Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö ELY-keskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Terveyspalvelut Toimialaraportti Sanna Hartman 10/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sanna Hartman Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialapäällikkö Uudenmaan ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Terveyspalvelut Tiivistelmä Toimialaraportti käsittelee TOL toimialaluokituksen mukaisen terveyspalvelut -toimialan (TOL 86) yrityssektoria. Toimialaraportin tavoitteena on kuvata toimialan kehityksen lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita tulevaisuudesta. Raportin tarkoituksena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita, jotka pyrkivät tukemaan toimialan kehitystä. Terveyspalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon: julkinen sektori, järjestöt ja yritykset. Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2009 oli 13,48 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien osuus toimialan kokonaistuotannosta oli 77%. Yritykset tuottivat 19% ja järjestöt runsaat 4% terveyspalvelujen kokonaismäärästä. Yrityssektorin suurimmat alatoimialat olivat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut, hammaslääkäripalvelut, fysioterapiapalvelut sekä ryhmä muu terveyspalvelu, joka koostuu erilaisista itsenäisistä ammatinharjoittajista. Terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa pääasiassa kotimaan markkinoilla. Yli 80 prosenttia toimialan yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä. Vuoden 2009 tilastotietojen perusteella terveyspalveluyrityksiä oli Alan yritystoimipaikkojen määrä oli , ja ne työllistivät yhteensä henkilöä. Yritystoimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, noin 2,56 miljardia euroa, kasvoi noin 7 prosentilla vuodesta Terveyspalvelujen tarpeisiin ja tuottamisen edellytyksiin keskeisimmin vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikentyminen, samanaikaisesti tapahtuva työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen sekä hoitojen, hoitoteknologioiden ja lääkkeiden nopea kehitys. Kuntien ja kuntayhtymien päätökset ratkaisevat pitkälti sen, millaiset ovat yritysten edellytykset toimia markkinoilla. Terveyspalvelujen palvelutuotannon toimintaympäristössä yrityksistä ja järjestöistä ei kuitenkaan enää voida puhua yksinomaan kuntien tuotantoa täydentävinä toimijoina. Tällä hetkellä hammashuollossa yksityisen palveluntuotannon osuus (sisältää yritysten lisäksi järjestöt) on jo suurempi kuin julkinen tuotanto. Myös terveyskeskuspalveluissa yksityisen palveluntuotannon osuus on jo yli 30 prosenttia. Sitä vastoin sairaalapalvelut ovat pääosin julkisen sektorin tuottamaa. Yhteiskunnallisilla päätöksillä tulee lähivuosina olemaan keskeinen vaikutus terveyspalvelumarkkinoiden kehitykseen. Mahdollisuus kehittyä ja kasvaa kotimarkkinoilla luo suomalaisille terveyspalveluyrityksille edellytyksiä toimia myös kansainvälisillä markkinoilla. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Sanna Hartman; sanna.hartman(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Terveyspalvelut, terveydenhuolto, terveydenhuollon laitospalvelut, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, muut terveydenhuoltopalvelut, yrityssektorin tuottamat terveyspalvelut ISSN Kokonaissivumäärä 58 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Sanna Hartman Branschchef för social- och hälsovårdstjänster Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Hälso- och sjukvårdstjänster Referat Branschrapporten behandlar företagssektorn inom gruppen hälso- och sjukvård (TOL 86) enligt näringsgrensindelningen TOL Syftet med branschrapporten är att beskriva närhistorien och nuläget i branschens utveckling samt att ge bedömningar och prognoser om framtiden. Rapporten avser att betjäna företagen inom hälso- och sjukvården samt olika aktörer inom den privata och den offentliga sektorn som försöker stödja branschens utveckling. Producenterna av hälso- och sjukvårdstjänster kan indelas i tre kategorier: den offentliga sektorn, organisationer och företag. Värdet av hälso- och sjukvårdsproduktionen uppgick år 2009 till 13,48 miljarder euro. Kommunernas och samkommunernas andel av branschens totala produktion var 77 %. Företagen producerade 19 % och organisationerna drygt 4 % av den sammanlagda hälso- och sjukvården. Företagssektorns största underbranscher var, mätt med antalet verksamhetsställen och antalet anställda samt omsättningen, specialistläkarverksamhet inom öppenvård, tandläkarverksamhet, fysioterapi samt gruppen annan hälso- och sjukvård, som består av olika självständiga yrkesutövare. Hälso- och sjukvårdstjänsterna domineras i Finland av småföretagsverksamhet huvudsakligen på hemmamarknaden. Över 80 procent av företagen i branschen sysselsätter färre än två personer. Enligt statistikuppgifterna för 2009 fanns det hälsooch sjukvårdsföretag. Inom branschen fanns företagsverksamhetsställen och de sysselsatte totalt personer. Dessa verksamhetsställen omsatte sammanlagt ca 2,56 miljarder euro, en ökning på cirka 7 procent från år Faktorer som mest påverkar behoven av hälso- och sjukvårdstjänster samt förutsättningarna för produktionen av dem är befolkningens åldrande, den försämrade försörjningskvoten, den samtidiga pensionsavgången samt den snabba utvecklingen inom behandling, vårdteknologi och läkemedel. Kommunernas och samkommunernas beslut avgör i hög grad vilka förutsättningar företagen har att agera på marknaden. I produktionen av hälso- och sjukvårdstjänster kan företag och organisationer dock inte längre anses vara enbart aktörer som kompletterar kommunernas produktion. För närvarande har den privata serviceproduktionen (företag och organisationer) redan en större andel inom tandvården än den offentliga produktionen. Också i hälsocentralernas verksamhet överstiger den privata serviceproduktionens andel redan 30 procent. Däremot produceras sjukhusvården huvudsakligen av den offentliga sektorn. De samhälleliga besluten kommer under de närmaste åren att ha en central inverkan på utvecklingen av marknaden för hälsooch sjukvårdstjänster. Möjligheten att utvecklas och växa på hemmamarknaden ger de finländska hälso- och sjukvårdsföretagen förutsättningar att agera också på den internationella marknaden. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Sanna Hartman, sanna.hartman(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Hälso- och sjukvårdstjänster, hälso- och sjukvård, sluten sjukvård, öppen hälso- och sjukvård, tandvård, annan hälso- och sjukvård, hälso- och sjukvård som produceras av företagssektorn ISSN ISBN Sidoantal 58 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska Pris - Förläggare

5 Sisällys Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Toimintaympäristö Markkinoiden kokonaiskuva Terveydenhuollon rahoitusrakenne Yksityisten terveyspalvelujen rakenne ja toimintatapa Varsinaiset sairaalapalvelut Lääkäripalvelut Hammashoito Fysioterapia Laboratorio-ja kuvantamistutkimukset Investoinnit Taloudellinen tila Terveyspalvelujen tunnuslukuja Kustannusrakenne Kannattavuus Terveyspalvelujen tilanne verrattuna muihin toimialoihin Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Toimialan keskeiset menestystekijät ja yritysten vahvuudet Toimialan keskeiset kehittämishaasteet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteitä Liite 1 Kansainvälistymiskatsaus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 Saatteeksi Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialaraportit -julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosala, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internetsivuilla ositteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lisäksi Toimiala Online tietopalvelusta saa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja osoitteesta Tavoitteena on, että toimialaraportit yhdessä Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset -julkaisun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja eri alojen kehittämisessä, yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Julkaisut palvelevat alan yritysten, yrittäjien, rahoittajien sekä yksityisen ja julkisen sektorin alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee terveyspalvelualan (TOL 86) yrityssektoria. Edeltävä Ismo Partasen ja Vesa Ekroosin laatima toimialaraportti julkaistiin vuonna Tämän uuden raportin toimialaluokat ovat TOL 2008 järjestelmän mukaisia. Aikaisemmissa terveyspalvelujen toimialaraporteissa on käytetty TOL 2002 luokan mukaisia toimialaluokkia, joten raportin tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin terveyspalvelualan toimialaraportteihin. Uusi julkaisu sisältää myös sosiaali- ja terveyspalvelualan kansainvälistymiskatsauksen. Raportin tavoitteena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka toimivat alan kehittämis- ja koulutustehtävissä. Tavoitteena on kuvata myös toimialan nykyhetkeä ja lähihistoriaa sekä antaa arvioita ja ennusteita lähitulevaisuudesta. Monet kannanotot, näkemykset ja arviot toimialan nykytilasta ja kehittymisestä perustuvat edellä mainittuihin tilastotietoihin, tutkimuksiin, lehdistökatsauksiin, kirjallisuuteen sekä yrittäjien näkemyksiin, mutta vastuu tulkinnasta on raportin kirjoittajalla. Terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa pääasiassa kotimaan markkinoilla. Yli 80 prosenttia toimialan yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä. Suuriakin yrityksiä kuitenkin on ja ne ovat kasvattaneet kokoaan koko 2000-luvun. Osa suurista terveyspalveluyrityksistä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Kansainvälisillä markkinoilla toimivia suomalaisia yrityksiä puolestaan on erittäin vähän. Tätä raporttia kirjoittaessa julkiseen keskusteluun ovat voimakkaasti nousseet sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuneet väärinkäytökset sekä puutteet viranomaisvalvonnas- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 sa. Valvonnan merkitys terveyspalvelujen tuottamisessa onkin erittäin keskeinen. Lisäksi tärkeää on varmistaa, että alalla on eettisesti kestävät toimintatavat riippumatta siitä tuottaako palvelut julkinen sektori, yritykset tai järjestöt. Toimialan yritysten parhaaksi olisi, että toimialan sisällä lähdettäisiin rakentamaan näitä eettisiä periaatteita ja toimintatapoja. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia sekä kollegoja, jotka ovat myötävaikuttaneet raportin syntymiseen. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Helsingissä Sanna Hartman Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Nykyisen toimialaluokituksen TOL 2008 mukaan terveyspalvelut muodostavat pääluokan 86, joka jakautuu alaluokkiin lähinnä 3- ja 5-numerotasolla seuraavasti: 86 Terveyspalvelut 861 Terveydenhuollon laitospalvelut 8610 Terveydenhuollon laitospalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit 862 Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut 8621 Terveyskeskus- ja vastaavat yleislääkäripalvelut 8622 Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut 8623 Hammaslääkäripalvelut 869 Muut terveydenhuoltopalvelut 8690 Muut terveydenhuoltopalvelut Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Muu terveyspalvelu Terveyspalvelualan kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti julkisen markkinan avautuminen samoin kuin palvelujen rahoitusta sekä palvelukysynnän tukemista koskevat ratkaisut. Terveyspalvelut ovat kuntien järjestämisvastuun piiriin kuuluvia palveluja, joista säädetään, terveydenhuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Kunnat päättävät itsehallintonsa perusteella, miten palvelut tuotetaan. Terveyspalveluja tuottavat julkinen ja yksityinen sektori. Yksityiseen sektoriin luetaan yritykset (ja ammatinharjoittajat) sekä järjestöt (yhdistykset, säätiöt ja muut ns. yleishyödylliset palvelutuottajat). Tässä toimialaraportissa käsitellään yritystoimintana harjoitettua terveyspalvelujen tuotantoa. Julkisen sektorin ja järjestöjen omistamat yritykset kuuluvat tässä raportissa yrityssektoriin. Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2009 oli 13,48 miljardia euroa. Julkisen sektorin osuus toimialan kokonaistuotannosta oli 77%. Yritykset tuottivat 19% ja järjestöt runsaat 4% terveyspalvelujen kokonaismäärästä 1. Palvelutuotannon kokonaismäärään sisältyvät tällöin yllä mainitut toimialaluokat. Keskimäärin siis joka viides palvelutapahtuma oli yritysten tuottama. 1 Lith, Pekka: Sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinat yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, yritysprofiili ja kilpailutilanne, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 8/2011: HYVÄ TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 Seuraavassa taulukossa on kuvattu terveyspalvelujen jakautumista toimialaryhmittäin ja näiden toimialaryhmien keskeisiä tunnuslukuja toimipaikkatietojen perusteella vuonna Taulukossa on mukana myös toimialan ammatinharjoittajat. Tilastointikriteerinä on käytetty yrityksen pääasiallista toimialaa, joka aiheuttaa joltain osin tilastollista tulkinnanvaraa. Esimerkiksi ensisijaisesti lääkäripalvelua tuottava yritys saattaa tuottaa merkittävän osan myös muita terveydenhuoltopalveluja, jotka kirjautuvat tässä tilastossa lääkäripalvelujen sarakkeeseen. Taulukko 1. Toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2009 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Lkm % Lkm % (1000 euroa) 86 Terveyspalvelut Terveydenhuollon laitospalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit 862 Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut 8621 Terveyskeskus- ja vastaavat yleislääkäripalvelut 8622 Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut 8623 Hammaslääkäripalvelut Muut terveydenhuoltopalvelut Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Muu terveyspalvelu % Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Terveyspalvelujen ensisijaisena tavoitteena on luoda ja edistää terveyttä sekä hoitaa sairauksia. Palvelujärjestelmässä käytetään hyväksi alan tutkimustulosten lisäksi välittömästi hyvinvointiin liittyviä hyödykkeitä tuottavan teollisuuden tuotteita, teknologioita sekä erilaisia muita hyvinvointipalveluja. Terveyspalvelut toimialana kuuluu hyvinvointiklusteriin. Hyvinvointiklusterilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhoidossa käytettävien teknologia- ja palvelutuotteiden tutkimusta, kehittämistä, tuotantoa ja käyttöä. Siihen kuuluvat myös kotiterveydenhoito, oma- ja itsehoito 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 sekä itsenäistä suoriutumista edistävät ratkaisut. Hyvinvointiklusteri verkottaa alan toimijoita ja luo uusia yhteyksiä ja synergiaa palveluntuottajien, yritysten ja tutkimuksen välille. Tavoitteena on tuloksekkaampi yhteistyö ja sitä kautta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten vauhdittaminen. Julkisen sektorin merkittävä tehtävä hyvinvointiklusterin kehityksessä on vaikuttaa alan yritystoiminnan tasapuolisten ja suotuisien olosuhteiden luomiseen. Kannustimina ja työvälineinä voidaan käyttää erilaisia kehittämishankkeita, -ohjelmia ja -avustuksia sekä ja lainsäädäntöä. Julkisen sektorin kehittämisohjelmista KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. KAS- TE-ohjelman toteuttamisesta vastaa kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka tueksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää. Yritysten rooli ohjelman käytännön toteutuksessa on jäänyt melko vähäiseksi. Osittain asiaan vaikuttaa ohjelman rahoitus, joka osoitetaan kunnille valtionosuuksista. Tätä raporttia laadittaessa valmisteilla on vuonna 2012 käynnistyvä KASTE 2-ohjelma. Tekesin vuosille avattu ohjelma Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä on suurin Tekesin hyvinvointialaan kohdistuva kehittämisohjelma. Se on myös ensimmäinen ohjelma, jossa Tekesin rahoitus kohdistuu julkisen sektorin, kuntien ja kuntayhtymien hankkeisiin. Ohjelma tähtää uudistuneeseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin kehittämällä, tuottamalla ja ottamalla käyttöön uudenlaisia, asiakaslähtöisiä palvelujen tuotantotapoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa rahoitetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hankkeita. Noin 120 miljoonan euron ohjelmarahoituksesta on lokakuun 2011 loppuun mennessä myönnetty tutkimus- ja kehittämishankkeille rahoitusta kaikkiaan 16,7 miljoonaa. Siitä yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus oli 11 %. Ohjelman suuri käytännön haaste on myös se, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelualalle tyypilliset pienet palveluntuottajat voivat hyödyntää ohjelman rahoitusta. Pienillä yrityksillä ei useinkaan ole mahdollisuuksia irrottaa resursseja kehittämiseen, jossa hyödyt eivät ole riittävän konkreettisia. HYVÄ-ohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön strateginen ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa hoito- ja hoivapalvelujen tuottamisen edellytyksiä, edistää hoito- ja hoivayrittäjyyttä sekä kehittää alaa kasvavana ja kansainvälistyvänä toimialana. HYVÄ-ohjelma ohjaa ja koordinoi ministeriön hallinnonalan toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen työ- ja elinkeinopoliittisessa kehittämisessä. Ohjelmaa toteutetaan laajassa yhteistyössä muiden hallinnonalojen samoin kuin alan yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Vuonna 2009 Suomessa oli jo terveyspalvelualan yritystä. Yritysten määrä kasvoi kaksi prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2009 oli Alla olevassa kuvassa on esillä yritysten määrän kehitys neljältä vuodelta. Kuvio 1. Terveyspalveluyritysten määrän kehitys Yrityksiä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot Yritysten määrä jatkoi kasvuaan koko tarkastelujakson ajan. Alatoimialoista kasvua tapahtui lähinnä ryhmissä Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut (TOL 8622, Fysioterapia (TOL 86910) sekä ryhmässä Muu terveyspalvelu (TOL 86909). Tarkastelujaksoa edeltäneenä kymmenvuotiskautena terveyspalveluyritysten määrän nettolisäys oli jopa 50 prosenttia. 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Lääkäri- ja hammaslääkäripalveluyritykset ovat terveyspalvelualan suurin työllistäjä. Vuonna 2009 niiden osuus terveyspalveluyritysten henkilöstöstä oli yli 55%. Kaikkiaan terveyspalvelualan yritykset työllistivät yli henkilöä. Terveyspalveluille leimallista on erittäin pienten 1 2 henkilöä työllistävien yritysten runsas määrä. Kaiken kaikkiaan alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä vuonna 2009 oli yli 98% yrityksistä. Suurta prosenttiosuutta selittää erityisesti ammatinharjoittajien runsaus toimialalla. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Taulukko 2. Yritykset, henkilökuntamäärä ja liikevaihto alaryhmittäin 2009 Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto Terveyspalvelut Terveydenhuollon laitospalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut 8623 Hammaslääkäripalvelut Muut terveydenhuoltopalvelut Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Muu terveyspalvelu Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Henkilökuntamäärät ovat viime vuosina kasvaneet melko tasaisesti kaikissa yritysten kokoryhmissä (ks. taulukko 3). Mikroyritysten määrän suhteellinen kasvu näyttäisi hidastuneen , mutta tämän aikasarjan puitteissa asiasta ei vielä voi vetää johtopäätöksiä. Taulukko 3. Terveyspalveluyritysten määrä henkilöstön määrän perusteella luokiteltuna vuosina Kaikki kokoluokat alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Mielenkiintoista sen sijaan on tarkastella terveyspalveluyritysten henkilöstömäärien kehitystä rinnakkain liikevaihdon kehityksen kanssa, kuten Pekka Lith raportissaan Seuraavasta taulukosta on nähtävissä, että suurten ja keskisuurten yritysten osuudessa koko alan yritysmäärästä ei vuosina tapahtunut kasvua, mutta sen sijaan niiden osuus toimialan liikevaihdosta kasvoi kolme prosenttiyksikköä ja suhteellinen henkilöstömääräkin nousi. Terveyspalvelualalla onkin nähtävissä samanlaista keskittymiskehitystä, joka alkoi sosiaalipalvelualalla hieman aiemmin. Yhtenä syynä tähän kehitykseen on ollut kansainvälisten pääomasijoittajien viime vuosikymmenellä herännyt kiinnostus Suomen sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinaan. 3 Lith, Pekka: Sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinat yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, yritysprofiili ja kilpailutilanne, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 8/2011: HYVÄ TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 Taulukko 4. Yritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto yrityskoon mukaan Osuus yrityksistä Osuus henkilöstöstä Osuus liikevaihdosta , % 98,4 55,2 57,1-2008, % 98,5 53,3 55,2-2009, % 98,3 52,0 53,2 Mikroyritykset yhteensä lkm lkm 1368,3 Meur , % 1,3 12,1 11,7-2008, % 1,2 11,5 11,6-2009, % 1,4 12,9 12,6 Pienet yritykset yhteensä lkm 3395 lkm 322,5 Meur , % 0,3 32,7 31,2-2008, % 0,3 35,2 33,2-2009,% 0,3 35,1 34,2 Suuret ja keskisuuret yritykset lkm 9245 lkm 878,7 Meur Yritykset yhteensä lkm lkm 2569,5 Meur Lähde: Lith 2011 Terveyspalvelujen alatoimialoja tarkastellessa terveyspalveluyritysten henkilöstömäärän kehitys jatkoi tasaista kasvuaan lähes kaikissa alaryhmissä vuosina Ainoastaan alaryhmässä TOL 861 Terveydenhuollon laitospalvelut henkilöstön määrä on heilahdellut ja henkilöstö jopa välillä väheni. Alla olevassa kuviossa terveyspalveluyritysten henkilöstömäärät on kuvattu TOL 3-numerotasolla. Kuvio 2. Terveyspalvelualan yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä Terveyspalvelut 861 Terveydenhuollon laitospalvelut 862 Lääkäri - ja hammaslääkäripalvelut 869 Muut terveydenhuoltopalvelut Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on terveyspalvelualalla monin paikoin huutava. Keskeisten henkilöstöryhmien eläkkeelle siirtymisluvut kasvavat lähivuosina nopeasti. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet alan henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. TE-toimistot ovat toukokuun 2011 lopussa arvioineet noin 200 keskeisen työelämän ammatin kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. TE-toimistojen arviot työmarkkinatilanteesta puoli vuotta eteenpäin on esitetty ELY-keskusalueittain seuraavilla kartoilla. Kuvio 3. Työvoiman kohtaanto terveyspalveluissa 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Edellä kuvatut ammattibarometritiedot on tuotettu myös tarkemmalla aluejaolla, TE-toimistojen toiminta-alueittain. Tarkempia ammattibarometritietoja on saatavissa ELY-keskuksista. Käytännössä pulaa on kaikista keskeisistä terveyspalvelualan henkilöstöryhmistä ympäri maata. Vain fysioterapeuttien ja kuntohoitajien osalta tilanne on jossain määrin tasapainossa. Liikaa työnhakijoita ei ole missään ryhmässä. TEM:n ammattibarometrin 4 mukaan tammi huhtikuussa 2010 kaikkia avoimia työpaikkoja kohti oli keskimäärin 4,3 työttömänä tai lomautettuna ollutta hakijaa. Sosiaali- ja terveysalalla heitä oli 1,7 avointa työpaikkaa kohden. Tammi-huhtikuussa 2011 keskimääräinen hakijamäärä oli 3,0 ja sosiaali- ja terveysalalla 1,4. Saman barometrin mukaan niiden viidentoista ammatin joukossa, joista tulee olemaan lähitulevaisuudessa eniten pulaa, on 11 sosiaali- ja terveysalan ammattinimikettä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan lähivuosina terveydenhuollon toimialalla työllisten määrän uskotaan kasvavan selvästi. Vuoteen 2025 mentäessä alalla olisi työllisiä lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuonna Kuvio 4. Työllisten määrän kehitys terveyspalveluissa 0,5 0,3 0,1-0,1-0,3-0,5-0,7 Kaikki alat Terveydenhuolto Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Edelleen vuosina työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen aloilla työvoiman poistumaosuudet ovat tulevaisuudessa muita aloja suuremmat. 4 Toimialaraporttia kirjoitettaessa vielä julkaisematon TEM:n raportti TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 Kuvio 5. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoimapoistumaennuste Kaikki toimialat Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Työvoiman poistumaosuus (%) Työvoiman poistumaosuus (%) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisesti lääkärien rekrytoinnissa kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat ottaneet käyttöön palkkakannustimet. Esimerkiksi joillakin erikoisaloilla on otettu käyttöön määräaikaisia korotuksia. Vaikka palkkahaitari venyykin, erikoisosaajia ei harvaan asutuille seuduille välttämättä saada. 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Seuraavassa taulukossa on esitetty terveyspalvelutoimipaikkojen määrä ja niiden suhteellinen osuus kaikista alan yrityksistä ELY-keskusalueittain vuosina Taulukko 5. Terveyspalveluyritysten toimipaikat ELY-keskuksittain ELY-keskusalue Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Uudenmaan ELY-keskus , , , ,5 Varsinais-Suomen ELY-keskus , , , ,0 Satakunnan ELY-keskus 525 3, , , ,7 Hämeen ELY-keskus 774 5, , , ,4 Pirkanmaan ELY-keskus , , , ,5 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 698 5, , , ,9 Etelä-Savon ELY-keskus 294 2, , , ,2 Pohjois-Savon ELY-keskus 630 4, , , ,4 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 359 2, , , ,6 Keski-Suomen ELY-keskus 548 4, , , ,1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 412 3, , , ,2 Pohjanmaan ELY-keskus 453 3, , , ,4 Pohjois-Pohjanmaan 987 7, , , ,8 ELY-keskus Kainuun ELY-keskus 160 1, , , ,2 Lapin ELY-keskus 354 2, , , ,6 Ahvenanmaa 60 0,4 67 0,5 72 0,5 79 0,5 Koko maa , ,0 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 Eniten toimipaikkoja vuonna 2009 oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Toimipaikkojen määrä korreloi varsin hyvin alueen asukasmäärän kanssa. Uudellamaalla oli yli kolmannes kaikista toimipaikoista. Vähiten terveyspalvelualan toimipaikkoja oli Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Terveyspalvelujen alatoimialojen osalta jakauma on samansuuntainen. Suurimmassa osassa alatoimialoja Uudenmaan osuus kaikkien yritystoimipaikkojen määrästä ylittää 30 prosenttia. Taulukko 6. Terveyspalveluyritysten toimipaikat toimialoittain ja ELY-keskusalueittain 2009 Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjan-maa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Koko maa Terveydenhuollon laitospalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut Terveyskeskusja vastaavat yleislääkäripalvelut Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut Hammaslääkäripalvelut Muut terveydenhuoltopalvelut Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Muu terveyspalvelu Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, yritys -ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 Uusimaa oli selvä johtaja toimipaikkojen lukumärän lisäksi henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitattuna. Koko maassa henkilökuntaa toimipaikkaa kohden oli keskimäärin 1,8. Luvun pienuus selittyy ammatinharjoittajien suurella määrällä. Sosiaalipalvelujen puolella vastaava luku vuonna 2009 oli 5,8. Taulukko 7. Terveyspalveluyritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto ELY-keskuksittain 2009 Toimipaikat kpl Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Liikevaihto / toimipaikka (1000 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000) euroa Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus Ahvenanmaa Koko maa Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot Liikevaihto toimipaikkaa kohden koko maassa vuonna 2008 oli keskimäärin euroa ja vuonna 2009 jo euroa, mikä kertoo yrityskoon hienoisesta kasvusta. Uudellamaalla sijaitsevien toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, noin 960 miljoonaa euroa oli 37 prosenttia koko toimialan toimipaikkojen liikevaihdosta vuonna Poikkeamat henkilöstö- ja liikevaihtomäärien suhteen eri taulukoissa johtuvat siitä, että osa tilastoista pohjautuu toimipaikkarekisteritietoihin ja osa yritysrekisteritietoihin. Toimipaikkarekisteriin kirjautuvat myös muuta tuotantoa päätoimialanaan harjoittavien yritysten terveyspalveluja tuottavat yksiköt. Toimialan yrityksillä voi olla myös useampia toimipaikkoja. 2.4 Yrityskannan muutokset Suurin nettolisäys vuonna 2010 terveyspalvelualan yrityksissä oli Uudellamaalla 120 yritystä, kun vuonna 2009 vastaava nettolisäys oli vain 51. Ennen taantumaa vuonna 2008 nettolisäys Uudellamaalla oli 129 yritystä. Samankaltainen kehitys viime vuosina on havaittavissa muillakin alueilla tosin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa lopettaneiden yritysten määrä jopa ylitti aloittaneiden määrän vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007

Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukko 2. Avohoitokäynnit maakunnittain vuonna 2007, (ilman

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Hyvinvointialan tilanne - missä ollaan - mihin ollaan menossa. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Joensuu 12.1.

Hyvinvointialan tilanne - missä ollaan - mihin ollaan menossa. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Joensuu 12.1. Hyvinvointialan tilanne - missä ollaan - mihin ollaan menossa Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Joensuu 12.1.2012 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR Jukka Vepsäläinen TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE 23.-24. huhtikuuta 2013 Lapin ELY-keskus ROVANIEMI 20.4.2013 Esa Tikkanen, Jouko Nieminen, Jukka

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Löner och arbetskraftskostnader 2015 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Personalen inom hälso- och socialvården

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa 1 Lakiluonnos : Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa Sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot