Toimialaraporttisarja. Terveyspalvelut. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Terveyspalvelut. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Terveyspalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Terveyspalvelut Toimialaraportti 2/2006 Vesa Ekroos Ismo Partanen

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vesa Ekroos, terveydenhuollon asiantuntija Ismo Partanen, kehittämispäällikkö Julkaisuaika Maaliskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Terveyspalvelut Tiivistelmä Toimialaraportti käsittelee TOL toimialaluokituksen mukaisen terveyspalvelut -toimialan (TOL 851) yrityssektoria. Toimiala koostuu neljästä pääryhmästä: sairaalapalvelut (TOL 8511), lääkäripalvelut (TOL 8512), hammashoito (TOL 8513) ja muut terveydenhuoltopalvelut (TOL 8514). Toimialaraportin tavoitteena on kuvata toimialan kehityksen lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita tulevaisuudesta. Raportin tarkoituksena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan toimialan kehitystä. Terveyspalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon: julkinen sektori, järjestöt ja yritykset. Vuoden 2004 kokonaistuotannosta, joka oli noin 8,5 miljardia euroa, tuottivat kunnat 75 prosenttia, järjestöt 6 prosenttia ja yritykset 19 prosenttia. Yrityssektorin suurimmat alatoimialat olivat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna lääkäripalvelut, hammashoito ja fysioterapia. Vuoden 2004 tilastotietojen perusteella terveyspalveluyrityksiä oli kappaletta. Alan toimipaikkoja oli kappaletta ja ne työllistivät yhteensä henkilöä. Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, noin 1,6 miljardia euroa, kasvoi noin 6 prosentilla vuonna Terveyspalvelujen toimintaympäristö ja palvelurakenteet muuttuvat ja kehittyvät merkittävästi jo lähivuosina. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla uudistetaan palvelurakenteita, kehitetään toimialan markkinoita, lisätään palvelutuotannon tehokkuutta ja ratkaistaan eri toimijoiden valta- ja vastuusuhteet hyvinvointipalvelujen kokonaisuudessa. Tulevaisuuden haasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman yritystoiminnan ja palvelumarkkinoiden kehittämistä ja hyödyntämistä. Yritysten rooli palvelujen tuottajana tulee kasvamaan merkittävästi. Taitava markkinoiden hyödyntäminen ja kilpailun lisääminen terveyspalvelujen tuotannossa tehostavat kaikkien tuottajien, niin julkisten kuin yksityisten, toimintaa. Vain tuotannollisen toiminnan kilpailukyvystä huolehtimalla voimme turvata palvelujen riittävän saatavuuden ja laadun. Mahdollisuus kehittyä ja kasvaa kotimarkkinoilla luo suomalaisille terveyspalveluyrityksille edellytyksiä toimia kansainvälisillä markkinoilla. Suomalainen korkea koulutustaso ja osaaminen terveyspalveluiden alalla on mahdollista hyödyntää palvelujen vientinä. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Annukka Lehtonen, puh. (09) Asiasanat Yritysten tuottamat terveyspalvelut: sairaalapalvelut, lääkäripalvelut, hammashoito, fysikaalinen hoito ISSN Kokonaissivumäärä 61 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN X Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kehitys Yritykset ja toimipaikat Toimialan kymmenen suurinta yritystä Yritysmäärän kehitys Henkilöstömäärän kehitys ja työllisyystilanne Yksityiset terveyspalveluyritykset te-keskuksittain Markkinoiden kehitys ja rahoitusrakenne Markkinoiden kehitys Terveydenhuollon rahoitusrakenne Yksityisten terveyspalvelujen rakenne Yritysten toimintatapa Sairaalapalvelut Lääkäripalvelut Hammashoito Fysioterapia Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset Investoinnit Investoinnit ja tuotekehityspanostukset Taloudellinen katsaus Yksityisen terveydenhuollon taloudelliset tunnusluvut Talouden tunnusluvut/toimialan kymmenen suurinta yritystä Talouden tunnusluvut toimialoittain... 36

7 8 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Toimialan keskeiset menestystekijät ja yritysten vahvuudet Toimialan keskeiset ongelmat ja yritysten heikkoudet Keskeiset kehittämistarpeet Lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia Palvelurakenteen sekä lainsäädännön kehitys- ja uudistamishankkeita Kuntien palvelurakenteen uudistaminen Hankintalain uudistaminen Hoitoon pääsyn turvaamista koskeva lainsäädäntö Lakisääteisten työ- ja liikennevakuutuspotilaiden hoitoa koskeva lainsäädäntö Potilastietojen siirto saumattomassa palveluketjussa Sähköisten potilasasiakirjojen kansallinen kehittäminen ja arkistointi Kansaneläkelaitoksen, muiden vakuutuslaitosten ja yksityisten palvelutuottajayritysten tiedonhallintayhteistyö Kehittämisalueita ja toimenpiteitä Uuden yritystoiminnan perustaminen Innovaatiot Koulutus sekä työvoiman saatavuus Kansainvälistyminen Yrittäjien lähiajan suhdanneodotukset Tulevaisuusvisiointia Toimialan rahoitusrakenteen ja menojen kehitys tulevaisuudessa Johtopäätökset visioinnista Yhteenvetoanalyysi (swot) Lähteet... 61

8 7 0 Saatteeksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmällä on edelleen edessään runsaasti haasteita. Koulutus- ja elintason noustessa sekä terveystiedon määrän kasvaessa kansalaisten odotukset myös hyvinvointipalveluita kohtaan kasvavat. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta ja kasvattaa samalla kuntien menopaineita. Terveydenhuollon kokonaiskustannusten arvioidaan kasvavan noin 4,0 prosenttia vuodessa aikavälillä Terveydenhuollon bkt-osuus nousee nykyisestä noin 7 prosentista kahdeksaan (Kansallinen terveydenhuoltoprojekti). Kasvavien palvelutarpeiden tyydyttäminen ja resurssien niukkuus luovat väistämättä haasteita nykyiselle terveydenhuoltojärjestelmälle. Muutospaineet luovat tarvetta uusille vaihtoehdoille ja tehokkaammille ratkaisuille, joihin myös terveydenhuollon palveluyrittäjyys lukeutuu. Tämän raportin tarkoituksena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan toimialan kehitystä. Toimialaraportin tavoitteena on kuvata toimialan lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita tulevaisuudesta. Tarkastelun kohteena ovat yksityiset terveyspalveluyritykset (TOL 851), jotka tuottivat noin 19 prosenttia toimialan kokonaistuotannosta vuonna Toimialan yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 1,6 miljardia euroa. Liikevaihdon arvioidaan lähivuosina kasvavan ripeämmin kuin Suomen kansantalous keskimäärin. Terveyspalvelumarkkinoiden kehittymisen myötä yksityisesti tuotettujen terveyspalvelujen osuus ja merkitys tulee kasvamaan entisestään. Yritysten toimintaedellytysten ja -ympäristön kehittäminen turvaa terveen kilpailun markkinoilla ja mahdollistaa siten markkinoiden hyödyntämisen palvelujen tuotannossa. Raportin laatimisessa on hyödynnetty kauppa- ja teollisuusministeriön Toimiala Online -tietokantaa, josta on käytetty erityisesti Tilastokeskuksen, Työministeriön ja Suomen Asiakastieto Oy:n toimittamia tilastoaineistoja. Tässä raportissa on hyödynnetty myös toimialan yritysten ja sairaanhoitopiirien julkaisemia vuosikertomuksia. Raportin laatimisessa on lisäksi analysoitu kauppa- ja teollisuusministeriön Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen tuloksia, jotka pohjautuvat yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin. Edellä mainitun aineiston tiedot on kerätty puhelinhaastatteluna kaikkiaan 4000:lta eri toimialan pk-yritykseltä. Tässä raportissa tarkasteltavaa terveyspalvelualaa (TOL 851) edusti tutkimuksessa 111 yritystä. Haastattelutiedon keruusta vastasi KTM:n toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Edellä kuvattuja tilasto- ja haastatteluaineistoja on tulkittu tämän raportin tekijöiden toimesta, joten kaikki kannanotot, näkemykset ja arviot toimialan kehittymisestä ovat allekirjoittaneiden vastuulla. Tässä yhteydessä haluamme lausua kiitoksemme kaikille niille henkilöille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Haluamme kiittää kauppa- ja teollisuusministeriötä raportin tilaamisesta. Erityisesti haluamme kiittää ministeriön yhteyshenkilöä, neuvotteleva virkamies Annukka Lehtosta, saumattomasta yhteistyöstä raportin

9 8 valmistelussa. Toivomme, että tämä raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa sekä palvelee toimialan kehittämisestä kiinnostuneita. Helsingissä Vesa Ekroos Ismo Partanen

10 9 1 Tiivistelmä Terveyspalvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen on perinteisesti valtaosaltaan tapahtunut julkisen sektorin toimesta. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus määritteli entistä selkeämmin terveyspalvelujen järjestämisen kuntien tehtäväksi. Lain mukaan kunnat voivat toteuttaa järjestämisvastuunsa joko tuottamalla palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla ne yrityksiltä tai kolmannen sektorin tuottajilta. Kunnilla on palvelutuotannossa kuitenkin edelleen neloisrooli, jossa järjestäjä, rahoittaja, tuottaja ja tilaaja toimivat samassa organisaatiossa. Tämä on johtanut julkisen sektorin oman tuotannon kasvattamiseen, vaikka se ei aina olisikaan ollut kustannustehokkain tai laadukkain tapa palvelujen järjestämiseksi. Käytännössä kuntien ja kuntayhtymien hankintojen osuus yksityisiltä terveyspalveluntuottajilta on ollut vielä varsin vähäistä vain noin 2 prosenttia terveyspalvelujen kokonaismenoista. Näin siitäkin huolimatta, että kunnat ovat viime vuosina jonkin verran lisänneet ostopalveluja tietyillä toimialoilla ja -alueilla. Suomen hallitus käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistus- hankkeen. Sen tavoitteena on julkisen palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen ja palvelujen saatavuuden turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa. Hankkeen tarkoituksena on selkiyttää julkisen sektorin eri toimijoiden roolit palvelujen järjestäjänä, rahoittajana ja tuottajana. Terveydenhuollon palveluntuottajien kokonaisvolyymin oli vuonna 2004 noin 8,5 miljardia euroa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2004 lähes 1,6 miljardia euroa. Terveyspalveluja tuottavia yrityksiä oli vuonna 2004 yhteensä kappaletta ja näillä toimipaikkoja yhteensä kappaletta. Yritysten yhteenlasketun liikevaihdon kasvu on ollut vuonna 2004 noin 6 prosenttia. Suurinta kasvu on ollut hammashoidossa, lääkäripalveluissa ja fysioterapiapalveluissa. Hoitoon pääsyn turvaamiseen liittyvä lainsäädäntö tuli voimaan maaliskuussa Lainmuutosten vaikutus on näkynyt muun muassa julkisen sektorin leikkausjonojen lyhenemisenä sekä vastaanotolle pääsyn nopeutumisena. Yksityisten palveluntuottajien kapasiteettia voitaisiin kuitenkin hyödyntää vielä huomattavasti enemmän, jotta lain säätämät odotusajat tutkimuksiin ja hoitoihin toteutuisivat. Sairausvakuutuksen korvaamien lääkärin vastaanotto-, tutkimus- ja hoitokustannusten taso on jo vuosia laskenut lain alkuperäisestä 60 prosentin tavoitetasosta. Korvaustason nostamiseksi vastaamaan todellisia kustannuksia on Kelan toimesta tehty aloitteita useita kertoja. Lakisääteisten liikenne- ja työtapaturmapotilaiden hoidon täyskustannusvastaavuus astui voimaan vuoden 2005 alusta. Tämä sekä myös vapaaehtoisten sairausvakuutusten lisääntyminen laajentavat yksityisten terveyspalveluyritysten markkinoita. Hankintalainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Lakiuudistus tuo mukanaan selkeyttä julkisen sektorin ostopalvelutoimintaan. Tämä tulee vaikuttamaan myönteisesti

11 10 toimivien markkinoiden kehittymiseen ja tätä kautta myös yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksiin. Sähköistä kansallista potilastietojärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä. Tämä järjestelmä tulee olemaan erittäin tärkeä myös yksityiselle sektorille sen toteuttaessa kasvavaa rooliaan osana koko suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Terveydenhuollon yrittäjäkoulutuksessa ja -valmennuksessa olisi painotettava kustannusja investointilaskentaa, tuotteistamista, hinnoittelua, markkinointitaitoja sekä laatutyötä. Terveysalan ammatillisessa koulutuksessa olisi huomioitava nykyistä selkeämmin yritystoiminnan vaatimukset. Kuntien kilpailuttamien hankintojen yleistyessä tarvitaan tuottajien ja ostajien yhteiset määritykset siitä, mitä palveluja ja millä ehdoilla ollaan ostamassa ja myymässä. Kuntien hankintaosaamista ja tuottajien myyntiosaamista tuleekin kehittää. Palvelutuotannon kansainvälistymisen edellytysten parantuessa myös suomalaisilla palveluntuottajilla on entistä enemmän mahdollisuuksia toimintansa laajentamiseen muun muassa EU-alueelle. Toisaalta terveydenhuoltopalvelujen kotimaisille markkinoille on tulossa ulkomaisia palveluntuottajayrityksiä sekä ulkomaista pääomaa. Terveyspalveluyritysten lukumäärä lisääntyy ja alalle muodostuu nykyistä monipuolisempi yritysrakenne. Tarjontaa ohjautuu kasvaville markkinasegmenteille, kuten erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lisääntyy ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon rooli korostuu. Teknologiset innovaatiot tuovat uusia ratkaisuja hoitokäytäntöihin sekä logistisiin sovellutuksiin. Uusien innovaatioiden sekä tietotekniikan hyödyntäminen tukevat muun muassa saumattomia hoitoketjuja, kotona selviytymistä, omaehtoisen hoidon kehitystä sekä etädiagnosointia ja -hoitoa. Työympäristössä tulisi puolestaan kiinnittää entistä enemmän huomiota henkilökunnan työmotivaatioon, sillä tulevaisuudessa työolosuhteista muodostuu nykyistä tärkeämpi keino kilpailtaessa osaavasta työvoimasta. Julkisia ja yksityisiä voimavaroja yhdistäviä uusia toimintatapoja ja -malleja sekä markkinaehtoisia uusia ratkaisuja on jo kehitetty ja osittain käyttöönotettukin, mutta jatkossa niiden hyödyntäminen tulisi olla merkittävästi nykyistä laajempaa. Näitä uusia toimintamalleja kokeiltaessa ja käyttöönotettaessa tulee huolehtia siitä, ettei toimenpiteillä heikennetä asiakkaan asemaa, tuottajien tasapuolista mahdollisuuksia toimia markkinoilla eikä palvelumarkkinoiden kehittymistä. Viranomaistehtävät sekä palvelujen järjestämisja valvontavastuu säilyvät edelleen julkisella sektorilla. Markkinaehtoisia toimintatapoja hyödynnettäessä asiakkaiden todellinen valinnanvapaus tulee korostumaan. Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on pystyttävä siirtymään vallitsevasta laitoskeskeisyydestä ja tuotanto-orientoituneesta palvelutuotannosta asiakaskeskeisyyteen ja kuluttajaohjaukseen. Asiakaslähtöisyyden lisääntyminen luo kilpailua, jossa palveluntarjoajien menestyminen on sidoksissa tuottajien kykyyn huomioida asiakkaan tarpeet. Tämän toimintatavan hyödyntäminen edellyttää myös asiakkaiden kohdennetun ostovoiman parantamista esimerkiksi palvelusetelien tai vakuutusten avulla.

12 11 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Terveyspalvelut koostuvat neljästä pääryhmästä tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaan. Nämä neljä pääryhmää ovat sairaalapalvelut (TOL 8511), lääkäripalvelut (TOL 8512), hammashoito (TOL 8513) ja muut terveydenhuoltopalvelut (TOL 8514). Muut terveydenhuoltopalvelut (TOL 8514) jakautuu lisäksi neljään alaryhmään alla kuvatun mukaisesti. TOL 8511 Sairaalapalvelut TOL 8512 Lääkäripalvelut TOL 8513 Hammashoito TOL 8514 Muut terveydenhuoltopalvelut (erittely alla TOL ) TOL Fysikaalinen hoito TOL Laboratoriotutkimukset TOL Kuvantamistutkimukset TOL Sairaankuljetuspalvelut TOL Muu terveyspalvelu (TOL sisältää mm. kuntohoitajat, lymfaterapeutit, puheterapeutit sekä terveydenhuollon konsultit) Terveyspalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon, jotka ovat 1) julkisen sektorin tuottajat, 2) yksityiset yritykset ja ammatinharjoittajat sekä 3) säätiöt, järjestöt ja muut ns. yleishyödylliset tuottajat. Tässä toimialaraportissa yksityisellä tuotannolla tarkoitetaan yksityisen pääoman ehdoin tapahtuvaa, yritystoimintana harjoitettua terveyspalvelujen tuotantoa. Yleishyödyllisestä yhdistys- ja säätiötoiminnasta käytetään nimitystä kolmas sektori. Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2004 oli noin 8,5 miljardia euroa. Julkisen sektorin osuus toimialan kokonaistuotannosta oli vuonna 2004 noin 75 prosenttia (6,4 miljardia euroa). Yritykset tuottivat noin 19 prosenttia (1,6 miljardia euroa) terveyspalvelujen kokonaismäärästä ja kolmas sektori noin kuusi prosenttia (0,5 miljardia euroa). Palvelutuotannon kokonaismäärään sisältyivät tällöin yllä mainitut toimialaluokat. Yleistäen voidaan sanoa, että joka viides palvelutapahtuma oli yritysten tuottama. Seuraavassa taulukossa on kuvattu terveysalan yritysten jakautumista toimialaryhmittäin ja näiden keskeisiä tunnuslukuja. Taulukossa on mukana myös toimialan ammatinharjoittajat. Tilastointikriteerinä on käytetty yrityksen pääasiallista toimialaa, joka aiheuttaa joiltain osin tilastollista tulkinnanvaraa. Esimerkiksi ensisijaisesti lääkäripalveluja tuottava yritys saattaa tuottaa merkittävän osan myös muita terveydenhuoltopalveluja, jotka kirjautuvat tässä tilastossa lääkäripalvelujen sarakkeeseen. Osa lääkäripalveluja myyvistä yrityksistä ei näy näissä tilastoissa, koska ne ovat luokiteltu työvoiman vuokrausta tarjoaviksi yrityksiksi. Näitä yrityksiä on tällä hetkellä kuusi kappaletta.

13 12 Taulukko 1. Toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2004 TOL 851 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT YHTEENSÄ Yritykset kpl Henkilöstö hlö Liikevaihto euroa TOL 8511 SAIRAALAPALVELUT Yritykset 21 kpl Henkilöstö 840 hlö Liikevaihto euroa TOL 8512 LÄÄKÄRIPALVELUT Yritykset kpl Henkilöstö hlö Liikevaihto euroa TOL 8513 HAMMASHOITO Yritykset kpl Henkilöstö hlö Liikevaihto euroa TOL 8514 MUUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT: TOL FYSIOTERAPIA Yritykset kpl Henkilöstö hlö Liikevaihto euroa TOL LABORATORIOTUTKIMUKSET Yritykset 75 kpl Henkilöstö 405 hlö Liikevaihto euroa TOL KUVANTAMISTUTKIMUKSET Yritykset 49 kpl Henkilöstö 139 hlö Liikevaihto euroa TOL SAIRAANKULJETUSPALVELUT Yritykset 201 kpl Henkilöstö hlö Liikevaihto euroa TOL MUU TERVEYSPALVELU (sis. lääkärin suosittelemat muut terveyspalvelut kuten mm. kuntohoitajat, lymfaterapeutit, puheterapeutit, akupunktion antajat sekä terveydenhuollon konsultit) Yritykset Henkilöstö Liikevaihto kpl hlö euroa Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri

14 13 3 Toimialan kehitys 3.1 Yritykset ja toimipaikat Terveyspalvelualan yrityksiä oli Suomessa vuonna 2004 yhteensä Toimialan yritysmäärä on kasvanut viimeisen kahdeksan vuoden ajan vuotta 1999 lukuun ottamatta. Toimialan liikevaihto ja henkilökuntamäärä ovat kuitenkin kasvaneet koko tarkastelujakson ajan. Kpl Milj. euroa Yritykset Liikevaihto milj. eur Lähde: Tilastokeskus, yrit.rek. Kuva 1. Terveyspalveluyritysten lukumäärä ja liikevaihto Kuvion palkit kuvaavat yritysten lukumäärän kehitystä (kuvion vasemmanpuolinen skaala-asteikko) ja viivakaavio liikevaihdon kehitystä (kuvion oikeanpuolinen skaala-asteikko) vuosina Seuraavassa taulukossa on kuvattu terveysalan yritykset, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain. Eniten yrityksiä oli lääkäripalveluja ja vähiten sairaalapalveluja tarjoavalla toimialalla. Terveyspalvelut työllistivät vuonna 2004 yhteensä henkilöä, joista lähes 39 prosenttia (7 647 henkilöä) työskenteli lääkäripalvelujen parissa. Yritysmäärään on laskettu mukaan ammatinharjoittajana terveyspalveluja tuottavat, joita oli vuonna 2004 arviomme mukaan noin

15 14 Taulukko 2. Yritykset ja henkilökuntamäärät toimialoittain 2004 TOL Toimiala Yritykset Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) 8511 Sairaalapalvelut Lääkäripalvelut Hammashoito Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Muu terveyspalvelu Terveyspalvelut yhteensä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yrit.rek. Yksityiset terveyspalvelut on pienyritysvaltainen toimiala. Tämä käy osin ilmi seuraavasta taulukosta, jossa terveyspalveluyritysten toimipaikkoja on luokiteltu henkilöstön määrään perustuvan jaottelun mukaisesti. Valtaosa (lähes 98 %) toimipaikoista oli pieniä, alle kymmenen työntekijän yrityksiä. Yli 10 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja oli 258 kappaletta, joka vastaa noin kahden prosentin osuutta kaikista terveyspalveluyritysten toimipaikoista. Yli 50 henkeä työllistäviä toimipaikkoja terveyspalvelualoilla oli vain 29 kappaletta ja yli 250 henkeä työllistäviä vain yksi. Ammatinharjoittajien määrä, noin 8 500, selittää osaltaan mikroyritysten suuren osuuden. Taulukko 3. Toimipaikat henkilöstön kokoluokan mukaan kokoluokat alle yli 250 yhteensä toimipaikat toimipaikat toimipaikat toimipaikat toimipaikat toimipaikat toimipaikat suhteelliset osuudet ,93 1,83 0,23 0,01 100,00 Lähde:Toimiala Online, Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri 3.2 Toimialan kymmenen suurinta yritystä Seuraavassa taulukossa on listattu Suomen kymmenen suurinta terveydenhuoltoalan yritystä henkilöstömäärän mukaiseen suuruusjärjestykseen vuonna Alan kymmenen suurimman yrityksen joukossa on hyvin erilaisilla periaatteilla ja toiminta-ajatuksilla toimivia terveydenhuoltoalan yrityksiä. Yritykset toimivat paitsi perinteisillä lääkäriasema-

16 15 ja yksityissairaalatoimialoilla myös työterveys- ja laboratoriopalveluja tuottavina yrityksinä sekä lääkäri- ja hammaslääkärivastaanottojen yhteisenä hallinto- markkinointi- ja hankintaorganisaationa sekä vastaanottotulojen tuloutuskanavana. Yritysten omistajina ovat joko yksityiset henkilöt, kuten esimerkiksi lääkärit, pääomasijoittajat, säätiöt ja kunnat. Taulukko 4. Suurimmat yritykset henkilöstömäärien mukaan vuonna 2004 (vrt. jäljempänä liikevaihdon mukainen jaottelu, taulukko 14) Yritys (konserni) 1 Medivire 2 Plusterveys 3 Mehiläinen 4 Suomen Terveystalo 5 Helsingin Lääkärikeskus ja laboratoriot 6 Lääkäriasema Pulssi 7 Rokuan kuntoutus 8 Medix 9 Tampereen Lääkärikeskus 10 Dextra Munkkivuoren Lääkärikeskus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritysrekisteri 3.3 Yritysmäärän kehitys Markkinoiden kehitys 1990-luvun lopulta alkaen näkyy alan yritysmäärän vuosittaisena nettolisäyksenä. Yritysrekisterin perusteella vuosien terveyspalveluyritysten nettolisäys oli kappaletta, eli 50 prosenttia. Tässä luvussa yritysten kehitysmääriä on esitetty aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastointia hyödyntäen. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastoinnissa ovat mukana vain yritykset, jolloin alalle tyypillisten itsenäisten ammatinharjoittajien suuri joukko ei näy tilastoinnissa. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettolisäysten perusteella voidaan täten tehdä päätelmiä vain yritystyyppisen liiketoiminnan nettolisäyksistä. Todellisuudessa terveyspalveluyritysten nettolisäys on siis itsenäisten ammatinharjoittajien tilastointiperusteista johtuen ollut suurempaa kuin seuraavissa taulukoissa esitetään (vrt. kuva 1). Alla olevassa kuviossa on esitetty aloittainen, lopettaneiden ja konkurssiin haettujen yritysten määrät vuosina Vain vuonna 2002 aloittaneiden yritysten määrä oli pienempi kuin lopettaneiden. Tarkasteluaikana alan konkurssien määrä on vaihdellut 7 ja 18 välillä vuodessa. Vuonna 2004 konkurssiin haettujen terveyspalveluyritysten määrä oli 7 kappaletta, joka on viisi konkurssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Terveyspalvelualan konkurssit ovat kaikkien toimialojen konkursseihin nähden harvinaisia. Konkurssiin päättyvien yritysten osuus yrityskannasta on terveyspalvelualalla pienempi (0,06 %) kuin kaikilla aloilla keskimäärin (1,0 %).

17 16 Kpl Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Konkurssit Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritysrekisteri Kuva 2. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset v Henkilöstömäärän kehitys ja työllisyystilanne Terveyspalveluyritysten henkilökuntamäärä on kasvanut vuosien aikana melko tasaisesti. Tasaisen loivasta kasvusta huolimatta henkilökunnan ikääntyminen ja palvelujen kasvava kysyntä antavat aihetta varautua myös työvoimapulaan. Henkilöä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yrit.rek. Kuva 3. Terveyspalveluyritysten henkilöstömäärän kehitys

18 17 Taulukko 5. Yksityissektorin henkilökunnan määrän kehitys Henkilökunnan määrä Verrattuna 12 kk tilanteeseen Seuraavan 12 kk kuluttua Suurempi Yhtä suuri Pienempi Suurempi Yhtä suuri Pienempi Lääkäripalvelut 26 % 70 % 4 % 23 % 77 % 0 % Hammashoito 23 % 74 % 3 % 25 % 75 % 0 % Fysikaalinen hoito 37 % 43 % 20 % 49 % 51 % 0 % Muut terveydenhuoltopalvelut 25 % 75 % 0 % 35 % 65 % 0 % Pk-yritykset yhteensä 21 % 68 % 11 % 20 % 74 % 6 % Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimus Yrittäjien omien arvioiden mukaan terveyspalveluyritysten henkilökuntamäärä on kehittynyt toiminnan kasvuun nähden lähimmän vuoden aikana suotuisasti. Henkilökuntamäärä on vuoden aikana lisääntynyt joka neljännessä kyselyyn vastanneessa lääkäripalveluyrityksessä sekä muita terveydenhuoltopalveluja tarjoavassa yrityksessä. Terveysalan henkilökuntamäärän kehitys on viimeisen vuoden aikana ollut parempi kuin maamme pk-yrityksillä keskimäärin. Odotukset seuraavalle 12 kuukaudelle näyttävät samanlaisilta kuin edellisen vuoden kehitys. Fysikaalista hoitoa tarjoavista yrityksistä lähes joka toinen uskoo henkilökuntamääränsä kasvavan seuraavan vuoden aikana. Alla olevassa kuvassa on esitetty terveyspalvelualojen valtakunnallista työttömyystilannetta muutamien ammattiryhmien osalta vuosina Jokaisen vuoden työttömien määrä kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Henkilöä Yleislääkärit Sairaanhoitaja Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja Hammaslääkäri Erikoishammaslääkäri Hammashoitaja Erikoislääkärit Erikoissairaanhoitaja Lääkintävoimistelija Erikoishammaslääkäri Erikoishammashoitaja Lähde: Työministeriö Kuva 4. Terveysalan työttömiä työnhakijoita alaryhmittäin vuosina

19 18 Työttömyys viimeisen kymmenen vuoden jaksolla on valtakunnallisesti ollut suurinta sairaanhoitajien ja erikoissairaanhoitajien ammattiryhmissä. Erityisesti 1990-luvun alun lamavuodet ja sen mukanaan tuomat säästötoimet moninkertaistivat alan työttömien määrän. Yleisen työmarkkinatilanteen parantuessa 1990-luvun lopulla myös terveydenhuoltoalan työttömien määrä on kääntynyt selvään laskuun. Yleisen työmarkkinatilanteen lisäksi alan työttömyyden laskuun vaikuttivat erityisesti lisääntynyt terveydenhuoltopalvelujen kysyntä sekä hoitohenkilökunnan eläköityminen. Terveydenhuoltoalan työttömyydessä on suuria alueellisia eroja, jotka eivät käy ilmi edellisestä kuviosta. Lääkäripulasta ovat kärsineet erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi. Terveyskeskuslääkäreiden saatavuudessa on ollut vaikeuksia lähes koko maassa. Vaikka Suomessa on nykyään lääkäreitä enemmän kuin koskaan (Lääkärikyselyn 2005 mukaan työikäisiä lääkäreitä oli Suomessa vuonna ), ei lääkäreiden työllisyystilanteen uskota heikentyvän vielä vuosiin. Hoitajien osalta ennustettua työvoimapulaa on osittain helpotettavissa nopeilla koulutusmäärien lisäyksillä, mutta lääkärisaatavuuden osalta koulutusviive on pidempi. Työvoimapulan lääkkeiksi on koulutuksen lisäksi ehdotettu mm. työnjaon muutoksia ammattiryhmien välillä, jolloin hoitajien työnkuvaa laajennettaisiin nykyisestä (kts. Kansallinen terveydenhuoltoprojekti, Myös sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäreiksi on käynnistetty. Muuntokoulutuksen laajentaminen myös hoitohenkilöstön eri ammattiryhmien välillä voisi helpottaa työvoiman saatavuutta. Tällöin esimerkiksi perus- ja lähihoitajista voitaisiin kouluttaa sairaanhoitajia. Työvoimapula on synnyttänyt myös uuden liiketoiminta-alueen, ns. keikkalääkäritoiminnan. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön vuokrauksesta on tullut yhä laajenevaa liiketoimintaa. Lääkäri- ja hoitohenkilöstön vuokraustoimintaa harjoittavat yritykset ovat viime aikoina laajentaneet toimintaansa siten, että ne ovat tarjouskilpailujen jälkeen ottaneet hoitaakseen myös kokonaisten terveyskeskusten tai niiden osien toiminnan kaikkine velvoitteineen. Nämä yritystoiminnan luvut eivät vielä näy tämän toimialaraportin luvuissa. Seuraavasta kuvasta voidaan päätellä, että toimialalla on vielä työvoimareserviä erityisesti perushoitajien ja sairaala-apulaisten joukossa. Heidän työttömyys on jopa lisääntynyt vuodesta 2003, kun taas sairaanhoitajien ja erikoissairaanhoitajien yhteenlaskettu työttömien määrä on laskenut noin 550:llä. Selityksenä tälle on suuntaus, jossa perushoitajien virkoja on muutettu sairaanhoitajien viroiksi. Perushoitajien muuntokouluttaminen lähija sairaanhoitajiksi parantaisi heidän työllistymistään.

20 19 Hammashoitaja Erikoishammashoitaja Erikoishammaslääkäri Hammaslääkäri Puheterapeutti Hieroja Kuntohoitaja Erikoislääkintävoimistelija Lääkintävoimistelija Osastosihteeri Sairaala-apulainen Välinehuoltaja Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja Perushoitaja Mielisairaanhoitaja Röntgenhoitaja Laboratorionhoitaja Terveydenhoitaja Kouluterveydenhoitaja Kätilö Työterveyshoitaja Erikoissairaanhoitaja Sairaanhoitaja Osastonhoitaja Johtava hoitaja Ylihoitaja Erikoislääkärit Yleislääkärit Lähde: Työministeriö Kuva 5. Terveysalan työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin vuonna Yksityiset terveyspalveluyritykset TE-keskuksittain Seuraavasta taulukosta selviää, kuinka paljon kunkin TE-keskuksen alueella oli asukkaita ja mikä osuus se oli koko väestöstä vuonna Taulukossa on myös esitetty kunkin TE-keskuksen alueella sijaitsevien terveyspalveluyritysten toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto ja sen osuus koko alan liikevaihdosta vuonna Esimerkiksi Uudellamaalla sijaitsevien terveyspalveluyritysten liikevaihto oli 39,5 prosenttia koko toimialan yhteenlasketusta liikevaihdosta. Yksityisen terveyspalvelutuotannon osuus oli Uudellamaalla huomattavasti suurempi kuin alueen väestömäärän osuus (27,6 %) Suomen väestöstä. Terveyspalveluyritysten yhteenlasketun liikevaihdon osuus koko toimialan liikevaihdosta oli vuonna 2004 suurempi kuin vastaavan alueen väestöosuus myös Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Huomioitavaa on, että kaikilla näillä alueilla toimii yliopistollinen keskussairaala ja annetaan lääkärikoulutusta.

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Länsi-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Länsi-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Länsi-Suomen aluetulokset

Länsi-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...

Lisätiedot

Lounais-Suomen aluetulokset

Lounais-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Lounais-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus 9.6.2016 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien kansalaisten näkemyksiä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Lounais-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot