Toimialaraporttisarja. Terveyspalvelut. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Terveyspalvelut. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Terveyspalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Terveyspalvelut Toimialaraportti 2/2006 Vesa Ekroos Ismo Partanen

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vesa Ekroos, terveydenhuollon asiantuntija Ismo Partanen, kehittämispäällikkö Julkaisuaika Maaliskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Terveyspalvelut Tiivistelmä Toimialaraportti käsittelee TOL toimialaluokituksen mukaisen terveyspalvelut -toimialan (TOL 851) yrityssektoria. Toimiala koostuu neljästä pääryhmästä: sairaalapalvelut (TOL 8511), lääkäripalvelut (TOL 8512), hammashoito (TOL 8513) ja muut terveydenhuoltopalvelut (TOL 8514). Toimialaraportin tavoitteena on kuvata toimialan kehityksen lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita tulevaisuudesta. Raportin tarkoituksena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan toimialan kehitystä. Terveyspalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon: julkinen sektori, järjestöt ja yritykset. Vuoden 2004 kokonaistuotannosta, joka oli noin 8,5 miljardia euroa, tuottivat kunnat 75 prosenttia, järjestöt 6 prosenttia ja yritykset 19 prosenttia. Yrityssektorin suurimmat alatoimialat olivat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna lääkäripalvelut, hammashoito ja fysioterapia. Vuoden 2004 tilastotietojen perusteella terveyspalveluyrityksiä oli kappaletta. Alan toimipaikkoja oli kappaletta ja ne työllistivät yhteensä henkilöä. Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, noin 1,6 miljardia euroa, kasvoi noin 6 prosentilla vuonna Terveyspalvelujen toimintaympäristö ja palvelurakenteet muuttuvat ja kehittyvät merkittävästi jo lähivuosina. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla uudistetaan palvelurakenteita, kehitetään toimialan markkinoita, lisätään palvelutuotannon tehokkuutta ja ratkaistaan eri toimijoiden valta- ja vastuusuhteet hyvinvointipalvelujen kokonaisuudessa. Tulevaisuuden haasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman yritystoiminnan ja palvelumarkkinoiden kehittämistä ja hyödyntämistä. Yritysten rooli palvelujen tuottajana tulee kasvamaan merkittävästi. Taitava markkinoiden hyödyntäminen ja kilpailun lisääminen terveyspalvelujen tuotannossa tehostavat kaikkien tuottajien, niin julkisten kuin yksityisten, toimintaa. Vain tuotannollisen toiminnan kilpailukyvystä huolehtimalla voimme turvata palvelujen riittävän saatavuuden ja laadun. Mahdollisuus kehittyä ja kasvaa kotimarkkinoilla luo suomalaisille terveyspalveluyrityksille edellytyksiä toimia kansainvälisillä markkinoilla. Suomalainen korkea koulutustaso ja osaaminen terveyspalveluiden alalla on mahdollista hyödyntää palvelujen vientinä. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Annukka Lehtonen, puh. (09) Asiasanat Yritysten tuottamat terveyspalvelut: sairaalapalvelut, lääkäripalvelut, hammashoito, fysikaalinen hoito ISSN Kokonaissivumäärä 61 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN X Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kehitys Yritykset ja toimipaikat Toimialan kymmenen suurinta yritystä Yritysmäärän kehitys Henkilöstömäärän kehitys ja työllisyystilanne Yksityiset terveyspalveluyritykset te-keskuksittain Markkinoiden kehitys ja rahoitusrakenne Markkinoiden kehitys Terveydenhuollon rahoitusrakenne Yksityisten terveyspalvelujen rakenne Yritysten toimintatapa Sairaalapalvelut Lääkäripalvelut Hammashoito Fysioterapia Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset Investoinnit Investoinnit ja tuotekehityspanostukset Taloudellinen katsaus Yksityisen terveydenhuollon taloudelliset tunnusluvut Talouden tunnusluvut/toimialan kymmenen suurinta yritystä Talouden tunnusluvut toimialoittain... 36

7 8 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Toimialan keskeiset menestystekijät ja yritysten vahvuudet Toimialan keskeiset ongelmat ja yritysten heikkoudet Keskeiset kehittämistarpeet Lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia Palvelurakenteen sekä lainsäädännön kehitys- ja uudistamishankkeita Kuntien palvelurakenteen uudistaminen Hankintalain uudistaminen Hoitoon pääsyn turvaamista koskeva lainsäädäntö Lakisääteisten työ- ja liikennevakuutuspotilaiden hoitoa koskeva lainsäädäntö Potilastietojen siirto saumattomassa palveluketjussa Sähköisten potilasasiakirjojen kansallinen kehittäminen ja arkistointi Kansaneläkelaitoksen, muiden vakuutuslaitosten ja yksityisten palvelutuottajayritysten tiedonhallintayhteistyö Kehittämisalueita ja toimenpiteitä Uuden yritystoiminnan perustaminen Innovaatiot Koulutus sekä työvoiman saatavuus Kansainvälistyminen Yrittäjien lähiajan suhdanneodotukset Tulevaisuusvisiointia Toimialan rahoitusrakenteen ja menojen kehitys tulevaisuudessa Johtopäätökset visioinnista Yhteenvetoanalyysi (swot) Lähteet... 61

8 7 0 Saatteeksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmällä on edelleen edessään runsaasti haasteita. Koulutus- ja elintason noustessa sekä terveystiedon määrän kasvaessa kansalaisten odotukset myös hyvinvointipalveluita kohtaan kasvavat. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta ja kasvattaa samalla kuntien menopaineita. Terveydenhuollon kokonaiskustannusten arvioidaan kasvavan noin 4,0 prosenttia vuodessa aikavälillä Terveydenhuollon bkt-osuus nousee nykyisestä noin 7 prosentista kahdeksaan (Kansallinen terveydenhuoltoprojekti). Kasvavien palvelutarpeiden tyydyttäminen ja resurssien niukkuus luovat väistämättä haasteita nykyiselle terveydenhuoltojärjestelmälle. Muutospaineet luovat tarvetta uusille vaihtoehdoille ja tehokkaammille ratkaisuille, joihin myös terveydenhuollon palveluyrittäjyys lukeutuu. Tämän raportin tarkoituksena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan toimialan kehitystä. Toimialaraportin tavoitteena on kuvata toimialan lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita tulevaisuudesta. Tarkastelun kohteena ovat yksityiset terveyspalveluyritykset (TOL 851), jotka tuottivat noin 19 prosenttia toimialan kokonaistuotannosta vuonna Toimialan yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 1,6 miljardia euroa. Liikevaihdon arvioidaan lähivuosina kasvavan ripeämmin kuin Suomen kansantalous keskimäärin. Terveyspalvelumarkkinoiden kehittymisen myötä yksityisesti tuotettujen terveyspalvelujen osuus ja merkitys tulee kasvamaan entisestään. Yritysten toimintaedellytysten ja -ympäristön kehittäminen turvaa terveen kilpailun markkinoilla ja mahdollistaa siten markkinoiden hyödyntämisen palvelujen tuotannossa. Raportin laatimisessa on hyödynnetty kauppa- ja teollisuusministeriön Toimiala Online -tietokantaa, josta on käytetty erityisesti Tilastokeskuksen, Työministeriön ja Suomen Asiakastieto Oy:n toimittamia tilastoaineistoja. Tässä raportissa on hyödynnetty myös toimialan yritysten ja sairaanhoitopiirien julkaisemia vuosikertomuksia. Raportin laatimisessa on lisäksi analysoitu kauppa- ja teollisuusministeriön Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen tuloksia, jotka pohjautuvat yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin. Edellä mainitun aineiston tiedot on kerätty puhelinhaastatteluna kaikkiaan 4000:lta eri toimialan pk-yritykseltä. Tässä raportissa tarkasteltavaa terveyspalvelualaa (TOL 851) edusti tutkimuksessa 111 yritystä. Haastattelutiedon keruusta vastasi KTM:n toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Edellä kuvattuja tilasto- ja haastatteluaineistoja on tulkittu tämän raportin tekijöiden toimesta, joten kaikki kannanotot, näkemykset ja arviot toimialan kehittymisestä ovat allekirjoittaneiden vastuulla. Tässä yhteydessä haluamme lausua kiitoksemme kaikille niille henkilöille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Haluamme kiittää kauppa- ja teollisuusministeriötä raportin tilaamisesta. Erityisesti haluamme kiittää ministeriön yhteyshenkilöä, neuvotteleva virkamies Annukka Lehtosta, saumattomasta yhteistyöstä raportin

9 8 valmistelussa. Toivomme, että tämä raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa sekä palvelee toimialan kehittämisestä kiinnostuneita. Helsingissä Vesa Ekroos Ismo Partanen

10 9 1 Tiivistelmä Terveyspalvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen on perinteisesti valtaosaltaan tapahtunut julkisen sektorin toimesta. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus määritteli entistä selkeämmin terveyspalvelujen järjestämisen kuntien tehtäväksi. Lain mukaan kunnat voivat toteuttaa järjestämisvastuunsa joko tuottamalla palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla ne yrityksiltä tai kolmannen sektorin tuottajilta. Kunnilla on palvelutuotannossa kuitenkin edelleen neloisrooli, jossa järjestäjä, rahoittaja, tuottaja ja tilaaja toimivat samassa organisaatiossa. Tämä on johtanut julkisen sektorin oman tuotannon kasvattamiseen, vaikka se ei aina olisikaan ollut kustannustehokkain tai laadukkain tapa palvelujen järjestämiseksi. Käytännössä kuntien ja kuntayhtymien hankintojen osuus yksityisiltä terveyspalveluntuottajilta on ollut vielä varsin vähäistä vain noin 2 prosenttia terveyspalvelujen kokonaismenoista. Näin siitäkin huolimatta, että kunnat ovat viime vuosina jonkin verran lisänneet ostopalveluja tietyillä toimialoilla ja -alueilla. Suomen hallitus käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistus- hankkeen. Sen tavoitteena on julkisen palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen ja palvelujen saatavuuden turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa. Hankkeen tarkoituksena on selkiyttää julkisen sektorin eri toimijoiden roolit palvelujen järjestäjänä, rahoittajana ja tuottajana. Terveydenhuollon palveluntuottajien kokonaisvolyymin oli vuonna 2004 noin 8,5 miljardia euroa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2004 lähes 1,6 miljardia euroa. Terveyspalveluja tuottavia yrityksiä oli vuonna 2004 yhteensä kappaletta ja näillä toimipaikkoja yhteensä kappaletta. Yritysten yhteenlasketun liikevaihdon kasvu on ollut vuonna 2004 noin 6 prosenttia. Suurinta kasvu on ollut hammashoidossa, lääkäripalveluissa ja fysioterapiapalveluissa. Hoitoon pääsyn turvaamiseen liittyvä lainsäädäntö tuli voimaan maaliskuussa Lainmuutosten vaikutus on näkynyt muun muassa julkisen sektorin leikkausjonojen lyhenemisenä sekä vastaanotolle pääsyn nopeutumisena. Yksityisten palveluntuottajien kapasiteettia voitaisiin kuitenkin hyödyntää vielä huomattavasti enemmän, jotta lain säätämät odotusajat tutkimuksiin ja hoitoihin toteutuisivat. Sairausvakuutuksen korvaamien lääkärin vastaanotto-, tutkimus- ja hoitokustannusten taso on jo vuosia laskenut lain alkuperäisestä 60 prosentin tavoitetasosta. Korvaustason nostamiseksi vastaamaan todellisia kustannuksia on Kelan toimesta tehty aloitteita useita kertoja. Lakisääteisten liikenne- ja työtapaturmapotilaiden hoidon täyskustannusvastaavuus astui voimaan vuoden 2005 alusta. Tämä sekä myös vapaaehtoisten sairausvakuutusten lisääntyminen laajentavat yksityisten terveyspalveluyritysten markkinoita. Hankintalainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Lakiuudistus tuo mukanaan selkeyttä julkisen sektorin ostopalvelutoimintaan. Tämä tulee vaikuttamaan myönteisesti

11 10 toimivien markkinoiden kehittymiseen ja tätä kautta myös yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksiin. Sähköistä kansallista potilastietojärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä. Tämä järjestelmä tulee olemaan erittäin tärkeä myös yksityiselle sektorille sen toteuttaessa kasvavaa rooliaan osana koko suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Terveydenhuollon yrittäjäkoulutuksessa ja -valmennuksessa olisi painotettava kustannusja investointilaskentaa, tuotteistamista, hinnoittelua, markkinointitaitoja sekä laatutyötä. Terveysalan ammatillisessa koulutuksessa olisi huomioitava nykyistä selkeämmin yritystoiminnan vaatimukset. Kuntien kilpailuttamien hankintojen yleistyessä tarvitaan tuottajien ja ostajien yhteiset määritykset siitä, mitä palveluja ja millä ehdoilla ollaan ostamassa ja myymässä. Kuntien hankintaosaamista ja tuottajien myyntiosaamista tuleekin kehittää. Palvelutuotannon kansainvälistymisen edellytysten parantuessa myös suomalaisilla palveluntuottajilla on entistä enemmän mahdollisuuksia toimintansa laajentamiseen muun muassa EU-alueelle. Toisaalta terveydenhuoltopalvelujen kotimaisille markkinoille on tulossa ulkomaisia palveluntuottajayrityksiä sekä ulkomaista pääomaa. Terveyspalveluyritysten lukumäärä lisääntyy ja alalle muodostuu nykyistä monipuolisempi yritysrakenne. Tarjontaa ohjautuu kasvaville markkinasegmenteille, kuten erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lisääntyy ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon rooli korostuu. Teknologiset innovaatiot tuovat uusia ratkaisuja hoitokäytäntöihin sekä logistisiin sovellutuksiin. Uusien innovaatioiden sekä tietotekniikan hyödyntäminen tukevat muun muassa saumattomia hoitoketjuja, kotona selviytymistä, omaehtoisen hoidon kehitystä sekä etädiagnosointia ja -hoitoa. Työympäristössä tulisi puolestaan kiinnittää entistä enemmän huomiota henkilökunnan työmotivaatioon, sillä tulevaisuudessa työolosuhteista muodostuu nykyistä tärkeämpi keino kilpailtaessa osaavasta työvoimasta. Julkisia ja yksityisiä voimavaroja yhdistäviä uusia toimintatapoja ja -malleja sekä markkinaehtoisia uusia ratkaisuja on jo kehitetty ja osittain käyttöönotettukin, mutta jatkossa niiden hyödyntäminen tulisi olla merkittävästi nykyistä laajempaa. Näitä uusia toimintamalleja kokeiltaessa ja käyttöönotettaessa tulee huolehtia siitä, ettei toimenpiteillä heikennetä asiakkaan asemaa, tuottajien tasapuolista mahdollisuuksia toimia markkinoilla eikä palvelumarkkinoiden kehittymistä. Viranomaistehtävät sekä palvelujen järjestämisja valvontavastuu säilyvät edelleen julkisella sektorilla. Markkinaehtoisia toimintatapoja hyödynnettäessä asiakkaiden todellinen valinnanvapaus tulee korostumaan. Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on pystyttävä siirtymään vallitsevasta laitoskeskeisyydestä ja tuotanto-orientoituneesta palvelutuotannosta asiakaskeskeisyyteen ja kuluttajaohjaukseen. Asiakaslähtöisyyden lisääntyminen luo kilpailua, jossa palveluntarjoajien menestyminen on sidoksissa tuottajien kykyyn huomioida asiakkaan tarpeet. Tämän toimintatavan hyödyntäminen edellyttää myös asiakkaiden kohdennetun ostovoiman parantamista esimerkiksi palvelusetelien tai vakuutusten avulla.

12 11 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Terveyspalvelut koostuvat neljästä pääryhmästä tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaan. Nämä neljä pääryhmää ovat sairaalapalvelut (TOL 8511), lääkäripalvelut (TOL 8512), hammashoito (TOL 8513) ja muut terveydenhuoltopalvelut (TOL 8514). Muut terveydenhuoltopalvelut (TOL 8514) jakautuu lisäksi neljään alaryhmään alla kuvatun mukaisesti. TOL 8511 Sairaalapalvelut TOL 8512 Lääkäripalvelut TOL 8513 Hammashoito TOL 8514 Muut terveydenhuoltopalvelut (erittely alla TOL ) TOL Fysikaalinen hoito TOL Laboratoriotutkimukset TOL Kuvantamistutkimukset TOL Sairaankuljetuspalvelut TOL Muu terveyspalvelu (TOL sisältää mm. kuntohoitajat, lymfaterapeutit, puheterapeutit sekä terveydenhuollon konsultit) Terveyspalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon, jotka ovat 1) julkisen sektorin tuottajat, 2) yksityiset yritykset ja ammatinharjoittajat sekä 3) säätiöt, järjestöt ja muut ns. yleishyödylliset tuottajat. Tässä toimialaraportissa yksityisellä tuotannolla tarkoitetaan yksityisen pääoman ehdoin tapahtuvaa, yritystoimintana harjoitettua terveyspalvelujen tuotantoa. Yleishyödyllisestä yhdistys- ja säätiötoiminnasta käytetään nimitystä kolmas sektori. Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2004 oli noin 8,5 miljardia euroa. Julkisen sektorin osuus toimialan kokonaistuotannosta oli vuonna 2004 noin 75 prosenttia (6,4 miljardia euroa). Yritykset tuottivat noin 19 prosenttia (1,6 miljardia euroa) terveyspalvelujen kokonaismäärästä ja kolmas sektori noin kuusi prosenttia (0,5 miljardia euroa). Palvelutuotannon kokonaismäärään sisältyivät tällöin yllä mainitut toimialaluokat. Yleistäen voidaan sanoa, että joka viides palvelutapahtuma oli yritysten tuottama. Seuraavassa taulukossa on kuvattu terveysalan yritysten jakautumista toimialaryhmittäin ja näiden keskeisiä tunnuslukuja. Taulukossa on mukana myös toimialan ammatinharjoittajat. Tilastointikriteerinä on käytetty yrityksen pääasiallista toimialaa, joka aiheuttaa joiltain osin tilastollista tulkinnanvaraa. Esimerkiksi ensisijaisesti lääkäripalveluja tuottava yritys saattaa tuottaa merkittävän osan myös muita terveydenhuoltopalveluja, jotka kirjautuvat tässä tilastossa lääkäripalvelujen sarakkeeseen. Osa lääkäripalveluja myyvistä yrityksistä ei näy näissä tilastoissa, koska ne ovat luokiteltu työvoiman vuokrausta tarjoaviksi yrityksiksi. Näitä yrityksiä on tällä hetkellä kuusi kappaletta.

13 12 Taulukko 1. Toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2004 TOL 851 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT YHTEENSÄ Yritykset kpl Henkilöstö hlö Liikevaihto euroa TOL 8511 SAIRAALAPALVELUT Yritykset 21 kpl Henkilöstö 840 hlö Liikevaihto euroa TOL 8512 LÄÄKÄRIPALVELUT Yritykset kpl Henkilöstö hlö Liikevaihto euroa TOL 8513 HAMMASHOITO Yritykset kpl Henkilöstö hlö Liikevaihto euroa TOL 8514 MUUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT: TOL FYSIOTERAPIA Yritykset kpl Henkilöstö hlö Liikevaihto euroa TOL LABORATORIOTUTKIMUKSET Yritykset 75 kpl Henkilöstö 405 hlö Liikevaihto euroa TOL KUVANTAMISTUTKIMUKSET Yritykset 49 kpl Henkilöstö 139 hlö Liikevaihto euroa TOL SAIRAANKULJETUSPALVELUT Yritykset 201 kpl Henkilöstö hlö Liikevaihto euroa TOL MUU TERVEYSPALVELU (sis. lääkärin suosittelemat muut terveyspalvelut kuten mm. kuntohoitajat, lymfaterapeutit, puheterapeutit, akupunktion antajat sekä terveydenhuollon konsultit) Yritykset Henkilöstö Liikevaihto kpl hlö euroa Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri

14 13 3 Toimialan kehitys 3.1 Yritykset ja toimipaikat Terveyspalvelualan yrityksiä oli Suomessa vuonna 2004 yhteensä Toimialan yritysmäärä on kasvanut viimeisen kahdeksan vuoden ajan vuotta 1999 lukuun ottamatta. Toimialan liikevaihto ja henkilökuntamäärä ovat kuitenkin kasvaneet koko tarkastelujakson ajan. Kpl Milj. euroa Yritykset Liikevaihto milj. eur Lähde: Tilastokeskus, yrit.rek. Kuva 1. Terveyspalveluyritysten lukumäärä ja liikevaihto Kuvion palkit kuvaavat yritysten lukumäärän kehitystä (kuvion vasemmanpuolinen skaala-asteikko) ja viivakaavio liikevaihdon kehitystä (kuvion oikeanpuolinen skaala-asteikko) vuosina Seuraavassa taulukossa on kuvattu terveysalan yritykset, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain. Eniten yrityksiä oli lääkäripalveluja ja vähiten sairaalapalveluja tarjoavalla toimialalla. Terveyspalvelut työllistivät vuonna 2004 yhteensä henkilöä, joista lähes 39 prosenttia (7 647 henkilöä) työskenteli lääkäripalvelujen parissa. Yritysmäärään on laskettu mukaan ammatinharjoittajana terveyspalveluja tuottavat, joita oli vuonna 2004 arviomme mukaan noin

15 14 Taulukko 2. Yritykset ja henkilökuntamäärät toimialoittain 2004 TOL Toimiala Yritykset Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) 8511 Sairaalapalvelut Lääkäripalvelut Hammashoito Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Muu terveyspalvelu Terveyspalvelut yhteensä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yrit.rek. Yksityiset terveyspalvelut on pienyritysvaltainen toimiala. Tämä käy osin ilmi seuraavasta taulukosta, jossa terveyspalveluyritysten toimipaikkoja on luokiteltu henkilöstön määrään perustuvan jaottelun mukaisesti. Valtaosa (lähes 98 %) toimipaikoista oli pieniä, alle kymmenen työntekijän yrityksiä. Yli 10 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja oli 258 kappaletta, joka vastaa noin kahden prosentin osuutta kaikista terveyspalveluyritysten toimipaikoista. Yli 50 henkeä työllistäviä toimipaikkoja terveyspalvelualoilla oli vain 29 kappaletta ja yli 250 henkeä työllistäviä vain yksi. Ammatinharjoittajien määrä, noin 8 500, selittää osaltaan mikroyritysten suuren osuuden. Taulukko 3. Toimipaikat henkilöstön kokoluokan mukaan kokoluokat alle yli 250 yhteensä toimipaikat toimipaikat toimipaikat toimipaikat toimipaikat toimipaikat toimipaikat suhteelliset osuudet ,93 1,83 0,23 0,01 100,00 Lähde:Toimiala Online, Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri 3.2 Toimialan kymmenen suurinta yritystä Seuraavassa taulukossa on listattu Suomen kymmenen suurinta terveydenhuoltoalan yritystä henkilöstömäärän mukaiseen suuruusjärjestykseen vuonna Alan kymmenen suurimman yrityksen joukossa on hyvin erilaisilla periaatteilla ja toiminta-ajatuksilla toimivia terveydenhuoltoalan yrityksiä. Yritykset toimivat paitsi perinteisillä lääkäriasema-

16 15 ja yksityissairaalatoimialoilla myös työterveys- ja laboratoriopalveluja tuottavina yrityksinä sekä lääkäri- ja hammaslääkärivastaanottojen yhteisenä hallinto- markkinointi- ja hankintaorganisaationa sekä vastaanottotulojen tuloutuskanavana. Yritysten omistajina ovat joko yksityiset henkilöt, kuten esimerkiksi lääkärit, pääomasijoittajat, säätiöt ja kunnat. Taulukko 4. Suurimmat yritykset henkilöstömäärien mukaan vuonna 2004 (vrt. jäljempänä liikevaihdon mukainen jaottelu, taulukko 14) Yritys (konserni) 1 Medivire 2 Plusterveys 3 Mehiläinen 4 Suomen Terveystalo 5 Helsingin Lääkärikeskus ja laboratoriot 6 Lääkäriasema Pulssi 7 Rokuan kuntoutus 8 Medix 9 Tampereen Lääkärikeskus 10 Dextra Munkkivuoren Lääkärikeskus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritysrekisteri 3.3 Yritysmäärän kehitys Markkinoiden kehitys 1990-luvun lopulta alkaen näkyy alan yritysmäärän vuosittaisena nettolisäyksenä. Yritysrekisterin perusteella vuosien terveyspalveluyritysten nettolisäys oli kappaletta, eli 50 prosenttia. Tässä luvussa yritysten kehitysmääriä on esitetty aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastointia hyödyntäen. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastoinnissa ovat mukana vain yritykset, jolloin alalle tyypillisten itsenäisten ammatinharjoittajien suuri joukko ei näy tilastoinnissa. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettolisäysten perusteella voidaan täten tehdä päätelmiä vain yritystyyppisen liiketoiminnan nettolisäyksistä. Todellisuudessa terveyspalveluyritysten nettolisäys on siis itsenäisten ammatinharjoittajien tilastointiperusteista johtuen ollut suurempaa kuin seuraavissa taulukoissa esitetään (vrt. kuva 1). Alla olevassa kuviossa on esitetty aloittainen, lopettaneiden ja konkurssiin haettujen yritysten määrät vuosina Vain vuonna 2002 aloittaneiden yritysten määrä oli pienempi kuin lopettaneiden. Tarkasteluaikana alan konkurssien määrä on vaihdellut 7 ja 18 välillä vuodessa. Vuonna 2004 konkurssiin haettujen terveyspalveluyritysten määrä oli 7 kappaletta, joka on viisi konkurssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Terveyspalvelualan konkurssit ovat kaikkien toimialojen konkursseihin nähden harvinaisia. Konkurssiin päättyvien yritysten osuus yrityskannasta on terveyspalvelualalla pienempi (0,06 %) kuin kaikilla aloilla keskimäärin (1,0 %).

17 16 Kpl Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Konkurssit Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritysrekisteri Kuva 2. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset v Henkilöstömäärän kehitys ja työllisyystilanne Terveyspalveluyritysten henkilökuntamäärä on kasvanut vuosien aikana melko tasaisesti. Tasaisen loivasta kasvusta huolimatta henkilökunnan ikääntyminen ja palvelujen kasvava kysyntä antavat aihetta varautua myös työvoimapulaan. Henkilöä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yrit.rek. Kuva 3. Terveyspalveluyritysten henkilöstömäärän kehitys

18 17 Taulukko 5. Yksityissektorin henkilökunnan määrän kehitys Henkilökunnan määrä Verrattuna 12 kk tilanteeseen Seuraavan 12 kk kuluttua Suurempi Yhtä suuri Pienempi Suurempi Yhtä suuri Pienempi Lääkäripalvelut 26 % 70 % 4 % 23 % 77 % 0 % Hammashoito 23 % 74 % 3 % 25 % 75 % 0 % Fysikaalinen hoito 37 % 43 % 20 % 49 % 51 % 0 % Muut terveydenhuoltopalvelut 25 % 75 % 0 % 35 % 65 % 0 % Pk-yritykset yhteensä 21 % 68 % 11 % 20 % 74 % 6 % Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimus Yrittäjien omien arvioiden mukaan terveyspalveluyritysten henkilökuntamäärä on kehittynyt toiminnan kasvuun nähden lähimmän vuoden aikana suotuisasti. Henkilökuntamäärä on vuoden aikana lisääntynyt joka neljännessä kyselyyn vastanneessa lääkäripalveluyrityksessä sekä muita terveydenhuoltopalveluja tarjoavassa yrityksessä. Terveysalan henkilökuntamäärän kehitys on viimeisen vuoden aikana ollut parempi kuin maamme pk-yrityksillä keskimäärin. Odotukset seuraavalle 12 kuukaudelle näyttävät samanlaisilta kuin edellisen vuoden kehitys. Fysikaalista hoitoa tarjoavista yrityksistä lähes joka toinen uskoo henkilökuntamääränsä kasvavan seuraavan vuoden aikana. Alla olevassa kuvassa on esitetty terveyspalvelualojen valtakunnallista työttömyystilannetta muutamien ammattiryhmien osalta vuosina Jokaisen vuoden työttömien määrä kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Henkilöä Yleislääkärit Sairaanhoitaja Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja Hammaslääkäri Erikoishammaslääkäri Hammashoitaja Erikoislääkärit Erikoissairaanhoitaja Lääkintävoimistelija Erikoishammaslääkäri Erikoishammashoitaja Lähde: Työministeriö Kuva 4. Terveysalan työttömiä työnhakijoita alaryhmittäin vuosina

19 18 Työttömyys viimeisen kymmenen vuoden jaksolla on valtakunnallisesti ollut suurinta sairaanhoitajien ja erikoissairaanhoitajien ammattiryhmissä. Erityisesti 1990-luvun alun lamavuodet ja sen mukanaan tuomat säästötoimet moninkertaistivat alan työttömien määrän. Yleisen työmarkkinatilanteen parantuessa 1990-luvun lopulla myös terveydenhuoltoalan työttömien määrä on kääntynyt selvään laskuun. Yleisen työmarkkinatilanteen lisäksi alan työttömyyden laskuun vaikuttivat erityisesti lisääntynyt terveydenhuoltopalvelujen kysyntä sekä hoitohenkilökunnan eläköityminen. Terveydenhuoltoalan työttömyydessä on suuria alueellisia eroja, jotka eivät käy ilmi edellisestä kuviosta. Lääkäripulasta ovat kärsineet erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi. Terveyskeskuslääkäreiden saatavuudessa on ollut vaikeuksia lähes koko maassa. Vaikka Suomessa on nykyään lääkäreitä enemmän kuin koskaan (Lääkärikyselyn 2005 mukaan työikäisiä lääkäreitä oli Suomessa vuonna ), ei lääkäreiden työllisyystilanteen uskota heikentyvän vielä vuosiin. Hoitajien osalta ennustettua työvoimapulaa on osittain helpotettavissa nopeilla koulutusmäärien lisäyksillä, mutta lääkärisaatavuuden osalta koulutusviive on pidempi. Työvoimapulan lääkkeiksi on koulutuksen lisäksi ehdotettu mm. työnjaon muutoksia ammattiryhmien välillä, jolloin hoitajien työnkuvaa laajennettaisiin nykyisestä (kts. Kansallinen terveydenhuoltoprojekti, Myös sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäreiksi on käynnistetty. Muuntokoulutuksen laajentaminen myös hoitohenkilöstön eri ammattiryhmien välillä voisi helpottaa työvoiman saatavuutta. Tällöin esimerkiksi perus- ja lähihoitajista voitaisiin kouluttaa sairaanhoitajia. Työvoimapula on synnyttänyt myös uuden liiketoiminta-alueen, ns. keikkalääkäritoiminnan. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön vuokrauksesta on tullut yhä laajenevaa liiketoimintaa. Lääkäri- ja hoitohenkilöstön vuokraustoimintaa harjoittavat yritykset ovat viime aikoina laajentaneet toimintaansa siten, että ne ovat tarjouskilpailujen jälkeen ottaneet hoitaakseen myös kokonaisten terveyskeskusten tai niiden osien toiminnan kaikkine velvoitteineen. Nämä yritystoiminnan luvut eivät vielä näy tämän toimialaraportin luvuissa. Seuraavasta kuvasta voidaan päätellä, että toimialalla on vielä työvoimareserviä erityisesti perushoitajien ja sairaala-apulaisten joukossa. Heidän työttömyys on jopa lisääntynyt vuodesta 2003, kun taas sairaanhoitajien ja erikoissairaanhoitajien yhteenlaskettu työttömien määrä on laskenut noin 550:llä. Selityksenä tälle on suuntaus, jossa perushoitajien virkoja on muutettu sairaanhoitajien viroiksi. Perushoitajien muuntokouluttaminen lähija sairaanhoitajiksi parantaisi heidän työllistymistään.

20 19 Hammashoitaja Erikoishammashoitaja Erikoishammaslääkäri Hammaslääkäri Puheterapeutti Hieroja Kuntohoitaja Erikoislääkintävoimistelija Lääkintävoimistelija Osastosihteeri Sairaala-apulainen Välinehuoltaja Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja Perushoitaja Mielisairaanhoitaja Röntgenhoitaja Laboratorionhoitaja Terveydenhoitaja Kouluterveydenhoitaja Kätilö Työterveyshoitaja Erikoissairaanhoitaja Sairaanhoitaja Osastonhoitaja Johtava hoitaja Ylihoitaja Erikoislääkärit Yleislääkärit Lähde: Työministeriö Kuva 5. Terveysalan työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin vuonna Yksityiset terveyspalveluyritykset TE-keskuksittain Seuraavasta taulukosta selviää, kuinka paljon kunkin TE-keskuksen alueella oli asukkaita ja mikä osuus se oli koko väestöstä vuonna Taulukossa on myös esitetty kunkin TE-keskuksen alueella sijaitsevien terveyspalveluyritysten toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto ja sen osuus koko alan liikevaihdosta vuonna Esimerkiksi Uudellamaalla sijaitsevien terveyspalveluyritysten liikevaihto oli 39,5 prosenttia koko toimialan yhteenlasketusta liikevaihdosta. Yksityisen terveyspalvelutuotannon osuus oli Uudellamaalla huomattavasti suurempi kuin alueen väestömäärän osuus (27,6 %) Suomen väestöstä. Terveyspalveluyritysten yhteenlasketun liikevaihdon osuus koko toimialan liikevaihdosta oli vuonna 2004 suurempi kuin vastaavan alueen väestöosuus myös Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Huomioitavaa on, että kaikilla näillä alueilla toimii yliopistollinen keskussairaala ja annetaan lääkärikoulutusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS Toteutuuko valinnanvapaus soteuudistuksessa? Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Toiminnanjohtaja Ismo Partanen ; ismo.partanen@lpy.fi SOTE UUDISTUS HALLITUKSEN ESITYS

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaistutkimuksen tulokset 29.3.2017 Hyvinvointialan Liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaistutkimuksen tulokset 29.3.2017 Hyvinvointialan Liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi

Lisätiedot

MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ?

MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? Jussi Huttunen SGF VUOSIKOKOUSSYMPOSIO 6.4.2017 1 NYKYJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET, HEIKKOUDET JA HAASTEET Vahvuudet - koko väestön kattava järjestelmä - osaava ja sitoutunut henkilökunta

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä TEHOKKUUTTA PALVELUTUOTANTOON Huippuseminaari 26.11.2009 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä Vesa Ekroos KTM 4.12.2009 Vesa Ekroos 1

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Länsi-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Länsi-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

KanTa. Liittyjät -ohje v. 1.0

KanTa. Liittyjät -ohje v. 1.0 1 (20) KanTa Liittyjät -ohje v. 1.0 2 (20) Sisältö Säädöstausta... 3 1 Liittymään velvoitetut terveydenhuollon organisaatiot ja apteekit... 4 2 Terveydenhuollon toimintayksikkö... 6 1. Kansanterveyslain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot