistiet TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,8 Tulos ,8 56

58 Tehtäväalue: KIINTEISTÖPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Hoitaa, kunnostaa ja ylläpitää kunnan omistamia kiinteistöjä, huolehtia kiinteistöjen arvon säilymisestä ja kiinteistöjen soveltumisesta käyttötarkoitukseensa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kiinteistöjen hoito toteutetaan osin omalla henkilöstöllä, osin ostopalveluna. Ostopalveluna toteutettavan rakentamisen ja kiinteistönhoidon valvonta. Kunnan omana työnä tehtävien korjaus- ja rakennustöiden suunnittelu ja työnjohto. Kiinteistöverotukseen liittyvät arviointitehtävät. Kiinteistöjen käyttökelpoisuuden säilyttäminen. Kunnan omistamien kiinteistöjen määrä 50 kpl, joissa on noin m³. Perusturvaliikelaitos Saarikan käytössä olevien kiinteistöjen vuokraperusteet on yhtenäistetty jäsenkuntien kiinteistöjen osalta vuoden 2013 alusta. Saarikan käyttöön on tullut uutena tilana Valkama (entinen pienkoti Mummola). Keski-Suomen Pelastuslaitoksen kanssa on tehty vuokrasopimus samalla kun pelastuslaitos päivitti kaikkien paloasemien vuokrasopimukset. Tekninen lautakunta ratkaisee alkuvuonna 2014, toteutetaanko kiinteistönhoidon talonmiespalvelut jatkossa kokonaan ostopalveluna vai osin omana palvelutuotantona. Talousarviomääräraha on varattu henkilöstömenoihin. Kunnallisessa palvelutuotannossa käytettävät tilat ovat tarkoitukseensa soveltuvassa kunnossa. Käyttöaste Tehdyt korjaukset Käyttöaste 100 %. Tilojen jatkuva huolto ja korjaus käyttötarkoituksen mukaan. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. Tilinpäätös Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tilojen kunnossapitoa ja tarvittavia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tehdyt selvitykset ja korjaussuunnitelmat Jatkuva seuranta ja yhteistyö käyttäjien kanssa korjaustarpeita varten. Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset Kiinteistöjen hallinto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,3 Toimintakate ,3 Tulos ,3 57

59 Tehtäväalue: VESI- JA VIEMÄRILAITOS Tehtäväalueen tarkoitus: Keskitetty talousveden hankinta ja jakelu sekä viemärilaitostoiminta määritellyillä toiminta- ja kehittämisalueilla, kunnan omistaman vesihuoltoverkoston ja sen laitteistojen hoitaminen, rakentaminen ja saneeraaminen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vesi- ja viemärilaitoksella on kunnan alueella kuusi vedenottamoa, vuonna 2012 vedentoimitus m³. Jätevedenpuhdistamo Taka-Wetkassa: tarkistettu ympäristölupa tuli voimaan ja uudet lupaehdot tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Puhdistamon laajennus on suunnitteilla ja sen on oltava valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Lietteen aumakompostointialue Peränevalla. Vesi- ja viemärilaitos tarjoaa suunnittelu- ja rakentamispalveluja kunnan muille palvelukeskuksille, yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa lautakunnan hyväksymin taksoin. Ajankohtaiset vesihuollon suunnitelmat: uusien vedenottamoiden suunnittelu ja hankinta, suunnitelluilla ottopaikoilla Pöngällä ja Heinäjoella tehtiin koepumppauksia tammi-huhtikuussa Vesi- ja viemärilaitostoiminta hoidetaan taloudellisesti kannattavalla Tilikauden tulos (toimintakate, poistot ja korot). Vesihuollon osalta tilikauden tulos 3 % liikevaihdosta. tavalla. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Verkostoille ja laitteistoille saavutetaan Vesi- ja viemäriverkostojen vuoto- optimaalinen elinkaari. vesien määrä Viemäriverkoston saneeraaminen uusimalla m betoniviemäreitä vuosittain. Vesilaitoksen vuotovedet alle 10 % myydyistä vesikuutioista. Jätevedenpuhdistamon mahdollisimman hyvä toiminta. Mitatut puhdistustulokset Puhdistustulokset vähintään lupaehtojen mukaiset. Hyvä talousveden laatu. Talousvesinäytteet Vedenottamoilla ph, rauta ja mangaani suositusten mukaiset. Talousveden häiriötön toimitus. Toimituskatkokset ja niiden kesto Toimituskatkokset < 6 tuntia. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vesilaitos TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,7 Toimintakate ,3 Tulos , Viemärilaitos TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % ,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,4 Toimintakate ,2 Tulos , Aumakompostointi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

60 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Palo- ja pelastustoimen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnasta. Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin liikelaitoksena toimiva aluepelastuslaitos, jonka tehtävänä on tarjota myös Karstulan kunnan alueella pelastuslaissa ja yhteistoimintasopimuksessa mainitut palvelut. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola Palo- ja pelastustoimi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,1 Toimintakate ,1 Tulos ,1 Jätehuollon tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu, pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle sekä varastotilan tarjoaminen omaan käyttöön ja pahvinkeräykselle. Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Jätehuolto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset ,8 Toimintakate ,4 Tulos ,6 Väestönsuojelussa kunnan tehtävänä on avustaa pelastuslaitosta pelastustoiminnassa. Kustannuspaikalle kirjataan esim. valmiusharjoittelusta ja Virve-viranomaispuhelimesta aiheutuvat kustannukset. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola Väestönsuojelu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos Sammutusvesipumppaamon tehtävänä on turvata Hongan/Humpin teollisuusalueella tarvittavan sammutusveden riittävä saanti suurpalon sattuessa. Vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström Sammutusvesipumppaamo TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset Toimintakate Tulos

61 PÄÄVASTUUALUEIDEN TALOUSARVIOT YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2014 PÄÄVASTUUALUEET YHTEENSÄ ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintatuotot ,9 Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,1 Muut toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,2 Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset ,2 Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKATE ,2 Verotulot ,5 Valtionosuudet ,4 Rahoitustuotot ja -kulut ,6 Korkotuotot ,8 Muut rahoitustuotot ,0 Korkokulut ,7 Muut rahoituskulut ,0 VUOSIKATE ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,8 TILIKAUDEN TULOS ,1 Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,5 Käyttötalouden ulkoiset kulut Käyttötalouden ulkoiset tuotot Valtionosuudet 42 % Toimintatuotot 26 % Myyntituotot Maksutuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset Rahoitustuotot ja -kulut Verotulot 32 % Muut toimintatuotot 60

62 3. TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA ulkoinen TP LTA TA TS TS TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Maksurahoitustavoite: Toimintatuotot / Toimintakulut, % 27 % 27 % 27 % 26 % 26 % 25 % Tulorahoituksen riittävyystavoite: Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, /asukas 21 % 64 5 % % % % % 511 Pitkän aikavälin tulorahoitustavoite: Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Tuloslaskelma sisältää vuoden 2013 talousarviossa hyväksymättömän lisätalousarvion, jossa käyttötalouteen esitetään euron nettolisäystä ja investointeihin euron nettolisäystä. Kunnanvaltuusto käsittelee lisätalousarvion kokouksessaan Tunnuslukujen laskennassa käytetään tulevien vuosien asukasmääränä Tilastokeskuksen julkaiseman väestöennusteen tietoja. 61

63 4. INVESTOINTIOSA Investointiohjelman keskeisin tavoite on Karstulastrategia 2015 mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Investointiohjelmassa esitetyt hankkeet on otettu ohjelmaan seuraavin perustein: - kesken olevat hankkeet viedään loppuun - toimivaan ja viihtyisään ympäristöön kiinnitetään huomiota - investoimalla säännöllisesti ei synnytetä korjausvelkaa - kunnan tarjoamien kuntalaispalvelujen taso nousee - vuodelle 2014 esitetyt kohteet ovat määrärahojen osalta sitovia, mutta suunnittelukauden vuosien osalta investointiohjelma tarkentuu seuraavissa talousarvioissa - vuonna 2014 toteutukseen tulevista mahdollisista elinkeinoinvestoinneista kunnanvaltuusto tekee päätökset erikseen. Kunnanhallituksen esitys investointiohjelmaksi perusteluineen on liitteenä 3. Investointiohjelman vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. Investointiohjelmassa esitetään talousarvion 2014 rahoituslaskelmaan sisällytettyjä täytäntöönpantavissa olevia investointeja yhteensä 2,204 milj. euroa. 62

64 5. RAHOITUSOSA TP LTA TA TS TS TS Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Satunnaiset erät (KVA Oy osakkeiden osto) -970 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Investointien omarahoitustavoite: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokykytavoite: Lainanhoitokate 0,7 0,6 2,3 3,2 4,7 7,6 Maksuvalmiustavoite: Kassan riittävyys, pv Kunnan lainakanta oli ,85 euroa (3 066,42 euroa/asukas). Arvio lainakannasta on euroa (3 441 euroa/asukas) ja arvio lainakannasta on euroa (3 858 euroa/ asukas). Kunnanhallitus voi ryhtyä toimiin korkosuojausten ottamiseksi kunnan lainoihin valtuuston hyväksymän erillisen valtuutuksen mukaisesti. Kunnanhallitus voi markkinatilanteen muuttuessa muuttaa lyhytaikaisia lainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi ilman kunnanvaltuuston erillistä päätöstä enintään puolet kunnan kokonaislainamäärästä. 63

65 6. YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA 2014 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO JA SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN ulkoinen ja sisäinen Sitovuus Määrärahat KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Tuloarviot netto netto netto netto TULOSLASKELMAOSA Verotulot brutto Valtionosuudet brutto Rahoitustuotot ja -kulut netto 106 Satunnaiset erät brutto INVESTOINTIOSA Sitovuus hankkeittain netto RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset brutto 20 Antolainasaamisten vähennykset brutto 15 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys brutto Pitkäaikaisten lainojen vähennys brutto 420 Lyhytaikaisten lainojen muutos netto Oman pääoman muutokset brutto Muut maksuvalmiuden muutokset brutto 500 Vaikutus maksuvalmiuteen brutto TALOUSARVION LOPPUSUMMA

66 LIITE 1: HENKILÖSTÖSUUNNITELMA I HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TARKOITUS voimaan tulleen hallintosäännön 20 :ssä määritetään kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeiset tehtävät, organisaatiorakenne ja mitoituksen periaatteet seuraavasti: Karstulan kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeisinä tehtävinä on toteuttaa kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa, kuntastrategian pohjalta hyväksyttyjä toimielinten strategioita sekä talousarviota ja -suunnitelmaa palvella luottamushenkilöorganisaation toimintaa olla kustannustehokas niin lyhyellä kuin pitemmällä aikavälillä. Palkatun henkilöstön organisaatio muodostuu kuntakonsernin johdosta vastaavasta palvelukeskuksesta ja seuraavista palvelukeskuksista: Hallinto- ja talouspalvelukeskus, lomituspalvelukeskus, tekninen palvelukeskus ja sivistyspalvelukeskus. Palkatun henkilöstön organisaatio on vuoden 2011 alusta ollut seuraavanlainen: KUNNANVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Kunnanjohtaja HALLINTO- JA TALOUSPALVELU- KESKUS KUNNANHALLITUS TEKNINEN LAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA LOMITUS- PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS SIVISTYS- PALVELUKESKUS Hallintojohtaja Lomituspalvelujohtaja Tekninen johtaja Sivistysjohtaja LH-TOIMIELIN PALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja Palkatun henkilöstön määrä mitoitetaan ja tarvittavista organisaatiotarkistuksista päätetään kunnanvaltuustossa talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä käsiteltävässä henkilöstöohjelmassa niin, että henkilöstöohjelma vastaa asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja kunnan taloudellista tilannetta. Henkilöstöohjelmaa voidaan kunnanvaltuuston niin päättäessä tarkentaa myös talousarviovuoden aikana. Henkilöstöorganisaatiosta pidetään erillistä luetteloa ja sen ajan tasalla pitämisestä vastaa kunnanhallituksen henkilöstöjaosto. 65

67 II HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT 1 Henkilöstön määrä ja rakenne syksyllä 2013 Karstulan kunnan henkilöstön määrä on 303 henkilöä. Henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa olevia on 251 (82,8 %) ja määräaikaisia 52 (17,2 %). Määräaikaisten palvelussuhteiden laskennassa ei ole huomioitu lyhytaikaisia alle 5 päivää kestäviä sijaisuuksia, lomituspalveluiden tuntipalkkaisia työntekijöitä, kansalaisopiston tuntiopettajia eikä toista määräaikaista tehtävää hoitavia vakituisessa palvelussuhteessa olevia. Henkilöstöpoliittisen ohjelman linjauksena ja henkilöstösäännön ohjeistuksena on ollut palkata henkilöstö ensisijaisesti pysyviin palvelussuhteisiin, jolloin määräaikaista henkilöstöä käytetään vain sijaistamiseen tai muihin selkeästi määriteltyihin tilapäistehtäviin. Palvelussuhteen määräaikaisuuden perusteena voi olla ajallisesti ja / tai määrällisesti rajattu työtehtävä kuten sijaisuus, työn määräaikainen luonne (esim. projektityö tai kausiluonteinen alle 9 kuukautta vuodessa kestävä työ), työllistämistukityö, oppisopimuskoulutus, harjoittelu tai toiminnan aloittamiseen tai uudelleenjärjestelyyn liittyvä työn vakiintumattomuus. Koko henkilöstöstä naisia on 190 (62,7 %) ja miehiä 113 (37,3 %). Vakituisesta henkilöstöstä naisia on 158 (62,9 %) ja miehiä 93 (37,1 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia on 32 (61,5 %) ja miehiä 20 (38,5 %). Naisista määräaikaisessa palvelussuhteessa on 16,8 % ja miehistä 17,7 %. Seuraavissa kunnan henkilöstön määrää ja rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa kuntakonsernin palvelukeskuksen henkilöstö on laskettu aineiston pienuuden vuoksi yhteen hallinto- ja talouspalvelukeskuksen henkilöstön kanssa. Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin : Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk vakituiset opso-koulutukset 2 2 työllistetyt sijaiset 7 5 muut määräaikaiset Pääosa henkilöstöstä (78,5 %) työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa on 21,5 %. Vakituisista osa-aikaisia on 46 (18,3 %), joilla osa-aikaisuuden tyypillisenä syynä on osa-aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke sekä koulunkäynninohjaajilla ja joillakin maatalouslomittajilla osa-aikamuotoiseksi järjestelty työ. Määräaikaisista osa-aikaisia on 19 (36,5 %), jotka ovat lähes kaikki työllistettyjä tai oppisopimuskoulutettavia. 66

68 Vakituisen henkilöstön ikäjakautuma : alle tai yli Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Vakituisesta henkilöstöstä 54,6 % on 50-vuotiaita tai vanhempia. Vakituisen henkilöstön ikä on keskimäärin 48,9 vuotta. Hallinto- ja talouspalvelukeskuksen vakituisen henkilöstön keski-ikä on 50,3 vuotta, lomituspalvelukeskuksen 46,4 vuotta, sivistyspalvelukeskuksen 49,8 vuotta ja teknisen palvelukeskuksen 54,9 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä on 38,2 vuotta. 2 Odotettavissa oleva henkilöstön eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä henkilö voi valintansa mukaan jäädä eläkkeelle milloin tahansa vuoden iässä. Henkilökohtainen eläkeikä vaihtelee hieman henkilön työhistorian ja ammatin mukaan. Useimmiten henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuoden iässä. Jos henkilökohtainen eläkeikä on alle 63 vuotta, voi henkilö jäädä eläkkeelle milloin tahansa sen täyttämisen ja 68 ikävuoden välillä. Ennen vuotta 1989 työssä olleilla opettajilla eläkeikä voi tietyin edellytyksin olla 60 vuotta. Vuoden 2006 jälkeen alkanut osatyökyvyttömyyseläke muuttuu ilman hakemusta vanhuuseläkkeeksi 63-vuotiaana tai henkilökohtaisessa eläkeiässä, jos se on alempi kuin 63 vuotta. Seuraavissa laskelmissa vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön eläkkeelle siirtymistä on arvioitu vanhuuseläkkeelle jäämiseen oikeuttavan 63 ikävuoden täyttymisen mukaan, koska henkilökohtainen eläkeikä on luonteeltaan suuntaa-antava eikä välttämättä kerro todellisen eläkkeelle siirtymisen ajankohtaa vakituisessa palvelussuhteessa olevista siirtyy loppuvuoden 2013 aikana eläkkeelle yksi henkilö. Muista lähivuosina eläkkeelle todennäköisesti siirtyvistä henkilöistä 10 on jo tällä hetkellä osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä tulee taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä täyttämään 63 vuotta 19,5 % ja vuoteen 2022 mennessä 39,8 %, yhteensä 100 henkilöä. 67

69 63 vuotta täyttävä vakituinen henkilöstö vuosina : Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Työntekijäryhmät, joissa arvioituja eläkkeelle siirtymisiä on odotettavissa eniten seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat: - Lomituspalveluiden työntekijöistä eläkkeelle siirtyy 27 henkilöä (27,3 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Perusopetuksen ja lukion opetushenkilöstöstä eläkkeelle siirtyy 16 henkilöä (34,8 %). Näistä 9 on Laaksolan koulun ja lukion aineenopetuksen opetushenkilöstöä (40,9 %) ja 7 luokanopetuksen henkilöstöä (29,2 %). - Päivähoidon henkilöstöstä eläkkeelle siirtyy 14 henkilöä (56,0 %). Näistä 9 on perhepäivähoitajia tai ryhmäperhepäivähoitajia (56,3 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Ruoka- ja siivouspalveluista eläkkeelle siirtyy 12 henkilöä (42,9 %). Näistä ruokapalveluiden henkilöstöä on 6 (28,6 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista) ja siivoustyöntekijöitä 5 (83,3 %). Seuraavan kymmenen vuoden aikana suurta henkilöstön vaihtuvuutta on odotettavissa etenkin seuraavissa tehtäväkokonaisuuksissa tai työyksiköissä: - Kirjastosta eläkkeelle siirtyy 4 henkilöä (100,0 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Teknisestä palvelukeskuksesta eläkkeelle siirtyy 12 henkilöä (75,0 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Erilaisista kunnan hallinto- ja toimistotehtävistä eläkkeelle siirtyy 13 henkilöä (61,9 %). Näistä 5 on konserni- ja talouspalvelujen henkilöstöä (71,4 %) ja 3 henkilöstöyksiköstä (33,3 %). Tulevina vuosina on edelleen kiinnitettävä erityisesti huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen ja ikääntyvän henkilöstön johtamiseen. Etenkin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevissä työntekijäryhmissä on ollut tyypillistä viimeisinä työvuosina ilmenevät työkykyongelmat ja niistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset jo ennen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymistä. Tavoitteena on tukea henkilöstöä jatkamaan työssään vanhuuseläkkeelle oikeuttavaan ikään saakka. Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta on kunnassa otettu käyttöön varhaisen tuen toimintamalli, ja työkyvyssä ilmeneviä ongelmia pyritään selvittämään aktiivisesti ja ajoissa, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Samoin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on alettu järjestää säännöllisiä työhyvinvointiiltoja ja suunnitelmissa on työhyvinvointikorttikoulutusten järjestäminen. Eläkkeelle siirtymisten lisääntyessä entistä tärkeämmäksi nousee myös uuden henkilöstön rekrytoinnin ja työtehtävien uudelleen järjestelyjen onnistuminen. Henkilöstön vaihtuessa tulee varmistua osaamisen ja ns. hiljaisen tiedon säilymisestä etenkin organisaation toiminnan kannalta kriittisten avaintehtävien ja asiantuntijatehtävien osalta. Myös henkilöstön ikärakenne ja sen muutokset tulevat asettamaan omat vaatimuksensa työelämän kehittämiselle ja sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle työpaikoilla. 68

70 III PALVELUKESKUSTEN TOIMENPITEET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Yleisenä linjauksena on kaikkien palvelukeskusten esim. eläkkeelle siirtymisistä aiheutuvien henkilöstövaihdosten yhteydessä selvittää erilaiset seudullisen yhteistyön mahdollisuudet. KONSERNIPALVELUKESKUS Vuonna 2014: - Yhteispalvelupisteen toiminnan mahdollisen vakiinnuttamisen edellyttämät henkilöstöjärjestelyt. Vuosina : - Varautuminen konsernin taloushallinnon eläköitymisiin. HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS Vuonna 2014: - Siivouspalveluista siirtynee alkuvuodesta 2014 eläkkeelle kaksi siivoojaa (1,5 htv). Tarvittava työpanos hoidetaan aluksi määräaikaisin järjestelyin, samalla kun käydään läpi siivoustyön mitoitukset kokonaisuudessaan. Mitoitusten edellyttämä työpanos järjestetään mahdollisimman vakituiseen muotoon. Kunnanhallitus ratkaisee alkuvuonna 2014, toteutetaanko varaudutaan vaihtoehtoisesti oman palvelutuotannon edellyttämät rekrytoinnit vai siirrytäänkö ostopalvelujen hankintaan asteittain sitä mukaa, kun henkilöstöä siirtyy eläkkeelle. - Ruokapalveluista siirtynee alkuvuodesta 2014 eläkkeelle yksi ruokapalvelutyöntekijä (0,5 htv). Terveysaseman keittiön suoritemäärä on selkeästi lisääntynyt niin, että nykyisellä henkilöstöllä on noin 0,5 työntekijän vajaus, mikä vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen. Ruokapalveluissa on myös käynnissä mm. perhevapaiden sijaisjärjestelyjä, joten tarvittavaa lisätyöpanosta ei ole nyt työyksiköiden välillä siirrettävissä. Varaudutaan yhden uuden vakituisen ruokapalvelutyöntekijän (1 htv) rekrytointiin. Vuosina : - Henkilöstöyksikössä odotettavissa yhden palkkasihteerin eläkkeelle siirtyminen. Arvioidaan, onko sähköisiin henkilöstöhallinnon työprosesseihin siirtymisellä vaikutusta henkilöstöyksikön työ- ja henkilöstömäärään. - Varautuminen konsernin taloushallinnon eläköitymisiin. - Arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten, erityisesti Saarikan toimintamuutosten vaikutus ruokapalvelujen työ- ja henkilöstömäärään sekä henkilöstön sijoittumiseen. - Palvelutuotannossa tarvittavan työvahvuuden varmistaminen ja mahdolliset varahenkilöjärjestelyt. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. LOMITUSPALVELUKESKUS Vuosina : - Palvelutarpeen edellyttämän henkilöstömäärän varmistaminen rekrytoimalla tarvittaessa ammattitaitoista työvoimaa työstä pois siirtyvien tilalle. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. - Henkilöstön ammattitaidon jatkuva ylläpitäminen ja kehittäminen. SIVISTYSPALVELUKESKUS Vuonna 2014: - Perusopetuksesta siirtyy todennäköisesti eläkkeelle luokanopettaja (koulunjohtaja). Luokanopettajan virka täytetään määräaikaisena ja asiaa tarkastellaan uudelleen kouluverkkoa koskevan päätöksenteon yhteydessä. Koulunjohtajan tehtävä täytetään sisäisellä haulla. - Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin avoin virka muutetaan tuntiopettajuudeksi ja siihen rekrytoidaan henkilö toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. - Kirjastossa vakituisessa henkilöstössä on tällä hetkellä noin 0,5 työntekijän vajaus, jota on paikattu erilaisilla määräaikaisilla ratkaisuilla. Kirjastotoimenjohtajan todennäköisen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä on järjestettävä kirjastotoimen johtaminen ja varauduttava uuden kirjastoammattilaisen rekrytointiin. 69

71 - Päivähoidon keskittyminen kirkonkylälle ja perhepäivähoitajien ikärakenne edellyttävät yhden uuden vakituisen perhepäivähoitajan palkkaamista kirkonkylän alueelle. - Liikuntapalveluissa on tarve vakiinnuttaa liikunnanohjaajan työpanos, jota hyödynnetään myös kansalaisopistossa ja koulujen liikuntahankkeissa. - Nuorisopalveluissa on varauduttu nuorten luova työpaja -hankkeen edellyttämään määräaikaiseen työpanokseen, jota hyödynnetään myös kulttuuripalveluissa ja taiteen perusopetuksessa. - Varaudutaan perusopetuksen ja lukion rehtorien lähestyviin eläkkeelle siirtymisiin. Vuosina : - Arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten, mahdollisten lainsäädäntömuutosten ja eläkkeelle siirtymisten vaikutus henkilöstömäärään, kelpoisuusedellytyksiin sekä henkilöstön sijoittumiseen. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. TEKNINEN PALVELUKESKUS Vuonna 2014: - Tekninen lautakunta ratkaisee alkuvuonna 2014, toteutetaanko kiinteistönhoidon talonmiespalvelut jatkossa kokonaan ostopalveluna vai osin omana palvelutuotantona. Tässä yhteydessä tarkastellaan koko kuntakonsernin kiinteistönhoidon palvelutarpeita. - Varaudutaan lähiaikoina tapahtuviin eläkkeelle siirtymisiin mm. suunnittelemalla kiinteistöjä, kunnallistekniikkaa ym. koskevan teknisen tiedon säilyminen henkilöstön vaihtuessa. Siirtymävaiheessa saattaa aiheutua ylimääräisiä henkilöstökuluja. Vuosina : - Arvioidaan jatkuvasti eläkkeelle siirtymisten vaikutus työ- ja henkilöstömäärään. Henkilöstösuunnitelman käsittelyt: - Työsuojelutoimikunta Henkilöstöryhmä Henkilöstöjaosto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

72 KARSTULAN KUNTA Khall LIITE 2: TILASTOJA Tilastoaineiston taustatiedot Talousarvion käyttötalousosassa esitetyt seurattavat tunnusluvut on koottu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastosta Verrokkikuntina on käytetty Karstulan kanssa samankokoisia väestöltään väheneviä kuntia, jotka sijaitsevat Väli-Suomessa etäällä suurista keskuksista. verrokkikunta maakunta asukasluku Hankasalmi Keski-Suomi Heinävesi Etelä-Savo Joutsa Keski-Suomi Kaustinen Keski-Pohjanmaa Pielavesi Pohjois-Savo Pihtipudas Keski-Suomi Ruovesi Pirkanmaa KUNNAN ASUKASMÄÄRÄÄN JA IKÄRAKENTEESEEN LIITTYVÄT LÄHIVUOSIEN KEHITYSNÄKYMÄT Väestörakenne (Tilastokeskus: vuosien väestörakennetiedot, vuosien väestöennustetiedot) vuotiaat 7-17 vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- vuotiaat Karstulan asukasmäärä vähenee tasaisesti noin 1 % vuosivauhtia. Väestön väheneminen ei sisänsä ole välttämättä ongelma, mikäli väestörakenne pysyy tasapainoisena ja palvelutuotantoa pystytään sopeuttamaan eri ikäryhmien tarpeita vastaavaksi. Karstulassa työikäisten osuus väestöstä on maan keskimääräistä pienempi, vanhuksia puolestaan on keskimääräistä enemmän. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, minkä syynä on juuri vanhusväestön osuuden selvä kasvu, nuorimpien ikäluokkien suhdeluku työikäisiin ei sen sijaan suuresti muutu. Väestöennusteen tarkasteluun on syytä suhtautua hieman varoen: väestöennuste on luonteeltaan trendilaskelma, jossa suuret tilastovaihtelut ovat mahdollisia ja poikkeamat korostuvat pitkällä aikavälillä. Seuraavan sivun väestöpyramidissa tarkastellaan väestön ikä- ja sukupuolirakennetta vuonna Karstulan väestöpyramidi on muodostaan suomalaisille maaseutukunnille tyypillinen. Väestöpyramidin suhteessa suurimmat ikäryhmät sijoittuvat ikävuosille Alle 20-vuotiaissa ikäryhmissä lapsia ja nuoria vielä on, mutta ikävuosille sijoittuvat ikäryhmät ovat pieniä varsinkin naisten osalta. Tämä rakenne osoittaa, miten kunnan asukasmäärän vähenemistä osin selittää negatiivinen nettomuuttoliike, jossa etenkin opiskeluikäisten ( vuotiaiden) lähtömuutto on selvästi tulomuuttoa suurempaa. Muissa ikäryhmissä tulo- ja lähtömuutto on ollut koko 2000-luvun tasaisempaa ja nettomuutto on ollut jopa positiivista. 71

73 Väestöpyramidi: ikä- ja sukupuolirakenne 2012 Päivähoitoikäisten, kouluikäisten ja 75 vuotta täyttäneiden määrä (Tilastokeskus: vuoden 2012 väestörakennetiedot, vuosien väestöennustetiedot) vuotiaat vuotiaat vuotiaat Ennusteen mukaan päivähoitoikäisten määrä ei suunnittelukaudella juuri muuttuisi. Vuoden 2013 syntyvyys jää kuitenkin tämänhetkisten tietojen mukaan selvästi alle kolmenkymmenen. Kouluikäisten määrä pysyisi ennusteen mukaan tasaisena vuoteen 2015 saakka, jonka määrässä näkyy suunnittelukaudella selvempi muutos. 75 vuotta täyttäneiden määrässä näkyy suurempi lisäys vasta vuoden 2020 paikkeilla. 72